HELSNGN KAUPUNGN TLASTO TERVEYDEN JA SARAANHOTO - 9-9 JÄLKMMÄNEN OSA TLASTOLLNEN KATSAUS HELSNGN KAUPUNGN TLASTOTOMSTON JULKASEMA HELSNK 9
HELSNGFORS STADS STATSTK o HÄLSO- OCH SJUKVARD - 9-9 SENARE DELEN STATSTSK ÖVERSKT UTGVEN AV HELSNGFORS STADS STATSTSKA BYRA S T A T ST C S 0 F THE C T Y 0 F H E L S N K (H E L S N G F 0 R S) HEALTH AND MEDCAL STAT STCS - 9-9 LATTER PART STATSTCAL SURVEY PUBLSHED BY THE STA TSTCAL OFFCE OF THE CTY OF HELSNK HELSNK 9 MERCATOHN KRJAPANO
ALKULAUSE Tämä julkaisu, joka sisältää kaupungin varsinaisen terveyden- ja sairaanhoitotilaston ja joka julkaistaan joka kolmas vuosi, käsittää vuodet 9~9. Se on laadittu saman suunnitelman mukaan kuin vastaava edellinen julkaisu ja muodostaa sarjassa ~Terveyden- ja sairaanhoito~ tilaston sisältävän jälkimmäisen osan, n:ot -. Julkaisun väkilukua ja kuolleisuutta käsittelevät osat on laatinut yliaktuaari Ake Saxen ja tartuntatauteja, sairaanhoitoa, synnytyksiä ja kesken menoja sekä terveydenhoitoa käsittelevät osat yliaktuaari Annaliisa Kytömaa, joka myös on johtanut julkaisun toimitustyötä. Helsingissä, syyskuussa 9. Karl-Erik Forsberg
SSÄLLYSLUETTELO NNEHÄLLSFÖRTECKNNG CONTENTS. Teksti. Text. Text Sivu Sida. Väestö.... Befolkning............. Tartuntataudit......... Smittosamma sjukdomar. Kuolleisuus.... Dödlighet.... Sairaanhoito... 0. Sjukvård... 0. Synnytykset ja keskenme-. Förlossningar och missfall 0 not... 0. Terveydenhoito....... Hälsovård.............. Taulusto. Tabeler. Keskiväkiluku '". Medelfolkmängd '".. Syntyneet.... '". Födda.... '" -. moitetut tartunta- ja -. Anmälda fall av smittosamma och vissa eräät muut taudintapaukset.... '" andra sjukdomar... moitetut uudet sukupuolitautien tapa- könssj ukdomar 8'". Anmälda nya fall av ukset.... 8'". Kuolemantapaukset.. 0. Dödsfall.... 0 8-. Kuolemansyyt.... 8-. Dödsorsaker.... -. Ensimmäisellä ikävuodelaan kuolleet... under år.... '" -. Dödsfall bland barn. Alue- ja kotisairaanhoitajat.... 9'" sjuksköterskorna.. 9'". Distrikts- och hem. Valtion sairaalat ja. Statens sjukhus och keskussairaalat 0'" centralsjukhus... 0'" 8. Kaupungin ja yksityiset sairaalat '" sjukhus... 8. Stadens o.ch privata. 9-0. Kaupungin sairaalat... Helsingin yliopistollinen keskussairaala. Kaupungin ja yksityiset sairaalat... '". Kaupungin sairaalat.. 8'" -. Pollklnikat... 0'" -0. Synnytykset........ '" -. Keskenmenot... 8'" :-. Kaupungin terveydenja sairaanhoidon menot ja tulot... 9'" Liite... 00'" Liite... 0'" '" 9-0. Stadens sjukhus. Helsingfors universitetscentralsjukhus 0'". Stadens och privata sjukhus..... Stadens sjukhus.... -. Poliklinikerna.... -0. Förlossningar.... -. Missfall.... -. Stadens utgifter för och inkomster av hälso- och sjukvården.... Bilaga... :.... Bilaga.... '" 0'" '" 8'" 0'" '" 8 9'" 00 0 Page. Population............. nfectious dise.ases.... Mortality.... Medical service.......... 0. Deliveries and misscarriages... 0. Health service.... Tables. Average population.. '". Births............ * --. Registered infectious etc. cases of diseases. Registered new cases of venereal diseases 8'". Deaths... 0'" 8- -. Causes of death '" -. Deaths of infants.. '". Municipal districtnurses.......... 9'". State hospitals and central hospitals " 0'" 8. Municlpal and private hospitals... 9-0. Munlcipal hospitals.. '". The Central University Hospital in Helsinki... 0'". Municipal and private hospitals.... Municipal hospitals.. 8'" -. Policlinlcs... 0'" -0. Deliveries... '" -. Misscarriages 8 -. Expenditure and income for the municipal health and medical services.. 9'" Appendix... 00'" Appendix... 0
TEKST TEXT
. Väestö Befolkning - Population Väkiluku. Henkikirjoituksen mukainen väkiluku oli, ulkomaalaiset mukaan luettuina,!.!. 9 0,.. 98 09 ja.. '99 8 henkilöä. Kaupungin väestörekistereihin merkityn väestön luku oli jonkin verran suurempi, mikä johtuu siitä, että rekistereistä ei ole voitu poistaa kaikkia niitä henkilöitä, jotka on jätetty pois henkikirjasta. Tietoja väestönmuutoksista ja todetuista taudintapauksista verrataan rekistereihin merkittyyn väestöön kahdesta syystä. Ensinnäkin perustuvat väestönmuutostiedot viimeksi mainittuun väestöön ja toiseksi on yksinomaan tämä väkiluku jaettu ikäryhmiin. Liitetaulussa esitetään väestöre~istereihin merkittyjen keskiväkiluku vuosilta 9--,-9 iän ja sukupuolen mukaan. Seuraavassa asetelmassa ilmoitetaan keskiväkiluku 0-vuotiskaudelta 90-9. Väestöreldstereihin merldttyjen kealdväklluku. Medefolkmänad enuat befolkninasreestren Average population N. M. (v. Summa F. TotaJ 90... 98 080 00 9... 09 0 09 9... 0 88 888 9... 9 0 9 9...-,... 8899 0 9... 890 8 9... 80 0 0 9... 898 89 98... 9 0 8 99... 9888 8 Syntyneet. Elävänä syntyneitä merkittiin kaupungin väestörekistereihin v. 9, v. 98 ja v. 99 0. Kuolleena syntyneitä lapsia oli vastaavasti, 9 ja i. (ks. taulu ). Kuolleena syntyneiden erottaminen toisaalta elävänä syntyneistä ja toisaalta keskenmenoista saattaa eräissä tapauksissa olla hyvinkin vaikeaa. Elävänä syntyneeksi katsotaan Suomessa lapsi, jon~a m",. on todettu hengittäneen tai jonka napanuoran tynkä on itsestään irtautunut. Alle sm:n pituiset ja alle 00 g:n painoiset sikiöt taas lasketaan keskenmenoihin kuuluviksi... Elävänä syntyneiden lukumäärä sekä syntyneisyys 000 asukasta kohden oli vuosina 90-,9 seuraava.
Elävänä syntyneitä Levande födda Live births Luku Antal Numbtr 90... 8G 9... 9.... 9........ 80 9... (j!0 000 asukasta kohden PA 000 invanare Ptr r 000 nhabltanls 8. 9......0 9..... 9..... 98.... 99.... Luku Antal 09 9.0 000 asukasta kohden PA 000 invanare..... Syntyneisyys saavutti huippukohtansa ensimmalsenä sodan jälkeisenä vuonna 9 ja laski sen jälkeen hitaasti v:een 9 saakka. V. 9 se kohosi jälleen yli %o:n, pysyi tässä luvussa v:een 9 saakka, mutta laski vuosina 98-9 sen alle. Koko maan vastaavassa luvussa tapahtuneeseen jatkuvaan laskuun verrattuna kehitys Helsingissä on ollut epämääräisempi. V:n 99 luku osoittaa kuitenkin nousua sekä koko maan että Helsingin osalta. Syntyneisyyden vaihteluja vuosisadan alusta lähtien -vuotiskausittain sekä -vuotiskautena 9-9 osoittaa seuraava asetelma. Syntynelsyys 000 asukasta kohden Nativiteten på 000 invånare Birth rates per 000 inhabitants 90-0... 8. 9-.... 0. 90-q... 8.8 9-0..... 9-....0 9-.... 0. 9-0....0 9-0..... 9-.... 9-..... 9-0.... 9-9.....9 Ajanjaksosta 9- alkaen syntyneisyys osoitti laskua ajanjaksoon 9- saakka. Noususuhdanteiden aikana 90-luvun loppupuolella syntyneisyys kasvoi ja tämä nousu jatkui vielä koko 90-luvun ajan. 90-luvulla luku oli alentunut huipputasostaan, mutta oli edelleen korkeampi kuin mikään luku ajanjaksona 9-0. Seuraava asetelma osoittaa aviottomat lapset sekä lukumääräisesti että prosentteina kaikista elävänä syntyneistä. Avlottomat lapset %:ina kaikista elävänä syntyneistä. Utom äktenskap födda barn i % av alla levande födda Jllegitimate births, per cent 0/ all live births Aviottomia Utom äktenskap fodda Utglllma/ts 90.................. 8 9.................. 8 9.................. 80 9.................. 9.................. %....8. Aviottomia Utom lktenskap födda 9.................. 0 9... 9...... 0 98......... 9 99...................0.... Ko. kolmivuotiskauden suhdeluvut osoittavat laskua.
