1. HALLITUSOHJELMA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 2 2 ARVOT JA VISIO 8 3 TOIMINTA-AJATUS 8 4. TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET 9

1 SISÄLLYS. 1. HALLITUSOHJELMA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 2 2 ARVOT JA VISIO 8 3 TOIMINTA-AJATUS 8 4. TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET 9 5. TULOSTAVOITTEET TTS-KAUDELLA 9 5.1. Tavoitteet 10 5.2. Riskienhallinta 12 6. LAITOKSEN TÄRKEIMMÄT KEHITTÄMISHANKKEET 13 7. LAITOKSEN VOIMAVARAT JA RAHOITUS 19 8. TULOSALUEIDEN TAVOITTEET JA VOIMAVARAT 20 8.1. SÄÄ JA TURVALLISUUS 20 8.2. TUTKIMUS JA MENETELMÄKEHITYS 25 8.3. HALLINTO JA ESIKUNTA 31

2 1. HALLITUSOHJELMA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Yleistä Tarve laadukkaille ympärivuorokautisille turvallisuuspalveluille on jatkuvasti kasvanut. Ilmatieteen laitos (IL) on lisännyt toimintansa yhteiskunnallista vaikuttavuutta laajentamalla palvelujensa kirjoa, palvelujen saatavuutta ja laatua. Näin on kyetty vastaamaan myös uusiin, äkillisiin haasteisiin. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi tulivuorituhkan leviämislaskelmat sekä Japanin maanjäristykseen, tsunamiin ja Fukushiman päästöjen leviämiseen, ankariin jäätalviin, helleaaltoihin ja myrskyihin liittyvät palvelut. Uusista palveluista hyötyvät niin kansalaiset, julkisen sektorin toimijat kuin elinkeinoelämäkin. Ilmastonmuutoksen asiantuntemukselle on entistä enemmän kysyntää. Suomelle ilmastonmuutos tarjoaa maailmanlaajuisten uhkakuvien lisäksi myös uusia mahdollisuuksia. Kansainvälisten kasvihuonekaasujen rajoitustoimien epäonnistuttua painopiste siirtyy yhä enemmän ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Ilmatieteen laitos tuottaa yksityisen ja julkisen sektorin tiedon tarvitsijoille laadukasta tutkimustietoa Suomen, arktisen alueen ja koko maailman ilmastokehityksestä tähän mennessä ja tulevaisuudessa. Laitos on myös saamassa kansainvälisiä johtovastuita kasvihuonekaasujen käyttäytymisen pitkäaikaisseurannassa ja tukee mm. suomalaisia arktisen alueen toimijoita hyötymään käynnissä olevasta muutoksesta. Satelliiteista tapahtuva ilmakehän ja maan havainnointi on osoittautunut menestykselliseksi tutkimustiedon ja laadukkaiden palveluiden tuottamisessa. Sodankylän uusi satelliittikeskus palvelee suomalaisia ja kansainvälisiä toimijoita datan vastaanotossa, prosessoinnissa, arkistoinnissa ja tuotteiden kehittämisessä. Tuottavuuden kasvattaminen ja resurssien entistä tehokkaampi käyttö on julkisen sektorin erityinen haaste. Ilmatieteen laitos on yli kaksinkertaistanut tuottavuutensa automaation, keskittämisen ja työvoiman käytön optimoinnin avulla viime vuosina. Resurssien yhteiskäyttö ja osaamiskeskittymien synnyttäminen yhteistyössä yliopistojen, yritysten ja muiden palvelu- ja tutkimuslaitosten kanssa ovat lisänneet tuottavuutta ja toiminnan kansainvälistä menestystä. Laitos osallistuu aktiivisesti kustannustehokkaampien toimintamallien kehittämiseen ja toteuttamiseen LVM:n hallinnonalalla ja sen ulkopuolella. Ilmatieteen laitoksen menestyksen kulmakiviä ovat korkeatasoinen substanssiosaaminen ja teknologia, joiden pohjalta suomalainen yhteiskunta saa käyttöönsä taloudellisia ja inhimillisiä hyötyjä tuottavia palveluja. Tuloskeskeinen, asiantuntemustaan uudistava ja työstään innostunut henkilöstö on toiminnan ydin. Seuraavassa esitetään, mikä on Ilmatieteen laitoksen panos hallitusohjelman toteuttamiseksi ja arvioidaan hallitusohjelmakauden muita haasteita.

3 Älyliikenteen olosuhdepalvelut sekä liikenteen sujuvuus ja turvallisuus Suomen kaikki liikennemuodot kärsivät sääilmiöiden ja Suomen ilmaston aiheuttamista haasteista. Ongelmia voidaan kuitenkin huomattavasti vähentää hyödyntämällä sää- ja olosuhdepalveluja nykyistä tehokkaammin. Lumi- ja jääpalvelut raideliikenteelle sekä jääpalvelut haastavissa meriolosuhtessa ovat esimerkkejä tällaisista palveluista. Uuden sukupolven satelliitit tarjoavat mahdollisuuksia jääpalvelujen parantamiseen. Jäätäminen, lumi, jää sekä myrsky- ja tulvatuhot tieliikenteessä ovat myös tilanteita, joissa IL:n sää- ja olosuhdepalvelut vähentävät ongelmia. Liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta voidaan edelleen edistää mobiiliviestinnällä, myrsky- ja tykkylumitilanteisiin liittyvillä ennakointipalveluilla sekä varoittamalla kansalaisia ennakkoon kännykkäviestipalvelulla. Datapolitiikan vapauttamisella voidaan liikenne- ja meriturvallisuudessa saavuttaa jopa monikymmenkertainen taloushyöty verrattuna IL:n tulojen menetykseen. Suomen arktisen strategian toteutus Ilmatieteen laitos kehittää sää-, meri- ja jääpalveluja suomalaisten arktisten toimijoiden käyttöön. Suomalaista elinkeinoelämää ja julkista sektoria tuetaan myös arktisen alueen tieteellisen osaamisen avulla. Arktisen alueen viestintä-, sää- ja ilmastosatelliittiohjelmien kehitystyötä tehdään yhdessä suomalaisten yritysten ja muiden viranomaisten kanssa. Arktisen alueen ilmasto-jää-meritutkimus edistää myös arktisen strategian toteuttamista. Alueellinen tutkimus ja kehittämistoiminta Ilmatieteen laitoksessa alueellisen kehityksen painopisteet ovat pääkaupunkiseutu, Itä-Suomi ja Lappi, joissa tuetaan kansainvälisesti merkittävien osaamiskeskittymien syntyä yhdessä korkeatasoisten tutkimusalan, turvallisuusalan ja elinkeinoelämän kumppanien kanssa. Lapin ilmatieteellistä tutkimuskeskusta kehitetään edelleen kansainvälisenä ja kansallisena satelliittien vastaanotto-, prosessointi- ja arkistointikeskuksena. Ilmatieteen laitoksen Itä-Suomen tutkimusja palveluyksikköä kehitetään yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja sääpalveluasiakkaiden kanssa. Pallaksen tutkimusasemaa kehitetään kansainvälisesti keskeisenä mittauspisteenä. Ilmatieteen laitos pyrkii synnyttämään korkean osaamistason työpaikkoja Itä- ja Pohjois- Suomeen. Ilmastokysymykset, vihreä talous ja ilmastopaneeli Ilmatieteen laitos on ilmakehän ja merien ilmastonmuutoskysymysten johtava asiantuntija Suomessa ja tuottaa tarvittavaa tietoa koko suomalaisen yhteiskunnan käyttöön. Suomi on saamassa Euroopan johtavan roolin hiilen kiertokulun monitoroinnissa, Integrated Carbon Observing System (ICOS) päämajan myötä. Tämä edellyttää hallituksen pitkäaikaista sitoumusta. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan rahoitus on miljoona euroa vuodessa. Saman verran tarvitaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta. Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC tuottaa ilmastonmuutoksesta uuden raportin, joka julkaistaan 2013 2014. Ilmatieteen laitos jalostaa sen tietoja Suomen ilmastonmuutoksen sopeutumisen tarpeisiin mukaan lukien arktinen alue. IL:n asiantuntemusta hyödynnetään mm.

