Harmaata taloutta Suomessa ja Euroopassa Verotusneuvos Markku Hirvonen Harmaa Hirvi Oy Aluehallintoviraston tilaisuudet Turku ja Pori 28. ja 29.10.2013
Italian mafiatalous on kaksi kertaa Suomen kansantalouden kokoinen Kreikkalaisilla pimeitä talletuksia Sveitsissä jopa 200 miljardia
Mikä ihmeen harmaa talous? Käsitteellä on lähes yhtä monta merkitystä kuin on käyttäjääkin Jotkut puhuvat bruttokansantulolaskelmista puuttuvasta tuotannosta, jotkut pimeästä työstä Meidän eduskunnan tarkastusvaliokunnalle tekemässämme vuonna 2010 valmistuneessa tutkimuksessamme lähtökohtana olivat verotuksen ulkopuolelle jätetyt tulot eli ns. fiskaalinen harmaa talous Tämä tarkoittaa pimeiden palkkojen lisäksi verottajalta salattuja yritys- ja liiketuloja sekä pääomatuloja Toisaalta mukana ei ole esimerkiksi viime aikoina julkisuudessa paljon huomiota herättänyttä kansainvälisten suuryritysten veronkiertoa
Harmaan talouden määrä? Meidän laskutavallamme Suomen harmaan talouden eli salattujen tulojen määräksi arvioitiin vuonna 2008 10 14 miljardia euroa Tämä määrä vastaa 5,5 7,5 % Suomen vuoden 2008 bruttokansantuotteesta Salatuista tuloista aiheutuvat veromenetykset ovat 4,5 5,5 mrd e vuodessa, tästä oli laskujemme mukaan 2 mrd arvonlisäveroa ja 2,5 3,5 mrd e välittömiä veroja Määrä on noin 10 % verohallinnon vuonna 2008 veronsaajille tilittämistä verotuloista Määrällä katettaisiin esimerkiksi sairausvakuutuksen kokonaismenot vuonna 2013 EU:n komission tämän vuoden heinäkuussa julkaiseman kaikkien jäsenmaiden arvonlisäverovajausta koskevan tutkimuksen mukaan Suomen arvonlisäverovajaus oli 2,8 miljardia euroa eli 14 % teoreettisesta arvonlisäveron määrästä Luvuista puuttuu viime vuosina kasvavana ilmiönä esiin tullut välillinen harmaa talous eli lähinnä ulkomaisen työvoiman alipalkkaus Lain ja työehtosopimusten mukaisen palkan ja tosiasiassa maksetun palkan erotus on poissa Suomen veropohjasta, lisää kestävyysvajetta ja vääristää kilpailua V. 2010 lähetettyjen työntekijöiden laskennallinen alipalkkaus oli vähintään 350 miljoonaa euroa Kysymys ei ole pelkästään verotuloista vaan rehellisten yrittäjien kilpailumahdollisuudesta
Harmaan talouden kilpailua vääristävä vaikutus % yritysvastaajista 100 % 90 % 17,9 6,7 13,7 80 % 70 % 60 % 34,7 24,3 22,9 50 % 37,7 32,7 40 % 30 % 36,8 20 % 10 % 0 % 22,4 25,6 8,4 2,1 9 5,1 Majoitus- ja ravitsemusala Kuljetusala Rakennusala Erittäin vähäinen Melko vähäinen Kohtalainen Merkittävä Erittäin merkittävä
Bulgaria Romania Lithuania Estonia Latvia Cyprus Malta Poland Greece Slovenia Hungary Italy Portugal Spain Belgium Czech Republik Slovakia Sweden Denmark Finland Germany Ireland France United Kingdom Netherlands Luxembourg Austria Harmaa talous eri EU-maissa professori Schneiderin tutkimuksen mukaan Schneider: Shadow economy in % of GDP 32 30 29 29 Suomi 27 26 26 25 24 24 23 21 19 19 17 16 16 15 14 14 14 13 11 11 10 8 8
Bulgaria Romania Lithuania Estonia Latvia Cyprus Malta Poland Greece Slovenia Hungary Italy Portugal Spain Belgium Czech Republik Slovakia Sweden Denmark Finland Germany Ireland France United Kingdom Netherlands Luxembourg Austria Harmaa talous eri EU-maissa Schneiderin tutkimuksen ja Eurobarometer haastattelututkimuksen mukaan Schneider: Shadow economy in % of GDP Eurobarometer 2007: Did undeclared work during last 12 months 32 30 29 29 5 4 7 27 26 26 15 11 1 2 25 5 24 24 4 5 23 7 21 19 19 3 3 3 17 6 16 16 7 6 18 15 14 14 14 10 4 3 13 4 11 11 6 2 10 13 8 8 7 5
Mikä vaikuttaa harmaan talouden määrään? Verorasitus? Julkisten menojen määrä? Ilmituloriski? Julkisen vallan hyväksyttävyys?