. Tartuntataudit Smittosamma sjukdomar - Jnlectious diseases Tilastoaineiston laatu. Tautisuustilastossa (liitetaulut -) julkaistut luvut perustuvat sairaaloiden, aluelääkärien ja muiden kaupungissa toimivien lääkärien terveydenhoitoviranomaisille antamiin ilmoituksiin. Aikaisemmin annettiin tiedot äkillisistä taudeista ja uusista sukupuolitautien tapauksista kuukausittain, mutta lääkintöhallitus lopetti ilmoitusvelvollisuuden eräiden vähemmän tärkeiden tautien kohdalla, joista ei myöskään WHO:n toimesta tilastoja koota, tammikuun p:stä 99 lähtien, jolloin myös säädettiin, että ~tiedot yleisvaarallisista tartun ta taudeista» annetaan viimeistään vrk:n kuluessa ja 9muista epidemiologisesti tärkeistä tartuntataudeist~ viikoittain. Sukupuolitautien uudet tapaukset 'ilmoitetaan edelleenkin kuukausittain. Tässä yhteydessä esitetyt tautisuusluvut eivät siis yleensä sisällä tietoja pitkällisistä taudeista. Myöskään eivät tähän sisälly tuberkuloosi tapaukset, joista ilmoitukset tehdään erikseen ja lähetetään tuberkuloositoimistoon. Tilaston täydeisyyteen nähden on huomautettava, että ainakin kulkutautitapaukset miltei poikkeuksetta ilmoitetaan. Mutta monet ievähköt, sellaisten yleisesti esiintyvien tautien kuin vilustumistautien, kurkunpään ja henki torven tulehduksen, maha- ja suolikatarrin ym. tapaukset eivät ensinkään joudu lääkärin käsiteltäviksi ja jäävät siten imoittamattomina tilastonkin ulkopuolelle. Eräät taudit esiintyvät etupäässä muiden tautien jälkitauteina eivätkä sellaisina tule tilastoon. Tautitilastossa julkaistuja lukuja on siis pidettävä minimilukuina. lmoitettujen taudintapausten luku. Seuraava asetelma osoittaa lääkintöhallituksen ilmoitettavaksi määräämien- taudintapausten absoluuttisen ja suhteellisen luvun viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana (ks. liitetaulut -). V:sta 9 lähtien ilmoitettiin uusina tauteina vihurirokko, vyöruusu ja ihosilsat sekä v:sta 9 lähtien muut salmonellataudit, lapamatoisuus, hiivasienitauti, virtsaputkentulehdus, trichomonaksen aiheuttama emätintulehdus sekä vastasyntyneen keuhkokuume ja ripuli. V:n 99 alusta jätettiin pois ilmoitukset reumaattisista kuumeista ja keskenmenoista sekä muutamista harvemmin esiintyneistä taudeista, ja toisaalta saatettiiq ilmoitusvelvollisuuden alaisiksi eräät aivokuumeen ja keuhkokuumeen muo~ot ja vihurirokko.. ' 90.... 9.... 9.... 9.... 9.... lmoitetut tartuntautien tapaukset Anmälda smittosamma sjukdomsfall Absoluuttinen luku Absolut antal Abso/ute numbtr 088 0 98 08 Registered cases 0 inlectious diseases 000 asukasta kohdeo PA 000 lovanare Ptr OOO inhabltanls 8.0 89. 8. 8 08. 99.8. 9.... 9.... 9.... 98.... 99.... Absoluuttinen luku Absolut antal 999 0 8 8 9 000 asukasta kohden På 000 nvanare. 0. 8.9 0.8 8. Vuosi t 9 oli tautisuusluvuiltaan aivan poikkeuksellinen. Koko esitettynä kymmenvuotiskautena ei minään vuonna ole ilmoitettu niin suurta tautien määrää, ja vaikka syksyn 9 ns. aasialainen influenssa, n. 800 ilmoitettua tapausta, jätettäisiinkin tarkastelun ulkopuolelle, on tämän vuoden tartuntatauteihin sairastuneiden luku sekä absoluuttisesti että asukaslukuun verraten kovin suuri. Yleisimmät taudit. Kaikkina kolmena vuotena aiheuttivat eniten sairastumisia nuha, nielutulehdus ja.äkiinen keuhkokatarri, influenssa, angiina, tuhkarokko (paitsi v. t 98), keuhkokuume ja äkillinen maha-, suoli- ja paksu suo itulehdus sekä v. 9 hinkuyskä. Näiden tautien imoitettuja tapauksia oli vähintään vuodessa. Erikoisesti on huomattava edellä mainittu aasialainen irifluenssa, joka epidemialuontoisena levisi v:n 9 lokakuussa ja jota silloin ilmoitettiin tapausta sekä marraskuussa vielä tapausta, sekä jo v. 9 alkanut tuhkarokkoepidemia, joka jatkui v. 9 ja käsitti silloin tapausta. Jälleen alkoi tuhkarokkotapausten luku kasvaa v. 99, jolloin niitä oli 9. Tautinimikkeen infectio acuta nasopharyngeotrachealis-tapausten määrä lisääntyi edelleen v. 9-8, mutta väheni huomattavasti v. 99. Tautisuus eri vuodenaikoina näkyy seuraavasta asetelmasta, johon terveydenhoitoviranomaisille tehdyt tartuntatautien ilmoitukset on yhdistetty kuukausittain.
lmoitetut tartuntatautientapaukset Ap.mOda smittosamma sjukdomsfall Registered cases 0 inlectio us diseases Kuukausi. Månad Monh 9 98 99 Tammikuu Januari Helmikuu Februari Maaliskuu Mars.... Huhtikuu April.... Toukokuu Maj.... Kesäkuu. Juni.... 9 8.8 0 8 '8 8 98 9 Heinäkuu J~i.... 8 Elokuu Augilsti.... 0 Syyskuul September.... 0 Lokakuu Oktober.... 898 8 Marraskuu ~ovember.... 90 0 Summa (Total) 8 8 Asetelma osoittaa, miten yleensä talvikuukausina sattui eniten taudin tapauksia, joiden luku säännöllisesti väheni pienimpään määrään kesäkuukausina. V. 9 aasialainen influenssa nosti loka- ja marraskuun tautisuusluvut paljon tavallista suuremmiksi. Seuraavassa asetelmassa eräät tärkeimmät tartuntataudit esitetään verrattuna asukaslukuun. Ta u t i Sjukdom Disease Lavantauti, paratyyfus, muut salmonellataudit Tarmtyfus, paratyfus, övriga salmonellasjukdomar Typizus abdominalis, paratyphus, salmonellosis alia.... Tulirokko Scharlakansfeber Scarlatina.... Angiina Angina Angina.... Hinkuyskä Kikhosta Pertussis.... Tuhkarokko Mässling Morbilli.... Vesirokko Vattkoppor Varicellae.... Sikotauti Påssjuka Parotitis epidemica.... Tarttuva keltatauti nfektiös hepatit Hepatitis inlectiosa Nuha, nielutulehdus, äkiilinen keuhkokatarri, influenssa ~ Snuva, svalgkatarr, akut lungkatarr, influensa nlectio acuta nasopharyngeotrachealis, inlluenza... ;... Lohk.okeunkokuume, pesäkekeuhkokuume ), atyyppinen, primäärinen keuhkokuume. Lobär lunginflammation, bronkopneumoni ), primär, at~pi~~ pneu~oni Pneumonia lobaris, bronchopneumonia, pneumonia pnmana atyptca.... Äkillinen maha-, suoli- ja paksusuolitulehdus ilman haavaumia. Akut icke-ulcerös gastroenterit oeh kolit Gastroenteritis et colitis non ulcerosa acuta.... Kuumeinen keskenmeno Abort med feber Abortus inlectus.... Tippuri Dröppel Gonorrhoea non medicata.... Muut taudit Övriga sjukdomar Morbi alii... ') J. J. 99 alkaen Fr. o. m... 99. Tapausten suhteellinen luku 0000 asukasta kohden Reiativt antal sjukdomsfall på 0000 nvånare Rtlallve number 0 rases per O 000 nhabllan/$ 9 98 99.0.....8.0. 8. 8.. 0. 8.... 9.0.0. 0..... 08.0..8 8...8 99.8 88.9 8.0. 9.. 0... 9. ---------------------------------------- Summa (Total) 88.9 08. 8.
