www.taloudessa. Twi er: @OP_Pohjola_Ekon

Suhdanne-ennuste/Elokuu 1 OP-Pohjola-ryhmä Paussi päällä www.taloudessa. Twi er: @OP_Pohjola_Ekon

n suhdanne-ennuste Elokuu 1 Arvo, mrd. Kysyntä ja tarjonta, määrän muutos, 13 1 13 1e 1e Bruttokansantuote 1,3-1, -1, -,1, Tuonti 7, 1,3 -,,9 1,3 Vienti 7,9 1, -1,7 1, 1, Kulutus 11,3,3,,1, - yksityinen 111,,1 -,7,1, - julkinen,,7 1,,1, Investoinnit, -, -,9 -,, Muita keskeisiä ennusteita 1 13 1e 1e Kuluttajahintojen muutos,, 1, 1,, Ansiotason muutos, 3,, 1, 1, Työttömyysaste, 7,7,,, Vaihtotase, BKT:sta -1,9 -, -, -1, Julkisyhteisöjen alijäämä, BKT:sta -,1 -, -,7 -, Julkisyhteisöjen velka, BKT:sta,, 9, 1, Arvio EKT1-tilinpidon uudistuksen vaikutuksista EMU-lukuihin BKT:n kasvu maailmalla Osuus*, 13 1 13 1e 1e Maailma 1, 3, 3, 3,1 3,3 USA 19,3,,,, Euroalue 13,1 -, -,,7,9 Japani, 1, 1, 1, 1, Ruotsi,,9 1, 1,7, Kehittyneet maat yht., 1, 1,3 1,7, Kiina 1, 7,7 7,7 7, 7, Intia,,7,,, Brasilia, 1,, 1, 1, Venäjä,9 3, 1,3,3 -, Viro, 3,9,, 1, Kehittyvät maat yht. 7,,1,7,7, * Ostovoimakorjatut BKT-osuudet Lähteet: Tilastokeskus, Eurostat, IMF ja OP-Pohjola-ryhmä

Suhdanne-ennuste..1 Paussi päällä Maailmantalouden näkymät ovat heikentyneet. Talouden vauhti säilyy tänä vuonna käytännössä viime vuoden tasolla. Vuonna 1 talouskasvu piristyy ainoastaan hieman ja säilyy pitkän ajan keskiarvoa matalammalla. Vaisummat näkymät eivät ole seurausta pelkästään Ukrainan kriisin heijastusvaikutuksista, vaan maailmantalous on muutoinkin verkkaisemmassa vauhdissa. Venäjän talous kasvoi hieman vielä vuoden alkupuolella, mutta kehitys notkahtaa syksyn aikana ja säilyy heikkona ensi vuonna. Oletamme, että pakotteet ovat voimassa vuoden ja Venäjän talous supistuu ensi vuonna. Euroalueella viime vuonna lupaavas alkanut elpyminen kangerteli kuluvan vuoden alkupuolella. Globaalit vien markkinat eivät juuri tarjoa lisätukea elpymiselle ja myös Ukrainan kriisin seuraukset painavat talou a. Euroalueen talous pysyy kasvussa, mu a talouden vauh ei juuri kohene ensi vuonnakaan. EKP ilmoitti kesäkuussa laajan toimenpidekokonaisuuden, josta osaa aletaan toteuttaa vasta syksyllä. Aiemmin arvioitua heikomman talous- ja inflaatiokehityksen vuoksi EKP joutuu kuitenkin palaamaan elvytystoimiin talven aikana. Tämä merkitsee käytännössä rahan määrän lisäämistä talouteen niillä keinoilla, jotka ovat EKP:lle luvallisia. Yhdysvalloissa aletaan jo kiristää politiikkaa, joten euro heikkenee. Suomen talous kärsii vientimarkkinoiden vaisusta kehityksestä. Maaliskuun suhdanneennusteeseen verrattuna vientimarkkinoiden heikentyneet näkymät vievät tämän ja ensi vuoden talouskasvusta yhteensä runsaat -yksikköä. Suomen BKT on osapuilleen polkenut paikallaan vuoden 1 viimeisestä neljänneksestä. Vientimarkkinoiden vastoinkäymiset taittavat orastaneen nousun ja talous polkee paikallaan pitkälle ensi vuoteen. Arvioimme Suomen BKT:n kasvavan, ensi vuonna. Talouden heikko kehitys on laajapohjaista, sillä kotimarkkinoilla voidaan odottaa elpymistä vasta viennin vanavedessä. Vähäisen talouskasvun heijastusvaikutukset jäävät kuitenkin maltillisiksi. Työttömyys nousee edelleen, mutta olosuhteisiin nähden verrattain vähän. Inflaatio säilyy matalana verojen korotuksista huolimatta. Heikon vien kehityksen vuoksi vaihtotaseen vaje ei kuitenkaan juuri supistu. Julkisen talouden vaje ei pienene kaavailujen mukaisesti. Valtiovarainministeriön arvioimaa kehitystä hitaampi talouskasvu lisää vajetta 1 miljardilla eurolla vuonna 1. Suomen julkinen talous ei riko EU-kriteereitä ensi vuonna heikentyneestä tilanteesta huolimatta. Julkinen velka ylittää :n rajan, mutta vähemmän kuin mitä Suomen osuus on ERVV:n lainoista. Lisäksi tilannetta on pakotteiden vuoksi pidettävä poikkeuksellisena, joten kriteerejä ei voida tulkita tavanomaiseen tapaan. Talousnäkymien riskit ovat poikkeukselliset. Geopoliittisten riskien lisäksi euroalueen talous on edelleen hauraassa tilassa, jonka tasapaino voi järkkyä, jos talouskehitys heikkenee uudestaan. Suomessa pitkään jatkunut stagnaatio voi heikentää pitkän ajan näkymiä. 1

Maailmantalous Maailmantalous ei elvy paljoakaan Maailmankaupan kasvu jäi vuoden alkupuoliskolla vuoden 13 keskimääräiseen vauh in. Vuoden alun notkahduksen jälkeen vauh hieman elpyi keväällä ja suhdannekyselyt puoltavat tällä erää lievää piristymistä ainakin kolmannelle neljännekselle. Maailmankauppa kasvaa tänä vuonna sil vain hieman viime vuo a nopeammin, ja vauh jää selväs alle pitkäaikaisen keskiarvon. Ensi vuonna maailmankauppa elpyy ainoastaan hieman. Maailmantalouden kasvun jää kokonaisuutena vaisummaksi kuin vuoden alussa odote in. Myös näkymät ovat vaimentuneet. Kehi yvien markkinoiden talouskasvu jatkuu samaa vauh a niin tänä kuin ensi vuonna. Kehi yneissä maissa vastuu elpymisestä siirtyy ensi vuonna Yhdysvaltain harteille. Tänä vuonna euroalueen elpyminen kohensi teollistuneiden maiden suhdanne lanne a, mu a ensi vuonna euroalueen vauh ei juuri piristy. Raaka-aineiden hinnat eivät olennaises nouse lähimmän vuoden aikana. Yksi äisissä hyödykkeiden kehityksessä on toki suuria eroja. Talouskehityksen säilyessä suhteellisen verkkaisena kysyntäpaineet eivät juuri nosta hintoja. Öljymarkkinat ovat turvallisien tarjontanäkymien vuoksi säilyneet rauhallisina geopolii sista paineista huolima a. Kansainvälisiltä hyödykemarkkinoilta ei ole tulossa juurikaan in aa opaineita seuraavan vuoden aikana. Osassa maita ko maiset tekijät sen sijaan jo pyrkivät kiihdy ämään in aa ota. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Britanniassa talouden elpyminen ja kevyt rahapoli ikka ovat vähitellen alkamassa kiihdy ää hintojen nousua. Näkymät ovat sil pohjimmiltaan mal lliset myös ensi vuonna. Suurimmat maailmantalouden riskit lii yvät geopolii siin tekijöihin, jotka voivat nopeas muu aa näkymiä ainakin osassa maita. Rahapoli ikan kiristyminen Yhdysvalloissa ja eri maiden väliset kasvuerot luovat jänni eitä rahoitusmarkkinoille. Talouden riskit ovatkin nousussa myös ilman Ukrainan kriisin seurauksia. 3 1-1 - -3 indeksi 7 3 3 indeksi 1 1 1 Maailmantalouden kasvu 9 97 99 1 3 7 9 11 13 1e Kehittyvien maiden osuus kasvusta Kehittyneiden maiden osuus kasvusta Lähteet: IMF, OP-Pohjola-ryhmä Maailmankauppa* ja globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi muutos ed. vuodesta, 7 9 1 11 1 13 1 Lähteet: CPB ja JP Morgan Maailmankauppa Globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi * 3 kk:n liukuva keskiarvo Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit Raaka-aineiden hinnat (HWWI) 9 1 11 1 13 1 Osakekurssit (STOXX, Global 1) 1 1 - -1-1 - indeksi 3 3 1 1

