ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI Tässä luvussa annetaan neuvoja sekä vanhemmille tai huoltajille että opettajille ADHD:n oireista ja siitä, kuinka ne voidaan tunnistaa lapsessa. Seuraavaksi käsitellään ADHD:ta ja joitain sen liitännäisoireita. Miksi on tärkeää tuntea ADHD:n oireet? ADHD:n oireet saatetaan sekoittaa muihin häiriöihin. Arvioinnissa ja diagnosoinnissa muiden häiriöiden pois sulkeminen voi viedä aikaa, ja on tärkeätä tunnistaa yleiset ADHD:n oireet. Vanhemmat tai huoltajat ja opettajat tarkkailevat sekä kotona että koulussa esiintyviä oireita ja pitävät niistä kirjaa tietyn ajanjakson ajan. Terveydenhuoltoalan ammattilainen voi hyödyntää tätä tietoa ADHD-diagnoosin tekemisessä. Diagnoosin teko voi olla aikaa vievää, ja koulun saattaa olla välttämätöntä antaa tänä aikana täysi tuki, jonka se on määritellyt toimintaohjeissaan. Mitkä ovat ADHD:n oireet? ADHD:n oireet jaetaan kolmeen eri ryhmään. Tarkkaamattomuus Lyhytaikainen tarkkaavaisuus Helposti häiriintyvä Huolimattomuusvirheet Hajamielinen Kykenemätön suorittamaan tehtäviä pitkäkestoisesti Kykenemätön kuuntelemaan Kykenemätön noudattamaan ohjeita Kykenemätön keskittymään Vaihtaa jatkuvasti tehtävästä toiseen Vaikeuksia toimia järjestelmällisesti 63 64
Ylivilkkaus On levoton ja kykenemätön istumaan hiljaa paikallaan Kykenemätön rauhoittumaan tehtävän suorittamista varten Liikkuu ympäriinsä ylen määrin Puhuu liioitellun paljon. Impulsiivisuus Kykenemätön odottamaan vuoroaan Toimii harkitsematta Keskeyttää keskusteluja Rikkoo sovittuja sääntöjä Huono vaarantaju Lapset saattavat tavallisestikin silloin tällöin käyttäytyä näin, mutta ADHD-lapsella on monia näistä oireista jatkuvasti pitkän ajanjakson aikana. Kukaan lapsi ei ole samanlainen kuin toinen, ja jotkin oireet ovat selvemmin havaittavissa kuin toiset. Tarkkaamattomuushäiriö (ADD, Attention Deficit Disorder) Jos lapsella on tarkkaamattomuuden oireita, mutta hän ei ole ylivilkas tai impulsiivinen, hänellä saattaa olla tarkkaamattomuushäiriö (ADD). ADD:n diagnosoiminen saattaa olla erityisen vaikeata, koska lapsi on usein hiljainen ja haaveileva pikemminkin kuin häiritsevä. ADHD ja muut siihen liittyvät häiriöt ADHD-lapsilla voi olla myös muita ADHD:n kaltaisia häiriöitä, jotka voivat vaikuttaa heidän elämäänsä ja tehdä diagnosoimisesta ja hoidosta vaikeampaa. Jopa puolella ADHDlapsista voi olla jokin muu samanaikainen häiriö ja kolmanneksella voi olla kaksi tai jopa useampia häiriöitä. Alla olevassa taulukossa on esitetty joitain esimerkkejä. 65 66
67 68
69 70
Arviointi- ja diagnosointiprosessi Arviointi Lapsen käyttäytymisen arviointi tietyn ajanjakson ajan on ensimmäinen vaihe diagnosoitaessa ADHD:tä. Arviointimenettelyt saattavat vaihdella suuresti. Useimmat lapset ovat aika ajoin yliaktiivisia, hermostuneita tai keskittyvät huonosti. Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että heillä olisi ADHD, ja useimmat sopeutuvat hyvin koulunkäyntiin, saavat ystäviä ja nauttivat opetuksesta. ADHD voi jäädä huomaamatta, kunnes koulunkäynnissä alkaa esiintyä ongelmia. Opettaja saattaa joskus olla ensimmäinen ihminen, joka havaitsee lapsen olevan ylivilkas, tarkkaamaton tai impulsiivinen luokassa. Opettajilla on kokemusta, ja he tietävät, miten lapsen tulisi käyttäytyä keskittymistä ja itsehillintää vaativissa tilanteissa. Jos he huomaavat jatkuvia ADHD:n oireita, he voivat ottaa yhteyttä vanhempiin tai huoltajiin keskustellakseen havainnoistaan. Diagnoosi Ei ole olemassa nopeaa ja yksinkertaista testiä ADHD:n diagnosoimiseen. Menetelmät vaihtelevat. Jos vanhemmat tai huoltajat epäilevät ADHD:tä, heidän tulee kääntyä lääkärin puoleen. Seuraavassa kaaviossa on esitetty esimerkki, joka perustuu Ison-Britannian menettelytapaan, jossa prosessi on pilkottu selvästi eri vaiheisiin. Muissa maissa vanhempien tai huoltajien tulee pyrkiä saamaan selville diagnoosi, joka perustuu sekä lääketieteen ammattilaisten että muiden asiantuntijoiden lausuntoihin Lääkäri tekee kysymyksiä: Lapsen oireista Oireiden alkamisesta Missä oireita esiintyy (esim. kotona, koulussa,molemmissa). Hän voi pyytää lapsen opettajaa täyttämään kyselylomakkeen saadakseen hyvän käsityksen lapsen käyttäytymisestä koulussa Oireiden vaikutuksesta lapsen elämänlaatuun, eli esim. kykyyn saada ja säilyttää ystäviä Onko lapsi kokenut hiljattain merkittäviä muutoksia, esim. vanhempien avioeron Onko suvussa ollut ADHD:tä tai muita mielenterveyshäiriöitä Lapsen mahdollisista muista terveysongelmista 71 72
Lääkäri saattaa suositella, että vanhemmat tai huoltajat seuraavat ja pitävät kirjaa lapsen käyttäytymisestä 10 viikon ajan Tämän avulla voidaan päätellä, voisiko yksilöllisesti suunniteltu käyttäytymisen ohjaaminen parantaa oireita. Vanhemmille tai huoltajille voidaan tarjota opastusta tai koulutusohjelmia, joissa opetetaan lapsen käyttäytymistä tehokkaasti ohjaavia menetelmiä. Jos terveydenhoitoalan ammattilainen epäilee, että lapsella on ADHD, hän saattaa lähettää lapsen lääkärille, joka voi tehdä virallisen, täsmällisen diagnoosin. Yksi tai useampi seuraavista voi vaihtelevasti osallistua tähän prosessiin (kustakin on kuvaus jäljempänä tässä luvussa): Lastenpsykiatri Psykologi Lastenlääkäri Sosiaalityöntekijä Asiantuntijan tekemään ADHD:n diagnosointiin kuuluu kolme vaihetta Vaihe 1: KESKEISET TUNNUSMERKIT Alisuoriutuminen koulussa, vaikka taidollinen taso on normaali eikä suuria oppimisvaikeuksia ole. Ylivilkkaus-, impulsiivisuus- ja tarkkaamattomuusoireet ovat selvästi voimakkaampia kuin muilla samanikäisillä. Vaihe 2: MUIDEN SAIRAUKSIEN POIS SULKEMINEN Autismi Epilepsia Masennus Kuulovika Älyllinen heikkolahjaisuus Merkittävät kiintymyssuhdeongelmat 73 74
