Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus. Rovaniemi Aluetyöryhmän raportti 14.9.2009

Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus Rovaniemi Aluetyöryhmän raportti 14.9.2009

ESIPUHE Tämä raportti on Rovaniemen kaupunkiseudun osaraportti liikenne- ja viestintäministeriön Tulevaisuuden joukkoliikennekaupungit 2008 2011 hankkeeseen kuuluvassa Keskisuurten kaupunkiseutujen (KETJU) hankkeessa. KETJU-hankkeessa on mukana yhteensä 15 kaupunkiseutua, joille kaikille on laadittu vastaavat omat raporttinsa. Koko hanke raportoidaan liikenne- ja viestintäministeriön julkaisusarjassa. KETJU-hankkeen aineisto on tallennettu projektin sivuille www.strafica.fi/ketju. Kokonaisuuden yhteenveto sekä kaupunkiseutujen väliset yhtäläisyydet ja eroavaisuudet on löydettävissä yhteenvetojulkaisusta ja projektin kotisivuilta. KETJU-hanke käynnistyi keväällä 2008, jolloin perustettiin alueelliset työryhmät ja pidettiin ensimmäiset kokoukset. Raportin nykytilan kuvaus tehtiin työn alussa kesän ja syksyn 2008 aikana silloin käytettävissä olleiden, pääosin vuoden 2006 tietojen pohjalta. Alueellinen työryhmä määritteli joukkoliikenteen tavoitteellisen palvelutason talven 2008 2009 aikana. Tavoitteiden määrittelyn ajankohta oli haasteellinen, koska taloudellisen taantuman vaikutuksesta kuntien taloustilanne heikkeni, eikä valtion osallistumisesta kehittämishankkeiden rahoitukseen ollut tietoa. Palvelutasotavoitteet ja kehittämisohjelma jäivät tässä tilanteessa vaatimattomammiksi, kuin alun alkaen oli tavoitteena. Erityisesti lähivuosien tavoitteet ovat varovaisia. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on kuitenkin edelleen voimakkaasti kehittää joukkoliikennettä ja parantaa sen houkuttelevuutta henkilöautoiluun verrattuna. KETJU-hanke oli tarkoitus toteuttaa samanaikaisesti joukkoliikennelain valmistelun kanssa siten, että työ olisi osaltaan auttanut kaupunkiseutuja valmistautumaan uuteen tilanteeseen joukkoliikenteen organisoinnissa. Lain valmistelu kuitenkin hidastui, eikä siitä saatu päätöstä ennen KETJU-hankkeen valmistumista. KETJU-työssä ei tämän takia pystytty tekemään liikenteen uudelleen organisointia ja rahoituksen uudistamista koskevia esityksiä alun perin suunnitellussa tarkkuustasossa. Raportti toimii kuitenkin lähtökohtana joukkoliikenteen kehittämiselle Rovaniemen seudulla lähivuosina. Siinä on kuvattu joukkoliikenteen nykytila, määritelty joukkoliikenteen palvelutaso ja esitetty kehittämistoimenpiteitä 5-7 vuoden tähtäimellä. Lisäksi on esitetty miten alueella nähdään parhaaksi jatkaa yhteistyötä kaupungin sisällä ja seudun kuntien, maakuntaliiton lääninhallituksen ja Tiepiirin (vuoden 2010 alusta ELYn) kesken joukkoliikenteen kehittämistoimien toteuttamiseksi ja joukkoliikenteen järjestämiseksi matkustajia mahdollisimman hyvin palvelevalla tavalla. Rovaniemen kaupunkiseudun KETJU-työryhmän puheenjohtajana on toiminut kaupungininsinööri Olli Peuraniemi. Rovaniemen kaupungilta työryhmän työskentelyyn on osallistunut myös Pentti Kiistala, Leila Alaraudanjoki, Lauri Sääskilahti, Pertti Hemminki, Jorma Korva ja Sirpa Salminen. Juha Tapio edusti Lapin lääninhallitusta ja Voitto Tiensuu Lapin liittoa (31.12.2008 asti). Risto Uusipulkamo oli Tiehallinnon edustaja Lapin tiepiiristä. Anselmi Valasmo oli opiskelijoiden edustajana kahdessa kokouksessa. Liikenne- ja viestintäministeriön edustajana on toiminut Katariina Myllärniemi, joka on osallistunut kaikkiin työryhmän kolmeen kokoukseen. Raportin ovat kirjoittaneet Marja Rosenberg KPMG Kunta Oy:stä (8.3.2009 saakka VTT) sekä Riikka Rajamäki VTT:ltä (luvut 1 ja 2).

Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 1 1.1 SUUNNITTELUALUE JA KUNTAUUDISTUS... 1 1.2 VÄESTÖ... 1 1.3 TYÖPAIKAT... 3 1.4 MUITA MATKUSTUKSEEN VAIKUTTAVIA KOHTEITA... 3 1.5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 3 2 JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILA... 4 2.1 TARJONTA... 4 2.2 PALVELUTASO... 6 2.3 KYSYNTÄ... 8 2.4 LIPPU- JA INFORMAATIOJÄRJESTELMÄT... 10 2.5 ORGANISOINTI... 11 2.6 RAHOITUS... 11 2.6.1 Joukkoliikenne... 11 2.6.2 Henkilökuljetukset... 12 2.7 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 12 3 SUUNNITTELUTILANNE JA TAVOITTEET... 14 3.1 SUUNNITTELUTILANNE... 14 3.1.1 Kuntauudistus ja maankäytön suunnitelmat... 14 3.1.2 Liikennejärjestelmäsuunnitelmat... 15 3.1.3 Joukkoliikennesuunnitelmat... 15 3.2 TAVOITTEET JA TOTEUTUMISASTE... 15 3.3 PALVELUTASOTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 15 3.3.1 Valtakunnalliset tavoitteet... 15 3.3.2 Kaupunkiseudun omat joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet... 17 3.4 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 20 4 PALVELUTASON MÄÄRITTELY... 22 5 KEHITTÄMISOHJELMA... 24 5.1 TOIMENPITEET... 24 5.2 KUSTANNUKSET JA TOTEUTTAMINEN... 26 5.3 VAIKUTUKSET... 27 6 ORGANISAATIO... 28 6.1 ORGANISOINTIIN VAIKUTTAVAT MUUTOKSET... 28 6.1.1 Aluehallinto ja kuntaliitokset... 28 6.1.2 Palvelusopimusasetuksen ja joukkoliikennelain täytäntöönpano... 28 6.2 ALUEEN TOIMIVALTAISET VIRANOMAISET JA LIIKENTEEN JÄRJESTÄMINEN... 29 6.3 YHTEISTYÖ... 30 6.3.1 Liikenne ja henkilökuljetukset... 30 6.3.2 Maankäyttö... 30 6.4 PÄÄTÖKSENTEKO... 31 7 YHTEENVETO... 31

2

Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1.1 Suunnittelualue ja kuntauudistus KETJU-hankkeeseen osallistuu 15 kaupunkiseutua ja yhteensä 107 kuntaa. Muista hankkeen kaupunkiseuduista poiketen Rovaniemellä kaupunkiseutuun kuuluu vain yksi kunta. Rovaniemen kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät vuoden 2006 alussa ja muodostui pinta-alaltaan Suomen suurin kaupunki, 8016 km². Asukasmäärältään Rovaniemi on Suomen kaupungeista 12. suurin. Rovaniemen seutukuntaan kuuluu Rovaniemen kaupungin lisäksi Ranua, joka sijaitsee 82 kilometrin etäisyydellä Rovaniemen keskustasta. Matkapalvelukeskus toimii kuntarajan yli tietyillä KELAn kuljetuksilla. 1.2 Väestö Rovaniemen kaupungin väkiluku oli 59 355 henkeä 31.12.2008. V. 1992-2008 väkiluku kasvoi 3568 henkeä, joka on 6,39 %. Väkiluvun kaupunki arvioi kasvavan keskimäärin 444 henkeä vuodessa 2015 saakka, joka merkitsee, että v. 2015 väkiluku on 62 375. Kaupungin väkiluvun kasvu on ylittänyt Tilastokeskuksen arvion. Tilastokeskus arvioi 2008 väkiluvuksi 58 730 henkeä, kun toteutunut väkiluku 2008 oli 59 355. Eroa 2008 oli 625 henkeä. Tilastokeskus arvioi v. 2007 laatimassaan ennusteessa, että väkiluku kasvaa 2006 2015 yhteensä 2417 henkeä eli 268 henkeä vuodessa. Rovaniemen kaupunki ja Rovaniemen mlk yhdistettiin 1.1.2006. Kahdessa vuodessa väkiluku kasvoi 990 henkeä. Keskustan suuralueella se kasvoi 1 266 ja väheni keskustaa ympäröivillä suuralueilla 277. Rovaniemellä opiskelee tutkintoa 11 000 opiskelijaa, joista kirjoilla Rovaniemellä on vain 4 000 ja 7 000 on kirjoilla muualla. Rovaniemeläisiä opiskelee muualla 2 000 vaikka ovatkin kirjoilla Rovaniemellä. Täten opiskelijat nostavat Rovaniemen läsnä olevaa väestöä 5 000 hengellä, mikä merkitsee, että Rovaniemellä on yli 64 000 asukasta. Joukkoliikenteen palvelujen kysyntää lisäävät myös matkailijat. Vuonna 2007 oli 0-15 vuotiaiden osuus väestöstä 18,6 %. 15 64 vuotiaiden osuus väestöstä oli 68,2 % ja yli 65 vuotiaiden osuus väestöstä 14,6 %. Ennusteen mukaan 7-19 vuotiaiden määrä vähenee 13,2 % ja alle kouluikäisten määrä kasvaa 16,7 %. Työikäisten määrä kasvaa 1,7 % ja yli 65 -vuotiaiden määrä kasvaa 28,2 %. Vuonna 2015 Rovaniemen asukkaista vajaa viidennes on alle 16-vuotiaita ja vajaa viidennes yli 65- vuotiaita.

