MONIPUOLISESTI KEHITTYVÄ, HYVINVOIVA ETELÄ-KARJALA Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia 2011-2015 puolivälikatsaus 1
Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia 2011-2015 puolivälikatsaus Toteutuneet toimenpiteet kunnissa ja Eksotessa 2011-2013 1. Monipuolinen elinkeinoelämä ja vetovoimainen, erilaiset elämäntilanteet huomioiva työ Työelämään hakeutumisen polkuja nuorille Työelämään tutustumisjaksot ns. TET -jaksot koululaisille tutustuttavat heitä työelämään jo peruskoulun viimeisillä luokilla. Useissa kunnissa ja yhteistyökumppaneidenkin toimesta järjestetään kesätöitä nuorille ja /tai tuetaan yrittäjiä, jotka työllistävät nuoria. Etsivänuorisotyötä toteutetaan kaikissa kunnissa. Myös erilaisia työkokeiluja järjestetään niille nuorille (mm. vammaisuus), joille koulunkäynti ja normaaleille työmarkkinoille siirtyminen vaatii erityisjärjestelyjä. Eksoten opiskeluterveydessä toimii opiskelukuraattori/koppari ja Lappeenrannassa Nuoren polku peruskoulun jälkeen työryhmä. Nuorisotyöttömyys vaihtelee koko maakunnassa kohtalaisen vähän. Vuosina 2001-2012 alimmillaan nuorisotyöttömyys oli 2006 2,6 % ja ylimmillään 2012 3,8 %. Eri kuntien välillä on kuitenkin selkeitä eroja. Koko maan nuorisotyöttömyyteen (2,6-3.0 %) verrattuna Etelä-Karjalassa olemme olleet koko ajan yli maan keskiarvon, paitsi vuonna 2011, jossa olimme juuri maan keskiarvossa. Nuorisotyöttömät, % 18-24-vuotiaasta työvoimasta (lähde: Sotkanet.fi ) 2
Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen Lemi ja Ruokolahti ovat mm. järjestäneet lakisääteistä laajempaa iltapäiväkerhotoimintaa ja vuorohoitoa ja päivähoidon ja kotihoidon tukipalveluja saa kaikissa kunnissa. Myös Imatran ja Eksoten hyvinvointineuvolat ovat toteuttaneet perheen tukipalveluja. Taipalsaarella asuu vähiten yhden hengen talouksia ja pariskuntia suhteellisesta väestöosuudesta, joten siellä asuu paljon lapsiperheitä. Yrittäjäjärjestöllekin kysely on mennyt, mutta yksittäisten yritysten vastauksia tässä ei ole voitu kysyä, joten näkemys tulee pääosin kuntien oman henkilökunnan työaikajärjestelyjen näkökulmasta. Perhetilanteen mukaiset joustot ja erilaiset perhettä tukevat koulutukset/ vertaisryhmät ovat joissain kunnissa käytössä. Kasvuyrittäjyys ja yritysmyönteinen ilmapiiri Kuntien omistamat elinkeinoyhtiöt, Wirma (Lappeenranta ja Luumäki) ja Kehy (Imatra, Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti) ovat keskeisiä toimijoita kasvuyritysten sijoittumisessa tänne maakuntaamme. Gosaimaa tekee osaltaan vastaavaa toimintaa matkailuyritysten puolella ja maakunnallisen matkailun edistämiseksi. Kuntien toimijoiden (mm. kunnan hallitusten) ja yrittäjäjärjestöjen yhteisillä tapaamisilla linjataan maakunnan tarpeita ja yrityselämän näkemyksiä yhteisiksi tavoitteiksi. Maakuntaliiton tehtävänä on olla vahva vaikuttaja ja edunvalvoja niin valtakunnan kuin laajemmallakin tasolla. Erilaisella hankerahoituksella on mahdollistettu ja tehty monia alueellisia ja valtakunnallisia hankkeita sekä oltu yhteistyökumppaneina/ toimijoina kansainvälisissä hankkeissa. Kansainvälisesti Etelä-Karjalalla on merkittävä rooli Euroopan Unionin ja Venäjän rajamaakuntana. Tästä yhteydestä on tullut sekä hyviä että huonoja asioita maakuntaamme. Hankkeet ovat hyvin monille aloille suuntautuneita (mm. ENPI -ohjelmat). Luovien alojen yhteinen hanke on valmisteilla Socomin toimesta, jolla on tavoitteena tuottaa uusia palvelutuotteita hyvinvointialan käyttöön. Työllisyys ja työvoiman saatavuus Etelä-Karjalassa teollisten työpaikkojen määrä on vähentynyt hyvin nopeasti ja korvaavia työpaikkoja ei ole samassa suhteessa muodostunut muille aloille. Kuntien työpaikkaomavaraisuus on mm. uuden valtionosuuslain yhtenä kriteerinä, joten kuntien kannattaa tehdä töitä työpaikkojen pysymiseen ja uudistumiseen/lisääntymiseen omassa kunnassaan. Vuoden 2012 tilastossa kaikki Etelä-Karjalan kunnat Taipalsaarta lukuun ottamatta (44 %) jäävät työpaikkaomavaraisuudessa alle maan keskiarvon, joka on 43,1 %. Heikoin tilanne on Parikkalassa (34,7 %) Rautjärvellä (33,5 %) ja Savitaipaleella (35,2 %). Vuoden 2013 tilastossa suunta on aivan sama. Työllisten määrä väestöstä (43,6 %) ylittää maan keskiarvon ainoastaan Taipalsaarella (46,8 %) ja Lappeenranta (42 %) ja Lemi (41,6 %)pääsevät lähes maan keskitasoon. Kaikki muut kunnat jäävät alle maan keskiarvon. Työttömyysaste vaihtelee kunnittain melko paljonkin samoin työllisten osuus. Viimevuoden lopun tilanteeseen on jo tullut joidenkin kuntien osalta selkeitä muutoksia. Päätöksenteon pohjana onkin hyvä käyttää viimeisintä saatavilla olevaa tilastoa. Kuntien joulukuun 2013 työllisyystilasto löytyy alla olevasta taulukosta ja oheisesta linkistä löytyy lisää kuntakohtaisia tuloksia. http://pxweb2.stat.fi/dialog/saveshow.asp 3
Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystietoja muuttujina Kunta, Kuukausi ja Muuttujat Työttömien osuus työvoimasta Työvoima Työttömät Työttömät miehet Työttömät naiset Alle 20-v. työttömät Alle 25-v. työttömät Yli 50-v. työttömät Yhteensä 60 896 9,9-15,7% 8 730 5 175 3 555 284 1 211 3 551 153 Imatra 2013 Joulukuu 405 Lappeenranta 2013 Joulukuu 416 Lemi 2013 Joulukuu 441 Luumäki 2013 Joulukuu 580 Parikkala 2013 Joulukuu 689 Rautjärvi 2013 Joulukuu 700 Ruokolahti 2013 Joulukuu 739 Savitaipale 2013 Joulukuu 831 Taipalsaari 2013 Joulukuu 12 621 15,6 1 973 1 146 827 77 304 785 34 547 14,6 5 036 2 980 2 056 161 720 1 923 1 419 10,5 149 87 62 2 18 67 2 240 12,5 280 179 101 2 25 145 2 289 15,7 360 221 139 12 30 190 1 514 14,3 217 143 74 11 32 103 2 366 11,9 281 165 116 6 32 142 1 565 13,0 204 118 86 3 21 103 2 335 9,9 230 136 94 10 29 97 Tilastokeskus: Joulukuun 2013 työttömyystilasto Etelä-Karjala Korkeimmat työttömyysprosentit vuoden 2013 joulukuun lopussa olivat Parikkalassa 15,7 % ja Imatralla 15,6%, ja alimmat Taipalsaarella 9,9 % sekä Lemillä 10,5 %. Kaikkiaan Etelä-Karjalassa työttömänä oli 8730 ihmistä, joista miehiä 5175 ja naisia 3555. Alle 25-vuotiaita oli työttömänä 1211 ja yli 50-vuotiaita 3551 henkilöä. Kuntien velvoite osallistua työttömien työllistämiseen on lainsäädännöllisesti entistä vahvemmin ohjattu, joten siihen tulee tehdä selkeät suunnitelmat miten näitä yli 300 päivää työttömänä olleita jatkossa työllistetään. 4
Työttömyysaste ja työttömyysasteen trendi 2004/02 2014/02 Työllisyysaste ja työllisyysasteen trendi 2004/02 2014/02 Lähde: Työvoimatutkimus 2014, helmikuu. Tilastokeskus Valtakunnallisesti Etelä-Karjalan jää vähän heikommaksi työllisyysasteen osalta kuin koko maa keskimäärin. Suurimmat erot ovat nuorten 18-24 -vuotiaiden kohdalla (koko maa 46,0, Lappeenrannan seutukunta 38, 8 ja Imatran seutukunta 34,0) ja 55-64 vuotiaiden kohdalla (koko maa 53,1, Lappeenrannan seutukunta 49,6 ja Imatran seutukunta vain 44,6). 5
Työllisyysasteet ikäryhmittäin seutukunnan mukaan 2009 (ennakkotieto) Seutukunta Ikäryhmä 18-64 18-24 25-34 35-44 45-54 55-64 Koko maa 67,6 46,0 74,3 80,2 78,7 53,1 Lahti 64,7 43,8 72,0 77,9 76,6 50,0 Kouvola 64,9 43,1 72,2 79,0 78,7 47,6 Kotka-Hamina 62,1 39,8 68,9 77,2 75,0 44,7 Lappeenranta 64,1 38,8 71,3 78,6 77,2 49,6 Imatra 60,8 34,0 69,5 75,2 75,6 44,6 Porvoo 74,6 50,6 80,9 86,5 84,2 59,4 Työllisyyden muutokset 2013/02 2014/02 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan, 15 74 vuotiaat Vuosi/Kuukausi Muutos 2013/02 2014/02 2013/02-2014/02 1000 henkeä Prosenttia, % Väestö yhteensä 4 084 4 093 0,2 Työvoima yhteensä 2 663 2 647 0,6 Työlliset 2 432 2 405 1,1 palkansaajat 2 114 2 082 1,5 yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet 317 323 2,0 Työttömät 231 241 4,3 Työvoiman ulkopuolella olevat 1 421 1 446 1,8 piilotyöttömät 120 135 12,4 Prosenttia, % Prosenttiyksikköä Työllisyysaste, 15 64 vuotiaat 67,6 66,9 0,7 Työttömyysaste 8,7 9,1 0,4 Työvoimaosuus 65,2 64,7 0,5 Muutos-sarake laskettu pyöristämättömistä luvuista. Tiedot ovat ILO/EU -määritelmän mukaisia. 6
2. Viihtyisä, turvallinen asuin- ja elinympäristö - osallistumista ja kestävää kehitystä edistävä toiminta Ympäristötietoisuus ja ekologinen ajattelu Ympäristöasiat ovat nousseet kunnissa selkeämmin keskusteluun ja strategiaan. Laajimpia ovat Saimaan vesistöalueeseen kohdennetut kunnostustoimenpiteet ja HINKU -hanke, jolla toivotaan olevan pitkän tähtäimen vaikutuksia ympäristön hyvinvointiin paremman energiatehokkuuden ja hiilineutraalin toiminnan kautta. Koulujen ympäristökasvatus ja erilaiset ympäristötalkoot/tempaukset kaikissa kunnissa lisäävät ympäristön hyvinvointia ja sitä kautta asukkaiden viihtyvyyttä. Alueellinen ympäristötoimi