Yhdysvallat Laajapohjaista, kohtuullista kasvua Yhdysvaltain talous ponnah toisella vuosineljänneksellä reippaaseen kasvuun ensimmäisen neljänneksen notkahduksen jälkeen. Ensimmäisen vuosipuoliskon kasvu jäi kuitenkin kokonaisuutena vaisuksi. Talous kasvaakin tänä vuonna vain hieman runsaat, kuten viime vuonna. Loppuvuoden ja vuoden 1 talousnäkymät ovat verra ain myönteiset. Talouskasvu nojaa varsin laajaan pohjaan. Kulu ajien luo amus on noussut korkeimmalle tasolleen si en 7 syksyn. Työllisyyden suotuisa kehitys ja reaalipalkkojen nousu kaunistavat ko talouksien tulokehitystä. Yksityinen kulutus parantaakin hieman vauh aan ensi vuonna. Kasvu ei sil yllä kuin viime vuosikymmenien keskivertovauh in. Investoinnit kasvavat vahvas. Yritysten voitot ovat ennätystasolla ja rahoituskustannukset ovat matalat. Uudelle kapasitee lle on tarve a, sillä kapasitee n käy öasteet alkavat lähentyä edellisen korkeasuhdanteen tasoja. Asuinrakennusinvestoinnit jatkavat nousua matalalta tasolta. Säästöihin joudutaan palaamaan Julkinen kysyntä on Yhdysvaltain ko markkinoiden heikoin lenkki. Se ei kasva vielä ensi vuonnakaan. Talouspoli ikan kiristysote on sil laantunut merki äväs vuoden 13 voimakkaiden menosäästöjen jälkeen. Niiden seurauksena julkinen vaje pieneni olennaises, ja julkisen velan kehitysnäkymät saa in vakaammalle pohjalle. Alijäämän täytyy sil edelleen pienentyä, jota korkeaksi noussut julkisen velan taso kääntyisi laskuun. Säästöihin joudutaankin palaamaan lähivuosina. Viennin kasvu jää tänä vuonna pienehköksi maailmankaupan verkkaisen vauhdin vuoksi. Ensi vuonna kehitys ei virkisty paljoa. Odotamme dollarin vahvistuvan, mikä yhdessä työvoimakustannusten nousun ja ko markkinoiden vahvan imun vuoksi hidastavat viennin nousua. Vaihtotaseen vaje alkaa ensi vuonna jälleen suurentua. muutos ed. neljänneksestä vuositasolla, Yksityinen kulutus - - - - -1 ind. 7 3 1 Yksityinen kulutus ja BKT Yhdysvalloissa BKT 7 9 1 11 1 13 1 Yhdysvaltain kuluttajien luottamusindeksi ja teollisuuden ostopäälliköiden indeksi 7 9 1 11 1 13 1 Ostopäälliköt (ISM) Kuluttajat ind. 1 Yhdysvallat Keskeisiä ennusteita 1 13 1e 1e BKT, määrän muutos,,,,, Inflaatio,,1 1, 1,,3 Työttömyysaste,,1 7,,,7 Vaihtotase, BKT:sta -,7 -,3 -,7-3, Julkinen ylijäämä, BKT:sta -9,7-7,3 -, -, Julkinen velka, BKT:sta 1, 1, 17, 17, Lähteet: IMF, Eurostat ja OP-Pohjola-ryhmä 1 1 7 3

Yhdysvallat Yhdysvaltain talouskasvu on viime vuosina perustunut työpanoksen lisääntymiseen. Tuo avuuden kasvu on jäänyt selväs historiallista keskiarvoa matalammaksi. Suotuisa työllisyyskehitys on painanut työ ömyysaste a alaspäin odotuksia nopeammin. Tätä on au anut myös työvoiman vaisu kehitys. Viime aikoina työvoiman ulkopuolelle ajautuneiden mu a työhalukkaiden määrä on alkanut jälleen pienentyä. Työ ömyys ei alene enää aivan yhtä nopeas kuin parina aiempana vuonna. Työ ömyysaste on kuitenkin laskenut jo viime vuosien keskiarvotasolle noin kuuteen prosen in. Samalla on alkanut ilmetä merkkejä palkkapaineista. In aa o onkin alkanut nostaa päätään, vaikka se toki on edelleen mal llisella tasolla. Ensi vuonna palkkapaineet väistämä ä lisääntyvät ja in aa o nopeutuu edelleen vähitellen. Rahapoli ikka kiristyy 3 1-1 - -3 11 1 Kuluttajahinnat Yhdysvalloissa muutos ed. vuoden vast. kuukaudesta Kuluttajahinnat Pohjahinnat 7 9 1 11 1 13 1 Yhdysvaltain työttömyysaste Fed on kuluvan vuoden aikana vähentänyt val olainaostojaan ja kuluvan vuoden aikana ostot lopetetaan kokonaan. Ensimmäinen koronnosto on edessä vuonna 1. Tällä erää keskuspankki on edelleen tuntunut olevan enemmän huolissaan työ ömyydestä kuin in aa onäkymistä. Fed on toistaiseksi vies nyt, e ä koron nosto on vielä huoma avan ajan päässä. Se katsoo pystyvänsä reagoimaan in- aa on kiihtymiseen tarvi aessa nopeas. 9 7 7 9 1 11 1 13 1 Kausitasoitettu Historiallises työ ömyysasteen painuminen alle viiden prosen n on yhdistynyt in aa on kiihtymiseen. Työ ömyyden nykytrendin jatkuminen yllä äisi Fedin pahas ja myös Fedin johdossa on henkilöitä, jotka katsovat keskuspankin olevan myöhässä korkopoli ikassaan. Vaikka työ ömyyden lasku hidastuisi viimeaikaisesta, niin hintapaineiden nousu on väistämä ä edessä. Riskinä on, e ä Fed joutuu toimimaan odote ua nopeammin ensi vuonna, mikä voi järky ää markkinoita, jotka ovat to uneet keskuspankin elvy ävään poli ikkaan. 7 3 1 Yhdysvaltain korkoja Fed Funds-korko 1 3 7 9 1 11 1 13 1 Libor (1 kk) Valtion obligaatiot (1 v)

Euroalue Talouskasvu jatkuu vaimeana Euroalueen talous jatkoi kasvussa kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla hidastumisesta huolima a. Niin ko mainen kysyntä kuin vien tukivat talouskasvua. Euromaiden talouskasvu pysyi erkanevaisena. Osassa jäsenmaista, kuten Espanjassa, talouskasvu oli ripeää, sen sijaan Italiassa BKT supistui ja Ranskassa talous polki paikallaan. Pienemmissä talousliiton maissa kasvu oli monin paikoin verraten hyvää. Tänä vuonna euroalueen BKT kasvaa,7 ja ensi vuonna,9. EU:n pää ämät uudet talouspako eet Venäjää kohtaan tulivat voimaan 1..1. Venäjä vastasi vastapako eilla, jotka koskevat EU-maiden elintarvikkeiden vien ä Venäjälle. Ukrainan kriisi, talouspako eet ja talouden toimijoiden epävarmuus hidastavat Venäjän talouskasvua ja myös euroalueen talouskasvua. Pako eet ja Venäjän heikko talouskehitys vähentävät euroalueen vien ä Venäjälle, hillitsevät investoin ak vitee a ja voivat aiheu aa katkoksia raaka-aineiden saannissa Venäjältä. Viimeaikaiset suhdanneindikaa orit ja talous lastot vii aavat euroalueen talouskasvun jatkuvan loppuvuonna suunnilleen samanlaisena kuin alkuvuonna. Talouskasvu nojaa pääosin ko talouksien kulutukseen ja investointeihin. Vaimean vien markkinakysynnän johdosta vien kasvaa hitaas, vaikka euron kurssi jatkaakin heikkenemistrendillä. Työllisyys- lanteen koheneminen ja vaimea in aa o tukevat ko talouksien ostovoimaa ja kulutusta. Alhainen korkotaso ja Euroopan keskuspankin toimet lainanannon piristämiseksi pitävät yllä investoin ak vitee a. Ensi vuonna euroalueen talouskasvu kohenee vähän tästä vuodesta. Matalat korot ja kohentuneet rahoitusolosuhteet pitävät investoinnit kasvussa. Vien ä tukee euron heikkeneminen, sillä vien markkinoiden toipuminen jää vähäiseksi. Astei ain paraneva työllisyys, matala in aa o ja ko talouksien velkataakan pienentyminen tukevat yksityistä kulutusta. Myös julkisen talouden sopeu amistoimien väheneminen tuo pienen posi ivisen lisäyksen talouskasvuun. BKT, määrän muutos, 3 1-1 - -3 - BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä Ranska Espanja Saksa Italia 1 11 1 13 1 Euroalue Euroalue Keskeisiä ennusteita 1 13 1e 1e BKT, määrän muutos, -,7 -,,7,9 Inflaatio,, 1,3, 1, Työttömyysaste, 11, 1, 11, 11, Vaihtotase, BKT:sta 1,,,, Julkinen ylijäämä, BKT:sta -3,7-3, -, -, Julkinen velka, BKT:sta 9,7 9, 9, 9,3 Lähteet: IMF, Eurostat ja OP-Pohjola-ryhmä 1 13 1e 1e Saksa,7, 1, 1,7 Ranska,,,, Italia -, -1,9 -,, Espanja -1, -1, 1, 1, Lähteet: IMF, Eurostat ja OP-Pohjola-ryhmä

