SOCCAN TOIMINTAKERTOMUS 2012 JA KATSAUS VUOTEEN 2013 1
SISÄLLYS Katsaus tulevaan ja yhteenvetoa menneestä... 4 Asiakasosallisuus... 8 Vaikuttaminen... 10 Suurkaupunkiongelmat... 12 Maahanmuuttajatyö... 15 Tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen yhteistyörakenne... 17 Ammattikorkeakouluyhteistyö... 24 Lapset ja perheet... 26 Aikuiset... 32 Hyvän olon tila... 34 Yhteistutkiminen sosiaalityön menetelmäksi... 36 Peliklinikka... 38 Savuton pääkaupunkiseutu... 40 Viestintä... 42 Kansainvälinen toiminta... 44 Henkilöstö... 46 Talous... 47 Liitteet Johtokunnan jäsenet Soccan työntekijöiden jäsenyydet eri toimielimissä Osaamiskeskusjohtajien jäsenyydet eri toimielimissä Kooste Soccan verkostoista ja tapahtumista vuonna 2012 Julkaisuluettelo Kansainvälinen toiminta 2
SOCCA PÄHKINÄNKUORESSA Olemme pääkaupunkiseudun kuntien ja korkeakoulujen yhteinen sosiaalialan kehittämisen ja tutkimuksen verkosto organisaatio. Kokoamme kehittämiseen ammattilaiset, asiakkaat, tutkijat, opettajat ja opiskelijat. Kehitämme uusia työmenetelmiä, tuotamme sosiaalialaa koskevaa tietoa ja teemme käytäntöä hyödyttävää tutkimusta. Lisäksi välitämme pääkaupunkiseudulla tehtävän kehittämistyön tuloksia. Toimintamme pohjautuu sosiaalialan osaamiskeskuksia koskevaan lakiin ja asetukseen sekä pääkaupunkiseudulla solmittuun yhteistyösopimukseen. Sopimuskumppaneitamme ovat pääkaupunkiseudun kunnat, Helsingin yliopisto ja Metropolia Ammattikorkeakoulu. Muita kumppaneitamme ovat muun muassa muut alueen ammattikorkeakoulut ja järjestöt sekä valtakunnallinen sosiaalialan osaamiskeskusten verkosto. Toimintaamme ohjaa johtokunta, joka koostuu pääkaupunkiseudun kuntien, Helsingin yliopiston ja alueen ammattikorkeakoulujen edustajista sekä järjestöjen edustajasta. Osana Soccaa toimivat Heikki Waris instituutti ja Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö VKK Metro. Hallinnollisesti olemme osa Helsingin sosiaalivirastoa. Haluamme Soccan olevan paikka, joka tarjoaa pysyviä kehittämisverkostoja vaihtuvien hankkeiden sijasta jossa opitaan käytännöstä ja jaetaan käytännöllisiä ratkaisuja jossa etsitään ratkaisuja suurkaupunkialueen vakavimpiin sosiaalisiin ongelmiin jossa kokeillaan uusia tapoja kehittää sosiaalialan palveluja yhdessä asiakkaiden kanssa Soccassa kehittäminen, tutkiminen ja opetus muodostavat toisiinsa kiinnittyvän kokonaisuuden, minkä tuloksena sosiaalialan ja varhaiskasvatuksen asiantuntijuus ja osaaminen vahvistuvat. Tiivis oppilaitosyhteistyö varmistaa korkealaatuisen kehittämisen ja tulosten siirtymisen osaksi opetusta. Käytännön tarpeisiin vastaaminen on lähtökohtamme sekä lyhyemmille kehittämishankkeille että pysyvämmälle tiedonmuodostukselle. Kehitämme laajasti koko sosiaalialan kenttää lähes vauvasta vaariin eli lasten ja perheiden, aikuisten, vanhusten ja maahanmuuttajien palveluja sekä hyvinvoinnin edistämistä. Tunnuslukuja vuodelta 2012 Vakituisia työntekijöitä 8 ja 3 yliopiston työntekijää Heikki Waris instituutissa Hanketyöntekijöitä 15 ja Helsingin kaupungin rahoittamia tutkijasosiaalityöntekijöitä 5 Kokonaisbudjetti 2,2 milj. euroa Pysyviä kehittämisverkostoja 7 kpl Järjestimme yhteensä noin 180 tapahtumaa ja niihin osallistui yli 4 300 henkilöä Verkkosivuillamme käyntejä oli vuodessa yhteensä 46 600, kävijöitä 27 300 ja katsottuja sivuja 193 000 3
KATSAUS TULEVAAN JA YHTEENVETOA MENNEESTÄ Tämäkin kertomus tuo selvästi esiin sen, että me kaikki Soccassa työskentelevät olemme aikamoisia verkostojohtajia. Lähes kaikki mitä teemme koskee kaikkia pääkaupunkiseudun kuntia, lähes kaikessa on mukana yliopisto tai ammattikorkeakoulut ja sosiaalialan järjestöjä. Yhä useammin otamme hankkeisiimme mukaan myös asiakkaita. Syksyllä pidetyn kehittämispäivämme teemana olikin verkostojohtaminen, jota voi pitää kaikkien hankkeidemme kriittisenä menestystekijänä. Monien eri kumppaneiden kanssa työskentely on ennen kaikkea antoisaa, mutta myös vaativaa. Työkulttuureita on monenlaisia, sosiaalipalvelut on järjestetty eri tavoin eri kunnissa, työntekijöiden halu ja mahdollisuus kehittämistyöhön vaihtelee, eikä yhteisten päätöstenkään aikaansaaminen ole aina helppoa. Koko ajan eivät kaikki voi tuntea hyötyvänsä työstä yhtä paljon. Joskus mennään yhden kunnan vetämänä, sitten taas toisen, joskus ovat etualalla tutkimuksen intressit ja on aikoja, jolloin tärkeintä on vain saada kehittämistyö hyvin organisoitua. Miten milloinkin, mutta pitkällä tähtäyksellä uskomme kaikkien osapuolten hyötyvän yhteistyöstä. Pääkaupunkiseudun sosiaaliala kehittyy ja uudistuu, sosiaalialan tietopohja vahvistuu ja uudet sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat saavat vahvaan käytäntöyhteyteen perustuvaa opetusta. Toimintakertomus kertoo myös sen, miten laajalla sisältöalueella toimimme. Työmme koskee koko sosiaalialaa ja on jo vähän laajentunut myös yhteiselle alueelle terveydenhuollon kanssa. Monissa asioissa asiantuntemuksemme lepää vain yhden henkilön harteilla ja niissäkin asioissa, joissa tutkimus ja kehittämistyötä on tehty jo pitkään, on asiantuntemus paljolti vaihtuvien työntekijöiden