Talouspolitiikka Virpi Pasanen. Eduskunnan tarkastusvaliokunta LAUSUNTO 1 (6) Lausuntopyyntönne

Transkriptio

1 Virpi Pasanen Eduskunnan tarkastusvaliokunta LAUSUNTO 1 (6) Lausuntopyyntönne SUOMEN KANSAINVÄLISTYVÄ HARMAA TALOUS Eduskunnan tarkastusvaliokunta on käynnistämäänsä harmaan talouden selvitykseen liittyen tilannut harmaan talouden tutkimuksen: Suomen kansainvälistyvä harmaa talous. Tutkimuksen on suorittanut Harmaa Hirvi Oy, vastuuhenkilönään Markku Hirvonen. EK suhtautuu harmaaseen talouteen vakavasti. Harmaa talous vaikeuttaa rehellisesti toimivien yritysten kilpailuedellytyksiä ja rapauttaa veropohjaamme, kustannusten jäädessä rehellisesti toimivien yritysten ja kansalaisten maksettavaksi. Harmaan talouden torjumiseksi on äärimmäisen tärkeää löytää tehokkaita keinoja, jotka mahdollisimman vähän rasittavat rehellisiä yrityksiä. Tutkimuksessa harmaan talouden määrää on yritetty arvioida eri lähteistä käsin. Kuten tutkimuksessakin todetaan, on harmaan talouden määrän arvioiminen vaikeaa. Selvää onkin, etteivät tutkimuksessa esitetyt luvut sellaisenaan osoita harmaan talouden määrää Suomessa. Tutkimuksessa on tehty paljon sellaisia yleistyksiä ja johtopäätöksiä, joiden todellisuuspohja on vähintäänkin kyseenalainen. Harmaan talouden määrittelystä Tutkimuksessa harmaa talous on käsitetty hyvin laajasti. Harmaaksi taloudeksi on luettu mm. kaikki verotarkastuksissa maksuunpannut palkat, joista työnantaja on jättänyt ennakonpidätyksen toimittamatta. Samoin harmaaksi taloudeksi on katsottu verotarkastuksissa maksuunpannut peitellyt osingot. On kuitenkin selvää, ettei tällaisia eriä voida suoraviivaisesti tulkita harmaaksi taloudeksi. Useimmissa tapauksissa kyse on vero-oikeudellisista tulkintatilanteista, joissa työnantaja on tulkinnut asiaa eri tavalla kuin verottaja. Näin on usein esimerkiksi verovapaiden matkakustannusten korvausten tai verovapaiden henkilökuntaetujen osalta. Harmaasta taloudesta ei kuitenkaan tällöin ole kyse. Elinkeinoelämän keskusliitto EK PL 30 (Eteläranta 10), Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) ek@ek.fi Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