Vaihe 3: TESTIT JA KRITEERIT Lapsen tarkkaavuutta ja käyttäytymistä voidaan arvioida tutkimuksin ja kyselylomakkein, joista on hyötyä diagnosoinnissa. Kyselylomakkeisiin voivat vastata myös vanhemmat ja opettajat, jotta saadaan tarkka kuva lapsen käyttäytymisestä. ADHD-tutkimukset tehdään yleensä lapsen ollessa melko nuori. Kun ADHD:ta epäillään vanhemmalla lapsella, hänen oma käsityksensä on tärkeä ja hän voi itse vastata kyselylomakkeeseen. ADHD-diagnoosin virallinen kriteeriluettelo on peräisin Yhdysvaltojen psykiatrien liiton (American Psychiatric Association) Diagnostic and Statistics Manual -julkaisusta vuodelta 1994 (tunnetaan nimellä DSM-IV) tai Maailman terveysjärjestön kansainvälisen tautiluokituksen ICD-10:n diagnoosikriteeristöstä. Ydinkriteerit ovat joko tarkkaamattomuus tai ylivilkkaus-impulsiivisuus (tai molemmat), ja oireiden on täytynyt ilmetä vähintään kuuden kuukauden ajan. Tavallisesti havaitaan vähintään kuusi oiretta, jotka kuuluvat yhteen tai molempiin luokkiin. Tarkkaamattomuus Ei pysty kiinnittämään huomiotaan yksityiskohtiin tai tekee kotiläksyissään tai muissa tehtävissä huolimattomuusvirheitä. Vaikeuksia pitää huomio kiinnittyneenä tehtävään tai leikkiin. Ei näytä kuuntelevan. Ei noudata ohjeita tai suorita tehtäviään tai läksyjään. Vaikeuksia järjestellä tehtäviä. Ei pidä pitkäkestoisista henkistä ponnistelua vaativista tehtävistä tai välttelee niitä. Hukkaa materiaaleja, joita tarvitaan tehtävissä. Häiriintyy helposti epäolennaisten seikkojen vuoksi. Hajamielinen Ylivilkkaus tai impulsiivisuus Ylivilkkaus: Liikehtii tai kiemurtelee istuessaan. Nousee tuolistaan sopimattomina hetkinä. Juoksentelee tai kiipeilee sopimattomissa tilanteissa. Vaikeuksia suorittaa tehtäviään pysyen hiljaa. Vaikuttaa yliaktiiviselta. Puhuu liioitellun paljon. 75 76
Impulsiivisuus: Vastaa kysymyksiin ennen kuin ne on esitetty loppuun. Vaikeuksia odottaa vuoroaan. Keskeyttää muita. Vaikeuksia löytää motivaatiota suorittaa rutiinitehtäviä. Vaikeuksia ajankäytön hallinnassa. Oireiden täytyy lisäksi: alkaa ennen seitsemän vuoden ikää esiintyä kahdessa eri paikassa, kuten kotona ja koulussa haitata päivittäistä elämää eivät johdu psykoottisesta häiriöstä eivät johdu muista häiriöistä/sairauksista Eri ammattilaisten roolit arviointi- ja diagnosointiprosessissa ADHD:n liittyvään arviointi- ja diagnosointiprosessiin voi osallistua monia terveydenhuoltoalan ammattilaisia. Heidän nimikkeensä ja roolinsa vaihtelevat ja heitä voivat olla lääkärit, (psykiatrit, neurologit), sosiaalityöntekijät ja psykologit. Osa lääkäreistä ja muista asiantuntijoista kyseenalaistaa ADHD:n olemassaolon. Ottakaa tarvittaessa yhteyttä ADHD-tukiryhmään, joka voi antaa neuvoja ja ADHD:tä paremmin ymmärtävien terveydenhuoltoalan ammattilaisten yhteystietoja. Lääkärit: Lääkärit: kouluikäisen lapsen kohdalla koululääkärin puoleen on hyvä kääntyä ensimmäisenä, jos perhe epäilee, että heidän lapsellaan on ADHD. Koululääkäri voi tehdä perusselvitykset ja tarvittaessa ohjata muulle sopivalle asiantuntijalle. 77 78
