Joensuun kaupunkiseutu Aluetyöryhmän raportti 16.9.2009

Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus Joensuun kaupunkiseutu Aluetyöryhmän raportti 16.9.2009

2

3 ESIPUHE Tämä raportti on Joensuun kaupunkiseudun osaraportti liikenne- ja viestintäministeriön Tulevaisuuden joukkoliikennekaupungit 2008 2011 hankkeeseen kuuluvassa Keskisuurten kaupunkiseutujen (KETJU) hankkeessa. KETJU-hankkeessa on mukana yhteensä 15 kaupunkiseutua, joille kaikille on laadittu vastaavat alueelliset raportit. Hankkeen yhteenveto raportoidaan liikenne- ja viestintäministeriön julkaisusarjassa (LVM 39/2009). Yhteenvetojulkaisussa on mm. vertailtu kaupunkiseutujen joukkoliikenteen nykytilaa, tavoitteita ja kehittämisohjelmia. KETJU-hanke käynnistyi keväällä 2008, jolloin perustettiin alueelliset työryhmät ja pidettiin ensimmäiset kokoukset. Raportin nykytilan kuvaus tehtiin työn alussa kesän ja syksyn 2008 aikana silloin käytettävissä olleiden, pääosin vuoden 2006 tietojen pohjalta. Alueellinen työryhmä määritteli joukkoliikenteen tavoitteellisen palvelutason talven 2008 2009 aikana. Tavoitteiden määrittelyn ajankohta oli haasteellinen, koska taantuman vaikutuksesta kuntien taloustilanne heikkeni, eikä valtion osallistumisesta kehittämishankkeiden rahoitukseen ollut tietoa. Pitkän aikavälin tavoitteena on kuitenkin edelleen kehittää joukkoliikennettä ja parantaa sen houkuttelevuutta henkilöautoiluun verrattuna. KETJU-hanke oli tarkoitus toteuttaa samanaikaisesti joukkoliikennelain valmistelun kanssa siten, että työ olisi osaltaan auttanut kaupunkiseutuja valmistautumaan uuteen tilanteeseen joukkoliikenteen organisoinnissa. Lain valmistelu kuitenkin hidastui, eikä siitä saatu päätöstä ennen KETJU-hankkeen valmistumista. Raportti toimii kuitenkin lähtökohtana joukkoliikenteen kehittämiselle Joensuun seudulla lähivuosina. Siinä on kuvattu joukkoliikenteen nykytila, määritelty joukkoliikenteen palvelutaso ja esitetty kehittämistoimenpiteitä 5 7 vuoden tähtäimellä. Toteutuksen yhtenä keskeisenä edellytyksenä on toimivaltaisen viranomaisen mahdollisuudet suunnitella ja hankkia paikallisja lähiliikenne. Seudullisen yhteisen ohjausryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet: Martti Varis, pj. Joensuun kaupunki Juha-Pekka Vartiainen Joensuun kaupunki Anu Näätänen Joensuun kaupunki Liisa Joenperä Itä-Suomen lääninhallitus Marja-Leena Inkinen-Remes Itä-Suomen lääninhallitus Sonja Tynkkynen Itä-Suomen lääninhallitus Kari Riikonen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Markku Aho Enon kunta Eero Pölönen Kontiolahden kunta Juha Pitkänen Kontiolahden kunta Arto Jormalainen Liperin kunta Unto Lavikainen Outokummun kaupunki Heikki Hallikainen Polvijärven kunta Matti Moisala Pyhäselän kunta Terhi Nissinen Savo-Karjalan tiepiiri Katariina Myllärniemi Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskuksen edustajana olivat Sini Puntanen ja Arja Aalto, mutta he eivät osallistuneet kokouksiin. Seudullinen työryhmä on kokoontunut hankkeen aikana 8 kertaa. Raportin on kirjoittanut Kari Hillo Strafica Oy:stä.

4 ESIPUHE... 3 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 6 1.1 SUUNNITTELUALUE JA KUNTAUUDISTUS... 6 1.2 VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE... 6 1.3 ALUELUOKITTELU... 8 1.4 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNTI... 10 1.5 MUITA MATKUSTUKSEEN VAIKUTTAVIA KOHTEITA... 12 1.6 YHTEENVETO/ALUSTAVA ANALYYSI... 13 2 JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILA... 14 2.1 TARJONTA... 14 2.2 KYSYNTÄ... 20 2.3 LIPPU- JA INFORMAATIOJÄRJESTELMÄT... 23 2.4 ORGANISOINTI... 25 2.5 RAHOITUS... 26 2.6 YHTEENVETO/ALUSTAVA ANALYYSI... 27 3 SUUNNITTELUN MUITA LÄHTÖKOHTIA... 30 3.1 KUNTAUUDISTUS JA MAANKÄYTÖN SUUNNITELMAT... 30 3.2 LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- JA JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMAT... 30 3.3 AIEMMAT JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET... 33 3.3.1 Valtakunnalliset tavoitteet... 33 3.3.2 Kaupunkiseudun omat joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet... 34 4 PALVELUTASON MÄÄRITTELY... 38 4.1 SEUDULLISET TAVOITTEET... 41 4.2 PAIKALLISLIIKENTEEN TAVOITTEET... 43 5 KEHITTÄMISOHJELMA... 46 5.1 TOIMENPITEET... 46 5.2 KUSTANNUKSET JA VAIKUTUKSET... 47 5.3 LIIKENNÖITSIJÖIDEN, KÄYTTÄJÄRYHMIEN SEKÄ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN KUULEMINEN... 48 6 ORGANISOINTI... 49 6.1 ORGANISOINTIIN VAIKUTTAVAT MUUTOKSET... 49 6.1.1 Aluehallinto ja kuntaliitokset... 49 6.1.2 Palvelusopimusasetuksen ja joukkoliikennelain täytäntöönpano... 49 6.2 ALUEEN TOIMIVALTAISET VIRANOMAISET JA LIIKENTEEN JÄRJESTÄMINEN... 50 6.3 YHTEISTYÖ... 52 6.3.1 Liikenne ja henkilökuljetukset... 52 6.3.2 Maankäyttö... 52 6.4 PÄÄTÖKSENTEKO... 52 7 YHTEENVETO... 53 LÄHDELUETTELO... 55

5 LIITTEET... 56 LIITE 1. PAIKALLIS- JA SEUTULIIKENTEEN PALVELUTASOJA VUONNA 2008... 56 LIITE 2. TOIMENPIDEKEHIKKO... 60

6 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1.1 Suunnittelualue ja kuntauudistus KETJU-hankkeeseen osallistuu 15 kaupunkiseutua ja yhteensä 107 kuntaa. Joensuun kaupunkiseudulla suunnittelualueen muodostavat Joensuu, Eno, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi ja Pyhäselkä, jotka kuuluvat Pohjois-Karjalan maakuntaan. Joensuu, Eno ja Pyhäselkä yhdistyivät 1.1.2009. Suunnittelualue vastaa kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvän kaupunkiseutusuunnitelman aluerajausta. Kaupunkiseutusuunnitelmassa ovat mukana kaikki seutuyhteistyötä Joensuun seudulla harjoittavat kunnat. Puitelain velvoittamien kuntien lisäksi kaupunkiseutusuunnitelman laadintaan osallistuivat vapaaehtoisina Eno, Outokumpu ja Polvijärvi. Suunnittelualue kattaa Joensuun keskeisen työssäkäyntialueen, sillä mukana olevista kunnista työssäkäynnin osuus keskuskaupunkiin on yli 15 %. Joensuun kaupunkiseudun taajamarakenne muodostuu Joensuun keskustaajamasta ja kolmesta suurehkosta lähitaajamasta (Pyhäselän Reijola, Liperin Ylämylly ja Kontiolahden Lehmo). Joensuun kaupunkiseutusuunnitelma sai valtakunnallisessa arvioinnissa parhaat pisteet. Joensuun seudun kunnilla on olemassa oleva vahva yhteistyön perinne mm. maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelussa. Kaupunkiseutusuunnitelmien asiantuntijaarvioinnissa tunnistetaan kehittämistarpeina Joensuun seudulla seuraavaa: - Kuntaliitoksen ulkopuolelle jää yhdyskuntarakenteen hallinnan kannalta merkittäviä alueita. Tämä asettaa erityisiä vaatimuksia seudulliselle maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnille ja kuntien sitoutumiselle siihen. - Hajarakentamisen ohjaukseen seudulla tulee löytää yhteisesti hyväksytyt keinot ja periaatteet. Seutuvaltuusto päätti 2.12.2008 hyväksyä Joensuun seudun yleiskaavan 2020. Kaavan toteutumisen kannalta tärkeää on, että siihen aiotaan liittää yleispiirteinen toteutusohjelma. 1.2 Väestö ja yhdyskuntarakenne Suunnittelualueella on noin 110 000 asukasta, joista Joensuun kaupungissa 1.1.2009 tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen 72 400 (66 %). Joensuun asukasluku kasvoi Pyhäselän ja Enon yhdistymisen myötä noin 15 000 asukkaalla. Väestö on keskittynyt kolmeen kaupunkialueen kehityskäytävään. Joensuun seudun yhdyskuntarakenteelle ominaisia piirteitä ovat pääväyliä myötäilevät nauhamaiset rakenteet. Säteittäisesti laajenevaa nauhamaista taajamarakennetta ilmenee erityisesti Joensuun ydinkaupunkiseudulla akselilla Kontiolahti-Joensuu-Pyhäselkä ja Joensuu-Liperi (Ylämylly) sekä myös Joensuun kaupungin sisällä Kulhon taajaman suunnassa. Kuntakeskukset muodostavat selkeitä yhdyskuntarakenteen solmukohtia ja itsenäisiä asutuskeskittymiä, joiden ulkopuolella rakenne on kuitenkin hajautunut.