tekee merkittävää työtä koko Etelä-karjalan niin luonnon kuin rakennetunkin ympäristön terveellisyyden eteen. Valmistelussa on myös ympäristötoimen yhdistäminen maakunnalliseksi toimijaksi. Lappeenrannan teknillinen yliopisto tekee ja osallistuu monenlaiseen tutkimustoimintaan, jolla tuotetaan ympäristöä säästäviä ratkaisuja. Tässä alla muutamia esimerkkejä Kestävää kehitystä edistävistä tutkimushankkeista: Kehitetään uusia katalyyttisiä nanopinnoitteita haitallisten pakokaasupäästöjen vähentämiseen ja hallintaan. PuMi-tutkimusprojekti, jossa kehitetään vedenpuhdistus-tekniikkaa kaivosteollisuuden tarpeisiin ratkaisuja kaivosteollisuuden rikastusprosesseissa syntyvien jätteiden käsittelyyn ja hyötykäyttöön. Tutkii teollisuuden jätteiden hyödyntämistä ja jätevesien puhdistusta. LUT perustaa aurinkotalousprofessuurin, joka on tutkimusalallaan ensimmäinen Suomessa. Green Campus ja ympäristöjärjestelmä: LUT:n kampukselle rakennetaan Suomen suurin aurinkovoimala. ja valmistaa joukkoliikenteeseen soveltuvaa hybridibussin prototyyppiä (CAMBUS) Tuulivoiman osuus on myös maakunnassa lisääntynyt viimeisten vuosien aikana ja uusia tuulivoimaloita on suunnitteilla ainakin Lemille ja Ruokolahdelle. Puolustusministeriö on ollut jonkin verran hidastavana tekijänä voimaloiden toteutukselle. Viihtyisä, aktivoiva ja monipuoliseen liikkumiseen mahdollistava ympäristö Kaikissa kunnissa on tehty ja tehdään paljon liikuntaan liittyviä investointeja. Sen lisäksi maakunnassa toimivat seurat ja järjestöt toteuttavat omalta osaltaan hyvinvointia tukevaa liikuntatoimintaa. Savitaipale haki ensimmäisenä OKM:n rahoitusta Liikkuva koulu -toimintamallin toteuttamiseen ja nyt ovat lähes kaikki kunnat jo mukana toiminnassa. Viimeisetkin kunnat päässevät mukaan viimeistään 2015. Kolmen polven liikuntapuistot lisäävät osaltaan eri sukupolvien yhteistä tekemistä. Erilaiset latu- ja retkeilyreitit ja Saimaan yhteiset virkistysalueet ovat kaikkien käytössä. Kolmen sukupolven puistoja on jo valmiina Savitaipaleella, Joutsenossa ja Ruokolahdella. Imatralla on monimuotoinen rakennettu urheilupuisto. Lappeenranta on rakentanut koko perheen seikkailupuiston Myllysaareen. Frisbee on yksi uusimmista liikuntapuistoratkaisuista ja niitä on valmiina mm. Rautjärvellä ja Lappeenrannassa ja useita uusia on suunnitteilla. Kuntien tulisikin huolehtia siitä, että kaikilla olisi mahdollisuus lähteä/ päästä liikuntapaikoille. Työmatkaliikkuminen on yksi helpoimmista liikuntamuodoista päivittäisen liikkumisen lisäämiseen ja siihen tulisikin kehittää entistä helpompia ja toimivampia yhteyksiä kevyelle liikenteelle. 7
20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Harrastaa liikuntaa harvemmin kuin kerran viikossa tai ei lainkaan Etelä-Karjala 2013, kouluterveyskysely THL Peruskoulu pojat Peruskoulu tytöt Lukio pojat Lukio tytöt Aol pojat Aol tytöt Kouluterveyskyselyn (2013) tuloksista voidaan helposti nähdä, että meillä on suuri joukko nuoria, jotka eivät harrasta liikuntaa lainkaan tai kovin harvoin, ei edes yhtä kertaa viikossa. Minkälainen on heidän kuntonsa kun he ovat olleet työelämässä kymmenen vuotta. Tätä tilastoa yritetään hiukan kohentaa mm. Liikkuva koulu toiminnalla, mutta se ei kovin paljon tilannetta paranna, jos nuoret eivät lähde vapaa-ajallaan liikunnallisiin harrastuksiin tai lisää perusliikkumistaan. Alla olevasta taulukosta käy ilmi kuinka paljon meillä on lasten ja nuorten lisäksi eri ikäluokissa liikuntaa harrastamattomia. Nuorimmassa työssäkäyvässä ikäluokassa, 20-54 -vuotiaissa yli 20 %, 55-74 -vuotiaissa osuus kasvaa jo lähes 30 %:iin, jotka eivät harrasta lainkaan liikuntaa. Yli 75 vuotiailla ymmärtää jo iän tuoman muutoksen liikkumisen vähenemiseen. 8
