014 Peruste #1 2013 VOIKO VELKA SYTYTTÄÄ VALLAN KUMOUKSEN? Ajatus 99 prosentista 1 onnistui tekemään jotain, missä kukaan ei ole suuren laman jälkeen Yhdysvalloissa onnistunut: herättämään henkiin yhteiskuntaluokan käsitteen poliittisena kysymyksenä. Tämän mahdollisti luokkavallan luonteessa tapahtunut hienovarainen muutos Yhdysvalloissa, mikä oman ymmärrykseni mukaan liittyy erottamattomasti velkaan. david graeber 1 Suom. huom. Maailmallekin levinneen Occupy-liikkeen iskulause Me olemme 99 prosenttia viittaa tulojen ja varallisuuden keskittymiseen yhdelle prosentille väestössä, ja käsitykseen, jonka mukaan loput 99 prosenttia väestöstä maksavat tämän pienen vähemmistön tekemistä virheistä.
Voiko velka sytyttää vallan kumouksen? 015 1960-LUVULLA TAI 80-LUVUN ALUSSA BUSSIKUSKIT TAI SIIVOOJAT TUSKIN OLISIVAT TUNTENEET SYMPATIAA VELKAONGELMISTA KÄRSIVIÄ MAISTEREITA KOHTAAN. sana ryhmää, joka keksi iskulauseen Me olemme 99 prosenttia ( We Are the 99 Percent ), voin kertoa, ettemme miettineet eriarvoisuutta tai edes luokkaa, vaan erityisesti luokkavaltaa. Nyt on käynyt selväksi, että yhtä prosenttia edustavat ovat velkojan asemassa: he pystyvät muuttamaan varallisuutensa poliittiseksi vaikutusvallaksi ja vaikutusvallan takaisin varallisuudeksi. Hallituksen kaiken muun edelle ajava tehtävä on yrittää politiikallaan estää pörssikurssien lasku keinolla millä hyvänsä, käyttäen verotuksellisia, rahapoliittisia, poliittisia ja jopa sotilaallisia apuvälineitä. Maailman voimakkaimman imperiumin olemassaolon ensisijainen tarkoitus tuntuu olevan taata, että varallisuuden virta ohjautuu sille pienelle väestönosalle, joka pitää hallussaan rahoitusvarallisuutta. Tämän seurauksena yhä suurempi määrä varallisuudesta päätyy takaisin laillistetun lahjonnan järjestelmään, jollaiseksi amerikkalainen politiikka on todellisuudessa muodostunut. Kun organisoimme Wall Streetin valtausta elokuussa 2011, meillä ei ollut selkeää käsitystä siitä, keitä paikalle tulisi, vai tulisiko kukaan. Hyvin pian huomasimme kuitenkin kaavan. Ylivoimaisesti suurin osa Occupy-mielenosoitukseen osallistuneista oli tavalla tai toisella amerikkalaisen velkajärjestelmän pakolaisia. Ensin saapuivat opiskelijat, jotka olivat joutuneet velkaloukkuun. Tyypillinen tarina kuului: Tein kovasti töitä ja noudatin kaikkia sääntöjä, ja nyt en löydä töitä, jotta voisin maksaa opintolainani. Samaan aikaan finanssirikollisten velat maksetaan, vaikka he ovat vastuussa talouden tuhoamisesta. Merkittävää ei ollut se, että mielenosoittajien leiri alkoi täyttyä velkapakolaisista, vaan miten paljon heidän viestinsä vetosi läpi yhteiskunnan. 1960-luvulla tai 80-luvun alussa bussikuskit tai siivoojat tuskin olisivat tunteneet sympatiaa velkaongelmista kärsiviä maistereita kohtaan. Occupy-liike sai kuitenkin lämpimiä solidaarisuuden osoituksia ammattiliitoilta. Jokin oli selvästi muuttunut. Näimme itsemme osana samaa velkaantuneiden luokkaa. Tämä oli mahdollista vain, koska amerikkalaisen kapitalismin luonteessa tapahtui monia muutoksia. Jo monien vuosikymmenten ajan on puhuttu kapitalismin rahataloudellistumisesta tai finanssoitumisesta. Tätä on kuitenkin kuvattu aina abstraktina ja lähes taianomaisena prosessina. Sen ansiosta Wall Streetin ei tarvitse enää luoda voitto-
