40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä liikennejärjestelmää. Rataverkon parantamisessa ja ylläpidossa otetaan huomioon taloudellisuus- ja liikennepoliittiset tavoitteet. Suomessa radat ovat pääosin ns. sekaliikenneratoja eli henkilö- ja tavaraliikenne kulkevat samoilla raiteilla. Tavaraliikenteessä rautatieliikenteen osuus on 25 % koko maan kuljetussuoritteesta. Vuonna 2002 tavaraa kulki rautateitse 41,7 miljoonaa tonnia. Kuljetetun tonnimäärän arvioidaan vuonna 2003 kasvavan noin 1 % vuoden 2002 tasosta. Vuonna 2004 tonnimäärän arvioidaan nousevan noin 2 %. Henkilöliikenteessä tehtiin vuonna 2002 lähes 57,7 miljoonaa matkaa. Kaukoliikennematkojen määrä oli 11,6 miljoonaa ja lähiliikennematkojen määrä 46,1 miljoonaa. Matkojen määrässä odotetaan noin 2 %:n kasvua vuosina 2003 ja 2004. Perusradanpidon painopiste on edelleen 1970-luvulla perusparannettujen ja loppuun käytettyjen rataosien päällysrakenteen uusimisessa. Rahoitustaso mahdollistaa nykyisessä laajuudessaan korvausinvestointeja 106,4 milj. eurolla. Kuitenkin rataverkon ylläpitäminen turvallisena ja kilpailukykyisenä liikenneväylänä nykyisessä laajuudessa edellyttää noin 170 milj. euron vuosittaisia korvausinvestointeja. Alemmalla rahoitustasolla liikennerajoitusten määrä kasvaa vuoteen 2007 mennessä nykyisestä noin 310 kilometristä 800 kilometriin eli palautuu 1990 -luvun puolivälin tasolle. Ministerityöryhmä selvittää liikenneverkkojen rahoitustarpeita ja rahoituksen kohdentamista. Vuonna 2004 kilometrimäärä on noin 400. EU:n I rautatiepaketti on pantu kansallisesti täytäntöön 15.3.2003 voimaantulleella rautatielailla ja eräillä muilla siihen liittyvillä säädöksillä. Uuden lainsäädännön myötä Ratahallintokeskuksen rooli rautatieviranomaisena on vahvistunut ja tehtävät lisääntyneet. Rautatielain mukaan rataverkkoa ylläpidetään ja rakennetaan valtion talousarviossa osoitettujen määrärahojen ja muun rahoituksen sallimassa laajuudessa. Liikenne- ja viestintäministeriö on alustavasti asettanut Ratahallintokeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2004: Rataverkon laajuus ja palvelutaso Laajuudessa ei tapahdu muutoksia. Vuoden 2004 lopussa päärataverkon jakautuminen palvelutasoluokkiin Henkilöliikenne Ratakilometrit Tavaraliikenne Ratakilometrit Suurin sallittu nopeus km/h 2003 2004 Palvelutasoluokka Palvelutasoluokka Suurin sallittu akselipaino ja nopeus km/h 2003 2004 H1 yli 140 530 556 T1 25 t ja 60 100 115 115 H2 130 140 1 296 1 270 T2 22,5 t ja 100 3 812 3 812 H3 110 120 1 565 1 565 T3 22,5 t ja 50 80 1 078 1 078 H4 enintään 100 593 593 T4 20 t ja 40 638 638 H5 ei säännöllistä henkilöliikennettä 1 659 1 659 Yhteensä 5 643 5 643 5 643 5 643 Rataosa Kerava Pasila (26 km) siirtyy palveluluokasta H2 luokkaan H1, kun Tikkurila Kerava kaupunkirata valmistuu. Liikenteen sujuvuus Radanpidosta aiheutuneiden yli 5 minuutin myöhästymisten määrä henkilöliikenteen junista on korkeintaan 6 %. Turvallisuuden parantaminen Junaliikenneonnettomuuksissa ei kuole matkustajia. Tasoristeysvahinkojen määrä on enintään 40, josta valtion rataverkolla on enintään 30 vahinkoa ja yksityisraiteilla 10. Tasoristeysvahinkojen kokonaismäärää vähennetään erilaisin Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
