G.R.E.S. União da Roseira Tampere Perustamisvuosi 1987, noin 230 jäsentä Koulun symboli: ruusu Koulun värit: pinkki, valkoinen ja hopea Lisätietoja: www.roseira.net Harjoitustila: Ahlmanintie 56, 33800 Tampere #Selfie kämmenestä peukkuun JOHDANTO SELFIE: (noun) an image of oneself taken by oneself using a digital camera especially for posting on social networks. SELFIE: (substantiivi) digitaalisella kameralla itsestä erityisesti sosiaalista mediaa varten otettu kuva. Vuonna 2016 sosiaalisen median kautta jaetaan miljardeja kuvia joka päivä. Ihmiset kertovat kuvilla itsestään ja elämästään. Yksi kuvatyyppi hyppää voimakkaasti virrasta esille selfie, omakuva, joka jaetaan sosiaalisessa mediassa. Jos ajatellaan selfien tarkoitusta niin voidaan huomata, ettei se olekaan ihan uusi keksintö tai vain nykypäivän ilmiö, vaan niitä on ollut olemassa kautta aikojen. Jo paleoliittisen kauden metsästäjät yli 30 000 vuotta sitten painoivat omia kädenjälkiään luolien seiniin jättääkseen itsestään jäljen, ilmaistakseen itseään ja kommunikoidakseen muiden kanssa. Ihminen haluaa omakuvallaan esitellä itsestään jonkun puolen sekä muille että itselleen. Tämä tarkoitus on ollut olemassa niin kauan kuin omakuvia on tehty. Ihmisillä on ollut erilaisia tarpeita tuoda itseään esille, kertoa kuka ja millainen minä olen, viestiä omaa tarinaa itsestään muille. Riippumatta tekniikasta, olipa se käsi, taltta, sivellin tai kamera, omakuva ja selfie heijastelevat aina kohdettaan, hänen tapaansa hahmottaa itseään ja asemaansa maailmassa. Eikä ihminen eläisi tällaisessa omakuvien tulvassa nykyään, jos tekninen kehitys ei olisi ollut niin valtava. Tämän vuoden sambakulkueessa Roseira kuljettaa omakuvan historian kohti selfietä. Kurkistamme eri aikakausien omakuvatrendeihin ja niiden merkitykseen omana aikanaan, ja käymme läpi omakuviin liittyvien tekniikoiden kehitystä näiden kahden asian lomittuessa toisiinsa. Kerromme myös, kuinka kuva vapautui vähitellen yhteisön paineesta yksilöllisempään suuntaan ja kuinka siitä tuli kaupallinen tuote. Tarinamme kulkee luolan seinämän kämmenen jäljestä Facebookin seinän peukkuun.
ENREDO Omakuvia on ollut olemassa kautta aikain. Ihminen on jättänyt jälkeensä kuvia itsestään heti kun aivojen kehitys sen vain salli. Omakuvia niistä tuli, kun jäljen jättäjä tuli tietoiseksi omasta yksilöllisyydestään. Kämmenen jäljen tekemistä voidaan pitää tällaisen tietoisuuden häivähdyksenä omakuvia oli siis jo ennen homo sapiensin valta-aikaa. Ihmislajin ja inhimillisen kulttuurin kehittyessä omakuvista tuli hallitsijoiden tapa pönkittää asemaansa. Egyptin faaraoiden kunniaksi tehtiin heidän jumaluuttaan kuvaavia patsaita, joihin jokainen faarao lisäytti omia henkilökohtaisia piirteitään. Näin patsaista tuli tunnistettavia omakuvia. Myös vainajat saivat kasvoilleen omankuvansa, kuolinnaamiot, joihin ikuistettiin heidän piirteensä. Tutankhamonin kuolinnaamio on varmasti yksi tunnetuimmista kuoleman jälkeisistä omakuvista. Maalaustaide toi omakuviin realismia ja photoshoppausta Ihmisen realistinen kuvaaminen hiottiin teknisesti huippuunsa antiikin Kreikassa. Tämä taito kuitenkin unohdettiin vuosisadoiksi, kunnes renessanssin aikaan taiteilijat opettelivat taidon uudelleen löydettyjen antiikin patsaiden avulla. Tätä kautta ihmisen kasvot ja vartalo opittiin kuvaamaan realistisesti myös maalaustaiteessa. Vaikka taulujen aiheet olivat