Itsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla

Samankaltaiset tiedostot
Tulevaisuuden visio. Mikä on Hyvis? Sähköiset itsearviointityökalut ja hoitoon ohjautuminen Maija Paukkala STESO päivät Kuopio

HyvisSADe yhteistyöprojekti kansallisen kehittämisen keskiössä. Maija Paukkala Kehittämispäällikkö, HyvisSADe -projektijohtaja ESSHP 9.10.

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

HyvisSADe yhteistyöprojekti

Kansalaisen sähköinen omahoitopolku

Terveys- ja hyvinvointipalvelut digimurroksessa tarpeita, ratkaisuja ja visioita. TYYPPI-hankkeen tulosseminaari

Hyvis-palvelut ja HyvisSADe yhteistyöprojekti. Maija Paukkala Kehittämispäällikkö, HyvisSADe -projektijohtaja ESSHP

Tiedon Omahoito integroituna Hyvikseen. Henna Granqvist Tietohallintokoordinaattori

Hyvis-sähköiset asiointipalvelut. Sirpa Sundgren Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Tietohallinto Projektikoordinaattori, TtM

HyvisSADe: yhteistyöprojektin tulokset kansalaisen hyväksi ja kansalliseen käyttöön. Jani Kariniemi, Medi-IT Oy

Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto

Mitä uutta on tulossa?

SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari Helsinki

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki

Strategian kansalaisosion toimeenpanoryhmä

Alueellisen sote-kokonaisarkkitehtuurityön valtakunnallinen tuki

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari Mikko Kosonen, yliasiamies

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA Etelä-Pohjanmaalla

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät sähköinen asiointi. Merja Tepponen, kehittämisjohtaja Eksote

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi

Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia

Ajanvaraus- ja palvelunhallintajärjestelmä Medi-IT

HyvisSADe ja laajan yhteistyön edellytykset

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti

Kansalaisten sähköisten palvelujen nykytila ja tulevaisuus

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA

Puolesta asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kansallinen Palveluarkkitehtuuri Info Jari Suhonen, THL OPER

Kansalainen sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjänä. Terveydenhuollon ATK päivät 2010 Maija Paukkala ESSHP

TMP Prioriteetti valmiusas 2 STM. 2 Espoo, 3 käyttöönotettav issa. 3 tuotannossa 1 STM,

Hyvis nyt ja tulevaisuudessa. Sirpa Sundgren Projektikoordinaattori, TtM KSSHP, Tietohallinto

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala

Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia Uudet kansalaispalvelut Toimeenpano

Digitaaliset sote-palvelut mitä uutta Espoossa?

Kansallinen palveluarkkitehtuuri

Muistiohjelman eteneminen

Sähköinen lääkemääräys Käyttöönottojen tilanne ja tuki käyttöönottojen jälkeen

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Kanta-palvelut Yleisesittely

SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus. Minna Linsamo, hankepäällikkö, THL

JARI PORRASMAA

Kanta-palvelut, Kelan näkökulma

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa

/ Perusturva / Mari Levonen

Sähköisen asioinnin mahdollisuudet neuvolatyössä. Toiminnan kehittämispäällikkö Johanna Stenqvist Apotti Hanketoimisto

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Toimintakyvyn edistäminen

Parempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella

LASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS

Mitä Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia tarkoittaa rationaalisen lääkehoidon tutkimuksen näkökulmasta?

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin. Tampere Sari Kivimäki, KKI-ohjelma

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Aamupäivästä iltamyöhään, sähköiset palvelut käytössäsi. Projektipäällikkö Katja Rääpysjärvi, Eksote Projektityöntekijä Marjukka Ervelius, Eksote

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja Kuusankoskitalo

KanTa-palvelut sähköinen resepti ja potilastiedon arkisto Vakuutusyhtiöpäivä Henna Koli, Kela

ristön terveysriskien ehkäisy

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

Apotti päätöksenteon tukena sosiaalihuollossa

Sähköiset viestintäratkaisut hyötykäytössä terveydenhuollossa

Sosiaalialan osaamisen ajankohtaispäivä Toimintaympäristö, tulevaisuus, haasteet Jukka Lindberg, tilaajajohtaja

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

Mihin tarpeeseen ASSI-hankkeella haetaan ratkaisua?

