1 Kuurojen Liiton toimintasuunnitelma 2017 JOHDANTO Vuosi 2017 on liiton uudistetun organisaation toinen toimintavuosi, jolloin panostetaan edelleen asiakasnäkökulman ja asiakkaiden osallisuuden vahvistamiseen liiton toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Liiton strategiset tavoitteet vuosille 2016-2020 ohjaavat toimintasuunnitelman tavoitteita ja toiminnan sisältöä mukaan lukien rahoittajiemme avustuksia koskevat linjaukset ja painopisteet (RAY, OKM, UM). Strategisten tavoitteiden mukaan jäsenyhdistykset ovat elinvoimaisia ja uudistuneita, mihin liittyen järjestöpoliittinen ohjelma valmistuu vuoden 2017 liittokokouksen hyväksyttäväksi. Liitto jatkaa vahvaa edunvalvontatyötään, mitä tukemaan valmistetaan uusi kielipoliittinen ohjelma. Sote-uudistukseen liittyen turvataan, että viittomakielellä tuotettuja sosiaali- ja terveyspalveluita on saatavissa, jolloin luodaan näitä palveluja koskeva kriteeristö. Lasten ja nuorten oikeutta viittomakielisyyteen kehitetään yhteistyössä Opetushallituksen sekä muiden opetusta vastaavien viranomaisten kanssa viittomakielisen oppimateriaalin kehittämistyön avulla. Viestintäkampanjan ja viranomaisten tietoisuuden lisäämisen avulla parannetaan kuurojen asemaa työmarkkinoilla. Toimintasuunnitelman tavoitteet ja sisältö kuvataan alla liiton pääprosessien (kullakin prosessilla oma väri) mukaisesti. Johtoryhmä koordinoi toiminnan toteutusta prosessien välisen yhteistyön avulla. Edunvalvonta, elinikäinen oppiminen ja työllisyys Päätavoitteena on viittomakielisten kielellisten oikeuksien vahvistuminen ja ihmisoikeuksien yhdenvertaistuminen Suomen yhteiskunnassa sekä kehitysyhteistyön kautta kohdemaissa. Alatavoitteina toimintavuonna ovat - kuurojen ja viittomakielisten tietoisuus omista oikeuksista parantuu - viittomakielisten kielitietoisuus lisääntyy - kuurojen ja viittomakielisten syrjintä sekä kielellisissä kysymyksissä että yhteiskunnallisessa osallistumisessa vähenee - kuurojen ja viittomakielisten osallistaminen yhteiskunnallisiin asioihin parantuu - viittomakielisten kuurojen työllisyys parantuu Edunvalvonta Erityisasiantuntijoiden toiminnan tavoitteena on, että vuonna 2017 valmistuvan, uuden viittomakielten kielipoliittisen ohjelman ja tehokkaan asiakasneuvonnan ansiosta sekä suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävien yhteisön oikeudet tuleva
2 paremmin turvatuiksi sekä heidän kielitietoisuutensa on lisääntynyt. Erityislainsäädäntöä on korjattu huomioimaan viittomakieliset paremmin ja kehittämishankkeiden suunnittelu on käynnistynyt yhteistyössä kuurojen, viittomakielisen yhteisön kanssa. Viranomaiset, päättäjät ja eri alojen ammattilaiset huomioivat aidosti kuurojen ja viittomakielisten tarpeet perus- ja tulkkauspalveluissa (lainsäädännössä, päätöksenteossa sekä toimeenpanossa ja käytänteissä). Näin syrjintä vähenee, koska yksityishenkilöt saavat apua ja viranomaiset tekevät parempia päätöksiä saadun neuvonnan perusteella. Toimenpiteitä ovat vaikuttaminen lainsäädäntöön, käytänteisiin ja päätöksentekoon viittomakielten aseman vahvistamiseksi hankkeiden, työryhmien sekä verkostojen ja muiden sidosryhmien avulla sekä laatimalla kannanottoja. Edunvalvonnan painoalueita ovat sote-uudistus, opetus, tulkkauspalvelut, suomenruotsalaiset viittomakieliset kuurot ja turvapaikanhakijat. Itsearviointiin kehitettyjä seurannan välineitä (mm. lausuntolomake, asiakasneuvonnan ja verkostotyön seurantalomakkeet) kehitetään edelleen. Viittomakielisiltä kerättävän palautteen keruun muotoja kehitetään monipuolisemmiksi, samalla arvioidaan kuulevilta kerättävä kirjallisen palautteen toimivuutta. Rahoitus: RAY (Ay) Työllisyys Työllisyyskoordinaattorien tehtävä on vastata Suomessa oleviin kuurojen työllistymisen haasteisiin. Tiedottamisella ja vaikuttamistyöllä yhdenvertaisuus lisääntyy viittomakielisten kuurojen työelämässä, työmarkkinoilla ja yleisesti yhteiskunnassa. Työnantajien, viranomaisten ja ammattiliittojen tieto ja ymmärrys kuurojen työnhakijoiden ja työssäkäyvien tarpeesta parantuvat todennettujen tietojen avulla ja heidän asenteensa muuttuu positiivisemmaksi. Kuurot työnhakijat ja työssäkäyvät tietävät omista oikeuksista tulla yhdenvertaisiksi muiden kanssa työmarkkinoilla, osaavat hyödyntää hyviä käytänteitä edunvalvontatyössä ja hakeutuvat rohkeammin kouluttautumaan uusiin ammatteihin. Invalidiliiton hallinnoimassa ja RAY:n rahoittamassa valtakunnallisessa Yritystä!-projektissa kuurot yrittäjät tai yrittäjiksi aikovat saavat neuvoja ja tukea viittomakielellä yrittäjyyteen ja itsensä työllistämiseen liittyvissä asioissa.verkostoprojektissa kumppaneina ovat Kuurojen liitto ry, Lihastautiliitto ry, Neuroliitto ry, Nuorten Ystävät ry, Näkövammaisten keskusliitto ry, Vates säätiö sekä Suomen Yrittäjät. Yhteistyöllä aluetyöntekijöiden kanssa saadaan tietoa mm. työllistymisen esteistä ja ongelmista. Toimenpiteitä ovat selvitys / kartoitustyö kuurojen työllistymisestä ja sen esteistä, todennettujen tietojen avulla tiedottaminen ja vaikuttaminen eri tilaisuuksissa (viranomaistapaamiset, kuurojenyhdistykset, asiakasneuvonta), hyvien käytänteiden dokumentointi sekä kuurojen menestystarinoiden kerääminen ja kuurojen yritystoiminnan mentorointikoulutus.
