Kelan kuntoutusmahdollisuudet työttömille



Samankaltaiset tiedostot
Kela kuntouttaja 2009

Kelan mahdollisuudet TULES-potilaiden kuntoutuksessa Mitä kuntoutussuunnitelmaan?

Kelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Kelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet

Työhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Reumaa sairastavien vakuutettujen kuntoutus Pohjois-Suomen vakuutusalueella. Jorma Kiuttu Pohjois-Suomen alueen ylilääkäri 30.8.

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos

Nuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela

Kuntoutus. Mira Viitanen TYP-työkykyneuvoja ratkaisuasiantuntija Kela, Keskinen vakuutuspiiri

KELAN TULES-AVOKURSSIT

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö

Kelan TYP-toiminta KELA

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet. Minna Nilsson Etuuskäsittelyn päällikkö Läntinen vakuutuspiiri

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

Kelan järjestämä kuntoutus. Satakieli keskustelufoorumi Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä

Ajankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Työikäisen kuntoutussuunnitelma. Timo Pohjolainen Helsinki Hospital

Kuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa?

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa. Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

KELAn tukema kuntoutus

Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu Tampere puh

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Terveysosasto I Kuntoutusryhmä. Kela kuntouttaa. Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi. Lakimies Heidi Giss Kela

Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö ja

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit

Kuntoutusryhmä Palveluntuottajan vuosiraportti 2013

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka

Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa alkaen

Kelan ammatillinen kuntoutus. Terveysosasto Kuntoutusryhmä Ohjaustiimi 2014

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille

Avire osaa kuntoutuksen

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos , kriteerit ja muutoksen vaikutukset käytäntöön

Kansaneläkelaitoksen kuntoutustilastot

Ammatillisen kuntoutuksen tienviittoja. Matti Heikkinen. Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke (S10073)

Osatyökykyisten TE-palvelut

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita

Kansaneläkelaitoksen kuntoutustilastot

Kansaneläkelaitoksen kuntoutustilastot

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi

Kelan kuntoutus nyt. Kulttuurikeskus Caisa Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen

MTK:n Työhyvinvointipäivät/ Varala / Timo Lehtinen/Herttua

Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot

Kelan kuntoutus nyt. Kelan koulutukset palveluntuottajille Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren

MS liitto Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner

Kelan kuntoutuspalvelut nuorille

Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit työelämässä oleville Kyyhkylässä 2016

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Harkinnanvarainen kuntoutus kolmivuotiskaudella STM Kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko

Työttömien terveystarkastukset

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Nuorten ammatillinen kuntoutus

Terveys ja kuntoutus numeroina 2014

Miten Kela tukee nuoria kuntoutuspalvelujen avulla? Kuntoutuspäivät Suunnittelija Marjaana Pajunen Kela/Terveysosasto

Kelan järjestämän kuntoutuksen palvelujen muutokset

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Kelan asiantuntijalausunto

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Kelan ammatillinen kuntoutus

Kansaneläkelaitoksen kuntoutustilastot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Mielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt

Kelan tuet osatyökykyisille tapausesimerkkien valossa

Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari Seppo Kettunen, ylilääkäri

Transkriptio:

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työttömille 2009 1 Kelan kuntoutustoiminta Järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Harkinnanvarainen kuntoutus muu ammatillinen ja lääkinnällinen kuntoutus Kelan ammatillista ja vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta täydentävä rooli Kuntoutusraha kuntoutuksesta aiheutuvien ansiomenetyksen korvaaminen 2 1

3 Kainuu P-Pohjanmaa K-Pohjanmaa Lappi Keski-Suomi E-Pohjanmaa Pohjanmaa P-Savo Pirkanmaa Varsinais-Suomi Etelä-Savo Satakunta Kymenlaakso Pohjois-Karjala Kanta-Häme Etelä-Karjala Uusimaa Päijät-Häme Itä-Uusimaa Ahvenanmaa Kuntoutujien lukumäärä 1 000 asukasta kohti maakunnittain 2008 Koko 0 5 10 15 20 Lkm 4 AT/Tilastoryhmä 17.1.2009 TAT/Tilastoryhmä 27.2.2002 2

