Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 203/2013 vp EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta Suomeen tulevien lääkärien kelpoisuuden varmistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viimeisten 20 vuoden aikana EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta on saapunut Suomeen noin 700 lääkäriä. Ulkomaalaisten lääkärien määrän arviointia vaikeuttavat ulkomaalaisten lääkärien kansalaisuuden saannit sekä EU:n sisäinen vapaa työvoiman liikkuvuus. Vierasmaalaisten lääkäreiden rekrytointia Euroopan ulkopuolelta on vauhdittanut lähinnä akuutti lääkäripula terveyskeskuksissa. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 13 :ssä säädetään EUja Eta-alueen ulkopuolella koulutuksensa saaneen kolmannen maan kansalaisen oikeudesta harjoittaa lääkärintoimea. Tällöin kyseiseltä henkilöltä edellytetään riittävää pätevyyttä ja kielitaitoa. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annetun lain (669/2008) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön alaisen keskusvirasto Valviran tehtävänä on ulkomaalaisten lääkärien laillistus. Pätevyyden osoittamiseksi kolmannessa maassa valmistuneen lääkärin pitää suorittaa pakollinen puolen vuoden harjoittelujakso sairaalassa sekä kolmiosainen koe. Kielitaidon osoittamiseksi edellytetään valtionhallinnon kielitutkinnosta tyydyttävää taitotasoa ja yleisestä kielitutkinnosta keskitason tutkintoa. Valvira on saanut viime vuosina useita valituksia ulkomaalaisten lääkärien huonosta kielitaidosta. Lääkärin riittämätön suomen kielen hallinta aiheuttaa ylitsepääsemättömiä vaikeuksia potilas-lääkärisuhteen toimivuudelle sekä on eräissä tapauksissa jopa asettanut potilasturvallisuuden vaakalaudalle. Myös kommunikaatiovaikeudet kielitaidottomien lääkärien sekä muun hoitohenkilöstön välillä ovat arkipäivää joissakin terveyskeskuksissa. Apteekkari-lehden joulukuussa 2011 julkaiseman artikkelin mukaan ulkomaalaiset lääkärit aiheuttivat runsaasti ongelmia apteekeissa, sillä heidän laatimissaan resepteissä esiintyi huomattavia virheitä. Vuorokautta ja viikkoa tarkoittavat lyhenteet, lääkkeiden nimet ja annoskoot ovat voineet olla täysin vääriä. Apteekkariliiton mukaan ulkomaalaisten lääkärien kielitaito-ongelmien syynä voidaan pitää nykyistä lupajärjestelmää, joka sallii kielitaidoltaan puutteellisten henkilöiden harjoittavan lääkärintointa. Kolmannen maan kansalaisilta vaadittavaa tyydyttävää taitotasoa valtionhallinnon kielitutkinnosta voidaan pitää täysin riittämättömänä. Lisäkoulutusta terveydenhuoltoalan kielitaidon parantamiseksi ei myöskään ole juuri saatavilla EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville henkilöille. Lääkäriliiton taholta on myös esitetty epäilyjä siitä, onko ulkomaisille lääkäreille laadittu pätevöitymiskoe laadittu riittävän vaativaksi. EU- ja Eta-alueen ulkopuolella koulutuksensa saaneilta lääkäreiltä olisikin jatkossa edellytettävä hyvää kielitaitoa, jossa korostetaan erityisesti kykyä kommunikoida potilaan kanssa hoitotilanteessa. Pätevöitymiskoetta olisi syytä täsmentää siten, että se valmistaa paremmin toimimaan suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä, ja lisäksi hylätyn kokeen uusintasuoritusmahdollisuudet olisi tarkasti rajattava. Versio 2.0

2 Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallituksella valmiutta ensi tilassa tuoda esitystä EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevien lääkäreiden riittävän kielitaidon sekä pätevyyden varmistamiseksi, jotta asianmukainen hoito sekä potilasturvallisuus tulevat taatuiksi kansalaisille? Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2013 Vesa-Matti Saarakkala /ps 2