Tervis: Sähköisen asioinnin edistäminen

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle Tarja Viitikko

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

MAINOS. Palaute pyydetään antamaan oheisen linkin takaa löytyvän verkkokyselyn avulla: ADCED52.

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Taltioni Ekosysteemit yritysten näkökannalta

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman ( ) valmistelu

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

Apotti avaa ovia. Terveydenhuollon ATK-päivät, Lahti Antti Iivanainen Lt, Yel Toiminnan kehitysjohtaja. Oy Apotti Ab.

Minkälaisia haasteita osaamiselle ja innovaatioille sote-uudistus asettaa? SOTE Ennakointiseminaari Metropolia ammattikorkeakoulu

Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät: työvälineitä hyvinvointiin, tukeen ja johtamiseen

Kansalaisen sähköiset palvelut osana hoito- ja palveluprosessia

Sosiaalihuollon tiedonhallinta - valmistautuminen Kansaan Case Kallio PPKY Merja Hauhtonen, tietohallintopäällikkö

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

Omasote kenen oma? Sähköinen hyvinvointi- ja asiointipalvelu asiakkaan tukena Pohjois-Suomen hoitotiedepäivät Kajaanissa

ODA Omat digiajan hyvinvointipalvelut

Terveydenhuollon alueellisten ja paikallisten tietojärjestelmäratkaisujen kehittämistarpeet -seminaari kello

Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä

Taltioni. Ensikokemukset tuotannosta. Tuomas Teuri Toimitusjohtaja Taltioni osuuskunta

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

TYP:n lähikehityksen jäljillä mihin suuntaan ja miten Lahdessa?

Terveyttä mobiilisti -seminaari VTT. Ville Salaspuro Mediconsult OY

ALAIKÄISEN TIETOJEN NÄYTTÄMINEN JA PUOLESTA-ASIOINTI OMAKANNASSA: OHJE TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE

Järjestöt digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Miten hyödyntää teknologian mahdollisuuksia

ARVIOINTISUUNNITELMA

-projektin tuloksilla yhtenäisyyttä alueellisen tason ratkaisujen uudistamiseen

Kehittäjän kokemukset

Kansalaisnäkökulma terveystietoihin. Pärjäin hyvinvointinavigaattori. Markku I. Nurminen

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

KANTA-JULKAISUT

Transkriptio:

Itsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla Kuntamarkkinat 11.9.2014 Maija Paukkala Kehittämispäällikkö HyvisSADe projektijohtaja Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Käsitteet Omahoito on potilaan itsensä toteuttamaa, ammattihenkilön kanssa yhdessä suunnittelemaa ja kulloiseenkin tilanteeseen parhaiten sopivaa näyttöön perustuvaa hoitoa. Ammattilaisen rooli muuttuu valmentajaksi ja potilasta tuetaan ottamaan voimaantumaan ja ottamaan enemmän vastuuta omasta hoidostaan. Hoitosuhteessa tapahtuvasta omahoidosta voidaan käyttää myös nimitystä ohjattu omahoito. Itsehoito on ilman ammattihenkilön apua kansalaisen tilanteeseensa suunnittelemaa hoitoa, joka saattaa sisältää myös itselääkintää. Itsehoito voi olla myös kansalaisen terveystilanteeseensa liittyvien toimenpiteiden tekemistä (esim. elämäntapamuutokset). Sähköiset palvelut on ongelmallinen käsite! Asiakkaan tai potilaan näkökulmasta on vain palveluita, joita tuotetaan erilaisia kanavia pitkin tarpeen mukaan.

Miksi omaa vastuuta ja sähköisiä palveluita tulee lisätä? Työikäisen väestön osuus pienenee ja väestöllinen huoltosuhde heikkenee. (Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-5137. 2012. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 24.6.2014]. 16-89-vuotiaista 85% on käyttänyt internetiä viimeisten 3 kk aikana ja 79% käyttänyt verkkopankkia; Yleistyminen jatkuu lähinnä vanhemmissa ikäryhmissä, sillä melkein kaikki alle 55-vuotiaat jo käyttävät nettiä. Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu]. ISSN=2341-8699. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.6.2014].