turvaamistoimin siten, että kokonaismäärä vuonna 2010 on enintään 30 vahinkoa. Radasta aiheutuneiden vahinkojen määrä on enintään viisi. Taloudellisuus Kunnossapidon yksikkökustannukset alenevat 2 %. Kiinteistötoimesta kertyvien tulojen tulee kattaa kiinteistötoimen ylläpidosta aiheutuvat vuotuiset kustannukset ja pääomakustannusten katteen osuutta tulee nostaa merkittävästi. Ratahallintokeskuksen tulojen ja menojen erittely (milj. euroa) 2003 2004 2002 varsinainen varsinainen tilinpäätös talousarvio talousarvio Perusradanpito (21) 257,0 233,9 254,7 Tulot 71,2 70,9 54,6 Ratamaksu 53,0 56,0 40,0 Kiinteistönpidon tulot 10,2 9,8 9,9 Muut tulot 8,0 5,1 4,7 Menot 327,8 304,8 309,3 Hallinto 8,6 8,7 10,2 Liikenteenohjaus 37,8 38,0 37,3 Kiinteistöjen ylläpito ja investoinnit 11,7 10,0 10,6 Radan kunnossapito ja käyttö 129,6 126,5 135,9 Suunnittelu, tutkimukset 5,2 4,7 8,9 Korvausinvestoinnit 134,9 116,9 106,4 Kehittämisinvestoinnit (76, 77, 78, 79) 115,1 138,0 151,3 Rataverkon maa-alueet (76) 2,3 0,7 1,1 Rataverkon kehittäminen (77) 44,8 30,4 21,4 Eräät ratahankkeet (78) 35,1 106,9 128,8 Radioverkon rakentaminen (79) 32,9 - - LUVUN 31.40 NETTOMENOT 372,2 371,9 406,0 LUVUN 31.40 BRUTTOMENOT 442,9 442,8 460,6 21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 254 683 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää radanpidon lisäksi kiinteistönpidosta aiheutuviin ylläpito- ja investointimenoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina maksullisen palvelutoiminnan tuottojen lisäksi Ratahallintokeskukselle suoritettava ratamaksun perusmaksu ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituottoja. Ratahallintokeskus perii liikennöitsijältä ratamaksua, josta osa määrätään rautatielaissa säädetyin perustein. Rautatieliikenteen harjoittajille tarjottavista palveluista perittävän ratamaksun perusmaksu perustuu niihin radanpidon kustannuksiin, joita liikenteen harjoittaminen aiheuttaa suoraan rataverkolle ja radanpidolle. Maksu tuloutetaan tälle momentille. Lisäksi ratamaksun veron osuudesta rataverolain perusteella tuloutetaan 16 milj. euroa verotuloihin momentille 11.19.03. Rataveron suuruus perustuu nk. ulkoisten haittojen aiheuttamiin kustannuksiin. Tämä tulo on otettu huomioon perusradanpidon momentin määrärahan mitoituksessa. Ratahallintokeskuksen kiinteistötoiminta on alijäämäistä. Suuri osa omaisuudesta on asemarakennuksia ym. muuta vastaavaa omaisuutta. Suoritteiden tulokertymäksi arvioidaan 9,5 milj. euroa. Ylläpitokustannuksiksi arvioidaan 7,6 milj. euroa (erilliskustannukset noin 7,4 milj. euroa ja osuus yhteiskustannuksista 0,2 milj. euroa). Pääomakustannukset eli poistot ja korko ovat noin 4,4 milj. euroa. Kate on siten 1,9 milj. euroa, joka on 43 % pääomakustannuksista. Alijäämäksi muodostuisi 2,4 milj. euroa. Liikenne- ja viestintäministeriö selvittää, miten Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Ratahallintokeskuksen rakennuskiinteistöt voidaan siirtää Senaatti-kiinteistölle tai muulle valtion kiinteistövarallisuutta hoitavalle organisaatiolle. Menojen ja tulojen erittely Bruttomenot 309 283 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 9 400 000 Muut toimintamenot 299 883 000 Bruttotulot 54 600 000 Maksullisen