2 Kuva 1. Väestön sijoittuminen Rovaniemen kaupungin alueella. Pääosa kaupungin asukkaista, 50 132 v. 2007 asuu Keskustan suuralueella. Valtaosa kunnasta on harvaan asuttua. Koko kunnan asukastiheys on 8 asukasta / km². Keskustan alueella asukkaita on 376 kappaletta / km². Kyliä on Rovaniemellä noin viisikymmentä. Kylät sijaitsevat pääasiassa nauhamaisesti, seuraten Kemijoen ja Ounasjoen uomia sekä päätiesuuntia Ranuantie, Sodankyläntie ja Kemijärventie. Väestön sijoittumista on kuvattu kuvassa 1. Vuoteen 2015 mennessä väestön ennustetaan kasvavan ainoastaan keskustan ja Ounasjoen suuralueilla. Muualla kylien ja nauha-asutuksen alueella väestö vähenee joitakin prosentteja. Entistä suurempi osuus haja-asutusalueen väestöstä on ennusteen mukaan eläkeikäisiä. Asuntokysyntä on vilkasta ydinkeskustassa ja siitä 6 7 kilometrin säteellä, erityisesti jokien varsilla. Asuntokysyntä kohdistuu alueille, joissa on hyvät peruspalvelut ja viihtyisä lähiympäristö. Ikääntyneet hakeutuvat asumaan ydinkeskustan hissitaloihin palvelujen äärelle ja lapsiperheet väljemmille omakotialueille keskustan lähialueille lähelle peruskouluja ja päivähoitopalveluja. Rovaniemen aluerakennemalliksi on valittu hajautuneen aluerakenteen ja vyöhykemallin yhdistelmä. Rovaniemellä varaudutaan kuitenkin väkiluvun kasvuun keskustassa ja uusien asuntoalueiden kaavoittamiseen. (Lähde: Alueiden käytön strategia) lähde: Rovaniemen kaupungin internet-sivut

3 1.3 Työpaikat Rovaniemellä on 23 788 työpaikkaa (tilanne 31.12.2006). Hiukan vajaa puolet työpaikoista on yksityisellä sektorilla. Työttömiä Rovaniemellä 31.12.2008 oli 3 718. Suurimmat työnantajat Rovaniemellä ovat Rovaniemen kaupunki 3596, Lapin sairaanhoitopiiri 1550, Rovaniemen ammattikoulutuksen kuntayhtymä 920, Lapin yliopisto 600, Metsähallitus 155 ja Sisäministeriön Hallinnon tietotekniikkakeskus Haltikissa 150. Liiketoiminnat keskittyvät etelä- ja pohjoiskeskukseen. Rovaniemellä työssäkäyvistä valtaosa, noin 21 000 myös asuu Rovaniemellä (tilanne 31.12.2005). Noin 2 000 muissa kunnissa asuvaa ihmistä käy Rovaniemellä töissä. Suurimmat työssäkäyntivirrat tulevat Oulusta (180 henkeä), Kemijärveltä (150 henkeä) ja Sodankylästä (150 henkeä). Rovaniemeläisiä työskentelee muissa kunnissa noin 2 500. Merkittävimmät työpaikkakunnat ovat Oulu ja Helsinki, joissa kummassakin työskentelee noin 300 rovaniemeläistä. Kemissä ja Kemijärvellä on kummassakin töissä noin sata rovaniemeläistä. Tulevaisuudessa Lapin kaivoshankkeilla voi olla vaikutusta myös pendelöintimääriin sekä liikennöintitarpeen kasvuun välillä Oulu-Kemi-Rovaniemi, mikä edellyttää junaliikenteen ja liityntäliikenteen yhteensovittamista. Pitkien etäisyyksien takia pendelöinti on muutenkin kaukoliikenteen ja jopa lentoliikenteen varassa, eikä kaikilta osin päivittäistä liikkumista. Lähde: Lapin liitto, pendelöintitilasto internetissä www.lapinliitto.fi. 1.4 Muita matkustukseen vaikuttavia kohteita Rovaniemen kaupunkiseutu on maakunnallisesti merkittävä kaupan keskus. Ydinkeskustan lisäksi merkittäviä kaupan keskittymiä ovat valtatien 4 varrella sijaitsevat Saarenkylän alue keskustasta pohjoiseen ja keskustan eteläpuolella oleva kaupan, teollisuuden ja työpaikkojen alue. Napapiiri valtatien 4 varrella on tunnettu matkailukohde. Lapin yliopistossa opiskelee noin 4 500 perustutkinto-opiskelijaa. Lapin yliopiston päärakennus sijaitsee noin 2 km Rovaniemen keskustasta etelään. Yliopistoon kuuluvia rakennuksia on hajallaan keskustan lähistöllä. Rovaniemen ammattikorkeakoulussa on noin 3 000 opiskelijaa. Osa ammattikorkeakoulun rakennuksista on yliopiston lähistöllä, osa Ounasvaaran rinteessä sairaalan lähellä. 1.5 Yhteenveto ja johtopäätökset - Väestön ikääntyminen ja väheneminen luo haasteen haja-asutusalueen joukkoliikenteelle - Palvelujen keskittyminen keskuksiin on haaste haja-asutusalueiden palvelujen järjestämisessä, mutta myös mahdollisuus joukkoliikenteen palvelujen kehittämiselle. Kylien julkisten palvelujen väheneminen tai koulujen lakkauttaminen aiheuttaa kuljetustarvetta entistä pidemmillä etäisyyksillä.

4 - Yliopistokaupunkina joukkoliikenteelle on potentiaalia opiskelijoissa, tosin etäisyydet keskusta-, yliopisto-, ja ammattikorkeakoulualueilla ovat lyhyet ja pyöräily ainakin sulaan aikaan kilpaileva kulkutapa - Talven asettamat haasteet erityisesti haja-asutusalueella - Kaupungin melko pieni koko luo edellytykset kevyelle liikenteelle, mikä vähentää joukkoliikenteen käyttäjämääriä kesäaikaan 2 JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILA 2.1 Tarjonta Paikallisliikenne ja vakiovuoroliikenne Joukkoliikenteen tarjonta muodostuu Rovaniemen paikallisliikenteestä sekä vakio- ja pikavuoroliikenteestä. Paikallisliikennettä liikennöidään 13 tavallisella linjalla ja kolmella palvelulinjalla. Paikallisliikenteen alue ylettyy noin 6 km säteelle keskustasta (kuva 2). Paikallisliikenteen alueella palvelutaso on hyvä aamuisin ja iltapäivisin. Keskipäivällä, iltaisin ja viikonloppuisin ajaa vain osa linjoista ja palvelutaso on puutteellinen. Rovaniemen paikallisliikenne perustuu linjaliikennelupajärjestelmään. Kolmen liikenteenharjoittajan liikenneluvat ovat voimassa 31.5.2018 asti. Paikallisliikenteen linjasto muodostuu pääasiassa keskustan läpi liikennöivistä heilurilinjoista. Paikallisliikenteen aikataulut ovat vaikeasti tulkittavia eivätkä siten tue joukkoliikenteen satunnaista käyttöä. Esimerkiksi linjalla 8 on arkipäivänä 11 lähtöä suuntaansa ja kuusi muunnelmaa ajettavasta reitistä. Kuva 2. Rovaniemen paikallisliikenteen alue. Lähde: Rovaniemen seudun karttapalvelu. Vakio- ja pikavuoroliikenne palvelee Rovaniemen lukuisia kyliä. Ounasjoen vartta pohjoiseen kulkee arkena 11 vuoroa suuntaansa, valtatietä 4 pohjoiseen 10 vuoroa suuntaansa, Kemijärvelle viisi vuoroa suuntaansa, Kemijoen vartta kaakkoon viisi vuoroa suuntaansa, etelään Ranuan suuntaan 6 vuoroa suuntaansa ja Kemin suuntaan seitsemän