usein uskonnollisia tai mytologisia, sulautettiin tauluihin esimerkiksi taulun tilanneen henkilön omakuva ja hänen arvostamansa ylhäisen henkilön kuva. Poseeraamalla kaverikuvassa arvostetun henkilön kanssa, annettiin ymmärtää, että kuuluttiin tämän julkkiksen lähipiiriin. Renessanssin aikaan taiteessa tavoiteltiin yleisesti kauneuden ideaalia. Maalauksissa saatettiin käyttää malleina useita eri ihmisiä, joilta kaikilta valittiin parhaat piirteet ja näin luotiin kuvia täydellisen kauniista ihmisistä. Uusi maalaustekniikka, öljymaalaus, vei muotokuvien tekemisen uudelle asteelle. Hitaasti kuivuvalla öljymaalilla tehtyä kuvaa oli mahdollista muokata ja korjata moneen kertaan. Kuvankäsittely, eli photoshoppaus, alkoi. Leonardo da Vinci maalasi ensimmäistä modernia potrettia, kuvaa oletetusti Lisa Gherardini del Giocondosta, useita vuosia. Tähän kuvaan Leonardo käytti kaikki kehittämänsä tekniikat, joilla ihminen saatiin elämään kuvassa. Kyseessä ei enää ollutkaan kauneuden ideaali, vaan lihaa ja verta oleva ihminen, jonka mielen liikkeen kuvaaminen oli olennainen osa taidetta. Syntyi uusi tapa kuvata ihmistä persoonana. Barokin aikakaudella keskeiseksi kuvaamisen kohteeksi nousivat ihmisen persoonalliset piirteet. Ihminen haluttiin kuvata realistisena jopa niin realistisena, että se hätkähdytti
katsojia. Samoihin aikoihin syntyivät myös ensimmäiset varsinaiset selfiet, kun muun muassa Rembrandt maalasi lukuisan määrän omakuviaan. Nämä omakuvat paljastavat hänen omat piirteensä realistisesti ja vanhenevia kasvoja kunnioittaen. Valokuvaus kaupallisti kuvauksen 1800-luku toi mukanaan uuden teknologian, valokuvauksen, joka korvasi vähitellen piirtämisen ensisijaisena kuvaustekniikkana. Varhaisvuosina valokuvausta hyödynnettiin pääosin studiomuotokuvissa, jotka jäljittelivät varakkaista maalattuja kuvia, mutta murtoosalla hinnasta. Pikkuhiljaa omakuvia alettiin käyttää myös itsensä ja elämäntapansa markkinointiin, jolloin valokuvasta tuli myös media. 1900-luvun vaihteessa Pariisiin syntyikin nykyajan populaarikulttuuriin verrattavissa olevia turhia julkkiksia, kokotteja, eli naisia, joiden työnä oli olla yltiönaisellisia glamour-persoonia. Heidän omakuvansa levisivät postikortteina ympäri maailman. Jo ennen aikakauslehtien syntymistä ihmiset kodeissaan saivat ihailla näiden naisten kauneutta ja tyylikkyyttä. Fotomontaasitekniikan avulla jo tuolloin kuviin lisättiin jälkikäteen muun muassa värejä, kehyksiä ja koristeita, joilla korostettiin henkilön, aikakauden ja ilmaisutekniikan nykyaikaisuutta. Omakuvien tuunaus alkoi. Maailmansotien välisenä aikana omakuvakulttuurin hegemonia siirtyi Euroopasta Amerikkaan, jossa kuvakulttuurin kaupallisuus sai lisää vettä myllyyn Hollywoodista ja amerikkalaisen elokuvateollisuuden synnystä. Kuvat olivat tarkkaan suunniteltuja, kuvakulmat hiottuja ja kuvaustekniikka laadukasta. Omakuvissa nousi esille ihmisen koko karisma ja hänen ympärillään hehkui tähteyden aura. Tähtikultti synnytti uudenlaisen viihdeteollisuuden. Tähtien kuvista tuli kaupallisesti arvokkaita ja paparazzit tekivät mitä vain saadakseen napattua kuvia lehtien sivuille. Toisen maailmansodan aikaan naisten omakuvat saivat uuden tarkoituksen nyt kuvia käytettiin sotapoikien koti-ikävän lieventämiseen. Seinille nastoin kiinnitettävät, eli pinnattavat, kuvat edustivat 1940-luvulta alkaen amerikkalaista elämäntapaa ja isänmaallisuutta, ja