Euroalue Euromaiden talouskasvu jatkuu eritah sena ennustevuosina. Saksa säilyy talousalueen kasvuveturina. Espanjaa lukuun o ama a muissa isoissa jäsenmaissa kasvu on vaisua. Venäjä-pako eet hidastavat monen jäsenmaan talouskasvua tänä ja ensi vuonna. Eniten kärsivät naapurival ot ja paljon Venäjän kanssa kauppaa käyvät jäsenmaat. Työllisyys paranee vähitellen Euroalueen työllisyys on ollut pienessä kasvussa kuluvan vuoden aikana. Samaan aikaan työ ömyys on vähentynyt. Kesäkuussa työ ömyysaste oli 11,, kun se viime vuonna oli keskimäärin 1,. Maiden välillä työ ömyyserot ovat edelleen suuret, vaikka monessa jäsenmaassa lanne on kohentunut. Euromaat voidaan jakaa kolmeen ryhmään työ ömyyskehityksen suhteen. Maissa, joissa taloudellinen ak vitee on ollut hyvää, työ ömyys on vähäistä, kuten Saksassa ja Itävallassa. Rahoitustukea saaneissa maissa työ ömyys on myös pienentynyt taloudellisen ak vitee n vilkastuessa. Työ ömyys on lisääntynyt maissa, joissa talouskasvu on ollut nega ivista tai vaimeata, kuten Suomessa ja Ranskassa. Teollisuuden ostopäälliköiden indeksejä indeksi Saksa Espanja Euroalue 1 11 1 13 1 3 1 1 Työttömyysaste euroalueella Espanja Euroalue Suomi Rahoitustukimaat palasivat rahoitusmarkkinoille Euroalueen val oiden velkakriisi ei ole pahemmin heilu anut markkinoita tänä vuonna. Kriisimaiden val onlainojen korot ovat olleet pääsääntöises laskusuunnassa. Val onlainojen korot ovat monen kriisimaan kohdalla alle velkakriisiä edeltäneen tason. Kesän aikana Portugalin val onlainojen korot nousivat hieman maan rahoitustukipake n pää ymisen aiheute ua epävarmuu a sijoi ajien keskuudessa ja keskuspankin ote ua haltuunsa maan suurimman pankin. 3 Kausitasoitettu Saksa 7 9 1 11 1 13 1 Lähde: Eurostat Ranska Pitkät korot Valtion obligaatiot (1v) Portugali Italia Espanja Rahoitustuen pääty yä Espanjan, Irlannin ja Portugalin kohdalla, enää Kreikka ja Kypros turvautuvat troikan tukiohjelmaan ja -pake in. Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla Kreikan ja Kyproksen kansantuo eet supistuivat edelleen. Merkit talouden ak vitee n vilkastumisesta ovat kuitenkin lisäänty- 1 Saksa 1 Suomi

Euroalue neet ja työmarkkinoilla lanne on mennyt parempaan suuntaan. Kreikka tarvitsee myös jatkossa rahoitustukea nykyisen pää yessä tämän vuoden lopulla. Sopeutustoimista huolima a maan julkisen sektorin velka on edelleen liian korkea. Kyproksen rahoitusapu ulo uu vuoteen 1 as. Ilman rahoitustukea pärjäävissä maissa, Espanjassa, Irlannissa ja Portugalissa, talouden kehitys on parempaa. Esimerkiksi Espanjassa talous kasvaa, vien vetää ja työllisyys kohenee astei ain. Talouden sopeutustoimet ovat tuo aneet tuloksia: hintakilpailukyky on parantunut, velkaantuminen on saatu hallintaan ja taloudellinen toimeliaisuus on vilkastunut. In aa o säilyy vaisuna Euroalueen in aa o on ollut odote ua hitaampaa tänä vuonna. Tammi heinäkuussa in aa o oli keskimäärin,. Energian hintojen halpeneminen ja teollisuustuo eiden hintojen vaimea kehitys jarru vat in aa ota. Kuluvana vuonna in aa o on ollut nega ivista Kreikassa, Kyproksella, Portugalissa ja Slovakiassa. Alhaisesta in aa osta huolima a koko euroalueen osalta ei voida puhua de aa osta eli hintojen yleisestä laskusta. - -1-1 - Vaihtotase suhteessa BKT:een neljänneksen liukuvista keskiarvoista Portugali 9 1 11 1 13 1 indeksi =1 1 13 1 11 1 9 7 Espanja Irlanti Italia Viennin arvo 1 kk:n liukuva keskiarvo Espanja Kreikka Kreikka Portugali Irlanti 9 1 11 1 13 1 Italia Hintojen nousuvauh säilyy hitaana ennustevuosina. Keskiarvon alle jäävä maailmantalouden kasvuvauh pitää öljyn ja raaka-aineiden hintapaineet kurissa. Toki geopolii set jänni eet voivat hetkellises nostaa hintoja maailmanmarkkinoilla, mu a pohjimmiltaan hintanäkymät ovat vakaat. EKP tukee euroalueen talouskasvua 3 1 Euroalueen inflaatio ja kontribuutiot Inflaatio Vahvistaakseen talouskasvua, nopeu aakseen in- aa ota ja vilkastu aakseen pankkien lainanantoa Euroopan keskuspankki esi eli monipuolisen rahapolii sen toimenpidepake n kesäkuussa. Pake sisälsi keskuspankkikorkojen laskuja ja likviditee ä lisääviä toimia. Ohjauskorko laske in,1 :iin ja talletuskorko nega iviseksi -,1 :iin. Osa toimista toteutetaan myöhemmin tänä ja ensi vuonna, kuten 7-1 - Pohjainflaatio Ruoka, alkoholi ja tupakka Energia 9 1 11 1 13 1

Euroalue euroalueen pankeille tarjo avat kohdennetut pitkäaikaiset rahoitusoperaa ot. Keskuspankki pyrkii myös elvy ämään euroalueen omaisuusvakuudellista ABS-arvopaperimarkkinaa muun muassa epätavan-omaisten rahapolii sten toimien toteu amiseksi. EKP:n toimet laskivat markkinakorkoja kesällä. Euribor-korot pysyvät myös jatkossa alhaalla, sillä EKP on vies änyt pitävänsä keskuspankkikorot nykytasoilla pitkään. Nykyisten pääte yjen toimien lisäksi keskuspankki joutuu tekemään uusia elvy äviä toimia, koska talouskehitys jää ennakoidusta. EKP ilmoi heinäkuun kokouksessaan muu avansa kokouskäytäntöjään. Vuonna 1 kokoukset pidetään kuuden viikon välein ja niistä julkaistaan keskustelupöytäkirjat muutaman viikon kuluessa. Lisäämällä avoimuu a EKP pyrkii laajentamaan markkinoiden ymmärtämystä rahapoli ikastaan samalla tapaa kuin muut suuret keskuspankit.,, 1, 1,,, -, 3 kk:n euribor 1 11 1 13 1 Korkojen kehitys 1 kk:n euribor EKP:n ohjauskorko EKP:n talletuskorko Pankkien luotot yrityksille muutos ed. vuoden vast. kuukaudesta Keskuspankki tarkastaa parhaillaan myös euroalueen pankkien taseita. Arvioin koostuu pankkien riskien ja saamisten laadun arvioinnista ja stressites stä. Tarkastus valmistuu lokakuun loppuun mennessä, jolloin pankkivalvonta aloi aa toimintansa EKP:n yhteydessä. -1 1 1 - Euroalue Suomi 7 9 1 11 1 13 1 Lähde: Suomen Pankki 1 mrd. 1, 1, 1, 1,,,,,, EKP:n rahapoliittiset likviditeettiä tukevat operaatiot 9 1 11 1 13 1 Pitempiaikaiset operaatiot Perusrahoitusoperaatiot Rahapoliittisista syistä hallussa pidettävät arvopaperit