016 Peruste #1 2013 SUURIN OSA MAAILMANHISTORIASSA TAPAHTUNEISTA VALLANKUMOUKSISTA, KAPINOISTA JA KANSANNOUSUISTA ON LIITTYNYT AINAKIN JOSSAIN MÄÄRIN VELKAAN. MUKAAN VOIDAAN LUKEA KAPINAT, JOTKA JOHTIVAT KREIKKALAISIIN DEMOKRATIOIHIN SEKÄ AMERIKAN VALLANKUMOUS JA SUURIN PIIRTEIN KAIKKI MUUTKIN ANTIKOLONIALISTISET KANSANNOUSUT. ja kaupan hedelmistä tai teollisuudesta, koska se on keksinyt tavan, jolla voi tuottaa varallisuutta puhtaan spekulaation avulla. Samaan aikaan finanssiteollisuus haluaa estää meitä tarkastelemasta niitä todellisia yhteiskunnallisia suhteita, joihin sen voitot perustuvat. Tavalliset ihmiset eivät muka voi ymmärtää, mitä Wall Streetillä tapahtuu, sillä sen prosessit ovat liian monimutkaisia ja kehittyneitä. Occupy Wall Street -liike antoi meille mahdollisuuden nähdä tuo järjestelmä sellaisena kuin se on: valtavana moottorina, jonka tehtävänä on tuottaa lisää velkaa. Velan avulla rikkaat keräävät varallisuutta meiltä muilta, sekä kotimaassa että ulkomailla. Manipuloimalla lainsäädäntöä kotimaassa voidaan varmistaa, että yhä useammat putoavat syvemmälle ja syvemmälle velkaloukkuun. Artikkelin kirjoittamisen hetkellä suunnilleen kolmella neljästä amerikkalaisesta on jonkinlaista velkaa. Perintätoimisto ahdistelee niinkin useaa kuin yhtä seitsemästä amerikkalaisesta. On mahdotonta tietää, miten suuri osuus keskivertokotitalouden tuloista menee suoraan finanssipalveluteollisuudelle korkoina, erilaisina maksuina ja sakkoina. Saatavilla olevien tilastotietojen perusteella voidaan arvioida, että osuus olisi jossain 15 ja 20 prosentin välillä. Ja jos tarkastelun ulkopuolelle jätetään neljännes väestöstä, joka on joko liian rikasta tai liian köyhää ollakseen velkaa kenellekään, osuus on vielä suurempi. Finanssoituminen ei tarkoita siis ainoastaan rahan manipulointia. Se tarkoittaa pohjimmiltaan kykyä manipuloida valtiovaltaa irrottamaan muiden ihmisten tuloista osan itselleen. Wall Street ja Washington ovat toisin sanoen yhdistyneet. Finanssoituminen, arvopaperistaminen ja sotateollisuuden kasvu ovat kaikki saman prosessin eri puolia. Kiiltävien pankkikonttorien määrä on moninkertaistunut amerikkalaisissa kaupungeissa. Ne ovat tahrattomia kauppoja, jotka myyvät ei-mitään, ja silti niiden ulkopuolella seisovat aseistetut vartijat. Tämä on vain kaikista välittömin ja tuntuvin symboli sille kansakunnalle, joka meistä on tullut. * * * Suurin osa maailmanhistoriassa tapahtuneista vallankumouksista, kapinoista ja kansannousuista on liittynyt ainakin jossain määrin velkaan. Mukaan voidaan lukea kapinat, jotka johtivat kreikkalaisiin demokratioihin sekä
Voiko velka sytyttää vallan kumouksen? 017 Amerikan vallankumous ja suurin piirtein kaikki muutkin antikolonialistiset kansannousut. Saatamme olla nyt vastaavan murroskohdan kynnyksellä. Historia on kuitenkin osoittanut, että velallisten kokoaminen yhtenäiseksi kansanliikkeeksi on hyvin vaikeaa, sillä velallisuus eristää ihmiset toisistaan. Lisäksi velkaan liittyvät ahdistuksen ja nöyryytyksen tunteet tekevät siitä tehokkaan ideologisen aseen. Historia on kuitenkin myös todistanut, että kun tällaisia liikkeitä muodostuu, niiden käynnistämät yhteiskunnalliset seuraukset ovat usein räjähdysmäisiä. Millaisia tulevaisuudennäkymiä Occupy-liikkeellä on, jos siitä kehittyy kokoava kansanliike velkaa vastustaville? Jos näin käy, taistelua ei voiteta ehdottamalla poliittisia linjanmuutoksia. Occupyn voima piilee sen kyvyssä kyseenalaistaa poliittisen järjestelmän uskottavuus ja vedota niin monen amerikkalaisen jakamaan tunteeseen, että korruptoitunut poliittinen luokka ei pysty enää ratkaisemaan tavallisten kansalaisten ongelmia, saati sitten maailman ongelmia. Aidosti demokraattisen järjestelmän luominen tarkoittaa, että aloitamme kokonaan alusta. Taloudellisen järjestelmän tilanne ei poikkea tästä millään tavalla. Ensimmäiseksi on tuotava julki ongelman ydin: nykyisiä taloudellisia järjestelyjämme voi tuskin kutsua edes kapitalismiksi. Kyseessä on mafiakapitalismi, joka perustuu koronkiskontaan, kiristykseen ja ennalta järjestettyihin kasinopeleihin. Toiseksi on tehtävä selväksi, miten suuressa määrin järjestelmän epäoikeudenmukaisuus jäytää sitä moraalista perustetta, jonka avulla velkojat