varassa. Emme koskaan voikaan olla sosiaalialan osaamiskeskus siten, että kaikki asiantuntemus löytyy omasta organisaatiostamme. Kykymme toimia ja tukea kuntia perustuu siihen, että toimimme yhdessä muiden kanssa. Tukeudumme muihin sosiaalialan osaamiskeskuksiin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen ja moniin pääkaupunkiseudun tutkimus ja kehittämistahoihin ja tuomme kaiken tämän yhteisen osaamisen sosiaalialan ammattilaisten käyttöön pääkaupunkiseudulla. Toimintakertomuksestamme löytyykin monta hienoa esimerkkiä laajasta yhteistyöstä niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Heikki Waris instituutin ansiosta Soccassa on vahva sosiaalityön ammattikäytäntöjen tutkimus ja 10 vuoden aikana kehittynyt oma tutkimuskulttuurinsa. Haasteemme on edelleen saada tämä sosiaalityön käytäntötutkimus tukemaan laajaa ja strategisesti tärkeää kehittämistyötä. Toisin päin ilmaistuna voisi sanoa, että haluamme huolehtia siitä että tärkeiden uudistusprosessien tukena on myös käytäntötutkimusta. Menneenä vuonna olemmekin valmistelleet kaksi laaja hankekokonaisuutta Hyvän olon tila ja Kotona kokonainen elämä joissa molemmissa tehdään kunnianhimoista ja monitahoista ja kehittämistyötä. Molemmissa työskentelee myös tutkijasosiaalityöntekijä sosiaalityön käytäntötutkimusprofessorin ja Helsingin yliopiston vahvassa ohjauksessa. Emme voi koskaan liikaa ponnistella sen eteen, että pysyisimme vahvasti kiinni kuntalaisten ja kuntien todellisuudessa ja osaisimme siltä pohjalta asettaa työmme tavoitteet. Toimintakertomuksen liitteenä on yhteenvetoa erilaista verkostoista ja foorumeista, joihin olemme koonneet niin sosiaalialan ammattilaisia kuin asiakkaitakin. Näillä foorumeilla tieto kulkee kaikkiin suuntiin ja käydyt keskustelut 4
avaavat näkökulmia tutkimus ja kehittämistoimintaamme. Tarkoituksemme on myös vahvistaa yhteistyötä sosiaalipalveluiden johdon kanssa esimerkiksi hyödyntäen lastensuojelun, aikuissosiaalityön ja maahanmuuttoyksiköiden johdon säännöllisiä tapaamisia pääkaupunkiseudulla. Työtämme suuntavat myös sosiaali ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet ja kehittämis ja tutkimustoimintaa rahoittavien tahojen painotukset. Tämä tuo väistämättä pirstaleisuutta ja äkkikäännöksiäkin työhömme. Valitettavasti jouduimme syksyllä 2012 lopettamaan vuodesta 2005 alkaneen asunnottomuuden tutkimus ja kehittämistoiminnan kun Nimi ovessa hanke päättyi. Sen sijaan olemme taas vahvistamassa jo välillä uneen vaipunutta maahanmuuttajakysymysten kehittämistä. Molemmat ovat tärkeitä teemoja täällä pääkaupunkiseudulla, joiden soisi olevan lyhytaikaista hankerahoitusta vahvemmalla pohjalla. Vuosi 2012 oli meillä Viestinnän vuosi. Halusimme erityisen aktiivisesti tuoda esiin työmme tuloksia sosiaalialan osaamiskeskusten 10 vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Oman toiminnan tekeminen näkyväksi on ollut tarpeen myös siksi, että tutkimus ja kehittämistoiminnan rakenne ja rahoitus on ollut pohdittavana sosiaalihuoltolain ja sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämistä koskevan lainsäädännön valmistelun yhteydessä. Olemme myös halunneet täällä lähiympäristössämme tuoda esiin toimintaamme nyt kun isäntäorganisaatiomme Helsingin sosiaalivirasto on jäämässä historiaan, ja siinä yhteydessä myös Soccan hallinnollinen sijainti tulee uudelleen arvioitavaksi. Olemmekin saaneet näkyvyyttä työllemme tiedotusvälineissä ja pääkaupunkiseudun omissa julkaisuissa ja olemme myös saaneet vastaanottaa arvovaltaisia vieraita. Viestinnän vuoden jälkeen ehkäpä seuraava vuosi voisi olla työhyvinvoinnin vuosi. Vuoden 2013 aikana ratkaistaan myös Soccan hallinnollinen asema vuoden 2014 alusta lukien. Tätä varten kirkastetaan Soccan perustehtävää ja toiminnasta saatavia hyötyjä Syfo Oy:n koordinoimassa prosessissa, johon osallistuvat myös ruotsinkielinen osaamiskeskus FSKC ja Sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalitaito. Lisätietoja Pirjo Marjamäki, johtaja 5
Uusia aloitteita vuodelle 2013 Arviointitoiminnan vahvistaminen Suunnitteilla on muun muassa seuraavia asioita: Osallistumme Espoon Yhteisön Kulttuurilla osalliseksi hankkeen (KULO) arviointiin. KULO on nelivuotinen (2012 2015) sosiaali ja terveysalan sekä kulttuurialan yhteistyöhanke, jonka päätavoitteena on ehkäistä nuorten, erityisesti maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytymistä, tukea heidän kasvuaan osallisuuteen ja aktiiviseen kansalaisuuteen sekä vahvistaa heidän identiteettiään taiteen ja kulttuurin keinoin. Arvioinnin kohteena ovat hankkeen yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävät toimintatavat. Osallistumme THL:n vastuulla olevaan Sosiaalihuollon asiakastietojen katselmusta koskevaan kilpailutukseen yhteistyössä muiden osaamiskeskusten kanssa. Espoon perhe ja lähisuhdeväkivaltatoimintaan liittyvä arviointi, jota mahdollisesti tehdään myös muualla pääkaupunkiseudulla Osallistumme THL:n sosiaalitoimen aikuissosiaalityön vaiku avuusarvioinnin mahdolliseen jatkovaiheeseen osallistuminen. Hankkeessa on kehite y vaiku avuusmi areja