Harmaan talouden osapuolet Hyväksikäyttäjät Korruptio? Rakenteet ja lainsäädäntö Toimeksiantajat Bisnesmiehet Rivimiehet
Eri tyyppistä harmaata taloutta Erilaiset palvelut suoraan kotitalouksille - siivous, remontti ym. - toimintaa harjoitetaan pimeästi tai osa tuloista jätetään ilmoittamatta Ohimyynti ns. kassatoimialoilla - ravintolat, pikkuliikkeet, kampaamot ym. - osa tuloista jätetään kirjanpidon ulkopuolelle ja näistä maksetaan pimeät palkat Harmaa talous työmaiden aliurakkaketjuissa - rakennustyömaat, telakat, myös muu alihankinta - kirjanpitoon tekaistuja laskuja kertakäyttöyhtiöiltä, näillä peitetään pimeät palkat Harmaa talous kansainvälisessä sijoitustoiminnassa - sijoitukset ulkomaille tai sijoitukset kotimaahan esiintyen ulkomaalaisena - hallintarekisterin ja pörssin etävälittäjien hyväksikäyttö
Ongelma-alueita, keppiä ja porkkanaa; Kotitalouksien käyttämät palvelut Laajamittaista, mutta fiskaalinen merkitys merkittävästi vähäisempi kuin yritystoimintaan liittyvässä harmaassa taloudessa Valtiovalta yrittänyt vaikuttaa käyttämällä porkkanaa eli kotitalousvähennystä Tämä on tuonut paljon pienyrityksiä verottajan rekistereihin, mutta ei varmista sitä, että kaikki tulot ilmoitetaan verottajalle Yksityishenkilöiden valintoihin vaikuttaa palkanmaksuun liittyvä byrokratia palkka.fi palvelusta huolimatta Hankalana harmaan talouden alueena ollut kuutamourakointi eli yksityishenkilöiden pientalorakentaminen on saanut vihdoin toivottavasti toimivan valvontamenetelmän eduskunnan hyväksyttyä lainmuutoksen, jonka mukaan rakennuttajana olevan luonnollisen henkilön on toimitettava Verohallinnolle tiedot rakentamistyön suorittaneista työntekijöistä ja yrityksistä sekä näille maksamistaan palkoista ja muista vastikkeista Ilmoitusvelvollisuus koskee vain rakennuslupaa edellyttävää rakentamista ja se tulee voimaan 1.7.2014
Ongelma-alueita, keppiä ja porkkanaa: Esimerkkejä kassatoimialoilta Ravintola-alan laskennallinen piilotyöllisyys oli v.2008 noin viidennes alan kokonaistyövoimasta eli 13.700 henkilötyövuotta Ravintola-alan koko piilotalous vastasi noin 670 miljoonan euron fiktiivistä liikevaihtoa Parturi- ja kampaamoalalla harmaan talouden osuuden alan koko liikevaihdosta on arvioitu olevan 20 25 % Viranomaiset ovat jo pitkään esittäneet Suomessa käyttöön otettavaksi Ruotsin mallin mukaisia tyyppihyväksyttyjä kassakoneita Ruotsin verohallinnon mukaan tyyppihyväksyttyjen kassakoneiden käyttöönoton jälkeen ravintoloiden liikevaihto kasvoi 9 kk:n aikana 5 %, konkurssit 17 % Vuoden 2010 alussa käyttöönotetut tyyppihyväksytyt kassakoneet ovat Ruotsin verohallinnon tutkimusraportin mukaan lisänneet Ruotsin verotuloja yli 3,2 miljardia kruunua (noin 367 miljoonaa euroa) verovilpin vähentymisen seurauksena Suomessa ehdotus ei ole toistaiseksi mennyt eteenpäin elinkeinoelämän vastustuksen johdosta Tänä vuonna voimaan tulleella lailla kuitinantopakosta on vain symbolinen merkitys niin kauan kuin kuitteja ei ole kytketty kirjanpitoon Mahdollisen käteismaksujen rajoittamisen merkitys kyseenalainen