Miksi omaa vastuuta ja sähköisiä palveluita tulee lisätä? Tavoitteena ylläpitää asiakkaan hyvä palvelukokemus nykyaikaistaa ja sujuvoittaa terveydenhuollon työprosesseja tehostaa toimintaa palveluiden mahdollistamiseksi tulevaisuudessakin osallistaa kansalaiset oman terveytensä hoitoon, antaa heille valtaa ja vastuuta päättää terveyteensä liittyvistä asioista sekä mahdollisuuden toimia ja tehdä itse

Tarkoittaa muutosta rooleissa Terveydenhuollon resurssit Potilaan päätöksenteko ja vastuu P Ammattilaisen päätöksenteko ja vastuu Laitoshoito Avohoito Matalan kynnyksen palvelut Omahoito. Potilaan voimavarat Mukaeltu: Konttinen & Huurre 2014

Yhteenveto Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Apteekit Sosiaalitoimi Yksityinen sektori Kolmas sektori Palveluiden saatavuus, oikea-aikaisuus ja vaikuttavuus varmistetaan Itsehoito, ennaltaehkäisy Ohjattu itsepalvelu, omahoito Ammattilaisen toteuttama palvelu Kansalaisia tuetaan oman/läheisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja terveysongelmien omahoidossa Monikanavaista asiointia, terveyden- ja hyvinvoinnin ylläpitämistä ja omahoitoa tukevat sähköiset palvelut saatavilla Moniammatillinen, saumaton yhteistyö Asiakasta ja palveluita koskevat tiedot helposti ja turvallisesti saatavissa

Mikä on Hyvis?

Hyvis -palvelut Tuotannossa Avun tarpeen arviointi ja hoitoon ohjaus Omaterveys Omahoito Turvallinen viestinvälitys Lomakkeet ja kutsukirjeet Ajanvaraus Itseilmoittautuminen Ammattilaisen Hyvis OmaHyvis Hyvis.fi Julkaisuportaali - Terveyden edistäminen

Avun tarpeen itsearviointi ja hoitoon hakeutuminen Olemme yhteistyössä kansallisten toimijoiden kanssa (SoTeSADe hanke) mallintamassa kansalaisen omahoitopolkujen konseptia, jonka avulla kansalainen pääsee luotettavan sosiaali- ja terveystiedon sekä niihin liittyvien validoitujen avuntarpeen itsearviointityökalujen lähteille, saa tukea omatoimiseen terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen sekä tarvittaessa ohjautuu terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisten hoitoon. Alueellisen toteutuksen ensimmäiset kohderyhmät ja toteuttajat ovat: Lapsiperheet (lasten terve kasvu, lihavuuden ehkäisy: lasten painoindeksi (ISO BMI) + tarkentava pieni yleiskysely) PÄIJÄT-HÄME Ikäihmiset (toimintakyvyn ylläpito: WHODAS-toimintakykymittari) ETELÄ-KARJALA, KANTA-HÄME Aikuiset, joilla on riski sairastua valtimosairauksiin (valtimosairauksien ehkäisy: valtimosairauksien riskitesti (johon on yhdistetty diabeteksen riskitesti, finriski-laskuri ja dementiariskitesti; jokaisesta testistä tulee oma tulos, koska niiden taustalla on erilaisia laskentakaavoja) ETELÄ-SAVO, KYMENLAAKSO, KESKI-SUOMI

Yleiskuva SoTetieto-projektin omahoitopoluista ja kansallisista itsearviointimittareista

Avun tarpeen itsearviointi ja hoitoon hakeutuminen Avuntarpeen itsearvioinnin tavoite on tuoda kansalaiselle työkalut oman terveyden seurantaan, riskianalysointiin sekä terveysvalmennukseen ja mahdollisesti hoitoon hakeutumiseen. Avuntarpeen itsearviointityökalujen ja palveluiden avulla voidaan mm. päätellä, mikä polku asiakkaalle olisi paras hänen elämäntilanteessaan. Polkujen valintaan ja etenemiseen voidaan vaikuttaa itsearviointityökalujen avulla.

Alueellinen toimintamalli avuksi Hoitoon hakeutumisen työkaluilla pyritään tilanteeseen, jossa kansalaisen riskiä sairastumiseen pyritään pienentämään mahdollisimman pitkälle käyttämällä sähköisiä työkaluja ja hoitoprosesseja. Kansalainen pyritään siis pitämään pois fyysisten palveluiden piiristä, lyhentämään niissä vietettyä aikaa tai vähentämään niiden tarvetta. Olennaisiksi vaatimuksiksi sähköisen asioinnin järjestelmälle nousee palvelunhallinnan ja integraatioiden merkitys. Tiedon tulee siirtyä järjestelmien välillä ja palvelupolun pitää pystyä muuttumaan kansalaisten elämäntilanteen muuttuessa.

