Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 26.8.2015 Ammatillisen erityisopetuksen vaikuttavuus tavoitteena työllistyminen Ammatillisen koulutuksen puuttumisen yhteiskunnallinen kustannus Jukka Ohtonen sosiologi, tutkija 045 8722 118 juohtonen@gmail.com
Ammatillisen koulutuksen puuttumisen yhteiskunnallinen kustannus - katse marginaaliin - kun koulutus jää pelkkään peruskouluun? millaisiin kustannuksiin päädytään ellei tehdä mitään? ja millaisia hyötyjä tuloksellinen toiminta tuottaa?
Ammatillisen koulutuksen puuttumisen yhteiskunnallinen kustannus Kustannus? Lähtökohtaisesti kyse on ajattelutavasta -mittaamiseen on lukuisia vaihtoehtoja - kokonaiskustannus: taloudellisen ajattelun lähtökohta kustannukset maksajasta riippumatta, hankkeen koko eliniän mittaiset kustannukset - keskimääräinen kustannus: kustannukset jaetaan tuotoksen määrällä - rajakustannus: kustannuksen nousu, kun tuotantoa lisätään yhdellä yksiköllä (rajahyöty) rajahyöty on se hyödyn lisäys, joka syntyy kun kulutusta lisätään, positiivinen, nolla, negatiivinen (Carl Menger ja vesilasi 1871) - vaihtoehtoiskustannus: resursseja käytettäessä menetetty vaihtoehtoinen hyöty tai mahdollisuus
Ammatillisen koulutuksen puuttumisen yhteiskunnallinen kustannus Kustannus ja hyöty kyse on edelleen enemmän ajattelutavasta kuin mittaamisesta suorat, epäsuorat, mitattavat, vaikeasti mitattavat kustannukset ja hyödyt Esimerkkejä vertailun ja mittaamisen keinoista kustannus-hyötyanalyysi ja kustannus-vaikuttavuusanalyysi rahamääräistäminen, hylkäysmahdollisuus analyysi ei anna vastausta hyväksymiseen / hylkäämiseen
1. Mitä työmarkkinoilla ja koulutuksessa tapahtuu tilastokatsaus 2. Miten nuorten työllistyminen muuttuu miten muutoksia tulisi ymmärtää 3. Kouluttautumisen talousvaikutukset 4. Yhteiskunnalliset muutokset 5. Tutkimus 10 nuoresta
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Työllisten määrä vuosina 1990-2014 3000 2500 2000 1500 1000 500 1 000 henkilöä 1990: 2 483 1995: 2 113 2000: 2 318 Työllisten määrän erotus vuoteen 1990 1995-399 000 2000-165 000 2005-105 000 2010-73 000 2014-97 000 2005: 2 378 2010: 2 410 2014: 2 386 0 Työllisten määrä ylitti vuoden 1990 lukumäärän vuonna 2008. Vuonna 2014 työllisten määrä oli 97 000 (4%) alhaisempi kuin vuonna 1990. (Lukujen lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto) M/S Monsun, moottorimies Ruostetsaari
Suurimpien toimialojen työvoiman muutokset 1975-2010 osaselitys matalan koulutusvaatimuksen työpaikkojen vähäisyydelle
Väestön koulutusrakenne ja työvoiman kysyntä
1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Työllisen työvoiman koulutusrakenne vuosina 1987-2012 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 % Muutos vuodesta 1987: +24% +47% -64% +162% Koko työllisen työvoiman muutos: +1% Keskiaste Alin korkea-aste / Alempi korkeakouluaste Pelkkä perusaste Ylempi korkeakoulu / Tutkijakoulutus Koko työllisen työvoiman koulutusrakenne Lukujen lähde: Tilastokeskus
29 -vuotiaiden koulutusaste vuonna 2011
29-vuotiaiden pääasiallinen toiminta koulutusasteen mukaan vuonna 2011
Työpaikkojen määrän muutos koulutuksen mukaan 1990-2010 Koulutusvaatimus Muutos Huom. Perusaste - 453 000 Kovimmin kilpaillut työpaikat Keskiaste + 145 000 Alempi korkeakouluaste + 167 000 Ylempi korkeakouluaste + 158 000 Lukujen lähde: Pekka Myrskylä (2012): Hukassa keinä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA analyysi No 19. 1,.2.1012. Työllisyysaste Koulutus Työllisyysaste Huom. Perusaste 60% Keskiaste 80% Korkeakouluaste 90% Äitiyslomien ja perhevapaiden vuoksi naiset saavuttavat huipputyöllisyytensä 10 vuotta miehiä myöhemmin. Lukujen lähde: Pekka Myrskylä (2012): Hukassa keinä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA analyysi No 19. 1,.2.1012.