3 Asiakkaita osallistetaan toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen mm. sosiaalisen median kautta, erilaisissa tapahtumissa tapaamisilla, yhdistyskäynneillä ja työpajojen kautta. Arviointia kehitetään yhdessä työllisyyskoordinaattoreiden sekä Invalidiliiton Yritystä! hankkeen koordinaattorin (sekä aluetyöntekijöiden) kanssa. Rahoitus: RAY (Ak6) ja Invalidiliiton RAY:n C-projekti Viittomakielityö Viittomakielityön toiminnan tuloksena tarjotaan luotettavaa tietoa viittomakielistämme (Suvi) ja viittomakieliset myös itse osallistuvat työhön aktiivisesti tuottamalla sivustoille sieltä puuttuvia, ajankohtaisia viittomia (SignWiki). Näin viittomakielisten kielitietoisuus parantuu ja työn yhteisölähtöisyys vahvistuu. Entistä valveutuneempi viittomakielinen yhteisö saa työkaluja oman kielensä parempaan ymmärtämiseen ja aktiiviseen vuoropuheluun kieltensä elinvoimaisuudesta ja siirtymisestä tuleville sukupolville. Myös viittomakieltä opiskelevien (perheet, sukulaiset, opiskelijat, ammattilaiset, ystävät ja muut kielestä kiinnostuneet) saavat lisää tarvitsemaa sanastoa käyttöönsä. Heidän viittomakielentaitonsa ja ymmärrys viittomakielistä on lisääntynyt, ja he pystyvät helpommin kommunikoimaan kuurojen kanssa. Viittomakielisen yhteisön itsensä herääminen ymmärtämään suomenruotsalaisen viittomakielen olemassaolo on merkittävä askel tämän uhanalaisen kielen elvyttämisessä. Toimenpiteitä ovat suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen tallentaminen Suviverkkosanakirjoihin ja suomalaisen ja suomenruotsalaisen kieliyhteisön osallistaminen oman kielensä tallentamiseen talkoistamisen periaatteilla (SignWiki). Uhanalaisen suomenruotsalaisen viittomakielen elvyttämiseksi ja kielen käyttäjien voimaannuttamiseksi sekä kielellisen identiteetin tukemiseksi kerätään kielenkäyttäjiltä viittomistoa oppimateriaalia varten. Kuurot ja muut viittomakieliä tarvitsevat lapset, heidän perheensä sekä viittomakieliä opiskelevat saavat verkkopalvelun avulla tukea kielenoppimiseen. Rahoitus: RAY (Ak9): Viittomakielen kommunikointia vahvistavat ja tukevat yhteisölähtöiset toimet Kehitysyhteistyö Kuurojen Liiton kehitysyhteistyön tarkoituksena on luoda kumppanimaiden kuuroille edellytykset voimaantua ja toimia kuurojen yhdenvertaisuuden ja yhtäläisten oikeuksien puolesta kaikilla elämän alueilla iästä ja sukupuolesta riippumatta, saada paikallisten viittomakielten asema yhdenvertaiseksi muiden kielten kanssa. Liiton päivitetyn kehitysyhteistyöstrategian tavoitteita ovat: 1) kuurot tiedostavat omat oikeutensa, toimivat omien etujensa ajajina, perustavat omia paikallisia yhdistyksiä ja kansallisen liiton jossa he voivat yhdessä määritellä tarpeensa ja kansalliset päämääränsä, 2) paikalliset viittomakielet tunnustetaan lainsäädännössä kuurojen ensikieleksi ja kuurojen oikeus viittomakielen omaksumiseen, viittomakieliseen opetukseen ja viittomakielen käyttöön läpi elämän taataan ja 3) kuurot toimivat yhteistyössä
4 viranomaisten kanssa yhteiskunnallisten palveluiden saatavuuden ja osallistumisen mahdollistavat palvelujen kehittämiseksi (mm. tulkkipalvelut toteutuvat). Kuurojen Liiton vuoden kärkihankkeiden teemat tukevat kehitysyhteistyötä ja päinvastoin. Vuonna 2017 Kuurojen liitolla on 6 hanketta ja 6 kumppania (ANAD, ENAD, KAD, MANAD, Maryknoll Cambodia, UNAD). Albanian kuurojen liiton edunvalvonta-, järjestö-, viittomakieli- ja tulkkikoulutuksen tukeminen (ANAD) Kosovon kuurojen liiton edunvalvonta-, järjestö-, viittomakielen-, tulkkikoulutuksen ja kuurojen opetuksen kehittämisen tukeminen (KAD) Etiopian kuurojen naisten kapasiteetin vahvistaminen ja HIV/AIDS -hanke (ENAD) Malawin kuurojen liiton järjestön kehittämis- ja koulutusprojekti (MANAD) Kuurojen yhteisön vahvistaminen ja kuurotietoisuuden lisääminen Kambodzhassa (Maryknoll Cambodia) Ugandan viittomakieli- ja edunvalvontahanke (UNAD) Päättyvien hankkeiden tuotteista ja viittomakielityön manuaalista tiedotetaan. Rahoitus: UM Kirjasto ja tietopalvelu Kirjaston perustehtävä on toimia erikoiskirjastona sekä Kuurojen kansanopiston että Humakin opiskelijakirjastona ja ylläpitää mahdollisimman kattavaa ja ajantasaista kuurojen ja viittomakielialan kokoelmaa ja tarjota siten tietoa ja apua tiedonhaussa. Kirjasto toimii myös liiton tukiprosessina palvelemalla muita prosesseja mm. tiedonhaussa ja kehittämistyössä. Kohderyhmänä ovat kaikki kiinnostuneet eli mm. eri alojen opiskelijat, tutkijat, ammattilaiset, viranomaiset, vanhemmat. Kokoelman painopiste on tieteellisessä materiaalissa mutta silti merkittävässä roolissa ovat alaan liittyvä esimerkiksi kaunokirjallisuus, elokuvat, elämäkerrat, tukiviitotut lasten sadut ja laulut. Tavoitteena onkin omalla toiminnalla mahdollistaa tiedon saatavuus ja tietoisuuden lisääminen kuuroudesta ja viittomakielistä niin kuuleville kuin kuuroillekin. Kokoelmapolitiikan mukaisesti hankitaan käyttöön kaikki kotimaiset ja tärkeimmät ulkomaalaiset alan julkaisut sekä keskeiset tieteelliset kausijulkaisut. Hankitut julkaisut luetteloidaan aineistotietokantaan ja saatetaan lainauskuntoon mahdollisimman nopeasti. Vanhentunut tai huonokuntoinen materiaali poistetaan tai siirretään varastoon. Vanhoja luettelointitietueita korjataan sekä sisältöä rikastetaan ja siten parannetaan aineiston löydettävyyttä tietokannasta. Vastataan tietopalveluun tuleviin kysymyksiin, autetaan tarvittaessa tiedon haussa sekä hankitaan mahdollisuuksien mukaan aineistoa asiakkailta tulleiden tarpeiden mukaisesti.
