Maakuntahallitus I 73 21.05.2012 Pöytäkirjat, viranhaltijapäätökset ja lausunnot 159/10/101/2012, 244/8/2012, 194/81/813/2012, 299/81/813/2012, 1230/81/813/2011 MH 73 Kainuun maakuntahallinnossa on valmistunut seuraavat Kokouspöytäkirjat: - Sosiaali- ja terveyslautakunta 11.4.2012, 2.5.2012 Viranhaltijapäätökset: Henkilöstön vuosilomaa-, sairautta-, työaikavapaata-, virkavapaata-, palkkausta-, virantoimitusmatkaa- ja henkilöstökoulutuksia koskevat päätökset: - maakuntajohtaja Alpo Jokelainen :t 50-61, 1 - vs. maakuntajohtaja Kalevi Yliniemi :t 5-7 - hallintojohtaja Kalevi Yliniemi :t 110-151, 7 - talousjohtaja Asta Tolonen :t 3 - kehittämisjohtaja Jorma Teittinen :t 38-45 - aluekehitysjohtaja Pentti Malinen :t 19-26 - suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen :t 12-19 - henkilöstöjohtaja Markku Hämäläinen :t 13-16, 26-35, 1 - johtava talous- ja velkaneuvoja Kirsi Määttä :t 2 - sairaalainsinööri Pentti Keränen :t 56-69 - vs. tietohallintojohtaja Ville Turunen :t 12-36, 2 - henkilöstöpäällikkö Satu Rusanen :t 10-12 - ravintohuoltopäällikkö Eila Heikkinen :t 17-22, 5-7 - hankintapäällikkö Laila Härkönen :t 25-27 - kuljetuspäällikkö Hannu Hänninen :t 36-47, 5 - toimistopäällikkö Anja Martiskainen :t 23-28 - arkistopäällikkö Hilkka Karivuo :t 19-21 - laskentasihteeri Pirjo Heikkinen :t 11-16 - laskentapäällikkö Irma Kärnä :t 9-13, 4-5 - laskentasihteeri Raisa Heik kinen :t 35-56 - rahoitussihteeri Liisa Moilanen :t 6-8 - palkkahallinnon tiiminvetäjä Pirjo R Heikkinen :t 18-23 - palkkahallinnon tiiminvetäjä Jaana Kilpeläinen :t 9-11 - pääkirjanpitäjä Eija Sirviö :t 21-32 Muut kuin em. päätökset: Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen: - Täyttölupatoimikunnan mukaiset päätökset ( 6-12) Hallintojohtaja Kalevi Yliniemi:
- Hankintapäätös: Varastoautomaatin hankinta ( :t 1) - Henkilöstöpäätös: kahden (2) ravitsemistyöntekijän tehtävän täyttämi nen ( :t 7) Talousjohtaja Asta Tolonen: - Henkilöstöpäätös: laskentapäällikkö Irma Kärnän sijaisuus ( :t 1) Vs. talousjohtaja Irma Kärnä: - Rahoituspäätös: Kuntatodistuslainan nostaminen ( :t 2) Henkilöstöjohtaja Markku Hämäläinen: - Hankintapäätös: Laura-rekrytointiohjemiston hankintapäätös ( :t 1) Maakunnallinen veteraaniasiamies Reijo Inget: - Päätökset veteraanin tukipalvelusetelin myöntämisestä ( :t 1000-1038) Viranhaltijapäätösten yhteenvedot on näh tävillä Kainuun maakunta -kuntayhtymän kanslias sa, Kauppakatu 1, 2. kerroksessa sekä maakuntahallituksen kokouksessa. Täyttölupatyöryh män 12.4.2012 ja 27.4.2012 teh dyt pää tökset ovat nähtävillä maa kuntahallituksen kokouk sessa. Lausunnot: 1) Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen ja stra tegiajohtaja Esa Toivonen ovat 23.4.2012 anta neet seuraa van sisältöi sen lausunnon Verohallinnolle kos kien lau sun topyyntöä suunnitel masta Verohallinnon toimipisteistä ja niiden aukioloajoista: "Suunnitelman tausta Verohallinnon toimipisteverkostoa koskevan valtakunnallisen suun nitelman mukaan Kai nuuseen jäisi ainoas taan Kajaanin päätoi mi paikka. Suunnitel man mukaan Kuhmon, Puolan gan ja Suo mussal men toimipisteet suljetaan viimeis tään vuonna 2013. Suunnitelman perusteina maini taan: 1. Lainsäädäntö ja verotustoimin tojen muutokset Verohallinto on yksiportainen viranomainen, jolla on valtakunnallinen toimi valta. 2. Toiminnan tehokkuusvaatimukset ja pal velutarpeen vä heneminen Asiakkaiden palvelutarvetta on vähennetty hankkimalla verotukseen vaikuttavia tietoja etukä teen asiakkaiden puolesta. 3. Palvelukanavien kehittäminen Asiakas voi hoitaa valtaosan verotusasiois taan käymättä Verohallin non toi mipaikassa.
