Sisällys: MITÄ ON ERILAISUUS 2 Mihin ryhmään kuulun 2 Mitä jos on erilainen? 2 OPETTAJAN OPAS Hyvä Opettaja! Särmää -teemavihkon opettajan materiaali sisältää runsaasti toiminnallisia tehtäviä, jotka helpottavat erilaisuus- ja monikulttuurisuus-teemojen avaamista oppilaiden kanssa. Meillä kaikilla on mielikuvia ja ennakkokäsityksiä asioista, joista emme tiedä tarpeeksi. Näistä asioista keskusteleminen ja niiden esiin nostaminen auttavat näkemään erilaisuuden rikkauden. Särmän teemat sopivat erinomaisesti käsiteltäviksi ainakin elämänkatsomustiedon, uskonnon, opinto-ohjauksen, terveystiedon, äidinkielen sekä historian ja yhteiskuntaopin tunneilla. Aiheita voi käsitellä myös Ihmisenä kasvaminen- sekä Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuksien yhteydessä, esimerkiksi koulun teemapäivänä. Raila Pirinen, opinto-ohjaaja Kristiina Holm, elämänkatsomustiedon ja uskonnon opettaja Katri Karvonen, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Helsingin normaalilyseo SYRJINTÄ JA KOULUKIUSAAMINEN 3 Tukioppilastoiminta ja vertaissovittelu Helsingin normaalilyseon toimia kiusaamista vastaan 3 Miksi kiusaan? Miksi minua kiusataan? 3 Mikä on kiusaamista? 3 Ulkonäkönsä vuoksi leimattu Eläytymistehtävä 4 Miltä haukkuminen tuntuu? Miltä maistuu kehu? 4 Kiusaajan ja kiusatun koulupäivä 4 Miten puuttua kiusaamiseen? 5 MAAHANMUUTTAJANA SUOMESSA 5 Sanomalehtileikkeet 5 IDENTITEETTI, MAAILMANKATSOMUS JA ARVOT 5 Mainosten arvomaailma 5 Kuka minä olen? -kansio 6 MONIARVOISUUS JA MONIKULTTUURISUUS 7 Arvaa kuka on tulossa kylään? 7 Väittämiä monikulttuurisuudesta 8 SUVAITSEVAISUUTTA VOI OPPIA! 8 Ryhmätyö 8 Alias 8 Suomen lasten ja nuorten säätiö
MITÄ ON ERILAISUUS Mihin ryhmään kuulun? Oppilaat jakaantuvat 3 4 hengen ryhmiin. Ryhmä valitsee jonkin nuorisotyypin (esim. gootti, nörtti, pissis, jne.), josta tekee seinälehden seuraavia ohjeita noudattaen: 1. Piirtäkää hahmostanne kuva. 2. Kertokaa ainakin seuraavat asiat: nimi ikä asuinpaikka koulumenestys harrastukset tai vapaa-ajanviettotavat sosiaaliset suhteet vaatetus ja muu ulkoinen olemus. 3. Antakaa seinälehdellenne otsikko. Ryhmät esittelevät seinälehtensä muulle ryhmälle. Esitysten jälkeen palataan takaisin työskentelyryhmiin. Ryhmät keksivät tilanteen, jossa ryhmän karikatyyrinuori kohtaa johonkin toiseen ryhmään kuuluvan nuoren (esim. pissis kohtaa gootin). Tilanteet esitetään muulle luokalle. Esitysten jälkeen mietitään, miten tilanteessa nuorten erilaisuus tulee esille. Lisäksi keskustellaan seuraavista aiheista: Miksi jotkut haluavat kuulua johonkin ryhmään? Onko ryhmään kuuluminen aina vapaaehtoista? Mihin ryhmään luokan oppilaat itse kuuluvat? Mitä ennakkoluuloja ryhmällä on julisteiden ja esitysten perusteella eri nuorisotyyppejä kohtaan? Mistä ennakkoluulot johtuvat? Miten ne voisi karistaa pois? Mitä jos on erilainen? Oppilaat valitsevat parin. Kumpikin kertoo tilanteen, jossa on kohdannut erilaiseksi kokemansa henkilön. Keskustelun jälkeen jokainen kirjoittaa paperille, millä tavalla on erilainen kuin muut. Opettaja kerää laput ja lukee oppilaiden havainnot nimettöminä. Oppilaat palaavat parityöskentelyyn. Parit miettivät, milloin erilaisuus on positiivista, milloin negatiivista. Oppilaat esittelevät yhden positiivisen ja yhden negatiivisen havainnon muulle ryhmälle. Lopuksi käsitellään