7 Väestön sijoittuminen suunnittelualueella on esitetty kuvassa 1. Eräiden tutkimusten mukaan itsekannattavan joukkoliikenteen edellytyksenä pidetään väestöpohjaltaan yli 200 asukasta/km 2. Kuva 1. Väestön sijoittuminen. Suunnittelualueen väkiluku on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana (1998 2007) noin 2,1 %. Väestönkasvu on ollut 0,2 prosenttia vuonna 2006. Väestönkehityksessä on ollut kunnittain suuria eroja. Suhteellisesti voimakkainta väestönkasvu on ollut Kontiolahdella ja Pyhäselässä. Myös Joensuussa ja Liperissä väestökehitys on ollut kasvusuuntaista. Sen sijaan Outokummussa, Enossa ja Polvijärvellä väestö on hieman vähentynyt. Yli 65-vuotiaiden osuus on seudulla noin 15 % ja toisaalta alle 15-vuotiaiden osuus noin 17 %. Polvijärvellä, Enossa ja Outokummussa on ikääntynein väestö, Kontiolahdella ja Pyhäselässä puolestaan nuorin. Tulevaisuudessa ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa huomattavasti. Yleiskaavan väestösuunnitteiden mukaan seudun väkiluku kasvaa vuodesta 2007 vuoteen 2020 mennessä noin 45000 asukkaalla eli noin 4,0 %. Tilastokeskuksen vastaava kasvuennuste on vain puolen prosentin luokkaa. Maakuntaliitto on puolestaan päätynyt reilun kahden prosentin kasvuennusteeseen. Kuvassa 2 on esitetty seudun kuntien oma väestöennuste vuosille 2005 2025.

8 Kuva 2. Seudullinen väestöennuste kunnittain 2007 2020. 1.3 Alueluokittelu Tiehallinnon tutkimuksessa Asuinalueen tyypin ja sijainnin vaikutus ihmisten liikkumiseen on laadittu kymmenportainen koko Suomen kattava aluetyyppiluokitus maankäytöltään ja liikennejärjestelmältään erilaisten alueiden matkatuotosten arvioimiseksi. Luokitus liitettiin osaksi valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen perusaineistoa, josta voidaan laskea erilaisilla alueilla asuvien keskimääräiset matkatuotokset kulkutavoittain ja matkatyypeittäin. Luokitusta varten koko maa jaettiin 1 km x 1 km - ruutuihin, minkä jälkeen ruutujen luokituksessa otettiin huomioon niiden palvelu- ja liikennetarjonta.

9 Taulukko 1. Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen perusteella tehty alueluokittelu, luokat B1-C3. B1. Keskustapalvelujen alue B2 Palvelutaajama, hyvä joukkoliikenne B3. Palvelutaajama, tyydyttävä joukkoliikenne B4. Asutustaajama, tyydyttävä joukkoliikenne B5. Asutustaajama, välttävä joukkoliikenne C1. Haja-asutus pääteiden varsilla C2. Haja-asutus muiden teiden varsilla, heikko joukkoliikenne C3. Haja-asutus muiden teiden varsilla, erittäin heikko joukkoliikenne Keskustapalvelujen alueita ovat kaupunkien keskustat ja muut erikokoiset keskukset, joiden alueella on erikoiskaupan liikkeitä ja monipuolista palvelutarjontaa Keskisuurissa kaupungeissa keskustapalvelujen alueen laajuus on tyypillisesti 3-5 km (halkaisija),pienissä kaupungeissa ja suurten kaupunkien kehyskunnissa alueen laajuus on tyypillisesti 1-2 km. Suuressa osassa kuntia edes kunnan keskusta ei kuulu tähän luokkaan vaan jompaankumpaan palvelutaajamien luokkaan. Palvelutaajaman alueella on hyvät päivittäistavarakaupan palvelut ja muita palveluita siten, että oman alueen palvelut yleensä riittävät normaaleihin päivittäisiin tarpeisiin. Hyvän joukkoliikenteen palvelutaajamia on lähinnä keskisuurten kaupunkien joukkoliikennevyöhykkeillä ja suurempien kaupunkiseutujen kehyskunnissa. Hyvän joukkoliikenteen palvelutason saavuttaminen edellyttää yleensä paikallisliikennettä. Palvelutaajaman alueella on hyvät päivittäistavarakaupan palvelut ja muita palveluita siten, että oman alueen palvelut yleensä riittävät normaaleihin päivittäisiin tarpeisiin. Tyydyttävän joukkoliikenteen palvelutaajamia on lähinnä pienten kuntakeskusten ympärillä. Tyydyttävä palvelutaso voidaan saavuttaa myös ilman omaa paikallista linjastoa. Asutustaajamassa on vain välttämättömät palvelut, jolloin merkittävä osa päivittäisistä ostos- ja asiointitarpeista edellyttää matkustamista oman asuinalueen ulkopuolelle. Tyypillisesti tyydyttävän joukkoliikenteen asustustaajama levittäytyy hyvän joukkoliikenteen palvelutaajaman ympärille, jolloin se on vielä paikallisliikenteen piirissä. Tyydyttävä joukkoliikenne voidaan saavuttaa myös pääväylien varrella, jolloin riittävän palvelutason tuottaa alueen läpi kulkeva seudullinen joukkoliikenne. Asutustaajamassa on vain välttämättömät palvelut, jolloin merkittävä osa päivittäisistä ostos- ja asiointitarpeista edellyttää matkustamista oman asuinalueen ulkopuolelle. Välttävän joukkoliikenteen asutustaajamat levittäytyvät yleensä tyydyttävän joukkoliikenteen palvelutaajaman ympärille tai ovat yksittäisiä kylämäisiä asutuskeskittymiä. Valta- ja kantateiden vaikutuspiirissä oleva haja-asutus (1,5 km linnuntie-etäisyys) Seutu- ja yhdysteiden vaikutuspiirissä oleva haja-asutus, jolle kuitenkin on tarjolla joukkoliikennepalveluja (esim. yksittäinen pysäkki, jolla vähintään 3 vuoroa/vrk). Seutu- ja yhdysteiden vaikutuspiirissä oleva haja-asutus, jolle joukkoliikenteen tarjonta on erittäin vähäinen (esim. yksittäisillä pysäkeillä alle 3 vuoroa/vrk). Laadittu alueluokittelu kuvaa erilaisen yhdyskuntarakenteen ja liikkumisen vuorovaikutusta. Yhteensä määriteltiin 10 luokkaa, jotka ottavat huomioon keskustatoimintojen alueet, päivittäistavarapalvelujen saavutettavuuden, joukkoliikennetarjonnan ja tieluokan. Tuloksena liikkumisen tunnusluvut (matkaluvut ja matkasuoritteet kulkutavoittain ja matkan tarkoituksen mukaan) erikseen kaikille matkoille ja kotiperäisille matkoille.

10 Kuva 3. HLT-alueluokittelu. 1.4 Työpaikat ja työssäkäynti Joensuun seudun liikennekysyntää ohjaa voimakkaasti Joensuun kaupunkialueen merkitys koko seudun työssäkäynnin ja asioinnin keskuksena. Yli 60 % seudun vajaasta 41 000 työpaikasta sijaitsee Joensuussa. Seudun ydinalueen kehitys on ollut viime vuosina erittäin myönteistä, mistä huolimatta työttömyysaste on edelleen muuta Suomea korkeampi. 2000-luvulla seutu on muuttunut julkissektorivetoisesta monialaiseksi yritys- ja osaamiskeskittymäksi. Palveluiden osuus Joensuun seudun työpaikoista on noin 70 %. Kussakin kunnassa käydään eniten töissä omassa kunnassa. Suurimmat pendelöintivirrat eli työssäkäyntivirrat oman kunnan ulkopuolelle ovat Kontiolahdelta (n 2200 henkilöä, 46 %), Liperistä (1350 henkilöä, 35 %) ja Pyhäselästä (1200 henkilöä, 43 %) Joensuuhun (taulukko 2 ja kuva 4).