Tarttuva keltatauti-(hepatitis inlectiosa) tapauksia sattui v. 98, v. 989 ja v. 99. Tapauksia oli huomattavasti vähemmän kuin edellisenä kolmivuotiskautena. Eniten tapauksia tänä kolmivuotiskautena ilmoitettiin v:n 9 lokakuussa,, ja syyskuussa,. Tuhkarokko-(morbilli) tapauksia oli v. 9 ja v. 99 ilmoitettiin jälleen 9 sairastunutta, mutta v. 98 oli tapauksia sen sijaan vain. Tätä tautia, joka pitkän aikaa esiintyi epidemiana - vuoden väliajoin, on viime vuosina tavattu paljon yleisemmin, ja vain joka toinen tai kolmas vuosi näyttää jääneen lievemmäksi. Sairastumisia ilmoitettiin v:n 9 aikana eniten tammi- ja helmikuussa, 9 ja tapausta, sekä v. 99 joulukuussa 9 tapausta. Tuhkarokko on varhaisemman lapsuusiän tauti, jonka yli / a lapsista on sairastanut ennen koulunkäyntinsä alkamista. Vain poikkeuksellisesti sitä esiintyy vanhemmissa, jo koulunkäyntinsä pääuäneissä henkilöissä. Tulirokko-(scarlatina) tapauksia oli v. 9, v. 98 ja v. 99 99. Kuluneena kolmivuotiskautena ei sattunut yhtään kuoleman tapausta tämän taudin johdosta. Tulirokkooo sairastuneet osjuknade i scharlakansfeber Cas es 0 scarlet lever Sairastuneiden absoluuttinen luku Sairastuneta 000 asukasta kohden Absolut antal insjuknade nsjuknade pa 000 invånare kä. vuotta Absolute number 0 cases Cases per OOO Å der. Ar nhabltants A g e. ye a r s N. Summa N. Kaikki M. Kv. M. Total Kv. _ Samtliga F. 9 0... -... 8... - 9... - 0.... 0-... 9. 0.. 0. -9... 0. 0. 0. 0-... 0 0.0 0.0 0.0 Kaikki ikäryhmät Samtliga åldersgrupper (Ali age groups) 0 0. 0. 0. 9 8 0...,... 0. 0. -...,"... '.:....8.0. - 9... 8...9 0~... 0.8.8.0-9... 9 0. 0. 0. 0-... 9 0. 0.0 0.0 Kaikki ikä ryhmät Samtliga åldersgrupper 9 0.8 0. 0. 9 9 0...,... 0. 0.8 -... 9 0. 8. 9. - 9... 9...8 0-"... 0 88 9..8. -9... 8 9 0.8 0. 0. 0-... 0.0 0. 0. Kaikki ikäryhmät Samtliga Aldersgrupperl 09 8 99..8.
8 Tulirokko on etu.päässä lastentauti ja siihen sairastuneista oli huomattava osa -9 vuotiaita; sitä vastoin ovat vuotta nuoremmat lapset ja aikuiset henkilöt yleensä vastustuskykyisempiä. Tulirokon aiheuttamat kuolemantapaukset ovat vähentyneet, mikä lienee lähinnä penisilliinin ansio, jota v. 9 alettiin käyttää tulirokon hoidossa. Kurkkumätä-(diphteria) tapausten luku vaihteli v. 9-000-9 välillä vuodessa, ja vielä v. 9 todettiin 9 sekä v. 9 8 tapausta. Mutta siitä lähtien tapausten lukumäärä väheni, niin että v. 9- aikana on kurkkumätään sairastuneiden luku vuosittain vaihdellut :stä :een. V. 9 tapauksia oli, ja v. 9 puhkesi pahanlaatuinen kurkkumätäepidemia, joka jatkui vielä v. 9-, mutta alkoi sen jälkeen heikentyä. 90-luvun alkuvuosina oli vielä joitakin kurkkumätätapauksia, viimeiset v. 9, mutta sen jälkeen ei ole sattunut ainoatakaan tapausta. Lavantauti-(typhus abdominaf;s) tapauksia oli v. 98 yksi ja paratyylus-(paratyphus) sekä muita salmonellatauti (salmonellosis alia) tapauksia v. 9-9 edellisiä 8, ja sekä jälkimmäisiä, ja 8. Paratyyfukseen ja muihin salmonellatauteihin v. 9-9 sairastuneiden ikäryhmitys käy ilmi seuraavasta asetelmasta. 9 98 99 kä, vuotta Salmo- Salmo- Salmo- Ålder, år Para nellosls Para- nellosis Para- nellosis Agt. ytars typhus alla typhus alla typhus alia -... 8-9... 0-9... 0-9... 9 9 0-9... 0 0-9..., 0-9... 8 0 0-9.... 8 8 0-... Summa (Toiat) 8 8 Lavantaudin aiheuttamia kuolemantapauksia oli v. 9 yksi. Paratyyfuksen aiheuttamia kuoleman tapauksia oli V. 9 sekä muiden salmonellatautien aiheuttamia kuolemantapauksia v. 9, v.98 ja v. 99 samoin. Hinkuyskää (pertussis) ilmoitettiin v. 9, v. 98 ja v. 99 tapausta. V. 9 oli hinkuyskän aiheuttama kuolemantapaus. Lapsihalvaus-(poliomyelitis anterior acuta) tapauksia sattui v. 9, v. 98 ja v. 99. Viimeksi kulunut kolmivuotiskausi oli lapsihalvauksen kannalta melko hyvä. Lapsihalvaus aiheutti v. 9 kaksi ja v. 98 myös kaksi sekä v. 99 yhden kuolemantapauksen. Sairastuneiden jakautuminen iän ja sukupuolen mukaan kuluneena kolmena vuotena ilmenee seuraavasta asetelmasta. kä. v u 0 t t a Å der, å r A g e, ye a, s..... -.... - 9.... 0-.... -9.... 0- Kaikki ikäryhmät Samtliga åldersgrupper (Ali age groups) Lapsihalvaukseen sairastuneet nsjuknade i barnförlamning M. Cases 0/ poliomyelitis 9 98 N. Moi. sukup. Kv. Bägge könen F. 80th sexes M. N. Moi. sukup. K v. Bägge konen M. 99 N: Mo. sukup. Kv. BAgge konen 8 8 9
9, Aivokalvontulehdusta (meningitis) ilmoitettiin v. 9, v.!js8 8 ja v. 9!J tapau~ta. nlluenssa-(inlluenza) tapausten luku oli v. 9-90,88 ja. Tämä tauti on alkanut esiintyä epidemialuontoisena joka toinen vuosi. Loka-lTarraskuussa 9 esiintyi laaja infh,lenssaepidemia, ja sairastumistapauksia sattui silloin vastaavasti ja. Kuolemantapauksia oii 'v. 9, v. 98 ja v. 99, joista - henkilöä oli yli 0-vuotiasta. Todennäköistä on, että osa influenssan jälkitauteihin, kurkunpään ja henkitorven tulehdukseen ym. kuolleista aikaisemmin esiintyi kuolleisuustilastossa mainittujen tautien kohdalla, mikä johtui siitä, että yksin'omäan jälkitauti oli kuolintodistuksessa mainittu. V:sta 9 lähtien myös jälkitauteihin kuolleiden kuolintodistuksissa edellä käynyt influenssatapaus useimmiten on tullut mainituksi.,., Sukupuolitaudeista (morbi veneri) on tippuria (gonorrhoea non medictita) ilmoitettu v. 9-9 vähemmän kuin kolmena edellisenä vuotena,, 08 ja 0., Pehmeää sankkeria (ulcus molle) ilmeni v. 9 tapausta. Kuppåtauti-(syphilis) tapauksia oli entistä vähemmän. V. 9-9 ilmoitettiin vain, 9 ja uutta kuppatautitapausta. Tauluihin ja sisältyy myöskin synnynnäinen kuppatauti (syphilis congenita). Kuppatauti ja sen jälkihoitotilat aiheuttivat v. 9, v. 98 ja v. 99 9 kuolemantapausta. Lokeronivusajos-(lympho-. granuloma inguinale) tapauksia ei ollut nyt käsiteltävänä kolmivuotis~autena yhtään. ' _~ lmoitettujen uusien sukupuolitautien t<ipausten suhteellinen luku verrattuna väkilukuun v. 90-9 esitetään promilleluvuin seuraavassa asetelmassa, josta tautien esiintymisessä sattuneet vaihtelut käyvät- ilmi. Syphilis congenita-tapaukset eivät sisälly katsauksessa esitettyihin lukuihin. Uudet sukupuoutautl.tapaukset 000 asukasta kohden Nya fall av könssjukdomar på 000 invånare, New cases 0 venereal diseases per 000 inhabitants 90 9 9 9 9 9 9 9 98 99 ",,",.... Syphilis,n~n medl~ata 0. 0. 0., 0. 0. 0. 0. 0. O. ; 0. Ulcus molle non medicatum O. Q 0.0 0.0 0.0 0.0 Gonorrhoea non medlcata.0.8,.9..0,9.... Lymphogranuloma ingulnale 0.0 0.0 0.0 Taulussa on eri sukupuoli tauteihin sairastuneet henk'iöt ryl)mitelty ammatin,' iän, sukupuolen ja siviilisäädyn mukaan. Synnynnäinen kuppatauti ei sisälly siinä esitettyihin lukuihin. Lähinnä edellisenä kolmivuotiskautena todettiin sukupuolitautien tapauksia enemmän miehillä, ja nyt käsiteltävänä kolmivuotiskauten,a oli tilanne sama, tapauksia todettiin miehillä yli kertaa niin paljon kuin naisilla. Tänäkin kolmivuotiskautena todettiin tippuritapauksia alaikäisillä: v. 9 viisi, v. 98 yksi ja v. 99 neljä. Seuraavasta taulukosta näkyy kaikkien v. 9-9 sukupuolitauteihin sairastuneiden miesten ja naisten absoluuttinen ja suhteellinen luku eri ikäryhmissä. Näihin lukuihin sisältyvät myöskin synnynnäisen kuppataudin tapaukset, joita v. 9 oli kaksi, v. 98 kolme ja v. 99 yksi.