Erityisteema Euroopan keskuspankki pyrkii nopeu amaan talouskasvua Euroopan keskuspankki ilmoi kesäkuun kokouksessaan laajasta ja monipuolisesta rahapolii sesta toimenpidepake sta. Ohjauskorko laske in,1 :iin ja talletuskorko nega iviseksi -,1 :iin. Lisäksi markkinoille lasketaan lisää likviditee ä kohdennetuilla rahoitusoperaa oilla ja val onlainapaperien osto-ohjelman sterilisoinnin lope amisella. Keskuspankki pyrkii toimillaan kohentamaan euroalueen talouskasvua, nostamaan in aa ota ja piristämään pankkien lainanantoa yrityssektorille. Miten EKP:n toimet ovat vaiku aneet talouteen? Euribor-korot laskivat EKP:n päätöksen seurauksena. Kolmen ja 1 kuukauden euribor-korot laskivat ohjauskoron muutoksen verran. Talletuskoron lasku nega iviseksi laski eonia- eli yli yön koron muutamaan korkopisteeseen, mu a on säilynyt posi ivisena. Kriisimaiden val onlainojen osto-ohjelman kuivaamisen lope aminen ei ole merki äväs lisännyt markkinoiden likviditee ä, sillä samanaikaises pankkien keskuspankkirahoitus on vähentynyt. Euron valuu akurssi on heikentynyt. Kesäkuussa euron kurssi suhteessa Yhdysvaltojen dollariin oli 1,3 ja nyt elokuussa kurssi on laskenut 1,33. Valuu akurssin heikkeneminen on ollut varsin pientä, mu a euron heikkeneminen tulee voimistumaan loppuvuonna ja ensi vuonna, kun EKP lisää likviditee ä markkinoille ja korkotaso pysyy alhaalla. Lisäksi Yhdysvalloissa keskuspankki alkaa kiristää rahapoli ikkaansa ensi vuonna, mikä vahvistaa Yhdysvaltojen dollaria. Euroalueella pankkien luotonanto yksityiselle sektorille on vähentynyt jo pidemmän aikaa. EKP pyrkii kohdennetuilla pitempiaikaisilla rahoitusoperaa oilla hoitamaan tätä ongelmaa ja edistämään pankkien luotonantoa yksityiselle sektorille. Ensimmäiset kohdennetut rahoitusoperaa ot toteutetaan syyskuussa ja joulukuussa. Sen jälkeen maaliskuun 1 ja kesäkuun 1 välisenä aikana operaa oita toteutetaan neljännesvuosi ain. Lisäksi EKP pyrkii käynnistämään uudelleen euroalueen omaisuusvakuudellista ABS-arvopaperimarkkinaa, joka hiljeni talouskriisin aikana. Keskuspankissa tehdään parhaillaan asiaan lii yvää valmistelutyötä. ABSmarkkinan uudelleen käynnistäminen on monivaiheinen ja pitkähkö prosessi, jossa markkinaosapuolilla on keskeinen rooli. Toimivan omaisuusvakuudellisen markkinan kau a EKP pystyisi toteu amaan epätavanomaista rahapoli ikkaansa ostamalla paketoituja velkakirjoja. Pankkien yötalletukset ja ylimääräiset reservit EKP:ssä mrd. 9 Yötalletukset ja ylimääräiset reservit 7 3 1 7 9 1 11 1 13 1 Yötalletukset Ylimääräiset reservit Euron arvo dollareissa EUR/USD 1,7 1, 1, 1, 1,3 1, 1,1 7 9 1 11 1 13 1 9

Japani ja Iso-Britannia Japanissa in aa o nousussa Japanin talouskasvu oli vaihtelevaa alkuvuonna. Talous kasvoi voimakkaas tammi maaliskuussa. Ko mainen kysyntä ja vien tukivat talouskasvua. Huh kuussa kulutusveroa noste in 3 -yksiköllä :iin, mikä hyydy talouskasvun toisella neljänneksellä. Veron nosto vaimentaa yksityistä kulutusta ja BKT:n kasvua myös loppuvuonna. Talouskasvu jää 1 :iin vaimean yksityisen kulutuksen johdosta ensi vuonna. In aa o on selväs kiihtynyt viime aikoina ja antaa toivoa, e ä maan keskuspankki pystyisi selä ämään talou a pitkään vaivanneen de aa okierteen. Rahapoli ikka pysyy edelleen elvy ävänä. Maan hallituksen uuden kasvustrategian mukaan Japanin yhteisöveroaste lasketaan alle 3 :iin nykyisestä 3, :sta tulevina vuosina. Talouden kasvuedellytyksiä tuetaan myös muilla toimilla. Ison-Britannian talous vahvassa kasvussa Ison-Britannian BKT kasvoi 3 :n vauh a kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Ko talouksien kulutuksen lisääntyminen ja investoin en vahva kasvu olivat hyvän kasvuvauhdin takana. Iso- Britannia on onnistunut jä ämään taakseen heikon kasvujakson. Julkisen talouden vakau aminen, elvy ävä rahapoli ikka ja ko talouksien velkataakan pienentyminen ovat osaltaan tukeneet talouden elpymistä. Maan talous kasvaa vahvas ennustevuosina. Odote ua vahvempi talouskasvu on aikaistanut Englannin keskuspankin tarve a kiristää rahapoli ikkaansa. Tuntuva asuntohintojen nousu etyillä alueilla, hidastunut in aa o ja koheneva työllisyys puhuvat myös ohjauskoron nostojen puolesta. Toistaiseksi keskuspankki on käy änyt makrovakaudellisia toimia estääkseen asuntomarkkinoita ylikuumenemasta. 1 1 Japani Keskeisiä ennusteita 1 13 1e 1e indeksi 7=1 1 9 9 9 9 9 BKT, määrän muutos, 1, 1, 1, 1, Inflaatio,,,, 1, Työttömyysaste,,3, 3, 3, Vaihtotase, BKT:sta 1,,7, 1, Julkinen ylijäämä, BKT:sta -,7-9, -7, -, Julkinen velka, BKT:sta 37,3,,, Lähteet: IMF, Eurostat ja OP-Pohjola-ryhmä BKT:n määrä Japanissa ja Isossa-Britanniassa 7 9 1 11 1 13 1 Japani Iso-Britannia Iso-Britannia Keskeisiä ennusteita 1 13 1e 1e BKT, määrän muutos,,3 1,7 3, 3, Inflaatio,,, 1, 1,9 Työttömyysaste,, 7,,, Vaihtotase, BKT:sta -3, -, -3,7-3,3 Julkinen ylijäämä, BKT:sta -,1 -, -, -, Julkinen velka, BKT:sta 9,1 9, 91, 9, Lähteet: IMF, Eurostat ja OP-Pohjola-ryhmä Ohjauskoron nosto tulee ajankohtaiseksi viimeistään ensi vuonna. Keskuspankki nostaa korkoa vähitellen ja koronnostosykli etenee varsin hitaas. 1

Ruotsi Vakaalla pohjalla Ruotsin talous kasvoi viime vuonna kohtuullises kulu ajien vedolla. Kulu ajien luo amus on vähitellen noussut kuluvan vuosituhannen keskiarvotasolle. Tänä vuonna yksityinen kulutus on parantanut vauh- aan en sestään ja näkymät niin kuluvan vuoden lopulle kuin ensi vuodelle ovat hyvät. Vien on viime aikoina ollut Ruotsin talouden heikko lenkki. Viime vuonna vien supistui ja tänä vuonna elpyminen on jäänyt odotuksista. Ruotsin vien on kärsinyt aina viime aikoihin saakka vahvistuneesta kruunusta. Ennen kaikkea kyse on sil päävien markkinoiden kasvusta. Viime aikoina vien ä on roko anut myös kehi yvien markkinoiden aiempaa vaisumpi kehitys. Viennin kasvu jää pieneksi niin tänä kuin ensi vuonna, jolloin heikentynyt valuu akurssi tosin tukee vien ponnisteluja. Olematonta in aa ota Vähäiset kansainväliset hintapaineet, verkkainen talouskasvu ja valuu akurssin kallistuminen ovat painaneet in aa on jopa pakkaselle. Kesällä Riksbank laski ohjauskorkonsa, :iin,7 :sta matalan in aa on vuoksi. Koron nostot saa avat tulla kyseeseen jo ensi vuonna, mu a mal llisella tahdilla. Vahvasta kruunusta kärsinyt vien teollisuus on arvostellut keskuspankkia hitaudesta. Keskuspankin näkökulmasta näin matala korkotaso lisää kuitenkin rahoitusvakauden riskejä erityises asuntomarkkinoilla. Ko talouksien velkaantuneisuus herä ää keskuspankissa jatkuvaa huolta ja kesän keskusteluissa on noussut esille, e ä suomalaismallinen lyhennyskul uuri olisi paikallaan Ruotsissakin. Talouden tasapaino on hyvissä kan missa. Vaihtotase on ylijäämäinen ja julkisen talouden tasapaino hyvällä mallilla. Syksyllä on edessä vaalit ja vetovastuu hallituksessa voi hyvin muu ua. Tämä voi merkitä kevyempää nanssipoli ikkaa, joka tukee lyhyellä aikavälillä Ruotsin talouskasvua. Hyvän talouden tasapainon vuoksi vien markkinoiden riskit eivät toteutuessaan horju aisi Ruotsin talou a yhtä paljon kuin itäistä naapuriaan. 1 - - - - saldoluku 3 1-1 - -3 - BKT, vienti ja kulutus Ruotsissa määrän muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä BKT 7 9 1 11 1 13 1 Kuluttajien ja teollisuuden luottamusindikaattori Ruotsissa Kuluttajat Teollisuus 7 9 1 11 1 13 1 Ruotsi Keskeisiä ennusteita 1 13 1e 1e BKT, määrän muutos,,9 1, 1,7, Inflaatio,,9,,,7 Työttömyysaste,,,, 7, Vaihtotase, BKT:sta,,,, Julkinen ylijäämä, BKT:sta -,7-1, -, -1, Julkinen velka, BKT:sta 3,3, 1, 1, Lähteet: IMF, Eurostat ja OP-Pohjola-ryhmä Kulutus Vienti 1 1 - -1-1 - 11