5 Rahoitus: oma rahoitus Viittomakielinen kirjasto Viittomakielinen kirjasto toteuttaa kirjastolaissa määriteltyjä sivistyksellisiä ja kulttuurisia oikeuksia tuottamalla viittomakielistä aineistoa. Pääasiallisena kohderyhmänä on viittomakielinen kansanosa sekä viittomakielestä ja viittomakielisestä kulttuurista kiinnostuneet. Kirjaston julkaisema aineisto lisää ja syventää viittomakielisten tietoisuutta omasta kielestä ja sen eri rekistereistä. Viittomakielisen kulttuurin saatavuus paranee. Viittomakielisten ohjelmantekijöiden asema ja ammattitaito vahvistuu. Viittomakielisen aineiston määrä monipuolistuu ja lisääntyy. Tuotetaan kentältä esim. henkilökohtaisten tapaamisten sekä sosiaalisen median avulla kerättyjen aineistotoiveiden ja tarpeiden mukaisesti viittomakielistä kirjallisuutta, mahdollisuuksien mukaan käännetään kirjallisuutta viittomakielelle ja julkaistaan niitä kirjaston verkkosivuilla. Kirjastolla on aktiivinen rooli tutkia ja selvittää kentän tarpeita ja toiveita. Julkaistaan linkkien avulla muiden tuottamaan (kirjastotyyppistä) kirjastoon soveltuvaa aineistoa. Aineiston tuotannossa huomioidaan liiton kärkihankkeet ja tuotetaan niitä tukevaa aineistoa. Kirjasto laatii aineiston tuotantonsa tueksi kokoelmapolitiikan. Aineiston tuotannossa huomioidaan esteettömyys, ts. valtaosa aineistosta pyritään tekstittämään tai spiikkaamaan. Arviointi tapahtuu Google Analytics-seurannalla, asiakkaiden yhteydenotoilla ja mahdollisilla asiakaspaneeleilla eri tapahtumien yhteydessä. Rahoitus: OKM Kuurojen kansanopisto Kuurojen kansanopisto kohottaa elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta kuurojen ja kuulovammaisten opiskelijoiden yleissivistystä, edistää heidän jatko-opintojaan ja laajentaa yhteiskunnallista tietämystään sekä lisää viittomakielen taitoa ja tietämystä valtaväestössä. Aatetaustana on kuurojen ja muiden viittomalla kommunikoivien yhteiskunnallisen aseman parantaminen mm. tarjoamalla kuuroille oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin ja opettamalla kuuleville viittomakieltä ja viittomakielistä kulttuuria. Pitkät opintolinjat keskittyvät peruspintoja täydentävään koulutukseen, suomen- ja viittomakielen perusopintoihin, avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun opintoihin ja viittomakielen ja viittomakielisen kulttuurin opintoihin kuuleville sekä tietotekniikan opetukseen. Osana perusoppijaksoja kiinnitetään erityistä huomiota kuurojen ja huonokuuloisten maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden mahdollisuuteen osallistua opintoihin ja saada tarpeellista kotoutumiskoulutusta.
6 Kuurojen Liiton ja sen jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä kehitetään koulutustoimintaa sekä Valkeassa Talossa että eri puolilla Suomea yhdistysten kysynnän mukaan. Rahoitus: valtionosuudet (OKM), kurssimaksut, muut maksusitoumukset VERTAIS- JA VAPAAEHTOISTOIMINNAN VAHVISTAMINEN Tavoitteena on edistää viittomakielisten ryhmämuotoista osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vertais- ja vapaaehtoistoiminnan avulla. Viittomakielisillä on oikeus harrastaa, nauttia kulttuurista, tuntea itsensä merkitykselliseksi ja osallistua mielekkääksi koettuun yhteiseen tekemiseen. Järjestöohjaus Päätavoitteena on tukea ja kehittää yhdessä kuurojen yhdistysten luottamushenkilöiden ja jäsenistön kanssa paikallista ja alueellista viittomakielistä edunvalvonta-, vaikuttamis- ja vertaistoimintaa, joka lisää jäsenistön hyvinvointia ja tukee arjessa selviytymistä. Kohderyhmänä ovat kuurojen yhdistykset, kerhot; niiden luottamushenkilöt ja jäsenet. Järjestöohjauksen päätoimipisteet sijaitsevat Turussa, Jyväskylässä, Oulussa ja Helsingissä. Toimintavuonna jatketaan kuurojen yhdistysten ja kerhojen neuvontaa ja tukemista. Järjestöohjaus tarjoaa työkaluja yhdistysten jokapäiväiseen toimintaan ja antaa tietoa esimerkiksi hallituksen perehdyttämisessä, vuosikokouksien järjestämisessä sekä talousasioissa. Valtakunnallista etäpalvelun kehittämistä (viittomakielinen järjestökioski) jatketaan vuoden 2016 alkaneen toimintakokeilun pohjalta ja sen toiminnallisuutta arvioidaan työntekijöiden ja saadun asiakaspalautteen pohjalta. Tavoitteena on lisätä yhdistysten vapaaehtoisten toivomaa tavoitettavuutta myös muina kuin virka-aikoina. Vuoden aikana valmistuu verkkopohjainen viittomakielinen opas luottamushenkilöille. Yhdistystoiminta on sujuvampaa, kun on ajantasaista tietoa saatavilla viittomakielellä. Lisäksi yhdistyksillä on käytössään tietopaketti edunvalvonnasta, joka valmistellaan yhteistyössä edunvalvonnan, elinikäisen oppimisen ja työllisyyden prosessin kanssa. Sitä voidaan käyttää mm. tulevissa kuntavaaleissa. Tietopaketti valmistuu alkuvuonna 2017. Vuoden aikana järjestetään järjestökursseja sekä täsmäkoulutuksia yhdistysten toiveiden ja tarpeiden mukaisesti sekä tuetaan yhdistyksiä kuntavaaleja (9.4.2017) koskevissa tapahtumissa ja paneeleissa. Hyvä tietää mukava osallistua -luento- ja keskustelutilaisuudet jatkuvat Kuopiossa ja Oulussa. Syyskaudella järjestetään eri-ikäisille ja eri elämäntilanteissa oleville viittomakielisille vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen päivät, jossa käsitellään ajankohtaisia asioita ja annetaan virikkeitä vapaaehtois- ja vertaistoimintaan sekä puretaan yhdistystoiminnan haasteita. Järjestöohjaus osallistuu myös valtakunnallisten tilaisuuksien alueellisten tapahtumien järjestelyihin.