2 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK LAUSUNTO 2 (6) Tutkimuksessa on myös varsin valitettavasti viljelty käsitystä, jonka mukaan ulkomaisen työvoiman tai yrityksen käyttö tarkoittaisi automaattisesti myös sitä, ettei veroista ja työnantajamaksuista huolehdita. Näin asia ei ole. Harmaasta taloudesta puhuttaessa on myös syytä muistaa, että laillisella verosuunnittelulla ei ole mitään tekemistä harmaan talouden kanssa. Koska tutkimus on varsin laaja ja siinä on harmaaksi taloudeksi rinnastettu lähdes kaikki tilanteet, joissa veroa ei ole oikea-aikaisesti ja oikeamääräisesti maksettu, ei kaikkiin tutkimuksessa esitettyihin väitteisiin ole lausunnossa mahdollista ottaa kantaa. Eräitä yksityiskohtaisia kommentteja Tutkimuksen sivulla 20 on todettu, että verolainsäädäntöön sisältyy, paitsi kattava veronalaisten tulojen ilmoittamisvelvollisuus, lukuisia mekanismeja, joilla pyritään varmistamaan, että verovelvolliset täyttävät velvoitteensa. Kuten tutkimuksessakin todetaan, on keinovalikoima jo nykyisellään laaja. Kyse on siitä, miten viranomaistoiminnassa resurssit keskitetään siten, että käytettävissä olevin keinoin päästään harmaaseen talouteen käsiksi. Tutkimuksen sivulla 23 on todettu, että pimeiden palkkojen maksaminen ei sovi yritykselle, jotka eivät halua syyllistyä verorikoksiin. Tämä lienee itsestään selvää. Tästä on kuitenkin tutkimuksessa vedetty johtopäätös, jonka mukaan yritykset haluaisivat ulkoistaa velvoitteiden laiminlyönnin ja muuttaa entiset työsuhteet alihankinta- ja konsulttisuhteiksi. Tältä osin väite on lähtökohtaisesti virheellinen. Se, että yritykset ulkoistavat toimintojaan johtuu muuttuvasta toimintoympäristöstä ja alati kiristyvästä kansainvälisestä kilpailusta eri toimialoilla, ei siitä, että yritykset haluaisivat ulkoistaa harmaan talouden harjoittamisen. Tutkimuksen sivulla 208 on arvioitu, että yhteisöhankintoihin kohdistuvista väärinkäytöksistä aiheutuvien arvonlisäveromenetysten vähimmäismäärä olisi 230 miljoonaa euroa ja näihin liittyvän harmaan talouden vähimmäismäärä olisi 150 miljoonaa euroa. Tavaran yhteisöhankinnasta suoritettava arvonlisävero on pääsääntöisesti yhteisöhankinnan suorittaneelle yritykselle vähennyskelpoinen. Tällöin yhteisöhankinnan arvonlisäverosta ei synny veronsaajalle lainkaan menetyksiä, vaikka koko yhteisöhankinta jäisi raportoimatta. Raportointimenettely on toiminut monissa jäsenvaltioissa erittäin puutteellisesti, minkä vuoksi VIES-järjestelmässä olevien tietojen vertailu on ilmeisesti ollut hankalaa. Nykyisen järjestelmän kehittäminen on kannatettavaa, mutta raportointieroista ei käsityksemme mukaan voida tehdä välittömiä johtopäätöksiä arvioitaessa harmaan talouden määrää. Näin ei voida tehdä varsinkaan tilanteessa, jossa verotarkastukset ovat kohdistuneet lä-

3 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK LAUSUNTO 3 (6) hinnä käytettyjen autojen kauppiaisiin, jotka käsityksemme mukaan edustavat varsin marginaalista osaa Suomen ja muiden EU-maiden välisestä sisäkaupasta. Palvelukaupan ja yhteisömyyntien osalta tutkimuksessa esitetyt arviot näyttäisivät olevan vielä kevyemmin perustellut. Sisäkaupan arvonlisävero-ongelmien osalta tutkimuksessa on myös tuotu esiin, että suuryritysten arvonlisäverotunnisteen käyttö on helppoa ja kiinnijoutumisriski pieni. Jos näin olisi, niin tähän liittyvä rikollinen toiminta olisi varmaankin yleistä. Käsityksemme mukaan tällaista toimintaa ei ole Suomessa kuitenkaan esiintynyt. Tutkimuksen kysymyksessä olevassa kohdassa selostettu esimerkki näyttäisi liittyvän muunlaisiin väärinkäytöksiin kuin toisen yhtiön alv-tunnisteen kaappaamiseen ja väärinkäyttämiseen EU-maiden välisessä sisäkaupassa. Esitetyistä toimenpide-ehdotuksista Seuraavassa on lyhyesti kommentoitu eräitä tutkimuksessa esitettyjä toimenpide ehdotuksia: Ulkomaisen työnantajan ja tämän Suomessa olevan edustajan säätäminen yhdessä suomalaisen työn teettäjän kanssa yhteisvastuulliseksi ulkomaalaiselle Suomessa tehdystä työstä maksetuista palkoista perittävistä lähdeveroista ja ennakonpidätyksistä. Esitys romuttaisi täysin voimassa olevan periaatteen, jonka mukaan ennakonpidätyksen ja lähdeveron perimättä jättämisestä on vastuussa sen perimiseen velvollinen. Ehdotuksen mukaan vastuu veroista laajenisi suomalaiseen tilaajayritykseen. Vastuu veroista yritetään vierittää taholle, jolla ei ole minkäänlaista oikeutta tietää maksettujen palkkojen suuruutta, palkansaajien verovelvollisuus asemaa Suomessa tai sitä, onko vero palkasta peritty. Ehdotus on toteuttamiskelvoton. Tilaajavastuulain kehittäminen mm. ulottamalla tilaajan vastuu koko aliurakoitsijaketjuun Tutkimuksessa esitetään ajatus siitä, että tilaaja joutuisi tilaajavastuulain nojalla jatkossa antamaan tietyt tiedot ja todistukset koko alihankintaketjuun liittyen. Tilaajalla ei ole tietoja muista kuin tilaajaan suorassa sopimussuhteessa olevista alihankkijoista. Tilaajaa ei voi velvoittaa antamaan tietoja, joita hänen halussaan ei ole ja joita hän ei sopimussuhteen puuttumisen vuoksi voi saadakaan. Esitys on tältä osin toteuttamiskelvoton.