Viro Kaksijakoista talouskehitystä alkuvuonna Viron BKT väheni ensimmäisellä neljänneksellä. Heikko kehitys johtui kertaluonteisista tekijöistä; muun muassa lämmin sää vähensi energian tuotantoa. Vien kasvoi vaisus. Toisella neljänneksellä talous kasvoi odotuksia paremmin kertaluonteisten tekijöiden hävi yä. Venäjän talous lanne pako eineen ja vastapako eineen hidastavat Viron talouskasvua loppuvuonna, ja BKT:n kasvu jää, :iin. Viron talouskasvu kohenee ensi vuonna vien markkinoiden kysynnän hitaudesta huolima a. Talouskasvu kohenee epävarmuudesta huolima a 1 1 - -1-1 - BKT:n määrä Baltian maissa muutos ed. vuoden vastaavasta neljänneksestä Viro Liettua 7 9 1 11 1 13 1 Latvia Ukrainan kriisi heikentää Viron vien näkymiä. Venäjä on Viron kolmanneksi tärkein vien maa 11, :n osuudellaan. Suurin osa Viron viennistä Venäjälle on kuitenkin jälleenvien ä. Euroopan talouskasvun pieni paraneminen tukee Viron vien ä ensi vuonna. saldoluku Luottamusindikaattoreita Virossa Kasvun virkoaminen lepää ko maisen kysynnän harteilla. Palkkojen nousu ja työ ömyyden väheneminen pitävät yllä ko talouksien ostovoimaa ja kulutusta. Toisaalta in aa on nopeutuminen tästä vuodesta vaiku aa päinvastaiseen suuntaan. Virossa esiintyy edelleen työmarkkinoilla kohtaantoongelmia, jotka osaltaan pitävät palkkojen nousuvauhdin nopeana. Maassa onkin kiinnite y huomiota yksityisen sektorin palkanmaksuvaraan, joka ei pidemmän päälle voi yli ää tuo avuuden kasvua. - - - - Teollisuus Palvelut Kuluttajat Rakentaminen 7 9 1 11 1 13 1 Epävarmat vien näkymät jarru avat investoin en kasvua kuluvana vuonna. Talouskasvun lievä nopeutuminen lisää investointeja vuonna 1. Myös julkiset investoinnit alkavat kasvaa ensi vuonna uusien EU-tukirahojen ansiosta. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä Uuden hallituksen kevyempi nanssipoli ikka pitää julkisen talouden hieman alijäämäisenä tänä ja ensi vuonna. Maan velkasuhde pysyy euroalueen pienimpänä. Viro Keskeisiä ennusteita 1 13 1e 1e BKT, määrän muutos, 3,9,, 1, Inflaatio,, 3,,9, Työttömyysaste, 1,,,, Vaihtotase, BKT:sta -, -1, -1,3-1, Julkinen ylijäämä, BKT:sta -, -, -, -, Julkinen velka, BKT:sta 9, 1, 1, 9, Lähteet: IMF, Eurostat ja OP-Pohjola-ryhmä 1

Latvia Talouskasvu on vaimentunut Latvian BKT:n kasvuvauh hidastui 3, :iin kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Ko talouksien kulutuksen hidastuminen seli ää pääosin talouskasvun vaimenemista. Ukrainan kriisistä huolima a vien kasvoi varsin hyvin, ja investoinnit elpyivät heikon viime vuoden jälkeen. Venäjän talous lanne painaa Latvian talouskasvua loppuvuonna. Talouskasvu hidastuu hieman ensi vuonna. ja hidastuu lisää ensi vuonna Vaimenemisesta huolima a yksityinen kulutus on talouskasvun veturi ennustevuosina. Palkkojen nousu ja työllisyyden hieman hitaampikin kasvu tukevat ko talouksien ostovoimaa ja kulutusta. Palkkojen tuntuva nousu viime vuosina vaikeu aa työllisyyden kasvua jonkin verran ennustejaksolla. Kulu ajien ostovoiman kannalta myönteistä on in aa on jääminen ennuste ua hitaammaksi tänä vuonna. Ensi vuonna in aa o nopeutuu tästä vuodesta. Investoin en kasvuvauh hidastuu hieman ennustejaksolla. Epävarmuus vähentää yritysten investoin halukkuu a. Toisaalta hyvin mennyt euroon siirtyminen lisää investointeja Latviaan, kuten myös maahan virtaavat EU:n tukirahat. Latvian vien näkymiä varjostaa Ukrainan kriisi, Venäjän heikentyvä talous lanne ja talouspako eet. Venäjä on Latvian kolmanneksi tärkein vien maa 11, :n osuudellaan. Kriisi on näkynyt ulkoisen kysynnän vähenemisenä ja yritysten luo amuksen lievänä heikentymisenä. Onneksi Latvian tavaraviennistä 7 menee EU:hun, joten maa ei ole vain Venäjän viennin varassa. Latvia maksaa takaisin velkaansa Ansiotuloverotuksen lasku pitää julkisen talouden alijäämän 1 :n tuntumassa tänä ja ensi vuonna. Velkasuhde pienenee tuntuvas ensi vuonna, kun Latvia maksaa takaisin lainaamaansa rahoitustukea kansainvälisille tahoille. 1 1 1 1 1 7 9 1 11 1 13 1 Lähde: Eurostat Työttömyysaste Baltian maissa Liettua Latvia Viro Luottamusindikaattoreita Latviassa saldoluku - - - - Kuluttajat 7 9 1 11 1 13 1 Teollisuus Rakentaminen Palvelut Latvia Keskeisiä ennusteita 1 13 1e 1e BKT, määrän muutos,,,1,, Inflaatio,,3,,7, Työttömyysaste, 1, 11,9 1,9 1, Vaihtotase, BKT:sta -, -, -1, -, Julkinen ylijäämä, BKT:sta -1,3-1, -1, -, Julkinen velka, BKT:sta, 3,1 39, 33, Lähteet: IMF, Eurostat ja OP-Pohjola-ryhmä 13

