KIRJALLINEN KYSYMYS 134/2010 vp Koulunkäyntiavustajien kelpoisuusehdot Eduskunnan puhemiehelle Koulunkäyntiavustajia on Suomessa lähes 10 000. Heistä kuitenkin vain n. 2 000 tekee työtä kokopäiväisesti, ja palkkataso on yhä matala. Perusopetuksessa koulunkäyntiavustaja toimii avustajana luokkamuotoisessa opetuksessa, tai hän voi toimia henkilökohtaisena avustajana. Hän auttaa oppilasta koulunkäynnissä sekä tukee ja ohjaa oppilasta kasvu- ja oppimisprosessissa. Koulunkäyntiavustaja toimii yhteistyössä opettajan kanssa. Opetuksen lisäksi koulunkäyntiavustaja ohjaa oppilaita eri tilanteissa päivän mittaan, mm. ruokailussa, pukeutumisessa ja koulukuljetuksissa. Hän voi toimia myös koululaisten iltapäivätoiminnassa. Koulunkäyntiavustajien asema erityisopetuksen toteutuksessa jää muutosesityksessä hyvin hämäräksi. Perusopetuslain muutosehdotuksessa koulunkäyntiavustamisesta puhutaan tukipalveluiden yhteydessä. Lähinnä kouluavustaminen on yhdistetty vaikeavammaisten oppilaiden tukeen ja hoivaan. Kun erityisoppilaita aiotaan vastaisuudessa siirtää entistä enemmän yleisopetuksen luokkiin, muuttuu koulunkäyntiavustajien työn tarve sekä merkitys. Koulunkäyntiavustajien, jatkossa koulunkäynnin ohjaajien, asema kouluyhteisössä on usein määrittelemätön. Ammattiryhmän kelpoisuusehtoja tulisi määrittää uudelleen. Esimerkiksi oppilashuollossa koulunkäyntiavustaja jää yleensä ulkopuolelle, vaikka tuntee oppilaan tarpeet ja arjen koulussa usein erittäin hyvin. Kelpoisuuden määrittely loisi entistä paremmat edellytykset opettaja-koulunkäyntiavustajatyöparien hyvälle yhteistyölle, vahvistaisi koulunkäyntiavustajien osaavaa ammattikuntaa ja antaisi sille mahdollisuuden kehittää työtään ja ammatillista osaamistaan perusopetuksen hyväksi. Monessa kunnassa erityisopetusta on jo alettu järjestää lakiluonnoksen hengessä, ja tulkinnat vaihtelevat. Luonnoksessa koulunkäyntiavustajien osallisuus oppilastyöhön jää yhä epämääräiseksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko suunnitelmissa määritellä nykyistä tarkemmin koulunkäyntiavustajien asemaa sekä kelpoisuusehtoja perusopetuslain muutoksen yhteydessä? Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2010 Tuula Peltonen /sd Anneli Kiljunen /sd Ilkka Kantola /sd Pauliina Viitamies /sd Paavo Arhinmäki /vas Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Tuula Peltosen /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 134/2010 vp: Onko suunnitelmissa määritellä nykyistä tarkemmin koulunkäyntiavustajien asemaa sekä kelpoisuusehtoja perusopetuslain muutoksen yhteydessä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Koulunkäyntiavustaja tekee työtä sekä opetusalalla että sosiaali- ja terveysaloilla. Koulunkäyntiavustajan työ on monipuolista yhteistyötä asiakkaiden, perheiden ja kasvatuksen, opetuksen, sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden sekä asiakaspalveluun osallistuvien kanssa. Koulunkäyntiavustaja tukee ja ohjaa eri-ikäisiä ja kulttuuritaustaltaan erilaisia ihmisiä niissä toiminnoissa, joissa he eivät kehitysvaiheensa, vammansa tai sosiaalisen tilanteensa vuoksi selviydy itse. Hän tuntee apuvälineitä ja laitteita ja osaa käyttää ja huoltaa niitä. Koulunkäyntiavustaja myös suunnittelee, toteuttaa ja arvioi oppimistilanteiden ohjaamista. Koulunkäyntiavustaja voi työskennellä päivähoidon, koulujen ja vapaaajan toimintojen palveluksessa. Koulunkäyntiavustajan kelpoisuudelle ei ole asetettu kelpoisuusvaatimuksia perusopetuslaissa (628/1998) eikä opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998). Koulunkäyntiavustajaa palkatessaan työnantaja päättää, millaisia kelpoisuusvaatimuksia virkaa tai tehtävää hoitavalle henkilölle asetetaan. Koulunkäyntiavustajan ammattiin on olemassa koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto ja koulunkäyntiavustajan erikoisammattitutkinto, joista säädetään ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetusta tutkintorakenteesta annetussa opetusministeriön asetuksessa. Vuoden 2010 alusta lukien koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto on yhdistetty koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan ammattitutkinnon kanssa. Samalla tutkinnon nimi on muutettu koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinnoksi. Tutkintojen yhdistämisellä on yhtäältä pyritty mahdollistamaan lapsen kokonaisvaltaisesta koulupäivästä huolehtiminen ja moniammatillisen yhteistyön edistäminen. Toisaalta ammattitutkintojen yhdistämistä on pidetty tarpeellisena ammattihenkilöiden osaamisen, alalla pysymisen ja urakehityksen sekä kokopäivätyön edistämisen näkökulmasta. Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto ja koulunkäyntiavustajan erikoisammattitutkinto sekä niihin valmistava koulutus ovat aikuiskoulutusta, joka koostuu lähiopetuksesta, itsenäisestä opiskelusta ja työssäoppimisesta. Koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna, joten tutkinnot on mahdollista suorittaa työn ohessa. Tutkinnot suoritetaan aidoissa työelämän toimintaympäristöissä ja työtehtävissä tehtävillä näytöillä. Tutkinnoissa vaadittava ammattitaito, tutkintojen osat, ammattitaidon osoittamistavat sekä tutkintojen arvioinnin yleiset perusteet määritellään tutkintojen perusteissa, joista päättää Opetushallitus. Perusopetuslain 31 :n 1 momentin mukaan vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Avustajapalvelujen järjestämisen tarve ja tapa arvioidaan tapauskohtaisesti ot- 2
Ministerin vastaus KK 134/2010 vp Tuula Peltonen /sd ym. taen huomioon oppilaan tuen tarve ja opetuksen järjestäminen hänen edellytystensä mukaisesti. Päätöksen palvelun myöntämisestä tekee opetuksen järjestäjä. Opetusministeriö on käynnistänyt vuoden 2010 alussa uuden määräaikaisen ja valtakunnallisen opetustoimen henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämisohjelman, jonka piiriin kuuluvat myös opetuksen tukitehtävissä työskentelevät henkilöt, kuten koulunkäyntiavustajat. Tämä Osaava-ohjelma tukee opetustoimen henkilöstön osaamisen jatkuvaa kehittämistä ja moniammatillista yhteistyötä. Lisäksi keskeisellä sijalla ohjelmassa ovat työelämässä ja työn ohella tapahtuva kouluttautuminen, työurien pidentämiseen ja työssä pysymistä tukevat toimet. Ohjelman toteuttamiseen on varattu tänä vuonna yhteensä kahdeksan miljoonaa euroa. Perusopetuslain 37 :n 3 momentin mukaan vain rehtorin ja opettajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Opetusministeriössä ei ole tällä hetkellä vireillä valmistelua perusopetuslain muuttamiseksi tältä osin. Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2010 Opetusministeri Henna Virkkunen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 134/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Tuula Peltonen /sd m.fl.: Finns det planer på att mer noggrannare än förr definiera skolgångsbiträdenas ställning och behörighetsvillkor i samband med ändringen av lagen om grundläggande utbildning? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Ett skolgångsbiträde arbetar inom både undervisningssektorn och social- och hälsoområdet. Skolgångsbiträdets arbete utgörs av mångsidigt samarbete med kunder, familjer och fostran, undervisning, sakkunniga inom social- och hälsoområdet samt de som deltar i kundservice. Skolgångsbiträdet stöder och handleder människor av olika åldrar och med olika kulturbakgrund med sådana aktiviteter som de inte klarar av pga. sitt utvecklingsskede, handikapp eller sin sociala situation. Hon känner till hjälpmedel och anordningar och kan både använda och underhålla dem. Skolgångsbiträdet planerar, genomför