Paljon liikuntaa (useita tunteja/viikko) harrastavien määrä on noin viidennes, kuten ei liikkuvienkin, joten jonkin verran liikkuvia on noin puolet kansalaisista. Ongelmallisin ryhmä ovat täysin liikkumattomat, koska heillä usein kertyvät tai kasautuvat negatiiviset hyvinvointiasiat; ylipaino, eri krooniset sairaudet, tapaturmat, mielialahäiriöt jne. He käyttävät myös eniten julkisia palveluja, joten eri toimenpiteitä pitää kohdentaa juuri näihin erityistyhmiin. Keinot ja toimenpiteet eivät kuitenkaan aina ole yksinkertaisia, varsinkaan jos asianomaisen omaa motivaatiota ei saada heräteltyä tukemaan oman hyvinvointinsa parantamiseen. Lappeenrannassa on mm. käynnistetty Liikkeelle Lappeenranta -hanke, jossa tuetaan ja opastetaan työikäisiä erilaisen liikunnan pariin mm. liikuntaneuvonnan avulla. Sosiaali- ja terveystoimessa tämä liikuntaneuvontaan ohjaaminen ja liikuntareseptin käyttö pitäisikin ottaa paljon aktiivisempaan käyttöön ja potilaan/asiakkaan jokaisella käynnillä olisi hyvä kysyä liikuntatottumuksista ja reagoida siihen, jos ilmenee liikkumattomuutta tai vähäistä liikkumista. Monipuolisia, asukaslähtöisiä asumismuotoja ja muunneltavia toimitiloja Kunnissa pidetään huolta asukkaiden erilaisista asumismahdollisuuksista kaavoittamalle monipuolisia tontteja. Kylä- ja asukasyhdistykset, sekä asukasraadit ovat omalta osaltaan lisänneet kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksia oman alueensa suunnitteluun ja toiminnan kehittämiseen. Erilaisilla avustuksilla on myös kunnostettu vanhoja asuintaloja paremmin sopiviksi (hissit kerrostaloihin) kaikenikäisille käyttäjille, sekä lisätty asumisen esteettömyyttä ja itsenäisiä liikkumismahdollisuuksia. Uudisrakentamisessa pitäisi entistä enemmän toteuttaa monikäyttöisiä ja muunneltavia toimitiloja. Olisiko kerrostaloihin mahdollista saada toimitila talonmies / lähiavustaja työparille? Palvelutarjonnan saatavuus haja-asutusalueella (erityisesti koulut) on myös merkittävä tuki asumisen sijoittumiselle eri alueille. Erilainen yhdistys- ja järjestötoiminta, vapaaehtoinen osallistuminen ja erilaiset toimintamahdollisuudet lähiyhteisön yhteiseen toimintaa (kuntien tuki/ toimitilat) lisäävät asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta. 9
3. Vastuu omasta hyvinvoinnista ja omatoimisuus Hyvinvointiosaaminen, elämänhallinta ja kansalaistaidot Kansalaisten oma asenne on merkittävin vaikutin siihen miten hyvinvointitoiminta toteutuu yksilön näkökulmasta. Maakunnassa on erittäin paljon erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa hyvinvointitoimintaa, saada uutta tietoa (mm. kansalaisopistot, EKLU, Hyvis.fi /omahyvis) hyvinvointiin liittyvistä asioista. Yksi merkittävä asia oli Socomin kokoama alueellinen Yhdistysinfo sivusto, josta on helppo löytää omalla alueella toimivia järjestöjä ja yhdistyksiä. Erilaiset koulutukset ja kurssit, joita sekä kunnat että järjestöt toteuttavat, lisäävät myös hyvinvointiosaamista. Eksoten (ja kolmen muun shp:n) toteuttama Hyvis.fi sivusto on merkittävä hyvinvointitiedon välittäjä. Sisällön tuotannossa ja sivujen kehittämisessä käytetään apuna hyvinvointiasemien vertaisohjaajia ja kuntalaisten antamaa palautetta sivuston toimivuudesta. Hyvinvointitoiminta on nostettu joidenkin kuntien strategioissa näkyvään asemaan, kuten aiemmin on jo todettu. Erilaiset lainsäädännön edellyttämät työryhmät ktn. Ruokolahden moniammatillinen lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä, Imatran Terveyden Vuoksi ohjausryhmä ja Työikäisten ja ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin työryhmä, Lappeenrannan lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä seuraavat ja tuovat näkyväksi kuntien toimenpiteitä eri-ikäisten asukkaittensa hyvinvoinnin toteuttamistavoista. Lakisääteisten työryhmien lisäksi kaikissa kunnissa toimii monenlaisia vertaistukiryhmiä. Pelastuslaitoksen toimesta toteutettavan turvallisuusviestinnän kautta kohdataan 20 %:a maakunnan väestöstä vuosittain - elinkaarimallin mukaisesti vauvasta mummoon ja vaariin saakka. LUT:n toimesta kehitetään uudentyyppistä henkilökohtaista hoitajaa: ikääntyneille tarkoitettua robottiseuralaista. Etelä-karjalan ammattikorkeakoulussa toimii oppimiskeskus Motiivi, joka tarjoaa maksullisia palveluja erilaisille ryhmille, yhteisöille, urheiluseuroille, yrityksille sekä yksityisille asiakkaille. heillä on käytössä monipuoliset liikuntatilat ja välineet (mm. uima-allas). Jokainen kuntalainen voi itse oman harrastuneisuutensa ja varallisuutensa mukaisesti hankkia ja toteuttaa liikuntapalveluja oman hyvinvointinsa tueksi, joko osallistumalla julkisyhteisön tarjoamiin palveluihin tai osaa itse kohdennetusti haluamiaan hyvinvointipalveluja. Viime kädessä kuitenkin kukin ihminen itse päättää mitä hän hyvinvointinsa eteen tekee. Omavastuu on ensisijainen motivaattori tässäkin asiassa. 10