pitävät niin monia amerikkalaisia otteessaan. Tilanne kiihdyttää prosessia, jonka seurauksena ihmiset vaihe vaiheelta vetävät tukensa koko järjestelmältä. Yhä kasvava joukko on jo tehnyt näin kieltäytymällä maksamasta velkojaan, joko pakosta tai omasta valinnastaan. Jopa järjestelmän huipulla olevista yhä useampi on myöntänyt epävirallisissa yhteyksissä, että nykyinen tilanne on kestämätön. Velkojen anteeksianto jossain muodossa tulee tapahtumaan (kuten olemme jo nähneet suurten pankkien kohdalla). Todellinen taistelu käydään siitä, miten järjestelmä pelastetaan tehdäänkö se viime hetkellä järjestelmän pelastamiseksi mafiakapitalismilta vai pyritäänkö määrätietoisesti johonkin toisenlaiseen järjestelmään (ehkä ottaen mallia Islannilta, missä väestöstä yli neljänneksellä oli velkaa, ja kaikki niistä mitätöitiin). Velkojen anteeksianto antaa mahdollisuuden paitsi taloudelliseen myös älylliseen ja henkiseen uudistumiseen. Jo ajatuksen tasolla tällainen mahdollisuus antaa tilaa käsitykselle, jonka mu- JOPA JÄRJESTELMÄN HUIPULLA OLEVISTA YHÄ USEAMPI ON MYÖNTÄNYT EPÄVIRALLISISSA YHTEYKSISSÄ, ETTÄ NYKYINEN TILANNE ON KESTÄMÄTÖN. VELKOJEN ANTEEKSIANTO JOSSAIN MUODOSSA TULEE TAPAHTUMAAN (KUTEN OLEMME JO NÄHNEET SUURTEN PANKKIEN KOHDALLA).
018 Peruste #1 2013 MUTTA JOS ESITTÄISIN VAATIMUKSEN NYT, PYYTÄISIN VELKOJEN MAHDOLLISIMMAN LAAJAA ANTEEKSIANTOA. SEURAAVAKSI TOIMENPITEEKSI EHDOTTAISIN TYÖTUNTIEN MERKITTÄVÄÄ VÄHENTÄMISTÄ ESIMERKIKSI VIISITUNTISIA TYÖPÄIVIÄ TAI VIIDEN KUUKAUDEN VUOSILOMAA. kaan velka on vain eräänlainen lupaus jonka teemme toisillemme, ja että todellisessa demokratiassa kaikki osallistuvat tärkeistä kysymyksistä käytävään keskusteluun. Millaisia lupauksia haluamme yhteiskuntana tehdä? Tässä valossa tarkasteltuna ylivelkaantumisen ongelma (engl. debt overhang; tilanne jossa velkaa on niin paljon, että sitä on mahdotonta saada lisää edes järkeviin investointeihin), on huomattavasti syvällisempi. Yhteinen velkamme pakottaa meidät tekemään lupauksia, joita on mahdotonta pitää. Voidaksemme maksaa velkojien luokalle korkoa lisäämme tuotannon määrää sekä luonnonvarojen hyödyntämistä. Tästä väistämättömänä seurauksena jatkamme ympäristön tuhoamista vauhdilla, joka jo nyt ylittää selvästi luonnon kantokyvyn. Mikä voisi olla tätä mielipuolisempaa toimintaa? Tämän vuoksi mittavan vastarintaliikkeen organisointi on niin tärkeää. Johtajamme ovat osoittaneet jo kauan sitten, että he eivät pysty ajattelemaan riittävän suuressa mittakaavassa. Teknokraattinen puuhastelu ei johda mihinkään. Vain kansalaisyhteiskunnan liike voi muuttaa moraalisia ja poliittisia mahdollisuuksien horisonttejamme ja näiden horisonttien on selkeästi muututtava. Occupy-liike on ollut viisas vastustaessaan kiusausta asettaa konkreettisia vaatimuksia. Mutta jos esittäisin vaatimuksen nyt, pyytäisin velkojen mahdollisimman laajaa anteeksiantoa. Seuraavaksi toimenpiteeksi ehdottaisin työtuntien merkittävää vähentämistä esimerkiksi viisituntisia työpäiviä tai viiden kuukauden vuosilomaa. Jos nämä ehdotukset tuntuvat pöyristyttäviltä, jopa käsittämättömiltä, se kertoo vain täydellisestä näköalojen kaventumisesta. Vain 50 vuotta sitten monet ihmiset uskoivat, että olisimme nykyhetkeen mennessä päätyneet tuohon pisteeseen. Kun olemme rikkoneet lisää velkaa synnyttävät moottorit, voimme alkaa jälleen ajatella aikaamme sopivalla mittakaavalla ja loistokkuudella. David Graeber on sosiaaliantropologian dosentti Goldsmiths-yliopistossa (University of London) ja Debt: The First 5000 years -teoksen kirjoittaja. Artikkeli on julkaistu 24.9.2012 The Nation -lehdessä. Käännös Niina Oisalo. www. thenation.com/article/169759/can-debtspark-revolution#
Voiko velka sytyttää vallan kumouksen? 019 Sandra Cristina Gobet