0 Uudet sukupuolitautitapaukset Nya fall av köd8sjukdomar New cases 0 vellere! diseases - - 9 0- -9 0- -9 0-9 0- - - 9 0- -9 0- -9 0-9 0- - - 9 0- -9 0- -9 0-9 0- k, vuotta A der, Ar Agt, yea,s 9 Miespuolisia Mankön Malt Sairastuneita nsjuknade % N umbtr 0/ tqsts Sairastuneita nsjuknade Naispuolisia Kvlnnkön Female % Molemmat sukupuolet Bägge konen 80th sats Sairastuneita nsjuknade... 0. 0..... - O.~ 0.0 "... - - O.~ 0.0... 9.0. 9 0.... 0 8.9 9.~ 0 8.... 9.0 9. 88 ;!.0......8.... 9..8 Summa (Tutal) 00.0 00.0 %.8 00.0 9 8... - - - - -... - - - - - -... - - 0. 0.0... 8 8. 8.9 9 9.... 8 0. 9. 0 9.... 8. 99 0..0 9.8. 9. :: :::::::::::: :::::: 8.8 8.. Summa 8 00.0 89 00.0 00, 00.0 9 9... - 0. 0...., - - - - -... - - 0. 0. '"... 8 0. 0. 90.... 0. 9. 0 0.... 8. 0..... '., 8 0..... 0. 9.9 9.9 Summal 0 00.0 99 00.0 9.< 00.0
Seuraavassa asetelmassa esitetään gonorreaan sairastuneiden miesten ja naisten lu~u eri ikäryhmissä 000 asianomaiseen ikäryhmään kuuluvaa miestä ja naista kohden. Gonorrhoea non medica la kä, vuotta Miespuoliset Naispuoliset Å der" å r Mankön Kvlnnkön Age, years Male FemaJe 9 98 99 9 98 99 -... :... 0. 0. - 9... 0. 0-... 0. 0. 0. -9.... 0. ~.9...9 0--...... 8.. 9. -9....9...8..9 0-9... 9. 8.8 9.... 0-... 0.9 0. 0.8 0. 0. 0. Kalkki lkäryhmät. Samtliga åldersgrupper (Ali age groups)!j.o 8.0 8..\.9. Tippuria tavattiin suhteellisesti eniten 0-- ja -9-vuotiailla miehillä ja samaten sen ikäisillä naisilla, joilla sitä kuitenkin esiintyi huomattavasti vähemmän. V. 99 oli -9-vuotiaista naisista suhteellisesti paljon enem~än sairastuneita kuin kahtena edellisenä vuotena ja kuin ikäryhmässä -9 vuotta. Seuraava katsaus, johon synnynnäin~n kuppatauti ei!!isälly, kuppataudin esiintymiseen viime kymmenvuotiskautena osoittaa, miten penisilliinin:käyttö sen hoitoon. on tartuntamahdollisuudet poistamalla vähentänyt uusien taudintapausten luvun vähäise~sj. 'Huippuvuosien \)- jälkeen alkanut voimakkaasti aleneva suunta jatkui edelleen.' Uudet kuppatautitapaukset Nya fall av syfilis New cases 0/ syphilis N. Moi. sukup. M. Kv. Bägge konen F. 80th euf 90................. 9 9 8 9...,........... 88 80 8,9............,.... i 9..,..,........ 8 0 9........... 8 0 9....... ". 9 9'........... 9... 8 9&... 9 99... ;
",. Kuolleisuus "Dödlighet -Mortality Kuolleisuustilaston ai,neisto. Tilastollisen päätoimiston kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Helsingin kaupungin kuolleisuustil<istö 'on v:sta 9 v:een 90 saakka laadittu päätoimistossa käyttämällä sinne saapuneita kaupungin seurakuntien ja siviilire'dsterin kirjoissa olleiden kuolleiden kuolintodistuksia. V:sta 9 alkaen laatii tämän 'tilaston saman aineiston perusteella kaupungin tilastotoimisto. Kuolemantapaus otetaan huomioon laadittaessa sen paikkakunnan tilastoa, jossa asianomainen on ollut merkitty väestörekisteriin, niinkuin maamme väestötilastossa on sääntönä. Aineiston luotettavuus. Kuolintodistuksiin on merkittävä, miten kuolemansyy on määrätty, ja tilastoa laadittaessa kuolemantapaukset on ryhmitetty kuolemansyyn määräämisperusteen mukaan, kuten näkyy seuraavasta' taulukosta.,- Kuolemansyyn määräämisperuste Grunderna för dödsorsakens bestämmande,, Basis for the determination of eause of death '9 98 99 9--9 0' '0 M. -K~" Summa ', N. M. Kv. Summa M. Kv, Summa M, Kv. N. Summa F. Total Lääkärin tutkimus ','Av läkare utförd, undersök-, ning (Examination 'by the physieian) sairaalassa. på sjukhus (in the hospital)... 90 9 00 9 9.. 9. - kotona ym. i hemmet m.m. (at home ete.)., 9 0 8 8... kuoleman jälkeen. efter döden (atter the death).. 8.. 0 0. 0. Ruumiinavaus.Obduktion (Autopsy)... 0 8 888 90 89 80' 9 888 8 9. 0.0. Viranomaisen ilmoitus. Anmälan av myndighet (Report of the authorities) 8 8 0.8 0. 0. Omaisen tai muun ilmoitus' tai tuntematon peruste. Anmälan av anhöriga eiler andra personer eiler okänd grund (Report of the relatives or other per- sons or basis unknown) 8 0 8 8 9..9. Summa 08 00 8 89 80 9 0 JOO.o 00.0 00.0 Ne tapaukset, joissa kuolemansyyn maaraaminen perustuu lääkärin tutkimukseen tai ruumiinavaukseen, muodostavat suunnilleen yhtä suuren osan kuin edellisenä kolmivuotisjaksona eli vastaavasti 9.0 ja 9.9% (v. 9-98.%). Ruumiinavausten osuus on kuitenkin jatkuvasti kasvanut: v. 98-0 se oli 8., v. 9-8., v. 9-9. ja v. 9-9.%, mikä osaltaan lisää Helsingin kuolemansyytilaston jo ennestään hyvää luotettavuutta. Ruumiinavausten osuuden voimakas kasvu selittynee yleisestä pyrkimyksestä entistä tarkempaan kuolemansyyn määrittämiseen epäselvissä tapauksissa. Absoluuttinen ja suhteellinen kuolleisuus. Helsingissä rekisteröityjen kuolleiden luku oli v. 9 8, v. 98 ja v. 99 0. Kuolleeksi julistetut eivät v:n 9 alusta lähtien sisälly kuolleisuustilastoon. Kuolleisuus kutakin (kirkonkirjojen ja siviilirekisterin mukaisen) keskiväkiluvun 000 henkeä kohden vuosina 98, 9-9 ja -vuotiskausittain 90- sekä' -vuotiskautena 9-9, mikä luku tosin on hyvin karkea mitta, näkyy seuraavista asetelmista (kuolleina syntyneitä lukuun ottamatta).