Erilaisia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia kaikille eteläkarjalaisille Etelä-Karjalassa on toteutettu laajaa vapaa-aikatoiminnan tarjontaa sekä kuntien että yksityisen palvelutuottajien toimesta. Kuntien yhteinen Virkistysalue-säätiö www.ekvas.fi on toteuttanut ja ylläpitää useita Saimaan alueen retkeilyreittejä ja retkikohteita. Viimeisimpänä uusi kohde avattiin Lemillä. Holiday Glub Saimaan lomakeskus Rauhassa on yksi Euroopan suurimmista kongressi ja vapaa-aikakeskuksista. Sen lisäksi alueella on lukuisia pienempiä matkailutoimijoita. Maakuntaliiton sivuilla on yhteinen tapahtumakalenteri, joka kokoaa koko Etelä-Karjalassa toteutettavat tapahtumat, kunhan kunnat ja muut toimijat vain muistavat ilmoittaa tapahtumistaan sinne. Kulttuuri kaikkien saatavilla Eri tutkimustenkin (mm. ATH) mukaan maakunnan asukkaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä alueensa kulttuuripalveluihin. Kuntien oman toiminnan lisäksi maakunnassa on paljon eri järjestöjen ja seurojen järjestämiä tapahtumia, teatteriesityksiä (kesä- kylä- kuin kaupunginteatteritkin) ja hyvin monenlaisia tapahtumapäiviä. Kotiseutu- ja pitäjäpäivät sekä erilaiset maalaismarkkinat kokoavat vuosittain paljon eri-ikäisiä ihmisiä yhteisiin tilaisuuksiin. Musiikkitapahtumia on aivan pienimuotoisista (esim. Kontu folk) tapahtumista aina kansallisiin (Lapppeenrannan laulukilpailut) ja kansainvälisiin kilpailuihin asti. Maakunnassa asuu paljon kulttuurin ammattilaisia ja heidän lisäkseen tuotetaan muualta vielä runsaasti esiintyjiä. Konsertteja on varmasti kaikkien makuun. Samoin yläkoululaisille on tarjottu kulttuuripassia, jonka kanssa he voivat tutustua eri kulttuuritapahtumiin. Useissa kunnissa kulttuuritapahtumat ovat joko kokonaan ilmaisia tai sitten niihin on hyvin edulliset maksut. Viimeisimpänä Lappeenranta on tarjonnut museoperjantaipäivää, jolloin museoihin pääsee kerran kuukaudessa ilmaiseksi ja kaikkien näyttelyjen avajaiset ovat avoimia kaikille, eikä erillisiä kutsuvierastilaisuuksia. Metku-toiminta on hyvä esimerkki siitä mitä innostuksella ja osaavalla toteutuksella saadaan aikaiseksi. Etelä-Karjalan kouluista on saatu jo 900 lasta ja nuorta mukaan laulamaan kuorossa. Jokavuotinen konsertti on jo niin suosittu, että vain pieni osa halukkaista pääsee sitä kuulemaan. 4. Välittävät yhteisöt, osallisuus ja suvaitsevaisuus Monitoimijuus ja yhteistyö Järjestöjen ja yhteisöjen yhteistyö on kaikissa kunnissa keskeinen toimintatapa. Kunnat ovat aktivoituneet kutsumaan oman alueensa järjestöjä yhteisiin tapaamisiin. Osa kunnista tukee myös järjestöjä erilaisilla avustuksilla. Lemillä on erityinen järjestöparlamentti, joka hoitaa järjestöjen yhteistyötä kunnan eri toimijoiden kanssa (www.lemi.fi/vapaa-aikatoimi/toiminta). Järjestöyhteistyöllä saadaan kuntaan monenlaisia tapahtumia kuten vuosittaisille teemaviikoille (vanhusten, sydän, reuma, jne.) ja kuntien virallisiin tilaisuuksiin erilaisia esityksiä. Suvaitsevaisuus kaikessa toiminnassa ja kaikilla tasoilla Kunnat ovat mukana Kiva koulu toiminnassa. Etelä-Karjalaan on tehty kuntien ja eri toimijoiden yhteistyössä uusi kotouttamisohjelma 2013-2016. Maakunnan alueella asuu paljon eri kansalaisuuksiin kuuluvia ryhmiä, mutta venäläissyntyiset ovat selvästi suurin ulkomaalaisryhmä. Tilastokeskuksen tilastotietokanta löytyy osoitteesta: http://www.stat.fi/til/aiheet.html 11
Meillä on myös yksi maan suurimmista maahanmuuttoviraston alaisista vastaanottokeskuksista (Joutsenon Konnunsuolla) ja sen lisäksi Ihmiskaupan urien toimintayksikkö samassa paikassa. Kouluissa tehdään suvaitsevaisuuskasvatusta eri oppiaineiden yhteydessä. Martat ovat järjestäneet mm. maahanmuuttajien kulttuuriin tutustumista ja maahanmuuttajia on mukana myös Marttatoiminnassa. Kansalaisvaikuttamisen uudet kanavat Kansalaisvaikuttamisen mahdollisuudet ovat selvästi kunnissa lisääntyneet viimevuosina. Kunnat ja monet yhteistyökumppanit ovat mukana sosiaalisessa mediassa, kunnat ovat ottaneet käyttöönsä erilaisia/ eri-ikäisten kuntalaisten muodostamia, raateja, neuvostoja ja aluetoimikuntia. Nuorisovaltuustot, vammaisneuvostot ja erityisesti vanhusneuvostot ovat aktivoituneet uuden lainsäädännön myötä. Palautelaatikoita on kuntien eri