4 tuuli-, aurinko-, vesi- ja bioenergian lisärakentamisessa sekä uusien ja olemassa olevien ydinvoimaloiden leviämis- ja olosuhdeturvallisuuden varmistamisessa. IL:n osaaminen on tärkeää uuden Suomen kansallisen ilmastopaneelin kannalta, ja IL pyrkii osallistumaan sen työhön. Lennonvarmistuspalvelujen uudelleenjärjestely Euroopassa Euroopan komissio edistää Single European Sky -hankkeen kautta nykyistä suurempien ilmatilalohkojen luomista. Tämä vaikuttaa lentosää- ja lennonvarmistuspalvelujen järjestämiseen. Euroopan ilmatieteen laitokset ovat sopineet keskenään lentosääpalvelujen tuottamisesta maiden välisenä yhteistyönä nykyistä laajemmille alueille. Suomi, Norja, Viro ja Latvia ovat alustavasti sopineet ilmatieteen laitosten välisestä yhteistyöstä lentosääpalvelujen tuottamiseksi Pohjois-Euroopan ilmatilalohkolle. Myös Ruotsi ja Tanska voivat liittyä yhteistyöhön. Lennonvarmistuksen alalla on käynnissä kamppailu yhteistyön muodoista. On tärkeää, että LVM edustaa Suomea aktiivisesti SES-neuvotteluissa siten, että Suomen siviili- ja sotilasilmailun palvelut voidaan tuottaa jatkossakin laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Datapolitiikan liberalisointi Ilmatieteen laitoksen tuottama hyöty suomalaiselle yhteiskunnalle kasvaisi merkittävästi, jos sen tuottamia aineistoja voitaisiin jakaa kansalaisille maksutta. Vanhasen II hallitus linjasi julkisen datan vapauttamisen, ja asia on myös Kataisen hallituksen ohjelmassa. Vuonna 2013 voimaan tuleva EU:n Inspire-direktiivi edellyttää säädatan julkisen saatavuuden parantamista. Ilmatieteen laitos on kuitenkin riippuvainen aineistojen myyntituloista; tulojen menetys romahduttaisi laitoksen toimintakyvyn. Onkin tärkeää, että tulojen menetys korvataan laitokselle budjettivaroin. Vapauttamisella saavutettava kustannushyöty on monikymmenkertainen tulokompensaatioon verrattuna. Ilmatieteen laitos tuottaa maksuttomia turvallisuussääpalveluja, julkisoikeudellisia palveluja sekä kaupallisia palveluja. Suoritteiden maksullisuutta säätelevät valtion maksuperustelainsäädäntö ja liikenne- ja viestintäministeriön maksuasetus. Näiden mukaan maksullista on esim. sää- ja ilmastodata, säämallien tuottama ennustedata sekä säätutkadata. Asiakkaat maksavat datan tuottamisesta joko omakustannusperusteista tai kaupallisin perustein määräytyvää hintaa. Lisäksi tiettyjä suoritteita tuotetaan viranomaistoimijoille maksutta. Tuloilla katetaan tuotantojärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen liittyviä kustannuksia. Ilmatieteen laitoksen oma tahtotila on vapauttaa yleistä turvallisuutta lisääviä palveluja (mm. liikenne- ja veneilypalvelut) maksuttomaan käyttöön kansalaisille. Tämä tarkoittaa toisaalta tulojen menetystä toiminnoissa, joiden yhteiskunnallinen hyöty on monikymmenkertainen (Bearing Pointin selvitys 2009). IL voi tehdä tämän muutoksen, mikäli budjettirahoitusta lisätään noin yhdellä miljoonalla eurolla nykyisestään. Lisäyksen taloushyöty voisi olla jopa 60 miljoonaa euroa vuodessa. Mikäli IL vapauttaisi kaikki sääpalvelutuotteensa ja -aineistonsa vapaasti käytettäväksi, tulojen menetyksen suuruusluokka olisi 7-10 miljoonaa euroa. Tällä voisi olla kielteisiä vaikutuksia sääalan yrityksille. Tällainen toimenpide edellyttäisi esiselvitystä ja

5 huolellista ennakkosuunnittelua. IL esittää tuote- ja datapolitiikan tarkastamista erillisenä kehityshankkeena. Vaarallisista sääilmiöistä tiedottavien alueellisten mobiiliviestien lähettäminen edistäisi yleistä turvallisuutta. Tällainen järjestelmä kannattaisi ottaa käyttöön. Esimerkiksi Tanskassa ja Kiinassa järjestelmä on jo toiminnassa ja saadut kokemukset ovat hyviä. Ilmatieteen laitoksen suoritteista suurin osa tuotetaan LVM:n hallinnonalalle. Tutkimuslaitosten kokoaminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi Liikenne- ja viestintäministeriö on toiminut alan pioneerina tutkimuslaitostensa uudelleenjärjestelyissä vuonna 2009 toteutetun Merentutkimuslaitoksen (MTL) ja IL:n fuusion ja MTL-SYKE-päällekkäisyyksien poiston myötä. Ilmatieteen laitos on siirtänyt meriturvallisuusja jääpalvelut ympärivuorokautisesti toimivaan Sää- ja turvallisuuskeskukseensa, ja palvelujen tasoa on kohotettu. IL on myös valmis ottamaan lisävastuita esimerkiksi ympärivuorokautisista tulvapalveluista, mikäli MMM, LVM ja YM näin päättävät. IL on pyrkinyt muodostamaan kansainvälisesti merkittäviä osaamiskeskittymiä yhdistämällä voimavaroja ja yhteisten infrastruktuurien avulla (pääkaupunkiseudulla Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja Vaisala Oyj, Kuopiossa Itä-Suomen yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Sodankylässä Oulun yliopisto ja Pallaksella Metsäntutkimuslaitos) Ilmatieteen laitos on perusluonteeltaan turvallisuusviranomainen eikä puhdasverinen tutkimuslaitos. IL:n toiminnan taloushyöty kohdistuu valtaosaltaan LVM:n hallinnonalalle. Toiminnassaan IL on pyrkinyt palvelemaan osaamisellaan koko suomalaista yhteiskuntaa laajaalaisesti. Asiakastahoja ovat tärkeysjärjestyksessä LVM, PM, SM, TEM, UM, VNK, MMM, STM, YM ja OKM. Tutkimuslaitosten koordinoinnin odotetaan siirtyvän valtioneuvoston kanslian vastuulle yhteiskunnan hyötyjen kasvattamiseksi ja monipuolistamiseksi. Ilmatieteen laitos osallistuu mielellään Tutkimus- ja innovaationeuvoston työhön edustamalla palvelu- ja tutkimuslaitoksia ja niiden yhteistyötä yliopistojen kanssa. Merentutkimuksen monitieteinen kokonaisuus LVM ja YM toteuttivat merentutkimuksen uudelleenjärjestelyn vuonna 2009. Siinä liikennesektoria ja ilmastotutkimusta palvelevat fysikaaliset toiminnot keskitettiin Ilmatieteen laitokseen Kumpulaan ja ympäristökysymyksiin liittyvät biologiset toiminnot Suomen ympäristökeskuksen alaisuuteen. Järjestelyllä kohotettiin tutkimuksen ja turvallisuuspalvelujen tasoa sekä poistettiin päällekkäisyyksiä. Ilmatieteen laitoksen toimitaloon on sijoitettu Helsingin yliopiston fysikaalisten meritieteiden toiminnot, meteorologia sekä valtaosa ilmakehätieteistä. Näin on syntynyt kansainvälisesti merkittävä meritieteen ja ilmakehän osaamiskeskittymä. Tavoitteena on muodostaa vastaava biologisten meritieteiden osaamiskeskittymä HY:n Viikin kampukselle SYKE:n uuden toimitalon valmistuttua. Yhteistyö IL:n ja SYKE:n välillä operatiivisissa toiminnoissa ja tutkimuksessa toimii erinomaisesti ja toisiaan täydentävästi. Kyky tuottaa fysikaalisia meripalveluja edellyttää korkeatasoista tutkimusta, eikä niitä voida erottaa toisistaan.