11 Taulukko 2. Joensuun seudun työssäkäyntivirrat vuonna 2005. työssäkäyntikunta Eno Ilomantsi Joensuu Kiihtelysvaara asuinkunta Eno 1 664 30 246 14 117 13 3 2 1 14 Ilomantsi 45 1 754 110 13 15 6 3 4 61 Joensuu 122 77 16 649 119 1 071 577 140 85 270 47 Kiihtelysvaara 4 15 295 474 43 11 1 1 28 11 Kontiolahti 90 15 2 184 21 2 179 79 22 19 41 13 Liperi 6 2 1 350 6 176 2 352 131 33 28 2 Outokumpu 1 1 197 1 18 57 2 194 30 3 Polvijärvi 1 251 1 50 49 110 1 212 3 1 Pyhäselkä 6 4 1 161 30 132 45 3 3 1 228 7 Tuu povaara 7 62 44 12 9 2 1 565 Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi Pyhäselkä Tuupovaara = 100-300 työmatkaa = Yli 300 työmatkaa Kuva 4. Joensuun kaupunkiseudun työssäkäyntialueen taajamat kokoluokittain vuonna 2005. Kartassa on esitetty myös keskuskunnassa työssäkäyvien osuus kunnan työllisistä vuonna 2005. Lähde: SYKE /YKR, Tilastokeskus (Kaupunkiseutusuunnitelmien asiantuntija-arvioinnin loppuraportti).

12 Joensuun henkilöautotiheys (443 ha/1000 as.) vastaa melko tarkkaan valtakunnallista keskiarvoa. Verrattuna muihin suomalaisiin yli 30 000 asukkaan kuntiin (kuva 5), autotiheys on jonkin verran alhaisempi. Henkilöautot kunnittain 2004 Yli 30 000 asukkaan kunnat Seinäjoki Tuusula Kouvola Lohja Kokkola Rauma Vaasa Porvoo Nurmijärvi Lappeenranta Mikkeli Pori Hämeenlinna Rovaniemi Hyvinkää Kirkkonummi Kajaani Joensuu Järvenpää Jyväskylän mlk Vantaa Kotka Lahti Kerava Jyväskylä Espoo Turku Oulu Tampere Kuopio Helsinki Koko maa 355 547 516 514 497 490 481 479 475 475 471 468 467 463 463 458 455 450 443 441 436 432 430 423 423 422 414 410 410 402 398 448 0 100 200 300 400 500 600 Autot/1000 asukasta Kuva 5. Henkilöautotiheyksiä kunnittain (www.tilastokeskuskus.fi) 1.5 Muita matkustukseen vaikuttavia kohteita Joukkoliikennettä synnyttävistä ja sitä tarvitsevista kohteista työpaikkojen ohella merkittävimpiä ovat koulut, kaupalliset palvelut sekä terveyspalvelut. Joensuu on mm. merkittävä opiskelukaupunki. Joensuun keskussairaala sijaitsee Niinivaaralla, noin kaksi kilometriä keskustorilta kaakkoon. Joensuun ydinkeskusta on seututasolla tärkein ja monipuolisin palvelukeskittymä. Se toimii paitsi Joensuun kaupungin ja kaupunkiseudun myös koko Pohjois-Karjalan merkittävimpänä kaupallisena, julkisena ja toiminnallisena palvelukeskittymänä. Myös muiden kuntakeskusten palvelutarjonta näyttäisi olevan kohtuullinen, joskin merkittävä osa asiointiliikenteestä suuntautuu Joensuuhun kattavan ja monipuolisen palvelutarjonnan johdosta. Päivittäistavarakauppa on pitkälti keskittynyt Joensuun kaupungin alueelle. Myös erikoistavarakauppa on keskittynyt Joensuuhun, jossa maakuntakeskuksena on monipuolinen erikoiskaupan tarjonta. Ongelmana haja-asutusalueilla on ollut peruspalvelujen säilyttäminen.

13 1.6 Yhteenveto/alustava analyysi Nykyinen kaupunki- ja yhdyskuntarakenne vaikuttaa merkittävimmin liikkumistarpeisiin ja eri liikennemuotojen toimintaedellytyksiin myös tulevaisuudessa. Työssäkäynti ja palvelut ovat vahvasti keskittyneet Joensuuhun, mikä luo edellytyksiä joukkoliikenneyhteyksien kehittämiselle merkittävimpien työssäkäynti, opiskelu- ja asiointivirtojen suunnassa. Maankäytön suunnittelu nähdään keskeisenä joukkoliikenteen kilpailukyvyn edellytyksenä. Joukkoliikenteen kannalta olennaista on, miten uusi maankäyttö tukeutuu nykyiseen liikennejärjestelmään. Seudun väestöpohjan on arvioitu kasvavan noin 5 % vuoteen 2020 mennessä. Sijoittamalla asumista, työpaikkoja ja asiointikohteita liikenteen näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti, voidaan liikennesuoritteiden kasvua hidastaa ja samalla edistää joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttöä.

14 2 JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILA 2.1 Tarjonta Kaupunkiliikenne Joensuun paikallisliikenteessä liikennöi 10 linjaa ja seudullisessa lähiliikenteessä 12 linjaa. Paikallisliikenteen linjasto koostuu keskustan kautta liikennöivistä heilurilinjoista, joista neljä liikennöi kaikkina viikonpäivinä. Kaksi linjaa liikennöi myös maanantaista lauantaihin. Ainoastaan arkipäivisin liikennöitäviä linjoja paikallisliikenteessä on neljä. Linjaliikenteenä liikennöitävää paikallisliikennettä hoitaa Lehtosen Liikenne Oy. Linja Reitti 1 Reitti 2 1 Keskusta - Utra Keskusta - Keskussairaala-Nepenmäki 2 Keskusta - Noljakka - Marjala - Onttola 3 Keskusta-Hukanhauta Keskusta-Noljakka-(Marjala) 4 Keskusta - Karsikko - Kulho 5 Keskusta - Linnunlahti 7 Keskusta - Noljakka Keskusta - Rantakylä 8 Keskusta - Rantakylä Keskusta - Keskussairaala - Hukanhauta 9 Keskusta-Iiksenvaara 10 Keskusta-Rantakylä-Utra-Mutala 17 Keskusta - Penttilä Keskusta-Noljakka-Marjala Yllä mainituista Lehtosen Liikenteen kaupunkiliikennelinjoista linjat 2 ja 4 ovat ns. lähiliikennettä, mutta pääasiallinen käyttäjäryhmä on kaupungin alueella. Vastaavasti lähiliikennelinjoista Mutalan alueella on Pohjolan Turistiauton Joensuu- Kontiolahti/Paihola linjoilla suuri merkitys. Kuva 6. Joensuun paikallisliikenteen linjasto. Paikallisliikenteen palvelutaso on hyvä kantakaupungin alueella. Tarjonnan suhteen vilkkainta paikallisliikenne on keskustasta Noljakan ja Marjalan suuntaan, Rantakylään

15 ja Hukanhaudalle. Työmatkatarjonta teollisuusalueelle eli Käpykankaalle ja Raatekankaalle puuttuu täysin. Näillä alueilla oman auton käyttöä perustellaan yhteyspuutteella. Linjojen vuorovälit ovat tyypillisesti arkisin 30 60 minuuttia ja viikonloppuisin 60 minuuttia. Laatukäytäväosuuksilla linjojen yhteinen vuoroväli voi arkena olla alle 15 minuuttia. Paikallis- ja lähiliikenteen tarjonta vähenee viikonloppuna merkittävästi arkipäiviin nähden. Paikallisliikenteessä sunnuntain vuorotarjonta on lähes 70 % arjen tarjonnasta. Liikennöinti arkisin alkaa suurimmilla asuinalueilla klo 6 7 välillä. Liikennöinti lopetetaan klo 22 jälkeen, pienemmillä alueilla jo huomattavasti aiemmin. Linjasto kattaa varsin hyvin asuinalueet, jolloin kävelyetäisyydet muodostuvat verrattain lyhyiksi. Paikallis- ja lähiliikenteen keskus- ja vaihtopysäkit sijaitsevat Kauppatorin reunalla (Siltakatu- Kirkkokatu-Koskikatu). Vuositasolla paikallis- ja lähiliikenteen (Lehtosen Liikenne, Linja-Karjala, Pohjolan Turistiauto) ajosuorite on 1,3 milj. linjakilometriä. Kaupunkiliikenteen osuus Joensuun seutuliikenteen (lähi- ja paikallisliikenne) joukkoliikenteen ajosuoritteesta on noin 70 %. Kuva 7. Joukkoliikenteen laatukäytävät Joensuun kaupungissa Paikallisliikenteen vuoromäärät ja palvelutasoluokat on esitetty raportin liitteessä 1.