Vuosi Ar Yta, 98... 9... 9... 9... 9... '9... 9... 9... 98... 99...,Kuolle~suus vuosina 98-9,. Dödligheten åren 98-9 Mortality in 98-9 Kuolleiden abso- ' Kuolleita 000 luuttinen luku asukasta kohden ','. Keskiväkluku.. Kuolleiden abso- Absolut antal Avlidna på 000 Vuosi Keskiväkiluku luuttillen luku Medelfolkmängd avlidna invånare Ar Medelfolkmängd Absolut anta;" Mean popu/at/on Abso/ult numm' Dtllhs ptr 000 avlidna 0/ dtllhs inhabilanls '. 0, -', " 90 " ':0Ö' 8 998 9.0 9,' 09 89 9.8. 9 888 9 0. ~ 9 9 998 0.8 9 0 0 8. 9 8 9 09 80-9 0 0 99-9,.. 89 8 0980 80. 98., 0 989.~ 99 0 KUQlleita Q!l!) ~su kasta k~hden Avlidna på 000 invånare. - 0. 0. 9. 9. 9. 9. 9. 9.8 9. 8.9 Kuolleisuus 000 asukasta kohden, vilslvuotiskausien kesklluvut Dödligheten på 000 invånare, femårsmedeltal Deaths per 000 inhafjitants, average rates jor jive-year periods 90-0............ t.9 9-... ',.,"........ 90-0.... 9-0..... 9-.......... 9--......... 9-0.......9 9-0.......... 9-......... 0.8 9-.... '.'.. 9.8 9-0.........,.... 9-9........ 9. Edellä olevista käy ilmi, että sotavuosien jälkeen alkanut kuolleisuuden aleneminen on pysähtynyt v:een 9, mutta tämän jälkeen kehitys on ollut vaihteleva. V:n 99 luku on kuitenkin alin kaupungissa todettu. Kuolleisuus kuukausittain. Kuolemantapausten lukumäärää eri kuukausina esitetään taulussa. Kunkin kuukauden suhteellinen kuolleisuus v. 9-9 verrattuna asianomaisen vuoden keskiväkilukuun käy ilmi seuraavasta taulukosta... Kuollelsuus kuukausittain Dödligheten månadsvls Monthly mortality Kuukausi Kuolleiden' absol. luku Absolut antal avlidna Kuolleita 000 asukasta kohden Avlidna på 000 invånare Månad Abso/ule numbtr 0/ dtalhs Dtalhs ptr 000 inhabilanls Monlh 9 98 99 9 98 99 Tammikuu januari.,.. 0. 0. Helmikuu Februari... 8. 8. 8.,, Maaliskuu Mars... 9? 9. 0. 9.0 Hulttikuu April... 9 9 9.9 0. 9... Toukokuu Maj... -... 9 80 0. 0. 0.0 Kesäkuu juni... 9. 8.8 8.8 Heinäkuu juli... 9 0..9 8. Elokuu Augusti... 0 9 8 8..9 8.9 Syyskuu September... 8 8.8 9.. Lokakuu Oktober... 0 8 0. 9.8 9. :; Marraskuu November... 8 0 9.8 8. 8.0 joulukuu December.... 0. 9.9 9:.
Kuten taulukosta näkyy, kuolleisuus on tavallisesti suurin talv'i-.ja kevätkuukausina sekä pienin loppukesällä ja syksyn alussa. Kuolleisuus sukupuolen ja iän mukaan. Taulussa annetaan tietoja myös kuolleisuudesta sukupuolen ja iän mukaan. Kuolleiden miesten lukumäärä oli paitsi ylimmissä ikäluokissa suurempi kuin naisten. Seuraavassa asetelmassa olevat luvut osoittavat mies- ja naispuolisten kuolleiden luvun 000 vastaavaa sukupuolta olevaa henkilöä kohden. Kuolleet l 000 vastaavaa s'ukupuolta olevaa asukasta kohden. Avlidna på l 000 invånare av samma kön Deatlls per J 000 inhabitants 0/ the same sex N. N. N. M. Kv. M. Kv. M. Kv. F. 98....0 9. 9..... 9. 9.... 0. 8. 9.... 9.. 98.....8 9. 9... 0.8 8. 9....... 99.... 0.0 9.... 0. 8. 9.....9 0. 90....8 9. 9.....0 8.9 9........0 9..... 8.9 98... 9.-8 9. 9..... 0. 9... 0. 9.0 99.... 9. R. 9..... 9. 9... 0. 8.8 Kuten näkyy seuraavasta taulukosta, jossa esitetään kuolleiden luku eri sukupuoli- ja ikäryhmissä 0 000 asukasta kohden, oli kuolleisuus eri ikäryhmissä luonnollisesti varsin eri suuruinen. Suhteellinen kuolleisuus oli kussakin ikäryhmässä, paria vähäistä poikkeusta lukuun ottamatta, huomattavasti suurempi miesten kuin naisten keskuudessa. Luvut vaihtelevat eri vuosina varsinkin nuoremmissa ikäryhmissä, missä absoluuttiset luvut ovat pieniä. Selvää kehityssuuntaa ei ole havaittavissa. Eri sukupuolta olevat kuolleet ikäryhmittäin 0 000 asukasta kohden. Dödli~beten inom ouka köns- och. ålderswopper, pii 0 000 invånare Mortality in dillerent sex and, age groups per 0000 inhabitants ~~ kä r y h m ä, vuotta 9 98 99 A der s g r u p P. å r M. s. N. M. s. N. M. S. Agt groups, ytars M.. B. k. M. Kv. B. k. M. Kv. B. k. B. s. -...... 9. 9. 9. 8.9..0-9... 8..0..0 0..~... 0-.....9. _.... i..8.8-9........9....9 ~9.0.....',.9 '".0 0.0... ~9..........9.. 0-9... 9..... 0... -8. ~9... 08. 80... 80..9..8. 0-9.... 00. 8.. 99.0.0. 8.. ~... 8. 80. 898. 08. 8.0 888.0 00. 8 -. 9.
- Selv~mmin käy ilmi mies- ja naispuolisten henkilöiden kuolleisuuden erilaisuus, kun suoraan verrataan edellä olevassa taulukossa esitettyjä kummankin sukupuolen suhdelukuja toisiinsa. Kun naispuolisten suhteellinen kuolleisuus kussakin eri ikäryhmässä merkitään 00:la, oli miespuolisten suhteellinen kuolleisuus vastaavissa cryhmissä seuraavan åsetelritan mukainen. Miesten liikakuolleisuus, joka sodan jälkeen on huomattavasti vähentynyt, oli ko. kolmivuotisjaksona alempi kuin v. 9-. V:n 98 luku on alin tähän saakka todettu. Missä absoluuttinen luku on pienempi kuin, ei suhdelukua ole laskettu. Eri ikäluokkiin kuuluvien miesten kuolleisuuden indekslluvut ndextai för relativa dödligheten bland män lnom olika åldersgrupper kä, vuotta Alder, år Agt, ytars - - 9 0- -9 0-9 0-9 0-9 0---=9 0-9 0- Mortality ratio men/women, index numbers 9 98 99 9 8.. t 9 ' 9 8 9 0 ' 0 8 8 8 Kaikki. Samtliga (Ali) 0... --------------------------------- Vuotta nuorempien lasten kuolleisuutta selostetaan siv. alkaen. Kuolleisuus kuolemansyiden mukaan. Kuolemantapausten ryhmittyminen syiden mukaan on-esitetty, tauluissa 8--. 'j Kuolemansyiden tilastoa laadittaessa noudatetaan erikoista nimistöä, jossa tärkeimmät kuolemaan johtan"eet taudit samoin kuin väkivaltaisen kuoleman muodot luetellaan sekä muut taudit ja kuolemansyyt viedään eri tautiryhmien yhteisnimikkeisiin. V:sta 9 lähtien noudatetussa. uudessa kuolinsyynimistössä on tehty ero peruskuolemansyyn ja välittömän kuolemansyyn välillä. Siirtyminen uuteen nimikkeistöön merkitsee sitä, että vertailut edellisiin vuosiin on tehtävä harkiten. Kun seuraavassa esitetään katsauksia, jotka i.dottuvat vuotta 9 edeltäneeseen aikaan, on poikkiviivalla merkitty, että suoranainen 'vertaihikelpoisuus puuttuu. Kaikki tässä julkaisussa annetut tiedot kuolemansyistä kohdistuvat peruskuolemansyyhyn. Taulustossa,' on käytetty kahta Maailman Terveysjärjestön hyväksymää kuolemansyiden ryh~itystä" keskipitkää, 0 kuolemansyyryhmää käsittävää (A-ryhmitys, tauluissa 9-0) ja lyhyttä, 0 ryhmää k~ittävää (B;.ryhmitys, 't,!-ul!llss~d ja ":"'). Taulussa 9 ilmoitetaan eri kuolemansyiden aiheuttamien kuolemantapal,lsten luku kolmivuotiskauden 9-9 kunakin vuonna. Kuolemantapaukset on kuten edellisessäkin julkaisussa ryhm'itetty kuolleem Ui_n, ja sukupuolen mukaan erikseen kultakin vuodelta. Tauluissa 8 ja annetaan vuos"ittaisia tietoja tärkeimmistä kuolemansyistä tai niiden ryhmistä: taulussa 8 esitetään niiden luku kunkin vuoden eri' kuukausiria ja 'taulussa niiden jakautuminen kuolleen sukupuolen ja' iän mukaan.,- _ "",'";;' :;" "",: " '," _-' - _. Tärkeimpien kuolemansyiden aiheuttamien kuolemantapausten luku 0 000 asukasta kohden oii edellä mainitun B-ryhmityksen mukaan seuraava.