erilaisuutta yhdessä: Keitä ovat oppilaiden mielestä erilaiset ihmiset? Millaiset asiat tekevät ihmisestä erilaisen? Millaisia ovat olleet oppilaiden erilaisuuskohtaamiset? Miksi saattaa olla pelottavaa olla liian erilainen? Miksi toisen erilaisuus on hyväksyttävää ja ihailtavaa mutta jonkun toisen ei? Miten erilaisuuden tunne vaikuttaa ihmisiin? Miten esim. maahanmuuttaja voi asua Suomessa tuntematta itseään liian erilaiseksi? Kirjeet: Oppilaat kirjoittavat itselleen kirjeen, jossa on tarkoitus vakuuttaa itselle, että omat erilaiset piirteet ovat hyvä asia. Kirjeeseen tulee sisällyttää suunnitelma siitä, miten uskaltaa tuoda oman erilaisuutensa rohkeasti esille. Kirjeet saa avata vuoden päästä. 2
SYRJINTÄ JA KOULUKIUSAAMINEN Tukioppilastoiminta ja vertaissovittelu Helsingin normaalilyseon toimia kiusaamista vastaan Tukioppilastoiminnalla on koulussamme tärkeä osa kiusaamista ehkäisevässä työssä. Tukioppilaat eli tukarit ovat tehtäväänsä koulutettuja 9.-luokkalaisia, jotka toimivat tukena ja kavereina nuoremmilleen eli 7. ja 8.- luokkalaisille. Tukioppilaiden erityinen tehtävä on auttaa hyvän ja turvallisen ilmapiirin luomisessa. Norssin tukaritoiminta on monipuolista. Tukarit julistavat lukuvuoden alussa koulurauhan yhteisessä päivänavauksessa. He ovat mukana seitsemäsluokkalaisten toimintapäivässä, jossa he vetävät seiskoille erilaisia tutustumisleikkejä. Seiskoille pidetään myös mopodisco, jossa he saavat pitää hauskaa keskenään omien tukareidensa kanssa. Tukioppilaat järjestävät kouluvuoden aikana 7.- ja 8.-luokkalaisille ryhmäytymistä edistäviä leikkitunteja ja pitävät valistustunteja nuoria askarruttavista aiheista. Tukioppilaiden tärkeä tehtävä on toimia silminä ja korvina, jotka huomaavat koulukiusaamisen ja kertovat siitä opettajalle. Lisää tukioppilastoiminnasta: http://www.nuortennetti.fi/tukioppilaalle.php Vertaissovittelu eli verso aloitettiin koulussamme vuonna 2004, kun haluttiin löytää uusi menetelmä koulun arjessa syntyvien ristiriitatilanteiden selvittämiseen. Vertaissovittelu on menetelmä, jossa kahden oppilaan välillä syntynyt riita sovitellaan yhdessä koulutettujen sovittelijaoppilaiden avulla. Tavoitteena on päästä sopimukseen, joka tyydyttää molempia osapuolia ja ehkäisee vastaavien tilanteiden syntymistä jatkossa. Vertaissovittelu luo koulussa turvallisuuden tunnetta, koska erimielisyyksiin puututaan heti. Oppilaalle välittyy myös kuva siitä, että omiin asioihinsa voi vaikuttaa. Sovittelijaoppilaille toimintaan osallistuminen puolestaan antaa valmiuksia omassa elämässään ja jatkossa työelämässäkin käsitellä erilaisia konflikteja ihmissuhteissa. Sovittelijaoppilaat ja ohjaajat kouluttaa Suomen sovittelufoorumin kouluttaja. Norssissa tehdyn kouluterveyskyselyn tulokset kertoivat, että koulukiusaaminen oli vähentynyt sen jälkeen, kun vertaissovittelu aloitettiin koulussamme. Lisää versosta: http://www.ssf-ffm.com/ Miksi kiusaan? Miksi minua kiusataan? Luokka jaetaan kahteen osaan. Toinen osa samaistuu kiusaajiin, toinen osa kiusattuihin. Ensin jokainen työskentelee yksin. Kiusaajat kirjoittavat paperille mahdollisimman monta syytä, miksi he kiusaavat, ja kiusatut mahdollisimman monta syytä, miksi heitä kiusataan. Kirjoitustehtävän jälkeen kiusatut ja kiusaajat kokoavat pahveille yhteenvedon kirjoituksistaan. Lopuksi luokassa