16 Seutuliikenne Seudullisessa lähiliikenteessä liikennöi yhdeksän linjaa, jotka täydentävät paikallisliikenteen linjastoa yhteisen lippujärjestelmän ansiosta. Lähiliikenteessä liikennöivät Linja-Karjala (Savonlinja-yhtiöt) ja Pohjolan Turistiauto Oy sekä Lehtosen Liikenteen linjat Joensuu-Onttola ja Joensuu-Kulho sekä Savo-Karjalan Linjan sunnuntailiikenteet Hammaslahteen, Paiholaan, Kontiolahdelle ja Liperiin. Seudullisen linja-autoliikenteen rungon muodostavat pääsuunnat Ylämylly (Liperi), Kontiolahti (Lehmo, Onttola) ja Reijola-Hammaslahti (Pyhäselkä), joilla on vuoromääriltään merkittävimmät seudulliset yhteydet. Kuva 8. Joukkoliikenteen vuorotarjonta Joensuun seudulla talviarkena. Liperin suunnasta Pyhäselkään jatkuva lähiliikenne käyttää Marjalan jälkeen Noljakan eritasoliittymästä Kuopiontietä (Vt 17). Kontiolahden suuntaan bussit kulkevat Kajaanintietä (Vt 6) ja Nurmeksentietä, jolla on edellistä parempi ja säännöllisempi vuorotarjonta. Niittylahden suuntaan paikallis-, lähi- ja kaukoliikenteen bussit käyttävät koko matkalla pääosin samaa reittiä. Joensuun, Enon ja Pyhäselän yhdistyminen vaikuttaa mm. nykyisiin heilurilinjoihin Liperi-Joensuu-Pyhäselkä. Pyhäselän suunnan lääninhallituksen ostoliikenne siirtyy Joensuun kaupungille sopimuskauden päätyttyä. Palvelutaso on verrattain hyvä kuntakeskuksista Joensuuhun suuntautuvilla työssäkäynti- ja opiskeluyhteyksillä, mutta ilta- ja viikonloppuliikenteessä on ongelmia eivätkä tavoitteet täyty. Haja-asutusalueiden vuorotarjonta on vähäistä; esimerkiksi entisissä vaarakunnissa (Kiihtelysvaara ja Tuupovaara) tarjonta on heikkoa.

17 Lähiliikenteen lisäksi alueella on vakiovuoroliikennettä mm. Lieksan ja Nurmeksen suuntiin. Joensuun kaupunkiseudulla ostoliikenteen osuus on noin 20 %, kun se Pohjois- Karjalan maakunnan tasolla on noin kolmannes. Seudullisen lähiliikenteen vuoromäärät ja palvelutasoluokat on esitetty raportin liitteessä 2. Palvelu- ja asiointiliikenteet Palveluliikenne Palveluliikenne on osa kaikille avointa joukkoliikennettä, jota voidaan liikennöidä kiinteillä tai kysynnän mukaan joustavilla reiteillä ja aikatauluilla. Palveluliikenteessä on otettu erityisesti huomioon iäkkäämpien henkilöiden tarpeet. Suunnittelualueen kunnista kaikille avointa palveluliikennettä on ainoastaan Joensuussa. Joensuun palveluliikenne toimii kutsuohjatusti. Kyytipoika-palvelubussi liikennöi kolmella matalalattiaisella autolla maanantaista perjantaihin kiinteiden aikataulupisteiden kautta neljällä alueella. Palvelubussi poikkeaa tarvittaessa ennakkotilauksena tehtävästä kutsusta reitiltä hakemaan asiakkaan kotiovelta. Matalalattiaisen kaluston kyytiin pääsee helposti myös lastenvaunujen tai pyörätuolin kanssa. Kyytipojalla on myös tietyt kiinteät pysäkkiaikataulut ja Kyytipoika-liikennemerkillä varustetut pysäkit, joilta pääsee kyytiin ilman tilausta. Ilomantsissa on keskustassa palveluliikennettä. Muut asiointiliikenteet Kontiolahdella ja Outokummussa on asiointiliikennetakseja, jotka palvelevat ovelta ovelle. Asiointitakseja on myös Ilomantsissa, Polvijärvellä, Kiihtelysvaarassa, Tuupovaarassa ja Enossa. Kiihtelysvaarassa ja Tuupovaarassa Joensuun kaupungin järjestämät joukkoliikenteen asiointikuljetukset toimivat kutsutaksina. Asiakas tilaa kyydin suoraan autoilijalta. Joensuun kaupunkilippu ei kelpaa Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran liikenteissä, vaan vaarakylät ovat Joensuun seutulipun varassa. Enossa asiointiyhteyksiä hoidetaan pienoislinja-autolla ja takseilla. Näiden lisäksi seudulla toimi 31.7.2009 kuudella liikennöintisuunnalla ns. Kelan Kimppakyydit, jotka olivat kaikille avoimia ovelta ovelle palvelevia kyytejä kuntakeskuksista keskussairaalalle ja kaupunkikeskustaan. Matkojenyhdistely Matkojenyhdistely on palvelu, jossa yhdistelykeskukseen soittamalla kuka tahansa voi varata matkan kutsujoukkoliikenteessä. Joensuun matkojenyhdistelykokeilu aloitettiin Emires-hankkeessa vuonna 2004, jolloin yhdistelyjärjestelmään liitettiin mukaan sosiaalitoimen kuljetuspalvelumatkat. Ennen kokeilua lähes kaikki matkat tehtiin yksittäisinä taksimatkoina.

18 Syksyllä 2005 valmistui Pohjois-Karjalan matkapalvelukeskuksen kehittämissuunnitelma, jossa Pohjois-Karjalan kunnille ja muille alueen julkisyhteisöille on tuotettu tietoa matkapalvelukeskuksen vaikutuksista ja hyödyntämismahdollisuuksista yhdistelytoiminnan laajentamiseen liittyen. Pohjois-Karjalan matkojenyhdistelyn Kyytikeskushanke käynnistyi 1.1.2007. Pohjois-Karjalan matkojenyhdistelyn Kyytikeskus-hankkeessa olivat mukana Eno, Joensuu, Kitee, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Nurmes sekä Itä-Suomen lääninhallitus, Kela ja sairaanhoitopiiri. Pohjois-Karjalan kyytikeskus yhdisteli kuntien, läänin ja kelan ostamiin kutsujoukkoliikenteisiin tulleet tilaukset ja reititti kuljetuspalveluun (VPL- ja SHL-matkat) oikeutetuille kuntalaisille kuljetuksia mm. takseilla ja invatakseilla. Kyytikeskus yhdisteli samaan suuntaan ja samaan aikaan kulkevien asiakkaiden matkoja silloin, kun se oli mahdollista. Kyytikeskus palveli asiakkaitaan kaikkina vuorokauden aikoina ympäri vuoden. Matkoja pystyi tilaamaan puhelimitse, internetin kautta, tekstiviestillä, sähköpostilla tai tekstipuhelimella. Kyytikeskuksen operaattorina toimi Itella. Kokeiluhanke oli voimassa heinäkuun 2009 loppuun, jolloin sopimus Itellan kanssa päättyi ja Kyytikeskus ajettiin alas. Joensuun MYK lopetettiin samalla kun Pohjois-Karjalan matkapalvelukeskus käynnistyi. Kuva 9. Kyytikeskus-hankkeen toiminta-alue (mukana olevat kunnat). VPL- ja SHL-matkat hoidetaan 1.8.2009 alkaen toimintansa aloittaneen Pohjois- Karjalan Matkojenyhdistelykeskuksen (MYK) kautta. MYK yhdistelee Joensuun, Kontiolahden, Liperin, Nurmeksen ja Outokummun vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalvelumatkoja.