Piru asuu aliurakoinnissa Eduskunnalle tekemämme selvityksen mukaan Suomessa oli v. 2008 ainakin 1,5 miljardin euron arvosta rakentamista, josta ei maksettu veroja Valtaosa ongelmista keskittyy rakennustyömaiden aliurakkaketjuihin, joissa käytetään lyhyen elinkaaren yrityksiä, käytetään tekaistuja kuitteja ja maksetaan niillä pimeät palkat ja omistajien peitellyt osingot Nopeasti lisääntyvänä ilmiönä ovat tulleet Suomessa ilman kiinteää toimipaikkaa aliurakoita tekevät ulkomaiset yritykset, joilla ei ole Suomessa työnantajavelvoitteita ja jotka kilpailevat sekä omalla ja työntekijöidensä verottomuudella että työntekijöiden systemaattisella alipalkkauksella Ongelmat eivät rajoitu rakennusalaan vaan vastaavia ilmiöitä esiintyy myös muilla aloilla, joilla aliurakointia tai alihankintaa käytetään, esimerkkeinä siivous, metalliteollisuus ja kuljetus, miksei myös it-ala
Rakennusurakointia ulkopuolisille asiakkaille D Oy A RT OY 333 938 tullut 357 514 lähtenyt Automaattinostot 126 580 Tavex 75 800 Henkilöitä Tiliotteet 1-9/2007 1 429 067,61 tullut 1 500 078,49 lähtenyt 287 797 Alv ja työnantajasuor. arvioitu B Oy Tavex 93 744 Tavex 21 631 Tavex 71 983 T Ou F Ou Ilmoittanut alvliikevaihtoa yht. 698 064, palkkoja 592 Tililtä nostot 384 400 Automaattinostot 152 020 429 096 517 541 tullut 508 108 lähtenyt Ilmoittanut alvliikevaihtoa 70 002, ei palkkoja Tavex 151 701 Tavex 15 842 Automaattinostot 208 130 Henkilöitä
Ulkomaisen lähetetyn työvoiman verotus Työnantaja Ilmoitus verohallinnolle vuokratyöntekijöistä työskentelyn alussa ja vuosiilmoituksena Työvoiman vuokraus Työsuhde Aliurakka Ei veroteta eikä työnantajavelvoitteita jos ei kiinteää toimipaikkaa (6 12 kk rak. ym.) Verotetaan Suomessa oleskelun alusta; Työntekijän pitäisi itse hakea ennakkoveroa Ei veroteta Suomessa, jos oleskelu täällä alle 6 kk Tiedot vuokralle antaneesta yrityksestä tai tämän edustajasta työskentelyn alussa Tilaaja Suomella ei käytännön mahdollisuuksia tietää, ketä täällä työskentelee, kauanko ja mitä heille maksetaan. Ulkomaisista yrityksistä ei systemaattista tietoa eikä edellytyksiä selvittää kiinteän toimipaikan syntymistä
Ulkomaalaiset vuokratyöntekijät ja aliurakoitsijoiden palveluksessa olevat RT:n työmaatiedustelujen mukaan
Ulkomaiset yritykset ja ulkomainen työvoima kateissa verottajalta Suomessa työskenteli v. 2010 arviolta 31.000 lähetettyä työntekijää Nämä työskentelevät Suomessa ulkomaisen työnantajan palveluksessa aliurakoissa tai vuorattuina työntekijöinä Arvio perustuu Eläketurvakeskuksen saamiin lähetetyn työntekijän todistuksiin, jotka ovat voimassa 2 vuotta (v.2009 14.400, v.2010 23.500) Verohallinnon tiedossa lähetettyjä työntekijöitä oli v. 2010 enintään 7.000 eli verohallinnolta oli kateissa 24.000 lähetettyä työntekijää Osan näistä ei kuuluisikaan maksaa veroa Suomeen (työskentely alle 6 kk, ei vuokratyöntekijä, työnantajalla ei kiinteää toimipaikkaa) Näiden osuus ei voi olla kovin suuri; ei ole uskottavaa että Suomeen saapuisi puolen vuoden välein uusiutuva useiden tuhansien työntekijöiden joukko Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikkö teki analyysin vuonna 2008 suomalaisen y-tunnuksen saaneista 381 virolaisesta rakennusalan yrityksestä Vain 34 % vuonna 2008 aloittaneesta 381 virolaisesta rakennusalan yrityksestä jätti verohallinnolle kausi-, vuosi- tai veroilmoituksia seuraavana vuonna Maksuja verohallinnolle on suorittanut kuukausittain vajaa 50 kohdejoukon yrityksistä eli noin puolet niistä, jotka ilmoittivat jotakin