toimipisteissä, sähköinen palautemahdollisuus löytyy jo lähes kaikkien kuntien nettisivuilla. Ota kantaa.fi ja Kansalaisaloite.fi sivustot ovat myös joissakin kunnissa käytössä. Erilaisia asiakas ja asukastyytyväisyyskyselyjä toteutetaan myös kampanjoina tai tapahtumien yhteydessä. Eri julkisiin vaaleihin aktivoidaan osallistumaan. Asukastoiminta on säännöllistä eri kaupunginosissa ainakin Lappeenrannassa asukasyhdyshenkilön toteuttamana. Socom on ollut mukana Vaihdon tori -kuntakierroksella, jossa kierrettiin 11 maaseutukylää Etelä- Karjalassa. Tästä on tehty raportti Vaihdon tori, joka löytyy verkosta osoitteesta http://www.socom.fi/sites/default/files/u7/vaihdon_tori_-kuntakierros_0.pdf 5. Erilaisiin elämäntilanteisiin sopivat palvelut, saatavuus, vaikuttavuus ja valinnaisuus Painopiste korjaavasta ennaltaehkäisevään ja hyvinvointia edistävään toimintaan Kuntien hyvinvointistrategioita on/olaan uudistettu/nostettu strategiavalmistelussa esille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen näkyy vahvemmin kuntien toimintasuunnitelmissa ja toimenpiteissä. Erilaisia ennaltaehkäisevää toimintaa tukevia hankkeita on useita maakunnassa menossa mm. Etelä-Karjalan liikunta- ja urheiluohjelma, Liikkeelle Lappeenranta, Liikkuva koulu, Arkeen voimaa, Kotona kokonainen elämä, Omassa kodissa, Risto ja Sakari hankkeet, jne. Imatralla ja Lappeenrannassa on kokopäiväiset hyvinvointisuunnittelijat. Muissa kunnissa hyvinvointityö tehdään osana jonkun viranhaltijan työtä. Kaikissa kunnissa toimii erillinen Hyvinvointitiimi/ tai -johtoryhmä, joka vastaa kunnan hyvinvointijohtamisesta. Kunnat ja Eksote laativat palvelualue- tai palvelukohtaiset palvelustrategiat Kuntien ja Eksoten väliset palvelusopimukset luovat pohjan palvelustrategialle, jota päivitetään vuosittain. Palvelustrategia on osa laajempaa alueellista ja kuntakohtaista strategiaa. Palvelustrategian kehittämiseksi ja paremman palveluprofiilin toteuttamiseksi kuntalaisille on aloitettu hyvinvointiasema -pilotointi Lauritsalassa, Lemillä ja Ruokolahdella. Hyvinvointiasemalle kootaan kunnan, Eksoten, valtion ja järjestöjen toimijoita yhteisesti tuottamaan kuntalaisille erilaisia 12
palveluja. Palveluohjaajien työ on matalankynnyksen ajanvarauksetonta toimintaa. Kuntalaisten mielipiteitä toiminnasta kysytään kuukausittain erillisellä kyselyllä. Välttämättömien lähipalvelujen saatavuus Joukkoliikenteen ja linjavuorojen jatkuva väheneminen/vähentäminen on selkeä haaste Etelä- Karjalan kunnille. Valtio ja Ely -keskukset vetäytyvät julkisen liikenteen kustantamisesta ja vastuut liikkumismahdollisuuksista siirtyvät enenevässä määrin kunnille ja yksityisille kansalaisille. Erityisesti ikäihmisten liikkuminen on vaikeutunut laajoilla maaseutualueilla joukkoliikenteen loppuessa. Koulukuljetukset ja palveluliikenne toimivat eri kunnissa hyvin eri lailla. Eksote on osaltaan kehittänyt ja toteuttanut liikkuvia palveluja eri palvelualueillaan. Erityisesti perhepalvelujen, mielenterveystyön ja kotihoidon palvelualueilla on kehitetty liikkuvia palveluja. Tunnetuin toiminta on Mallu-auto, joka kiertää sovitun ohjelman mukaisesti eri kunnissa antaen sairaanhoitajan palveluja. Viimeisenä palveluna siihen on liitetty myös suun terveyden tarkastustoiminta entisten sairaanhoitajavastaanottojen lisäksi ja etälääkäri kokeilu. LUT:n kanssa on kehitetty liikkuvien palvelujen toimintamalleja mm. HEA -hankkeessa - Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen ja palveluiden älykkään ohjauksen toimintamallien kehittäminen (Älogi -hanke). 13
Asiakaslähtöisyys ja valinnanvapaus Asiakkaiden kuuleminen on lisääntynyt. Eri kanavia on käytettävissä (vrt. raadit, kyläyhdistykset, asiakaskyselyt). Eksoten palvelustrategiassa asiakas on laitettu koko palvelujärjestelmän keskiöön. www.hyvis.fi sivuston käyttöönotto on yksi vahva tapa tehdä omakohtaisia ratkaisuja tiedon saannissa ja palvelujen käytössä. Sivuilla olevat palvelut ovat kaikkien käytössä ympärivuorokauden ja palvelukokonaisuus kokoajan kehittyy asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Erilaisilla hankkeilla on tuettu kuntalaisten valinnanvapautta ja lisätty osallistumismahdollisuuksia mm. Yhdistysinfo.fi sivuston kautta löytää helposti tietoa alueella toimivista yhdistyksistä ja järjestöistä. Yhteisellä setelihankkeella on parannettu asukkaiden valinnanvapautta ja laajennettu palvelusetelin käyttöä eri palvelualueilla. Henkilökohtainen budjetointi on otettu Eksoten vammaispalveluissa käyttöön. Tällä tuetaan osaltaan vammaisen itsenäisen elämän toteutumista, vahvistetaan itsemäärämisoikeutta ja valinnanvapautta. 