7 Yhdistykset ja järjestöohjaajat tekevät yhteistyötä kuntien, viranomaisten, eri järjestöjen, oppilaitosten jne. kanssa tiedottaen asiakaskuntansa tarpeista esteettömyyden ja saavutettavuuden lisäämiseksi sekä palveluiden parantamiseksi. Rahoitus: RAY (AK6) Järjestöpoliittinen ohjelma Järjestöpoliittinen ohjelma selvittää kuurojen yhdistystoiminnan nykytilannetta sekä valmistelee kehittämistä koskevia toimenpide-ehdotuksia. Tavoitteena on yhdessä yhdistysten kanssa löytää keinoja, joilla tukea niiden toimintaa siten, että ne ovat aktiivisia, elinvoimaisia ja hyvinvoivia, tarjoavat monipuolista toimintaa ja osallistumismahdollisuuksia eri-ikäisille ja elämäntilanteissa oleville viittomakielisille ja että jäsenpohja on vahva ja jäsenet aktiivisia. Järjestöpoliittinen ohjelma valmistuu vuonna 2017 ja se viedään liittokokouksen hyväksyttäväksi. Järjestöpoliittisen ohjelman etenemistä seuraa työryhmä, jossa on yhdistysten edustajia sekä työntekijöitä. Rahoitus: RAY (AK6) Muut viittomakieliset verkostot Kuurojen Liiton senioritoiminnan tavoitteena on tukea seniorikerhojen ja yhdistysten työtä sekä niiden vapaaehtoistoimijoita, edistää valtakunnallisesti viittomakielisten ikäihmisten oikeuksia ja osallistua pohjoismaiseen yhteistyöhön edistääkseen maiden keskinäistä tiedonvaihtoa. Senioritoimintaa koskevien toimintojen keskinäistä koordinaatiota kehitetään, ikäihmisten osallistuminen turvataan ja tiedonvaihtoa sekä asiantuntijoiden osallistumista vahvistetaan. Toimintavuonna aloittaa senioreiden seurantaryhmä, johon yhdistykset voivat esittää omia edustajiaan jäseniksi. Seurantaryhmässä toimii myös asiantuntijajäseniä sekä se voi kutsua ulkopuolisia tahoja kokouksiinsa. Seurantaryhmä kokoontuu 2 4 kertaa vuodessa. Hallitus nimittää seurantaryhmän. Naisasiain työryhmä kokoontuu vuoden aikana 2-4 kertaa. Naisseminaari järjestetään mahdollisuuksien mukaan ja sidosryhmäyhteistyötä selvitetään. Rahoitus: RAY (Ay) Viittomakielinen vapaaehtoistoiminta (Viva) Viittomakielisen vapaaehtoistoiminnan (Viva) kautta ehkäistään syrjäytymistä, yksinäisyyttä ja tuetaan asiakkaiden osallistumista yhteiskuntaan. Vivan tukihenkilöinä toimivat viittomakielentaitoiset ihmiset, jotka ovat saaneet koulutusta vapaaehtoistoimintaan.