Olkiluodon työmaan ulkomaalaisyrityksiä koskeva verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitys Selvityksen aineistona on käytetty ydinvoimalatyömaan sähköisiä kulkulupatietoja ajalla 1.1.2006-31.3.2011 Ydinvoimalatyömaalla on tarkasteltuna aikana toiminut kulkulupatietojen mukaan yhteensä 1.184 yritystä Yrityksistä 304 ei ole rekisteröitynyt Suomessa ennakkoperintärekisteriin, arvonlisäverovelvollisten rekisteriin tai työnantajarekisteriin eli verohallinnolla ei ole näistä mitään tietoja Rekisteröimättömiä yrityksiä, jotka esiintyvät viidessä tai useammassa peräkkäisessä luettelossa eli ovat todennäköisesti toimineet Suomessa yli vuoden, oli 108 Kun kulkulupalistassa oleville yli 7.400 henkilöille haettiin vuosi-ilmoitustietoja vuodelta 2010, havaittiin tietojen puuttuvan lähes 1.000 henkilöltä Listasta poimittiin erikseen sellaiset henkilöt, joilla kulkulupa on ollut voimassa seitsemän kuukauden ajan tai pitempään Vuosi-ilmoitus puuttui 211 henkilöltä 65 rekisteröimättömässä yrityksessä Vuosi-ilmoituksia havaittiin puuttuvan myös rekisteröityneiden yritysten 595 työntekijältä
Lähetettyjen työntekijöiden työsuhteiden lainmukaisuuden toteutuminen Lähetettyjen työntekijöiden työsuhteen ehtoja poljetaan systemaattisesti Työsuojeluviranomaisten ja Rakennusliiton havainnot Verotukseen ilmoitetut tiedot vuokratyöntekijöiden palkoista ; keskipalkka 8,39 /tunti säännöllisen työajan mukaan laskettuna; todellisuudessa ilmeisesti pienempi Tilaajavastuulain edellyttämä selvitys sovellettavasta työehtosopimuksesta pelkkä muodollisuus Realistisia keinoja palkkauksen muuttamiseen lainmukaiseksi ei ole Työsuojeluviranomaisilla mahdollisuus puuttua vain räikeimpiin työsyrjintätapauksiin Työntekijät useimmiten järjestäytymättömiä, lisäksi tyytyväisiä palkkaansa On epärealistista ajatella, että lähetetty työntekijä lähtisi nostamaan vahingonkorvauskannetta työnantajaansa vastaan muutoin kuin poikkeustapauksissa Seurauksena Suomeen on muutaman vuoden aikana muodostunut kahdet työ- ja aliurakkamarkkinat Käytännön verovapaudesta nauttiva tuhansien ulkomaille rekisteröityjen yritysten joukko saa kymmenine tuhansine veroa maksamattomine ja alipalkattuine työntekijöineen kohtuuttoman kilpailuedun lakia noudattaviin yrityksiin ja niiden työvoimaan verrattuna
Ongelma-alueita, keppiä ja porkkanaa: Yrityksiä rakennusalan harmaan talouden hillitsemiseksi V. 2010 rakennusalalle saatiin 12 vuoden yrityksen jälkeen käännetty arvonlisäverojärjestelmä, joka on vähentänyt alan arvonlisäveromenetyksiä ainakin 75 milj. euroa/vuosi Työmailla pakollisen veronumeron avulla yritetään saada myös ulkomaiset työntekijät tunnistettua ja rekisteröityä Veronumeron merkitys toteutuu varsinaisesti vasta heinäkuussa 2014, jolloin työntekijäja urakoitsijatietojen ilmoittamisvelvollisuus tulee voimaan Tilaajille tulee heinäkuusta 2014 alkaen velvollisuus ilmoittaa kuukausittain verottajalle kaikki alihankkijoille maksetut maksut. Lisäksi pääurakoitsijan tulee pitää luetteloa työmaan työntekijöistä ja ilmoittaa kuukausittain verottajalle kaikki yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevät työntekijät Ulkomaisten yritysten työnantajavelvollisuuksiin ja alipalkkaukseen puuttumiskeinoihin ei näytä kovinkaan helpolla tulevan ratkaisua. Valtiovarainministeriö ei ole halunnut ulkomaisille yrityksille ennakonpidätysvelvollisuutta Suomessa maksamistaan palkoista Tilaajavastuulaki on siistinyt menettelyjä, mutta sitä on helppo kiertää esimerkiksi uuden yrityksen avulla eikä se juurikaan pure ulkomaisiin yrityksiin eikä alipalkkaukseen