olivat flirttailevassa viattomuudessaan laajalti suosittuja. Pin-up-kuvia käytettiin runsaasti varsinkin kalentereissa, mutta myös mainonnassa ja elokuvissa. Populaarikulttuuri räjäytti kuvan käytön Varsinainen omakuvakulttuurin räjähdys tapahtui 60-luvulla, kun populaarikulttuuri alkoi levitä. Syntyi valtavasti uusia aikakauslehtiä, jotka kuluttivat suunnattomat määrät kuvia. Populaarikulttuuri kaupallisti kuuluisien ihmisten koko elämän, heistä tehtiin ilmiöitä, ja näiden ilmiöiden myyntiin tarvittiin entistä enemmän kuvia. Joistakin kuvista tuli suorastaan ikonisia ja niin tunnettuja, että henkilö tunnistetaan niistä edelleen. Andy Warhol oli yksi tämän aikakauden tunnetuimmista kuvataiteilijoista. Hän käsitteli tekemissään kuuluisuuksien omakuvissa tätä ihmisen, ilmiön ja kaupallisuuden suhdetta. Warholin kuvat esimerkiksi Marilyn Monroesta kertovat kuitenkin oikeasti enemmän ilmiöstä Marilyn Monroe kuin ihmisestä Marilyn samoin kuin nykypäivänä Kim Kardashianin pyllykuva shampanjalasin kanssa kuvaa enemmän häntä ilmiönä kuin persoonana. Svengaava 60-luku toi muotikuviin valokuvamalleja, joiden kasvot symboloivat koko aikakautta. Lontoosta tuli edelläkävijä valokuvamallibisneksessä. Mallin työstä tuli aiempaa ammatillisempaa, ja suositut mallit pystyivät ansaitsemaan kuvillaan elantonsa. 90-lukuun
mennessä jotkut malleista olivat saavuttaneet jopa supermallin statuksen. Nykyäänkin supermallien kuvia käytetään hyvin laajasti muun muassa erilaisten tuotteiden brändäykseen. Digitalisoituminen sai aikaan omakuvien tulvan Digitalisoitumisen myötä valokuvaus helpottui ja yleistyi entisestään. Samasta kohteesta ja tilanteesta pystyttiin ottamaan lukemattomia kuvia ja valitsemaan niistä parhaat. Tekniikan kehittyessä edelleen kamerat tulivat myös mobiililaitteisiin, mikä mahdollisti omakuvien räpsimisen koska ja missä tahansa. Älypuhelinten yleistyessä ja sosiaalisen median palvelujen vallatessa alaa, valokuvien ja etenkin selfieiden määrä on lähtenyt käsistä. Jakoon menevät otokset, joissa tulevat esiin omat hyvät puolet päästä varpaisiin, belfieistä tissikuviin. Nämä erilaiset muoti-ilmiöt leviävät nopeasti ympäri maailman. Kun joku keksi laittaa duckfacekuvan nettiin, siitä tuli hetkessä maailmanlaajuinen ilmiö. Samalla se loi duckfacea ironisoivan anti-ilmiön. Sosiaalinen media ja omakuvan jakamisen helppous tuovat mukanaan myös lieveilmiöitä. Ihmiset eivät voi enää olla ilman mobiililaitteita, ja voidaankin kysyä, onko kyse enää sosiaalisuudesta vai onko menty jo riippuvuuden puolelle. Termi FOMO (fear of missing out), pelko jäädä paitsi, kertoo siitä, miksi puhelimesta on tullut nykyelämässä käden jatke. Somettamisen addiktio näkyy muun muassa täydellisen selfien etsimisenä. Selfieitä otetaan ja julkaistaan joka paikassa. Tavasta on muodostunut useille jopa pakkomielle ja somen koukuttavasta maailmasta muodostuu ihmisille arkielämääkin todempi todellisuus. Koska sosiaaliseen mediaan kuuluu olennaisena osana huomionhakuisuus, on omakuviin alettu lisätä erikoistehosteita lisätykkäyksien toivossa. Photoshoppausta, eli kuvan digitaalista muokkausta voidaan pitää tällaisena tehostevaikutuksen hakemisena. Ihon pintaa ja väriä muokataan, kiloja poistetaan ja valaistusta muutetaan, ja tulos esitetään aitona itsenä niin pitkään, kunnes joku paljastaa vilpin. Hyvä puoli kuvien muokkaamisessa on se, että siten jokainen