6 Tutkimusinfrastruktuuri Ilmatieteen laitos ylläpitää kansallisesti merkittäviä tutkimusinfrastruktuureja alallaan. Erityisen suuri arvo on infrastruktuurilla, jonka tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää myös välittömissä turvallisuuspalveluissa kansalaisille. Näitä ovat Ilmatieteen laitoksella sääpalvelun tarvitsema havaintotoiminta, ilmanlaadun mittaustoiminta ja satelliittidatan vastaanotto- ja prosessointitoiminnot. Ne siis palvelevat myös laitoksen operatiivista toimintaa. Ilmatieteen laitos on myös saamassa johtovastuun koko Euroopan kattavasta hiilen kiertokulun mittausinfrastruktuurisista, jolla on maailmanlaajuista merkitystä (ICOS). Toiminta edellyttää kansallista pitkäaikaista panostusta jäsenmaista, myös Suomesta. Tutkimusinfrastruktuurien suhteen on pyritty mahdollisimman suureen yhteiskäyttöön muiden julkisen sektorin toimijoiden kanssa kustannustehokkuuden takaamiseksi. Laitoksen supertietokone on myös osa koko valtionhallinnon suurteholaskentajärjestelmää. IL osallistuu mielellään uusien tutkimusinfrastruktuurien suunnitteluun ja hankintaan yhteistyökumppaniensa kanssa. Resurssien siirto yliopistoille Tällä hetkellä ilmakehätieteissä ja fysikaalisessa merentutkimuksessa vallitsee kansallisesti ja kansainvälisesti erinomainen yhteistyön tila Ilmatieteen laitoksen, Helsingin yliopiston, Itä- Suomen yliopiston, Oulun yliopiston, Aalto-yliopiston ja alan yritysten kesken. Näin on saavutettu kansainvälisesti erittäin menestyksekäs tutkimuskokonaisuus, joka tuottaa erinomaisia turvallisuuspalveluja, tutkimusosaamista julkisen sektorin ja yritysten käyttöön sekä kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta ja opetusta. Toimintojen uudelleen järjestely uhkaisi tätä tuloksellista osaamiskeskittymää. Vanhasen II hallitus antoi tutkimuslaitosten toimintojen koordinointitehtävän opetus- ja kulttuuriministeriölle. OKM on pyrkinyt edistämään resurssien siirtoa tutkimuslaitoksilta yliopistoille ymmärtämättä täysin tutkimuslaitosten yhteiskunnallisia vastuita. IL:n näkökulmasta Suomen keskeisiä menestystekijöitä ovat osaamiskeskittymät ja aktiivinen yhteistyö yliopistojen ja tutkimus- ja palvelulaitosten välillä. Keskustelu resurssien siirrosta voi myrkyttää yhteistyön ja olisi Suomen tutkimuksen kilpailukyvyn kannalta epäedullista. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteenliittymät muodostavat ketjun yhteiskunnan palvelemisesta soveltavaan tutkimukseen ja lopulta perustutkimukseen ja koulutukseen. Yliopistot edustavat jälkimmäisiä ja tutkimuslaitokset edellisiä. Voimavarat yhdistämällä saavutetaan paras yhteiskunnallinen hyöty sekä yliopistoissa että yhteiskuntaa palvelevissa tutkimuslaitoksissa. Tutkimuslaitokset palvelevat yhteiskunnan tiedontarpeita pitkäjänteisesti ja ylläpitävät kansallisesti tärkeitä tietoaineistoja ja infrastruktuureja. Yliopistoilla puolestaan vallitsee ns. tieteen vapaus. Tieteellinen suunta valitaan professorien omien mieltymysten mukaisesti, ja ne vaihtuvat usein professorien vaihtumisen myötä. Ilmatieteen laitos on edistänyt kansainvälisesti merkittävien osaamiskeskittymien syntyä. Näin on houkuteltu alalle kansainvälisesti korkeatasoisia osaajia sekä lahjakkaita suomalaisia

7 asiantuntijoita. Lisäksi osaamiskeskittymät ovat tuottaneet hyötyä yrityksille. Esimerkiksi Kumpulan kampuksella IL:n, HY:n ja Vaisalan yhdessä kehittämästä säätutkasta on tullut menestystuote maailmanmarkkinoilla. Kehitysyhteistyö ja kansainvälinen konsultointi Ilmatieteen laitos on yhdessä suomalaisten yritysten kanssa toteuttanut kehitys- ja konsultointiprojekteja noin sadassa maassa viime vuosikymmeninä. Tällä hetkellä IL toimii noin 50 maassa. Hankkeissa kehitetään maiden kykyä tuottaa ennakkovaroituksia tuhoa aiheuttavista sääilmiöistä sekä liikenteen ja maatalouden sääpalveluja ja edistetään maiden varautumista ilmastonmuutokseen. Hankkeet edistävät Suomen kehitysyhteistyön, ilmastopolitiikan ja kauppapolitiikan tavoitteita. Niitä rahoittavat ulkoasianministeriö, Euroopan unioni, Maailmanpankki ja itse maat. IL on valmis jatkamaan edellisen hallituskauden kaltaista yhteistyötä UM:n kanssa ja edistämään edelleen Suomen tavoitteiden toteutumista. IT- toimintojen keskittäminen Ilmatieteen laitoksen ympärivuorokautinen tuotantojärjestelmä edellyttää erityisesti suurteholaskentaa, massiivista tallennuskapasiteettia sekä nopeita kansainvälisiä verkkoyhteyksiä. 24/7-toiminta vaatii järjestelmiltä korkeaa käytettävyysastetta ja poikkeusoloihin soveltuvaa häiriönsietokykyä. Valtion IT-toimintojen rationalisointi on hyvä tavoite. IL on sen toteutuksessa aktiivisesti mukana. Laitoksen supertietokonejärjestely on toteutettu tiiviissä yhteistyössä CSC:n kanssa kustannusten säästämiseksi ja toiminnallisuuden optimoimiseksi. IL:n koneratkaisu tukee myös valmiutta ja varautumista ja on optimoitu LVM:n hallinnonalan sisällä. IL edustaa ITtoimintojen raskasta sarjaa, ja esimerkiksi laitoksen www-sivuilla on enemmän kävijöitä kuin koko muussa valtionhallinnossa yhteensä (lähes 2 miljoonaa kävijää/viikko). Kone- ja tietojärjestelmiä valvotaan ja ylläpidetään 24/7-periaatteella. Laitos on valmis tarjoamaan IT-palvelujaan laajemmin LVM:n ja valtionhallinnon toimijoille kustannusten säästämiseksi. IL on harmonisoinut laitekantansa kustannusten säästämiseksi ja ylläpidon rationalisoimiseksi. Hallitusohjelmassa esitetty juustohöylämäinen IT-budjetin leikkaus vaarantaisi IL:n operatiivisen toimintakyvyn. Tuottavuus IL:n tuottavuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulla. Julkaisujen määrä kansainvälisissä sarjoissa on yli kaksinkertaistunut. Palvelutuotteiden määrää ja valikoimaa on voitu lisätä automaatiolla ja menetelmiä kehittämällä. Kustannussäästöjä on etsitty kaikista toiminnoista. Myös hallintoa on tehostettu koko ajan, ja prosessihyödyt on saavutettu. Oman hallintohenkilöstön vähentämisestä syntyvät säästöt eivät kuitenkaan kata palvelukeskuksen (Palkeet) kasvavia maksuja. Myös tulevan Kieku-järjestelmän käyttöönotto lisää hallinnollisia kustannuksia, koska järjestelmässä joudutaan ylläpitämään huomattava määrä konsernitason tietoa, joka ei hyödytä Ilmatieteen laitosta eikä sen asiakkaita. Toisaalta laitos joutuu säilyttämään oman toimintolaskentajärjestelmänsä, koska uusi yhteinen järjestelmä ei