Lkm Kuntoutujien lukumäärä sairauden mukaan 1990-2008 80 000 60 000 40 000 Muut sairaudet yht. Diabetes Astma Verenkiertoelinten sairaudet Hermoston sairaudet 20 000 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 5 AT/Tilastoryhmä 21.1.2009 Kuntoutustoiminnan Pohjois-Suomen järjestäminen vakuutusalue Kuntoutuspalvelut hankitaan tarjouskilpailuilla Kelan standardit ohjaavat kuntoutustoimenpiteiden sisältöä ja toteutusta Kuntoutustoimenpiteiden toteutusta seurataan auditoinneilla Harkinnanvaraisia kuntoutuspalveluja järjestetään alueellisten ja valtakunnallisten määrärahojen puitteissa 6 3

Harkinnanvarainen kuntoutus (KKRL 12 ) ASLAK kuntoutus (vain työelämässä oleville) Kuntoutuskurssit Yksilöllinen laitoskuntoutus Sopeutumisvalmennus Psykoterapia Neuropsykologinen kuntoutus LISÄKSI Työssä välttämättömät apuvälineet (mm. erityisistuin, erityistyötuoli, erityisvalaisin) Ammatillisia valmiuksia lisäävät kurssit 7 IP-TAVI -kurssit = Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien ammatillinen valmennusinterventio Kurssi on tarkoitettu yli 45-vuotiaille vajaakuntoisille vähintään vuoden ja yleensä enintään kolme vuotta työttömänä olleille, joilla lääkärinlausunnon mukaan on kuntoutuksen tarvetta sekä edellytyksiä ja motivaatiota ammatilliseen kuntoutukseen ja työllistymiseen. Tavoitteena on edistää kuntoutujan työ- ja toimintakykyä, elämänhallintaa, ammatillisia valmiuksia sekä työelämään paluuta ja estää työttömyyskausien pitkittyminen. Kurssin kesto on enintään 32 vrk jakautuen 3 jaksoon. Lisäksi voidaan järjestää enintään 20 vrk:n työharjoittelu niille kuntoutujille, joille harjoittelusta arvioidaan olevan hyötyä. Toteutetaan laitos- ja avokuntoutuksena tarjouskilpailussa hyväksytyissä kuntoutuslaitoksissa. 8 4

IP- voimavarakurssit = Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien voimavarakurssi Kurssi on tarkoitettu yli 45-vuotiaille vähintään vuoden ja enintään kolme vuotta työttömänä olleille, joilla lääkärinlausunnon mukaan on kuntoutustarvetta esim. tules- sairauksien ja elämänhallintaan liittyvien ongelmien vuoksi, ja jotka ovat motivoituneita kuntoutukseen työ- ja toimintakykynsä sekä työhön paluumahdollisuuksien edistämiseksi. Tavoitteena on parantaa kuntoutujien työ- ja toimintakykyä lisäämällä heidän voimavarojaan, edistämällä terveitä elämäntapoja sekä tukemalla heitä erilaisiin elämäntilanteisiin ja työttömyyteen liittyvien paineiden ja ongelmatilanteiden hallinnassa. Kurssin kesto on 18-20 vrk jakautuen kahteen jaksoon. 9 IP-TAVI kurssi Esimerkki 1./Saara Hakemus IP- TAVI -kurssista Hakija on 49-vuotias ompelija, joka on ollut työtön vuodesta 2006 alkaen. Koulutus: keskikoulu, maatilatekninen koulu, talouskoulu, artesaanin koulutus, myynnin ammattitutkinto, yrittäjäkurssi meneillään. DG: G54.0 Synd.Thoracic outlet eli olkapunoksen sairaus E66.0 Lihavuus M76.6 Krooninen akillisjänteen tulehdus Hakija kuvaa, ettei voi mennä kyykkyyn ja käsistä häviää voima, kun niitä pitää ylöspäin. Runsas ylipaino ja tules- ongelmat yhdessä aiheuttavat vajaakuntoutuisuuden. Motivaatio työllistyä on hyvä. Kurssin tavoitteena on työ- ja toimintakyvyn parantuminen sekä työllisyyssuunnitelman syntyminen. Kurssi myönnettiin 10 5