4 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK LAUSUNTO 4 (6) Hallintarekisteröityjen arvopapereiden viranomaisjulkisuuden toteuttaminen Tutkimuksessa väitetään, että sijoitustoimintaan liittyvän lainsäädännön mahdollistama sijoitusten nimettömyys (hallintarekisteri) tekee Suomesta veroparatiisivaltion, joka ei voi valvoa omia verovelvollisiaan eikä pysty antamaan tietoja muiden maiden viranomaisille. Tämä väite on virheellinen ja vailla perusteita. Moniportaisuuteen liittyen varsinkin veroviranomaiset tuntuvat pelkäävän veronkierron huimaa kasvua. Mitään näyttöä ei kuitenkaan ole siitä, että näin tulisi tapahtumaan. Tehdyn selvityksen (Auvinen, O Remote stock brokerage and taxmotivated trading. Master s thesis, Helsinki School of Economics) mukaan ainoastaan 1,84 % etävälittäjien eiraportoidusta kaupankäyntivolyymistä olisi suomalaista ja siten potentiaalista veronkiertoa. Hallintarekisteröinnin hoitaja on pyynnöstä velvollinen ilmoittamaan Finanssivalvonnalle arvo-osuuksien todellisen omistajan nimen, jos se on tiedossa, ja sen, kuinka monta arvo-osuutta omistajalla on. Jos arvo-osuuksien todellisen omistajan nimi ei ole tiedossa, hallintarekisteröinnin hoitaja on velvollinen ilmoittamaan vastaavat tiedot omistajan puolesta toimivasta asiamiehestä sekä tämän antaman kirjallisen vakuutuksen siitä, ettei arvo-osuuksien todellinen omistaja ole suomalainen henkilö. Toisin kuin tutkimuksessa esitetään, arvopapereiden moniportaista hallintaa ja hallintarekisteröintiä tulee edelleen kehittää. Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston valmistelemassa arvopaperimarkkinalainsäädännön kokonaisuudistuksessa on tavoitteena valmistella asiaan liittyvät lakiehdotukset. Myös professori Eeva Liljeblomin julkistetussa raportissa (valtiovarainministeriön julkaisuja 32/2010) todetaan, että arvopapereiden moniportaisen hallinnan laajentaminen on perusteltua. Raportin mukaan moniportaisuuden laajentamisen suorat ja epäsuorat vaikutukset ovat selvästi positiivisia. Moniportaisuus tuo kustannussäästöjä selvitys- ja säilytyskustannusten muodossa sekä auttaa kehittämään arvopaperimarkkinoita. Epäsuorat taloudelliset vaikutukset ovat vielä laajemmat. Näitä ovat mm. sijoittajahyöty kasvavasta palvelutarjonnasta ja arvopaperien parempi likviditeetti. Kansantalouden kannalta tärkeitä ovat ennen kaikkea listayhtiöiden laskeva pääomakustannus ja sen mahdolliset vaikutukset investointeihin, työllisyyteen sekä bruttokansantuotteeseen.