Lie ua BKT:n kasvu vaimeni vähän alkuvuonna Lie uan talouskasvu hidastui tammi kesäkuussa. Talouskasvu nojasi ko maiseen kysyntään. Vien puolestaan supistui Venäjän talous lanteen heikentymisen ja öljytuo eiden kysynnän vähenemisen johdosta. Talouskasvu hidastuu tänä ja ensi vuonna Ukrainan kriisin takia. Baltian maiden vienti Venäjälle ja Ukrainaan osuus viennistä 13, Venäjä Ukraina 19, Talouspako eet iskevät Lie uan vien in Ennustejaksolla talouskasvu on pitkäl peräisin ko maisesta kysynnästä. Hieman paraneva työllisyys, nousevat palkat ja alhainen in aa o tukevat ko talouksien ostovoimaa. Yksityinen kulutus säilyy vahvana, vaikka kulu ajien luo amus onkin heikentynyt lisääntyneen epävarmuuden ansiosta. Energian ja pol oaineiden hintojen lasku hidas Lie uan in- aa on lähelle nollaa kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Samat tekijät pitävät in aa on vaimeana loppuvuonna. Ensi vuonna in aa o nopeutuu. Palkkakustannusten nousu nopeu aa jonkin verran palveluiden in aa ota. Matala korkotaso ja yritysten hyvä rahoitusasema tukevat investoin en kasvua. EU:n rahoi amat hankkeet näkyvät julkisten investoin en lisääntymisenä. Investoin en kasvuvauh kuitenkin hidastuu viime vuoden ripeästä noin 13 :n kasvusta. Lisääntynyt epävarmuus jarru aa yritysten investoin suunnitelmia. Venäjän ase amat vastapako eet elintarvikkeille iskee EU-maista pahiten Lie uaan. Tuon rajoite ujen elintarvikkeiden osuus Lie uan BKT:sta on,. Venäjä on Lie uan tärkein vien maa 19, :n osuudellaan. Lie uan viennistä Venäjälle noin on jälleenvien ä, joka vähenee Venäjän talouden supistuessa. Toisaalta euroalueen talouskasvu tukee Lie uan vien ä. Lie uasta euroalueen jäsen vuonna 1 Heinäkuussa varmistui, e ä Lie uasta tulee talousja rahaliiton jäsen vuoden 1 alusta läh en. Maan julkinen talous ali aa EU:n ase amat Maastrichtkriteerit. 1 1 - - - - -1 11, 11, Luottamusindikaattoreita Liettuassa saldoluku Kuluttajat 7 9 1 11 1 13 1,,9 Teollisuus Rakentaminen Palvelut Liettua Keskeisiä ennusteita 1 13 1e 1e BKT, määrän muutos, 3,7 3,3, 1,7 Inflaatio, 3, 1,, 1,3 Työttömyysaste, 13, 11, 1, 9, Vaihtotase, BKT:sta -1,1 1,3, -, Julkinen ylijäämä, BKT:sta -3, -, -, -1, Julkinen velka, BKT:sta, 39,, 1, Lähteet: IMF, Eurostat ja OP-Pohjola-ryhmä 3, Viro Latvia Liettua Lähteet: Reuters EcoWin, Lietuvos statisticos departementas 1

Venäjä Venäjä jälleen arvaama omilla poluilla Vuoden alussa odote in, e ä Venäjän talous alkaisi vähitellen elpyä viime vuoden notkahduksen jälkeen. Ukrainan kriisi ja odote ua heikompi maailmankaupan kehitys ovat lai aneet odotukset uusiksi. Venäjän talous kasvoi sil,9 vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja vielä toisellakin,. Kesän aikana kriisi on edennyt vaiheeseen, jossa talouden kehitystä on jokseenkin mahdoton ennakoida normaalilla tavalla. EU:sta vuotaneiden etojen mukaan komissio arvioi pako eiden aiheu avan Venäjän taloudelle 1, -yksikön kustannukset suhteessa BKT:hen tänä vuonna ja, -yksikön menetykset vuonna 1. EU:n ja Yhdysvaltain ase amien pako eiden vaikutusta on kuitenkin hyvin vaikea arvioida, koska niiden teho riippuu paljon markkinoiden reak oista ja epäsuorista vaikutuksista. Venäjän itsensä ase aman elintarvikkeiden tuon kiellon merkitys on yhtä lailla vaikea pukea luvuiksi. Vaikutus on huoma avas helpompi arvioida esimerkiksi Suomen näkökulmasta. Venäjällä edes etumerkki ei ole selvä. Oletamme pako eiden purevan siinä määrin, e ä Venäjän talous ei kasva tänä vuonna ja supistuu ensi vuonna. Oletus perustuu sille, e ä pako eet kestävät vuoden, minkä jälkeen lanne alkaa vähitellen palata normaaliin. 1 - - - - -1-1 3 1 1 BKT:n ja viennin määrä Venäjällä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 1 1 BKT Vienti - -1-1 - - -3 7 9 1 11 1 13 1 Lyhyet korot Venäjällä 7 9 1 11 1 13 1 9-1 pv mibor Elvytykseen on varaa Talouden tasapaino on hyvässä kunnossa ja öljytuloista kerä yjen rahastojen vuoksi val olla on lyhyellä aikavälillä mahdollista elvy ää talou a. Finanssikriisin aikainen kehitys paljas kuitenkin, kuinka herkkä Venäjän talous saa aa olla maailmankaupan ja rahoitusmarkkinoiden kau a tuleville häiriöille. Nyt rahoitusmarkkinat ovat säilyneet suhteellisen rauhallisina eivätkä riskilisät ole nousseet radikaalis-. Keskuspankki on sil joutunut nostamaan korkojaan vakau aakseen ruplan. Korot säilyvät jatkossakin koholla. Pako eiden vuoksi in aa o voi kohota ja ruplaa kohtaan on paineita. Venäjä Keskeisiä ennusteita 1 13 1e 1e BKT, määrän muutos, 3, 1,3,3 -, Inflaatio,,1, 7, 7, Työttömyysaste,,,,, Vaihtotase, BKT:sta 3, 1,, 3, Julkinen ylijäämä, BKT:sta, -1,3-1, -, Julkinen velka, BKT:sta 1,7 13, 13, 13, Lähteet: IMF ja OP-Pohjola-ryhmä 1

Kiina Kiinan talous vakaassa kasvussa Kiinan talous on pohjimmiltaan verra ain vakaassa mu a vähitellen hidastuvassa kasvussa. Talvella talouskasvu notkah hieman, mu a viimeaikaisten talousindikaa orien perusteella Kiinan talous on hieman elpynyt alkuvuodesta. Loppuvuonna saavutetaankin vähintään hallituksen tavoi een mukainen 7, :n talouskasvu. Kiinan tuonti ja teollisuustuotanto muutos ed. vuoden vast. kuukaudesta Teollisuustuotanto* 1 1 Vuonna 1 Kiina ei väl ämä ä tavoi ele enää yhtä vahvaa kasvua. Noin 7 :n kasvu rii ää sekä työllisyyden e ä pitkän aikavälin tavoi eiden näkökulmasta. Vien elpyy hieman tästä vuodesta, mu a vastaavas ko markkinoilla investoin en vauh hidastuu. - - Tuonti* * 3 kk:n liukuvasta keskiarvosta 7 9 1 11 1 13 1 - -1 Makrotasapaino hyvällä mallilla Kiinan talouden tasapaino on säilynyt hyvänä. In aa- o on tänä vuonna hieman runsaat kaksi prosen a. Ensi vuonna in aa o kiihtyy vain hieman. Aiempaan nähden mal llinen talouskasvu ja raaka-aineiden hintojen vähäinen nousu edesau avat in aa on pysymistä rauhallisena. Rauhallinen in aa o mahdollistaa kohtuullisen korkotason, jonka kehitykseen vaiku aa kuitenkin keskuspankin halu vaiku aa luo ojen kehitykseen. EUR/CNY 1, 9, 9,,, Valuuttakursseja EUR/CNY USD/CNY 7,,,,, Kiinan vaihtotase on edelleen vakaas ylijäämäinen. Julkinen vaje ja etenkin julkinen velka ovat matalalla tasolla. Kiinan talouden riskit lii yvätkin enemmän yritysten velkaantumiseen ja kansantalouden kokonaisvelka suhteessa kansantuo eeseen on korkea. Korkea velka yhdessä kiinteistösektorin kanssa muodostavatkin edelleen suurimmat lyhyen aikavälin riskit. Kiinan juan heikkeni alkuvuonna ja samalla sen salli in vaihdella aiempaa enemmän. Tarkoituksena on ollut havahdu aa markkinat siihen, e ä valuu akurssi voi välillä myös heikentyä. Kiinan on tarkoitus luopua vähitellen valuu asääntelystä. Samalla myös valuu akurssi voi vaihdella aiempaa enemmän. 7, 1 11 1 13 1 USD/CNY Kiina Keskeisiä ennusteita 1 13 1e 1e BKT, määrän muutos, 7,7 7,7 7, 7, Inflaatio,,7,,3, Työttömyysaste,,1,1,1,1 Vaihtotase, BKT:sta,3,1,, Julkinen ylijäämä, BKT:sta -, -1,9 -, -1, Julkinen velka, BKT:sta,1,, 1,7 Lähteet: IMF ja OP-Pohjola-ryhmä, 1