Lastenpsykiatrit: Lääkehoidon voi aloittaa lastenlääkäri tai -neurologi, lasten- tai nuorisopsykiatri tai muu lasten tai nuorten psyykkiseen ja fyysiseen kehitykseen ja ADHD:n hoitoon hyvin perehtynyt lääkäri. ADHD-diagnoosi tehdään tavallisimmin niiden tietojen perusteella, jotka saadaan haastattelemalla lasta ja tämän vanhempia/huoltajia ja koulusta. Lastenpsykiatreilla on kokemusta ADHD-diagnostiikasta, ja he osaavat myös tunnistaa ja hoitaa muita ADHD:een mahdollisesti liittyviä fyysisiä ja psyykkisiä terveysongelmia. Kliininen psykologi: Kliininen psykologi on mielenterveysalan ammattilainen, joka voi vahvistaa ADHD:n oireet ja joissain maissa tehdä myös koko diagnoosin. Psykologit voivat lisäksi auttaa lasta tietyissä ADHD:hen liittyvissä vaivoissa, kuten masennuksen hoidossa ja heikon itsetunnon vahvistamisessa. He eivät kuitenkaan voi määrätä lääkitystä. Lastenlääkäri: Myös lastenlääkärit diagnosoivat ja hoitavat usein ADHD-lapsia. Tapaaminen, jossa tarkoituksena keskustella lapsen mahdollisista ADHD-oireista Tämän keskusteluoppaan tarkoituksena on tukea vanhempia tai huoltajia ja opettajia, jotka tapaavat toisensa keskustellakseen mahdollisista ADHD:n oireista. Se voi myös auttaa opettajia lähestymään vanhempia tai huoltajia keskusteluissa lapsen käyttäytymisestä. Kukin opas on tulostettavissa ja täytettävissä käsin, tai ne voidaan täyttää sähköisesti. Vanhemmat tai huoltajat saattavat haluta toimittaa oppaat opettajalle ennen tapaamista. Keskusteluopas opettajille: Tapaamiseen valmistautuminen Tavoitteet Kaikkien huolta aiheuttavien käyttäytymistapojen mainitseminen. Mahdollisimman suuren tuen antaminen. Mahdollisimman suuren tietomäärän antaminen ADHD:stä. Annetaan yleiskuva koulusta saatavilla olevasta tuesta. 79 80
Toimenpiteet Kertokaa tekemistänne havainnoista lapsen käyttäytymisestä luokkahuoneessa ja sen ulkopuolella. Mainitkaa ongelmat, joita on ilmennyt lapsen kotiläksyjen kanssa. Kertokaa havainnoistanne lapsen vuorovaikutuksesta muiden lasten kanssa. Määritelkää, miksi nämä tilanteet ovat ongelmallisia. Luetelkaa lapsen myönteisiä ominaisuuksia ja muita positiivisia kokemuksia. Antakaa tukea ja olkaa myötämielinen vanhempia tai huoltajia ja lasta kohtaan. Haasteet Kysymyksiä Ovatko vanhemmat tai huoltajat huomanneet lapsessa havaintojanne vastaavia asioita? Ovatko vanhemmat tai huoltajat harkinneet mahdollisuutta, että lapsella voi olla ADHD? Miten lapsi käyttäytyy kotonaan? Onko lapsi tarkkaamaton kotona? Onko lapsi kykenemätön istumaan hiljaa paikoillaan kotona? Keskeyttääkö lapsi usein keskustelun kotona? Miten lapsi käyttäytyy muita perheenjäseniä kohtaan? Onko suvussa ollut ADHD:tä? Vanhempien tai huoltajien reaktioiden vertaaminen omiin havaintoihin. Vanhempien tai huoltajien vakuuttaminen siitä, että olette riittävän kokenut havaitaksenne mahdolliset oireet. Terveydenhoitoalan ammattilaisen suorittamien jatkotutkimusten ehdottaminen. Vanhemmille tai huoltajille vakuuttaminen, että teette kaikkenne tukeaksenne heidän lastaan. 81 82