voi tehdä itsestään juuri sellaisen kuin haluaa. Muokkaaminen voi mennä kuitenkin liiallisuuksiin. Onkin puhuttu jopa siitä, etteivät ihmiset enää tiedä millainen on esimerkiksi aito, alkuperäinen, editoimaton, ei-poseerattu, ei-tasoiteltu ihmisvartalo tai millaiset ovat luonnolliset kasvot. Surulliseksi asia tulee silloin, kun ihmiset alkavat näkemään aidon muokkaamattoman itsensä viallisena tai rumana. Toinen omakuvien tehosteilmiö on emojit. Japanissa 1990-luvun loppupuolella syntyneet emojit (e=kuva, moji=kirjoitettu hahmo) ovat yleistyneet arkikäyttöön. Emojeilla kuviin lisätään emootioita, tunteita. Oman ilmeen lisäksi emojin avulla voidaan lisätä kuvaan viesti, tunteen erityismerkitys tai jälkikäteinen kommentti omaa kuvaa tai sen sisältämää emootiota kohtaan. Ja jos tämäkään ei riitä, tehostetaan kuvaa ottamalla se mahdollisimman vaarallisesta paikasta. Extreme-selfieiden ottajia on kuollut näissä ääriolosuhteissa heidän tiputtuaan kallionkielekkeiltä tai jouduttuaan villieläinten raatelemiksi. Näissä tapauksissa voidaan puhua omakuvakulttuurin evoluutiossa eräänlaisesta luonnonvalinnasta. Selfie monipuolistaa oman elämän kuvittamisen Omakuvalla on aina ollut sosiaalinen merkitys, sillä kuvalla on pyritty muokkaamaan omaa kuvaa muiden silmissä. On riippunut vain aikakaudesta, kuinka tämä on kuvassa ilmennyt. Selfie ei kuitenkaan ole ihmisen elämän koko kuva.
Mitä enemmän ihmisillä on mahdollisuus jakaa omakuviaan, sitä monipuolisemmaksi oman elämän kuvittaminen muodostuu. Nykypäivän ihmisillä on koko omakuvan historia käsissään, eikä enää tekniikkakaan ole rajana. Näin heillä on mahdollisuus luoda itsestään juuri sellainen omakuva kuin he itse haluavat. On vain valittava oikea polku kuljettavaksi. KULKUEJÄRJESTYS 1. Comissão de Frente etujoukko: Ensimmäinen selfie metsästäjän kädenjälki Omakuvia on ollut olemassa kautta aikain. Jo paleoliittisen kauden metsästäjät yli 30 000 vuotta sitten painoivat omia kädenjälkiään luolien seiniin jättääkseen itsestään jäljen ja ilmaistakseen itseään. Roseiran comissãon koreografia koostuu kahdesta peräkkäisestä koreografiasta, jotka tehdään kahteen peräkkäiseen samba de enredon kiertoon. Comissãon mukana kulkee kallion seinämä -lavaste. 2. Abre ala 1. lavastevaunu: Egyptin hallitsijoiden omakuvat Korkeakulttuureissa omakuvasta tuli hallitsijoiden tapa pönkittää asemaansa. Egyptin faaraoiden kunniaksi tehtiin heidän jumaluuttaan kuvaavia patsaita, joihin jokainen faarao lisäytti omia henkilökohtaisia piirteitään. Kuoltuaan hallitsijat muumioitiin ja he saivat kasvoilleen kuolinnaamiot. Kuolemanjälkeiseen elämään otettiin mukaan kuva siitä, millaisia he olivat eläessään. Kuolemattomuus turvattiin panostamalla ylellisiin hautoihin ja hautakoristeisiin. Destaquet: faaraopatsaat Vaunubailaajat: muumiomuotokuvat Muumiomuotokuvat tanssivat osittain koreografiaa, jonka muutamassa kohdassa he sukeltavat syvälle rooleihinsa eivätkä tällöin osallistu laulamiseen. 3. Katudestaquet: Mona Lisa maalaustaiteen tunnetuin muotokuvataulu Renessanssin aikaan taiteessa tavoiteltiin kauneuden ja ylevyyden ideaaleja, ja muotokuvissa kuvattiin enemmän ajatusta tietynlaisesta ihmisestä kuin ihmistä itseään. Mona Lisa oli teoksena kuitenkin käänteentekevä, sillä kuvan myötä syntyi uusi tapa kuvata ihmistä persoonana. Eläväinen muotokuva sai ympärilleen myös arvoisensa kehykset. Mona Lisan ympärillä tanssii 2 taulunkehys-katudestaqueta, jotka muodostavat välillä kehykset Mona Lisan ympärille. 