Lisäksi mainitaan asiakaspalvelutilojen tur vallisuus, jotka eivät täytä nykyi siä turvalli suus vaatimuksia. Verohallinnon tavoitteet: Verohallinnon tavoitteena on ohjata asiak kaat käyttämään ensisijai sesti sähköisiä palveluita, koska ne ovat kustannustehok kaita sekä asiakkaalle että hallinnolle. Käyntiasiointi säilyte tään yhtenä Vero hallin non palveluka navana siten, että palvelua on saatavilla vähin tään ker ran vii kossa kohtuul lisen asiointimatkan etäisyy dellä. Lausunto Palvelujen etääntyessä ja keskittyessä Kai nuun ainoaan verotoimis toon Kajaanissa muodos tuvat asiointimatkat Kainuun reu na-alueilta kohtuutto miksi ja kansalaisten tasavertaiset mah dollisuudet henkilö kohtai seen pal veluun vaarantuvat. Kaikilla Vero hallinnon palveluja tarvit sevilla ei ole omaa autoa käytössään ja julkisten yhteyksien va rassa asiointi on mut kikasta. Kaikilla ei myöskään ole mahdollisuutta tai valmiutta käyttää sähköi siä asiointipalvelui ta. Pidämme kohtuuttomana ja epäoikeuden mukaisena sitä, että valtio ensin karsii pal velunsa pienistä kunnista ja edellyttää sen jälkeen kuntien ottavan yhä suurempaa vastuuta yhteis palvelupisteitten ja niihin si joitettavien etä palvelujen rahoitta misesta. Pidämme ensisijaisena vaihtoehtona nykyi sen toimipisteverkon säi lyttämistä ja toissi jaisena vaihtoehtona Ve rohallinnon käynti palve lujen järjestä mistä yhteispalvelupistei siin. Näemme tärkeänä sähköisten etäpalvelujen kehittämisen. Verohal linnon tietojärjestelmä mahdollistaa sijainti paikkariippumattoman työskentelyn. Esi tämme kasvukeskuksissa olevien toimipis teiden tehtävien siirtoa mm. luonnollisen poistuman avulla Kainuun ja mui den väes töään menettä vien alueiden toimipisteisiin. Lopettamisen sijaan esitäm me toimipistei den säi lyttämistä ja vahvista mista lisäteh tä vien avulla sekä samalla uu den työvoi man rekrytointia nii hin. Kai nuusta ja muilta ei-kasvukeskus alueilta ovat val tion työpai kat häviä mässä vähitellen lähes koko naan. Nämä alueet eivät ole saaneet väes töosuut taan vastaavaa määrää kor vaa via työpaik koja val tion toimintoja hajasijoitet taessa. Tietotekniikan mahdollisuudet val tion toi mintoja hajasijoitettaessa eri osiin maata tu lee käyttää täysimää räisesti hy väksi." 2) Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen ja suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen ovat 20.4.2012 antaneet seuraa van sisältöisen lausunnon Talvivaaran kai voksen laajen nuksen ympäristö vaikutusten arvioinnin arviointiohjelmasta: "Talvivaaran kaivoksen laajennus Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toimii yhteysviran omai-
sena ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA) Talvi vaara Sotka mo Oy:n kaivoksen laajennusta koskevassa hankkeessa ja ilmoittaa ym päristövaikutusten arviointiohjelman vireillä olosta (La ki ympäristövaikutus ten arviointimenettelystä). Arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan laati ma asiakirja, jossa esitetään tiedot hank keesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ym pä ristövaikutuksista. Hankkeelle toteutetaan ns. YVA-lain (468/1994) mukainen ympäris tövaikutusten arviointi. YVA-me nettelyn hankkeesta vastaavana toi mii Talvivaa ra Sotkamo Oy ja YVA-konsulttina Ramboll Finland Oy. YVA-lain mukai nen yhteysviranomainen on Kainuun