verrataan pahveja: Mitä yhteistä niissä on? Miten ne eroavat toisistaan? Yhdessä arvioidaan, ovatko kiusaamisen syyt todellisia. Mikä on kiusaamista? Opettaja piirtää taululle janan, jonka toisessa päässä lukee Ei kiusaamista ja toisessa päässä Kiusaamista. Oppilaat kirjoittavat lapuille kiusaamisen muotoja siten, että yhdellä lapulla lukee yksi kiusaamisen muoto. Tämän jälkeen oppilaat tulevat sijoittamaan lappunsa janalle. Sijoittelun jälkeen tarkastellaan kiusaamisen eri asteita. Oppilaat saavat myös kertoa perusteluja sijoittelulleen. 3
Ulkonäkönsä vuoksi leimattu Eläytymistehtävä Leikki toimii motivointina keskustelulle siitä, mitä on olla normaali, mitä on olla erilainen, millaista on tulla leimatuksi ulkonäkönsä vuoksi ja mitä suvaitsevaisuus merkitsee. Opettaja kirjoittaa alla olevat kuvaukset erilaisista ihmisistä post it -lapuille tai maalarinteipin pätkille. Hän pyytää jokaisen oppilaan luokseen vuoron perään ja liimaa lapun / teipinpalan tämän otsaan ilman, että oppilas näkee sitä. Lisäksi opettaja kuiskaa oppilaalle yhden kysymyksen, joka hänen on muistettava. Kun kaikki oppilaat ovat saaneet oman kuvauksen otsaansa ja kuulleet kysymyksensä, lähtevät he kiertelemään luokassa vapaasti. Aina toisen oppilaan kohdatessa he esittävät kysymyksensä. Nämä vastaavat oman mielensä mukaisesti. Muutaman minuutin jälkeen opettaja pysäyttää leikin ja pyytää oppilaita palaamaan omille paikoilleen. Jokainen saa kertoa tuntemuksistaan muille; arvasiko, millainen hän on, minkälaista kohtelua muilta sai ja miltä se tuntui. Tietokonenörtti Gootti Hiku Luokan häirikkö Kehitysvammainen Silmälasipäinen Hiirulainen Sokea Ylipainoinen Kaikkia muita lyhyempi Hörökorvainen Huonoihoinen Valitsisitko minut joukkueeseesi liikuntatunnilla? Tuletko meille koulun jälkeen? Saanko istua luokassa vieressäsi? Tekisitkö kanssani tutkielman? Auttaisitko minua läksyjen tekemisessä? Olisitko kanssani seuraavan välitunnin? Tekisitkö kanssani esitelmän, joka esitetään suullisesti luokan edessä? Voinko tulla teille koulun jälkeen? Tanssitko kanssani viimeisen hitaan koulun diskossa? Lähdetkö kanssani elokuviin tänä iltana? Otatko kanssani kaverikuvan? Lähtisitkö kanssani kahville koulun jälkeen? Miltä haukkuminen tuntuu? Miltä maistuu kehu? Oppilaat jakaantuvat noin 5 hengen ryhmiin. Jokaisessa ryhmässä yksi on vuorollaan muun ryhmän haukuttavana. Harjoituksen jälkeen keskustellaan siitä, miltä tuntuu, kun muut haukkuvat. Entä miltä haukkuminen tuntuu? Lopuksi jokaisen selkään teipataan tyhjä paperi, ja oppilaat ryhtyvät kiertelemään luokassa. Jokainen käy kirjoittamassa kehuvia sanoja ja lauseita luokkakavereiden lappuihin. Jokaisesta voi keksiä jotakin kehuttavaa! Lopuksi jokainen lukee, miten kutakin on kehuttu. Kiusaajan ja kiusatun koulupäivä Miettikää pareittain, millainen on joko kiusaajan tai kiusatun koulupäivä. Miltä henkilöstä tuntuu, kun hän aamulla herää? Mitä hän ajattelee astuessaan koulun pihalle? Millainen hän on oppitunneilla? Ruotsin tunnilla, köksässä, liikunnassa? Mitä hän tekee välituntisin? Millainen on hänen ruokatuntinsa? Mitä hän ajattelee ja tuntee lähtiessään koulusta kotiin? Mitä hän tekee koulun jälkeen? Piirtäkää henkilönne koulupäivästä tai jostakin sen osasta sarjakuva. 4