5 vuoroa päivässä suuntaansa (Matkahuollon aikatauluhaku). Kuvassa 3 on esitetty vastaava vuorotarjonta vuonna 2005. Muutokset vuodesta 2005 ovat vähäisiä. Vaikka pika- ja vakiovuoroliikennettä on melko paljon, sen aikataulut eivät välttämättä sovi työmatkalaisille. Osa vuoroista ajetaan vain koulupäivinä; koulujen loma-aikoina vuorotarjonta on niukempi. Kuva 3. Vakio- ja pikavuoroliikenne talviarkisin. Lähde: Rovaniemen seutuliikenteen kehittäminen, 2005. Kalusto on suhteellisen iäkästä ja vain palveluliikenteessä esteetöntä. Osa alueen asukkaista on siinä määrin tyytymättömiä Rovaniemen joukkoliikenteeseen, että internetiin on perustettu yksityinen, joukkoliikenteen kehittämistä kannattava sivusto http://www.rovaniemenjoukkoliikenne.net.

6 Palveluliikenne, kutsujoukkoliikenne ja matkojen yhdistelytoiminta Rovaniemellä on kolme palvelulinjaa. Rovaniemellä on matkapalvelukeskus, josta tilataan sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset sekä Kelan korvaamat kuljetukset Lapin keskussairaalaan ja Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Matkapalvelukeskuksen kautta hoidetaan kylien kuljetuksia ja tavoitteena on kaikkien haja-asutusalueen kuljetusten yhdistäminen sekä ensisijaisesti avoimen joukkoliikenteen palvelujen hyödyntäminen mm. liityntäliikenteen kuljetuksilla. Kesällä 2008 MPK- toiminta on laajennettu koko läänin KELAkuljetuksiin. Kaukoliikenteen solmukohdat/matkaketjut Kaukoliikenteen linja-autovuorojen tärkeimpiä päätepisteitä Rovaniemen keskustassa ovat linja-auto- ja rautatieasema ja keskussairaala. Linja-auto- ja rautatieasemalla on mahdollista vaihtaa useille paikallisliikenteen linjoille. Rovaniemelle saapuu ja sieltä lähtee päivittäin 6 junavuoroa Kemin suunnasta. Kemijärven suuntaan on yksi päivittäinen junavuoro. Rautatieasemaa palvelevat useat paikallisliikenteen linjat. Vuoroväli on talvisin ruuhka-aikana 15 min ja muina aikoina 30 min (sunnuntaina 60 min). Kesäaikaan tarjonta harvenee ja vuoroväli on 30 60 min. (Rovaniemen seutuliikenteen kehittäminen, 2005) Lentokoneiden reittiliikennettä Rovaniemeltä on Helsinkiin ja Ouluun. Lisäksi kentälle liikennöidään matkailua palvelevia ulkomaan charterlentoja. Osa linja-autojen vakio- ja pikavuoroliikenteestä ajaa lentokentän kautta, mutta aikataulujen yhteensovittamisessa on puutteita. Lentokentältä on myös Airport Express-bussiyhteys keskustaan. 2.2 Palvelutaso Nykyistä joukkoliikenteen palvelutasoa Rovaniemellä suhteessa valtakunnassa määritettyihin tavoitteisiin on analysoitu luvussa 3. Tiehallinnon tutkimuksessa Asuinalueen tyypin ja sijainnin vaikutus ihmisten liikkumiseen laadittiin kymmenportainen koko Suomen kattava aluetyyppiluokitus maankäytöltään ja liikennejärjestelmältään erilaisten alueiden matkatuotosten arvioimiseksi. Luokitus liitettiin osaksi valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen perusaineistoa, josta voitiin laskea erilaisilla alueilla asuvien keskimääräiset matkatuotokset kulkutavoittain ja matkatyypeittäin. Luokitusta varten koko maa jaettiin 1 km x 1 km - ruutuihin, minkä jälkeen ruutujen luokituksessa otettiin huomioon niiden palvelu- ja liikennetarjonta. Taulukko 1. Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen perusteella tehty alueluokittelu, luokat B1-C3. B1. Keskustapalvelujen Keskustapalvelujen alueita ovat kaupunkien keskustat ja muut erikokoiset alue. keskukset, joiden alueella on erikoiskaupan liikkeitä ja monipuolista palvelutarjontaa Keskisuurissa kaupungeissa keskustapalvelujen alueen laajuus on tyypillisesti 3-5 km (halkaisija),pienissä kaupungeissa ja suurten kaupunkien kehyskunnissa alueen laajuus on tyypillisesti 1-2 km. Suuressa osassa kuntia edes kunnan keskusta ei kuulu tähän luokkaan vaan jompaankumpaan palvelutaajamien luokkaan. B2 Palvelutaajama, hyvä Palvelutaajaman alueella on hyvät päivittäistavarakaupan palvelut ja muita palveluita

7 joukkoliikenne B3. Palvelutaajama, tyydyttävä joukkoliikenne B4. Asutustaajama, tyydyttävä joukkoliikenne B5. Asutustaajama, välttävä joukkoliikenne C1. Haja-asutus pääteiden varsilla C2. Haja-asutus muiden teiden varsilla, heikko joukkoliikenne. C3. Haja-asutus muiden teiden varsilla, erittäin heikko joukkoliikenne siten, että oman alueen palvelut yleensä riittävät normaaleihin päivittäisiin tarpeisiin. Hyvän joukkoliikenteen palvelutaajamia on lähinnä keskisuurten kaupunkien joukkoliikennevyöhykkeillä ja suurempien kaupunkiseutujen kehyskunnissa. Hyvän joukkoliikenteen palvelutason saavuttaminen edellyttää yleensä paikallisliikennettä. Palvelutaajaman alueella on hyvät päivittäistavarakaupan palvelut ja muita palveluita siten, että oman alueen palvelut yleensä riittävät normaaleihin päivittäisiin tarpeisiin. Tyydyttävän joukkoliikenteen palvelutaajamia on lähinnä pienten kuntakeskusten ympärillä. Tyydyttävä palvelutaso voidaan saavuttaa myös ilman omaa paikallista linjastoa. Asutustaajamassa on vain välttämättömät palvelut, jolloin merkittävä osa päivittäisistä ostos- ja asiointitarpeista edellyttää matkustamista oman asuinalueen ulkopuolelle. Tyypillisesti tyydyttävän joukkoliikenteen asustustaajama levittäytyy hyvän joukkoliikenteen palvelutaajaman ympärille, jolloin se on vielä paikallisliikenteen piirissä. Tyydyttävä joukkoliikenne voidaan saavuttaa myös pääväylien varrella, jolloin riittävän palvelutason tuottaa alueen läpi kulkeva seudullinen joukkoliikenne. Asutustaajamassa on vain välttämättömät palvelut, jolloin merkittävä osa päivittäisistä ostos- ja asiointitarpeista edellyttää matkustamista oman asuinalueen ulkopuolelle. Välttävän joukkoliikenteen asutustaajamat levittäytyvät yleensä tyydyttävän joukkoliikenteen palvelutaajaman ympärille tai ovat yksittäisiä kylämäisiä asutuskeskittymiä. Valta- ja kantateiden vaikutuspiirissä oleva haja-asutus (1,5 km linnuntie-etäisyys) Seutu- ja yhdysteiden vaikutuspiirissä oleva haja-asutus, jolle kuitenkin on tarjolla joukkoliikennepalveluja (esim. yksittäinen pysäkki, jolla vähintään 3 vuoroa/vrk). Seutu- ja yhdysteiden vaikutuspiirissä oleva haja-asutus, jolle joukkoliikenteen tarjonta on erittäin vähäinen (esim. yksittäisillä pysäkeillä alle 3 vuoroa/vrk). Laadittu alueluokittelu kuvaa erilaisen yhdyskuntarakenteen ja liikkumisen vuorovaikutusta. Yhteensä määriteltiin 10 luokkaa, jotka ottavat huomioon keskustatoimintojen alueet, päivittäistavarapalvelujen saavutettavuuden, joukkoliikennetarjonnan ja tieluokan. Tuloksena liikkumisen tunnusluvut (matkaluvut ja matkasuoritteet kulkutavoittain ja matkan tarkoituksen mukaan) erikseen kaikille matkoille ja kotiperäisille matkoille.