kiinteäksi osaksi normaalia asiakastyön prosessia. Kotona kokonainen elämä: Kotona asuvan ikääntyneen arjen tukeminen ikääntyneen omista lähtökohdista käsin Etelä Suomen Kaste ohjelmasta on tarkoitus hakea rahoitusta pääkaupunkiseudun yhteiselle Kotona kokonainen elämä kehittämisohjelmalle 2013 2015. Lisätietoja kohdassa Aikuiset Vanhemmuuden tuki Kaste-hanke Vuonna 2013 jatketaan vanhemmuuden tuen Kaste hankkeen valmistelua, joka keskittyy erityisesti haavoittuvissa olosuhteissa elävien perheiden vanhemmuuden tukemiseen. Keinona on monitoimijaisen verkoston toimintatapojen ja mallien vahvistaminen ja kehittäminen sekä yhteisöllisyyden ja vertaistuen kokoaminen perheiden tueksi ammattilaisten työn lisänä ja uutena työn kohteena. Lisätietoja kohdassa Lapset ja perheet Kotoutuminen Maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi tarvitaan valtakunnallisesti yhtenäistä ohjeistusta sekä ajantasaista työtä tukevaa tietoa. Yhtenä keinona tähän on työ ja elinkeinoministeriössä suunnitteilla oleva verkkokäsikirja kotoutumislain toimeenpanon tueksi, jonka kilpailutukseen Socca osallistuu vuonna 2013. 6
Alustavasti on suunniteltu myös valtakunnallista Kaste hakemusta yhdessä muiden osaamiskeskusten kanssa. Ideana oli kehittää tukea lastensuojelun työntekijöille, jotka työskentelevät monikulttuuristen perheiden kanssa. Lisätietoja kohdassa Maahanmuuttajatyö Pääkaupunkiseudun ruoanjakotutkimuksen jatkotyöskentely Uusi konkreettinen avaus on pääkaupunkiseudun ruoanjakotutkimuksen pohjalta suunniteltava yhteistyö, jonka pitkän aikavälin tavoitteena on luoda toimintakonsepteja köyhyyden torjumiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Pilottityöskentelyä on alustavasti suunniteltu Espoon kanssa. Lisätietoja kohdassa Suurkaupunkiongelmat 7
ASIAKASOSALLISUUS Asiakasosallisuus kehittymishaasteenamme kuvataan strategiassamme seuraavasti: Vahvistamme asiakasnäkökulmaa sosiaalialan palvelujen kehittämisessä. Kehitämme ja kokeilemme asiakasosallisuuden menetelmiä ja tarjoamme asiantuntemustamme kunnille ja sosiaalialan opetukseen. Olemme asiakaslähtöisiä omassa toiminnassamme ja kutsumme asiakkaita mukaan kaikkiin kehittämisprosesseihimme. Asiakasosallisuutta on edistetty monin eri tavoin vuonna 2012, ja tässä on muutamia kohokohtia. Vuonna 2012 järjestettiin Yhteistutkimisen päivät, joihin kokoontui kattava joukko päättäjiä ja lähes 60 työntekijää ja asiakasta työstämään sosiaalipalvelujen muutostarpeita. Työskentelyssä muotoiltiin hyvien sosiaalipalvelujen periaatteet ja samalla osallistujat tutustuivat yhteistutkimisen menetelmään. Läsnäoloa ja kohtaamista pidettiin tärkeimpänä hyviin palveluihin vaikuttavana asiana. Asiakastyö kohtaamisena reseptejä vastavuoroisuuteen opas julkaistiin Soccan Heikki Waris instituutin Sosiaalisen raportoinnin hankkeen lopputuotoksena. Kirjassa kerrotaan kohtaamisesta sosiaalityössä ja kirjan reseptit on tarkoitettu kaikille, jotka tekevät asiakastyötä, ovat asiakkaina, opiskelevat ja opettavat tai ovat muutoin kiinnostuneita asiakastyön vuorovaikutussuhteista. Oppaassa asiakkaat opastavat asiakastyön vuorovaikutustilanteissa omien kokemustensa pohjalta. Opasta on kiitelty esimerkiksi seuraavasti: Asiakastyö kohtaamisena oppaassa on olennaiset asiat pähkinänkuoressa ihmislähtöisellä tavalla. Tärkeä työväline jokaisen sosiaalialan ammattilaisen käteen. ; Aulikki Kananoja, ylisosiaalineuvos Haluaisin onnitella kirjoittajia siitä, että he ovat ilmaisseet monimutkaisia asioita yksinkertaisella, vaikuttavalla ja sensitiivisellä tavalla. Tällaista kirjaa todella tarvitaan sosiaalityössä ; Professori Irwin Epstein, New Yorkin City University (kommentti oppaan englanninkielisestä versiosta) Palvelumuotoilua olemme hyödyntäneet erityisesti Savuton pääkaupunkiseutu hankkeessa ja palvelumuotoiluprosessia ja sen menetelmiä on sovellettu myös muissa Soccan hankkeissa. Olennaista palvelumuotoilussa on ollut asiakasymmärryksen esiin saaminen ja palvelun kehittäminen muotoilun menetelmiä hyödyntäen. Palvelunmuotoilulla tähdätään toimintatavan todelliseen muutokseen käyttäjien tarpeista lähtien. Kokemustutkijat ovat olleet mukana opettamassa tulevia sosiaalityöntekijöitä ja he ovat myös osallistuneet useisiin moniin eri yhteistutkimisen prosesseihin. 8
Asiantuntijoina eikä asiakkaina palvelunkäyttäjien kokemuksia työharjoittelusta Soccassa Soccassa syksyn 2012 työharjoittelussa olleet palveluiden käyttäjät Peppi ja Pekka (nimi muutettu) kertovat omia kokemuksiaan siitä, miltä asiakasosallisuustoimintamme on heidän mielestään näyttänyt. Monipuolista kokemusten jakamista Pekka: Olen yhtä aikaa sosiaalipalvelujen käyttäjä ja työharjoittelussa Soccassa. Olen muun muassa konsultoinut sosiaalipalvelujen työntekijöitä ja opiskelijoita, osallistunut työpajoihin ja vaikuttanut niissä sekä kerännyt tietoa asiakasosallisuudesta(?). Olen kertonut omien kokemusteni pohjalta asiakasosallisuuden hyödyistä ja käytännön haasteista alan ammattilaisille, jotka ovat kiinnostuneita tuomaan asiakasnäkökulmaa vahvemmin omaan työhönsä. Peppi: Alusta asti tehtiin hyvin