och bedömer också handledningen i inlärningssituationer. Ett skolgångsbiträde kan arbeta i funktionerna inom dagvård, skolor och fritiden. Varken i lagen om grundläggande undervisning (628/1998) eller i förordningen om behörighetsvillkoren för personal inom undervisningsväsendet (986/1998) finns fastställda behörighetskrav för skolgångsbiträden. Vid anställning av ett skolgångsbiträde bestämmer arbetsgivaren vilka behörighetskrav man ställer till den person som sköter befattningen eller uppgiften. Man utbildas till skolgångsbiträde genom yrkesexamen för skolgångsbiträde och specialyrkesexamen för skolgångsbiträde, vilka bestäms genom undervisningsministeriets förordning om den examensstruktur som avses i lagen om yrkesinriktad vuxenutbildning. Vid inledningen av 2010 slogs yrkesexamen för skolgångsbiträde och yrkesexamen för ledare inom morgon- och eftermiddagsverksamhet för skolelever samman. Samtidigt ändrades namnet till yrkesexamen i skolgång och morgon- och eftermiddagsverksamhetshandledning. Genom sammanslagning av examina har man å ena sidan försökt möjliggöra sörjning för barnets heltäckande skoldag och främja multiprofessionellt samarbete. Å andra sidan har man ansett sammanslagning av examina vara nödvändig med tanke på yrkesutbildade personers kompetens, att personerna stannar inom branschen, deras karriärutveckling och ur perspektivet för främjande av heltidsarbete. Yrkesexamen i skolgång och morgon- och eftermiddagsverksamhetshandledning och specialyrkesexamen för skolgångsbiträde samt utbildning som förbereder för dem är vuxenutbildning som består av närundervisning, självständiga studier och inlärning i arbetet. Utbildningen genomförs som flerformsundervisning, varigenom det är möjligt att avlägga examen vid sidan av arbetet Examen avläggs genom fristående examen i verkliga verksamhetsmiljöer i arbetslivet och i genuina arbetsuppgifter. I grunderna för examina anges den yrkesskicklighet som krävs i examen, de delar som examen består av och de kompetensområden som eventuellt bildas av dem, de sätt på vilka yrkesskickligheten visas samt de allmänna grunderna för bedömning av examen. Utbildningsstyrelsen beslutar om grunderna för examina. 4
Ministerns svar KK 134/2010 vp Tuula Peltonen /sd ym. Enligt 31 1 mom. i lagen har handikappade elever och andra elever i behov av särskilt stöd rätt att avgiftsfritt få sådana tolknings- och biträdestjänster som är en förutsättning för att de skall kunna delta i undervisningen. Behovet och sättet att ordna biträdes- och andra stödtjänster ska bedömas från fall till fall med beaktande av elevernas behov av stödet och deras förutsättningar för undervisningsarrangemanget. Beslutet om att tjänsten blir beviljad fattas av utbildningsanordnaren. Undervisningsministeriet har vid inledningen av 2010 startat ett nytt tidsbegränsat utvecklingsprogram för yrkeskompetens hos personalen inom undervisningsväsendet. Till detta program hör också personer som arbetar i stöduppgifter inom undervisning, såsom skolgångsbiträden. Detta Osaava-program stödjer kontinuerlig utveckling av yrkeskompetens hos och multiprofessionellt samarbete mellan personalen inom undervisningsväsendet. Ytterligare har sådan utbildning som sker vid sidan av arbetet och åtgärder som stödjer förlängning av arbetskarriärerna och kvarblivandet i arbetet en central roll i programmet. För genomförandet av programmet har i år reserverats totalt åtta miljoner euro. Enligt 37 3 mom. i lagen om grundläggande undervisning bestäms behörighetsvillkoren för endast rektor och lärare genom förordning av statsrådet. Undervisningsministeriet har ingen beredning på gång gällande ändring av lagen om grundläggande undervisning till denna del. Helsingfors den 24 mars 2010 Undervisningsminister Henna Virkkunen 5