toiminnan tulot 11 500 000 Ratamaksu 40 000 000 Muut tulot 3 100 000 Nettomenot 254 683 000 Perusradanpidon alustava toimenpiteittäinen suunnitelma Arvioidut Kustannusarvio Käytetty kustannukset v. 2004 Valmis Korvausinvestoinnit 106,4 Tampere Orivesi Jyväskylä, perusparannus 2005 57,5 37,1 8,4 Kouvola Pieksämäki, perusparannus 2005 139,2 133,9 4,0 Seinäjoki Oulu, päällysrakenne 2008 122,7 42,7 14,0 Oulu Rovaniemi, perusparannus 2004 33,8 24,7 9,1 Tasoristeykset 6,6 Muut korvausinvestoinnit 64,3 Muu perusradanpito 202,9 Perusradanpito yhteensä 309,3 Eräiden hankkeiden kustannusarviota on tarkistettu. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Rataverkon ylläpitäminen turvallisena ja kilpailukykyisenä liikenneväylänä nykyisessä laajuudessaan edellyttää noin 170 miljoonan euron vuosittaisia korvausinvestointeja. Ensi vuoden talousarvioesityksen mukaan korvausinvestointeihin on käytettävissä noin 106 miljoonaa euroa, mikä on vain 60 prosenttia määrärahatarpeesta. Ehdotettu määrärahataso johtaa siihen, että liikennerajoitusten määrä kasvaa tuntuvasti. Liikennerajoituksia on nykyisin noin 310 km, mutta vuonna 2004 rajoituksia arvioidaan olevan jo 400 km ja vuonna 2007 noin 800 km. Samalla myös piilevät turvallisuusriskit kasvavat ja aikataulujen noudattaminen vaikeutuu. Vaihtoehtona voi olla myös se, että rataverkkoa joudutaan supistamaan. Tällä hetkellä vain noin kahdella prosentilla rataverkosta voidaan käyttää 25 tonnin akselipainoja, vaikka juuri vaunukuormien kasvattaminen lisäisi rautatiekuljetusten kilpailukykyä. Rataverkon huono kunto johtaa vähitellen siihen, että yhä enemmän teollisuuden kuljetuksia ja myös matkustajaliikennettä siirtyy maanteille. Ratatöillä on myös huomattava työllistävä vaikutus. Ellei määrärahaa koroteta, ratatöitä tekevästä henkilökunnasta joudutaan arvioiden mukaan irtisanomaan 100 200 henkeä tai vaihtoehtoisesti lomauttamaan 1 000 henkeä 1 2 kuukauden ajaksi. Valiokunta pitää välttämättömänä, että rataverkon toimivuudesta ja turvallisuudesta huolehditaan. Tämä edellyttää ensi vuoden osalta sitä, että puuttuvat määrärahat otetaan huomioon lisätalousarviossa. Valiokunta viittaa kuluvan vuoden toista lisätalousarviota koskevaan mietintöönsä (VaVM 20/2003 vp) ja korostaa edelleen sitä, että perusradanpidon rahoitus ei saa perustua jatkuvaan lisätalousarviomenettelyyn. Rataverkon kunnosta tulee huolehtia pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti, jolloin hankkeet voidaan toteuttaa taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Tämä edellyttää selkeää tasokorotusta tulevien vuosien määrärahakehykseen. Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi seuraavan lausuman. V a l i o k u n n a n l a u s u m a e h d o t u s 7 : Eduskunta edellyttää, että liikenneväyläpolitiikkaa selvittävän ministerityöryhmän työn valmistuttua hallituksen tulee arvioida perusradanpidon todellinen määrärahatarve ensi vuodelle ja osoittaa tarvittavat määrärahat vuoden 2004 ensimmäisessä lisätalousarviossa. E d u s k u n n a n l a u s u m a 7 : Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Eduskunta edellyttää, että liikenneväyläpolitiikkaa selvittävän ministerityöryhmän työn valmistuttua hallituksen tulee arvioida perusradanpidon todellinen määrärahatarve ensi vuodelle ja osoittaa tarvittavat määrärahat vuoden 2004 ensimmäisessä lisätalousarviossa. 