' Tärkeimmät kuolemansyyt 0000 asukasta kohden. De vikti~aste dödsorsakerna på 0000 invånare, Principal causes 0/ dealh per 0 000 inhabilanls 9 98 99 Kuo lemansyy Dödsorsak N. M.s. N. M.s. N. M. s. M. Kv. B. k. M. M. C a USt of dtalh Kv. B. k. Kv. B. k. F. B. s. B Tlberclllosis organoruj!l respirationis..8...8 j.....8 B Tuberculosis; formae aliae... 0. 0. 0.' 0. 0. 0. 0.0 0.' 0. B Syphilis eiusque sequelae....-:... Li" 0. 0.8 0. 0. 0. 0. 0. 0. B Typhus abdominalis... 0. - 0.0 - - - - - - B Scarlatina, angina streptoco'cdca... - 0.0 0.0-0. 0.0 - - - B!l Pertussis... - 0.0 0.0 - - - -... - - B 0 nfectio meningococcica'... 0. 0.0 0.0 - - - - "!"":f':"".:' - B Poliomyelitis anterior acuta... 0. 0.0 0.0 0. 0.0 0.0 0.0 -' 0.0 B Morbi infectiosi s. parasitarii alii... 0.8 0.8 0.8 0. 0. 0. 0. 0. 0. B 8 Neoplasmata maligna et neoplasmata telae ymphaticae et haematopoeticae :W.. 8. 9.. 8. 9.8.0 8. B 9 Neoplasmata benigna et non definita. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. n. B 0 Diabetes mellitus.-... 0..0 0.9 0...0 0.9..0 B Anaemiae... 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. B Morbi vasorum cerebri et medullae spinalis... 9.8.. 8..8.0. ;; 0.9 9.0 B Meningitis (non tuberculosa, non meningococcica)... 0. 0.0 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. B Febris rheumatica... - 0.0 0.0 0. - 0. - - - B Morbi chronici rheumatici cordis... n.9 0.9 0.9 0.8...0..0 B Morbi arteriosclerotici et degenerativi cordis.....9 8.9.8. 0.. 8. 9.. B Morbi cordis alii... 0.9.. 0...0.0.. B 8 Hypertonia cum morbo cordis....0.....8.... B 9 Hypertonia morbo cordis non ihdieato.. 0. 0. 0. - O. ( 0. 0.0 0. 0. B 0 lnfluenza...... O. ( 0. 0. 0.0 0. 0. B Pneumonia..8..9.9...9. 0, B Bronchitis... 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. B Ulcus ventriculi, duodeni 0. 0. 0. 0.8 0. 0. 0. O. ( 0.... B Appendicitis... 0.' 0. O. ~ 0. 0.0 0. 0. 0.0 0. B Obstructio intestinalis, hernia abdominalis... 0.. 0.8 0. 0.9 0. 0. 0.8 0. B Gastritis, duodenitis, enteritis et culitis 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. B Cirrhosis hepatis 0.8 0. 0. 0. 0. 0..(J.8 0. ' 0.... B 8 Nephritis et nephtosis......... 0.8 0.9 0.9 B 9 Hyperplasia pro~tatae... 0.9 - O. ( 0. - 0, 0.8-0. B 0 Mprbi.,gravidarum, parturientium, puer~. per~rum... - 0. 0. - 0. 0. - 0. 0. B Maleformationes congenitae...-... 0.9 0.9 0.9...0...0.0 B Laesiones intra 'partum, asphyxia,. atelectasis < postnatalis.... 0.9.. 0..0.9.. B lnfectiones neonatorum... 0. - 0.0 0. 0. 0. 0. 0.0 0. B. Morbi alii neonatorum et anni primi..0 0.' ' 0.9.0 0. 0. 0. 0. 0. B Senllitas et casus male definiti... 0. 0.8 0.8 0. 0.9 O. i 0. 0.8 0. B Morbi alli... 8.9 9.8 9.,.. 9..9 9.: 8.9 B Accidentiae... 9......0.9.. B 8 B 9 Suicidia........8..8.. B 0 Homicidia... 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. Summa (Tolal) 09.9 89. 98. 9. 90.[, 9. 9.9 8. 89.
Tuberkuloottisten tauti eli aiheuttama kuolleisuus. Ajanjaksona 9!- tapahtunut huomattava kuolleisuuden sekä absoluuttinen että suhfeellinen aleneminen ei ole vuqsina 9- jatkunut yhtä selväpiirteisenä kuin edellisinä vuosina, mutta vuosina 98-9 saavutettiin jäll~en uudet minimiluvut. Tuberkuloosin aiheuttama kuolleisuus on jo siksi pieni, ettei tähänastisen voimakkaan laskun enää voida olettaa jatkuvan, varsinkin kun otetaan huomioon, että kuolleisuus tähän tautiin nykyään kohdistuu vanhempiin ikäluokkiin, joiden suhteellinen osuus koko väestöstä on kasvamassa. Kuitenkin on todettava, että tuberkuloosikuolleisuus edelleen on suurempi HelsingisSä kuin muissa pohjoismaisissa pääkaupungeissa. Tuberkuloottiset taudit aiheuttivat v. 9, v. 98 ja v. 99 0 kuolemantapausta. Vastaavat suhdeluvut 0 000 asukasta kohden olivat.8,. ja.9. Hengityselinten tuberkuloosikuolemantapauksia oli vuosina 9-9 vastaavasti 0, ja tapausta. Muun tuberkuloosin aiheuttama kuolleisuus oli siten melko vähäinen. Seuraava asetelma, o~oittaa tuberkuloosikuolemantapausten absoluuttisen lukumäärän, näiden kuolemantapausten luvun 0000 asukasta kohden ja tuberkuloosiku'olemantapausten määrän verrattuna kuolemantapausten kokonaismäärään v. 98 ja 9-9 (vrt. tekstitaulu siv. ). TuberkuloosikuoUeisuus Dödli~heten i tuberkulos Mortality caused by tuberculosis Tuberkuloosiin kuolleiden absoluuttinen luku Absolut antal dödsfall i tuberkulos Abso/ute number of deaths from tubercu/osls Tuberkuloosiin kuolleita 00 kuollutta kohden Dödsfall i tuberkulos på 00 avlidna Deaths from tuberculosis, per etnt of ajj the dtaths Tuberkuloosiin kuolleita 0 000 asukasta kohden Dödstall i tuberkulos på 0 000 invånare Dtaths from tuberculosis ptr O 000 inhabitants 98 0 9 8 8 8 8 09 8 0 98 8 0.9 9..8.8..9..9. 0. 8.0 8...,9....9.9..0. 8.0...9 8....0 8. 8....0.8..8..9 9 9 9 9 9 9 9 98 99 90 9 9 9 9 9 9 9 98 99 Ko. kolmivuotiskauden keskimääräinen tuberkuloosi kuolleisuus 0000 asukasta kohden (.8) oli n. /. vuoden 98 kuolleisuudesta. Tuberkuloosiin kuolleiden osuus kaikista kuolleista oli samalla laskenut n. '/:sta n. '/ :aan. Tämä on luettava tehokkaan tuberkuloosin vastustamistyön ja uusien lääkeaineiden ansioksi. Tuberkuloottisten tautien aiheuttamien kuolemantapausten absoluuttinen luku eri kuukausina ilmenee taulusta 8. Eräitä näitä seikkoja valaisevia suhdelukuja on otettu seuraavaan taulukkoon.