8 Kuva 4. HLT-alueluokittelu Rovaniemellä Tarkastelun perusteella Rovaniemen paikallisliikenteen alue kuuluu pääosin tyydyttävän tai välttävän joukkoliikenteen alueeseen. Keskustan ympäristössä joukkoliikenne on tyydyttävää, taajama-alueen reunoilla välttävää. 2.3 Kysyntä Rovaniemen paikallisliikenteen, vakiovuoroliikenteen tai pikavuoroliikenteen matkustajamääristä kokonaisuudessaan ei ole tilastoa. Taajama- ja seutulippujen myyntimäärät kuvaavat kuitenkin matkustajamääriä (taulukko 1). Vuonna 2007 taajamalippuja myytiin 10 666 kpl ja seutulippuja 3 149 kpl. Niiden yhteenlaskettu myynti on noussut 15,5 % vuodesta 2006, mutta on edelleen 19 % pienempi kuin vuonna 2001.

9 Myytyjen lippujen määrän perusteella paikallisliikenteen matkustajamäärät ovat Rovaniemellä olleet jo useampia vuosia laskussa, mutta viime vuonna on tapahtunut käänne parempaan, esim. taajamalipuilla tehdyt matkat nousivat vuodesta 2006 jopa neljänneksellä (24,7 %). Seutuliikenteen (kunnan sisäinen liikenne paikallisliikennealueen ulkopuolelle) matkustajamäärä sitä vastoin on pysynyt jotakuinkin vakiona. Taajamalipuilla tehtiin keskimäärin 43,2 matkaa/lippu ja seutulipulla 35,5 matkaa. 25000 20000 15000 Taajamalippu yhteensä Seutu- lippu 10000 5000 0 1994 (9-12) 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Taajama+ seutulippu 1) taajamalipun hinnat: lapset 90 mk, nuoret 90 mk ja aikuiset 180 mk 2) 1.9.95 alkaen hinnat: lapset 110 mk, nuoret 150 mk, aikuiset 220 mk 3) 1.1.98 alkaen hinnat: lapset 120 mk, nuoret 165 mk, aikuiset 235 mk 4) Syyskuusta 1998 alkaen koulutoimen ostamista lipuista ei saanut valtionapua, joten koulutoimi siirtyi käyttämään vähitellen muita lipputuotteita (kokonaan 1999) v. 1998 koulutoimet osti 692+2414+14=3122 taajamalippua 5) seutulippu otettiin käyttöön 1.11.98, hinta 300 mk 6) 1.8.2000 alkaen hinnat: lapset 130 mk, nuoret 185 mk, aikuiset 255 mk, seutulippu 310 mk 7) 1.1.2001 alkaen hinnat: lapset 135 mk, nuoret 205 mk, aikuiset 270 mk 8) 1.1.2002 alkaen hinnat: lapset 22,70, nuoret 34,5, aikuiset 45,4, seutulippu 52,10 9) 1.9.2002 alkaen hinnat: lapset 24, nuoret 37, aikuiset 48, seutulippu 55 10) 1.1.2003 alkaen kaupunkilaisille opiskelijalippu, hinta 37 11) 1.1.2006 kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät Taulukko 2. Taajama- ja seutulippujen myynnin kehitys ja kehitykseen vaikuttavat asiat lipujen käyttöönotoista alkaen. Paikallisliikennealueen ulkopuolella palvelu-, liityntä-, työmatka- ja asiointilinjoilla kuljetettiin vuonna 2007 yhteensä noin 10 000 matkustajaa (joukkoliikennetyöryhmän muistio 6.2.2008). Lakisääteisiin henkilökuljetuksiin perustuvia kuljetuksia ja MPK matkoja oli vuonna 2007 seuraavasti: - 6 000 oppilasta koulukuljetusten piirissä - 71 oppilasta päivähoidon esiopetuksen kuljetukset - vammaispalvelu ja sosiaalihuolto 47 667 matkaa - keskustan palvelulinjalla kuljettuja matkoja 10 331 kpl - kylien palvelulinjat 802 matkaa

10 - työmatkaliikenne 6 309 matkustajaa - asiointiliikenne 1 171 matkustajaa - myönnettyjä VPL ja SHL kuljetusoikeuksia vuonna 2006 oli yhteensä 1 518 henkilölle. 2.4 Lippu- ja informaatiojärjestelmät Yhteiskunnan tukemina lippuina Rovaniemellä käytössä vuonna 2008 Taajamalippu (paikallisliikennealue) Seutulippu (kunnan alue) 44 matkan vuosilippu 22 matkan vuosilippu vaihdollinen kertalippu Lippujen hinnat on esitetty taulukossa 3. Yli 17-vuotiaat opiskelijat saavat tietyin ehdoin taajamalipun samaan hintaan kuin 12 16-vuotiaat. Kesällä taajamalippua myydään aikuisille alennettuun hintaan. Kaupunki kustantaa alennuksen kesä, - heinäkuussa ja liikenteenharjoittaja elokuussa. Taulukko 3. Lipputyypit Rovaniemellä (Rovaniemen kaupunki 2008). Matkapalvelukeskuksen kuljetuksissa käytetään kuljetuspalvelukorttia, joka on henkilökohtainen. Kortti sisältää kuukauden matkat ja on voimassa 3-5 v. Matkat laskutetaan sähköisenä laskuna jälkikäteen. Kelan korvaamissa matkoissa huomioidaan omavastuuosuus suoraan kortilta maksettavissa matkoissa. Sama ominaisuus on paikallisliikenteessä tehtävillä matkoilla. Kela- matkoissa kortti palautetaan kuljettajille, kaupungin matkoissa on pysyvä, henkilökohtainen kortti. Kelan kortti lähetetään sairaalan kutsun yhteydessä asiakkaalle. Kortit ovat uudelleen ladattavia. MPK ja kaupunki hoitavat käytännössä maksuliikenteen. Kaupungin kortteja on noin 1 600 kpl, Kela- korteilla tehdään vuodessa 14 15 000 kertamatkaa. Kaupunkikorteilla tehdään 10 14 matkaa/kk/asiakas. Tarkemmat tiedot palveluliikenteen ja taksien osalta on saatavissa MPK:n tilastoista, mutta ei paikallisliikenteestä. Informaatiojärjestelmät Paikallisliikenteen aikataulut ovat kaupungin internet-sivuilla. Pysäkeillä tai busseissa ei ole sähköistä informaatiota. Keskeisimmillä pysäkeillä on paperiaikataulut. Paikallisliikenteen ulkopuolisilla alueilla palvelee Matkahuollon aikataulupalvelut sekä matka.fi www-sivusto.

11 2.5 Organisointi Kaupungissa toimii joukkoliikennetyöryhmä, jossa on edustajat tekniseltä toimialalta, sosiaali- ja terveyspalveluista, koulutoimesta sekä matkapalvelukeskuksesta. KETJU-työtä varten työryhmää täydennettiin kaupungin kaavoituksen edustuksella sekä Lapin liiton maakuntakaavan valmistelun, Tiehallinnon ja lääninhallituksen edustajalla. Matkustajia edustus KETJU-työryhmään saatiin opiskelijoiden ylläpitämän Rovaniemen joukkoliikenne nettiyhteisön kautta. 2.6 Rahoitus 2.6.1 Joukkoliikenne Kaupunki on saanut valtiolta 110 000 euroa vuodessa yhdistymisavustusta Rovaniemen maalaiskunnan kuntaliitoksen jälkeen. Avustus loppuu vuonna 2010, mikä heikentää kaupungin resursseja liikennepalvelujen järjestämiseen. Joukkoliikenteen rahoitukseen on vuonna 2007 käytetty yhteensä 787 000 euroa, josta valtion osuus on ollut 48 % lipputuen osalta ja 50 % palvelujen ostojen osalta. Taulukossa 4 on esitetty valtion avustukseen oikeutetun joukkoliikenteen rahoituksen kehitys vuosilta 2002 2007. Rahoitus kohdistuu pääosin taajama- ja seutulippujen hinnan alennuksiin, palveluliikenteen ostamiseen sekä haja-asutusalueiden palveluiden järjestämiseen. Vuonna 2006 lipputuen määrä kaksinkertaistui aiemmista vuosista. Taulukossa 5 on esitetty joukkoliikenteen rahoitus yhteensä sekä matkaa kohden. Avoimeen joukkoliikenteeseen käytettiin Rovaniemellä vuonna 2007 yhteensä noin 790 000 euroa julkista tukea. Taulukko 4. Kunnan ja valtion rahoitus joukkoliikenteeseen vuosina 2002-2007. Joukkoliikenteen rahoitus/v euroja 500000 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Lipputuki taajama- ja seutulippu Linjaliikennettä täydentävä ostoliikenne paikallis- ja palveluliikenne Taulukko 5. Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten rahoitus Rovaniemellä vuonna 2007. Tuki yhteensä kunta ja valtio (sis.alv). (Rovaniemen kaupunki 2008).