elinkeino-, lii kenne- ja ympäristökes kus eli Kai nuun ELY-keskus. YVA-menettely YVA-menettelyn tarkoituksena on edistää ympäristövaikutusten ar viointia ja eri tahojen huomioon ottamista suunnittelussa ja päätök sen teossa sekä lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja vaikutusmah dollisuuk sia. Menettely ja kautuu kahteen vaiheeseen. Ensimmäises sä vaiheessa hankkeesta vas taava laatii ympäristövaikutus ten ar viointiohjelman, jossa kuvataan hank keen keskeiset tiedot, ar vioi tavat vaihtoehdot, arviointialueen rajaus sekä esitetään menetel mät, joilla ympäristövaikutukset arvioidaan. Toisessa vai heessa hank keesta vastaava selvittää YVA-ohjelmassa kuvatuin menetel min hankkeen ympäristövaikutukset. Tiedot esitetään ympäristövai ku tus ten arviointiselostuksessa. Aikataulu Arviointimenettely käynnistyi helmikuussa 2012, kun hankkeesta vastaava jätti Kainuun ELY-keskukselle YVA-ohjelman, jonka yh teysviranomainen kuuluttaa. Kansalaisilla ja yhteisöillä on mahdolli suus ilmaista mielipiteensä yhteysviranomaiselle kuulutusaikana. Yhteysviranomainen kokoaa muistu tusten pohjalta lausunnon ar viointiohjelmasta (viimeistään 28.5.2012 men nessä), jonka jälkeen käynnistyy ympäristövaikutusten arviointityö. Arvioin tityön tulokset kootaan YVA-selostukseksi. Hankkeesta järjestetään paikal lisille asukkaille kaksi tiedotustilaisuutta sekä YVA-ohjelman, että YVA-se lostuksen aikana. Hankkeelle on perustettu ohjaus- ja seurantaryh mä. YVA-menettely päättyy, kun yhteysviranomainen antaa lausun tonsa ympä ristövaikutusten arviointiselostuksesta. Ympäristövaiku tusten arviointityön tulosten perusteella jatketaan hankkeen suunnit telua. Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltavat hankkeen vaihtoeh dot ovat: Vaihtoehto VE 0: Nykyisen ympäristöluvan mukainen toiminta. Nik keliä tuotetaan nykyisen luvan mukaisesti 30 000 tonnia vuodessa nikkelisul fidina, joka viedään jatkojalostettavaksi asiakkaalle. Myös sinkin, kupa rin ja koboltin tuotemäärät ovat nykyisen luvan mukaisia. Louhintaa tehdään Kuusilammen ja myöhemmin myös Kolmisopen alueella. Vaihtoehtoon si sältyvät luvitusvaiheessa olevat uraanin ja mangaanin talteen-
otto. Vaihtoehto VE 0+: Nikkeliä tuotetaan nykyisillä laitteilla ja nykyistä proses sia kehittämällä 50 000 tonnia vuodessa nikkelisulfidina, joka vie dään jat kojalostettavaksi asiakkaalle. Sinkin, kuparin, koboltin ja man gaanin tuote määrät kasvavat samassa suhteessa. Uraanin vuosituotan tomääri ei kas va vaihtoehtoon VE 0 verrattuna. Louhin taa tehdään Kuu silammen ja myö hemmin myös Kolmisopen alueel la. Vaihtoehto VE 1A: Tuotantokapasiteetin laajennus. Nikkeliä tuote taan 65 000 tonnia vuodessa sakkamuotoisena nikkelisulfidina, joka viedään koko naisuudessaan jatkojalostettavaksi asiakkaalle. Sin kin, kuparin, koboltin, uraanin ja mangaanin tuotemäärät kasvavat sa massa suhtees sa. Louhin taa tehdään Kuusilammen ja Kolmiso pen alueilla. Vaihtoehto VE 1B: Tuotantokapasiteetin laajennus ja osittainen oma nikke lin jatkojalostus. Nikkeliä tuotetaan 65 000 tonnia vuodessa, josta 25 000 tonnia vuodessa jalostetaan Talvivaarassa metalliseksi nikkeliksi ja 40 000 tonnia vuodessa viedään jatkojalostettavaksi asiakkaalle. Sinkin, kuparin, koboltin, uraanin ja mangaanin tuote määrät kasvavat samassa suhteessa. Louhintaa tehdään