8 Kohderyhmänä ovat avuntarpeessa olevat kuurot, huonokuuloiset ja kuurosokeat. Tukihenkilöä hakeneille ohjataan tukihenkilö yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa. Viva toimii pääasiassa pääkaupunkiseudulla ja Tampereella, mutta myös muualla Suomessa. Olotilatoimintaa jatketaan Vantaalla sekä lounastreffitoimintaa pääkaupunkiseudulla. Viva järjestää koulutusta ja ryhmänohjausta, koordinoi tukihenkilötoiminnan verkostoa ja konsultoi viittomakielisen vertaistuen kehittämisessä. Kuurojen Liiton kumppaneina toiminnassa ovat Kuurojen Palvelusäätiö, Suomen Kuurosokeat ry, ASPA-säätiö ja seurakuntien kuurojentyö. Toimintavuonna painotetaan asiakkaiden tietoteknisten taitojen kartuttamista (esim. videopuheluiden käyttäminen) yksinäisyyden ehkäisemiseksi yhteistyössä Kuurojen Liiton ICT-ohjaajien kanssa. Turvapaikanhakijoita tuetaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä em. kumppaneiden ja Kuurojen kansanopiston kanssa. Koulutetuille tukihenkilöille järjestetään lisäkoulutusta sekä mahdollisuuksien mukaan ryhmäohjausta ja virkistystä. Uusia tukihenkilöitä etsitään, tavoitteena 8 uuden tukihenkilön löytäminen 10 uudelle asiakkaalle. Asiakkaiden osallisuutta toiminnan suunnitteluun ja arviointiin kehitetään, jolloin elämänlaadun parantumisen seuranta tehostuu. Myös uusia vertaistoiminnan toimintamalleja selvitetään. Rahoitus: RAY (AK6), kuntien maksusitoumukset Nuorisotoiminta Kuurojen Liiton nuorisotyö on valtakunnallisesti kuuroille lapsille ja nuorille suunnattua viittomakielistä toimintaa. Nuorisotyön tavoitteena on parantaa kuurojen lasten ja nuorten oikeuksia, tarjota kohtaamisia sekä mielekästä tekemistä lapsille ja nuorille sekä vahvistaa ja kehittää itsetuntoa sekä viestintä- ja vuorovaikutustaitoja. Kuurojen Liiton nuorisotoiminta järjestää lapsille ja nuorille vuosittain useita leirejä ja tapahtumia. Kohderyhmänä ovat 7-30 vuotiaat kuurot ja viittomakieliset. Vuonna 2017 järjestetään 7-12 vuotiaille neljä leiriä, 13 17 vuotiaille kolme leiriä sekä LYX-päivät ja 18 30 vuotiaille kolme leiriä. Vuonna 2017 on kolme kansainvälistä leiriä 7 12 vuotiaille: Pohjoismainen lastenleiri Suomessa, EUDY lastenleiri (auki) ja WFDYS Junior Camp (Cowes, Australia). Nuorisotoimikunta tukee nuorisotoimintaa ja se kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa. Toimikunta valitaan vuosittain valtakunnallisilla viittomakielisillä nuorisopäivillä (paikka auki). Leirien ja tapahtumien lisäksi nuorisotyön tehtävänä on tukea paikallisten nuortenkerhojen, yhdistysten ja nuorisoryhmien toimintaa, tiedottaa sekä tehdä yhteistyötä kulttuuri- ja nuorisoalalla olevien tahojen kanssa. Painotusalueita ovat YK:n lapsen oikeudet ja vammaisten oikeuksien sopimus, opetus- ja kulttuuriministeriön Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma (Lanuke). Lisäksi osallistutaan sidosryhmäyhteistyöhön, kuten Allianssi ry:n, opetus- ja kulttuuriministeriön ja muiden nuorisoalan tilaisuuksiin. Vuonna 2017 osallistutaan kansainväliseen nuorisoyhteistyöhön KPNN:n, EUDY:n ja WFDYS:n toiminnan puitteissa, valmistellaan WFDYS:n hallituksen suomalaisen
9 puheenjohtajan hallitusedustuksiin liittyvät kokousmatkat sekä tiedotetaan järjestettävistä leireistä ja muista kansainvälisistä nuorisotapahtumista ja tuetaan suomalaisten lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua kansainväliseen vaikuttamistyöhön. Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö ja omarahoitus Kulttuurituotanto Kuurojen Liiton kulttuurituotannon tavoitteena on järjestää monipuolista viittomakielistä kulttuuritarjontaa kaikenikäisille. Kulttuuritapahtumat ylläpitävät viittomakielistä kulttuuria ja ne ovat tärkeitä tapaamispaikkoja, joissa myös eri sukupolvet kohtaavat. Vuonna 2017 järjestetään Kuurojen seniorien 17. kulttuuritapahtuma Porvoon Taidetehtaalla 25. 26.5.2017. Tapahtumatuotanto toteutetaan yhdessä järjestelytoimikunnan kanssa, mukana ovat Porvoon Seudun Kuurot ry ja Porvoon kaupunki. Viittomakielinen Filmifestivaali tuo nähtäväksi viittomakielisiä elokuvia ulkomailta ja kotimaasta (paikka ja ajankohta auki). Jo kahtena edellisenä vuonna järjestetty HELsign on saanut runsaasti hyvää palautetta, ja yhteistyötä tämän tapahtuman toteuttamiseksi ollaan valmiita jatkamaan Helsingin kulttuurikeskuksen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Selvitetään viittomakielisen messutapahtuman järjestämistä osana Suomi 100 - juhlavuoden ohjelmaa. Lisäksi toimintavuonna aloitetaan 30. valtakunnallisten kulttuuripäivien valmistelut, jotka järjestetään vuonna 2018 (paikka auki). Yhteistyötä jatketaan Työväenmuseo Werstaan kanssa Kuurojen museon kokoelmien huolehtimiseksi. Liiton museotoimikunta tukee Kuurojen museon näyttelytoimintaa ja museotoimikunta kokoontuu vuoden aikana 2-4 kertaa. Teatteri Totin kanssa tehdään yhteistyötä yhteistyösopimuksen mukaisesti. Lisäksi yhteistyötä jatketaan muiden kulttuuriorganisaatioiden kanssa, jotta myös muista kulttuuritapahtumista saataisiin viittomakielisille saavutettavia. Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö ja omarahoitus Sopeutusvalmennustoiminta Sopeutumisvalmennus on sosiaalista hyvinvointia tukevaa kurssimuotoista toimintaa. Kurssien tehtävänä on antaa neuvontaa ja valmennusta eri-ikäisille viittomakielisille ja perheille elämän monilla osa-alueilla. Vuonna 2017 järjestetään kymmenen kurssia: kolme perhekurssia (yksi kurssi yksinhuoltajaperheille), yksi lasten kurssi, yksi nuorten kurssi, neljä aikuisten kurssia ja yksi seniorikurssi. Kurssit järjestetään eri puolilla Suomea kilpailutuksen mukaisissa paikoissa. Kurssien sisällöt vaihtelevat perhekursseista maahanmuuttajien kursseihin ja aikuisten arjen hyvinvointia lisäävään tietotekniikkakurssiin. Kursseilla osallistujat saavat vertaistukea, neuvontaa, mahdollisuuden vuorovaikutukseen omalla kielellä sekä virkistäytymistä. Yhteistyössä Solaris-lomat ry:n kanssa tarjotaan viittomakielisille tuettuja lomia (3 aikuisten lomaa ja 1 perheloma). Rahoitus: RAY (AK15)