Keskusteluopas vanhemmille:tapaamiseen valmistautuminen Tavoitteet Tapaamisen syiden selittäminen. Lapsen käyttäytymistä koskevista havainnoista kertominen. Lapsen koulukäyttäytymisestä kuvan saaminen. Toimenpiteet Antakaa kuvaus havaitsemistanne muutoksista lapsen käyttäytymisessä. Käykää läpi ongelmat, joita lapsellanne on ollut kotiläksyjen suorittamisessa. Kertokaa palautteesta, jota lapsi on antanut kouluajastaan. Kertokaa kaikista lapsenne käyttäytymiseen liittyvistä ongelmista, joita on ollut muiden perheenjäsenten kanssa. Kertokaa myönteisistä kokemuksista, joita lapsellanne on ollut koulussa. Luetelkaa erityisiä tarkkaavaisuuteen, impulsiivisuuteen ja ylivilkkauteen liittyviä seikkoja, joita olette huomanneet lapsessa kotona ja muissa tilanteissa. Haasteet Opettajan palautteen kuunteleminen lapsen käyttäytymisestä. Sen myöntäminen, että lapsellanne voi olla psykiatrinen häiriö. ADHD-häiriöön ja lasten lääkitykseen liittyvistä mahdollisista kielteisistä mielipiteistä puhuminen. Kysymyksiä Kuinka paljon kokemusta opettajalla tai koululla on mahdollisten ADHD-lasten oireiden havaitsemisessa? Onko opettajalla kokemusta sellaisten lasten kanssa työskentelystä, joilla on diagnosoitu ADHD? Voimmeko saada lisätietoja koulun ADHD:hen liittyvistä toimintaohjeista? Mikä rooli opettajalla voi olla tarpeellisten tietojen antamisessa ja lapsen edistymisen tarkkailemisessa? Antaako opettaja terveydenhoitoalan ammattilaiselle välitettävää kirjallista palautetta lapsen mahdollisista oireista? Voiko opettaja jatkaa palautteen antamista lapsen käyttäytymisestä luokassa ja luokkahuoneen ulkopuolella? 83 84
Keskusteluopas opettajille ja vanhemmille: Tapaamisen aikana Tavoitteet Tiedon jakaminen käyttäytymisestä kotona ja koulussa, jotta päästään yhdenmukaiseen lähestymistapaan tilanteen hallitsemiseksi. Haasteet Kielteisten ADHD:ta koskevien mielipiteiden muuttaminen. Kielteisten, lapsen koulukäyttäytymistä koskevien ajatusten muuttaminen. Vakuutetaan vanhemmille tai huoltajille, että koulu tekee kaiken voitavansa tukeakseen lasta. Kysymyksiä Kuinka voimme jakaa tietoa parhaalla mahdollisella tavalla? Kuinka voimme toimia yhteisvoimin vastataksemme lapsen tarpeisiin koulussa ja muualla? Kuinka usein palautetta tulee antaa? Onko olemassa muunlaista tukea, jota vanhemmat tai huoltajat voivat antaa opettajalle? Kuinka paljon tietoa lapsen vaikeuksista välitetään muille lapsille ja vanhemmille? Toimenpiteet Asettakaa aikaraja vanhempien tai huoltajien ja opettajan kanssa seuraavasta lapsen käyttäytymistä koskevasta palautteen antamisesta. Sopikaa, että vanhemmat tai huoltajat varaavat ajan lääkärille, mikäli palaute on jatkossakin samanlaista sekä koulusta että kotoa. Yrittäkää saada ylimääräistä tukea lapselle luokassa jo ennen kuin diagnoosi on vahvistettu. Laatikaa toimenpiteet sisältävä yhteenveto tapaamisesta. Tapaamisten jälkeiset toimenpiteet Laatikaa yhteenveto toimenpiteistä ja aikarajoista. Varmistakaa, että kaikki tarvittava tieto välittyy kaikille osapuolille. Sopikaa, milloin ja missä seuraava tapaaminen pidetään. Määrittäkää viestintätapa, esim. kirjallisesti tai puhelimitse. Pitäkää kirjaa kaikista muutoksista ennen seuraavaa tapaamista. Pitäkää yllä vahvaa ja jatkuvaa suhdetta vanhempien tai huoltajien ja opettajan kesken. Varmistakaa, että lapsen tarpeet täytetään sekä luokkahuoneessa että sen ulkopuolella. 85 86