Kuusilam men ja Kolmisopen alueilla. Vaihtoehto VE 2A: Tuotantokapasiteetin laajennus. Nikkeliä tuote taan 100 000 tonnia vuodessa sakkamuotoisena nikkelisulfidina, jo ka vie dään koko naisuudessaan jatkojalostettavaksi asiakkaalle. Sin kin, kupa rin, koboltin, uraanin ja mangaanin tuotemäärät kasvavat samassa suhteessa. Louhin taa tehdään Kuusilammen ja Kolmi so pen alueilla. Vaihtoehto VE 2B: Tuotantokapasiteetin laajennus ja nikkelin ja ko boltin jatkojalostus. Nikkeliä tuotetaan 100 000 tonnia vuodessa ja koko mää rä jalostetaan Talvivaarassa metalliseksi nikkeliksi. Sinkin, kuparin, koboltin, uraanin ja mangaanin tuotemäärät kasvavat sa massa suhteessa. Louhin taa tehdään Kuusilammen ja Kolmisopen alueilla. Lisäksi tarkastellaan kaivostoimintaan liittyvinä toimintoina erikseen neljää toisistaan riippumatonta erillistä hanketta, jotka voidaan to teuttaa minkä ta hansa tuotannon laajennusvaihtoehdon yhteydessä ja myös kaivoksen ny kyisten lupien mukaisen toiminnan jatkuessa. Arviointiohjelma Arviointiohjelman mukaan Talvivaaran kaivoksen nykyisen luvan mukaisessa toiminnassa merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat aiheutuneet metallien talteenottoprosessin ylijäämävesien vesistö vaikutuksista, rikkive dyn hajupäästöjen hajuhaitasta sekä louhinnan ja malminkäsittelyn pölystä ja melusta. Kainuun maakunta pitää lähtökohtana Talvivaaran kaivoksen nykyi selle toiminnalle ja mahdolliselle laajennukselle sitä, että kaivoksen nykyiset prosessit saadaan sellaisiksi, ettei niistä aiheudu jätevesi-, haju- eikä pöly päästöjä kaivoksen ulkopuolisille alueille. Laadittu arviointiohjelma on sisällöltään laaja kokonaisuus ja on ar viointiohjelman tehtävä huomioon ottaen yksityiskohdiltaan pääosin huo lelli-
sesti laadittu ja tarkasteltu. Kaivostoiminnan nykytilaa ja toi mintaa koskevat asiat sekä laajennushankkeeseen liittyvät tiedot on kuvattu arviointiohjel massa varsin selkeästi ja havainnollisesti. Ar viointiohjelman pohjalta laadit tava kaivoksen laajennuksen ympäris tövaikutusten arviointi tulee tehdä kansantajuisesti, selkeästi ja ha vainnollisesti. Kaivostoiminnan vaikutusten merkittävyyden arvioin tia saattaisi helpottaa, mikäli arvioinnissa olisi muka na vertailutieto na ja -arvoina esimerkkejä kemianteollisuuden ja puunjalos tusteollisuuden tms. jätevesi- ja ilmapäästöistä. Arviointiohjelman mukaan kaivostoiminnan aiheuttama pöly on hie nojakoista grafiittimaista pölyä, joka liuskemaisen ominaisuutensa vuoksi kulkeutuu helposti pitkiäkin matkoja. Pölyvaikutuksiin ja nii den arviointiin näyt tää liittyvän epävarmuustekijöitä. Vallitseva tuulen suunta alueella on ete lästä. Pölylaskeumaa seurataan jatkuvatoimi sesti mm. kaivosalu een koil lispuolella Tuhkakylässä. Ilmeinen tarve lisätä ilma- ja pölypäästömittaus pisteiden määrää valitsevan tuulen suunnan mukaisesti erityisesti kaivos alueen pohjois- ja koillispuolelle nykyistä etäämmälle kaivosalueesta vai kuttaa olevan olemassa. Kai vosalueen laajentuessa toiminnanharjoittajan selvilläolovelvolli suus toimintansa ympäristövaikutuksista edellyttänee myös muiden, eri tyisesti vesistötarkkailupisteiden, lisäämistä varsinaisen kaivosalu een ulkopuolelle. Kaivosalueella erilaisten rakenteiden pohjakerrosten suojakerroksiin tarvi taan huomattava määrä hiekka-ainesta. Kaivosalueen lähialu