8 mahdollista riittävää tarkkuustasoa sisäiselle laskennalle. Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut kokonaistuottavuuden kasvutavoitteeksi keskimäärin 2 % vuodessa. Tähän mennessä tavoite on saavutettu. Ilmatieteen laitos on kyennyt nostamaan ulkopuolista rahoitustasoaan huomattavasti viimeisten viiden vuoden aikana. Tällä rahoituksella ei kuitenkaan voida kattaa laitoksen yleiseen turvallisuuteen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamiseen liittyviä ydintoimintoja. VTT:n vuonna 2007 tekemän arvion mukaan sääpalveluihin sijoitetut varat saadaan takaisin yhteiskunnallisina hyötyinä vähintään 5 6-kertaisesti. Toimintoja leikkaamalla tämä hyöty vastaavasti pienenee. Uusien ympärivuorokautisten palvelujen, kuten tulvapalvelujen liittämisellä tähän kokonaisuuteen voitaisiin saavuttaa lisää taloushyötyjä. Tekesin ja Suomen Akatemian sekä valtion ulkopuolisella tutkimusrahoituksella rahoitetun henkilöstön lukumäärää seurataan erillään tuottavuusohjelmaan kuuluvasta henkilöstöstä. Tämän henkilöstön määrä vaihtelee vuosittain ulkopuolisen rahoituksen määrän mukaisesti. Sen sijaan laitoksen ydintoimintaan liittyvän henkilöstön määrää on viime vuosina vähennetty tuottavuusohjelmaa vastaavasti. LVM on päättänyt säähavaintotoimintansa keskittämisestä Ilmatieteen laitoksen yhteyteen (LiVi, Finavia & IL). Näin odotetaan syntyvän kustannussäästöjä ja toiminnan rationalisointia. IL on valmis tarjoamaan myös satelliittipalveluja Sodankylässä koko valtionhallinnon tarpeisiin, mikä säästää kustannuksia valtiokonsernin tasolla. 2. ARVOT JA VISIO Arvot osaaminen rohkeus rehti meininki Visio Ilmatieteen laitos on ilmakehä- ja meriosaamisen kansainvälinen edelläkävijä, joka toimii suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuden ja menestymisen takaamiseksi. Vision toteutuminen edellyttää panostusta asiakastarpeiden ymmärtämiseen, tuloksellisuuteen ja kilpailukykyyn voimavarojen tehokasta käyttöä ja oikeaa suuntaamista osaavan henkilöstön jatkuvaa kehittymistä, huippututkimusta sekä tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen ja henkilöstövoimavarojen turvaamista.

9 3. TOIMINTA-AJATUS Ilmatieteen laitos tuottaa laadukasta havainto- ja tutkimustietoa ilmakehästä ja meristä. Tämän osaamisensa laitos yhdistää palveluiksi, joita se tuottaa tehokkaasti yleisen turvallisuuden edistämiseksi sekä ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin lisäämiseksi ottaen huomioon varautumistarpeet. Ilmatieteen laitos havainnoi ilmakehän fysikaalista tilaa, kemiallista koostumusta ja sähkömagneettisia ilmiöitä havainnoi Itämeren ja arktisen merialueen fysikaalista tilaa tuottaa laadukasta tietoa ja palveluja ilmakehän ja merien menneestä, nykyisestä ja tulevasta tilasta tekee korkeatasoista tutkimusta ja kehitystyötä meteorologian, meritieteen, ilmanlaadun, avaruusfysiikan ja kaukokartoituksen alueilla harjoittaa asiantuntijapalveluihin erikoistunutta liiketoimintaa kilpailukykyisesti Suomessa ja ulkomailla osallistuu aktiivisesti kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön tiedottaa aktiivisesti ilmakehään, meriin ja lähiavaruuteen liittyvistä asioista päätöksentekijöille, elinkeinoelämälle sekä suurelle yleisölle ennakoi muutoksia ja reagoi nopeasti ympäristön muutoksiin ja muuttuviin odotuksiin. 4. TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET Ilmatieteen laitos on määritellyt toiminnan painopistealueet, joilla vastataan yhteiskunnan haasteisiin. Ne ovat: Sää ja turvallisuus o Tärkeä panos yhteiskunnan toimivuuden varmistamiseen haastavissa sää- ja meriolosuhteissa o 24/7-perusteiset sää-, vesi-, ilmasto- ja meripalvelut o Turvallisuusviranomaistoiminta, varautuminen ja valmius o Tuhkan, savujen ja vaarallisten aineiden leviämisen valvonta Ilmastonmuutos ja yhteiskunta o Johtava ilmakehän ja merien fysiikan osaaja Suomessa, päätöksenteon tuki o Ilmastonmuutoksen uhkatekijät ja mahdollisuudet Suomelle o Sään ja ilmaston talousvaikutukset o Ilmastokeskus

10 Itämeri ja arktiset alueet o Meriturvallisuus (sää, aallokko, jää ja pinnan korkeus) o Itämeren ja arktisen alueen muutokset ja turvallisuuspalvelut o Ilmaston ja merien vuorovaikutukset o Laivaliikenteen päästöt Liikenne ja energia o Liikenteen sujuvuus ja turvallisuus osana älyliikennettä o Päästöjen ilmanlaatu- ja ilmastovaikutukset o Uusiutuva ja vähäpäästöinen energia 5. TULOSTAVOITTEET TTS-KAUDELLA 5.1. Tavoitteet Seuraavassa taulukossa on esitetty Liikenne- ja viestintäministeriön kanssa hallituskaudeksi sovitut tavoitteet, joita tarkistetaan vuosittaisissa tulossopimusneuvotteluissa. Ennusteiden osuvuus Tavoite 2012 Tavoite 2013 Tavoite 2014 Tavoite 2015 Tavoite 2016 Lämpötilaennusteiden osuvuus 1vrk, % 83 83,5 83,5 84 84 Lämpötilaennusteiden osuvuus 2-5vrk, % 70,5 71 71 71,5 71,5 Sateen ennustettavuus etukäteen, tuntia 98 100 102 104 104 Tuulivaroitusten osuvuus 1-2 vrk, % 78 78 78,5 78,5 78,5 Lentopaikkaennusteiden osuvuus, % 88 88 89 89 89 Palvelujen toimitusvarmuus Sää- ja meripalveluiden toimitusvarmuus, % 97 97 98 98 98 Asiakastyytyväisyys Sidosryhmien tyytyväisyys (1-5) 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 Asiakastyytyväisyys (1-5) 3,8 3,8 3,9 3,9 3,9 Tutkimus Kansainvälisesti ennakkotarkastetut artikkelit, lkm 250 260 270 280 280 Ulkopuolinen tutkimusrahoitus, 1 000 euroa 10 000 10 000 10 000 10 000 10 000 Toiminnallinen tehokkuus Työn tuottavuuden vuosimuutos, % 1 1 1 1 1 Kokonaistuottavuuden vuosimuutos, % 2 2 2 2 2 Julkisoikeudellisten suoritteiden 100 100 100 100 100 kustannusvastaavuus, % Yhteisrahoitteisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 50 50 50 50 50

11 Tavoite 2012 Tavoite 2013 Tavoite 2014 Tavoite 2015 Tavoite 2016 Henkisten voimavarojen hallinta Henkilöstön työtyytyväisyys, indeksi (1-5) 3,5 3,5 3,6 3,6 3,6 Lisäksi laitos seuraa sisäisesti alla olevien mittareiden toteutumista. Ennuste 2012 Ennuste 2013 Ennuste 2014 Ennuste 2015 Ennuste 2016 Budjettirahoitetun henkilöstön määrä, htv 404 394 386 379 379 Ulkopuolisella rahoituksella palkattujen määrä, 250 250 250 250 250 htv Laitoksen henkilöstön määrä, htv 654 644 636 629 629 Ennuste 2012 Ennuste 2013 Ennuste 2014 Ennuste 2015 Ennuste 2016 Ennusteiden osuvuus Lämpötilaennusteiden osuvuus 1-5vrk, % 72,5 72,5 73 73 73 Vaara-tiedotteiden osuvuus, % 72 72,5 72,5 73 73 Vaara-tiedote ennustettavuus, tuntia 20 22 22 22 22 Palvelujen toimitusvarmuus Sääennusteiden toimitusvarmuus, % 99,5 99,5 99,5 99,5 99,5 Varoitusten toimitusvarmuus, % 99,5 99,5 99,5 99,5 99,5 Asiakastyytyväisyys Viranomaisten asiakastyytyväisyys (1-5) 3,8 3,8 3,9 3,9 3,9 Liiketoiminnan asiakastyytyväisyys (1-5) 3,9 3,9 3,9 3,9 3,9 Kansalaisten asiakastyytyväisyys (1-5) 3,8 3,8 3,9 3,9 3,9 Tutkimus Julkaisuaktiivisuusindeksipisteet 13 000 13 500 14 000 14 500 14 500