selväksi, ettemme olleet talossa asiakkaina, vaan asiantuntijoina. Ensin se tuntui minusta lähes liioittelulta ja olin epävarma, mutta viikkojen kuluessa olen omaksunut tuon näkemyksen ja saanut siitä ikään kuin suojakuoren itseni ja kokemustietoni väliin. Aiheen henkilökohtaisuus on kadonnut, koska eri tapahtumissa on aina sama hassu tunne siitä, että tilaisuuksiin osallistuvat työntekijät uskovat kuulevansa meiltä jotain tärkeää. Monien hankkeitten tiimoilta olemme käyneet kertomassa siitä, miten meidät saatiin alun perin mukaan omaan Sosiaalisen raportoinnin hankkeeseemme ja siitä on muotoutunutkin ehkä jonkinlainen ydinteema yhteistutkimisen lisäksi. Asiakastieto kiinnostaa ja sitä sovelletaan Pekka: Toiminta on minun silmissäni ollut positiivista. Soccalaiset haluavat kuulla asiakkaiden näkemystä palvelujen toimivuudesta ja ovat valmiita soveltamaan tätä työhönsä. Syksyn aikana olen nähnyt uusia palvelunkäyttäjiä järjestetyissä työpajoissa ja todistanut, että heidän osallistumisellaan on merkitystä työntekijöille. Henkilökohtaisesta kokemuksestani voin myös tehdä melko varman johtopäätöksen, että osallistumisella on ollut myös asiakkaille positiivinen vaikutus. Kun asiakkaat pääsevät vaikuttamaan, siitä hyötyy asiakas mutta myös työntekijälle tämä on tapa rikastuttaa näkemystään palvelurakenteista. Osallistuminen on ollut todellista eikä vain nimellistä Peppi: Yhteenvedoksi sanon vielä, että minusta osallistumisemme eri tilaisuuksiin ja juttuihin on ollut todellista eikä vain nimellistä. Esimerkiksi yhteistutkimisen päiviä saimme olla alusta asti rakentamassa. Toisinaan meiltä on ehkä odotettu jopa enemmän kuin mihin olen kokenut itselläni olevan annettavaakaan. Pekka: En usko, että sosiaalialan kehittäminen koskaan loppuu, sillä rakenteet muuttuvat jatkuvasti ympärillämme, vaatien näin jatkuvaa päivitystä. Asiakkaan ottaminen mukaan kehittämiseen on jo nyt toimiva muoto ja menettelytavan hyöty on selvä. 9
VAIKUTTAMINEN Strategiamme mukaan vaikuttaminen kehittymishaasteenamme tarkoittaa seuraavaa Kokoamme tietoa pääkaupunkiseudulta, jalostamme sitä ja teemme ehdotuksia siitä, mihin haasteisiin olisi hyvä tarttua. Huolehdimme omalta osaltamme sosiaalialan kehittämisen ja tutkimuksen asemasta pääkaupunkiseudulla. Lisäksi tarjoamme vaikuttamiskanavan valtakunnallisiin uudistuksiin ja välitämme pääkaupunkiseudun asiantuntemusta valtakunnalliseen kehittämiseen. Valtakunnallinen vaikuttaminen Sosiaalialan osaamiskeskusjohtajat ovat edustettuina kaikissa tärkeimmissä sosiaalihuollon tulevaisuutta koskevissa työryhmissä (liitteenä yhteenveto työryhmistä ja jäsenyyksistä) ja mahdollisuudet valtakunnalliseen vaikuttamiseen ovat erinomaisen hyvät. Tärkeimmät lienevät sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen sekä sosiaali ja terveyspalvelujen uudistamista linjaavan ns. Paratyöryhmän työ. Ensin mainitussa sosiaalialan osaamiskeskusjohtajien edustajana oli Marja Heikkilä Keski Suomesta ja jälkimmäisessä Tarja Kauppila Itä Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta, joiden panos työryhmien työssä on ollut merkittävä. Sosiaalihuoltolakityöryhmä jätti lakiehdotuksensa keväällä 2012. Koko edelliset kolme vuotta osaamiskeskukset kommentoivat ehdotuksia, tekivät taustatyötä ja järjestivät kuulemisia. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen onkin mitä tärkeintä koko alan kannalta ja osaamiskeskukset ovat valmiit olemaan mukana kaikissa niissä jatkotöissä, jotka lausuntokierroksen jälkeen käynnistyvät. Sosiaalialan osaamiskeskukset yhdessä Sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnetin kanssa haluavat muun muassa nostaa esiin ne tutkimustarpeet, johon uusi lainsäädäntö haastaa. Sosiaalialan tietoperusta ei vielä ole niin vahva, että esimerkiksi ammattikäytännöt voisivat uudistua niin kuin laki edellyttää. Sosiaalialan osaamiskeskukset pyrkivät vaikuttamaan siihen, että sosiaalihuoltolakiin sisältyisi vastaavanlaiset opetusta, tutkimusta ja kehittämistä koskevat säädökset kuin mitä terveydenhuollossa on, mutta siinä epäonnistuttiin. Perusteluksi esitettiin, että sosiaali ja terveydenhuollolle tulee yhteinen kehittämis ja tutkimusrakenne ja siitä säädetään palvelujen järjestämistä koskevassa laissa. Sosiaalialan osaamiskeskusjohtajat ja Sosnet valmistelivat kuitenkin yksityiskohtaiset pykäläehdotukset tutkimuksen ja opetukset rahoituksesta samanlaisella logiikalla kuin terveydenhuollosta on olemassa, ja olemme tarjonneet tätä ehdotusta aktiivisesti eri valmisteluvaiheissa. Palvelujen järjestämiseen liittyy kuitenkin niin suuria poliittisia ja alueellisia erimielisyyksiä, että lain valmistelu on edennyt hyvin vaivalloisesti ja siinä yhteydessä kehittämis ja tutkimusasiat eivät juuri ole päässeet asialistalle. Osaamiskeskukset ovat tuottaneet useita kirjallisia kannanottoja työryhmän käyttöön. Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan neuvottelukunta on säännöllisesti kokoontunut ja pyrkinyt luomaan valtakunnallista näkemystä sosiaalialan kysymyksistä. Soccan alueelta ei ole neuvottelukunnassa varsinaista jäsentä, mutta varajäsenenä on perhe ja sosiaalijohtaja Maritta Pesonen Vantaalta. Ruotsinkielisiä edustaa käytäntötutkimuksen professori Ilse Julkunen Helsingin yliopistosta. 10