12 LIPPUTUKI matkat /matka Taajamalippu 309 933 440 982 0,70 Seutulippu 156 487 111 897 1,40 Vaihtoliput 10 091 5 566 1,81 Lastenvaunut 4 849 3 491 1,39 Yhteensä 481 360 561 936 0,86 Palveluliikenne (keskusta) Nätti-Jussi 46 682 5 637 8,28 Petronella 32 696 1 523 21,47 Keskustan Pali 51 719 3 151 16,41 Yhteensä 131 097 10 311 12,71 Paikallisliikenteen ostot Linjat 1A ja 10 16 922 2 231 7,58 Kylien liikenne Palvelulinjat 29 297 1 430 20,49 LIITYNTÄLIIKENNE 3 161 802 3,94 Työmatkaliikenne 93 518 6 309 15,07 Asiointiliikenne 31 549 1 171 26,94 Yhteensä 157 525 9 712 16,22 YHTEENSÄ 786 904 584 190 1,35 HENKILÖKULJETUKSET kuljetettavia Koulu 2 000 000 6 000 333,33 Esiopetus 108 980 71 1534,93 VPS 1 100 000 47 667 23,08 Yhteensä 3 208 980 53 738 2.6.2 Henkilökuljetukset Matkapalvelukeskuksen kautta välitettyihin henkilökuljetusmatkoihin on käytetty yhteensä 3,2 miljoonaa euroa vuonna 2007. Kaupungille tulevat valtionosuudet (yleinen, sosiaalitoimi, terveydenhuolto, opetustoimi) eivät ole "korvamerkittyjä" mihinkään toimintoon. Sosiaali- ja terveystoimessa perusteena ovat ikäryhmittäiset asukasluvut ja niille vahvistetut yksikköhinnat. Opetustoimessa perusteena on yksikköhinta ja oppilasmäärä koulumuodoittain. Yleisen valtionosuuden perusteena on asukasluku. Tämän vuoksi valtionosuuksia on mahdotonta kohdistaa kaupungin kuljetusmenoihin. Joukkoliikenteeseen on saatu sisäministeriön alaista rahaa 215 127 euroa vuonna 2007. Taulukossa 5 on esitetty kustannusten jakautuminen eri kuljetusten välillä. Henkilökuljetusten kustannuksista noin kolmannes käytetään vammaispalvelun ja sosiaalihuollon kuljetuksiin ja 2/3 opetustoimen kuljetuksiin. 2.7 Yhteenveto ja johtopäätökset - Rovaniemen kaupunkialueen laajuus, harva asutus ja keskusta-alueen suhteellisen lyhyet etäisyydet asettavat haasteita joukkoliikenteen kysynnälle ja järjestämiselle. Matkustajamäärät ovat alhaiset. - Ainoastaan tiiviillä paikallisliikenteen alueella joukkoliikenteen palvelutaso on tyydyttävällä tasolla, taajama-alueen reunoilla palvelutaso on välttävää.

13 - Vuodenaikavaihtelua kysynnässä yritetään lieventää alentamalla taajamalippujen hintoja kesäkuukausien ajalle. - Matkapalvelukeskuksen avulla kylien kuljetuksia yhdistellään ja tavoitteena on avoimen joukkoliikenteen hyödyntäminen myös henkilökuljetuksissa. - MPK-kuljetusten kustannukset ovat kasvussa, mutta matkaa kohden kohtuullisella tasolla verrattuna avoimen joukkoliikenteen kuljetuksiin. - Tärkeimpinä haasteina joukkoliikenteen järjestämisessä voidaan pitää: o peruspalvelujen turvaamista o MPK-kuljetusten ja avoimen joukkoliikenteen yhteensovittamista o yhteensopiva lippujärjestelmän kehittämistä kaupunki- ja seutulippualueella o riittävien resurssien osoittamista joukkoliikenteen järjestämiseen o matkaketjujen sujuvuutta kauko- ja paikallisliikenteen välillä ottaen huomioon myös matkailun tarpeet

14 3 SUUNNITTELUTILANNE JA TAVOITTEET 3.1 Suunnittelutilanne 3.1.1 Kuntauudistus ja maankäytön suunnitelmat Rovaniemellä ei ole kaupungin laajuuden vuoksi tarvetta kuntauudistuksen liittyviin palvelujen yhdistämisiin naapurikuntien kesken. Rovaniemen seutukuntaan kuuluu Rovaniemen lisäksi ainoastaan Ranuan kunta. Alueella on käynnissä Rovaniemen maakuntakaavan osauudistus 2007-2009, jonka eteneminen on kytkettävissä tähän työhön. Se käsittää Rovaniemen kaupunkiseudun, Suhangon ja Narkauksen alueet sekä Ranuan kuntakeskuksen. Uudistuksessa tarkastellaan ennen kaikkea keskustatoimintoja, kaupunkiseudun kasvualueita, virkistysalueita ja liikennettä. Rovaniemen osalta osauudistuksen tavoitteet on määritelty mm. Rovaniemen alueiden käytön strategiassa vuonna 2006. Rovaniemen alueiden käytön vision mukaan Rovaniemen aluerakenne 2020 muodostuu yrityksiä houkuttelevista pääliikenneväylistä, elinvoimaisista kylistä palvelualueineen, eheästä ja viihtyisästä keskustasta ja asuinalueista sekä matkailun ydinvyöhykkeestä ja kylämatkailuvyöhykkeistä. Rovaniemellä yritysten toimintaympäristöjä ovat teollisuuskylät etelä ja pohjoinen, Aurora Borealis Teknologiakeskuksen osat: Campus Borealis I, II ja III sekä Santa s Technology Park. Elinvoimaisilla kylillä tarkoitetaan uuden Rovaniemen maaseutukyliä, jotka houkuttelevat muuttajia ja joiden ikärakenne tarjoaa mahdollisuuden kehittää palveluja. Keskusta-alueen ulkopuolella palveluja tulisi olla tarjolla ainakin keskuskylillä. Nämä palvelualueiden keskuskylät tarjoavat palveluja laajalle alueelle. Tällaisia kyliä ovat Meltaus, Sinettä, Vikajärvi, Muurola, Kivitaipale ja Vanttauskoski. Eheä keskusta tarkoittaa nykyistä tiiviimpää yhdyskuntarakennetta, jossa turhat välimatkat pyritään minimoimaan mm. täydennysrakentamisella. Eheässä keskustassa joukkoliikenne ja kevyt liikenne toimivat tehokkaasti. Viihtyisyyttä voidaan lisätä mm. laajentamalla kävelykeskustaa, viher-ja maisemarakentamisella sekä lisäämällä asumista, palvelutarjontaa ja tapahtumia. Helmikuussa 2009 nähtävillä olevassa Rovaniemen maakuntakaavaluonnoksessa tavoitteena on saada liikenneratkaisut ja asumisen ja työpaikkojen kasvualueet tukemaan toisiaan. Liikenneselvityksessä muodostettiin viisi maankäytön kehittämisvaihtoehtoa, joita tuettiin niihin soveltuvalla liikenneratkaisulla. Jatkokehittelyyn valittiin kaksi vaihtoehtoa. Toisessa maankäyttö sijoitetaan pääosin tiivistäen nykyisen liikenneverkon varaan, eikä siinä ole uusia joen ylittäviä siltoja. Pääkasvusuuntana on Vennivaara. Toinen vaihtoehto sisältää Oijustien jatkeelle uuden sillan sekä Korvanniemen ja Pöykkölän välille kevytliikenteen sillan. Uusia asuinalueita on Vennivaarassa, Paavalniemessä, Pöyliövaaran ympärillä ja Printtivaarassa. Rovaniemi saa hyviä uusia laajenemisalueita, jos uusi silta Kemijoen yli toteutetaan. Samalla voidaan tehostaa myös liikennejärjestelmän toimivuutta kaikkien kulkutapojen kannalta ja parantaa nykyisten työpaikkojen ja palvelujen saavutettavuutta. Vastapainona ovat sillan korkeat rakentamiskustannukset ja uuden tien aiheuttamat ympäristöhaitat rakennetussa asuinympäristössä.