eelta hiekkaa ei ole kuitenkaan saatavissa. Vaikutusten arvioinnissa tulee asiaa käsitellä ja selvittää hiekan saatavuus ja siihen liittyvät erilaiset vaikutukset kysee seen tulevilla harjualueilla mukaan lukien liikennevaikutukset. Myös hiek kaa korvaavien ainesten käyttömah dollisuudet tulee tässä yhteydessä ja kaivosalueen suunnittelussa selvittää. Talvivaaran alue on osoitettu voimassa olevassa Kainuun maakun takaavassa EK -merkinnällä (kaivos- tai kaivostoimintaan tarkoitettu alue). Kai nuun maakuntakaavassa on annettu kaivostoimintaa tar koitetuille alueille seuraava suunnittelumääräys: "Alueen käyttöönot toa suunniteltaes sa on otettava huomioon toiminnan aiheuttamat ympäristövaikutukset tuotannon aikana ja sen päätyttyä". Tarken nuksena todetaan arviointiohjelman koh taan 4.2.1 seuraavaa: Kai nuun maakuntakaa vassa on osoitettu Losovaa ran alueelle luo -koh demerkinnällä luon non monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alueella si jaitsee uhanalainen kääpälaji. Kainuun maakunta -kuntayhtymä oli mukana Sisä-Suomen 6 maakunnan tuulivoi masel vityksessä. Selvi tyksessä on mukana osin nykyiselle Talvivaaran kai vospiirialueelle sijoittuva Martikanvaara-Kuusimäenkulju alueko konaisuus, joka si sältää arviointiohjelmassa esitetyn Munninmäen alueen. Sen sijaan Sopenvaaran suhteellisen pientä tuulivoi ma-aluetta ei ole nähty tarkoituk senmukaisena ottaa selvitykseen mukaan alueen sijaitessa kokonaan eri tyisalueen (kaivos) sisällä. Kainuun maakunta -kuntayhtymän tavoitteena on käynnistää voi massa olevan Kainuun maakuntakaava 2020:n tarkistaminen vuo den 2013 al kupuolella. Kaivoksen laajennus ja siihen liittyvät muut asiat voidaan ot taa huomioon kaavan laatimisen yhteydessä. Maa kuntakaavan laatimi nen
vahvistuskäsittelyineen arvioidaan kes tävän arviolta 3-5 vuotta. Kaivosalu een kaavoitus voidaan kuntayhty män näkemyksen ja kaavoitusta ohjaa vien viranomaisten kanssa käyty jen keskustelujen perusteella käynnistää Kajaanin ja Sotkamon alu eella yleiskaavojen laatimisella. Yleiskaavojen laatimisen yhtey dessä voitaisiin tarkastella myös tuulivoimarakentamista kaivosalu eella, sen laajennusalueella ja mahdollisesti myös laajemmalla alu eella. Talvivaaran kaivoksen laajennuksen ympäristövaikutusten arviointi palve lee Talvivaaran alueen osalta myös Kainuun maakuntakaavan tarkistus työtä tuottamalla kaavan laatimisessa tarvittavaa monipuo lista tietoa mm. vaikutusten arviointityöhön. Arviointiohjelman mukaan kaivoksen sivukivialueet täytetään siten, että ne nousevat noin 50 metriä ympäröivää maanpintaa korkeam malle. Tällöin si vukivialueista tulee mahdollisesti potentiaalisia tule vaisuuden tuulivoimara kentamisen alueita. Ympäristövaikutusten ar vioinnin yhteydessä tulisi asiaa ja siihen liittyviä vaikutuksia selvit tää ja ottaa huomioon myös kaivos alueen suunnittelussa. Talvivaaran kaivoksen kuljetukset tulee pääsääntöisesti hoitaa rau tatiekuljetuksina, koska rautatiekuljetukset ovat vähäisten ympäristö vaiku tusten ohella myös liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvalli suuden kan nalta paras vaihtoehto. Kaivoksen tavaravirtoja ja kulje tuksia tulisi suun nata yhä enemmän rautatiekuljetuksiin. Rautatielii kenteen kuljetusmää rien kasvun vaikutuksia arvioitaessa tulee ot taa huomioon yksiraiteisesta rataverkosta ja tällä hetkellä liian har voista liikennepaikkaväleistä johtuvat vaikutukset henkilöliikenteen palve lutasoon. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tulee esittää yleistarkasteluna ja kartta esityksinä keskeiset kuljetusreitit ja kuljetusmäärät vuorokau dessa ja vuo sitasolla. Vaikutusten arviointi tulisi maantieliikenteen osalta laatia koko ke mikaali- ja apuaineiden kuljetusreitiltä. Arviointiohjelmassa todetaan, että yleiseltä liikenteeltä aiotaan kat kaista nykyisin kaivosalueen lävitse kulkeva yhdystien 8714 Lehto vaara-viinamäki (Lahnasjärventie) loppuosa. Maantien 8714 uudel leen järjestelyjä on käsitelty Talvivaaran kaivoksen liikenneyhteyksiä ja kuljetusreittejä koske vassa esiselvityksessä (Oulun tiepiiri v. 2006). Maantie on myöhemmin ra kennettu kaivosalueen lävitse kul kevana yhteytenä. Vaikutusten arvioinnin yhteydessä maantien 8714 järjestelyjä voitaisiin tarkastella aiemman esi selvityksen pohjal ta sitä täydentäen sekä ottaen huomioon tieyhteyden merkitys pai kallisesti ja lisäksi laajempi merkitys osana valtatien 5 ja maantien 870 välistä liikenneyhteyttä. Kohtaan 9.3.6 Muut luvat todetaan lisäyksenä, että tuulivoimaraken tamisessa tulee ottaa huomioon puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien to teuttaminen sekä normaali- että poikkeusoloissa. Yleis piirteisessä kaavoi tuksessa tai viimeistään yksityiskohtaisessa suun nittelussa selvitetään puolustusvoimilta tuulivoimarakentamisen vai kutukset sotilasilmailuun se kä puolustusvoimien valvonta- ja asejär jestelmien suorituskykyyn sekä joukkojen ja järjestelmien koulutuk seen ja käyttöön varuskunta-, varikko-, ampuma-, harjoitus- ja suo ja-alueilla. Lausunto pyydetään
Pääesikunnalta. Poikkeusolosuhteiden tarkastelua, vaikutuksia ja niihin varautumista tulisi vaikutusten arvioinnissa täydentää. Ilmaston muutoksen seu rauksena alu eella voi esiintyä erilaisia ääriolosuhteita aiempaa enemmän ja pitkäkestoi sena (mm. korkea tai alhainen lämpötila, pit käaikainen kuivuusjakso tai rankkasade, voimakkaat tuulet). Esimer kiksi korkean lämpötilan ja pitkäai kaisen kuivuusjakson aikana pöly vaikutukset voivat olla huomattavasti suuremmat normaaliin tilan teeseen verrattuna. Vaikutusten arvioinnissa tulee kiinnittää erityistä huomiota erilaisten selvi tysten ja arviointien luotettavuuteen, läpinäkyvyyteen ja kaivos toiminnan kokonaisprosessin hallintaan sekä erilaisiin epävarmuus tekijöihin ja herk kyystarkastelujen laatimiseen." 3) Suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen ja suunnittelija Martti Juntunen ovat 17.4.2012 anta neet seuraavan sisältöisen lausunnon Kuhmon Jotunie men ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen luonnoksesta: "KimmoKaava, DI Kimmo Mustonen, on pyytänyt maakunta -kunta yh tymältä lausuntoa Kuhmon Jotuniemen ranta-asemakaavan muu tok sen ja laajennuksen ehdotuksesta. Kaavahankkeen tarkoitukse na on lomaraken tamista palvelevan ranta-asemakaavan muuttami nen rakennusoikeuden ja kaavamääräysten osalta sekä laajentami nen aiemmassa päätöksessä vahvistamatta jääneille alueille. Ranta-asemakaavamuutoksen ehdotus Kainuun maakunta -kuntayhtymällä ei ole huomautettavaa ran ta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen ehdotukseen." 