Osaamiskeskusjohtajat kokoontuivat vuoden aikana peräti 11 kertaa useimmiten Soccassa, joista kaksi kertaa yhdessä yliopiston sosiaalityöverkosto Sosnetin kanssa. Kokousten yhteydessä on tavattu niin peruspalveluministeri Maria Guzenina Richardsonia kuin sosiaali ja terveysministeriön muuta johtoa, Kuntaliiton ja THL:n johtoa ja asiantuntijoita. Yksi kokouksista oli yhteinen perusterveydenhuollon yksikön johtajien kanssa, jossa tehtiin katsaus siitä, minkälaista yhteistyötä yksiköiden ja sosiaalialan osaamiskeskusten välillä eri puolilla maata on. THL:n kanssa on järjestetty teemakohtaisesti kokoontumisia esimerkiksi ikäihmisten palvelujen, lastensuojelun ja sosiaalihuollon tietohallinnon näkökulmasta ja pyritty systematisoimaan yhteistyötä. Osaamiskeskusjohtajat ovat olleet myös kuultavana eduskunnassa esimerkiksi varhaiskasvatuksen hallinnonalan siirtoa koskien. Johtajien vahvan yhteisen vaikuttamistyön lisäksi Soccan monet asiantuntijat ovat olleet mukana omaa aihealuettaan koskevassa valtakunnallisessa uudistamistyössä. Peruspalveluministeri Maria Guzenina Richardsonin asettaman lastensuojelun tilaa koskevan työryhmän käyttöön toimitettiin aineistoja ja valtakunnallisen ruoka apua koskevan tutkimuksen avulla on herätetty vilkas keskustelu köyhyydestä. Osallistuminen lainsäädännön valmisteluun ja keskustelun ylläpitäminen ja näkemysten kokoaminen omalla alueella jatkuu vuonna 2013 luultavasti yhtä vahvana. Esimerkkejä paikallisesta vaikuttamisesta Esimerkkejä paikallisesta vaikuttamisesta ovat lastensuojelunuorista koostuva Nuoret kehittäjät ryhmä, joka on jakanut laajasti näkemyksiään lastensuojelun kehittämistarpeista ja joka palkittiin muun muassa oikeusministeriön Demokratiapalkinnolla. Lisätietoja ryhmästä kohdassa Lapset ja perheet Syksyllä 2012 järjestetyt Yhteistutkimisen päivät olivat paitsi asiakasosallisuutta myös vahvaa paikallista vaikuttamista. Päiville kokoontui kattava joukko päättäjiä ja lähes 60 työntekijää ja asiakasta työstämään sosiaalipalvelujen muutostarpeita. Sosiaalityöntekijöiden ja asiakkaiden konkreettiset vaikuttamisen tavat olivat myös aiheena Sosiaalityön kehittämisen foorumissa toukokuussa 2012. Soccan työntekijät ovat myös monien työryhmien jäseniä ja vaikuttamista tehdään myös tällä tavoin (liitteenä luettelo Soccan henkilöstön jäsenyyksistä). Lisätietoja Pirjo Marjamäki, johtaja www.socca.fi/kannanotot Liitteet Soccan työntekijöiden jäsenyydet eri toimielimissä ja osaamiskeskusjohtajien jäsenyydet eri toimielimissä 11
SUURKAUPUNKIONGELMAT Ratkaisujen etsiminen suurkaupunkiongelmiin on yksi strategiamme kehittymishaasteista. Se on kuvattu strategiassamme seuraavasti: Kehitämme työtapoja, joilla voi helpottaa suurkaupunkialueen sosiaalisia ongelmia. Haasteita ovat muun muassa asunnottomuus ja maahanmuuttajien kotouttaminen. Lasten, nuorten ja aikuisten palveluissa keskitymme teemoihin, jotka nousevat esille erityisesti suurkaupungissa. Tutkimme ja herätämme keskustelua suurkaupunki ilmiöistä kuten esimerkiksi kaupunkiköyhyydestä. Suurkaupunkiongelmia olemme vuonna 2012 ratkoneet asunnottomien palvelujen, pääkaupunkiseudun ruoanjakotutkimuksen ja kotouttamistyön kehittämisen avulla. Asunnottomien palvelujen kehittämisen Nimi ovessa -hanke Tekes rahoitteisessa Nimi ovessa kehittämishankkeessa edistettiin hankekumppaneiden asunto ensin periaatteisesti toimivia palveluita, jotka kohdentuivat sekä asunnottomuuden vähentämiseen että ennaltaehkäisemiseen. Hanke toimi vuosina 2010 2012. Kesällä 2012 päättyneeseen hankkeeseen osallistuvat Espoon, Helsingin, Tampereen ja Vantaan kaupungit sekä Helsingin Diakonissalaitos, Silta valmennusyhdistys ja Vailla vakinaista asuntoa ry. Hanketta koordinoi Socca. Hanke oli osa valtakunnallista pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa (PAAVO I). Hankkeessa kehitettiin asunto ensin periaatteisia palveluita sekä luotiin hankkeen päättyessä asumissosiaalisen työn verkkokäsikirja Irti asunnottomuudesta, jossa kuvattiin hankkeeseen osallistuneiden kuntien ja järjestöjen asumispalveluja ja niissä tehtävää asumissosiaalista työtä. Käsikirja tarjoaa virikkeitä asunnottomuuden poistamiseksi tehtävään kehittämistyöhön. Hankkeen teemoja ja kehittämisprosessin vaiheita esiteltiin jo hankkeen aikana www.asuntoensin.fi sivustolla sekä englanninkielisellä sivustolla www.housingfirst.fi. Hankkeen keskeinen yhteiskehittämisen menetelmä oli kuntien ja hankekumppaneiden systemaattinen verkostotyö, jossa asiakasnäkökulmalla ja palveluiden käyttäjien kokemusasiantuntijuudella oli merkittävä rooli. Soccan tärkeitä rooleja olivat kehittämisen koordinointi, kehittämistyön tukena ja tulosten raportoinnin välineenä toimineen verkkosivuston luominen ja monipolvisen kehittämisprosessin tulosten tiivistäminen verkkokäsikirjan muotoon. Samoin Socca tarjosi uusia näkökulmia ilmiöön kansainvälisen tutkimusyhteistyön kautta. Hankkeessa tehtiin kansainvälistä yhteistyötä yhdysvaltalaisen Pathways to Housing organisaation kanssa. Hanke oli mukana myös viiden maan välisessä Housing First in Europe vertaisoppimisen hankkeessa, jossa vuosina 2012 2013 vertailtiin maiden asunto ensin mallin mukaisia palveluja. Lisäksi hankkeen projektinjohtaja osallistui lukuisiin kansainvälisiin seminaareihin ja konferensseihin. 12