8 Kuukausi Månad Monlh Tuberkuloosikuolleisuus kuukausittain. Dödligheten i tuberkulos mänadsvis Mortality caused by, tuberculosis, monthly %:na kaikista samana ajanjaksona Absoluuttinen luku %:ina kaikista tuberkuloosin aiheulla- sattuneista kuolemantapauksista mista kuolemantapauksista Absolut antal % av samtliga dödsfall under samma % av samtliga dödsfall i tuberkulos period Absolult numbtr Ptr etnl of all he dtalhs from lubtrculosis p" un of al/ hl dealhs of hl saml ptrlod 9 98 99 9 98 99 9 98 99 Tammikuu Januari.. 0 (l 9. 8...0.. Helmikuu Februari... 9...9.9. Maaliskuu Mars... 9. 8..9.'.. Huhtikuu April... 8 9 8..9.9.0.. Toukokuu Maj....8.9 8....9 Kesäkuu Juni.....'9...0.8 Heinäkuu Juli... 8.....,. Elokuu Augusti... 9.8 0.8.9.. Syyskuu September 0 0.8. 8....9 Lokakuu Oktober.. 8..9 0.8.8..8 Marraskuu November 0..9.... J oul ukuu December 9 9 9.0....9. Koko vuosi Hela året Whole year) 0 00.0 00.0 00.0.9.9. Tuberkuloottisiin tauteihin kuolleiden luku oli yleensä suurin talvella ja keväällä; tammi-toukokuussa sattui ko. vuosina vastaavasti 9.,. ja 9.% kaikista tuberkuloosin vuoden aikana aiheuttamista kuolemantapauksista. Tammi-toukokuun osuus on kuitenkin viime kolmivuotiskausina laskenut; vuosina 9- se oli keskimäärin 8.%, vuosina 9-.8% ja vuosina 9-9.%. Tuberkuloosiin kuolleista oli v. 9-9, kuten aikaisemminkin, enemmistö miespuolisia. Koko kolmivuotiskautena kuoli tuberkuloosiin yhteensä miestä ja naista. Tauluista 9 ja näkyy eri tuberkuloottisten tautien aiheuttamien kuolemantapausten luku miespuolisen ja naispuolisen väestön keskuudessa ja eri ikäryhmissä sekä tekstitaulusta siv. taas kaikkien tuberkuloosin aiheuttamien kuolemantapausten suhde 0000 asukasta kohden vuosina 9-9. Seuraavassa taulukossa esitetään tärkeimpien tuberkuloosiryhmien aiheuttamat kuolemantapaukset ikäryhmittäin sekä suhdeluvut, jotka osoittavat kaikkien tuberkuloosikuolemantapausten aiheuttaman kuolleisuuden 0 000 asukasta kohden kussakin ikäryhmässä ja näiden tapausten osuuden kunkin ikäryhmän kaikista kuolemantapauksista; taulukossa on myös sarake, joka osoittaa tuberkuloosikuolemantapausten suhteellisen jakautumisen eri ikäryhmien kesken. kä, vuolla Ålder, är Agt, ytars 0... -... - 9... 0-... l!i-h... 0-fl... :0-:0... ()-fl... :,o-s!)... HO-GO... 0-... KaikkloSamtllga (Al) Tuberkuloosikuolemantapauksia Dödsfall i tuberkulos Deaths caused by tuberculosis A. Kuolinsyyryhmä Dödsorsaksgrupp Causes 0/ death Tubereulosis organorum Tubereulosis Tubereulosis respiralionis menlngum ete. formae aiiae 9 98 99 9 98 99 9 98 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 9 8 - - - - - ]'! ] - - - [) :l:~ - - -. - :l 9 - - - :i - - - - R 0 - - - 0 8 8 Summa Total 99 9 98 99 - - - - - - - - - - - - - - - 9 8 t - 9 - (; - 9-0
9 B. Suhdeluvut. Relationstal Rates Kuolemantapauksia % kaikista tuber- Tuberkuloosikuolemantapauksia % Kuolemantapauksia 0 000 kuloosikuolemantapauksista kaikista ikäryhmän kuolemantapauk- 8Ukasta kohden sista Dödsfall i % av samtiiga dödsfall Dödsfall i % av samtliga dödsfall DÖdsfall på 0000 kä, vuotta i tuberkulos inom åldersgruppen invånare Alder, år Dtalhs, ptr unt 0 all tht dtaths rom Dtalhs rom tubtrculosis, ptr unt 0 Dtaths ptr O 000 tubtrculosis all tht dtaths n tht samt agt group inhabltants 9 98 99 9 98 99 9 98 99 0.... 0. - 0. - -.. - - -... 0. - -. - - 0. - - - 9... - 0. - -. - - 0. - 0-... - - 0.8 - -. - - 0. -9... 0.. -.0 0.0-0. 0. - 0-9.....9 0.8.8 0.0... 0. 0-9... 9.9. 9..9 0.9 8.0..8. 0-9....0 0. 9..8 0..9 8...8 0-9....8 8..... 8. 8..0 0-9....8 9. 8..8...8 9.. 0-.....8 0.0.... 0.. Kaikki. Samtliga... 00.0, 00.0 00.0.9.9..8..9 Vertailun vuoksi esitetään seuraavassa kuolleiden suhdeluvut iän mukaan v. 98 ja 99-9. Tuberkuloosiin kuolleet iän mukaan 0000 asukasta kohden v. 98-9. Avlldna i tuberkulos efter ålder i förhållande tili 0000 invånare åren 98-9 Deaths caused by tuberculosis per 0000 inhabitants in 98-9, according to age Vuosi 0 - -9 0--90-90-90-90-90-9 0- Summa Ar Y,ar vuotta år ytars Total 98... 9. 0.,.. 9........0 99............ 0.8..0 90.... 0. 0. 0...9 9..8..0.8 8. 9.... 0. -.0..9 8.0. 9... 8. 9... - - - 0. 0... 8.8.... 9... - 0. 0. - 0..9.8. 8. 9... 9... - 0. - - 0. 0.8.... 8..0 9... - 0. - - 0...8..8 9...8 9... - - - - -.8.. 8.0 0.8.. 9.... 0. - - 0.... 8. 8..8..8 98... - 0. - 0...8. 8. 9. 0.. 99... - - - 0. - 0...8.0...9
0 Voidaan todeta, cttä nuurcmpien ikäryhmien lubdkuluusikuolleisuus ikäryhmään,w-\j saakka un vuimakkaasti laskenut sotia edeltäneeseen aikaan verrattuna. Sitä vastoin ikäryhmästä 0-9 alkaen kehitys on ollut epätasaisempi, ja tämä koskee varsinkin kahta vanhinta ikäryhmää. 0 v. ja sitä vanhempien osuus kaikista tämän ryhmän kuolemantapauksista oli v. 98 vain 9.%, mutta on sen jälkeen huomattavasti noussut: v. 9 tämä osuus oli., v. 9., v. 9., v. 9., v. 98.0 ja v. 99 jopa 0.0%. Tämä suhteellinen osuus on siis edelleen noussut ko. kolmivuotiskautena. Tuberkuloosin pienenevä merkitys kuolleisuuteen vaikuttavana tekijänä käy myös ilmi eri ikäryhmien kuolleisuutta tarkasteltaessa. Niinpä esim. v. 98.% kaikista kuolemantapauksista 0-9 vuotiaiden keskuudessa oli tuberkuloosin aiheuttamia tapauksia vastaavan %-luvun ollessa v. 9.8, v. 98 0.0 ja v. 99 vain.. Myös muissa ikäryhmissä paitsi vanhimmassa on tapahtunut laskua. VerenkiertoeUnten tautien aiheuttama kuolleisuus. Tämä nimikkeistön ryhmä vaatii eniten uhreja. Seuraava asetelma osoittaa kuolleisuuden verenkiertoelinten tauteihin. Verenkierto elinten tautien aiheuttama kuolleisuus, absoluuttiset luvut ja 0000 asukasta kohden DödU~heten i cirkulationsor~anens sjukdomar, absoluta ta och per 0000 invånare Loss of Ufe from diseases of the circulatory system, absolute numbers and per 0000 inhabitants Tautirvhmä ') Sjukdomsgrupp, ) Disease group 9 Verisuonten kovettumisen ja rappeutumisen aiheuttamat sydäntaudit Arteriosklerotiska och degenerativa hjärtsjukdomar. Morbi arteriosclerotici et degenerativi cordis... 99 Muut sydäntaudit Andra hjärtsjukdomar. Morbi cordis alii... 8 Verenpainetauti sydänoirein Hypertoni med hjärtsjukdomar. Hypertonia cum morbo cordis... Valtimoiden taudit. Artärsjukdomar. Morbi arteriarum.. 88 Muut verenkiertoelinten taudit. Sjukdomar i andra cirkulationsorgan. Morbi organorum circulationis a/ii... 9 Kaikki verenkiertoelinten taudit Alla cirkulationsorganens sjukdomar. Morbi organorum circulationis... Luku Antal Numbtr 98 0 9 0 0 99. 00 0 0 89 JO 000 asukasta kohden Per JO 000 invånare Ptr O 000 inhabilants 9 98 99.8...0. 0.0..0..9...s....9. Kuolleisuus näihin tauteihin ei osoita selvää kehityssuuntaa. Verisuonten kovettumis- ja rappeutumistautien aiheuttama kuolleisuus oli kuitenkin nyt suurempi kuin v. 9- ja osoitti jatkuvaa nousua. Koska kuolleisuus eri ikäryhmissä huomattavasti vaihtelee, esitetään seuraavassa taulukossa kuolintapausten jakautuminen iän mukaan j~ 0 000 samanikäistä asukasta kohden. ') A-ryhmi!yksen ryhmät 8, 8, 8, 8 ~ekä 9-80, 8, 8 Grupperna 8, 8, 8, 8 sam! 9-80, 8, 8 enl. A-grupperingen.