10 ASIAKKAAN TOIMINTAEDELLYTYSTEN TUKEMINEN Tavoitteena on vahvistaa viittomakielisten yksilöiden ja perheiden omia toimintaedellytyksiä ja osallisuutta. Tällöin pyritään siihen, että viittomakielisen asiakkaan hyvä ja toimiva arki on vahvistunut. Toisena tavoitteena on kehittää viittomakielisten hyvinvointia kuvaavaa seurantaa. Lisäksi viittomakielisten yhteisöjen sosiaalista hyvinvointia edistetään yhteistyössä viittomakielisten yksilöiden, yhteisöjen toimijoiden, palveluntuottajien ja viranomaisten kanssa. Toiminnan kohderyhmänä ovat Suomessa asuvat eri-ikäiset viittomakieliset, yksilöt ja perheet, jotka tarvitsevat viittomakielistä ohjausta ja tukea elämän eri tilanteissa, ja ICTohjauksen osalta yli 16-vuotiaat viittomakieliset kuurot. Palveluohjaus Palveluohjauksen työtehtäviä ovat ohjaus, neuvonta ja tuki. Palveluohjauksen yksilölliset asiakastyöt vaihtelevat asiakkaan tilanteesta riippuen. Osa asiakkaista voi tarvita monia eri palveluja samanaikaisesti ja osa heistä saa lyhyesti tarvitsemaansa neuvoa. Näin asiakassuhteen hoito pyritään toteuttamaan tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti. Aluetyöntekijät tekevät yksilöllistä asiakastyötä vastaanottotoiminnan, kotikäyntien, etäpalveluiden, muiden asiakastapaamisten ja virastokäyntien muodossa. Ryhmä- ja yhteisötasolla aluetyöntekijät järjestävät tiedotus- ja vertaistapahtumia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Aluetyöntekijöiden rekisteröidyissä asiakkaissa suurin ikäluokka on 46 60 vuotiaat (maaliskuun 2016 lopun tilanne). Vähiten heitä on nuorimmassa ja vanhimmassa ikäluokassa. Aluetyöntekijöiden asiakkaisiin kuuluu myös rekisteröimättömiä asiakkaita. Toiminnan tulevan vuoden kehittämiskohteina ovat nuoret sekä monikieliset ja -kulttuuriset perheet. Tieto- ja viestintätekniikan ohjaus (ICT ohjaus) ICT-ohjaus sisältää viestintä- ja tietotekniikkataitoja koskevaa ohjausta ja tukea. Tavoitteena on, että asiakkaat asuinpaikastaan riippumatta pystyvät pitämään yhteyttä muihin viittomakielisiin, voivat osallistua ja saada tietoa omalla kielellään sekä kykenevät hoitamaan asioitaan mahdollisimman itsenäisesti etäyhteyksien ja sähköisten palveluiden avulla. Asiakkaiden osallistamiseksi ja uuden palvelun kehittämiseksi toteutettiin keväällä 2016 asiakaskysely, jonka tulosten pohjalta kehitetään ohjaus- ja koulutustoimintaa. Aluetyöntekijöiden arvion mukaan 50 60% asiakkaista tarvitsee ICT-ohjausta. Näille asiakkaille pyritään antamaan hyvät mahdollisuudet tietotekniikan käyttämiseen ja sosiaaliseen mediaan osallistumiseen. Asiakaspalvelua annetaan viittomakielellä.
11 Viittomakielisten palvelujen kartoitus Seurantatietojärjestelmän kehittämisen yhteydessä toteutetaan kartoitus viittomakielisten palveluista yhtenä Kuurojen Liiton kärkihankkeena. Kartoitussuunnitelma on aloitettu syksyllä 2016 ja se valmistuu vuoden 2017 aikana. Tehdään selvitys kartoitettujen tietojen pohjalta. Kartoituksen tarkoitus on tehdä katsaus saatavilla olevista viittomakielisistä palveluista ja niiden laaduista. Kartoituksen ohella seurataan myös asiakkaiden kokemuksia sote-uudistuksesta ja sen vaikutuksista heidän arkielämäänsä. Viittomakielisten palvelutuottajien lisäksi kartoitetaan myös viittomakielisiin palveluihin liittyviä materiaalia. Pyritään tekemään yhteistyötä ja vaikuttamistyötä enemmän yhdessä muiden viittomakielisten toimijoiden ja palveluntuottajien kanssa järjestämällä tiedotusta ja vertaistoimintaa viittomakielisten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Samalla halutaan tehdä entistä näkyvämmäksi sitä, mitä viittomakielisiä palveluja ovat saatavissa. Järjestetään seminaari selvityksen julkaisemisen yhteydessä. Hanke toteutetaan yhteistyössä muiden prosessien kanssa. Asiakkaan toimintaedellytysten tukemiseen liittyvän toiminnan arviointia tullaan tekemään aluetyöntekijöiden itsearviointina. Seurantatietoa tullaan keräämään aluetyöntekijöiltä, kohderyhmältä ja yhteistyötahoilta kyselyillä, haastatteluilla ja asiakaspaneeleilla, joilla vahvistetaan asiakkaan osallistamista palvelun kehittämiseen. Kartoituksen osalta kerätään myös yksilöiden ja perheiden kokemuksia. Seurantatiedon avulla voidaan kehittää palvelujen vaikuttavuuden arviointia. Rahoitus: RAY (Ak6) HALLINTO JA VIESTINTÄ Henkilöstöhallinto Henkilöstöhallinnossa jatketaan vuonna 2016 aloitettuja tavoitteita, joita ovat erityisesti arjen työn sujuvoittaminen, oman työn tehostaminen sekä toiminnan yksinkertaistaminen. Toiminnan kehittämisessä jalostetaan henkilöstön osaamisen kehittämisen toimintamalleja sekä mahdollistetaan niiden käytettävyys. Näitä sovelletaan myös asiakkaille toteutettavissa edunvalvontakoulutuksen tai kuurojen työllistymisen hankkeissa arviointityökaluina. Panostamme vuoden 2017 aikana erityisesti Työn Ilon kehittämiseen. Rakennamme Kuurojen Liitosta maailman parhaan työpaikan. Tämä tarkoittaa uusia toimintamalleja esimerkiksi esimiestyön kehittämiseen, perehdytykseen, yhteisöllisiin työtapoihin ja palkitsemisjärjestelmän mallintamista ja kartoitusta. Sisäinen asiakaspalvelu Sisäisessä asiakaspalvelussa tulkkausvälityksen ja käännöstoiminnan osalta etsitään keinoja yksinkertaistaa tilausprosessia asiakkaan näkökulmasta. Luodaan asiakkaiden