6. Osaamisen lisääminen ja jakaminen, oppimisen, tutkimuksen ja työelämän vuoropuhelu Alueen koulutuksen, tutkimuksen ja työelämän yhteistyö sekä oppilaitosten asiantuntijuuden hyödyntäminen Etelä- Karjalan maakunnalle on selkeä vahvuus oma yliopisto ja vahva ammattikorkeakoulu. Eksote ja kunnat tekevät eri koulutusyksikköjen kanssa tiivistä yhteistyötä. Yrityselämän yhteistyö on 14
vahvistunut sekä Saimiassa että Sammossa. Oppilaiden erilaiset työelämään tutustumisjaksot ja yrittäjyyskoulutus tukevat osaamisen kehittymistä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Erilaiset opinnäytetyöt ja tutkimustulokset vahvistavat osaamista ja tuovat uutta tietoa eri aloilta. Oma hyvinvointiprofessuuri yliopistolla tutkimusryhmineen on toteuttanut laajasti tutkimusta hyvinvointikentällä, ei vaan omassa maassa vaan myös ulkomaisessa yhteistyössä. Opiskelijoita on ollut paljon mukana erilaisissa alueen tapahtumissa järjestäjinä ja yhteistyökumppaneina. Osaamispääoman poistumisen nopeus on selkeä haaste maakunnalle, koska samasta uudesta työntekijäjoukosta kilpailevat myös muut Suomen alueet. Työpaikoilla onkin tärkeää pitää hyvää huolta henkilökunnasta ja työyhteisön hyvästä imagosta, sillä se on tulevina vuosina merkittävä kilpailutekijä rekrytoinnissa. Osaavan työvoiman saatavuus ja koulutustarpeen ennakointi Työelämään tulevat ikäluokat pienenevät ja työelämästä poistuvat ikäluokat suurenevat lähivuosina (kts. edellä). Seuraavan kahden vuosikymmenen aikana poistuu paljon osaamista eri työpaikoilta ja sen korvaaminen samassa määrin ei ole mahdollista, joten työelämän ja prosessien on muututtava, että työelämän ja kuntalaisten tarpeisiin voidaan riittävässä määrin vastata. Tämä vaatii koulutusyksiköiltä erityisen suurta uudistumista, joustavuutta ja tiivistä työelämävuorovaikutusta, että koulutus kohdentuu siihen osaamiseen, jota työelämässä tarvitaan. 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Kunta-alan eläkepoistumaennuste 2012-2030, % Lähde: Keva Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Muu kunta-ala 15
4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Kunta-alan eläkepoistumaennuste 2012-2013 henkilömäärä Lähde: Keva Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Muu kunta-ala Kunta-alan eläkepoistuma E-K:n kunnat 2012-2030 henkilöä % Lappeenranta 1366 55,4 Lemi 60 57,3 Luumäki 91 59,3 Savitaipale 165 62,9 Taipalsaari 93 56,4 Imatra 1197 63,8 Parikkala 167 67,2 Rautjärvi 100 69,9 Ruokolahti 124 65,1 Muu kunta-ala 3921 62,4 120 Ennuste vanhuuseläkkeelle jäävistä Eksotessa, vuodet 2014-2025 (Lähde: Keva) 100 80 60 40 20 0 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 16
Henkilöstön poistuminen eläkkeelle kunta-alalta on todella suurta Etelä-Karjalassa. Vuosien 2012-2030 ennusteen mukaan kaikkiaan poistuu 7309 henkilöä eli yli 60 % koko kuntatyöntekijöistä. Rautjärvellä se on suhteellisesti vieläkin enemmän lähes 70 % koko henkilökunnasta. Koko Etelä- Karjalan alueella kuntatyöstä poistuu jo vuoteen 2016 mennessä 2069 henkilöä (17, 3 %). Vuoteen 2021 mennessä poistuma on jo 4179 henkilöä (35 %), vuoteen 2026 edelleen määrä on kasvanut jo lähes 6000 henkilöön ja ennustusjakson päättyessä poistuma on tuo yli seitsemäntuhatta kolmesataa kuntatyöntekijää. Samanaikaisesti syntyvien ikäluokkien koko on pienempi kuin kuolleiden määrä meidän maakunnassa. Laajemmat kuntakohtaiset tilastot löytyvät oheisesta tilastokeskuksen linkistä tai suppeampi yhteenveto oheisesta liitteestä. http://193.166.171.75/dialog/saveshow.asp syntyvyystilastot 2000-2012.docx Taulukko 2. Kunta-alan eläkepoistumaennuste maakunnittain 2012 2030. Vakuutetut Eläkepoistuma Eläkepoistuma Eläkepoistuma Eläkepoistuma 2010 2012-2016 2012-2021 2012-2026 2012-2030 Maakunt Henk. Henk. % Henk. % Henk. % Henk. % a Uusimaa 132 469 19 109 14,4 38 635 29,2 57 018 43,0 71 596 54,0 Varsinais -Suomi Satakunt a Kanta- Häme Pirkanm aa Päijät- Häme Kymenla