IP- voimavarakurssi Esimerkki 2./Rauno 53-vuotias autonasentaja, joka ollut yhtäjaksoisesti työtön vuodesta 2005. Koulutus: keskikoulu ja autonasentajan ammattitutkinto DG: E66.1 Obesitas G47.3 Uniapnea M54.5 Lanneselän kipu M54.2Niska-hartialihasten kiputila Hakija kuvaa, että selkäkivut ovat niin vaikeat että nykyisen työn tekeminen on vaikeutunut. Uniapnea aiheuttaa väsymystä. Tavoitteena on yleinen voimavarojen saaminen ja kipujen helpottuminen Kurssi myönnettiin 11 Muut kuntoutuskurssit Tavoitteena on työ- ja toimintakyvyn parantaminen ja innostaminen omatoimiseen kunnon ylläpitoon Ryhmämuotoisesti toteutettuja Sairausryhmäkohtaisia, osa ammatillisesti painottuneita Avohoito ei ole riittävän tuloksellista ja tarvitaan tehostettua avohoitoa laajempaa kokonaisuutta Myöntöedellytykset pääosin samat kuin yksilölliselle kuntoutusjaksolle Toteutetaan laitos- tai avomuotoisena, tavallisesti 2-3 jaksossa, yhteensä enintään 18 vrk 12 6

Alueelliset kuntoutuskurssit Selkäkurssit Tule -sairaus keskittyy alaselkään ei ongelmia kantavissa nivelissä ei haittaavia yleissairauksia Niskahartiaoireisten kurssit kipuongelmat kroonistuneet kulumat juurioireineen kaularangassa instabiliteettia Tules -kurssit tukirangan lisäksi ongelmia kantavissa nivelissä kuten lonkissa, polvissa, nilkoissa tai yläraajoissa Tules -ylipainoisten kurssit tukirangan lisäksi ongelmia kantavissa nivelissä kuten lonkissa, polvissa, nilkoissa tai yläraajoissa huomattava ylipaino (BMI-30-45) 13 Alueelliset kuntoutuskurssit Tules -elämänhallintakurssit pitkittyneitä työ- ja toimintakykyä alentavia tuki- ja liikuntaelimistön kipuja elämäntilanteeseen liittyviä kuormitustekijöitä, jotka sitovat voimavaroja ja huonontavat tuki- ja liikuntaelimistön oireilun hallintaa Kivunhallintakurssit VAIKEA-ASTEISILLE kipupotilaille kun tavanomainen aktiivinen kuntoutus ei sovi muut kivunhoitokeinot käytetty Työelämässä uupuneiden kurssit Työkykyä uhkaavat psyykkiset uupumusoireet, lisäksi myös muuta mielenterveydenoireilua (esim. masennus) Yhteys työelämään Ei henkilöille, joilla on vaikea-asteinen masennus tai henkilöille, jotka eivät kykene ryhmämuotoiseen työskentelyyn 14 7

Selkäkurssit Pohjois-Suomen Esimerkki 1./Marko vakuutusalue Hakemus selkäkurssista Hakija on 43 vuotias, sähköasentaja/työnjohtaja Työ on pääosin kenttätyötä, jossa kuormittavia työasentoja, sähköasennusta uudisrakennuksissa ja remontoitavissa kohteissa ja lisäksi työnjohdollisia tehtäviä, toimistotyötä. Työ sisältää raskaita nostamisia, kantamista, hankalia kurkottelua. Hakijan kuntoutukselle asettamana tavoitteena on työkykyisenä pysyminen 15 Selkäkurssit Esimerkki 1./Marko Käynyt fysioterapiassa 20 krt, josta hän on saanut hetkittäisen avun DG: M47,8 Spondylosis lumbosacralis Ristiselkäkivut keväästä 2008 alkaen lähes päivittäin. Selkä on jäykkä ja kivulias aamuisin, kipu säteilee alaraajoihin ja päkiöihin, voimattomuutta jaloissa. Kipu häiritsee työtä sähköasentajana. MRI : LIV/ V väliin painottuva discus degeneraatio ja spondyloosi muutoksia. Tuntoheikkoutta on tutkittaessa vas. jalkaterässä, LV ja SI hermoalueella. Avokuntoutuksen keinoja kokeiltu, niistä ei ole ollut pitkäaikaista hyötyä, työssä selviytymisessä on huomattavia vaikeuksia Markolle myönnetään selkäkurssi 16 8

Kelan järjestämä Pohjois-Suomen muu kurssitoiminta vakuutusalue eri sairausryhmille Afasia, aivohalvaus, aivovamma Allergia, atopia Avanne CP-vamma Diabetes Epilepsia Hengityselinsairaudet Kuulovammaisuus Lihassairaus Mielenterveydenhäiriöt Ms-tauti Neurologiset sairaudet Näkövammaisuus Parkinsonintauti Psoriasis Reuma, sidekudostauti, fibromyalgia Selkäydinvamma Sydänsairaudet Syöpä 17 Sopeutumisvalmennuskurssit Tavoitteena on lisätä kuntoutujan ja hänen perheensä valmiuksia mahdollisimman täysipainoiseen elämään sairaudesta huolimatta Edistävät kuntoutumista antamalla tiedollisia ja taidollisia valmiuksia ja tarjoavat mahdollisuuden vertaistukeen Kestoltaan lyhyehköjä, enintään 12 pv Kursseihin liittyy usein myös omaisten jakso Toteutetaan yleensä vammaisjärjestöjen ja kuntoutuslaitosten yhteistyönä 18 9