Miten puuttua kiusaamiseen? Lämmittely: Oppilaat yrittävät elehtiä ja liikehtiä niin kuin kiusaajat liikehtisivät. Seuraavaksi elehditään ja liikehditään kuin kiusatut. Oppilaat jakaantuvat 3 4 hengen ryhmiin. Ryhmät valmistelevat muulle ryhmälle esityksen, jossa on jokin kiusaamistilanne. Esitykselle tulee keksiä kaksi lopetusta: sellainen, jossa kiusaamistilanne päättyy kiusaajien voittoon, ja sellainen, joka päättyy kiusatun kannalta onnellisesti. Esitysten jälkeen keskustellaan siitä, olivatko esitysten tilanteet tai ratkaisut uskottavia. Mitä kiusaajille ja kiusatuille oppilaiden kokemuksen mukaan yleensä tapahtuu? Mitä muita rooleja ihmisillä on kiusaamistilanteessa kuin kiusaaja ja kiusattu? Mikä rooli oppilailla on kiusaamistilanteissa? Miten kiusaamiseen pitäisi puuttua? Voiko kiusaaja korjata kaiken sillä, että hei se oli vaan läppä? MAAHANMUUTTAJANA SUOMESSA Sanomalehtileikkeet Tavoitteena on tarkastella sanomalehtien välittämää kuvaa maahanmuuttajista ja monikulttuurisuudesta. Usein julkisuuteen valikoituu uutisia ääri-ilmiöistä, jotka saattavat vääristää todellisuuden tulkintaa ja lisätä stereotyyppistä ajattelua. Oppilaat jaetaan ryhmiin siten, että muutama oppilas tarkkailee aina tiettyä lehteä. Saman lehden artikkelit kootaan yhdelle kartongille. Oppilaat vastaavat ryhmittäin seuraaviin kysymyksiin ja esittelevät vastaukset muulle luokalle: Miten lehden teksteissä maahanmuuttajia nimitetään? Mitä heistä kerrotaan? Millainen rooli (esim. sankari, uhri) heillä on artikkelissa? Millainen kuva heistä syntyy? Esitysten jälkeen pohditaan yhdessä, miten eri lehdet välittävät tietoa maahanmuuttajista. Oliko lehtien suhtautumistavoissa eroja? Millaisia? Mistä mahdolliset erot voisivat johtua? IDENTITEETTI, MAAILMANKATSOMUS JA ARVOT Mainosten arvomaailma Tutkikaa lehtimainoksia. Leikatkaa lehdistä erilaisia mainoksia. Tutkikaa pienryhmissä, millaisia arvoja mainoksissa esiintyy (esim. kauneus, äitiys, suvaitsevaisuus). Mitkä arvot esiintyvät useimmiten? Suunnitelkaa joko oma lehtimainos tai televisiomainos, jonka arvona on suvaitsevaisuus tai erilaisuuden hyväksyminen. Esitelkää mainokset muulle luokalle. 5
Kuka minä olen? kansio Jokainen oppilas työstää oman kansion teemasta Kuka minä olen?. Kansioon tehdään pahviset kannet. Kansio koostuu neljästä eri teema-alueesta, joita käsitellään alla olevien kysymysten avulla. I Millainen minä olen? 1. Pohdi ja arvioi itseäsi eri näkökulmista. Millainen minä olen fyysisesti? Millainen minä olen psyykkisiltä ominaisuuksiltani? Millainen minä olen sosiaalisilta ominaisuuksiltani? Millainen minä olen henkisesti? 2. Piirrä oma elämänkulkusi syntymästä tähän päivään. Merkitse elämäsi polulle tärkeänä pitämäsi asiat. Miksi ne ovat sinulle tärkeitä ja miten ne ovat sinuun vaikuttaneet? 3. Miten sinä toteutat itseäsi? Pohdi, mitä tehdessäsi tunnet iloa omasta osaamisestasi. Entä miten kehität itseäsi? Mitkä ovat ne asiat, jotka mielestäsi muuttavat ja kehittävät sinua parempaan suuntaan? II Mikä minulle on arvokasta? 1. Mikä sinulle on arvokasta? Kerro myös, miksi arvostat näitä asioita. 2. Pohdi, mistä olet oppinut arvosi? Ovatko niihin vaikuttaneet perheesi, ystäväsi vai ketkä? Haluatko kapinoida kotisi arvoja vastaan vai oletko omaksunut samanlaiset arvot? 3. Millainen on sinun mielestäsi hyvä ihminen? III Olenko minä vapaa? 