12 5.2. Riskienhallinta Ilmatieteen laitos arvioi riskejä systemaattisesti vuosittain kaikilla tulosalueilla. Seuraavassa on listattu merkittävimmät riskit, jotka voisivat vaarantaa suunnittelukaudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. 1. Kyky tuottaa yhteiskunnan tarvitsemat turvallisuuspalvelut henkilöstömäärän supistuessa IL on turvallisuusviranomainen, jonka palvelut ovat kannattava investointi Suomelle. Budjettirahoitetun henkilöstömäärän supistaminen heikentää laitoksen toimintakykyä TTS-kaudella. Useissa vähemmän kehittyneissä maissa henkilöstön vähyys aiheuttaa taloudellisia menetyksiä operatiivisen kapasiteetin puuttuessa. Turvallisuuspalveluja ei voida tuottaa ulkopuolisella rahoituksella. Riskiä voidaan hallita tarkastelemalla tuottavuusohjelmaa enemmän vaikuttavuusnäkökulmasta. 2. Kyky vastata ilmastonmuutososaamisen jatkuvasti lisääntyneeseen kysyntään henkilöstömäärän supistuessa IL on Suomen johtava ilmastonmuutososaaja, ja alan osaamisen kysyntä kasvaa voimakkaasti. Kysyntä koskee sekä tieteellistä osaamista että konsultointipalveluja. IL:n tuottama tieto elinkeinoelämän investointipäätösten tueksi on Suomen kansantalouden kannalta merkittävää. Henkilöstön vähennykset heikentävät IL:n kykyä vastata suomalaisen yhteiskunnan tiedontarpeisiin. Riskiä voidaan hallita hyödyntämällä mahdollisimman paljon tuottavuusohjelman ulkopuolista henkilöstöä. 3. Taloudellinen kriisitilanne Vuonna 2010 IL:n budjetista rahoitettiin ulkopuolisista lähteistä 38 %. Tutkimushankkeiden ulkopuolinen rahoitusosuus oli 57 %. Merkittävän asiakkaan menetys tai huono menestys kilpaillussa tutkimusrahoituksessa voisi johtaa talouskriisiin, mikä vaarantaisi IL:n toimintakykyä ja johtaisi henkilöstön vähennyksiin. Myös valtion rahoituksen supistaminen voisi johtaa vastaavaan kriisiin. Riskiä voidaan hallita panostamalla avainasiakassuhteiden hoitoon ja huipputasoiseen tutkimusosaamiseen sekä tuloksellisiin kumppanuuksiin. Lisäksi pyritään vaikuttamaan ministeriöihin IL:n toiminnalle riittävän budjettirahoitustason ja sitä kautta yhteiskunnallisten hyötyjen turvaamiseksi. Laitoksen toiminnan turvaamiseksi on tärkeää ylläpitää riittävää rahoituspuskuria, millä voidaan tasata ulkopuolisen rahoituksen vaihteluja.

13 4. Häiriö operatiivisessa tuotantojärjestelmässä IL:n toiminnot ovat voimakkaasti riippuvaisia tietokone-, tietoliikenne- ja havaintojärjestelmien katkottomasta toiminnasta. Häiriö näissä voi uhata laitoksen operatiivista toimintakykyä. Suomen säätutkajärjestelmän toimivuus on turvallisuus- ja liikennepalvelujen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Tutkajärjestelmän täydentäminen neljällä lisätutkalla vähentäisi järjestelmän haavoittuvuutta. Parhaillaan tutkien ikääntyminen muodostaa myös riskin. Uusintainvestointien viivästyminen tutka- ja superlaskentasektoreilla vaarantaisi laitoksen operatiivisen kyvyn. Riskiä voidaan hallita varmistamalla laitoksen kriittisen infrastruktuurin toimivuus jatkuvalla kehitys- ja testaustoiminnalla. Säätutkainformaation saatavuus voidaan varmistaa toteuttamalla kehittämissuunnitelman mukaiset tutkainvestoinnit. On tärkeää suorittaa uusintainvestoinnit ennen operatiivisen kyvyn heikkenemistä. 5. Henkilöstöriskit IL:n menestys ja korkea osaamistaso perustuvat korkeatasoiseen ja työhönsä sitoutuneeseen henkilöstöön. Alan osaajien puute tai työskentelyolosuhteiden heikentyminen voisivat johtaa laitoksen toimintakyvyn heikkenemiseen. Riskiä voidaan hallita kehittämällä hyvän työtyytyväisyyden tekijöitä; työn sisältöä ja haasteellisuutta, yhteiskunnallista merkittävyyttä ja edistyksellisyyttä. Asiantuntija- ja esimiestehtävien palkkakilpailukykyä kehitetään valtiokonsernin linjausten mukaisesti. Laitoksen kilpailukykyisyys on paras tae työpaikkojen pysyvyydelle ja hyvien osaajien rekrytoinnin kannalta. 6. LAITOKSEN TÄRKEIMMÄT KEHITTÄMISHANKKEET Yhteiskunnan haasteisiin vastataan toimintaa kehittämällä. Suunnittelukaudella toteutetaan seuraavat keskeisimmät kehittämishankkeet: 6.1. SÄÄ- JA TURVALLISUUSPALVELUJEN KEHITTÄMINEN Hankkeessa parannetaan olemassa olevien sää- ja turvallisuustuotteiden laatua ja käytettävyyttä sekä kehitetään kokonaan uusia palveluita. Uusien palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä hyödynnetään laajasti Ilmatieteen laitoksessa meneillään olevia kotimaisia ja kansainvälisiä tutkimusohjelmia ja kehityshankkeita. Tavoitteena on tuotannon nykyistäkin korkeampi automaatioaste, kustannustehokkuus, parantunut ennustuskyky ja palveluiden asiakaskohtainen hyödynnettävyys erilaisina järjestelmäpalveluina. Ilmatieteen laitos lisää panostaan perusennusteiden laadun parantamiseen. Suunnittelukauden alussa toteutetaan meteorologeille suunnattava TOPMET koulutusohjelma, jossa tavoitteena on

14 kohottaa meteorologista osaamistasoa entisestään, parantaa heidän tekemiensä ennusteiden osuvuutta ja lisätä vuorotyötä tekevän henkilöstön työhyvinvointia. Suunnittelukauden aikana otetaan käyttöön nykyistä tarkemmat analyysijärjestelmät ja ennustemallit sekä jatketaan IL:n varoitusjärjestelmän kehittämistä. Keskeisimmät hankkeen tuottamat hyödyt kohdistuvat eri liikennemuotoihin ja turvallisuustoimijoille. Sääennusteiden osuvuuden parantamiseen kiinnitetään erityistä huomiota kehittämällä ennustusprosessia sekä ottamalla käyttöön uusia tulosmittareita. Laatujärjestelmä laajennetaan kattamaan sääpalveluprosessien kehittämiseen liittyvän toiminnan. Hankkeessa luodaan myös tekniset valmiudet osallistua valtioneuvoston toimesta toteutettavan mobiiliratkaisuihin perustuvan varoitusjärjestelmän käyttöön. Tavoitteena on tuottaa säähän ja mereen liittyviä mobiileja täsmävaroituksia kansalaisten ja yleisen turvallisuuden tarpeisiin yhdessä LVM:n ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. IL:n tuotepolitiikan vapautumisen myötä lisätään yleistä turvallisuutta parantavia tuotteita IL:n verkkopalveluihin. Tutkatuotteita ja täsmäsääpalveluja otetaan käyttöön suunnittelukauden aikana. Palvelut kehitetään myös uuden sukupolven www- ja mobiilijärjestelmille. Viranomaisille suunnatut www-sivustot uusitaan mm. uuden sukupolven mobiiliteknologian mukaisiksi. Parantuvat mahdollisuudet uusien satelliittiaineistojen vastaanottamiseen laajentavat laitoksen edellytyksiä erityisesti arktisiin ja talvisiin olosuhteisiin suunnattavien palvelujen tuotannossa. Suunnittelukaudella otetaan käyttöön uusia satelliittitietoihin perustuvia asiakaskohtaisia sää-, jää- ja merituotteita, jotka hyödyttävät merkittävästi varoitustoimintaa, tie- ja raideliikenteen turvallisuutta, lentoliikennettä, talvimerenkulkua, öljyntorjuntaa ja meripelastusta. Uudistettuja palveluja otetaan asiakaskohtaisesti käyttöön koko TTS-kaudella. 6.2. UUDEN SUKUPOLVEN LENTOSÄÄPALVELUT Lentosääpalvelujen keskeinen tehtävä on edistää lentoturvallisuutta kustannustehokkaasti. Laitoksen tuotannossa siviili-ilmailulle ja puolustusvoimille tuotettavat palvelut nivoutuvat saumattomasti yhteen. Tämä tuotantotapa on kansallisen turvallisuuden ja valmiuden kannalta osoittautunut kustannustehokkaimmaksi vaihtoehdoksi. Siviili-ilmailun palveluiden kehittämishanke jatkuu myös tällä TTS-kaudella. Laitoksen tuottamien palveluiden laadun on oltava asiakkaiden edellyttämällä tasolla ja hinnan samalla kilpailukykyinen. Yleisen taloudellisen tilanteen ja EU:n Single European Sky - asetuksen (SES) suorituskykyvaatimusten johdosta palveluiden tuotantokustannusten alentamiseen on suuria paineita. Kansainvälisillä säädöksillä pakollisiksi määrättyjen tuotteiden lisäksi laitoksen tavoitteena on tuottaa lentosääpalveluasiakkailleen myös edistyksellisiä lisäarvopalveluita. Laitos varautuu Single European Sky -prosessin (SES) aiheuttamiin muutoksiin ilmailualalla. SESin vaatimusten mukaan Pohjois-Eurooppaan on muodostettu/muodostumassa Suomen, Norjan, Viron ja Latvian yhteinen ilmatilalohko NEFAB, jonka edellyttämässä MET-palveluiden kehittämistyössä IL on aktiivisesti mukana. Kansallisella tasolla on tärkeää, että ilmatieteen laitokset toimivat edelleenkin kilpailukykyisten lentosääpalvelujen tuottajina.