4) Hallintojohtaja Kalevi Yliniemi ja suunnittelija Martti Juntu nen ovat 4.5.2012 an ta neet seu raa van sisältöisen lausunnon Paltamon Pitkänperän ranta-asemakaavan kaavaehdotuksesta: "Paltamon kunnan tekniset palvelut pyytää lausuntoa Paltamon Mies lahden Pitkänperän ranta-asemakaavaehdotuksesta. Kaavan laati minen on lähtenyt liikkeelle maanomistajien aloitteesta vuonna 2009. Kunnanvaltuuston vuonna 2008 hyväksymä Oulujärven ranta yleiskaava edellyttää, että RM/1-alueilla toteuttamisen tulee perus tua ranta-asemakaavaan. Ran ta-asemakaava on laadittu pie ni muotoista matkailutoimintaa varten Oulu järven rantayleiskaavan pe riaatteiden mukaisesti. Ranta-asemakaavaehdotus: Ranta-asemakaavaehdotuksen kaavaselostuksessa on esitetty voimassa olevan Kainuun maakuntakaavan aluevaraukset alueella. Tarkennuksena kohtaan 4.4.1 Lähtökohtatavoitteet todetaan, että ranta-asemakaava-alue on osoitettu maakuntakaavassa maa- ja metsätalous valtaiseksi alueeksi (M), jolle on annettu suunnittelu määräys.
Kainuun maakunnalla ei ole muuta huomautettavaa ranta-asemakaavaehdotukseen." 5) Hallintojohtaja Kalevi Yliniemi ja suunnittelija Martti Juntunen ovat 4.5.2012 an taneet seuraavan sisältöisen lausunnon Tervajärven ranta-ase ma kaavan kaavaehdotuksesta: "Ristijärven kunta pyytää lausuntoa Tervajärven ranta-asemakaava ehdo tuksesta. Kaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle maanomista jan aloittees ta syksyllä 2010. Tarkoituksena on ollut tutkia alueen vesistön rakennus mahdollisuudet ja sijoittaa rakentaminen suun nitelmallisesti. Ristijärven kunnalla ei ole suunnitelmissa aloittaa yleiskaavoitusta tai muuta suunnit telua alueelle. Ranta-asemakaavaehdotus: Ranta-asemakaavaehdotuksen kaavaselostuksessa on esitetty voimassa olevan Kainuun maakuntakaavan aluevaraukset alueella. Tarkennuksena kohtaan 4.4.1 Lähtökohtatavoitteet todetaan, että ranta-asemakaava-alue on osoitettu maakuntakaavassa maa- ja metsätalous valtaiseksi alueeksi (M), jolle on annettu suunnittelu määräys. Kainuun maakunnalla ei ole muuta huomautettavaa ranta-asemakaavaeh dotukseen." 6) Hallintojohtaja Kalevi Yliniemi ja suunnittelija Martti Juntunen ovat 4.5.2012 antaneet seuraavan sisältöisen lausunnon ratayhteyden Ylivieska-Iisalmi-Kontiomäki toiminnallisuuden parantaminen yleissuunnitelmasta: "Liikennevirasto on laatinut ratalain (110/2007) mukaisen yleissuun ni telman Ylivieska-Iisalmi-Kontiomäki välin toiminnallisuuden paran ta miseen liittyvistä toimenpiteistä. Liikennevirasto pyytää Kainuun lii tolta ratalain 22 :n mukaisesti lausuntoa kyseessä olevasta suun ni telmasta. Ratayhteyden yleissuunnittelussa tehtävänä on laatia yleissuunnitel ma tar veselvityksen I-vaiheen esitettyihin kohteisiin tarkentamaan tarveselvityk sen ratkaisuja sisältäen rata-, geo-, kuivatus-, valaistus-, turvalaiteja säh kösuunnittelun. Yleissuunnitelmassa esitetään myös tarvittavat geometria- ja tiesuunnitelmat tarvittavine lunastus alueineen ja suunnitteluohjelmassa esitetyt siltasuunnitelmat. Liikennepaikkojen lisäämisen ja parantamisen yleisenä tavoitteena on rai deliikenteen liikennöitävyyden ja turvallisuuden parantaminen sekä rata kapasiteetin lisääminen ja ympäristöriskien pienentäminen. Yleissuunnitelmassa esitetään yleisesti hyväksyttävät ja toteuttamis kelpoiset ratkaisut sekä kustannusarviot. Lisäksi esitetään toteutus tavat ja ehdotukset jatkotoimenpiteiksi.