akso Etelä- Karjala Etelä- Savo Pohjois- Savo Pohjois- Karjala Keski- Suomi 44 515 7 122 16,0 14 092 31,7 20 243 45,5 25 016 56,2 21 952 3 832 17,5 7 613 34,7 10 877 49,6 13 271 60,5 15 307 2 511 16,4 5 017 32,8 7 321 47,8 9 002 58,8 43 882 7 003 16,0 14 115 32,2 20 429 46,6 25 253 57,5 17 841 2 980 16,7 5 990 33,6 8 583 48,1 10 561 59,2 16 640 2 856 17,2 5 838 35,1 8 448 50,8 10 284 61,8 11 932 2 069 17,3 4 179 35,0 5 995 50,2 7 309 61,3 15 160 2 804 18,5 5 560 36,7 7 931 52,3 9 602 63,3 26 222 4 667 17,8 9 403 35,9 13 456 51,3 16 321 62,2 16 566 2 776 16,8 5 784 34,9 8 455 51,0 10 280 62,1 26 110 4 135 15,8 8 618 33,0 12 577 48,2 15 473 59,3 17
Etelä- 20 589 3 263 15,8 6 673 32,4 9 666 46,9 11 904 57,8 Pohjanm Pohjanmaa 19 797 2 967 15,0 5 991 30,3 8 584 43,4 10 610 53,6 Keski- 8 238 1 267 15,4 2 582 31,3 3 751 45,5 4 643 56,4 Pohjanm Pohjois- 39 445 6 189 15,7 12 763 32,4 18 652 47,3 23 022 58,4 Pohjanm Kainuu 7 901 1 396 17,7 2 906 36,8 4 126 52,2 5 015 63,5 Lappi 18 744 3 507 18,7 7 134 38,1 10 147 54,1 12 226 65,2 Ahvenan maa Koko kuntaala 2 504 357 14,3 720 28,8 1 047 41,8 1 282 51,2 505 814 80 811 16,0 163 613 32,3 237 305 46,9 292 671 57,9 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Lähde: Sotkanet.fi) Vahva alueellinen oppilaitosten ja työelämän välinen yhteistyö (kts. edellä) Ammattikorkeakoulu, Yliopisto ja Ammattiopisto ovat kaikki entistä tiiviimmin toimineet työelämäsuuntaisesti. Yrityselämän, Eksoten ja LUT:n, AMK:n, Sampo yhteisiä projekteja on toteutettu useita. Haasteellista on miten saamme alueella koulutetut ammattilaiset jäämään Etelä-Karjalaan. Tämän toteuttamiseksi pitää entisestään tiivistää työelämän ja koulutuksen yhteistyötä. 18
Ammattiopisto SAMPOn hakijamäärät ovat pysyneet koko ajan hyvällä tasolla (1234-1405) vaikka aloituspaikat (1095> 951)/ koulutusalat ovat vähentyneet viimevuosina. Osaltaan tämä lisää myös kilpailua opiskelupaikoista. Joitakin koulutusaloja on lopetettu kokonaan ja siksi osa nuorista joutuu hakeutumaan maakunnan ulkopuolelle opiskelemaan. Saimaan ammattikorkeakoulun puolella on samanlainen kehitys hakijamäärissä (1721-2134) ja aloituspaikoissa (538> 445). Ammattikorkeakoulun sijoittuminen yliopiston kanssa samalle kampukselle vahvisti sen asemaa ja toimintamahdollisuuksia. Nyt voidaan joitakin toimintoja tehdä yhdessä yliopiston kanssa ja saada koulutuksellista sekä taloudellista synergiaetua tulevaisuuden kilpailuun aloituspaikoista kuin opiskelijoistakin. Alueemme oppilaitoksiin hakeneet opiskelijat: Ammattiopisto SAMPO 2008-2013 Hakijamääräseuranta EKAMOssa aloituspaikat 1.sij hakijat kaikki hakijat Valittu 1.sij. Hakijat /alpat Vuosi 2013: 951 1306 4725 917 1,37 Vuosi 2012: 965 1293 4499 958 1,34 Vuosi 2011: 975 1360 4889 946 1,39 Vuosi 2010: 1053 1405 4981 1019 1,33 Vuosi 2009: 1027 1346 4990 1000 1,31 Vuosi 2008: 1095 1234 4696 1045 1,13 Saimaan ammattikorkeakoulu SAIMIA 2008-2013 Saimaan amk Hakijamäärät Nuorten koulutus aloituspaikat 1.sij hakijat kaikki hakijat 1.sij. Hakijat /alpat Vuosi 2013 445 2134 6009 4,80 Vuosi 2012 445 1938 5278 4,36 Vuosi 2011 540 2108 6069 3,90 Vuosi 2010 535 2027 5807 3,79 Vuosi 2009 538 1888 6043 3,51 Vuosi 2008 538 1721 4220 3,20 19
Saimaan amk Hakijamäärät Ylemmät amktutkinnot aloituspaikat 1.sij hakijat kaikki hakijat 1.sij. Hakijat /alpat Vuosi 2013 55 48 62 0,87 Vuosi 2012 50 54 65 1,08 Vuosi 2011 63 91 107 1,44 Vuosi 2010 35 59 72 1,69 Vuosi 2009 25 37 44 1,48 Vuosi 2008 37 40 49 1,08 Saimaan amk Hakijamäärät Aikuiskoulutus aloituspaikat 1.sij hakijat kaikki hakijat 1.sij. Hakijat /alpat Vuosi 2013 120 401 559 3,34 Vuosi 2012 140 321 514 2,29 Vuosi 2011 112 415 668 3,71 Vuosi 2010 172 325 469 1,89 Vuosi 2009 86 254 321 2,95 Vuosi 2008 114 153 267 1,34 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 2008-2012 2012 2011 2010 2009 2008 OPISKELIJAT Perustutkinto-opiskelijat yhteensä 4 354 4 393 4 568 4 931 4 889 - tekniikka 3 130 3 172 3 333 3 690 3 722 - kauppatieteet 1 224 1 221 1 235 1 241 1 167 Jatkotutkinto-opiskelijat yhteensä 392 377 337 521 584 - tekniikka 356 343 300 434 471 - kauppatieteet 36 34 37 87 113 2 302 2 336 3 187 2 941 2 572 Aikuisopiskelijat yhteensä - avoin yliopisto 1 276 1 440 1 490 1 561 1 232 - täydennyskoulutus 1 026 896 1 697 1 380 1 340 20