15 Lentosääpalveluiden kehittämishankkeen avulla IL pyrkii varmistamaan ilmailun sääpalveluiden kilpailukyvyn ja ylläpitämään varautumisen edellyttämää kansallista osaamista mahdollisesti muuttuvissa lentosääpalveluiden organisaatiomalleissa. Laitos osallistuu aktiivisesti EU:n lentosääpalvelujen tutkimus- ja kehittämishankkeeseen SESARiin, jonka tarkoitus on kehittää uusia sääpalveluita ja menetelmiä niiden tuottamiseksi ja jakelemiseksi ilmailulle. Hankkeen pääpaino on automaattisen tuotantoprosessin sekä asiakkaiden lisäarvopalveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä siten, että lentoturvallisuuden ja maanpuolustuksen tarpeet otetaan huomioon. Hankkeessa hyödynnetään laitoksen tutkimusohjelmien ja tuotekehitysprojektien tuloksia. Hankkeen mukaisia palveluita otetaan asteittain käyttöön TTS-kauden aikana. Pohjoismaisten Ilmatieteen laitosten pääjohtajat allekirjoittivat syksyllä 2011 yhteistyösopimuksen lentosääpalveluiden yhteispohjoismaisesta kehittämisestä. Tämän yhteistyön tarkoituksena on laskea merkittävästi ilmailun kustannuksia harmonisoimalla tuotantoa, poistamalla päällekkäisyyksiä ja lisäämällä tuotekehitysyhteistyötä. Pohjoismaiset ilmatieteen laitokset varautuvat muodostamaan tarvittaessa yhden lentosääpalveluiden (virtuaalisen) tuottajan. 6.3. DATAPOLITIIKKA Julkisin varoin tuotettuja digitaalisia tietoaineistoja tullaan lähivuosina avaamaan tietoverkkoon kansalaisten, yhteisöjen, tutkimuksen ja yritysten käyttöön. Tavoitteena on tehostaa aineistojen käyttöä, lisätä viranomaisten yhteistyötä ja luoda edellytyksiä monipuolisten palvelujen syntymiselle kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. EU:n INSPIRE-direktiivi velvoittaa ympäristöä koskevia paikkatietoaineistoja tuottavat viranomaiset tarjoamaan lähivuosina aineistonsa katalogi-, katselu- ja latauspalveluna saataville tietoverkkoon. Ilmatieteen laitos on yksi velvoitetuista viranomaisista, jonka direktiivin piiriin kuuluvien aineistojen tulee olla saatavilla tietoverkossa 15.5.2013. Tässä hankkeessa toteutetaan valittavan datapolitiikan ja INSPIRE-direktiivin mukaiset kansalliset katalogi-, katselu- ja latauspalvelut. Koska pääosa toteutustyöstä tapahtuu jo vuoden 2012 aikana ja kevätkaudella 2013, toteutuu järjestelmän loppuunsaattaminen ja alustava käyttötestaaminen ennen varsinaista käyttöönottoa. Koska tuote- ja datapolitiikkaan liittyvät hankkeet edellyttävät päätöksiä valittavista sisällöistä, toteutusmalleista sekä erityisesti rahoituksesta kertaluonteisiin ja pysyviin kehittämis- ja ylläpitoresursseihin, datapolitiikan kokonaisuudistushankkeesta tehdään kokonaisuudesta erillinen kehittämishankeanomus LVM:lle. Mikäli direktiivin täyttämiseen liittyvä tekninen kehityshanke viivästyy, on riskinä myös, että Ilmatieteen laitos jää jälkeen muusta eurooppalaisesta kehityksestä. 6.4. HAVAINTOPALVELUKESKUKSEN PERUSTAMINEN Suomessa ilmakehähavaintoja tuottavat useat toimijat. Suurimmat toimijat ovat olleet Ilmatieteen laitos, Finavia ja LiVi/ELY-keskukset. Tässä hankkeessa perustetaan yksi kokonaisuus kattamaan hallinnonalan havaintotarpeet. Havaintopalvelukeskuksen perustaminen antaa

16 edellytykset kehittää kansallista turvallisuutta ja yhteiskunnan toimivuutta takaavia sää- ja ilmakehäpalveluja asiakkaiden tarpeen mukaan. Tavoitteena on toteuttaa seuraavat toiminnot entistä tehokkaammin ja saavuttaa näin synergiaetuja ja kansantaloudellisia säästöjä: verkostojen kokonaissuunnittelu, optimointi ja hallinta, päällekkäisten mittaustoimintojen karsiminen ja resurssien uudelleensuuntaus, teknologioiden yhtenäistäminen, systeemi- ja ohjelmistointegraatio, asennus ja huolto, tiedonkeruu, -jakelu ja varastointi, mittauksiin liittyvän metatiedon hallinta, hankintojen kilpailuttaminen sekä tietojen laadun varmistaminen. Havaintojen tuottaminen on Ilmatieteen laitoksen tuotantojärjestelmän ydintoimintaa. Tuotantojärjestelmä on varmistettu ja ympärivuorokautisesti valvottu, joten havaintopalvelukeskuksen sijoittuminen Ilmatieteen laitoksen yhteyteen parantaa huomattavasti tuotantoprosessien laatua ja käytettävyyttä nykytilanteeseen verrattuna kaikkien toimijoiden osalta. Havaintopalvelukeskustoiminnan lisäksi hanke antaa edellytyksiä kehittää myös havaintojärjestelmää kokonaisvaltaisesti ja synergisesti. Tavoitteena on laajentaa havaintojärjestelmää uudenaikaisilla mittausteknologioilla (mm. tutkat, tuulikeilaimet ja tuhkan havainnointiin liittyvät järjestelmät) kattamaan sää-, lentosää- ja meriturvallisuuden tilannekuvatoiminnan tarpeita. Havaintopalvelukeskuksen toiminnan käynnistäminen edellyttää riittävää alkuvaiheen panostusta toiminnan kehittämiseen. Toiminnan käynnistämisellä on alkuvaiheen jälkeen saavutettavissa arviolta yhteensä 1,5 3 miljoonan euron vuosittaiset kustannussäästöt LVM:n hallinnonalalla. 6.5. ILMASTONMUUTOKSEN UHKAT JA MAHDOLLISUUDET Kehittämishankkeessa tuotetaan uutta tutkimustietoa ja siihen perustuvia palveluita vastaamaan ilmastonmuutokseen liittyviin yhteiskunnan tarpeisiin. Ilmastonmuutoksen maailmanlaajuisen torjunnan epäonnistumisen myötä painopiste siirtyy yhä enemmän ilmastonmuutoksen haittavaikutuksiin sopeutumiseen ja osin myös muutoksista hyötymiseen. Ilmatieteen laitos tuottaa suomalaisten yritysten ja julkisen sektorin tarvitsemaa tietoa ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista Suomessa ja maailmanlaajuisesti. Arktinen alue tarjoaa suomalaisille yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Arktista tutkimusta ja seurantaa tehostetaan keskittyen erityisesti meri- ja maaliikenteeseen, luonnonvarojen hyödynnettävyyteen ja turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin. Itämeren jääseurannan satelliittiteknologiaan perustuvia sovelluksia laajennetaan arktisille merialueille. Erityisesti panostetaan talvimerenkulun tarpeita palvelevaan jäätilanteen seurantaan sekä Itämerellä että arktisilla merialueilla. Kehitetään kansainvälisenä yhteistyönä menetelmiä, joiden avulla saadaan paremmin sää, meri ja jäätietoa käyttäjille merellä. Globaaleja ja Euroopan laajuisia lumipeitteen satelliittimittauksia hyödynnetään Suomen liikenne- ja logistiikkaratkaisujen tarpeisiin. Fysikaalisen merentutkimuksen siirryttyä osaksi Ilmatieteen laitoksen toimintaa kehityshankkeessa panostetaan erityisesti ilmakehän ja merialueiden rooliin ilmastonmuutoksessa sekä niiden välisen vuorovaikutuksen tutkimukseen. Tavoitteena on nousta alan johtavaksi toimijaksi. Erityisesti selvitetään lumi- ja jääpeitteessä tapahtuvien muutosten vaikutusta säähän ja ilmastoon sekä kasvihuonekaasujen taseisiin.