In a ja Brasilia Uusi hallitus tuonut op mismia In an talouteen In an BKT kasvoi alkuvuonna samaa vakaata vauh a kuin viime vuonna keskimäärin. Talouskasvu oli peräisin ko talouksien kulutuksesta ja viennistä. Kokonaistuotannon kasvu jatkuu samantyylisenä loppuvuonna. Ensi vuonna talouskasvu nopeutuu. Keväällä vali u uusi markkinatalou a kanna ava pääministeri Modi esi eli hallituksen budje n heinäkuussa. Hallitus tulee uudistamaan talouden rakenteita ja kohentamaan talouden kasvupoten aalia. Talouspoli ikalla pyritään muu amaan talouskasvu tasapainoisemmaksi. Markkinoiden odotukset ovat uuden pääministerin suhteen korkealla. Intia Keskeisiä ennusteita 1 13 1e 1e BKT, määrän muutos,,7,,, Inflaatio, 9,3 1,9,3, Työttömyysaste, - - - - Vaihtotase, BKT:sta -,7 -, -, -, Julkinen ylijäämä, BKT:sta -7, -7,3-7, -7, Julkinen velka, BKT:sta,,7,, Lähteet: IMF ja OP-Pohjola-ryhmä In aa o on hidastunut tänä vuonna, mu a se on edelleen korkeahkolla tasolla. In an keskuspankki on tammikuun koronnoston jälkeen pitänyt ohjauskoron, :ssa. In aa on hidastuessa lisää keskuspankki voi aloi aa ohjauskoron laskut. Brasilia kaipaa potkua talouteen 1 1 BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä Intia Brasilian BKT:n kasvu jäi odotuksista alkuvuonna. Talous kasvoi hieman alle edellisvuodesta. Ko talouksien kulutus ja vien pi vät yllä talouskasvua. Sen sijaan investoinnit supistuivat. Brasiliaa vaivaa edelleen korkea in aa o. Keskuspankin toimet eivät ole täysimääräises onnistuneet hidastamaan in aa ota. Alkuvuonna keskuspankki jatkoi rahapoli ikan kiristämistä ja nos ohjauskoron 11 :iin. Tarvi aessa keskuspankki nostaa korkoa lisää. Maassa pidetään presiden nvaalit lokakuussa. Nykyisen presiden n uudelleenvalinta ei ole mitenkään varmaa, sillä äänestäjät ovat turhautuneita hitaasta talouskasvusta ja korkeasta in aa osta. Talouskasvu pysyy tänä ja ensi vuonna vaisuna. Ensi vuonna kasvu hieman nopeutuu, mu a jää jälkeen muiden kehi yvien maiden kasvusta. Vaalien jälkeisellä talouspoli ikalla on suuri merkitys siihen, kuinka Brasilian talou a uudistetaan. - Brasilia 7 9 1 11 1 13 1 Brasilia Keskeisiä ennusteita 1 13 1e e BKT, määrän muutos, 1,,3 1, 1, Inflaatio,,,,3, Työttömyysaste,,,,, Vaihtotase, BKT:sta -, -3, -3, -3,1 Julkinen ylijäämä, BKT:sta -, -3,3-3,7-3, Julkinen velka, BKT:sta,,3,, Lähteet: IMF ja OP-Pohjola-ryhmä 17

Suomi Yhteenveto Talous stagnaa ossa Suomen talous on polkenut paikallaan vuoden 1 lopusta läh en. Samanlainen kehitys jatkui kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla, jolloin Suomen kansantuote oli jokseenkin nollakasvussa. Koko vuoden osalta BKT supistuu,1. Talouskasvu elpyy hieman ensi vuonna, mu a kasvu jää, :iin. BKTennusteita on tarkiste u selväs alaspäin, mihin pääsyynä ovat vien markkinoiden vastoinkäymiset Ukrainan kriiseineen. Arvioimme, e ä vien markkinoiden heikompi kysyntä leikkaa Suomen talouskasvusta, -yksikköä ennustejaksolla. Venäjän heikko talouskehitys varjostaa Suomen vien ä tänä ja ensi vuonna. Tummista pilvistä huolima a vien on pienessä kasvussa vuosina 1 1. Maailmantalouden kasvun hento vahvistuminen on viennin kasvun taustalla. Yksityinen kulutus kasvaa vähän ensi vuonna. Lisääntyvä työ ömyys ja talouden epävarmuus hillitsevät ko talouksien kulutushaluja, ja näkyy säästämisasteen nousuna. Alhaisen in aa on johdosta ko talouksien reaalitulot kasvavat ensi vuonna. Investoinnit supistuvat kolma a vuo a peräkkäin tänä vuonna. Heikko taloudellinen toimeliaisuus ja lisääntynyt epävarmuus toimintaympäristössä rajoi avat yritysten investoin hankkeita. Investoinnit ovat nollakasvussa ensi vuonna. Epävarmuudesta huolima a asuntomarkkinat pysyvät varsin vakaina tänä ja ensi vuonna. Työ ömyysaste on ollut nousussa tänä vuonna ja samanlainen kehitys jatkuu loppuvuonna. Pieni talouskasvu ei käännä työ ömyy ä laskuun, vaan työ ömyysaste nousee, :iin ensi vuonna. In aa- o jatkuu vaimeana ja hidastuu hieman lisää ensi vuonna. Vaihtotase pysyy alijäämäisenä ennustevuosina. Julkisen talouden velkasuhde alijäämän kohenemisesta huolima a yli ää EU:n ase aman :n rajan ensi vuonna. - - - - -1 3 1-1 - BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. ajankohdasta Työpäiväkorjattu sarja 7 9 1 11 1 13 1e 1e Lähteet: Tilastokeskus, OP-Pohjola-ryhmä Suomen kuluttajahinnat 1 kk:n muutos 7 9 1 11 1 13 1e 1e Lähteet: Tilastokeskus, OP-Pohjola-ryhmä BKT:sta 3 1-1 - -3-7 9 1 11 1 13 1e 1e -,1 Julkisen talouden vaje ja vaihtotase Lähteet: Tilastokeskus, OP-Pohjola-ryhmä Vaihtotase Julkisen talouden vaje 1

Suomi Vien Vien pienessä kasvussa alkuvuonna Suomen tavaraviennin määrä oli pienessä kasvussa vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Myös palveluiden vien lisääntyi. Päätoimialoista kasvussa olivat metsäteollisuuden sekä elektroniikka- ja sähköteollisuuden vien. Muiden keskeisten toimialojen, kuten kemianteollisuuden sekä koneiden ja lai eiden, vien sen sijaan supistui. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla Suomen tavaravien EU-maihin oli 7 :n kasvussa, mu a vien muualle laski 11. Suomen vien Venäjälle oli laskussa alkuvuonna eli ennen Ukrainan kriisin kärjistymistä. indeksi 1=1 13 1 11 1 9 Uudet tilaukset ja vienti Kausitasoitetut sarjat Tavaravienti Teollisuuden uudet tilaukset Venäjä varjostaa vien näkymiä Venäjän talous lanne pako eineen varjostaa vien- näkymiä ennustevuosina. Pako eiden ollessa voimassa suunnitellun mukaises vuoden verran niillä on selvä vaikutus Suomen vien in. Venäjän tuon kielto elintarvikkeille leikkaa Suomen viennistä, -yksikköä. Välilliset vaikutukset, kuten Venäjän ja euroalueen talouskasvun hidastuminen, ovat suoria vaikutuksia suuremmat. Arvioimme vien markkinoiden heikon kysynnän leikkaavan Suomen vien ä noin -yksiköllä vuosina 1 1 vuodessa. Kaikesta huolima a Suomen vien on kasvussa tänä ja ensi vuonna. Maailmantalouden kasvun hienoinen koheneminen tukee Suomen vien ä ensi vuonna. Euroalueella talouskasvu on samanlaista kuin tänä vuonna. Matalat palkankorotukset ja euron valuu akurssin heikkeneminen kohentavat vien sektorin hintakilpailukykyä. Vaisu ko mainen kysyntä ja viennin hidas kasvu pitävät tuonnin kasvun vaimeana ennustejaksolla. Vien kasvaa hieman tuon a nopeammin. Kohenemisesta huolima a vaihtotase pysyy selväs alijäämäisenä tänä ja ensi vuonna. mrd. 1 - - - 1 11 1 13 1 Lähteet: Tilastokeskus, Tulli Vienti määrä, uudet tilaukset arvo Suomen kauppa- ja vaihtotase 1 kk:n liukuva summa 7 9 1 11 1 13 1 Lähde: Suomen Pankki Vaihtotase Kauppatase Vienti, tuonti ja vaihtotase 1 13 1e 1e Määrän muutos, Vienti 1, -1,7 1, 1, Tuonti 1,3 -,,9 1,3 Vaihtotase, BKT:sta -1,9 -, -, -1, Lähteet: Tilastokeskus ja OP-Pohjola-ryhmä 19