Kustannusarvio yleissuunnitelmassa esitetyille toimenpiteille on 78,7 M (alv 0 %). Yleissuunnitelma: Yleissuunnitelman kohteena oleva Iisalmi-Kontiomäki rataosa Pohjois-Savon ja Kainuun rajalta Kontiomäelle on osoitettu voimassa olevassa Kainuun maakuntakaavassa pääradaksi. Maakuntakaavassa on annettu päärataa koskeva suunnittelumääräys: "Yksityis kohtaisemmassa suunnit telussa on varauduttava tasoristeysten poistamiseen ja radan kantavuuden parantamiseen akselipainoltaan 25 tonnin painoisille junille". Maakunta kaavan mukaan päärato ja tulee kehittää valtakunnallisesti merkittävään lii kenneverkkoon kuuluvina rautatieliikenteen runkoratoina. Iisalmi-Kajaani ratayhteyden kehittämisessä tulee varautua nopean junalii kenteen edellyttämään radan linjauksen, rakenteen ja turvalli suuden pa rantamiseen sekä mm. tasoristeysten poistami-seen. Tarkennuksena lausuntopyyntöön ja yleissuunnitelmaan todetaan, että Kainuun liiton sijasta maakunnan liiton tehtäviä hoitaa Kainuun maakunta -kuntayhtymä sekä kohtaan 2.1 Sijainti ja maankäyttö, et tä Kainuun maa kuntakaava on vahvistettu valtioneuvostossa 29.4.2009. Yleissuunnitelmassa esitetyt Kainuun alueelle sijoittuvat uudet liiken nepaikat voidaan tarvittaessa ottaa huomioon Kainuun maakunta kaava 2020:n tarkistuksen yhteydessä. Yleissuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ovat tärkeitä ja tarpeellisia kyseessä olevalla ratayhteydellä. Toimenpiteet toteuttavat osaltaan Kainuun maakuntakaavaa. Kainuun maakunnan tavoitteena on saada, alueen saa vutettavuuden parantamiseksi, nostettua Savon radan raideliikenteen no peustaso nykyistä 140 km/h korkeammaksi. Henkilöjunaliikenteen no peus tason nostolla olisi suuri merkitys rai deliikenteen palvelutason pa rantami sessa. Kainuun maakunta esit tää, että yleissuunnitelmassa, jat kosuunnit telussa sekä toteuttami sessa varaudutaan ja otetaan huomi oon myös Sa vonradan nopeus tason nostoon liittyvät asiat ja näkökoh dat. Kohdasta 11.4. Tavaraliikenteen kasvun yhteydessä tarvittavat inf rainvestoinnit ei käy selkeästi ilmi, onko tavaraliikenteen määrän kasvun arvioinnissa ja ennusteissa otettu riittävästi huomioon Talvi vaaran kaivoksen mahdollinen merkittävä laajentuminen ja siitä ai heutuva huomattava raideliikenteen lisääntyminen ja olisivatko yleissuunnitelmassa nyt esitetyt lisäinvestoinnit siinä tilanteessa riit täviä raideliikenteen sujuvuuden ja pal velutason turvaamisen kan nalta. Talvivaaran kaivoksen laajennuksen ym päristövaikutusten ar vioinnin arviointiohjelmassa (24.2.2012) on raidelii kenteen määrän arvioitu voivan kasvaa nykyisestä noin 21 junaa/viikko kaivoksen maksimilaajennuksen mukaiselle tasolle noin 90 junaa/viikko. Yleissuunnitelmassa esitetty ratayhteyden toiminnallisuuden paran tamisen toteutusjärjestys on tarkoituksenmukainen." Lisätietoja asias ta antaa hallintojohtaja Kalevi Yliniemi puh.
Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus: 044-7101 767 tai sähkö postitse etunimi.sukunimi@kainuu.fi. Maakuntahallitus päättää, ettei viranhaltijapäätöksiä ja pöytäkirjoi hin merkittyjä päätöksiä oteta maakuntahallituksen käsiteltäväksi se kä merkitsee annetut lausun not tiedoksi. Hyväksyi.