12 kanssa yhteistyössä uuteen prosessiorganisaatioon sopiva tilaus- ja palvelumalli, joka luodaan 2016 aikana ja otetaan käyttöön 2017. Samalla luodaan jatkuvan palautteen keruun ja kehittämisen työvälineet osaksi sisäisiä tulkkipalveluja sekä määritetään tavoitemittarit tuloksellisuudelle. Digitalisaation hyödyntäminen Tavoitteena on jalkauttaa vuoden 2016 selvitystyön tuloksena löydettyjen kahden digiaihioiden mallit käytäntöön. Digiratkaisuilla voidaan parantaa joko asiakaskokemusta tai tehostaa sisäisiä toimintaprosesseja. Kuurojen Liiton digiloikan (digitalisaatioon siirtyminen) edistämiseksi julkaistaan selvitys Kuurojen Liiton prioriteeteista, mahdollisuuksista ja kumppanuuksista digitalisaatiokehityksessä. Vuonna 2016 alkanut selvitystyö toteutetaan niin asiakkaita kuin liiton työntekijöitä ja luottamusorganisaatiota osallistavalla otteella ja julkaistaan toimintavuoden kevätkaudella. Digiloikkaan sisältyy myös liiton prosessien yhteistyönä toteutettava liiton digitaalisten toimintamallien luominen ja tarvittavien tietohallinnollisten ja sähköisten yhteistyötyökalujen käyttöönoton toteutus Valkean talon ICT-ryhmän ja kumppanijärjestöjen kanssa. Digitalisaation potentiaalia käytetään viittomakelisten aseman parantamiseen sekä tavoitteena on turvata yhteiskunnan digitalisoituvien palvelujen saavutettavuus kuuroille. Tavoitteena on myös jatkaa kustannustehokkaiden digitaalisten toiminta- ja vuorovaikutusympäristöjen (mm. sosiaalinen media) kehitystä, joissa viittomakieliset ja heidän verkostonsa sekä Kuurojen Liitto voivat olla vuorovaikutuksessa, osallistua, välittää tietoa sekä verkostoitua. Tiedonsaannin kehittäminen ja digitalisaatio tukevat sisällöillään ja palveluillaan liiton kärkihankkeita. Viestintä Tiedonsaannin kehittämisen tavoitteena on kasvattaa saavutettavuutta ja viittomakielten osuutta erityisesti julkisten palvelujen viestinnässä. Se tapahtuu mm. osallistumalla Yleisradion viittomakielisiä ohjelmia kehittävän työryhmän kokoontumisiin, Design for All toimintaan sekä kumppanijärjestöjen yhteistyöhön (mm. Kuuloavain) ja laatimalla lausuntoja. Toimintojen osalta vuoden 2017 aikana päivitetään verkko- ja viestintästrategiat somestrategia mukaan lukien paremmin vastaamaan uutta organisaation toimintamallia sekä tukemaan uudella tavalla asiakaslähtöisyyttä. Sisäinen viestinnän osalta ylläpidetään, kehitetään ja tuotetaan sisältöä uuteen 365- pohjaiseen intraan yhteistyössä HR-koordinaattorin kanssa. Vuoden 2016 aikana laaditun henkilöstöviestintäsuunnitelman avulla tavoitteena on lisätä vuorovaikutteisuutta ja yhteisöllisyyttä lisääviä kanavia ja malleja: esimerkiksi Yammerin (nettipohjainen vuorovaikusta edistävä työkalu), Tutustu toisen työhön -käytänteen ja viittomakielisten kahvihetkien avulla.
13 Ulkoisen viestinnän painopisteinä ovat edunvalvonta ja erilaiset kampanjat sekä eri kohderyhmien tiedonsaanti. Tavoitteena on, että a) liiton viestit tavoittavat viranomaiset ja päättäjät, b) vaikuttaa myönteisesti suuren yleisön asenteisiin sekä tunnettuuden lisääminen, c) että yhteistyöverkostot ja media tarttuvat liiton tarjoamiin aiheisiin ja d) viittomakielisten tiedonsaannin parantuminen. Tavoitteena on yhteistyössä muiden prosessien kanssa toteuttaa viestintäkampanja työllisyyden edistämiseksi. Viestintä on mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kampanjaa hyvistä esimerkeistä kuurojen urapoluista/työelämään sijoittumisista. Viestintää toteutetaan tuottamalla uutisia ja tiedotteita liiton verkkosivuille ja someen. Somen käyttöä ylläpidetään ja kehitetään edelleen, uusina mahdollisuuksina mm. Twitter, LinkedIn ja Periscope. Luodataan mediassa käytävää keskustelua osallistuen siihen tarpeen mukaan. Yhdistysviestinnän tavoitteena on, että jäsenyhdistyksillä ja yhteisöllä on ajantasainen tieto liiton toiminnasta. Viestintä myös tukee liiton ja yhdistysten välistä verkostotoimintaa sekä tiedonvälitystä. Liiton verkkopalveluita (Yhdistyshuone ja Yhdistyshuone-FB) kehitetään vastaamaan paremmin yhdistysten tiedonsaannin tarpeita. Vahvistetaan järjestöohjaajien ja tiedotuksen välistä yhteistyötä. Kuurojen tiedonsaannin ja viittomakielisen viestinnän kehittämisen osalta Kuurojen lehdellä on edelleen merkittävä rooli tiedonsaannin lähteenä sekä keskustelufoorumina paitsi viittomakielisen yhteisön keskuudessa, myös tiedonvälityksen kanavana yhteisön ulkopuolelle. Sen erityisenä tavoitteena on turvata niiden kuurojen tiedonsaanti, joita verkkoviestintä tai viittomakielinen viestintä ei tavoita. Toimintakautena kehitetään lehden digiversiota yhteistyössä muun viestinnän kanssa. Toimintakaudella edistetään kuurojen tiedonsaantia sekä kehitetään liiton viittomakielistä viestintää