19 Kaukoliikenteen solmukohdat/matkaketjut Joensuun kaupunki on Pohjois-Karjalan maakuntakeskuksena useimpien kaukoliikenteen juna- ja bussivuorojen päätepiste. Joensuu kuuluu valtakunnalliseen matkakeskusverkkoon. Toistaiseksi kaukoliikenteen terminaalina on toiminut kilometrin etäisyydellä keskustasta sijaitsevat linja-auto- ja juna-asemat, joiden kautta liikennöi myös paikallisliikenteen linjoja. Linja-auto- ja juna-asemat sijaitsevat vielä erillisissä rakennuksissa, välimatkaa on noin 100 metriä. Vaihtomahdollisuus on myös keskustorin paikallisliikenteen pysäkeillä. Kaikki pikavuorot pysähtyvät keskustassa linja-autoaseman lisäksi keskustassa kauppatorilla. Imatran suunnan valtatien 6 kautta tulevat pikavuorot (Joensuusta klo 15.05 ja 22.20 lähtevät sekä Joensuuhun klo 8.40 ja 20.40 saapuvat pikavuorot) pysähtyvät lisäksi Honkavaaralla (Pyhäselkä), Reijolan rampilla ja Niinivaaralla (Teku). Kuopion suunnan (valtatie 17) pikavuorojen (Joensuusta klo 7.00, 9.15, 10.15, 12.00, 14.15, 15.15 ja 17.15 lähtevät vuorot ja Joensuuhun klo 8.30, 11.55, 13.50, 15.40, 17.05, 19.40 ja 20.20 saapuvat vuorot) pysähtymispaikat ovat Viinijärvi, Käsämä (Kaprakka tienhaara), Ylämyllyn ostoskeskus, Törmä, Noljakan liittymä/s-market, Aikuisopisto (Kaislakadun kohta) ja Yliopisto. Nurmeksen suunnan (Joensuusta klo 9.00, 14.05 ja 16.30 lähtevät vuorot ja Joensuuhun klo 14.26 saapuva vuoro) pikavuorot pysähtyvät Kontiolahden kuntakeskuksessa, Kajaanintiellä Lehmolan tienhaarassa, Raatekankaalla ja Käpykankaalla. Kaukoliikenteen vuorojen merkitys paikallisten yhteyksien hoitamisessa on vähäinen. Joensuuhun on suunnitteilla kaukoliikenteen yhteinen terminaali, jolloin nykyisestä linja-autoasemasta saneerataan yhteinen matkakeskus. Alueen kaavasuunnitelmaan sisältyy merkittävä osa myös muuta maankäyttöä, lähinnä asuin- ja liikerakentamista. Matkakeskuksen yleissuunnitelma valmistui v. 2003 ja sen jatkoksi toteutettiin alueesta tarkennettu tontinkäyttösuunnitelma. Asemakaavoitus on valmistunut keväällä 2006. Pieksämäen ja Joensuun välillä liikennöi neljä taajamajunavuoroa suuntaansa palvellen mm. Liperin Viinijärveä. Nurmeksen (Eno ja Uimaharju) suuntaan liikennöi kaksi junavuoroa vuorokaudessa suuntaansa. Junaliikenteen aikataulut eivät kovin hyvin palvele työssäkäyntiyhteyksinä, vaan ensisijaisesti kaukojunaliikenteen syöttöliikenteenä. Joensuun lentoasema sijaitsee 11 kilometrin päässä keskustasta Liperin kunnan puolella. Joensuun lentoasemalta on hyvät yhteydet pääkaupunkiseudulle: Finnair ja Finncomm Airlines lentävät Helsinkiin arkisin yhteensä 5 vuoroa ja viikonloppuisin 4 vuoroa. Lentoasema on elänyt kansainvälisten yritysten ja yliopistokaupungin mukana; matkustajamäärä oli vuonna 2007 noin 143 000. Joensuun linja-autoasemalta ja keskustasta on joukkoliikenneyhteys lennoille.

20 2.2 Kysyntä Joukkoliikenteen kokonaismatkustajamäärää suunnittelualueella ei saada selvitettyä, koska vakiovuoroliikenteen matkustajamäärät eivät ole tiedossa. Matkustuskysyntää voidaan kuitenkin kuvata seutu- ja kaupunkilippujen myyntimäärillä sekä aiemmin laadittujen liikkumistutkimusten perusteella Joensuun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä tehtyjen tutkimusten mukaan joukkoliikenteen kulkutapaosuus seudulla on noin 5 %. Joensuun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä tehtyjen haastattelujen perusteella joukkoliikenteen käyttöä seudulla on havainnollistettu seuraavissa kuvissa. 70 % 60 % 58 % 56 % 53 % 50 % 49 % 48 % % 40 % 30 % 33 % 37 % 36 % 32 % 20 % 10 % 0 % 22 % 19 % 19 % 18 % 16 % 14 % 13 % 13 % 13 % 13 % 13 % 13 % 13 % 11 % 12 % 10 % 10 % 10 % 9 % 7 % 5 % 4 % 4 % 4 % 2 % 2 % 3 % 0 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % Eno Joensuu Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi Pyhäselkä Kävely Pyörä tai mopo Henkilöauto, kuljettajana Henkilöauto, matkustajana Linja-auto, Joensuun paikallisliikenne Linja-auto, seutuliikenne Muu Kuva 10. Eri kulkutapojen käyttö kunnittain (lähde: Joensuun LJS). Kuva 11. Joukkoliikenteen käyttöaste kunnittain (lähde: Joensuun LJS).

21 Lähes päivittäin joukkoliikennettä käyttävien määrien erot Liperin, Kontiolahden ja Pyhäselän välillä perustuvat verrattain pieneen otokseen, eivätkä näin ollen kuvaa välttämättä todellisuutta. Joukkoliikenteen käytöstä kertoo myös kuntien kuljetusoppilaiden määrät. Kontiolahdella kulkee päivittäin bussilla lähes 800 oppilasta. Liperissä kuljetusoppilaita on 722 ja Pyhäselässä 506 (v. 2008). Joensuussa kuljetusoppilaita on noin 700. Joensuun lähi- ja paikallisliikenteessä tehtiin vuonna 2007 noin 1,14 miljoonaa matkaa, joista noin 76 % kaupunkilipulla. Tuetuilla lipuilla tehdään Joensuun lähi- ja paikallisliikenteessä noin 605 000 matkaa eli 54 % kaikista paikallisliikenteen matkoista. 600 000 Paikallisliikenteen tuettujen lippujen matkustajamäärät 2001 2007 veteraanilippu opiskelijalippu 40 matkaa 1.9.06 alkaen lastenvaunut nuorisolippu 40 matkaa 1.9.06 alkaen 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Kuva 12. Paikallisliikenteen subventoitujen lippujen myynnin kehitys 2001 2007. Paikallisliikenteen vuosittainen matkustajamäärä väheni vuodesta 2002 vuoteen 2005, jolloin matkalippujen hintojen alentamisen seurauksena matkustajien määrä kääntyi kasvuun Voimakas kausivaihtelu on ominaista Joensuun paikallisliikenteelle. Kesällä matkustajamäärät ovat noin 15 20 % talvikuukausien vastaavista.

22 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Kaupunkikortin myynti v. 2001-2008 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuukausi 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kuva 13. Matkustajamäärien kausivaihtelut vuosina 2004 2007. Vuonna 2007 myytiin yhteensä 8 200 Joensuun seutulippua, joilla tehtiin noin 287 000 matkaa. Lisäksi opiskelijaseutulipulla tehdään merkittävä määrä matkoja (arviolta yli 200 000), joka ei ilmene ao. tilastosta. 350 000 Seutulippumatkustus 2003 2007 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2003 2004 2005 2006 2007 PYHÄSELKÄ 35 180 37 027 36 639 35 846 30 254 POLVIJÄRVI 8 000 8 532 8 538 10 429 13 361 OUTOKUMPU 13 301 12 555 11 313 10 803 12 952 LIPERI 56 379 58 099 50 929 56 990 54 390 KONTIOLAHTI 71 425 74 880 76 978 72 204 72 415 KIIHTELYSVAARA 11 037 10 414 JOENSUU 79 810 76 056 82 213 88 110 84 856 ENO 19 276 23 696 22 969 21 031 18 344 Kuva 14. Joensuun seutulipulla tehdyt matkat vuosina 2003 2007. Pohjois-Karjalan maakuntalippuja vuonna 2007 myytiin suunnittelualueen kunnissa 183 kpl, joilla tehtiin 720 matkaa. Joensuun palveluliikenteessä tehdään noin 27 000 matkaa vuodessa.