15 3.1.2 Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Rovaniemen maakuntakaavan ja yleiskaavan tarpeisiin on toukokuussa 2008 valmistunut tieverkkotarkastelu 2008, jossa on esitetty viisi vaihtoehtoa liikennejärjestelmän kehittämiseksi. Varsinaista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ei ole tehty. 3.1.3 Joukkoliikennesuunnitelmat Rovaniemellä on vuonna 2004 valmistunut suunnitelma Rovaniemen seudun paikallisliikenteen kehittämiseksi sekä vuonna 2005 Rovaniemen seutuliikenteen kehittäminen. Suunnitelmista on toteutettu lähinnä kaupungin vastuulle esitettyjen toimenpiteiden kuten lippujärjestelmän kehittämisen osalta (opiskelijaliput ja maksuton vaihto-oikeus). Sen sijaan palvelutasoon esitetyt muutokset eivät ole toteutuneet. 3.2 Tavoitteet ja toteutumisaste Maakuntakaavoitukseen liittyvässä tieverkkotarkastelussa ei ole esitetty joukkoliikenteeseen kohdistettuja tavoitteita. Alueiden käytön strategiassa on mainittu liikenteen tavoitteina ja painopisteinä seuraavaa: - Tavoitteena on muodostaa valitun rakennemallin toiminnallisuutta tukeva liikennejärjestelmä, jossa otetaan huomioon kestävän kehityksen ja tasa-arvoisen liikkumisen asettamat reunaehdot - Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen keskusta-alueella mahdollistaa edelleen joukko-ja kevytliikenteen edistämiseen perustuvan liikennejärjestelmän kehittymisen. - Painopisteet: Elinkeinoelämää tukeva liikennejärjestelmä, joukkoliikenne, hajaasutusalueiden tieverkko, matkailuliikenne o Keskustaajaman alueella liikkuminen perustuu jatkossakin nykyisenkaltaiseen liikennejärjestelmään. o Väestörakenteen ikääntyminen lisää taajama-alueillakin vaatimuksia autottoman liikkumisen kehittämiseen. Tämä korostuu vielä voimakkaammin omakotialueilla ja jokivarsien kylissä. Liikenteen kärkihankkeissa mainitaan joukkoliikenteen palvelutason kehittäminen. 3.3 Palvelutasotavoitteiden toteutuminen 3.3.1 Valtakunnalliset tavoitteet Vuonna 2007 valmistui Liikenne ja viestintäministeriön teettämä selvitys Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet keskisuurilla kaupunkiseuduilla (LVM 54/2007). Selvityksessä määriteltiin kriteerit joukkoliikenteen palvelutasolle. Selvityksessä määritettiin lukuisia erilaisia tavoitearvoja joukkoliikenteen palvelutason eri tekijöille. Selvityksessä määritetyt liikennöintiaikaa, vuoroväliä ja kävelyetäisyyttä koskevat palvelutasotavoitteet peruspalvelutasossa ja tavoitetasossa on esitetty taulukossa 6.

16 Taulukko 6. Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen peruspalvelutason ja tavoitetason liikennöintiaikaa, vuoroväliä ja kävelyetäisyyttä koskevat tavoitearvot (lähde: Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet keskisuurilla kaupunkiseuduilla (LVM 54/2007)) Peruspalvelutaso Tavoitetaso Liikennöintiaika klo 6 21 klo 6 23 Vuoroväli max. 60 min max. 30 min Kävelyetäisyyspysäkille 400 m (taajama alueella) 400 m (taajama alueella) Taulukossa 7 on analysoitu peruspalvelutason tavoitteiden toteutumista Rovaniemen seudulla ja taulukossa 8 tavoitetason tavoitteiden toteutumista. Palvelutason osatekijä Peruspalvelutas on tavoitearvot Liikennöintiaika Vuoroväli Arkipäivä Lauantai Sunnuntai Arkipäivä Lauantai Sunnuntai Matkaaika Paikallisliiken ne Lippujärjestelmä Linjasto Kalusto Informaatio ja markkinointi Paikallisliiken ne Lähi- ja seutuliikenne Paikallisliiken ne Lähi- ja seutuliikenne Paikallisliiken ne Lähi- ja seutuliikenne Paikallis-, lähija seutuliikenne Paikallisliiken ne Lähi- ja seutuliikenne Rovaniemen ks 6-21 9-18 12-18 60 min, ruuhka-aikoina 30 min 60 min 60 min Polkupyörän matka-aikaa vastaava Tasataksa Maksuton vaihto-oikeus Samat maksuvälineet kuin paikallisliikenteessä Yhteydet paikallisliikennealueen sisällä vaihdotta tai enintään 1 vaihdolla Vaihto-odotusaika ei yli 15 min Pyritään korkeintaan 1 poikkeusreittiin linjaa kohden Vaihdottomat opiskelu- ja työmatkayhteydet keskuskaupungin merkittävimmille oppilaitoksille ja työpaikka-alueille Matalalattiainen Linjatunnuskilvet Linjatunnuskilvet Rovaniemi K K K K K K K E E K K E E E E K K E E K E Ranua E E K E E E E K E E Taulukko 7. Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen peruspalvelutason tavoitteita ja arvio tavoitteiden toteutumisesta Rovaniemen kaupunkiseudun kunnissa. (lähde: Kaupunkimaisen joukkoliikenteen kunnat (LVM 2008) Aikataulut ja linjakartat internetissä keskitetysti Tiedot valtakunnallisessa reittiopaspalvelussa Aikataulujulkaisu jaetaan alueen talouksiin kerran vuodessa Aikataulujulkaisu saatavissa palvelupisteestä Palvelutason osatekijä Tavoitetason tavoitearvot Liikennöintia Vuoroväli ika Arkipäivä Lauantai Sunnuntai Arkipäivä Lauantai Sunnuntai Matkaaika Lippujärjestelmä Linjasto Kalusto Informaatio ja markkinointi Paikallisliikenne Lähi- ja seutuliikenne Paikallisliikenne Lähi- ja seutuliikenne Paikallis-, lähija seutuliikenne Paikallis-, lähija seutuliikenne Paikallisliikenne Rovanieme n ks 6-23 9-23 12-23 30 min, ruuhka-aikoina 15-20 min 30 min 30 min Enintään 2 x henkilöauton matka-aika Polkupyörän matka-aikaa lyhyempi Tasataksa Maksuton vaihto-oikeus Erityisryhmien lipputuotteita saatavilla Vyöhyketaksa Maksuton vaihto-oikeus Yhteydet paikallisliikennealueen sisällä vaihdotta tai enintään 1 vaihdolla Vaihto-odotusaika ei yli 15 min Tärkeimmät linjat ohjataan laatukäytäville Liityntäyhteydet kaukoliikenteeseen ilman terminaalialueen ulkopuolista kävelyä Pyritään poikkeusreitittömiin linjoihin Vaihdottomat opiskelu- ja työmatkayhteydet keskuskaupungin merkittävimmille oppilaitoksille ja työpäikka-alueille Kaikki linjat ohjataan laatukäytäville Liityntäyhteydet kaukoliikenteeseen ilman terminaalialueen ulkopuolista kävelyä Pyritään korkeintaan 1 poikkeusreittiin linjaa kohti Matalalattiainen Linjatunnuskilvet Keski-ikä alle 7,5 v Aikataulut ja linjakartat internetissä keskitetysti Tiedot valtakunnallisessa reittiopaspalvelussa Rovaniemi E E E E E E K K E E K E E K E E E E E E K K E K E E E E E K O Ranua E E E E E E K K E E E E K K E K E E E Taulukko 8. Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tavoitepalvelutason tavoitteita ja arvio tavoitteiden toteutumisesta Rovaniemen kaupunkiseudun kunnissa. (lähde: Kaupunkimaisen joukkoliikenteen kunnat (LVM 2008)) Liikennöitsijöiden yhteinen aikataulujulkaisu jaetaan alueen talouksiin kerran vuodessa Katospysäkeillä aikataulut, linjakartat ja mahdollisesti sähköistä ajantasaista informaatiota Markkinointitoimenpiteitä sidosryhmien yhteistyönä, varsinkin parannusten yhteydessä Pysäkeillä linjatunnus- ja määränpääkilvet

17 Taulukoiden perusteella peruspalvelutason tavoitteet täyttyvät liikennepalvelujen osalta, mutta puutteita on lippujärjestelmässä, vaihtoyhteyksissä, esteettömässä kalustossa ja informaatiossa. Sen sijaan tavoitetasoon ei päästä kuin muutamien palvelutasotekijöiden suhteen. 3.3.2 Kaupunkiseudun omat joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet Paikallisliikenteen suunnitelmassa on määritelty palvelutasotavoitteet, joiden lähtökohtana on samantyyppisten alueiden tasapuolinen kohtelu. Paikallisliikenteen tulee tarjota yhteydet vähintään keskeisimmille työ- ja koulumatkoille sekä päivittäiseen asiointiin. Paremmin kysyntää tuottavilla alueilla joukkoliikenteen tulee tarjota houkutteleva vaihtoehto henkilöauton käytölle. Palvelutasotavoitteet on asetettu ohjeellisena vuoroväleille, kävelymatkojen pituuksille ja liikennöintiajoille. Lisäksi palvelutasotavoitteita on asetettu matka- ajalle ja matkanopeudelle. Seuraavassa on esitetty suunnitelman keskeiset palvelutasotavoitteet: Matka-ajan lyhenemisen tavoitteeksi esitetään seuraavaa: liityntäkävelymatkojen lyhentäminen tarkentamalla linjojen reittejä enemmän kysyntää vastaaviksi tiedottamisen lisääminen, jotta odotusaika pysäkeillä jää lyhyemmäksi pysäkkikohtaisten aikataulujen laatiminen vaatii erityistä huomiota ajoaikojen lyhentäminen lisäämällä joukkoliikenne-etuisuuksia valo-ohjauksilla, liittymäjärjestelyillä yms. tekijöillä. Taulukko 9. Rovaniemen paikallisliikennesuunnitelman palvelutasotavoitteet.