HyvisSADe hoitoon ohjautumisen malli

Kolmitasoinen hoitoon hakeutumisen malli Värit kuvaavat kansalaisen ohjautumista sopivan lisätiedon / palvelun piiriin). Matalan riskin tapauksissa ohjataan kansalaista terveystiedon äärelle, kohtalaisen riskin tapauksissa ohjataan käyttäjää virtuaaliseen valmennukseen, nettipohjaisiin ryhmätoimintoihin ja matalan kynnyksen palveluiden piiriin. Punainen linja ohjaa sähköisen väylän kautta hoidon tarpeen arviointiin ja mahdollisesti ajanvaraukseen.

Hyviksen Omahoidon avulla voi Julkaista potilaan laboratoriovastauksia (esimerkkinä INR) suoraan taustajärjestelmästä Julkaista potilaalle tehty hoitosuunnitelma Näyttää potilaalle lääkelistan sisältö Näyttää potilaalle rakenteisesti merkityt diagnoosit Näyttää potilaalle kirjatut, tilastoidut rokotukset

ESIMERKKI: Kansalainen näkee taustajärjestelmän tiedot reaaliaikaisesti Hyviksestä ja saa iltapäivällä (n. klo 17) ilmoituksen (Hyviksessä valitsemallaan tavalla) silloin, kun hoitotaso on asetettu.

Hyviksen OmaTerveys OmaHyviksen henkilökohtainen terveyskansio, joka tukee omahoitoa (integroitu Medinet/Omaterveys). Kansalaisella on mahdollisuus kirjata omia mittauksia / terveystietoja ja halutessaan julkaista niitä ammattilaiselle.

Tunnistettuja kehitystarpeita (Vakava, Hyvis yhteisö) On saatava kansallinen leima ja hyväksyntä sille, että asiakkaan sähköinen ohjaaminen on mahdollista. Yhteiset käsitteet asiakkaan ohjaamiseen alueellisella tasolla. Sähköisen asioinnin ja ohjauksen toimintamallit, käsitteet ja koodistot on oltava kansallisesti hyväksyttyjä. Yhteisten seurantaindikaattoreiden luominen > kansalliset tiedonkeruujärjestelmät ja taustajärjestelmät ajan tasalle. Tilastointi-, raportointi- ja kuntalaskutusmallit yhteneväisiksi.

..kehitystarpeita Omien tietojen hallinta ja sähköinen asiointi Pohjaselvitys v 0.9 14.10.2013 (Ari Andreasson ja Karri Vainio) Nykyinen lainsäädäntö ei tunne kansalaisen itse tuottamia tietoja vaikka toiminnallisesti tarpeet itse tuotettujen tietojen hyödyntämiselle osana potilasasiakirjoja esimerkiksi pitkäaikaissairauksien omahoidossa kasvavat. Myös ammattilaisen oikeusturvakysymykset, joissa hoitopäätös (tai siihen rinnastettava) pohjautuu kansalaisen sähköisessä muodossa antamaan tietoon, tulisi määritellä samassa yhteydessä. Kansallisten palveluiden (esim. OmaKanta) ja sähköisen asioinnin palveluiden suhteet ja jatkokehityksen suuntaviivat. Puolesta asiointi sähköisissä järjestelmissä kuntoon. Kansallisella tasolla pitäisi myös tunnistaa ja ratifioida, että hoidon tarpeen arviointi ja asiakkaan ohjaaminen sähköisesti on mahdollista ja ottaa huomioon ja ohjeistaa sen yhteydet esimerkiksi hoitotakuuseen.

Onnistumisen edellytykset alueellisella tasolla Uudistetut prosessit ja rakenteet Toiminnanohjausjärjestelmä Alueellinen yhteistyö > palveluketjut Asiakkaan älykäs ohjaaminen, säännöstöt Tiedon hyväksikäyttäminen helpoksi Kehittyneet kansalaisen sähköiset palvelut ml. omahoito- ja itsehoitoratkaisut Tiedolla johtaminen, raportointi ja seuranta

Yhteystiedot Maija Paukkala maija.paukkala@esshp.fi 044 351 2784