3 Ministerin vastaus KK 203/2013 vp Vesa-Matti Saarakkala /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkalan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 203/2013 vp: Onko hallituksella valmiutta ensi tilassa tuoda esitystä EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevien lääkäreiden riittävän kielitaidon sekä pätevyyden varmistamiseksi, jotta asianmukainen hoito sekä potilasturvallisuus tulevat taatuiksi kansalaisille? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Lääkärit laillistaa Suomessa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira lain terveydenhuollon ammattihenkilöistä (ammattihenkilölaki) (559/1994) perusteella. Muussa kuin EUtai ETA-maassa tutkinnon suorittaneiden lääkäreiden laillistamisen edellytyksenä on Tampereen yliopistossa hyväksytysti suoritettu kolmiportainen kuulustelu. Kuulustelun ensimmäisessä osassa arvioidaan lääkärin kliiniset teoreettiset tiedot fysiologiasta, patologiasta, farmakologiasta ja hoidon periaatteista. Koe vastaa vaatimustasoltaan suomalaista lääketieteen lisensiaatin koulutuksen loppukuulustelua. Kokeen toinen osa sisältää kysymyksiä suomalaisesta terveydenhuollosta, kuten terveydenhuollon hallinnosta, järjestelmistä, lääkehuollosta, sosiaali- ja terveysturvasta, lainsäädännöstä, etiikasta ja oikeuslääketieteestä. Kokeen kolmas osio on käytännön potilaskoe, jonka tavoitteena on varmistaa, että lääkäri omaa valmiudet kohdata potilas ja hallitsee vuorovaikutustaidot, osaa soveltaa koulutuksessa hankkimiaan tietoja ja taitoja perusterveydenhuollossa sekä hallitsee yleislääkärin työn keskeisimmät menetelmät. Kokeisiin osallistumiskertojen lukumäärää on rajoitettu. Sekä kirjallisista kuulusteluista että käytännön kokeesta hyväksytysti suoriutuminen edellyttää riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa. Lisäksi Valvira edellyttää EU- ja ETA-alueen ulkopuolella tutkinnon suorittaneelta lääkäriltä todistuksen suomen tai ruotsin kielen taidosta. Kielitaidon on oltava vähintään yleisen kielitutkinnon taitotasoa. Ammattihenkilölain (559/1994) mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöllä tulee olla hänen hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä kielitaito. Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) mukaan potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä päätettäessä hänen hoitamisestaan. Terveydenhuollon ammattihenkilön on annettava selvitys siten, että potilas riittävästi ymmärtää sen sisällön. Kielilain (423/2003) mukaan viranomaisen tulee toiminnassaan oma-aloitteisesti huolehtia siitä, että yksityishenkilön kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä. Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaan henkilö ei voi tulla otetuksi virkasuhteeseen, ellei hänellä ole riittävää suomen taikka ruotsin kielen taitoa. Työnantajalla on velvollisuus varmistua ja huolehtia lääkärien ja muiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden riittävästä kielitaidosta. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama Terveydenhuollon valvontatyöryhmä esitti raportissaan (STM 2012:8) ehdotuksia terveydenhuollon ammattihenkilöiden laillistusmenettelyn ke- 3

4 Ministerin vastaus hittämiseksi sekä uusimuotoisen ammatillisen kielikokeen valmistelua ja käyttöönottoa. Sosiaali- ja terveysministeriö on yhdessä Valviran kanssa arvioinut raportin ehdotuksia ja on valmistelemassa esitysten pohjalta säädösmuutoksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö on parhaillaan asettamassa työryhmää, jonka tehtävänä on vuoden 2013 loppuun mennessä laatia nykytilan kuvaus EU- ja ETA-maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen ja täydentämisen mahdollisuuksista sekä tehdä esitys miten potilasturvallisuuden edellyttämä kielitaito tulee määrittää yleiset kielitutkinnot huomioiden. Työryhmän tulee lisäksi ottaa kantaa eri tapoihin hankkia vaadittu kielitaito sekä tehdä esitys tarvittavista säädösmuutoksista, antaa arvio kustannusvaikutuksista ja eri rahoitusvaihtoehdoista. Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 2013 Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson 4