Yksilöllinen kuntoutusjakso Suunnattu lähinnä tule- tai neurologisia sairauksia sairastaville Sairauden pitkittyminen uhkaa työkykyä Avohoito ei ole riittävän tuloksellista ja tarvitaan tehostettua avohoitoa laajempaa kokonaisuutta Kuntoutuksen oikea ajoitus sairauden kannalta on tärkeää Sairaus on riittävästi tutkittu ja hoidettu Yksilölliset kuntoutusjaksot järjestetään alueellisen määrärahan puitteissa Yksilöllistä kuntoutusjaksoa voi hakea läpi vuoden eikä kuntoutusjaksoja ole kurssirekisterissä 19 Kuntoutukseen Pohjois-Suomen hakeutuminen vakuutusalue 20 10

Kuntoutukseen Pohjois-Suomen hakeutuminen vakuutusalue www. kela.fi kuntoutus kuntoutuskurssihaku kurssitarjonta 21 Kelan järjestämä Pohjois-Suomen psykoterapia vakuutusalue Mielenterveyskuntoutuksen järjestämisvastuu kunnilla Harkinnanvaraisena kuntoutuksena (KKRL 12 ) psykoterapiaa voidaan järjestää henkilöille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Tavoitteena on työ- tai opiskelukyvyn parantaminen ja palauttaminen ja sen seurauksena työelämässä pysyminen tai työhön paluu. Kuntoutuksena voidaan järjestää psykoterapiaa lyhyt- tai pitkäkestoisena Edellytyksenä on, että henkilöllä on ollut psykiatrisen diagnoosin tekemisen jälkeen vähintään 3 kk jatkunut hoitosuhde ennen Kelalle tehtyä kuntoutushakemusta Terapian tulee perustua hyvän hoidon tai yksilöidyn kuntoutustarpeen ja tavoitteen kuvaavaan psykiatrin arviointilausuntoon Lisäksi Kela korvaa psykoterapiaa sairausvakuutuslain perusteella 22 11

23 Kelan eräitä kuntoutustoimenpiteitä saaneet 2000-2008 30 000 Lkm 25 000 20 000 15 000 1) Mielenterveyskuntoutus (V) Ammatillinen kuntoutus yht. ASLAK-kurssit Psykoterapia (harkinnanvarainen) 10 000 Yks. kuntoutusjakso yht. TYK-toiminta yht. 5 000 TULES-kurssit 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 1) Ei sisällä älyllistä kehitysvammaisuutta AT/Tilastoryhmä 17.1.2009 TAT/Tilastoryhmä 27.2.2002 24 12

Harkinnanvaraisen kuntoutuksen hakeminen Hakemuksen huolellinen täyttäminen on tärkeää Tärkeätä on kuvata hakijan omin sanoin työssä tai kotona ilmenevät vaikeudet, mahdolliset sairauslomat, kuntoutustoimenpiteet (avokuntoutus, terveydenhuollon muut tukitoimet) sekä muut työ- ja elämäntilanteeseen vaikuttavat asiat Harkinnanvaraista kuntoutusta haettaessa käytössä on Ku 102-lomake Lääkärin B-todistus 25 Ammatillinen kuntoutus 13

Oikeus ammatilliseen kuntoutukseen (6 ) Vakuutetulla on oikeus saada työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta, jos 1) asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma todennäköisesti aiheuttaa sellaisen uhkan, että vakuutettu tulee työkyvyttömäksi; tai 2) vakuutetun työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien on katsottava sairauden, vian tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneen. 27 Menettely harkittaessa oikeutta ammatilliseen kuntoutukseen 1) Selvitetään, onko vakuutetun työkyky olennaisesti heikentynyt. 2) Jos olennaista heikentymistä ei ole todettavissa, arvioidaan mahdollinen työkyvyttömyyden uhka lähitulevaisuudessa. 3) Mikäli 1 tai 2 toteutuu, harkitaan kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuus ottaen huomioon vakuutetun ikä, ammatti, aikaisempi toiminta, koulutus, sosiaaliset ja taloudelliset seikat sekä se, johtaako haettu kuntoutus todennäköisesti hakijan terveydentilaan sopivassa työssä jatkamiseen, sopivaan työhön palaamiseen tai työelämään siirtymiseen. 28 14