5 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK LAUSUNTO 5 (6) Kuten raportissakin on todettu, moniportaisuuden laajentaminen vaikuttaa myös veroviranomaisten toimintaan ja edellyttää täydentävää lainsäädäntöä mm. tiedonsaannin tehostamiseksi. Käsityksemme mukaan arvopaperimarkkinalainsäädännön valmistelun yhteydessä tarkastellaan myös viranomaisten tiedonsaantivaltuuksien kehittämistä. Veroviranomaisten tiedonsaantioikeus paranee jo ensi vuoden alusta lukien merkittävästi. Hallituksen esityksen (HE 122/2010 vp) mukaan verotusmenettelystä annettua lakia on tarkoitus muuttaa siten, että Verohallinto voisi suorittaa vertailutietotarkastuksia myös luottolaitoksissa. Rajoitetusti verovelvolliselle maksettuja osinkoja koskeva menettely, jossa osingonsaajan yksilöintitietojen puuttuessa voidaan periä 15 % suuruinen lähdevero, tulisi poistaa. Voimassa oleva säännös perustuu siihen, että verosopimustilanteissa ns. portfolio-osingon lähdeveron suuruudeksi on useimmiten säädetty 15 % tai tätä alempi prosentti. Näin ollen 15 %:n lähdeveron periminen johtaa useimmiten oikeaan lopputulokseen vaikka yksilöintitietoja osingonsaajasta ei olisikaan osingonmaksuhetkellä saatavilla. Mikäli prosentti olisi pääomaveroprosentin suuruinen 28 %, johtaisi tämä ylisuuriin lähdeveron perimisiin ja siten lähdeveron palautushakemuksiin. Tämä työllistäisi taas turhaan verohallintoa ja nämäkin resurssit olisivat poissa tehokkaasta harmaantalouden torjuntatyöstä. EK:n näkökulmia harmaan talouden torjuntaan Tutkimuksen sivulla 18 on todettu, että useiden viranomaisten arvion mukaan harmaa talous ja kova rikollisuus kytkeytyvät kuitenkin toisiinsa entistä tiukemmin. Tämä vastaa käsitystämme asiasta. Koska harmaan talous on yhä enemmän osa järjestäytynyttä rikollisuutta, on selvää, että erilaisia tiedonantovelvollisuuksia lisäämällä ei harmaaseen talouteen päästä riittävässä määrin puuttumaan. Erilaiset ylimääräiset raportointivastuut koituvat pääosin rehellisten yritysten kustannuksiksi eikä niillä torjuta harmaata taloutta. Harmaan talouden ollessa osa rikollista toimintaa, tulee harmaan talouden torjuntaresurssit keskittää viranomaisten suorittamiin tarkastuksiin ja tehoiskuihin. Tässä yhteydessä myös viranomaisten välinen toimiva tietojen vaihto on tärkeässä roolissa.

6 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK LAUSUNTO 6 (6) Toimialoilla, joilla harmaata taloutta on todettu olevan keskimääräistä enemmän, ovat yritykset ryhtyneet moniin oma-aloitteisiin toimiin harmaan talouden kitkemiseksi. Näin on mm. rakennusalalla, jolla on yhdessä veroviranomaisten kanssa sovittu ylimääräisten tietojen toimittamisesta verottajalle. Saamiemme tietojen mukaan verohallinnolla ei ole kuitenkaan ollut resursseja tämän tietomassan hyödyntämiseksi. Verohallinnon resursseja tulee tältä osin keskittää entistä enemmän annettujen tietojen analysointiin ja harmaan talouden torjuntaan. Lopuksi Tutkimuksessa on harmaan talouden todettu olevan ongelma erityisesti joillakin toimialoilla. Tältä osin viittaamme toimialojen antamiin lausuntoihin tarkastusvaliokunnalle. Toimialakohtaisia keinoja harmaan talouden torjumiseksi tulee kehittää yhdessä kyseisen toimialan kanssa. Kunnioittavasti Elinkeinoelämän keskusliitto Jussi Mustonen Johtaja