1. Mieti, millaista sinun kasvatuksesi on ja on ollut. Oliko se erilaista silloin, kun olit pieni lapsi ja nyt? Mitä vapauksia sinulle on annettu? Mitä vapauksia toivoisit? Mitkä asiat rajoittavat vapauttasi yleisesti? 2. Mistä sinä kannat vastuuta elämässäsi? Pohdi, mitä sinulle merkitsee sanonta Vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. IV Miten kulttuuri vaikuttaa minuun? 1. Leikkaa lehdistä kuvia ja juttuja, jotka mielestäsi liittyvät suomalaiseen kulttuuriin. Liimaa ne työhösi ja selitä, miksi valitsit juuri ne. 2. Kerro, millaisia stereotypioita sinulle on toisten kulttuurien tai kansojen edustajista. Millainen on mielestäsi esimerkiksi tyypillinen ruotsalainen, amerikkalainen, ranskalainen, romani? Entä millainen on tyypillinen suomalainen? Pohdi sitten, mistä nämä stereotypiat voisivat olla peräisin. 3. Kerro jokin tilanne elämästäsi, jossa olet kohdannut toista kulttuuria edustavan ihmisen. Se voi olla esimerkiksi jokin tilanne koulusta, vapaa-ajaltasi tai liittyä ulkomaanmatkaan. Millainen tilanne oli? Miten suhtauduit kyseiseen ihmiseen? Entä hän sinuun? Miten tilanne päättyi? Millainen tunne sinulle jäi kohtaamisesta? 4. Mieti, miksi erilaisiin ihmisiin suhtaudutaan joskus ennakkoluuloisesti. Onko sinulla ennakkoluuloja? Mitä sinä voisit tehdä niiden voittamiseksi? 6
MONIARVOISUUS JA MONIKULTTUURISUUS Arvaa kuka on tulossa kylään? 1. Selitä ryhmälle, että tämä on roolipeli. 2. Pyydä neljä vapaaehtoista rooleihin (kaksi kumpaakin sukupuolta) ja neljä henkilökohtaisiksi arvioijiksi. Loput ryhmästä toimivat yleisinä arvioijina. 3. Kerro jokaiselle henkilökohtaiselle arvioijalle, ketä hän tarkkailee ja mitä perusteluja hän käyttää. Sopikaa, kuka tarkkailee ketäkin. 4. Jokaiselle pelaajalle annetaan oma roolikortti. Hän voi miettiä roolia 2-3 minuuttia. 5. Aseta 4 tuolia puoliympyrään ja kuvitelkaa olevanne esim. olohuoneessa ja käyvänne perheen kanssa keskustelua. Peli käynnistyy esim. kätten taputuksella. 6. 15 minuuttia on hyvä pituus pelille. Peliaika riippuu siitä, miten peli etenee. Raportointi ja arviointi Jokaiselta pelaajalta kysytään oma arvio pelin kulusta. Tämän jälkeen tarkkailijat kertovat oman näkemyksensä siitä, miten pelaajat saavuttivat omat päämääränsä ja mitä perusteluja he käyttivät. Keskustelua yleisesti. Voit kysyä esimerkiksi: Olivatko perustelut samoja, joita kuulet itse perheessäsi? Olisiko ollut eri asia, jos tyttöystävä olisikin ollut poikaystävä? Mieti tilanteita, joissa poika esittelisi poikaystävän? Mikä homoseksuaalisuudessa pelottaa? Onko tällaista sattunut kenellekään lähiympäristössäsi? Kuinka todellisia roolihenkilöiden mielipiteet olivat? ROOLIKORTIT/ PELIKORTIT (kopioidaan osallistujille) TYTÄR Olet päättänyt kertoa vanhemmillesi, että haluat muuttaa yhteen rakastamasi tyttöystäväsi kanssa. Yrität puolustaa ja perustella sitä, että ihmisellä oikeus rakastaa ketä haluaa. Sanot että seksuaalista orientaatiota ei voi valita. ÄITI Tyttärelläsi on tyttöystävä, jonka kanssa hän on muuttamassa yhteen. Rakastat tytärtäsi paljon, mutta et ymmärrä, miten hän voi tehdä tämän sinulle. Tuet miestäsi kaikessa mitä hän sanoo. Et uhkaile tytärtäsi, olet pikemminkin pahoillasi tuskasta, jonka hän aiheuttaa sinulle. Olet sitä mieltä, että tyttäresi seksuaalinen suuntautuneisuus ei ole vielä kehittynyt. VANHEMPI VELI Siskollasi on tyttöystävä, jota hän sanoo