18 Suunnitelmassa on esitetty myös palvelutason puutteet palvelutason osalta sekä liikennöintiaikojen osalta seuraavan taulukon mukaisesti: Nykyisessä linjastossa suurimmat puutteet vuoroväleissä löytyvät ilta-, viikonloppu- ja kesäajan liikenteessä. Ylikylän, Lapinrinteen, Vaaralan, Someroharjun ja Pullinrannan alueilta iltaliikenne puuttuu kokonaan tai liikenteessä on suuria puutteita. Viikonlopun

19 tavoitetasosta jäädään Ylikylän, Lapinrinteen, Vaaranlaen, Viirinkankaan, Rantavitikan, Someroharjun ja Pullinrannan alueilla, joissa viikonloppuliikenne puuttuu kokonaan tai liikenteessä on huomattavia puutteita. Kesällä joukkoliikenteen tarjonta on Korkalovaaran ja Ounasrinteen suuntia lukuun ottamatta melko vähäistä. Palvelutasopuutteita löytyy arkipäivinä ruuhka-aikoina Ylikylän, Lapinrinteen ja Vaaralan alueilla, keskipäivällä Ylikylän ja Lapinrinteen alueilla ja illalla Ylikylän, Lapinrinteen ja Pöykkölän alueilla. Viikonloppuina on palvelutasopuutteita Ylikylän, Lapinrinteen, Viirinkankaan, Rantavitikan, Pöykkölän ja Someroharjun alueilla. Seutuliikenteen palvelutasotavoitteet on määritelty valtakunnallisten palvelutasotavoitteiden pohjalta Rovaniemen seutuliikenteen kehittämissuunnitelmassa mm. seuraavasti: - Työssäkäyntiyhteyksiä on monin paikoin tarvetta parantaa, sillä työssäkäyntiyhteyksiä on monin paikoin vain kouluvuoden aikana, mikä estää käytännössä monilta alueilta joukkoliikenteen käytön työmatkoihin. Pidempimatkaisessa liikenteessä ainoana mahdollisuutena kesäaikaan on oma-auto. Lisäksi kehittämällä sujuvia vaihtoyhteyksiä seutuliikenteen ja paikallisliikenteen välille saadaan uusia käyttäjiä myös paikallisliikenteeseen. - Kyliltä keskukseen julkisella liikenteellä töihin tulevia työssäkävijöitä palvellaan suorilla, tärkeimpiin työpaikkoihin jatkavilla yhteyksillä lisäksi kysynnän mukaan. Rovaniemellä tällaisia työpaikkoja ovat mm. Keskussairaala, Muurolan sairaala sekä Rantavitikan oppilaitosalue. - Koulukuljetukset hoidetaan suljettujen tilausajojen sijaan ensisijaisesti kaikille avoimena joukkoliikenteenä linja-autoilla, pikkubusseilla tai tilatakseilla. Erityisesti niillä alueilla, joilla ei ole muita julkisen liikenteen palveluja, avataan koulukuljetukset myös muille matkustajille varaamalla heitä varten muutama istumapaikka.

20 Kuva 5. Seutuliikenteen tavoitteellinen palvelutaso. Lähde: Rovaniemen seutuliikenteen kehittäminen, 2005. 3.4 Yhteenveto ja johtopäätökset - Sekä Rovaniemen paikallisliikenteessä että vakiovuoroliikenteessä seudulla on tehty palvelutasomäärittely ja analysoitu palvelutasopuutteita - Peruspalvelutaso täyttyy suurelta osin paikallisliikenteessä, mutta seutuliikenteessä puutteita on erityisesti koulujen loma-ajan liikenteessä. Pyöräilyetäisyyttä pidemmillä työmatkoilla vaihtoehtoinen kulkutapa kesällä on ainoastaan auto. Tämä vaikuttaa vähentävästi joukkoliikenteen suosioon myös talviliikenteessä.

21 - Kaupunki on omalta osaltaan toteuttanut paikallisliikennesuunnitelman toimenpiteitä koskien alennettuja lipputuotteita, informaatiota ja pysäkkejä. Sen sijaan liikenteenharjoittajien vastuulla olevat liikennöintiajan pidennykset ja muut vuorotarjonnan muutokset ovat jääneet toteutumatta huolimatta matkustajamäärien kasvusta. - Suurimpien työpaikkojen joukkoliikenneyhteyksiin on kiinnitettävä huomiota, joko vuorotarjontaa ja reittejä kehittämällä tai vaihtoyhteyksiä parantamalla - Kutsujoukkoliikenteen rooli osana matkapalvelukeskuksen järjestämiä kuljetuksia korostuu haja-asutusalueella, kylien liikenteessä sekä liityntäyhteytenä vakiovuoroliikenteeseen. - Maakuntakaavan uudistuksen yhteydessä liikennejärjestelmän vaihtoehtoja ei ole suunniteltu joukkoliikenteen toimintaedellytysten ja palvelujen näkökulmasta riittävästi - Joukkoliikenteen kehittämiselle ei ole asetettu konkreettisia strategisen tason tavoitteita, vaikka se onkin mainittu yhtenä kärkihankkeena alueiden käytön strategiassa.

22 4 PALVELUTASON MÄÄRITTELY Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet kuvaavat sellaista joukkoliikenteen palvelutasoa, joka alueella tulisi toteutua. Tavoitteet on määritelty palvelutasoluokittain. KETJU työryhmä määritteli Rovaniemen palvelutasotavoitteet viiteen eri palvelutasoluokkaan kuvan 1 ja taulukon 1 mukaisiksi. Paras eli tavoitteellinen palvelutaso tarjotaan Rovaniemen kaupunkiliikenteessä eli paikallisliikennealueella sairaala- ja yliopistoalueilla sekä eniten kysyntää synnyttävillä asuinalueilla. Näillä alueilla tavoitteena on tarjota käyttökelpoinen ja harkitsemisen arvoinen matkustusvaihtoehto useimmille matkoille ja saada uusia matkustajia joukkoliikenteeseen. Muille kaupunkialueille tarjotaan liikkumisvaihtoehto autottomille kansalaisille arkipäivien työssäkäyntiä, opiskelua ja asiointia varten, mikäli kysyntää on riittävästi ja muuten vähimmäismatkustustarpeita tyydyttävät palvelut tai perustason palvelut. Pääteiden ulkopuolisille alueille tarjotaan vain minimitason palvelut eli yksi edestakainen asiointimatka viikossa. Taulukko 10. Rovaniemen palvelutasotavoitteet. Alue Karinrakka Korkalovaara Rantavitikka Ounasrinne I Liikennöintiaika Liikennöintiaika Liikennöintiaika Liikennöintiaika ma-to 6.30-22.00 ma-to 6.30-22.00 7.30-24.00 12.00-18.00 pe 6.30-24.00 pe 6.30-24.00 lisäksi junavuorot Etelä-rinne Vuoroväli Vuoroväli Vuoroväli Vuoroväli Niemelänkangas 30 min ruuhka-aikoina 60 min 60 min 60 min II Ounasmetsä 60 min muulloin Lapinrinne Nivavaara Liikennöintiaika Liikennöintiaika Liikennöintiaika Liikennöintiaika Pöykkölä ma-pe 6.30-21.00 ma-pe 6.30-21.00 9.00-21.00 12.00-18.00 Saarenkylä Eteläkeskus Ylikylä Vuoroväli Vuoroväli Vuoroväli Vuoroväli Vennivaara 60 min ruuhka-aikoina 60 min ruuhka-aikoina yli 60 min yli 60 min III Vaaranlaki muulloin asiointitaso muulloin asiointitaso Napapiiri Pullinranta Liikennöintiaika Liikennöintiaika Liikennöintiaika Liikennöintiaika ma-pe 6.30-18.30 ma-pe 6.30-18.30 9.00-16.30 12.00-16.00 Someroharju Vuoroväli Vuoroväli Vuoroväli Vuoroväli IV Alakorkalo työmatka- ja opiskelupäivällä työmatka- ja opiskelu- ei liikennettä ei liikennettä Paavalniemi yhteydet yhteydet Ojanperä asiointitaso päivällä asiointitaso Koskenkylä illalla ei liikennettä illalla ei liikennettä Vaarala Pääteitten varrella Liikennöintiaika Liikennöintiaika Liikennöintiaika Liikennöintiaika olevat kylät ma-pe 7.30-16.30 ma-pe 7.30-16.30 ei liikennettä ei liikennettä Muut kuin pääteitten yksi asiointimatka yksi asiointimatka V varressa olevat kylät Talviarki Kesäarki Lauantai Sunnuntai Vuoroväli Vuoroväli Vuoroväli Vuoroväli 30 min 60 min 60 min 30 min ruuhka-aikoina 60 min muulloin viikossa (kaksi matkaa?) viikossa (kaksi matkaa?) ei liikennettä ei liikennettä KÄVELYMATKOJEN PITUUDET: 300-500 m keskusta- ja kerrostaloalueet sekä työpaikka-alueet 800 m pientaloalueet 0-50 m vaihtojen yhteydessä