23 Kuva 15. Palveluliikenteessä tehdyt matkat kunnittain vuonna 2007. Outokummun ja Pyhäselän palveluliikenteet on lopetettu. 2.3 Lippu- ja informaatiojärjestelmät Lippujärjestelmä Joensuun paikallis- ja lähiliikenteen lipputuotevalikoima on laaja. Kaupunkiliikenteen päälipputuotteena on 30 päivän kaupunkilippu. Seudullisessa lähiliikenteessä päälipputuote on Joensuun seutulippu. Joensuun kaupungin alueelle on kuntaliitoksen myötä syntynyt kaksi vyöhykettä kausija sarjalipuille. Seudullisella lähiliikennealueella on oma tariffialueensa mm. Onttolan, Kulhon, Lehmon ja Ylämyllyn suuntiin. Kaupunkiliikenteessä 1-vyöhykkeen kaupunkikortti maksaa 41 ja Reijola-Niittylahti suunnan hinta on 51. Joensuussa asuville kokopäivätoimisille opiskelijoille on tarjolla 30 päivän kausikortti (45/55 ). 12 18 -vuotiaille on tarjolla nuorisolippu (37,00/45,50 ), joka on 40 matkan sarjalippu. Lisäksi paikallisliikenteessä on käytössä 10 ja 40 matkan sarjakortit, joiden hinnat ovat 26,10/28,80 ja 77,70/84,90 tariffialueesta riippuen. Paikallisliikenteessä aikuisten kertalippu maksaa 2,90. Kaupungin rajan ylittävässä liikenteessä (esim. Onttola, Kulho) kertalippu maksaa 3,20. Kertalippu sisältää vaihtooikeuden. Lasten kertalippu on 1,50 /1,60. Kyytipoika-palvelubussissa kertalipun hinta on 2,90 euroa. Maksuksi kelpaavat myös kaikki voimassa olevat kaupunkiliikenteen liput. Joensuun kaupungin paikallisliikenteen toiminta-alueella pääsee lastenvaunujen kanssa liikkuva ilmaiseksi, koska kaupunki subventoi puolet ja liikennöitsijä toisen puolen hin-

24 nasta. Lähiliikenteessä vaunujen kuljettaminen on maksullista. Sotaveteraanit matkustavat paikallisliikenteessä maksutta. Joensuun seutulippualue käsitti ennen 1.1.2009 kuntaliitosta 7 kuntaa. Seutulipulla voi matkustaa rajattomasti 30 päivän voimassaoloaikana vakiovuoroliikenteessä seutulippualueeseen kuuluvien kuntien alueella. Seutulipun hinta määräytyy kotikunnan mukaan. Seutulipun asiakashinnat ennen kuntaliitosta vuonna 2008 ja vuonna 2009 kuntaliitoksen jälkeen on esitetty seuraavassa taulukossa: 1.5.2008 1.1.2009 Eno 88 74 Joensuu 71 74 Kontiolahti 61 64 Liperi 68 70 Outokumpu 88 93 Polvijärvi 83 85 Pyhäselkä 61 74 Sarjakortteja myydään myös lähiliikenteessä valtakunnallisesti sovituilla hinnoilla. Seutulipun lisäksi on alueella käytössä Pohjois-Karjalan maakuntalippu, joka on voimassa 30 päivää lipunmyynnistä. Lipun kelpoisuusaikana voi matkustaa maakuntalippualueella rajoituksetta. Lipun hinta vuonna 2009 on 123. Informaatiojärjestelmät Paikallis- ja lähiliikenteen aikataulut ja linjakohtaiset reittikartat on koottu paikallisliikenteen aikataulukirjaan. Muut kaupunkiseudun aikataulut (Outokumpu-Polvijärvi- Liperi-Kontiolahti-Hammaslahti ym.) ovat Pohjois-Karjalan aikataulut -julkaisussa. Tärkeimmillä paikallisliikenteen pysäkeillä on aikatauluinformaatiota sekä linjanumeroja määränpääkilvet. Paikallisliikenteen sähköiset aikataulunäytöt pysäkkikatoksiin on tehty osana keskustan joukkoliikennejärjestelyjä v. 2004. Paikallisliikenteen aikataulut on koottu Wilma-matkainfoon, joka on internet-pohjainen aikataulujen ja reittien hakupalvelu.

25 2.4 Organisointi Joensuun kaupunki myöntää linjaliikenneluvat kaupungin sisäiseen liikenteeseen ja ostaa sitä täydentävät reittiliikenteet kaupungin sisällä. Lääninhallitus myöntää muut linjaliikenneluvat sekä ostaa seudullisesti merkittäviä liityntä-, opiskelu- ja työmatkaliikenteitä. Seudun kaikki kunnat ostavat lisäksi kuntansa sisäisiä asiointi- ja koulumatkaliikenteitä joko avoimina tai erikseen määrätylle asiakasryhmälle räätälöitynä. Lääninhallitus on mukana kehittämässä ja rahoittamassa myös seutulippuja, kaupunkien paikallisliikennettä, palvelulinjoja ja joukkoliikennetiedotusta. Joensuun seudun kunnat ovat tehneet liikenneasioissa jo pitkään tuloksekasta yhteistyötä, mistä on osoituksena mm. Joensuun seudun joukkoliikennesuunnitelma (1997), seudun yhteinen yleiskaava ja liikennejärjestelmäsuunnitelma. Lisäksi yhteistyötä on harjoitettu mm. seuraavasti - Joensuun seudun seutulipputyöryhmä on kokoontunut säännöllisesti vuodesta 1994 alkaen. Seutulipputyöryhmässä käsitellään Joensuun seudun seutulipun ohella Pohjois-Karjalan maakuntalipun ja Keski-Karjalan seutulipun asioita. Työryhmä kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa. - Seudun liikenteen kehittämistarpeita tutkittiin asiakaskyselyn avulla vuonna 1998 (haastateltiin 800 kotitaloutta, postikyselytiedot saatiin 98 yritykseltä ja 77 kuntapäättäjältä). - Vuonna 2002 Pohjois-Karjalan liitto, Joensuun seudun ydinkunnat, Tiehallinto ja lääninhallitus rahoittivat Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelman. - Kun 90-luvun puolessa välissä Suomessa sopeutettiin liikennelupa-järjestelmä EU:n palveluvelvoiteasetuksen säädöksiin, olivat kaikkien pohjoiskarjalaisten kuntien joukkoliikenteen yhteyshenkilöt mukana suunnittelemassa lääninhallituksen ja kuntien välistä työnjakoa sekä priorisoimassa lakkautettavia vuoroja. Tämä työ on edelleenkin pohjana lääninhallituksen nykyisille ostoille. Liikennepalveluja on Joensuun kaupunkiseudulla kehitetty yhteistyössä liikennöitsijöiden, kuntien ja lääninhallituksen kanssa. Mainittavia saavutuksia Joensuun seudulla ovat: - vuonna 1996 lupamenettelyin ja liikennepalvelujen ostoin aikaansaatu tasavälinen vuorotarjonta linjalle Niittylahti Joensuu Honkalampi, jota alettiin liikennöidä kahdella matalalattiabussilla samana vuonna, jona kaupungin paikallisliikenteeseen saatiin ensimmäinen matalalattiabussi linjaliikenteeseen. - Myös Joensuun ja Kontiolahden välille toteutettiin lähes tasavälinen vuorotarjonta 90-luvun lopulla. - Kysynnän muutokset ja autokiertojen tehostaminen ovat rikkoneet ajosarjoja, mutta perusrakenne on kuitenkin säilynyt ja alueen asukkaille voidaan edelleenkin tarjota lähes tasatunnein liikennepalveluja aamun aikaisista vuoroista illan myöhäisiin vuoroihin sekä yöliikenteitä viikonloppuina, vaikka erityisesti ilta- ja viikonloppuliikenteitä on lakkautettu ja työaika- ja ajoaikasäädösten takia tasatuntitarjontaa on rikottu. Tiepiirin rooli joukkoliikenteen toimintaedellytysten kehittämisessä liittyy fyysisen ympäristön parantamiseen mm. laatukäytäväsuunnitelmin. Tiepiiri osallistuu seudullisiin yhteishankkeisiin.