2004 talousarvio 254 683 000 2003 II lisätalousarvio 10 600 000 2003 I lisätalousarvio 45 401 000 2003 talousarvio 233 900 000 2002 tilinpäätös 256 991 000 76. (31.40.87) Rataverkon maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään 1 120 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää rautatielain (198/2003) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden ja korvausten sekä kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain Kehittämisinvestointien alustava suunnitelma Valmis (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen. 2004 talousarvio 1 120 000 2003 I lisätalousarvio 2 525 000 2003 talousarvio 670 000 2002 tilinpäätös 2 319 908 77. Rataverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 21 400 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina momentilta aloitettujen radanpidon kehittämishankkeiden menojen maksamiseen. Ratahallintokeskus saa tehdä sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja myöhempinä vuosina enintään 17 500 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Kustannusarvio Käytetty Arvioidut kustannukset v. 2004 Oulu Rovaniemi, sähköistys 2004 46,4 33,5 12,9 Kulunvalvonnan III-vaihe 2006 52,6 26,6 8,5 Kehittäminen yhteensä 99,0 60,1 21,4 Valtuuden käytön johdosta arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja vuonna 2005 noin 8,9 milj. euroa ja vuonna 2006 noin 8,6 milj. euroa. 2004 talousarvio 21 400 000 2003 talousarvio 30 400 000 2002 tilinpäätös 44 829 000 78. Eräät ratahankkeet (arviomääräraha) Momentille myönnetään 128 800 000 euroa. Hanke-erittely Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Ratahallintokeskus oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin niitä valtuuksia ei ole käytetty asianomaisena myöntämisvuonna. S e l v i t y s o s a : Sopimusvaltuus Määrärahaa Määräraha Rahoitustarve budjetoitu v. 2004 myöhemmin Valmis KESKENERÄISET HANKKEET Oulu Iisalmi/Vartius, sähköistys 2006 70,6 10,2 13,9 46,5 Tikkurila Kerava, 4. raide 2004 40,4 29,7 10,7 - Kerava Lahti, oikorata 2006 331,0 98,2 104,2 128,6 Yhteensä 442,0 138,1 128,8 175,1 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Hankkeista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuonna 2005 noin 114,2 milj. euroa ja vuonna 2006 noin 60,9 milj. euroa. 2004 talousarvio 128 800 000 2003 II lisätalousarvio -3 900 000 2003 talousarvio 106 900 000 2002 tilinpäätös 35 080 530 79. Radioverkon rakentaminen Momentille ei myönnetä määrärahaa. Hankkeen sopimusvaltuus on 40 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Radioverkon rakentaminen aloitettiin vuoden 2000 toisen lisätalousarvion perusteella. Investointikustannusarvio oli kokonaisuudessaan 50,5 milj. euroa. Aikatauluna oli, että verkko rakennetaan vuoteen 2005 mennessä. Hankkeen kustannusarvio on tarkentunut 40 milj. euroksi ja valmistuminen vuoteen 2006. Radioverkon rakentamiseen on tähän mennessä myönnetty yhteensä 33,7 milj. euroa. Loppuosa hankkeesta, 6,3 milj. euroa, rahoitetaan vuoden 2006 talousarviossa. 2004 talousarvio 2002 tilinpäätös 32 900 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5