Hankkeen verkkosivujen ylläpito siirtyy Y säätiölle vuoden 2013 alusta lähtien. Tarkoituksena on, että sivusto toimii hankkeen viestintäkanavana ja samalla sen arvokas sisältö pystytään pitämään ajantasaisena. Hankkeen projektinjohtajana toimi Marko Kettunen ja erikoistutkijana Riitta Granfelt. Lisätietoja www.asuntoensin.fi www.housingfirst.fi Kuka käy leipäjonossa? Pääkaupunkiseudun ruoanjakotutkimus Tutkimuksen tarkoituksena oli saada parempi kokonaiskuva pääkaupunkiseudun leipäjonoissa käyvistä ihmisistä, heidän kytkennöistään palvelujärjestelmään sekä ruoanjakotoiminnasta. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella ja lapsiperheiden ryhmähaastatteluilla. Tutkimus oli osa Itä Suomen yliopiston koordinoimaa valtakunnallista hanketta. Tutkimus täydentää aiemman ruoka apuun liittyvän tutkimustiedon aukkoja ja tarjoaa ensimmäistä kertaa systemaattisesti kerättyä kvantitatiivista tutkimustietoa alueen kolmen kunnan (Espoo, Helsinki ja Vantaa) ruoanjakelutoiminnasta. Kyselytutkimuksen tuloksia täydentävät lapsiperhehaastattelut on toteutettu asiakasosallisuuden näkökulmasta. Julkinen keskustelu leipäjonoista on tähän saakka perustunut enemmän mielikuviin ja irrallisiin havaintoihin kuin tutkimustietoon. Tämä tutkimus on tuonut julkisuuteen paitsi leipäjonoissa käyvien ihmisten koko kirjon, niin myös avun todellisen tarpeen. Tulosten esittelyn jälkeinen yhteiskunnallinen keskustelu on avannut areenan monitahoiselle yhteistyölle. Kuntien, valtion ja järjestöjen edustajat ovat ilmoittaneet halukkuutensa yhteistyölle, jossa Socca voi toimia avainasemassa koollekutsujana ja keskustelun ylläpitäjänä. Vuonna 2013 etsitään keinoja köyhyyden torjumiseksi palvelunkäyttäjien kanssa Pääkaupunkiseudun ruoanjakotutkimuksen jatkotyöskentelyn lähtökohdaksi vuonna 2013 otetaan leipäjonoissa käyvien ihmisten kokemukset. Tarkoituksena on pitkällä tähtäimellä rakentaa toimintakonsepteja köyhyyden torjumiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Työskentely näiden asioiden ratkaisemiseksi rakentuu systemaattiselle yhteistyölle palvelunkäyttäjien, kolmannen sektorin toimijoiden (ruoanjakopaikat), sosiaali ja terveysalan ammattilaisten ja päättäjien kanssa. Verkoston avainroolissa ovat palvelunkäyttäjät; heidän arkielämän selviytymiskeinonsa, elinolosuhteensa ja suhteensa palvelujärjestelmään. Tarkoituksena on löytää uusia konkreettisia ratkaisuja vähätuloisten ihmisten elämäntilanteiden parantamiseksi. Pilottityöskentelyä on alustavasti suunniteltu Espoon kanssa. 13
Tutkimuksesta vastasi tutkimustiimi, johon kuuluivat erikoistutkija Saija Turunen, tutkija Maria Ohisalo, projektiavustaja Vlada Petrovskaja ja erityissuunnittelija Anna Kaisa Tukiala. Loppuraportti Kuka käy leipäjonossa? Pääkaupunkiseudun ruoanjakotutkimuksen tuloksia. Saija Turunen, Maria Ohisalo, Vlada Petrovskaja ja Anna Kaisa Tukiala Soccan työpapereita 2012:1 Tuloksista on koottu myös video, joka löytyy osoitteesta www.socca.fi/ruoanjakotutkimus Lisätietoja Saija Turunen, erikoistutkija www.socca.fi/ruoanjakotutkimus 14
MAAHANMUUTTAJATYÖ Soccan maahanmuuttajatyön kehittämistä on tehty kolmena erillisenä työ ja elinkeinoministeriön rahoittamana toimeksiantona. Valtakunnallinen kotouttamisen verkosto- ja informaatio-ohjauksen malli Teimme esiselvityksen valtakunnallisen kotouttamisen verkosto ja informaatio ohjauksen tarpeesta ja toteuttamismahdollisuuksista. Selvitysraportissa ehdotetaan erityisen, kotouttamistyötä edistävän osaamiskeskuksen perustamista. Selvitys osoittaa, että nykyistä ohjausjärjestelmää täydentämään tarvitaan keskitettyä verkosto ja informaatio ohjausta. Varsinkin asiakaspalvelutyötä tekevät paikallistoimijat hyötyisivät selkeämmistä toiminta ohjeista ja ajankohtaisesta kotouttamistyöhön liittyvästä tiedosta. Tieto tulee saada kaikkien eri tasoilla toimivien kotouttamistyöhön osallistuvien käyttöön. Pilottiohjelma maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi Saimme tehtäväksemme levittää vuosina 2009 2010 totutettujen ns. kuntapilottihankkeiden tuloksia sekä arvioida hankkeissa kehitettyjen mallien käytettävyyttä. Vuonna 2012 laadimme suunnitelman mallien yhtenevään muotoon kuvaamisesta, juurruttamisen arvioinnista ja tuotteistamisesta. Somaliasiain asiantuntijaryhmä Somaliasiain asiantuntijaryhmä edistää somalitaustaisten henkilöiden kotoutumista, ehkäisee syrjäytymistä sekä edistää eri väestöryhmien vuorovaikutusta ja yhdenvertaisuutta. Asiantuntijaryhmän asetti sisäministeriö ja vuoden 2012 alusta vastuuministeriönä on toiminut työ ja elinkeinoministeriö. Asiantuntijaryhmän toimikausi on huhtikuusta 2011 vuoden 2012 loppuun. Soccan maahanmuuttohankkeista vastaavan kehittämiskoordinaattori toimi vuoden 2012 ajan työ ja elinkeinoministeriön somaliasiain asiantuntijaryhmän asiantuntijasihteerinä. 15