Tilaajavastuulaki Aikajänneongelma: Tilaaja Selvitys rekisteröinneistä, vero- ja eläkemaksuveloista, tapaturmavakuutuksesta ja työehtosopimuksesta Tietoja työn suorittajan aikaisemmasta toiminnasta - rekisteröinnit, verojäämät, eläkevakuutusmaksut, tapaturmavakuutus - Uudet selvitykset esim. 3 kk:n välein? - Maksu- ja palkkatiedot suoraan yritykseltä? - Ketjuvastuu? - Eläke- ja tapaturmavakuutusten kattavuus? - Verottajalle annettujen tietojen paikkansapitävyys? - Työehtosopimusta koskevan väitteen paikkansapitävyys? Sopimus Uudet yritykset? Suomessa v. 2009 perustetusta 12.000 osakeyhtiöstä puolet perustettu jatkamaan aikaisemman yrityksen toimintaa Näillä puhdas rekisterihistoria Ulkomaiset yritykset? Miten yritys tosiasiassa toimii?
Kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvä harmaa talous Harmaan talouden osuus on suhteessa suurempi kuin millään muulla tutkituista alueista Suomalaisten salaamat tulot noin kansainvälisestä sijoitustoiminnasta olivat v.2008 laskennallisesti 700 miljoonaa euroa vuodessa, ilmoitetut samana vuonna 121 miljoonaa Lisäksi tulevat veromenetykset, jotka aiheutuvat siitä, ettei ulkomaille maksettujen osinkojen tosiasiallista saajaa tunnisteta; 300 600 miljoonaa euroa vuodessa Arvopapereiden ulkomaalaisomistuksen hallintarekisteröinti takaa nimettömyyden ulkomaisille ja todennäköisesti myös monille suomalaisille sijoittajille Suomalaiset ovat vuosina 1998 2008 sijoittaneet yhteensä 1,5 miljardia euroa ulkomaisiin salkkuvakuutuksiin. Vakuutusmaksusta 95 % käytetään mm. arvopaperisijoituksiin sijoittajan ohjeiden mukaisesti Toiminta on laillista, mutta sijoitetut varat ovat täysin verovalvonnan ulkopuolella Viimeaikaiset veroparatiisipaljastukset ovat konkretisoineet suomalaisten roolia veroparatiisien kautta tapahtuvassa sijoitustoiminnassa Pelkästään Liechtensteinin pankkivuodon seurauksena paljastui n. 60 miljoonan euron suomalaistalletukset Välikappaleena käytetty säätiöjärjestelyjä, joita mm. Nordea SA Luxemburg on auliisti markkinoinut suomalaisille Suomi toimii veroparatiisina ulkomaalaisille ja sellaisina esiintyville sijoittajille Arvopaperiomistuksen nimettömyys on merkittävä korruptiota helpottava tekijä
Säilyykö sijoitustoiminnan porsaanreikä? Hallintarekisteröinnin tulevaisuus epävarma; kolme vuotta sitten valtiovarainministeriön työryhmä ehdotti hallintarekisteröinnin laajentamista myös suomalaisiin sijoittajiin Hallitusohjelma puhuu toisaalta viranomaisten tiedonsaannin tärkeydestä, toisaalta suomalaisten arvopaperimarkkinoiden kilpailukyvyn säilyttämisestä. Hallitus pitää tärkeänä arvopaperimarkkinoiden omistuksen julkisuuden ja läpinäkyvyyden säilyttämistä vähintään nykytasolla Tällä hetkellä odotetaan EU:n arvopaperimarkkinoita koskevaa asetusta. Valtiovarainministeriöllä näyttää olevan kova hinku luopua sen varjolla suorasta omistajuudesta ja siihen liittyvästä julkisuudesta myös kotimaisten arvopapereiden omistajien osalta Kansainväliset paineet, erityisesti USA:n FATCA-lainsäädäntö, saattavat pakottaa Suomenkin selvittämään viranomaisille arvopapereiden tosiasialliset omistajat ja liittymään näiden osalta kansainväliseen automaattiseen verotustietojen vaihtoon Suuri kysymysmerkki on, miten tällaisessa ratkaisussa käy yleisöjulkisuuden