4. Äiti-lapsi-ala: Rembrandt ja hänen valmistuva omakuvansa ensimmäiset varsinaiset selfiet syntyvät Barokin aikakaudella nousivat arvoon ihmisen persoonalliset piirteet ihminen haluttiin kuvata realistisesti. Noihin aikoihin eli myös Rembrandt, joka on ensimmäisiä merkittäviä omakuviin erikoistuneita taiteilijoita. Hän teki jopa sata omakuvaa elämänsä eri vaiheista, nuoruudesta vanhuuteen, rikkaudesta köyhyyteen. 5. Ala das baianas baianaryhmä: Kokotit kohutut postikorttien julkkikset 1900-luvun vaihteessa Pariisiin syntyi nykyajan populaarikulttuuriin verrattavissa olevia
turhia julkkiksia, kokotteja, eli naisia, joiden työnä oli olla yltiönaisellisia glamourpersoonia. Heidän omakuvansa levisivät postikortteina ympäri maailman. Fotomontaasitekniikan avulla jo tuolloin kuviin lisättiin jälkikäteen muun muassa värejä ja koristeita, joilla korostettiin henkilön, aikakauden ja ilmaisutekniikan nykyaikaisuutta. Selfieiden tuunaus alkoi. 6. Katudestaquet: Paparazzien salamavalot Kuvakulttuurin kaupallisuus sai lisää vettä myllyyn Hollywoodista ja amerikkalaisen elokuvateollisuuden synnystä. Tähtien kuvista tuli kaupallisesti arvokkaita ja paparazzit tekivät mitä vain saadakseen napattua kuvia lehtien sivuille. Salamavalot välkkyivät Hollywoodin suurten diivojen edessä missä ikinä he kulkivatkaan. 7. Ala: Hollywoodin kulta-ajan suuret diivat Hollywoodin suurten diivojen omakuvissa korostui näyttelijättären koko karisma, vahva tunne ja aistillisuus. Omakuvat suunniteltiin tarkkaan ja kuvakulmat hiottiin viimeistä piirtoa myöten, jolloin diivojen ympärillä hehkui tähteyden aura. 8. Ala das Passistas soolotanssijat: Pin-up-tytöt kalenterien sulottaret Seinille nastoin kiinnitettävät, eli pinnattavat, tyttöjen kuvat olivat 1940-luvulta alkaen flirttailevassa viattomuudessaan erittäin suosittuja. Pin-up-kuvia käytettiin runsaasti varsinkin kalentereissa, mutta myös mainonnassa ja elokuvissa. Ne kuvasivat amerikkalaista elämäntapaa ja niitä pidettiin jopa isänmaallisina. Ryhmässä tanssii 2 baterian kuningatarta ja 5 passistaa. Tanssijoiden asut mukailevat 1940-luvun kalenterikuvissa usein käytettyjä roolihahmoja. Passistojen roolit: cowbow, intiaani, cheerleader, ilmavoimat ja sirkus. Baterian kuningatarten asut ovat seilorihenkisiä baterian mukaisesti. 9. Ala da Bateria rumpuryhmä: Pin-up-tytöistä unelmoivat seilorit Pin-up-kuvat olivat erittäin suosittuja etenkin sotilaiden keskuudessa, jotka käyttivät kuvia koti-ikävän lieventämiseen. Jos ei omaa kultaa vielä ollut, niin yksinäisyyttä karkotti kuva pinup-tytöstä. Jokaisen soittajan rintataskussa on jonkun passistan kuva, eli kuva hänen unelmoimastaan pin-up-tytöstä. 10. Ääniauto: ei kuvita kulkuetta 11. Porta-Bandeira ja Mestre-Sala ensimmäinen lipunkantajapari (eivät kuvita kulkuetta) 12. Ala dos Jovens nuorten ala: Andy Warholin Marilyn ilmiöstä ikoniksi Populaarikulttuuri kaupallisti kuuluisien ihmisten koko elämän, ja heistä tehtiin ilmiötä. Tätä ilmiötä myymään tarvittiin paljon kuvia niin paljon, että joistakin kuvista tuli jopa ikonisia. Andy Warhol oli yksi aikakauden tunnetuimmista kuvataiteilijoista, ja hänen kuvansa Marilyn Monroesta erinomainen esimerkki ikonisesta omakuvasta. 13. Katudestaque: Aikakauslehtien muotikuvamalli 60-luvulta lähtien populaarikulttuuri levisi kaikkialle. Muotivirtaukset kulkivat mantereilta