17 Ilmastonmuutokseen liittyvät poliittiset päätökset edellyttävät kykyä seurata tarkasti kasvihuonekaasujen pitoisuuksia sekä ilmakehän pienhiukkasten määrän kehittymistä (ks. kehityshanke ICOS). Alueellisia ja globaaleja ilmastonmuutoksen vaikutuksia arvioidaan mittaustulosten ja ilmastomallien avulla. Ennusteiden perusteella luodaan skenaarioita, jotka auttavat yhteiskunnan sopeutumistarpeiden suunnittelussa. 6.6. LIIKENTEEN INNOVATIIVISET SÄÄ- JA OLOSUHDEPALVELUT Suomessa vallitsevien vaativien sääolosuhteiden vuoksi Ilmatieteen laitoksen sää-, olosuhde-, turvallisuus- ja kelitiedot ovat keskeinen osa älykkäitä liikennejärjestelmiä. Laitos jatkaa panostamistaan liikenteen palveluiden kehittämiseen toteuttamalla suunnittelukaudella hankekokonaisuuden, jossa kehitetään uusia liikenteen innovatiivisia sää- ja olosuhdepalveluja kaikkien liikennemuotojen nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin tavoitteenaan parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Tieliikenteen olosuhdepalvelujen hyödyntämisessä on paljon kehitysvaraa. Laitos on aktiivisesti mukana esimerkiksi liukkauteen liittyvien palveluiden kehittämisessä ja tuotteistamisessa. Esimerkiksi uudet mobiilit tiedonsiirtomenetelmät tuovat mahdollisuuden jakaa kitkahavaintoja tiellä liikkujilta toisille tiellä liikkujille. Hankkeen tavoitteena on tuottaa ja edistää palveluita, joissa huomioidaan vaarallisten olosuhteiden vaikutus tieliikenteelle. Internet-palvelujen lisäksi tätä ajallisesti ja paikallisesti tarkempaa tietoa voidaan jakaa tehostetummin radion kautta sekä mobiilisti kännyköihin ja navigaattoreihin. Hankkeeseen kuuluvat myös meriliikenteen uudet palvelut, joiden perusta on laitoksen malli- ja sovelluskehityksessä. Talvimerenkulun tarpeisiin tuotetaan jäätilannekuvan lisäksi myös jääennustepalveluja sekä palveluja, jossa huomioidaan jääpeitealan lisäksi myös jään puristavuus, jolla on merkittävä vaikutus talviseen merenkulkuun. Suunnittelukauden alussa laitos tuottaa dataa mm. tankkeriturvahankkeeseen. Jäämallien lisäksi painopiste on myös vedenkorkeus- ja ajelehtimismallien pohjalta saatavien tuotteiden kehittämisessä. Hankkeessa otetaan huomioon Itämeren ohella myös arktisten merialueiden palvelutarpeet. Hankekokonaisuuden uutena painopisteenä on kehittää uusia palveluja kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tarpeisiin, joissa kelipalvelujen hyödyntäminen on vielä vähäistä. Yksilön kannalta kevyt liikenne on sääherkin liikennemuoto, ja joukkoliikenteessä sääolosuhteet ovat merkittävin myöhästymisiä ja häiriöitä aiheuttava tekijä. Hankkeessa laitos tulee tuottamaan entistä laadukkaampaa ja monipuolisempaa ennakoivaa ja havaittua olosuhdetietoa kevyen liikenteen käyttöön mm. tarkoitukseen sopivilla mitta-antureilla ja jalankulkusäämallin kehitystyöllä. Ilmatieteen laitoksen tavoitteena on tuottaa entistä parempia ja monipuolisempia sää- ja kelitietopalveluja liikenteen palvelutason, turvallisuuden, sujuvuuden sekä toiminnan taloudellisuuden kehittämiseksi. Hankkeen myötä Ilmatieteen laitoksen tuki mm. Liikenneviraston liikenteen hallinnan, liikenteen tilannekuvan sekä keliohjatun toiminnan kannalta on entistä laadukkaampaa ja monipuolisempaa. Suunnittelukauden alussa laaditaan

18 suunnitelma sää- ja keliperustaisten palvelujen kehittämisestä tunnistaen lähiajan ja pidemmän aikavälin kehittämistarpeet. Hankkeen lopputuloksena kehitetään eri asiakkaille omat toimialakohtaisesti (liikennekeskukset, VTS-keskukset ja muut merelliset toimijat, rataliikennekeskukset) räätälöidyt järjestelmäpalvelut, joiden toiminta on varmistettu 24/7- periaatteella. 6.7. SODANKYLÄN SATELLIITTIKESKUS Edellisen TTS-kauden investointi Sodankylän uuteen satelliittivastaanottoantenniin oli ensimmäinen vaihe kansallisen satelliittipalvelukeskuksen luomiseksi. Keskuksen tehtävänä on huolehtia satelliittihavaintojen operatiivisesta vastaanotosta, prosessoinnista, arkistoinnista ja jakelusta. Suunnittelukaudella keskitytään erityisesti laajentamaan keskuksen asiakaspohjaa sekä kehittämään uusia palveluita. Tavoitteena on luoda tilannekuvajärjestelmä, joka havainnoi jatkuvasti pohjoisten alueiden sääilmiöitä, ympäristön tilaa sekä meriturvallisuuteen ja maanpuolustukseen liittyviä ilmiöitä. Globaaleihin satelliittihavaintoihin perustuva tilannekuvajärjestelmä toimii sekä kansallisesti että maailmanlaajuisesti. Erityisesti osallistutaan Kanadan Polar Communications and Weather - satelliittijärjestelmän kehittämiseen sekä Euroopan Avaruusjärjestön ja EUMETSATin toimintoihin. Sodankylä-Pallas -aluetta kehitetään laajentamalla sen käyttöä uudenlaisen mittaustekniikan ja ympäristönseurantajärjestelmien testialueena. Erityisesti panostetaan satelliittihavaintojen laadunvarmennuksen tarvitsemiin maanpinnalta tehtäviin referenssimittauksiin. 6.8. ICOS ICOS (Integrated Carbon Observation System) on Eurooppalaisen infrastruktuureja priorisoivan ESFRI-listan ympäristöosion kärkihankkeena siirtymässä operatiiviseen vaiheeseen. ICOS on hajautettu eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri, joka muodostuu kansallisista mittausasemista ja Euroopan laajuisesta koordinaatio-organisaatiosta. Kansallisesti myönnetyllä rahoituksella uudistetaan olemassa olevien asemien havaintojärjestelmiä. Kansainvälisesti tavoitteena on saada ICOS-koordinaatio Suomeen. ICOS tuottaa pitkäaikaista, yhdenmukaista, tarkkaa ja laatuvalvottua kasvihuonekaasujen havaintosarjaa tutkimuksen, päästöjen hillinnän ja seurannan tarpeisiin. Mittausten avulla voidaan luotettavasti erottaa ihmisen toiminnan seuraukset luonnon omien prosessien vaikutuksista. Suomessa havaintoasemaverkostoon liitetään kasvihuonekaasujen osalta Pallas- Sodankylä, Hyytiälä, Värriö, Puijo-Koli, Utö-Itämeri sekä täydentävinä asemina toimivat Kaamanen (Inari), Kalevansuo (Loppi) ja Kumpula (Helsinki). Kansallinen ICOSmittausasemaverkosto kattaa hyvin suomalaisen ympäristön erityispiirteet sekä täydentää eurooppalaista havaintoverkostoa pohjoisten alueiden, Jäämeren, Länsi-Siperian havumetsävyöhykkeen ja Itämeren osalta.