rakastavansa. Et periaatteessa välitä, kenen kanssa siskosi seurustelee. Puolustat ihmisen oikeutta vapaasti järjestää omat ihmissuhteensa. Äitisi mielestä siskosi seksuaalinen suuntautuneisuus voi vielä muuttua. Olet eri mieltä ja yrität vakuutella sitä. ISÄ Tyttärelläsi on suhde naisen kanssa. Sinulla on perheen päätösvalta etkä hyväksy tyttäresi suhdetta. Edustat moraalista keskitietä ja välität enemmän siitä, mitä muut ihmiset ajattelevat suhteesta. Et pidä itseäsi suvaitsemattomana, mutta tyttäresi seurustelusuhde on vähän eri juttu. Ajattele tilannetta ankarana isänä ja miten hän perustelisi asiat. Muokattu lähteestä: http://www.keks.fi/primamedia/keks/ideoita%20ja%20harjoitteita/harjoitteita/taso3/mielipiteidenilmaisu/arvaakuka 7
Väittämiä monikulttuurisuudesta Mitä mieltä olet seuraavista monikulttuurisuutta koskevista väitteistä? Mieti oma kantasi ja perustele. Ryhmässä voidaan käydä keskustelua ja väitellä eri näkökantojen välillä. Väittelyssä kannattaa muistaa perussäännöt siitä, että ei saa hyökätä toisen persoonallisuutta ja henkilöä vastaan, eikä puhua päälle tai keskeyttää. Oleellista on käydä keskustelua ja kehitellä ajatuksia yhteisen asian tiimoilta. Myös uusien ajatusten omaksuminen keskustelussa on sallittua. Väite: Monikulttuurisuus koskee vain maahanmuuttajia Väite: Monikulttuurisuus jakaa ihmisiä eikä yhdistä Väite: Monikulttuurisuus perustuu ihmisoikeuksien ja yksilöiden kunnioittamiselle Väite: Monikulttuurisuus uhkaa suomalaista kulttuuria Väite: Monikulttuurisuus on ihmisten ja kulttuurien kohtaamisen avulla kehittyvää erilaisuuden arvostamista Laatinut: Matti Cantell, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry. SUVAITSEVAISUUTTA VOI OPPIA! Ryhmätyö 1. Monista ja leikkaa kysymykset korteiksi. (Yksi kysymyspatteristo jokaiselle ryhmälle) 2. Jaa oppilaat kolmen hengen ryhmiin. 3. Kukin oppilas nostaa ryhmässä vuorotellen yhden kortin ja vastaa kysymykseen. 4. Tunnin lopussa opettaja voi esittää valitsemansa kysymyksen kaikille yhteisesti. Kysymykset: Mitä ennakkoluuloja sinulla on? Mitä ajattelet, kun sinua vastaan kävelee kadulla erivärinen ihminen kuin mitä sinä itse olet? Milloin olet tuntenut olevasi erilainen? Miksi erilaiset ihmiset saattavat tuntua pelottavilta? Miksi vähemmistöihin suhtaudutaan ennakkoluuloisesti? Mikä on kiusaamista? Miten kiusaamiseen pitäisi puuttua? Kuka on erilainen? Mitä olet tehnyt, kun olet nähnyt koulukiusaamista? Mikä on suvaitsevaisin tekosi? Miten voi tutustua erilaisesta kulttuurista tulevaan henkilöön? Millaista särmää suvaitsevaisuus tuo elämään? Alias Luokka jaetaan kahteen ryhmään. Kummastakin ryhmästä vuorotellen yksi selittää opettajan antaman termin omalle ryhmälleen ilman, että käyttää selityksessään annettua termiä. Selittäjällä on 2 min aikaa selittää termiä omalle ryhmälleen. Jos kukaan omasta ryhmästä ei ole arvannut termiä kahdessa minuutissa, saa myös kilpaileva ryhmä osallistua arvailuun. Ryhmä saa jokaisesta oikein arvatusta termistä yhden pisteen. Eniten pisteitä saanut ryhmä voittaa. Termejä esim: rasisti, vähemmistö, maahanmuuttaja, arvo, juutalainen, suvaitsevaisuus, monikulttuurisuus, punkkari, etnisyys, sokea, vammainen, kaveri, somali, koulukiusaaja, kotoutuminen, suomalainen, tummaihoinen, erilaisuus, maailmankatsomus, muslimi, identiteetti jne. 8