Suomi Yksityinen kulutus Ko mainen kysyntä vaa matonta Ko mainen kulutuskysyntä supistui viime vuonna. Tämän vuoden keväänä ja kesänä kehitys on jatkunut heikkona. Käyte ävissä olevien tulojen kasvu on ollut vaisua työmarkkina lanteesta, palkkakehityksestä ja verotuksen kiristymisestä johtuen. Ko talouksien säästämisaste laski alkuvuonna kun ko talouksien käyte ävissä olevat tulot eivät kasvaneet yhtä paljon kuin kulutusmenot. Arvioimme säätämisasteen säilyvän kuitenkin koko vuoden osalta viime vuoden tasolla 1, :ssa kulutuksen vaimeuden takia. Kulu ajien luo amusindikaa ori on ollut pitkäaikaisen keskiarvonsa alapuolella kesäkuusta 1 läh en. Kulu ajien odotukset oman talouden kehityksestä säilyvät varovaisina myös jatkossa. Odotukset ovat erityisen herkkiä työmarkkinoiden kehitykselle ja työ ömyyden kasvu voi näkyä nopeas luo amuksen lisärapautumisena. Vaisut työmarkkinat ja heikko palkkakehitys varjostavat kulutusta Kulu ajien ostovoiman kehitys on kuluvana vuonna vaa ma omana. Reaalista kulutuskysynnän kasvua rajoi aa jatkossakin hyvin mal llinen palkkakehitys. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat ja työllisyyskehityksen laimeus syövät niin ikään luo amusta. Heikko ostovoima hidastaa kaupan ja palveluiden myyn volyymin kasvua, mikä on omiaan lisäämään työ ömyy ä vähi äiskaupassa ja palveluissa. Rahoitusmarkkinoilla in aa o-odotukset ovat kuitenkin mal llisia ja euroalueen talouden alaspäin suuntautuvat riskit dominoivat, mikä mahdollistaa kevyen rahapoli ikan jatkamisen. Alhaiset markkinakorot ja hidas in aa o tukevat omalta osaltaan ko talouksien perusluo amusta epävarmassakin suhdanne lanteessa. saldoluku 3 1-1 - -3 Kuluttajien talousodotukset arvio taloudesta vuoden kuluttua Talous muuttuu paremmaksi Talous muuttuu huonommaksi Oma talous Suomen talous 13791111131 Lähde: Tilastokeskus saldoluku 1 1 - -1-1 Kuluttajien luottamusindikaattori ja vähittäiskaupan määrä* 7 9 1 11 1 13 1 Lähde: Tilastokeskus Kuluttajien luottamusindikaattori Vähittäiskauppa * Muutos ed. v:n vast. ajankohdasta 3 kuukauden liukuvasta keskiarvosta Kulutuksen ja tulojen muutos, 1 13 1e 1e Ansiotaso 3,, 1, 1, Yksityinen kulutus,1 -,7,1, Käytettävissä olevat reaalitulot -,,,,7 Säästämisaste* 1, 1, 1, 1, * Säästäminen/Käytettävissä olevat tulot Lähteet: Tilastokeskus ja OP-Pohjola-ryhmä 1 - - - Yksityisen kulutuksen kasvu on vaimeaa ensi vuonna, sillä palkat ja työllisyys kehi yvät heikos. Arvioimme yksityisen kulutuksen kasvavan tänä vuonna,1 ja ensi vuonna,.

Suomi Investoinnit Investoinnit supistuvat edelleen Investoin en supistuminen jatkui kuluvan vuoden alkupuolella. Rakennusinvestoinnit vähenivät asuinrakentamisen vanavedessä. Muu rakentaminen laski asuinrakentamista vähemmän. Myös kone- ja laiteinvestoinnit olivat laskussa, kuten julkiset investoinnit. Kesällä tehty kansantalouden linpidon uudistus vaiku aa eniten investointeihin. Nyt investointeihin luetaan mukaan myös tutkimus- ja tuotekehitys sekä armeijan kalustohankinnat. Investoin- aste nousi esimerkiksi näiden muutosten seurauksena 1,9 :sta 1, :iin vuonna 13. Hieman parempaa ensi vuonna Investoinnit vähenevät kolma a vuo a peräkkäin. Investoin en lasku on kuitenkin hidastumassa ja supistuminen on tänä vuonna kahta edellisvuo a pienempää. Vakautumisen merkkejä on nähtävissä rakennusluvissa. Asuinrakentamisen sekä liike- ja toimistorakentamisen luvat olivat kasvussa tammi toukokuussa. Asuntorahastot tukevat omalta osaltaan asuinrakentamista. Teollisuuden investoin - edustelun mukaan investoinneissa olisi luvassa pientä kasvua. Venäjän talous lanteen heikkeneminen ja talouspako eet jarru avat yritysten ja talouden toimijoiden investoin halukkuu a. Ensi vuonna investoin en supistuminen pää yy, mu a kasvu jää kuitenkin nollaan. Matala korkotaso tukee asuntojen kysyntää ja rakentamisesta. Toisaalta työ ömyyden lisääntyminen hillitsee ko talouksien asunnonostoaikeita. Muuta rakentamista pitävät yllä suhdanteista riippuma omat hankkeet, kuten liikenneinvestoinnit. Maa- ja vesirakentaminen pysyy ennallaan. Viennin hento vahvistuminen tukee investointeja. Matala korkotaso ja rahoituksen saatavuus luovat myös edellytyksiä investoinneille. Kone- ja laiteinvestoinnit polkevat paikallaan. Korjausrakentamisen arvo ohi uudisrakentamisen viime vuonna. Suurin osa korjausrakentamisesta kohdistuu asuntojen korjauksiin. Korjausinvestoinnit kasvavat vakaas ennustevuosina. Investointien määrä neljänneksen liukuva summa mrd. 1 1 hinnoin Asunnot 1 Koneet ja 1 laitteet Muu talonrakennus 7 9 1 11 1 13 1 Lähde: Tilastokeskus 3 1-1 - -3 - Maa- ja vesirakennus Myönnetyt rakennusluvat muutos vuosisummasta Muut rakennukset Asuinrakennukset 7 9 1 11 1 13 1 Lähde: Tilastokeskus Investointien määrän muutos, 1 13 1e 1e Rakentaminen -, -3, -1,, Kone- ja laite 1, -3, -, -,1 Investoinnit yhteensä -, -,9 -,, Lähteet: Tilastokeskus ja OP-Pohjola-ryhmä 1

Suomi Asuntomarkkinat Asuntomarkkinat odo avalla kannalla Tänä vuonna asuntomarkkinoiden hintakehitys on ollut varovaista. Hinnat ovat paikoin laskeneet, joskin pääkaupunkiseudulla vähemmän kuin muualla. Vuoden toisella neljänneksellä hinnat nousivat koko maassa,. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat,1, kun taas muualla Suomessa hinnat laskivat,. Pääkaupunkiseudulla kerrostaloasunnon keskimääräinen neliöhinta oli toisella kvartaalilla 3 7 euroa ja muualla Suomessa 1 9 euroa. Keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli 39 euroa. Suhdanne lanteen epävarmuudesta ja erityises työmarkkinoiden heikenneestä lanteesta johtuen asuntojen kysyntä on laskenut ja asuntokauppa on käynyt selväs aiempia vuosia heikommin. Lisäksi asuntojen myyn ajat ovat säilyneet normaalia pidempinä. Vain pienten asuntojen kauppa kasvukeskuksissa vetää hyvin. Näistä syistä asuntoluo oluo okannan vuosikasvu hidastui kesällä 1, :iin. Uusien noste ujen asuntoluo ojen keskikorko painui puolestaan 1,9 :iin kesäkuussa EKP:n ohjauskoron laskun seurauksena. Piristymisestä vain vaisuja merkkejä indeksi =1 1 1 13 1 11 1 9 /m² 1 1 Vanhojen osakeasuntojen hinnat 7 9 1 11 1 13 1 Lähde: Tilastokeskus Pääkaupunkiseutu Koko maa Muu Suomi Asuntohintojen ero pk-seudun ja muun Suomen välillä Vanhojen kerrostaloasuntojen keskimääräisten neliöhintojen erotus vuoden 13 rahassa Asuntomarkkinoiden vaimea kehitys jatkuu lähitulevaisuudessa. Ko talouksien asunnonvaihtotarpeista huolima a asuntokauppaa hillitsevät hiipuva ostovoima ja kulu ajien kokema työ ömyyden uhka. Asuntorahastojen ak ivisuus markkinoilla on kuitenkin au anut vaikeassa suhdanne lanteessa kamppailevaa rakennusalaa. Pientä myönteistä värinää asuntomarkkinoilla oli alkukesästä havai avissa asuinrakentamisen luvissa. Myös kulu ajien asunnonostoaikomuksissa ja uusien asuntoluo ojen nostoissa oli havai avissa pientä piristymistä. Arviomme mukaan reaalinen hintakehitys säilyy asuntomarkkinoilla melko tasaisena ennustejaksolla. Kulu ajien luo amuksen piristyminen ja työmarkkinoiden vakiintuminen ovat kuitenkin edellytys asuntokauppojen vilkastumiselle laajemmal. 1 9 9 9 9 9 1 1 1 Lähde: Tilastokeskus 3 kuukauden liukuva keskiarvo Asunnon ostoaikeet ( kotitalouksista) Ehkä Varmasti 7 9 1 11 1 13 1 Lähde: Tilastokeskus Aikoo ostaa