Kelan ja työeläkelaitosten Pohjois-Suomen välinen vakuutusalue työnjako ammatillisessa kuntoutuksessa Työikäisten tärkeimmät kuntouttajat ammatillisen kuntoutuksen osalta ovat työeläkelaitokset ja Kela. Työeläkelaitoksilla on päävastuu niiden henkilöiden ammatillisesta kuntoutuksesta, jotka ovat työelämässä tai jotka ovat olleet työelämässä eikä heidän yhteytensä työelämään ole lopullisesti katkennut. Kela vastaa erityisesti nuorten ja työelämään vakiintumattomien työikäisten ammatillisesta kuntouttamisesta ja ryhmämuotoisesta kuntoutustoiminnasta. 29 Kuntoutustarpeen Pohjois-Suomen arviointi sairauspäivärahakaudella vakuutusalue Kuntoutustarve selvitetään yhdessä asiakkaan kanssa Kirje asiakkaalle kuntoutusmahdollisuuksista tai eläkehakemuksesta 60 pv 150 pv 0 1+9 300 pv - kuntoutustarpeen selvittäminen - työkyvyn menettämisen uhka kasvaa - ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen - työn jatkamismahdollisuus? varhaiskuntoutus (ASLAK) - siirtyminen toiseen työhön? - muu työ- ja toimintakykyä edistävä kuntoutus - työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus (Tyk) - ammatillinen uudelleenkoulutus? - muu työ- ja toimintakykyä edistävä kuntoutus 30 15

Ammatillisen Pohjois-Suomen kuntoutuksen vakuutusalue toimenpiteet kuntoutustarveselvitys kuntoutustutkimus työ- ja koulutuskokeilut työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus (TYK) (vain työelämässä oleville) työhönvalmennus koulutus elinkeinotuki kalliit ja vaativat työn ja opiskelun apuvälineet muut opiskelun ja työn kannalta välttämättömät vastaavat toimenpiteet 31 Kuntoutustarveselvitys- Pohjois-Suomen ja vakuutusalue tutkimus Kuntoutustarveselvitys Työikäiset henkilöt, joiden työ- ja toimintakyvyssä on todettu rajoitteita, joiden vaikutuksia työssä selviytymiseen ja kuntoutusmahdollisuuksiin ei ole selvitetty riittävästi ja jotka vaikeuttavat kuntoutuksen suunnittelua Asiantuntijoiden arvio kuntoutuksen tarpeesta ja kuntoutusmahdollisuuksista sekä kyvystä selviytyä työssä Kuntoutustutkimus Monipuolinen, lääketieteellinen, sosiaalinen ja psykologinen kartoitus lähinnä asiakkaan ammatillisista kuntoutusmahdollisuuksista, tavoitteena realistinen ammatillinen suunnitelma 32 16

Työkokeilu ja Pohjois-Suomen koulutus vakuutusalue Työkokeilu Selvitys työelämässä suoriutumisen edellytyksistä ja mahdollisuuksista Tavoitteena voi olla kuntoutussuunnitelman laatiminen tai tarkistaminen tai sijoittuminen suoraan työelämään Työhönvalmennus Voi olla tarpeen ammatillisten suunnitelmien varmistamiseksi tai suoran työllistymisen tukemiseksi Kiinnitetään huomioita työelämässä tarvittaviin sosiaalisiin taitoihin kuten vuorovaikutustaitoihin, täsmällisyyteen ja yhteistyökykyyn että työssä suoriutumiseen Koulutus Tavoitteena terveydelle soveltuvan ammatin saavuttaminen tai ammatillisen osaamisen päivitys Koulutusmuotoina perus- ja ammatillinen koulutus 33 Ammatillisen Pohjois-Suomen kuntoutuksen vakuutusalue hakeminen Kelalta Kelan järjestämää ammatillista kuntoutusta haetaan (ammatillisia kursseja ja työn ja opiskelun apuvälineitä lukuun ottamatta) Etk/Kela 7009 lomake Ammatilliset kurssit Ku 102 lomake Työn ja opiskelun kallis ja vaativa apuväline Ku 103 lomake Lääkärin B-todistus 34 17

Kiitos! 18