' VerenklertoeUnten tautien aiheuttama kuolleisuus 0000 samanikäistä asukasta kohden Dödligheten i cirkulationsorganens sjukdomar på 0000 invånare i samma ålder Loss of life from diseases of the circulatory system.per 0 000 inhabitants of the same age 98 9 9 9 9 9 9 9 98 99 90 9 9 9 9 9 9 9 98 99 V u 0 si Ar Year Summa -9 0-9 0-9 0-9 0- vuotta år years M. Kv. N. M. N. M. M. N. M. N. M. N. F. N ' Kv. Kv. Kv. Kv. Kv....... 8..8. 0 8. 8. 9..0......9. 8.. 00..8. 8 98. 0..0....... 9. 9. : 9.. 0. 98.8 0...0 8......9.8 0.8 8... 90.9. 90...9...... 9. 0..9 9. 0.. 89.0.. K.... 0.9.8 0. 8...9 9. 9.9 9..8 0.8......0.9 80.0 9.8 8. 80.. 0. 0. 0.....9.8.8. 8...9. 8. 9:'. 8.......9. 80... 8.0.. 9..8..... ;.l..9 8.. 8..0 99...0. K....9.. 9. 8. 9..8.0 8.0...0..... 0.8 0.0 8. 9.8. 8..8. 8. 8. 8.........0 8...8 9.0 8..9 : 9...... 0.....9 9. 8.0.8 98. 0.8......0...0 9. 9. 8.. 00..0...... :H.o.9 8.. ;.l. 8. 8. U 9.. 0........ 0. 9.8 80. 0.8...0.... La 0. 9.8. 9. 9.. 0..8....... (l.... 9..8.8. 9.0......0 0. :l.. 0. (i. 9.8....: :lo. TotaJ Taulukosta ilmenee, että verenkiertoelinten taudit verrattain harvoin aiheuttavat nuoren henkilön kuuleman, 0 ikävuodesta alkaen niiden merkitys hyvin huomattavasti kasvaa. Miesten kuolleisuus on varsinkin ikäluokissa 0-9 vuotta naisten kuolleisuutta huomattavasti suurempi. Vuodesta toiseen kuolleisuusluvut vaihtelevat, joten on vaikeata todeta määrättyä kehityksen kulkua. Useimmissa ikäluokissa voidaan kuitenkin todeta hieman aleneva trendi. Taulukossa oleviin lukuihin on suhtauduttava varovaisesti. Niinpä esim. on mahdollista, että kuolemansyy, joka aikaisemmin on katsottu vanhuudentaudiksi, on parannetun taudinmäärittelyn ansiosta osoittautunutkin esim. verenkiertoelinten tauteihin kuuluvaksi tai keuhkokuumeksi. Kun v. 9 otettiin uusi kuolinsyynimistö käyttöön, eivät v:n 9-9 luvut ole täysin verrattavissa aikaisempien vuosien lukuihin. Keuhkoputkentulehduksen sekä keuhkokuumeen aiheuttama kuolleisuus. Keuhkoputkentulehduksen (bronchilis) ja keuhkokuumeen (bronchopneumonia, pneumonia lobaris etc.) aiheuttamia kuolemantapauksia sa'ttui v. 9, v. 98 ja v. 99 9. V:n 9 suhteellinen kuolleisuus oli., v:n 98. ja v:n 99. 0000 asukasta kohden. Kuolemantapausten ryhmittyminen kuukausittain näkyy taulusta 8. Taulun mukaan oli kuolemantapausten luku säännöllisesti suurin talvella ja keväällä, vaikkakin joulu-toukokuun osuus on viime kolmivuotiskausina laskenut: v. 98-0 se oli., v. 9-0., v. 9-8. ja v. 9-9.%. Keuhkokuumeen sekä keuhkoputkentulehduksen aiheuttamien kuolemantapausten ryhmittyminen kuolleiden ikää (lukuun ottamatta alle viikon ikäisiä) silmällä pitäen samoin kuin niiden ryhmittyminen kuolleiden suku~ puolen mukaan käy yksityiskohtaisesti selville tauluista 9 ja. Katarrikeuhkokuumeeseen (bronchopneumonia) kuolleita oli kuten aikaisemminkin huomattavasti enemmän kuin lohkokeuhkokuumeeseen (pn. lobaris) kuolleita. 0 v. ja sitä vanhempien osuus oli edellisessä ryhmässä 8.9 ja jälkimmäisessä 0.%. Täysin oikean käsityksen saamiseksi puheena olevien tautien merkityksestä kuolemansyynä eri ikäluokissa on kussakin ikäryhmässä sattuneiden kuolemantapausten lukua verrattava ikäryhmän keskiväkilukuun. Jos osa tauluissa 9 ja olevista ikäryhmistä yhdistetään ja näille ryhmille lasketaan suhdeluvut, saadaan seuraavan taulukon osoittamat luyut. Alle vuoden vanhana kuolleet eivät sisälly näihin.
0 Keuhkokuumeeseen ja keuhkoputkentulehdukseen kuolleet iän mukaan. Avlidna i lun~inflammation. samt i strup- och luftrörsinflammation efter ålder Deaths caused by pneumonia and bronchitis, according to age Kuolemantapausten absoluuttinen luku Kuolemantapauksia 0 000 asukasta kohden Absolut antal avlidna Dödsfall på 0 000 invånare kä, vuotta Absolute numb., 0/ deaths Deahs per ro 000 inhabltanls Alder, år --- Pneumonla prl- Pneumonia pri- Age, years Pneumonia Broncho- maria atypica et Summa Pneumonia Broncho- maria atypica et Kaikkiaan lobaris pneumonia pneumonia alia lobaris pneumonla Total' pneumonia alia Bronchitis Samtliga s. non deflnita Bronchitis. s. non definita 9 -... - i -.9 -.9-9... - - - 0. - 0. 0-9... - - - - - - - - 0-9... 0. 0. 0. 0.. 0-0 9.8 8... Kaikki. Samt- iga (All) 0 0.. 0.. 98 -... -. 0. -. -9... - - - - - - - - 0-9... - - - 0. - 0. 0-9... 0. 0. 0. 0.9 0-0 9.8.8 0.9. Kaikki.Samtliga 8 0..9 0.. 99 -... - - 0. 0.. -9... - - 0. - 0. 0-9... - 0.. 0. - 0. 0-9... 0. 0. 0..0 0-0. 90....0 Kaikki. samt-/ liga 0 / / / 09 0.. 0. /. Ko. tauteihin kuolleiden kokonaisluku on viime kolmivuotiskautena laskenut. Tämän tautiryhmän kuolleisuus on alentunut niin voimakkaasti, että muissa paitsi aivan vanhimmissa ikäryhmissä todetaan ainoastaan hajatapauksia.'. Mainitun kolmivuotiskauden aikana ilmoitettujen äkilli.sten keuhkokuumeen sekä keuhkoputkentulehduksen tapausten aiheuttamaa pienten lasten kuolleisuutta selvitetään sivulla 8. Kasvainten aiheuttamat kuolemantapaukset. Kasvainten (neoplasmata) johdosta kuoli v. 980, v; 98 88 ja v. 99 80 eli yhteensä siis henkilöä. Eniten kuolemantapauksia aiheuttivat ruoansulatuselinten (ruokatorvi mukaan luettuna) pahanlaatuiset kasvaimet, 0 tapausta, nisän sekä suku- ja virtsaelinten pahanlaatuiset kasvaimet, 98 tapausta, ja hengityselinten pahanlaatuiset kasvaimet, 8 tapausta. Kasvainten aiheuttamien kuolemantapausten suhteellinen luku 0000 asukasta kohden on viime vuosikymmeninä lisääntynyt, kuten seuraava, säännöllisesti kasvava numerosarja osoittaa. Kasvaimiin kuolleet 0000 asukasta kohden. Döda till följd av tumörer, på 0000 invånare Deaths caused by tumours per 0 000 inhabitants 90-0 90-0 9-9~0 9- ~\l:z~0. 8.0 8.0.9 8.9 9. 9-.... 9-0.... 9-.... 9-0.... 9-9~9.... 8. 8.
Todetut kasvairitapaukset ovat huomattavasti lisääntyneet, mikä johtuu ensinnäkin väestön keski-iän pitenemisestä. Kasvainten aiheuttaman kuolleisuuden lisääntyminen olisi tämän johdosta vieläkin huomattavampi, elleivät samanaikaisesti myöskin lääketieteen suomat. parantumismahdollisuudet olisi lisääntyneet. Tarkempi diagnostisoiminen on sitä paitsi vaikuttanut siihen, että kasvainkuolleisuus näyttää kohonneen. Kuolleiden ryhmitys iän ja sukupuolen mukaan näkyy seuraavasta taulukosta. Kasvaimiin kuolleet sukupuolen Ja iän mukaan. Avlidna tili följd av tumörer efter kön och ålder Deaths caused by tumours, according to sex and age, 9 98 9'9 kä. v u 0 t t a Å der. å r N. M. s. A ge. years M. Kv. B. k. M. F. B. s. N. M. s. N. M. s. M. Kv. B. k. Kv. B. k. -9.... 9 8 9 9 0-9... 0 0-9... 88 8 0-9... 8 9 8 9 0 9 8 0-9... 9 8 0 8 0-... 0!l 0 8 Summa (Total) 9!l0 80 8 8!l 9 80 0 000 asukasta kohden. Pä 0 000 invänarc Per 0 000 i nhabitants -9..........0.. )-9..... 0..8...0 0.0. 0-9... '.,......0 0.0 8.9. 0. 0-9....9 0.. 8... 0.. 9. 0...8 0.0 8.9 0. 0.. 0 0-....8.. Kaikki. samtliga\ (Total) 0.8 \. \ 8. \ 9. \.8 8. \ 0.0 \. 8., Suurin oli kuolleiden absoluuttinen luku 0-9 vuotiaiden ja yli 0-vuotiaiden ryhmissä. Asukaslukuun verrattuna oli kuolleisuus suurin jälkimmäisessä ikäryhmässä. Miesten kuolleisuus io 000 asukasta kohden on varsinkin vanhemmissa ikäryhmissä (ryhmästä 0-9 v. alkaen) huomattavasti suurempi kuin naisten. Yleensä molempien sukupuolten kuolleisuus kasvaa suuresti siirryttäessä ikäryhmästä seuraavaan, vanhempaan ryhmään. Eri ikäryhmien suhdeluvut osoittavat, että todettu vuosittainen kasvu on vain näennäinen, ja että mitään kehitystendenssiä ei ole huomattavissa. Kasvainten laatu näkyy lähinnä seuraavalla sivulla olevasta taulukosta. Syöpätapaukset on siinä ryhmitetty sen ruumiinosan tai elimen mukaan, jossa syöpä esiintyi, mutta tätä tilastoa on käyteltävä varovaisesti, koska metastaaseja (haarapesäkkeitä) usein esiintyy samaan aikaan muissakin ruumiinosissa eikä lääkärien antamissa kuolintodistuksissa ole aina ilmoitettu.sitä elintä, josta syöpätauti on alkanut. Vertailu edelliseen -vuotiskauteen ei osoita merkityksellisiä eroavuuksia.