19 6.9. MERENTUTKIMUS JA PALVELUT 2015 Meriturvallisuuden merkitys on kasvanut entisestään meriliikenteen vilkastumisen myötä. Suunnittelukaudella parannetaan entisestään kansallista yhteistyötä ja tutkimuksen kansainvälistä asemaa. Merentutkimuksen ja palvelujen tarvitsemat havaintoratkaisut toteutetaan panostamalla entistä enemmän pitkäaikaisiin laatuvalvottuihin mittausaikasarjoihin, jotka mahdollistavat asiakastarpeiden täyttymisen. Myös uusia ja yhteiskäyttöisiä havainto- ja alusratkaisuja hyödynnetään enenevässä määrin. Kustannustehokkuuden parantamiseksi etsitään myös kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyövaihtoehtoja tutkimusalus Arandan käytölle. Uusien meripalvelujen kehittäminen pohjautuu tutkimusosaamiseen. Erityisen tärkeitä ovat operatiiviset meriveden korkeuden, aallokon, virtauksien ja lämpötilan ennusteet. Kasvanut talvimerenkulku edellyttää entistä tarkempia operatiivisia jäätilanne- ja jääennustuspalveluja. Laitos varautuu aktiivisesti myös Barentsin meren ja Karanmeren luonnonrikkauksien hyödyntämisen sää- ja jäätietopalveluille tuomiin haasteisiin. Lisäksi kehitetään pitkäaikaisia nykyistä luotettavampia jäänennustemalleja. Meriliikenteen kasvu Itämerellä ja erityisesti Suomenlahdella lisää tarkemman merellisen tiedon tarvetta. Vahinkojen minimoimiseksi Ilmatieteen laitos kehittää Itämeren virtaus- ja kulkeutumismalleja ja niihin perustuvia palveluja ja integroi ne osaksi merisääpalveluja. Arktisten alueiden tutkimuksessa tärkeimpänä painopisteenä on ilmastonmuutos Euraasian pohjoisilla manneralueilla. Laitoksen vahva osaaminen lumi- ja jääpeitteen satelliittimittauksissa yhdistettynä ilmastomallinnukseen ja paikallisten havaintojen tulkintaan tuottaa merkittävää uutta tietoa ilmaston ja ilmakehän käyttäytymisestä Euraasiassa ja joissain sovelluksissa myös Pohjois-Amerikan kylmillä alueilla. Lisäksi panostetaan Itämeren jääseurantaan kehitettyjen palveluiden laajentamiseen avautuvan koillisväylän alueelle. 7. LAITOKSEN VOIMAVARAT JA RAHOITUS 2012 2013 2014 2015 2016 Menot (1000 euroa) Palkat 35 300 34 850 34 490 34 175 34 175 Kulutusmenot 26 330 26 630 26 930 27 630 28 480 Investoinnit 6 600 7 600 6 600 4 600 4 600 Menot yhteensä 68 230 69 080 68 020 66 405 67 255 Tulot (1000 euroa) Maksullinen palvelu 12 000 12 000 12 000 12 000 12 000 Ulkopuolinen tutkimusrahoitus 10 000 10 000 10 000 10 000 10 000 Tulot yhteensä 22 000 22 000 22 000 22 000 22 000 Rahoitus (1000 euroa) Tulorahoitus 22 000 22 000 22 000 22 000 22 000 Nettomääräraha 42 600 42 605 41 184 40 869 40 869 Rahoitus yhteensä 64 600 64 605 63 184 62 869 62 869

20 Henkilöstö (htv) Valtion ulkopuolisilla tutkimustuloilla rahoitetut *) 120 120 120 120 120 Muilla tuloilla rahoitetut 130 130 130 130 130 Talousarviosta rahoitetut 404 394 386 379 379 Henkilöstö yhteensä 654 644 636 629 629 henkilömuutos/v -6-10 -8-7 *) Sisältää myös Suomen Akatemian ja TEKESin rahoittaman henkilöstön. Ilmatieteen laitoksen voimavarat ja rahoitus perustuvat nettobudjetointiin. Voimavarasuunnitelma on laadittu peruskehyksen mukaisena. TTS-kauden kulutusmenot on arvioitu yli vuosittaisen kehyksen olettaen, että käytettävissä on edelliseltä vuodelta siirtyneitä määrärahoja. Lähtötilanteena on esitetty TTS-kautta edeltävä vuosi 2012. Suomen Akatemian, TEKESin sekä valtion ulkopuolisella tutkimusrahoituksella arvioidaan rahoitettavan vuosittain n. 120 henkilötyövuoden palkat, jotka eivät ole mukana tuottavuusohjelmassa. Tämän ryhmän määrä voi vaihdella vuosittain riippuen rahoitushakujen onnistumisesta. Muut tulorahoitteiset henkilöt rahoitetaan liiketaloudellisten ja julkisoikeudellisten suoritteiden myynnillä sekä muiden ministeriöiden tutkimusrahoituksella. Henkilöstömenoja pyritään alentamaan luonnollista poistumaa ja tehtäväkiertoa hyväksikäyttäen samalla rakenteita kriittisesti tarkastellen. Tuottavuusohjelmassa asetetusta 70 htv:n vähentämistavoitteesta suunnittelukaudelle kohdistuu 31 henkilötyövuotta. Henkilömäärä on suunniteltu olettaen, että ulkopuolinen tutkimusrahoitus pysyy nykytasolla. Asetetut htvtavoitteet ovat haasteellisia ilmastonmuutostutkimukseen, sää- ja turvallisuuspalveluihin, ilmanlaatudirektiivin toteuttamiseen sekä merentutkimukseen tarvittavien lisäresurssien vuoksi. Myös laitoksen turvallisuuspalvelut vaarantuvat henkilöstön vähentämisestä. LVM:n sisäiset järjestelyt, kuten Finavian ja LiVin säähavaintotoiminnan keskittäminen Ilmatieteen laitokselle, lisäävät htv-määrää sekä investointi- ja kulutusmenobudjetteja. Finavialta siirtyvä henkilöstö on otettava huomioon korjauksena tuottavuusohjelman htv-vähennystavoitteisiin. Säähavaintojen keskittämisestä aiheutuvasta määrärahatarpeesta on tehty erillinen tuottavuusmäärärahaesitys. Tämä suunnitelma sisältää tutkien uusimisinvestointeja 2012 ja 2014. Uuden supertietokoneen hankintaan vuonna 2013 varaudutaan yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. 8. TULOSALUEIDEN TAVOITTEET JA VOIMAVARAT 8.1. SÄÄ- JA TURVALLISUUS 8.1.1. Strategiset linjaukset Ilmatieteen laitos tuottaa kaikki yhteiskunnan tarvitsemat säähän, ilmakehään ja meren fysikaaliseen tilaan liittyvät turvallisuuspalvelut 24/7-periaatteella. Laitoksella on keskeinen