vuonna 2016 tehdyn vaikuttavuusselvityksen pohjalta; luodaan konsepteja erilaisille sisällöille sopivista toteutustavoista. Tavoitteena on myös liiton viittomakielisten uutisten ja ajankohtaisten sisältöjen katsojamäärien kasvattaminen. Huomioidaan myös kuurojen yhteisön erityisryhmät: suomenruotsalaiset, maahanmuuttajat, kuurojen vanhempien kuulevat lapset (codat) ja sisäkorvaistutteen käyttäjät. Toimintakaudella toteutetaan mm. seuraavia asioita: Haastetaan/osallistetaan viittomakielistä yhteisöä ja yhteistyökumppaneita sekä työntekijöitä (työntekijälähettilyys) osallistumaan keskusteluun ajankohtaisista aiheista ja toimimaan tiedonvälittäjinä omilla viestinnän foorumeillaan (blogit, suorat lähetykset, sosiaalinen media). Lisäksi valmistaudutaan verkkopalvelun ylläpitosopimuksen kilpailutukseen. Ohjelma- ja videotuotannon sekä toimitustyön tavoitteita toimintakaudella ovat: - turvata viittomakielisten kuurojen oikeutta tiedonsaantiin - edistää välillisesti hyvinvointia, osallistumista sekä turvallisuuden tunnetta kriisitilanteissa - lisätä yhteisön valmiuksia edunvalvontaan
14 - lisätä yhteisöllisyyttä - tukea lasten kielenkehitystä - lisätä tietoa myös kansainvälisyydestä ja EU:n toiminnasta Viittomakieltä äidinkielenään käyttäville tuotetaan omakielistä, viittomakielistä, ohjelmaa. Asiakas valitsee haluaako katsoa ohjelmat DVD:nä vai salasanan avulla Viittomakielisessä kirjastossa (netissä). Ohjelmatuotantoa toteutetaan monipuolisesti eri tavoin ja niihin sisältyy esimerkiksi liiton tärkeät tapahtumat, lasten ja nuorten ohjelmia, kielipoliittisen edunvalvonnan ja syrjinnnän teemasarjat, läheisriippuvuus ja väkivalta -teema ja YLE TV2 pikkukakkosen käsikirjoitusyhteistyö. Vahvistetaan viestinnän läpileikkaavaa prosessia mm. edunvalvonnan, aluetyön, nuorisotyön ja kulttuurin kanssa. Varainhankinta ja varainviestintä Päivitettyyn verkko- ja viestintästrategiaan sisältyen vahvistetaan varainviestintää, jonka tavoitteena on hakea yhteisiä toimintamalleja ja synergiaa varainhankinnan ja viestinnän sisällöille, kohderyhmille sekä käytettäville kanaville. Tavoitteena on kasvattaa Kuurojen Liiton ja sen jäsenyhdistysten tunnettuutta ns. suuren yleisön keskuudessa, kasvattaa mahdollisuuksia yrityskumppanuuksiin sekä monipuolisempaan varainhankinnan keinovalikkoon. Tavoitellaan varainhankinnan kuukausilahjoittajien määrän kasvua varainhankinnan sekä Kuurojen Liiton päänettisivujen integroinnin sekä aktiivisen varainviestinnän myötä. Varainhankinnan osalta toiminta painottuu kirje- ja verkkokampanjointiin ja tavoitellaan yhden uuden keräystavan käyttöönottoa toimintavuonna. Varainhankinnan toiminnan painopisteessä on myös osallistuminen liiton brändityöhön, työllisyyskampanjointiin ja eritoten pyrkiä hyödyntämään ajankohtaisia yhteiskunnan teemoja osana kampanjointia. Kannattavuus Liiton toiminnan kannattavuus on vuoden 2017 osalta edelleen haaste rahoittajakentän muutoksista johtuen. Kannattavuutta haetaan erityisesti panostamalla uusiin keräystoiminnan muotoihin sekä tavoittelemalla varainhankinnan kustannusrakenteen keventämistä. Osana kannattavuuteen liittyvää parantamista selvitetään ulkoisen kumppanin kanssa kiinteistön käyttöä ja haetaan sille vaihtoehtoisia toimintamalleja. Kiinteistön toimintaa kehitetään siten, että se paremmin tukee liiton ydintoimintaa esimerkiksi mahdollisuuksien mukaan kehittämällä kiinteistöä käyttävien tahojen yhteistyötä suuremman taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi. Myös uusien rahoituskanavien kartoitus sekä prosessien kehitys kustannussäästöjen tavoittelemisessa on osa kannattavuuden kehittämistä. Kannattavuuden kehittämisessä on
15 edelleen osana talousseurannan, -järjestelmien ja -prosessien kehittäminen sekä työntekijöiden talousosaamisen kehittäminen esimerkiksi kouluttamalla. Oman sisäisen toimintamme osana kehitämme henkilöstön osaamisen kehittämisen malleja käyttöön. Näitä mahdollisesti voidaan hyödyntää ja tuotteistaa osaksi palvelutoimintaa yhteistyössä muiden prosessien kanssa. Myös asiakkaille tarjottavana palvelutoimintana tehtävä henkilöstövuokraustoimintaan liittyvä toiminta sekä selvitykset, kartoitukset kumppanuuksista ja toimintamalleista on osa kannattavuuden arviointia ja kehittämistä. Arviointi Toiminnan arvioinnin ja vaikuttavuuden osalta osaltaan prosessissa kehitetään uusia mittareita. Käytännön mittareina ja arviointimenetelminä käytetään viestinnän vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden osalta mm.: - mm. Google Analytics, Arkenan analytiikka ja FB-mittaristo - mediaseuranta - kyselyt verkossa sekä yksilö- ja ryhmähaastattelut - suora asiakaspalaute verkossa sekä yksilö- ja ryhmähaastattelut Osana arviointia tehdään prosessin eri toiminnoissa myös asiakaskyselyitä toiminnan kehittämisen tueksi. Muita toiminnan mittareita ovat varainhankinnan kuukausilahjoittajien, lahjoitusten määrän kasvu sekä keskilahjoitusten seuraaminen, tunnettuuden kasvattaminen. Rahoitus Rahoituslähteinä prosessissa ovat Raha-automaattiyhdistyksen yleiseen toimintaan ja sen kehittämiseen myöntämä yleisavustus sekä kuurojen tiedonsaannin kehittämiseen myönnetty rahoitus. Ohjelmatuotantoa rahoitetaan kuntien maksusitoumuksiin perustuen. Omarahoitusta ja varainhankintaa käytetään myös jonkin verran toiminnan rahoittamisessa.