26 2.5 Rahoitus Joukkoliikenne Julkisen liikenteen rahoitus on monitahoinen kokonaisuus. Kunnat ja valtio rahoittavat joukkoliikennettä pääasiassa tukemalla kaupunki- ja seutulippuja taksa-alennusten ostoin sekä ostamalla liikennettä (palveluliikenne, asiointi- ja liityntäliikenne). Joensuun seudun kunnat käyttivät vuonna 2007 yhteensä 710 000 avoimeen joukkoliikenteeseen. Vuonna 2006 avoimen joukkoliikenteen rahoitus oli 608 000. Kuntien oppilaille kustantamat koulumatkaliput sisällytetään tilastoissa opetustoimen kustannuksiin, mutta ne ovat kuitenkin merkittävä osa avoimen joukkoliikenteen rahoitusta. Joensuun seudulla peruskoululaisten, lukiolaisten ja keskiasteen matkalippukustannukset olivat n. 2,9 milj. euroa vuonna 2007. Kuntien rahoitus avoimeen joukkoliikenteeseen ja koululaislippuihin vuonna 2007 on esitetty alla. Kuva 16. Joensuun seudun kuntien rahoitus avoimeen joukkoliikenteeseen v. 2007 Joensuun seudulla kuntien joukkoliikennerahoitus painottuu koululaislippuihin sekä taksa-alennusten ostoihin eli kaupunkilipun ja seutulippujen subventointiin. Joensuun paikallisliikenne toimii lipputuloperusteisena. Lisäksi kunnat ostavat palvelu-, asiointija liityntäliikenteitä. Esimerkiksi Joensuun palveluliikennettä ostettiin vuonna 2007 noin 108 000 eurolla, josta valtionosuus oli 50 %. Lääninhallitus ostaa jonkin verran lähiliikennettä sekä myöntää valtionapua seutu- ja kaupunkilippujen taksa-alennuksiin ja palveluliikenteiden ostoon. Itä-Suomen lääninhallituksen rahoituksesta Joensuun seudulla (3,5 miljoonaa euroa vuonna 2008) noin 68 % käytetään runkoliikenteen ostamiseen ja 14 % seutu- ja kaupunkilippuihin. Kehittämishankkeita rahoitettiin noin 600 000 eurolla. Joensuun kaupunkiseudun seitsemälle kunnalle myönnettiin seutulipun hinnan alentamiseen valtionapua yhteensä 169 000 euroa. Kaupunkimaisen paikallisliikenteen valtionavustus kohdentuu pääasiassa lipputukeen, jota myönnettiin vuonna 2007 Joensuun kaupunkilipulle 155 000 euroa. Lääninhallitus myönsi valtionapua palveluliikenteiden ostoon seudulla yhteensä 54 000. Seutulippukunnat vastaavat osasta Pohjois-Karjalan aikataulujulkaisun kustannuksista ja liikennöitsijät lopusta. Lääninhallituksen ostoliikenneyrittäjät osallistuvat aikataulujul-

27 kaisun kustannuksiin ostosopimuksessa määritellyllä senttiä/ajokilometri/vuosi - summalla. Henkilökuljetukset Joensuun seudun kunnat käyttivät vuonna 2007 yhteensä 8,2 miljoonaa euroa kuljetuskustannuksiin, josta opetustoimen kustannukset olivat 63 %, sosiaalitoimen 21 %, avoimen joukkoliikenteen 9 % ja terveystoimen 7 %. Vuosina 2000 2004 kuntien kuljetuskustannukset olivat noin 5,5 milj. euroa eli kokonaiskustannukset ovat kasvaneet noin 50 % 2000-luvun alusta. Esimerkiksi perusopetuksen kustannukset ovat lisääntyneet noin neljänneksen, kun vastaavana aikana kuljetettavien oppilaiden määrä on vähentynyt 11 %. Koko seudun jakauma on esitetty alla: Kuva 17. Kuntien kuljetuskustannukset vuonna 2007 hallintokunnittain. Joensuu Liperi KUNTA Eno Ilomantsi Kuljetuskustannukset / asukas Joukkoliikenteen kustannukset / asukas Perusopetuksen kustannukset / saaja Kontiolahti Outokumpu Polvijärvi Pyhäselkä Joensuun seutu 75.3 104.4 40.7 125.2 96.6 75.1 102.3 106.3 70.8 3.8 8.3 8.0 5.2 2.4 2.1 9.4 1.2 6.1 1 244 1 461 1 711 1445 995 1 215 1 046 1 325 1 336 VPL-kulut/saaja 593 735 919 1 312 1 153 1 005 1 151 1 670 1 051 Kutsupalvelut / 75 80 119 106 361 232 226 170 254 155 täyttäneet 2.6 Yhteenveto/alustava analyysi Joensuun seudulla joukkoliikenteen kulkutapaosuus on noin 5 %. Seudun asukkaista autottomia on neljännes. Joensuun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä tehtyjen asukastutkimusten mukaan joukkoliikenteen tilaa pidetään huonompana kuin muiden liikennemuotojen. Jopa autonkäyttäjät näkevät eniten kehittämistarvetta joukkoliikenteessä.

28 Seudun joukkoliikenne on lähinnä peruspalvelutasoista liikennettä. Palvelutaso on verrattain hyvä työssäkäynti- ja opiskeluyhteyksillä, mutta ilta- ja viikonloppuliikenteessä on ongelmia eivätkä tavoitteet täyty. Haja-asutusalueiden vuorotarjonta on vähäistä. Polvijärvi - Polvijärveltä on asiointiliikenteen lisäksi työ- ja opiskelumatkustusta Joensuuhun (täsmäpalveluja). Haasteena pääyhteysvälien täsmätarjonnan säilyttäminen Joensuuhun ja lippujen hinnat. Pyhäselkä Liperi Eno - Joukkoliikenteen haasteet liittyvät Reijolan ja Hammaslahden vuorotiheyksiin sekä kunnan henkilökuljetuksiin (erityisesti koulukuljetukset). - Kunnan keskustaajamien (kolminapaisuus) väliset yhteydet sekä yhteydet taajamien reuna-alueilta ja haja-asutusalueilta keskustaajamiin luovat haasteita. - Lisäksi vuorotiheydet ja täsmäaikataulut Joensuuhun haasteena sekä Ylämyllyn laatukäytävän korkeatasoisen tarjonnan järjestäminen. - Iltaliikenne - Henkilöliikenne painottuu Lieksa-Uimaharju-Eno-Joensuu -linjalle. Arkisin yhteydet ovat kohtuullisen hyvät. Perusreittien ulkopuolella on tilausliikenteinä koulukyytejä palveleva linjasto. Asiointilinjoja on kolme. - Täsmätarjonnan säilyttäminen haasteena. Kontiolahti - Päätaajamien (kirkonkylä, Onttola, Lehmo, Kulho) sijainti on hyvä suhteessa joukkoliikennejärjestelmään. - Kunnassa haasteita ovat kouluaikojen ulkopuolinen liikenne tarjonnan määrän suhteen ja haja-asutusalueiden asiointiliikenteen yhteydet (erityisesti läntinen suunta). - Kunta järjestää korkealaatuista asiointiliikennettä - Koulutoimen korkeahkot kustannukset. Outokumpu - Seudullinen liikenne rakentuu Joensuu-Kuopio/Iisalmi välin kohtuullisen tarjonnan varaan. Seutulippujen myynti ei ole ollut kovin suurta. Kaupungin sisäinen liikenne on ostoliikennettä.

29 Joensuu - Paikallisliikenteen palvelutaso on hyvä kantakaupungin alueella. Paikallisliikenteen matkustajamäärien laskutrendiä on kyetty parantamaan lipputuotteilla ja hinnoittelulla. - Joukkoliikenneyhteistyössä on seututasolla puutteita, mutta etenkin hallintokuntien välinen kanssakäyminen on hyvin puutteellista. Joensuussa tavoitetason saavuttaminen tietyillä yhteysväleillä tai alueilla on periaatteessa mahdollista. Seutulippujärjestelmän käyttöönotto ja ostoliikenteen kilpailuttaminen ovat luoneet mahdollisuuksia hankkia työmatkaliikenteeseen sopivia vuoroja, jotka palvelevat myös opiskelijoita, asiointia sekä liityntäliikennettä. Nykyinen järjestelmä on turvannut vuorotarjontaa ja hidastanut kotitalouksien toisen auton hankintaa. Jos väestönkasvu keskittyy Joensuun kaupunkiseudun nykyiseen taajamarakenteeseen tukeutuen ja kuntakeskuksiin, parantaa tämä lipputuloilla ajettavan joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksia näillä alueilla ja mahdollistaa tarjonnan lisääntymisen ainakin Joensuun kaupungissa. Sen sijaan reuna-alueiden haja-asutusalueella asukkaiden vähetessä linjaliikenteen kannattavuus heikkenee ja tarjontaa tuskin pystytään säilyttämään nykyisellä tasolla. Maankäytön ratkaisuilla on suuri merkitys joukkoliikenteelle. Ikärakenteen muutokset asettavat haasteita joukkoliikenteelle. Kouluikäisten määrä vähenee ja vanhusten määrä on kasvussa. Linja-autoliikenteen kysyntä vähenee ja itsekannattavan linja-autoliikenteen toimintaedellytykset heikkenevät joillakin reiteillä. Liikennepalvelut on kuitenkin tarjottava jossakin muodossa. Erityisesti palveluliikenne, pääosin kutsuohjattuna ja ovelta ovelle palvelevana liikenteenä, tullee kasvattamaan osuuttaan joukkoliikenteen palveluntarjoajana. Palveluliikennettä voidaan järjestää taksiluvalla ostoliikenteenä tai yksittäisissä tapauksissa itsekannattavana joukkoliikenteenä. Haja-asutusalueelta voidaan järjestää myös esim. kutsuohjattua syöttöliikennettä vilkkaampien reittien runkoliikenteille. Myös lippujärjestelmien ja matkustajainformaation kehittäminen on tärkeää. On selvää, että maaseutualueilla nykyisen tasoiset joukkoliikennepalvelut eivät tule säilymään ilman yhteiskunnan lisärahoitusta. Kehittämisen painopisteinä ovat kutsujoukkoliikennejärjestelmän kehittäminen ja peruspalvelutason turvaaminen koko läänin alueella. Kyytikeskuksen lisäksi kyläpysäkkien kehittäminen joukkoliikenteen solmukohtina on tärkeää. Joensuu on nykytilanteessa paikallisliikenteen lupaviranomaiskaupunki. Toimialue laajenee kuntaliitoksen myötä. Organisointi- ja rahoitusmallien suurin kehittämispaine Joensuun seudulla on kuntien liikennepalvelujen ostojen suunnittelussa, avoimen joukkoliikenteen suunnittelussa ja liikennöinnin järjestämisessä sekä paikallisliikenteen ja lähiliikenteen yhteensovittamisessa. Käyttäjälähtöinen liikkumisen kehittäminen edellyttäisi joukkoliikenteen tarjonnan tarkastelua palvelutasonäkökulmasta sekä sektoriajattelun sijaan kokonaisnäkemystä liikennepalvelujen järjestämisestä. Joensuun seudulla on käynnistymässä joukkoliikenteen suunnittelu, joka tähtää palvelutarjonnan uudelleen järjestelyyn EY-säädösten mukaisin ehdoin 1.1.2012 alkaen tai joukkoliikennelakiluonnoksen siirtymäsäädösten perusteella joko 1.7.2014 tai 1.7.2015 alkaen.