Vuonna 2013 osallistumme kilpailutukseen sähköisestä käsikirjasta Osallistumme työ ja elinkeinoministeriön kilpailutukseen liittyen kotoutumislain sähköisen käsikirjan toteutukseen. Käsikirja liittyy kotouttamisen verkosto ohjauksen suunnitelman edistämiseen. Olemme myös hakeneet sosiaali ja terveysministeriöltä hakema rahoitusta kulttuurien välisen työn kehittämiseksi lastensuojelussa, mikä on myös osa verkosto ohjauksen suunnitelmaa. Jatkamme työ ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta kuntapilottihankkeiden levittämistä ja juurruttamista vuoden 2013 alkupuolella. Olemme alustavasti suunnitelleet valtakunnallista Kaste hakemusta yhdessä muiden osaamiskeskusten kanssa. Ideana oli kehittää tukea lastensuojelun työntekijöille, jotka työskentelevät monikulttuuristen perheiden kanssa. Lisätietoja Sari Hammar, kehittämiskoordinaattori Vlada Petrovskaja, projektiavustaja www.socca.fi/maahanmuuttajatyo 16
TUTKIMUKSEN, KEHITTÄMISEN JA OPETUKSEN YHTEISTYÖRAKENNE Soccan painopiste on pysyvissä tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen yhteistyörakenteissa, joilla varmistetaan laadukas ja uudistuva opetus sekä käytäntötutkimuksen ja yhteisen kehittämistyön avulla tapahtuva sosiaalialan uudistuminen. Sosiaalityön käytäntötutkimus on toimintatapa, jossa asiakastyötä tekevät, asiakkaat, kokemusasiantuntijat, opiskelijat ja opettajat osallistuvat tutkimusprosesseihin. Pysyvä yhteistyörakenne muodostuu pysyvään sopimukseen perustuvasta yhteistyöstä yliopiston sosiaalityön oppiaineen kanssa sekä Heikki Waris instituutin käytäntötutkimuksen vakansseista. Myös pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö VKK Metron tavoitteena on luoda ja kehittää neljän pääkaupunkiseudun kaupungin yhteinen, pysyvä, verkostomainen kehittämistyön ja käytäntötutkimuksen rakenne. Pääkaupunkiseudun Praksis Käytännön opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta sosiaalityön asiakastyössä Vuoden 2012 alussa Aikuissosiaalityön Praksis ja Lastensuojelun Praksis yhdistettiin Pääkaupunkiseudun Praksikseksi. Pääkaupunkiseudun Praksiksen tavoitteena on yhdistää sosiaalityön käytännönopetus, asiakastyön tekeminen, tutkimus ja kehittäminen toisiaan rikastuttaviksi prosesseiksi, joiden avulla opitaan ja tuotetaan uutta tietoa asiakastyön käytännöistä. Praksiksen verkoston muodostavat Helsingin, Espoon ja Vantaan lastensuojelun ja aikuissosiaalityön toimipisteet, jotka tarjoavat sosiaalityön käytännön opetusta aidossa asiakastyön toimintaympäristössä. Praksis toimintaan on nimetty kuntien edustajiksi yhdyshenkilöt, joiden tehtävänä on oman kunnan tai alueen Praksis toiminnan koordinointi. Pääkaupunkiseudun Praksis on Soccan Heikki Waris instituutin ja Helsingin yliopiston sosiaalityön oppiaineen yhteistä toimintaa. Keväällä 2012 järjestimme Asiakastyön taidot opintojakson ensimmäistä kertaa yhdessä lastensuojelun ja aikuissosiaalityön toimijoiden kanssa. Opintojakson toteutus tarkoitti opetuksen suunnittelua, käytännön opetuksen järjestämistä ja tukemista, opetusta seminaareissa ja työpajoissa sekä pienryhmien vetämistä. Opintojakson lisäksi toimintaa yhdistävä tutkimisen ja kehittämisen kohde vuosina 2012 2013 on asiakkaiden osallisuutta vahvistava alkuvaiheen asiakasprosessi. Lastensuojelussa vakiinnutettiin verkostoa ja aloitettiin kehittämis- ja tutkimusprosessi vuonna 2012 Lastensuojelun Praksis toiminnassa olemme vuoden 2012 aikana vakiinnuttaneet Praksis toimipisteiden verkostoa kehittämällä kuntien yhdyshenkilöiden roolia omassa kunnassa ja koko pääkaupunkiseudun toimijoiden verkostossa. Kuntien Praksisverkosto ja toimipistetapaamisia on ollut 17
yhteensä 23. Näillä tapaamisilla olemme pitäneet yllä opetuksen, tutkimuksen ja kehittämisen yhteyttä. Käynnistimme myös Yhteistä tutkimista ja kehittämistä lastensuojelutarpeen selvityksestä prosessin. Aihetta kehitetään työyhteisölähtöisesti toimipisteiden omien tarpeiden ja toiveiden mukaisesti yhdistämällä kehittämiseen Praksiksen kehittäjäsosiaalityöntekijän tekemää käytäntötutkimusta. Käytäntötutkimuksen menetelmä sosiaalityöntekijän ja asiakkaan yhteinen dialoginen arviointi tarjoaa osallistujille mahdollisuuden asiakasosallisuuden vahvistamiseen työssä ja sen kehittämisessä. Tutkimus on samalla kehittävän sosiaalityöntekijän ammatillinen lisensiaatintyö. Käytännön opetuksessa Praksiksen lastensuojelun kehittävä sosiaalityöntekijä osallistui Helsingin yliopiston sosiaalityön oppiaineen Asiakastyön taidot (K2) opintojakson lisäksi Sosiaalityön ammatilliset valmiudet (K3&4) opintojaksolle suunnittelemalla opetusta, opettamalla seminaareissa sekä vetämällä opiskelijoiden pienryhmää. Käytännön opettajina K2 ja K3&4 jaksoilla lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä on 2012 toiminut yhteensä 26 työntekijää ja 26 opiskelijaa 11:sta toimipisteessä. Kuntien työntekijöiden kokemuksia Lastensuojelun Praksis toiminnasta: Omassa toimipisteessä Praksis on virittänyt työyhteisöä omaa työtä arvioivaan työotteeseen (Kaipaisi) laajempaa nivomista strategiseen suunnitteluun ja johtamiseen ja tutkimusaiheiden liittämistä suunnitellusti myös siihen kokonaisuuteen Aikuissosiaalityössä perustettiin verkosto ja aloitettiin kehittämisprosessi vuonna 2012 Vuonna 2012 aloitimme verkostomaisen Praksis toiminnan rakentamisen pääkaupunkiseudun aikuissosiaalityössä sekä yhteistyön lastensuojelun Praksis toiminnan kanssa. Samalla suunnittelimme ja mallinsimme tapoja, joilla Praksis voi tukea aikuissosiaalityön käytännönopetukseen kytkeytyvää kehittämistä. Marraskuussa 2012 käynnistimme Yhteistä kehittämistä aikuissosiaalityöhön yhteiskehittämisprosessin, joka kytkeytyy asiakastyön taitojen käytännönopetukseen ja uudistamiseen asiakastyössä. Yhteiskehittäminen on aloitettu työpajoilla ja tiimikohtaisilla kehittämisprosesseilla. Järjestimme keväällä 2012 Asiakastyön taidot (K2) opintojakson ensimmäistä kertaa pääkaupunkiseudun verkostossa ja yhteistyössä lastensuojelun kanssa. Opiskelijoita oli kymmenen, seitsemässä eri aikuissosiaalityön toimipisteessä. Ammatilliset valmiudet opintojaksolla syyslukukaudella käytännönopettajia oli neljä, kolmessa eri aikuissosiaalityön toimipisteessä. Käytännönopettajina toimi vuonna 2012 yhteensä 12 aikuissosiaalityöntekijää ja noin 10 sosiaalityöntekijää tarjosi opiskelijalle mahdollisuuden havainnoida asiakastyötään. 18
Palautetta Praksis-toiminnasta Opiskelijoiden palautetta Asiakastyön taidot (K2) opintojaksolta: Yhteistyö opiskelijoiden kesken ja opettajien, soccalaisten, opiskelijoiden ja kaupungin työtekijöiden kesken oli myös hyvin tärkeää ja antoisaa. On hienoa nähdä sosiaalityöntekijöitä, jotka ovat ylpeitä ammatistaan ja yhteisöstään. Olisi hyvä, jos olisi vielä enemmän aikaa keskusteluun käytännönopettajan kanssa Käytännön opettajien palautetta Asiakastyön taidot (K2) opintojaksolta: Pidän opintojaksoa onnistuneena, koska opiskelija on saanut riittävästi tietoja asiakkaiden kohtaamisesta ja työskentelyalueista. Opintojakson aikana oli tutustunut paremmin sosiaalityön sisältöön ja saanut kokemusta asiakastyöstä sekä kehittänyt omia asiakastyön taitoja. Opiskelijan kanssa synkkasi loistavasti ja oli mukava tehdä töitä, mutta ohjeistuksessa ja raameissa on parantamisen varaa. Asiakkaiden palautetta Asiakastyön taidot (K2) opintojaksolta: (Opiskelijan kanssa työskentely tuntui) sujuvalta, mukavalta. Sain tästä paljon hyötyä, toisin kuin ensin ajattelin. 19
Vuonna 2013 Praksis-toiminnan määrittely laajenee ja sitä kehitetään edelleen Vuonna 2013 Praksis toiminnan määrittely laajenee. Jatkossa siihen sisältyvät yliopiston opintojaksot K1 K5, tutkimuksen tukiryhmätoiminta, käytännön opettaja koulutus ja pääkaupunkiseudun käytäntötutkimuksen päivät sekä yhteistoiminnalliset opetukseen sitoutuvat kehittämisprosessit työyhteisöissä. Vuonna 2013 jatketaan käytännön opetukseen kytkeytyviä kehittämis ja tutkimusprosesseja. Lastensuojelussa arvioimme toimipisteiden verkoston toimintaa ja jatkamme tutkimus ja kehittämistyötä Praksis työyhteisöjen kanssa. Keräämme tutkimusaineistoa sosiaalityöntekijän ja asiakkaan yhteisen arvioinnin menetelmällä työyhteisöissä tapahtuvan asiakasosallisuuden, lastensuojelutarpeen selvityksen ja suunnitelmallisen sosiaalityön kehittämisen tueksi. Tutkimus tuottaa tietoa asiakkaiden elämän ja lastensuojelun instituution suhteesta sekä työn vaikutuksista. Tutkimus ja kehittämistyön tuotoksia hyödynnetään käytännön opetuksessa. Aikuissosiaalityössä vahvistamme, laajennamme ja arvioimme oppimisverkostomaista toimintaa ja jatkamme yhteiskehittämisprosessia Asiakastyön taidot opintojakson käytännönopetuksen yhteydessä. Ryhdymme myös kuvaamaan Praksiksessa tehtävää aikuissosiaalityön kehittämistä uusilla pääkaupunkiseudun aikuissosiaalityön verkoston verkkosivuilla. Jatkamme Pääkaupunkiseudun Praksiksessa yhteistyön kehittämistä kuntatoimijoiden kanssa, kehitämme käytännönopetuksen asiakasprosessia asiakaslähtöisesti, tuomme opetukseen palvelunkäyttäjien osallisuutta tukevia elementtejä ja kytkemme siihen tutkimusta ja kehittämistä. Kokoamme myös Käytännön opetus asiakastyössä käsikirjaa. Lisätietoja Hanna Tulensalo, kehittävä sosiaalityöntekijä Tiina Mustonen, kehittävä sosiaalityöntekijä Ritva Poikela, lehtori, Helsingin yliopiston sosiaalityön oppiaine Laura Yliruka, johtava tutkijasosiaalityöntekijä www.socca.fi/praksis Käytäntötutkimus Sosiaalityön käytäntötutkimuksella tarkoitetaan yhdessä Helsingin yliopiston sosiaalityön opetusja tutkimushenkilökunnan kanssa tehtävää sosiaalialan käytäntöihin liittyvää tutkimusta ja ammattikäytäntöjen ja työvälineiden kehittämistä. On tavallista, että opiskelijoilla on tässä toiminnassa keskeinen rooli he ovat sekä oppimassa kokeneemmilta kollegoilta tutkimus ja kehittämistaitoja, että jakamassa omia tuoreita näkökulmiaan ja kokemuksiaan, josta muut toimijat voivat saada uusia aiheita ajattelemiselleen. Käytäntötutkimuksessa on ajankohtaista rakentaa tieteidenvälistä vuoropuhelua ja tutkimusotteita sekä ottaa tutkimustyöhön asiakkaat mukaan niin sanottuina kokemusasiantuntijoina, eli infor 20