Kuva 6. Rovaniemen kaupunkiliikenteen tavoitteelliset palvelutasoluokat. 23

24 5 KEHITTÄMISOHJELMA 5.1 Toimenpiteet Keskipitkän tähtäimen (5-7 vuotta) kehittämisohjelmassa yksilöidään toimenpiteet, joilla joukkoliikenteen tavoitteet voidaan saavuttaa. Rovaniemen joukkoliikenteen kehittämisohjelma on laadittu KETJU työryhmässä nykytilanteen tunnuslukujen, maankäytön kehittämissuunnitelmien sekä seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman ja maakuntakaavan tarkistuksen perusteella. Edellä mainittujen lisäksi kehittämisohjelman laadinnassa on hyödynnetty KETJU projektin toimenpidekehikkoa, joka on liitteenä 1. Sen pääkohtia ovat: 1. Seutuliikenteen kehittäminen 2. Paikallisliikenteen tarjonnan kehittäminen 3. Peruspalvelutason turvaaminen 4. Maankäytön suunnittelu 5. Infran kehittäminen 6. Matkaketjujen sujuvoittaminen 7. Lippu- ja informaatiojärjestelmän kehittäminen 8. Tiedotus ja markkinointi 9. Yhteistyön lisääminen. Tärkeimmät toimenpideohjelman kärkitoimenpiteet ja niiden kustannukset on esitetty seuraavassa. Kustannukset on arvioitu viikkokustannusten perusteella vuositasolle kertoimella 52. Arkiliikenteessä kilometrihintana on käytetty 1, 3 euroa/km ja viikonloppuliikenteessä 1,9 euroa/km. Palveluliikenteessä yksikkökustannuksena on käytetty 1 euroa/km. Seutuliikenteen kehittämisessä tärkeimpänä toimenpiteenä on vuorotarjonnan täydentäminen työmatkaliikenteessä Rovaniemen keskustaan Patokoskelta, Oikaraisen pohjoispuolelta iltaliikenteessä ja eteläpuolelta kesäliikenteessä, Auttista kesän aamuliikenteessä ja Tapionkylän itäpuolelta iltaliikenteessä. Kustannusarvio on yhteensä noin 96 000 /v. Taulukko 11. Seutuliikenteen kehittämistoimenpiteiden kustannusarviot vuositasolla. Vuorotarjonnan täydentäminen seutuliikenteessä 52 vko/v Työmatkaliikenne Roi-Oikarainen (pohjoispuoli)-roi, ilta, 250 km/viikko 24 700 Työmatkaliikenne Roi-Oikarainen (eteläpuoli)-roi, kesällä aamu ja ilta, 500 km/viikko 9 500 Työmatkavuoro Auttista, kesällä aamu, 400 km/viikko 7 600 Työmatkaliikenteen Patokoski-Rovaniemi jatko Lohinivaan saakka, aamu, 250 km/viikko 24 700 Työmatkaliikenne Rovaniemi-Tapionkylä (itäpuoli), ilta, 300 km/viikko 29 640 Seutuliikenne yhteensä 96 140 Paikallisliikenteen kehittämisessä tavoitteena on neuvotella liikennöitsijöiden kanssa linjaston selkeyttämisestä ja uudistamisesta ennen vuoteen 2018 voimassaolevien linjaliikennelupien päättymistä. Kaupunkiliikenteen ulottaminen maankäytön kasvusuuntiin

25 Ala-Korkalon, Hirvaan ja Muurolan suuntaan sekä Koskenkylän ja Oikaraisen suuntaan tulee selvittää, kun parannettavia liikennekokonaisuuksia suunnitellaan yhdessä maankäytön kehittämisen kanssa. Taulukossa on laskettu säästöinä kaupungille se, että Muurolan ostoliikenne tulisi valtionavun piiriin. Valtion rahoitus tultaneen jatkossa kohdentamaan liikennekokonaisuuksiin, joissa niiden vaikuttavuus on suurin tai niillä voidaan turvata peruspalvelutaso. Palvelutasotavoitteiden saavuttamiseksi palvelutasoparannuksia tarvitaan Ylikylässä, Vaaralassa ja Paavalniemessä. Liikennöintiajan pidentäminen arki- tai viikonloppuiltaisin korjaisi palvelutasopuutteita useilla I ja II palvelutasoluokan alueilla. Kesäliikenteen palvelutasopuutteita on usealla III ja IV palvelutasoluokan alueella. Kustannusarvio edellä mainittujen palvelutasotavoitteiden täyttämiseksi on noin 170 000 euroa vuositasolla. Taulukko 12. Paikallisliikenteen palvelutasoparannusten kustannusarviot vuositasolla. Tarjonnan lisääminen/vuorotiheyden parantaminen paikallisliikenteessä Ylikylä, lauantai ja sunnuntai, 150 km/viikko 14820 Vaarala, ma-pe, 200 km/viikko 13520 Paavalniemi ma-pe, 300 km/viikko 20280 Muurola ( jos Muurola olisi paikallisliikennealuetta, niin valtionapu ostettuun liikenteeseen, kustannukset v.2008 33000 ) -16500 Sinettä ja Norvajärvi, ei tarvetta paikallisliikennealueeksi Liikennöintiajan jatkaminen Karinrakka/Korkalovaara, pe ja la ilta, 40 km/viikko 3952 Rantavitikka/Viirinkangas, pe ja la ilta, 50 km/viikko 4940 Ounasrinne, pe ja la ilta, 50 km/viikko 4940 Pöykkölä, la ja su, 160 km/viikko 15808 Lapinrinne, ma-pe ilta, la ja su, 320 km/viikko 31616 Saarenkylä/Nivavaara, ma-pe ja la ilta, 300 km/viikko 29640 Kesäliikenteen parantaminen Lapinrinne,Ylikylä ja Vennivaara, ma-pe, la ja su, 900 km/viikko 17100 Koskenkylä ma-pe, 120 km/viikko 2280 Vaarala ma-pe 250 km/viikko 4750 Paavaalniemi 300 km/viikko 5700 Paikallisliikenne yhteensä 169346 Peruspalvelujen turvaamisessa huolehditaan ensisijaisesti asiointiliikenteen parantamisella Siikakämän, Välijoen, Misin, Niesin ja Vian alueilta. Kajaanintien suunnalla on tarvetta uuden palveluliikenteen käynnistämiselle. Kustannusarvio yhteensä noin 22 000 euroa vuositasolla. Taulukko 13. Asiointiliikenteen parannusten kustannusarvio vuositasolla. Uusi palvelulinja, Kajaanintien suunta (Välijoki, Kivitaipale, Narkaus), 120 km/viikko 6240 Siikakämän asiointiliikenne kerran viikossa, 50 km/viikko 2600 Välijoen asiointiyhteys kerran viikossa, 40 km/viikko 2080 Misin asiointiliikenne kerran viikossa, 60 km/viikko 3120 Niesin asiointiliikenne kerran viikossa, 110 km/viikko 5720 Vian asiointiliikenne kerran viikossa, 50 km/viikko 2600 Asiointireittien lisääminen yhteensä 22360 Infran kehittämisessä tärkeimpinä kehittämistoimenpiteinä on pysäkkien laatutason ja informaation parantaminen. Joukkoliikenteen toimivuutta edistäviä uusia tieyhteyksiä