toisille, ja valokuvia kului valtavia määriä. Swinging sixty, svengaava 60-luku, toi muotikuviin valokuvamalleja, joiden kasvot symboloivat koko aikakautta. Yksi tunnetuimmista oli Twiggy, mod-kulttuurin kuningatar. 14. Ala: Selfie-riippuvuus nykypäivän omakuvakulttuurin lieveilmiö Älypuhelinten yleistyessä ja sosiaalisen median palvelujen vallatessa alaa selfieiden määrä on lähtenyt käsistä. Omakuvan ottamisen ja jakamisen helppous tuo mukanaan myös lieveilmiöitä, sillä ihmiset eivät voi enää olla ilman mobiililaitteita, vaan he ottavat ja julkaisevat itsestään kymmeniä kuvia päivittäin. Alalla on käytössään oikeat kännykät. Kännyköiden käyttöön kulkueessa on pyydetty ennakkoon hyväksyntä SSKL:n hallitukselta. 15. Katudestaque: Muokattu omakuva photoshop Photoshoppaus mahdollistaa omakuvien muokkaamisen. Hyvä puoli siinä on, että jokainen voi tehdä itsestään juuri sellaisen kuin haluaa olla barbie tai mörkö, se on itse valittavissa. On kuitenkin surullista, jos joku joutuu muokkaamaan omakuvaansa siksi, että hän näkee itsensä viallisena tai rumana. 16. Ala das Crianças lapsiryhmä: Emojit Kuva kertoo enemmän kun tuhat sanaa. Emojien avulla selfieihin voidaan lisätä vielä jälkikäteen erilaisia kuvallisia tai sanallisia viestejä, joilla voidaan korostaa tai muokata kuvan tunnetta tai sen luomaa tunnelmaa. 17. Porta-Bandeira ja Mestre-Sala Mirim lasten lipunkantajapari (eivät kuvita kulkuetta) 18. Alegoria 2. lavastevaunu: Tämän päivän selfie-ilmiöt ja omakuvan tulevaisuus Mitä enemmän ihmisellä on mahdollisuus jakaa omakuviaan, sitä monipuolisemmaksi oman elämän kuvittaminen muodostuu. Ääri-ilmiöt ehkä korostuvat, mutta tosiasia on, että sosiaalinen media ja selfiet ovat monille hauskaa ajanvietettä ja oman elämän monipuolista jakamista oman yhteisönsä kanssa. Nykyajan nuorilla on koko omakuvan historia käsissään, ja heillä on nyt mahdollisuus luoda itsestään juuri sellainen omakuva kuin he itse haluavat. On vain valittava oikea kuva, jota seurata. Roseira tykkää! Destaquet: duckface, extreme-selfie, gymfie ja nykynuori omakuvien maailmassa. Nykynuori omakuvien maailmassa -destaquella on puvussaan omia selfieitään. Vaunun selfie-seinissä on puolestaan jokaisen kulkueeseen osallistuvan esiintyjän selfiet. Destaqueilla on käytössään oikeat kännykät. Kännyköiden käyttöön kulkueessa on pyydetty ennakkoon hyväksyntä SSKL:n hallitukselta.
G.R.E.S. UNIÃO DA ROSEIRA #Selfie kämmenestä peukkuun (04:25) (Säv. Pieta Jämsén, San. Hannu Niemi Liisa Oksanen, Sov. Marko Hietakorpi) Puxadora: Pieta Jämsén Kauneuden ideaaliin Ihminen muovattiin Renessanssin tyyliin Luontoa ohjailtiin. Uusi aika antaa Taas persoonaa korostaa. Korjaa värii, tyylii tai huulii Ala itsees tuunata. Photoshopin maailmassa Voit emojeilla huumata. Tunnetta vahvaa, Tyyliä säihkyvää, Suuret diivat glamourin! Seinälle mä pinnaan Idoleita, ikoneita, Luo some sankarit tänäänkin. Muinaiset luolamiehet aikoinaan Kädenjäljen kiveen maalas vaan. Kuolinnaamio, tuo kuva muumion, Kultapatsas jumalaisen faaraon. Niin myös me ja meidän selfiet Duckfacet ja vaikka belfiet On osa meitä, tätä aikaa, Ne elämämme ikuistaa, Meidät someen koukuttaa. Tää on uusi maailma Sä näät sen kuvina Polkuna tulevana. : Hei, Roseira peukuttaa Kadut valtaa loistollaan Vie karnevaalin maailmaan Bateria rummuttaa Sambamme rytmin saa Ota selfie meidän kaa! :