Talousrikostorjunnan ongelmia Rikostilastot kertovat enemmän viranomaisten kuin rikollisten toiminnasta Paljastettujen talousrikosten määrä ja laatu riippuu valvontaviranomaisten (verottaja ym.) aktiivisuudesta. Näiden valvonta on epätasaista ja valikoivaa Valtaosa talousrikoksista ja harmaasta taloudesta jää piiloon Aikaviive rikoksen ja tuomion välillä voi olla 5 10 vuotta Paljastetaan Tutkitaan Tuomitaan Rikoslaki Poliisin toiminta Muiden viranomaisten toiminta Vero-, yhtiö- ym. lainsäädäntö, tilaajan vastuu
Mikä on rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän kyky katkaista rikollista toimintaa? Verohallinto on viimeisten 10 vuoden aikana tehnyt vuosittain 350 450 rikosilmoitusta törkeistä vero- tai velallisen rikoksista 250 200 150 100 50 0 25 85 Verohallinnon tekemiin rikosilmoituksiin perustuvat vankeusrangaistukset 120 15 14 153 3 98 17 128 8 193 16 179 26 213 213 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 34 43 155 Ehdottomia vankeusrangaistuksia vuosittain 3-43 Riittävätkö ehdollinen tuomio siviilityö valvottu koevapaus katkaisemaan talousrikollisen uran? Ne bis in idem ratkaisut aiheuttavat muutoksia seuraamusmenettelyyn Vankeutta Ehdollista vankeutta
Ne bis in idem ratkaisut Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan ketään ei saa saman valtion tuomiovallan nojalla tutkia uudelleen tai rangaista oikeudenkäynnissä rikoksesta, josta hänet on jo lopullisesti vapautettu tai tuomittu syylliseksi kyseisen valtion lakien ja oikeudenkäyntimenettelyn mukaisesti (ne bis in idem kielto). Korkein oikeus on katsonut, että veronkorotuksen määräämistä koskeva asia voi olla rikosasiaan rinnastettava ja kuulua sen vuoksi ihmisoikeussopimuksen sisältämän ne bis in idem -kiellon piiriin Ratkaisussaan 2010:45 KKO päätyi siihen, että estevaikutus syntyy, kun veronkorotusasia on tullut lopullisesti eli lainvoimaisesti ratkaistuksi, ja koskee vain sen jälkeen vireille tullutta rikosasiaa. Tulkintaa muutettiin 5.7.2013 annetussa ratkaisussa 2013:59 niin, että veropetossyytteen tutkimiselle on este jo sen jälkeen kun verotusmenettelyssä on veronkorotusta koskevaa päätösvaltaa käytetty joko määräämällä veronkorotus tai jättämällä se määräämättä. (Ään.) Ratkaisujen seurauksena eduskunnassa on hyväksytty laki erillisellä päätöksellä määrättävästä veron- tai tullinkorotuksesta (HE 191/2012). Sen mukaan verohallinto voi verotuspäätöstä tehdessään jättää veronkorotusta koskevan päätöksen tekemättä. Korotus määrätään erillisellä päätöksellä varsinaisen päätöksen tekemistä seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä, jos verohallinto ei tee asiasta rikosilmoitusta Jos verohallinto on määrännyt veronkorotuksen, se ei voi enää tehdä samasta asiasta rikosilmoitusta, jollei veronkorotuksen määräämisen jälkeen ole saatu näyttöä uusista tai vasta esiin tulleista tosiseikoista Jos verohallinto tekee rikosilmoituksen, veronkorotusta ei pääsääntöisesti voitaisi enää määrätä