30 3 SUUNNITTELUN MUITA LÄHTÖKOHTIA 3.1 Kuntauudistus ja maankäytön suunnitelmat (lähde: Kaupunkiseutusuunnitelmien asiantuntija-arvioinnin loppuraportti) Maankäytön ja liikenteen suunnittelu ja tavoitteet on sovitettu hyvin yhteen. Joensuun, Kontiolahden ja Liperin raja-alueelle on tehty oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Kaikkia seudun kuntia koskevan oikeusvaikutteisen yhteisen yleiskaavan laadinta aloitettiin vuonna 2004. Seutuvaltuusto päätti 2.12.2008 hyväksyä Joensuun seudun yleiskaavan 2020. Seudullisen liikennejärjestelmäsuunnitelman sekä joukko- ja kevyen liikenteen laatukäytäväsuunnitelman laadinta kytkettiin yhteen yleiskaavatyön kanssa ja maankäyttövaihtoehtojen liikennevaikutukset on arvioitu. Seudun yhdyskuntarakenteen hallinnan kannalta haasteena on, kuinka hyvin yhteiseen yleiskaavaan liitettävä toteuttamisohjelma saadaan ohjaamaan kuntia niiden maankäyttöön liittyvissä päätöksissä. Olemassa oleva seutuhallinto ja sen alaisuudessa toimivat palveluryhmät vastaavat kaupunkiseutusuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisen organisoinnista ja seurannasta, mikä edistää toimenpiteiden toteutumisvarmuutta. Suunnitelman toteutumista liikenteen osalta varmistetaan laatimalla seutuliikennesuunnitelma, jonka tavoitteena on joukkoliikenteen suunnittelu seudullisella tasolla, joukkoliikenteen tuen koordinointijärjestelmän luominen ja toimenpide-ehdotusten laatiminen kuntien kuljetusten tarkoituksenmukaisesta järjestämistavasta seudulla. Lisäksi ohjelmoidaan konkreettiset toimenpiteet joukko- ja kevyen liikenteen laatukäytävien toteuttamiseksi sekä vakiinnutetaan seudullisen liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta. Joensuu, Eno ja Pyhäselkä yhdistyivät 1.1.2009. 3.2 Liikennejärjestelmä- ja joukkoliikennesuunnitelmat Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmistunut vuonna 2002. Tavoitteena on ollut laatia liikenteen hoitamista ja liikenneväylien kehittämistä koskeva suunnitelma, joka tukee maakunnan aluerakenteen sekä elinkeino- ja muun toiminnan kehittämistavoitteita ottaen huomioon koko Itä-Suomen yhteiset tavoitteet. Joensuun seutu on tarkasteltu työssä muuta maakuntaa tarkemmin. Työ on tehty Pohjois-Karjalan liiton, Savo-Karjalan tiepiirin, Itä-Suomen lääninhallituksen, Joensuun ja Outokummun kaupunkien sekä Kontiolahden, Liperin ja Pyhäselän kuntien yhteistyönä. Liikennejärjestelmässä on esitetty mm. seuraavia joukkoliikenteeseen liittyviä tai sitä sivuavia tavoitteita: - Kulkumuotojen yhteiskäytön helpottaminen työmatka-, koulu- ja matkailuliikenteessä. - Valtakunnallisten henkilöliikenneyhteyksien kehittäminen junaliikennettä nopeuttamalla ja liityntäyhteyksiä tehostamalla. - Peruspalvelujen saavuttaminen tasapuolisesti ja turvallisesti. - Päivittäisen liikennöinnin edellyttämän hoitotason tarjoaminen.

31 - Liikennemuotojen yhteistyön kehittäminen. - Linja-autoliikenteen palvelutason nostaminen Joensuun seudulla. - Liikennejärjestelmän ja maankäytön suunnittelun välisen vuorovaikutuksen lisääminen. Joukkoliikennejärjestelmää on työssä tarkasteltu verkoston, tarjonnan sekä lippu- ja informaatiojärjestelmän kokonaisuuksina. Keskeisimpinä kehittämistoiminta joukkoliikenteen osalta mainitaan: 1. Verkosto - Kaavaprosesseissa arvioidaan kaavan vaikutukset joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksiin. - Kehitetään yleisten teiden joukkoliikenteen toimintaympäristöä tiepiirin laatiman kehittämissuunnitelman mukaisesti. - Matkustajapalvelujen laatutason kehittäminen kolmiportaisen luokittelun mukaisesti. - Joensuun linja-autoaseman ja rautatieaseman yhteistoiminnan kehittäminen. - Paikallisen, seudullisen ja valtakunnallisen joukkoliikenteen kohtaamispaikkojen ja solmupisteiden kehittäminen. 2. Tarjonta - Vuosittainen tilannearvio maakuntatasolla. - Esteettömän, kaikille avoimen liikenneverkon kehittäminen. - Maakuntakeskusten välisten yhteyksien kehittämistarpeen selvittäminen ja kehittäminen. - Laajennetaan kutsuohjattujen matkojen yhdistelytoiminta kattamaan koko maakunnan alue. 3. Lippujärjestelmä - Varaudutaan kehittämään eri toiminnot sisältävää kaupunkikorttia. 4. Informaatiojärjestelmä - Laaditaan esite käytettävissä olevasta laadukkaasta matkustajainformaatiosta (aikataulut, lipunmyynti, matkansuunnittelu) - Myötävaikutetaan valtakunnallisten matkansuunnittelupalveluiden syntymiseen. Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmän toteutuksen aiesopimus on solmittu 13.4.2004. Seurannasta vastaa maakunnallinen yhteysverkkoryhmä. Aiesopimuksen sisältö sekä toteutuminen ja tilanne joukkoliikenteen kehittämistoimien osalta: Joukkoliikenteen matkustajapalveluiden parantaminen - toteutuksen koordinoijana Itä- Suomen lääninhallitus - toteutetaan Joensuun matkakeskus / yleissuunnitelma ja asemakaavaluonnos tehty - kehitetään tie- ja katuverkon sekä terminaalien joukkoliikennepalveluja laaditun laatuluokituksen mukaisesti / linja-autopysäkkien kartoitus on tehty - toteutetaan maakunnallinen kutsuohjattujen joukkoliikennepalveluiden verkosto / Pohjois-Karjalan Kyytikeskus käynnistetty, Koli-Joensuu välillä, Lieksa- Joensuu välillä sekä useiden kuntien taajamissa toimivat avoimet palvelulinjat - osallistutaan maakunnan ulkoisten joukkoliikenneyhteyksien kehittämiseen (itäradan sekä Joensuun Pieksämäen ja Joensuun Kontiomäen rataosien tason parantaminen, Joensuun Petroskoin ratayhteyden kehittäminen) / Lahden oikora-