5 Ministerns svar KK 203/2013 vp Vesa-Matti Saarakkala /ps Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 203/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Vesa-Matti Saarakkala /saf: Har regeringen beredskap att utan dröjsmål lägga fram ett förslag om att säkerställa att de läkare som kommer till Finland från områden utanför EU och EES har tillräckliga språkkunskaper och är behöriga för att på så vis se till att medborgarna garanteras tillbörlig vård och patientsäkerhet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Tillstånds- och tillsynsverket för social- och hälsovården Valvira legitimerar läkare i Finland på grundval av lagen om yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården (nedan lagen om yrkesutbildade personer) (559/1994). Den som har avlagt läkarexamen i ett land som inte hör till EU eller EES kan få lagligt tillstånd att utöva läkaryrket om han eller hon blir godkänd i ett trefasigt förhör vid Tammerfors universitet. I den första delen av förhöret bedöms läkarens kliniska och teoretiska kunskaper i fysiologi, patologi, farmakologi och principer för vård. Provet motsvarar i fråga om kravnivån slutförhöret som ingår i medicine licentiatutbildningen i Finland. Den andra delen av förhöret innehåller frågor om den finländska hälso- och sjukvården, t.ex. förvaltning, system, läkemedelsförsörjning, social- och hälsoskydd, lagstiftning, etik och rättsmedicin i anslutning till hälso- och sjukvården. Den tredje delen av förhöret är ett praktiskt patientprov vars mål är att säkerställa att läkaren har färdigheter att bemöta en patient, behärskar interaktionsfärdigheterna, kan tillämpa de kunskaper och färdigheter som han eller hon har inhämtat under utbildningen inom primärvården och behärskar de viktigaste metoderna som ingår i en allmänpraktiserande läkares arbete. En person får endast delta ett begränsat antal gånger i proven. För att bli godkänd både i det skriftliga provet och i det praktiska provet förutsätts tillräckliga kunskaper i det finska eller svenska språket. Valvira förutsätter dessutom att den som har avlagt läkarexamen i ett land som inte hör till EU eller EES ska visa upp ett intyg över sina kunskaper i det finska eller svenska språket. Språkkunskaperna ska motsvara åtminstone den nivå som krävs i allmän språkexamen. Enligt lagen om yrkesutbildade personer (559/1994) ska en yrkesutbildad person ha sådana språkkunskaper som uppgiften förutsätter. Enligt lagen om patientens ställning och rättigheter (785/1992) har en patient rätt att få upplysningar om sitt hälsotillstånd, vårdens och behandlingens betydelse, olika vård- och behandlingsalternativ och deras verkningar samt om andra omständigheter som hänför sig till vården och behandlingen och som har betydelse då beslut fattas om hur patienten ska vårdas. En yrkesutbildad person inom hälso- och sjukvården ska ge upplysningar på ett sådant sätt att patienten i tillräcklig utsträckning förstår innebörden av dem. Enligt språklagen (423/2003) ska myndigheterna i sin verksamhet självmant se till att individens språkliga rättigheter förverkligas i praktiken. Enligt lagen om de språkkunskaper som krävs av offentligt anställda (424/2003) kan en person inte anställas i ett tjänsteförhållande om han eller hon inte har tillräckliga kunskaper i det finska eller det svenska språket. När en arbetsgivare anställer läkare och övriga yrkesutbildade personer 5

6 Ministerns svar inom hälso- och sjukvården ska denne förvissa sig om att den som anställs har tillräckliga språkkunskaper. Den av social- och hälsovårdsministeriet tillsatta övervakningsarbetsgruppen för hälso- och sjukvården framlade i sin rapport (SHM 2012:8) förslag till utveckling av legitimeringsförfarandet i fråga om yrkesutbildade personen inom hälso- och sjukvården och till beredning och införandet av ett nytt yrkesinriktat språkprov. Social- och hälsovårdsministeriet har i samråd med Valvira utvärderat förslagen som ingår i rapporten och håller på att bereda författningsändringar på grundval av förslagen. Undervisnings- och kulturministeriet håller för närvarande på att tillsätta en arbetsgrupp som före utgången av året ska utarbeta en beskrivning av nuläget när det gäller möjligheterna att erkänna och komplettera sådan yrkeskompetens inom sjuk- och hälsovården vilken har skaffats utanför EU och EES. Arbetsgruppen ska också lägga fram ett förslag om hur man ska bestämma vilka språkkunskaper som patientsäkerheten kräver med hänsyn till de allmänna språkexamina. Arbetsgruppen ska dessutom ta ställning till olika sätt att förvärva de nödvändiga språkkunskaperna och föreslå behövliga ändringar i lagstiftningen, uppskatta kostnadseffekterna och bedöma olika finansieringsalternativ. Helsingfors den 5 april 2013 Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson 6