Ne bis in idem ratkaisujen vaikutuksista Nyt esitutkinnassa, syyteharkinnassa tai oikeusprosessissa olevat verorikosjutut, joissa luonnolliselle henkilölle on jo määrätty veronkorotus, raukeavat Ne bis in idem ratkaisut eivät koske tilanteita, joissa rikos on tapahtunut yritystoiminnassa, maksuunpano on kohdistunut yritykseen ja henkilö on syytteessä esimerkiksi työnantajana tehdystä verorikoksesta eli rikosoikeudellinen vastuu ja verovastuu kohdistuvat eri subjekteihin Periaatteessa rikosprosessi voitaisiin esimerkiksi Liechtenstein tapauksessa kohdistaa niihin vuosiin, jotka ovat verotuksessa vanhentuneet, mutta rikosoikeudellisesti eivät Verohallinto poliisi syyttäjäyhteistyötä joudutaan miettimään uudestaan Verohallinnossa ja poliisissa pitäisi kaivaa veromuseosta 1990-luvun puolen välin kokemukset reaaliaikaisesta viranomaisyhteistyöstä ja ottaa ne uudistettuina käyttöön
Onko harmaan talouden torjunta oikeasti vauhdittumassa? Nykyinen hallitusohjelma on historiallisen kunnianhimoinen tässä asiassa Mm. kansainvälisen sijoitustoiminnan harmaa talous otettu ohjelmassa ensi kertaa tosissaan Kysymys on vain siitä, miten toteutus onnistuu Kriittisimpiä alueita ovat: Saadaanko tilaajavastuulaki todella purevaksi vai vesittyykö se lisääntyväksi byrokratiaksi? Saadaanko ulkomaiset yritykset ja niiden palveluksessa oleva työvoima hallintaan ja samalle viivalle kotimaisten kanssa? rekisteröinti ja työnantajavelvollisuudet Halutaanko ulkomaalaisten työntekijöiden alipalkkaukseen ja työsuhteen vähimmäisehtojen polkemiseen oikeasti puuttua? Mitä tapahtuu hallintarekisterille? Saadaanko nykyistä avattua viranomaiskäyttöön vai lähdetäänkö yritysten omistusta salaamaan tosissaan? Saadaanko viranomaistoimintaan lisätehoja? Osataanko ja halutaanko uusia toimivaltuuksia ja lainsäädäntöä hyödyntää tehokkaasti? Jäävätkö lupaukset harmaan talouden torjuntaresurssien lisäämisestä viranomaisten säästökuurin jalkoihin?
Harmaan talouden ehkäisystä Harmaan talouden kansainvälistyminen asettaa koko ajan uusia haasteita sen torjunnalle, samoin järjestäytyneen rikollisuuden kiinnostus sitä kohtaan Viranomaisten resurssien kroonista riittämättömyyttä voidaan osittain korvata näiden resurssien tehokkaalla yhteiskäytöllä ja viranomaisyhteistyöllä Köyhällä maalla ei pitäisi olla varaa siihen, että näitä resursseja käytetään tehottomasti puutteellisten tietojenvaihtosäännösten tai perinteisten hallintosidonnaisten asenteiden seurauksena Kenttätasolla esimerkiksi työmaavalvonnassa kehitetty hyviä yhteistyömalleja, mutta esimerkiksi Liechtenstein-jupakka oli masentava esimerkki yhteistyön kompuroinnista Valvonnan vähäisen kattavuuden ja seuraamusten heikon pelotevaikutuksen vuoksi rakenteellisten ja ennalta ehkäisevien toimenpiteiden merkitys on tärkeä Työmarkkinaosapuolten keskinäinen yhteistyö ja yhteistoiminta viranomaisten kanssa keskeisessä asemassa Intressit ovat yhteisiä, kysymys on siitä annetaanko hämäräyritysten lyödä rehelliset laudalta kilpailutilanteessa ja polkea työehtoja, tilaajan kannalta myös työturvallisuudesta, työn laadusta ja vastuukysymyksistä Kenenkä veroja sinä haluat maksaa?