29 -vuotiaiden koulutusasteet ja 20 vuoden muutokset Työn ja opiskelun ulkopuolisuuden määrittelyn kannalta olennaisin havainto on pelkän perusasteen suorittaneiden osuus ikäluokasta, joka on laskenut prosenttiyksikön 10 vuodessa. Sen mukaan tänään peruskoulunsa päättäneistä arviolta 14-15% ei tule suorittamaan ammatillista tai muuta tutkintoa 30 ikävuoteen mennessä
Työn ja opiskelun ulkopuolisten osuus koulutusryhmittäin, 29 -vuotiaat koko maa
Työn ja opiskelun ulkopuolella olevat 29 -vuotiaat prosentteina ikäluokasta vuonna 2012
Miksi juuri 29-vuotiaat nuoret tarkastelujen lähtökohtana? Nuoret kouluttautuvat usean vuoden ajan. Tämän vuoksi vain peruskoulun suorittaneiden lukumäärä ja samalla osuus ikäluokasta tiedetään vasta, kun perusasteen jälkeinen kouluttautuminen on päättynyt, noin 29 vuoden iässä. Tämän vuoksi 29 vuotiaan muodostavat lähtökohdan, kun halutaan tietää, kuinka moni nuori jättää kouluttautumisensa pelkän peruskoulun varaan. Samalla selviää, kuinka suuri osuus ikäluokasta menettelee näin eikä hanki itselleen ammatillista koulutusta. Kun tarkasteluun otetaan 29 -vuotiaiden kohortti, heillä on kulunut jo 13 vuotta peruskoulun päättämisestä ja ensimmäisestä jatkokoulutukseen hakeutumisen päätöstilanteesta. Peruskoulutuksen onnistumisen osalta puhutaan niin ikään 13 vuoden takaisesta ajasta, joka joidenkin mielestä on historiaa ja asiat ovat voineet muuttua kuluneen 13 vuoden aikana. Yhteiskunnan rakenteet muuttuvat kuitenkin hitaasti niin kuin nähtiin pelkän peruskoulun suorittaneiden väestöosuudessa, jossa ilmenee vain yhden %-yksikön muutos 10 vuodessa.
Koko ikäluokan ulkopuoliset yht. % Vain peruskoulun suorittaneet 17-29 -vuotiaat vuonna 2011 29-vuotiaat % -osuuden laskentakriteerinä Koko maa 2011 Ilman pk %* Vain peruskoulun suorittaneet % ikäluokasta Ulkopuoliset vain peruskoulun suorittaneista Alhaisen koulutuksen lisäys ulkopuolisuuteen Lkm. % Lkm.. % Lkm 17 13 16 138 171 38 52 950 26 35 551 2012 lopussa 5 426 674 *Ilman pk = %-osuus ilman peruskoulun suorittaneita Palkkatulo: perusasteen koulutuksen mukainen mediaanitulo 27 612 /v, eläkemaksu 23,4% Saamatta jääneet palkat, eläkemaksut ja kunnallisverot (2011) /v Henkilöitä Palkkasumma Eläkemaksut Yhteensä Vero-% Verot 35 551 981 644 429 229 704 796 1 211 349 226 19,16 188 083 073 Per 100 000 as. 18 090 000 Per 10T as. 1 809 000 Per asukas 181 /v
Työn ja opiskelun ulkopuolisuuteen liittyvät tulonsiirrot Maksaja Tukimuoto /pv 20pv/kk 30 % Yht./kk Yht./v Kela Työmarkkinatuki 31,36 627,2 627,2 7 526 Kela Kunta, Asumistuki keskimäärin 11/2012 Toimeentulotuki perusosa 1.1.2013 279,5 279,5 3 354 477,3 143,2 143,2 1 718 Yhteensä 1050 12 599 35 551 henkilöä koskevat laskennalliset tulonsiirrot yhteensä tulonsiirrot maksajasta (Kela, kunta, työttömyyskassa, yksityinen ) riippumatta 447 890 553
Koulutuksen keskeyttäneet lukuvuonna 2009/-10 Keskeytti tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan % lkm Koulutussektorit yhteensä 5,5 27 624 Lukiokoulutus 2 2 046 Ammatillinen koulutus 8,1 10 359 Ammattikorkeakoulukoulutus 6,4 8 202 Yliopistokoulutus 4,9 7 052 Lukujen lähde: Tilastokeskus
Sataedussa 2005, 2007 ja 2009 opintonsa keskeyttäneiden kokemäkeläisten nuorten elämäntilanne vuonna 2012 Toiminta nyt (%) Toimeentulo (%) Työssä Opiskelemassa Työtön Palkka Opintotuki Toimeentulotuki 31 31 38 47 23 29 Tyytyväisyys elämään (%) Siviilisääty (%) Kyllä Ei Eos Naimaton Naimisissa Eronnut 90 5 5 83 13 4 n= 39 Vastausten lukumäärä vaihteli
Väkivaltarikollisuus koulutusryhmittäin vuonna 2013
Nuoret väkivaltarikosten tekijät yhteiskunnallisen aseman mukaan vuonna 2012 Työ suojaa
Rikoksia tehneet 30-34 -vuotiaat koulutuksen mukaan %-osuus rikoksia tehneistä henkilöistä
Kaksi tutkimusta nuorten ongelmallisesta elämänkulusta Maija Säkäjärvi ja Jukka Ohtonen (toim.) (2014): Työkaluja ja tilannetajua. Itsetuhoisten ja väkivaltaisten nuorten ammatillinen kohtaaminen. (http://www.koordinaatti.fi/sites/default/files/ Itsetuhoisten- ja-vakivaltaisten-nuortenammatillinen-kohtaaminen-loppuraportti.pdf) Martti Siisiäinen (2014): Työtä vailla olevat nuoret. Kirsti Lempiäinen, Tiina Silvasti (toim.): Eriarvoisuuden rakenteet. Haurastuvat työmarkkinat Suomessa. Vastapaino.
Jukka Ohtonen Kymmenen tarinaa kohtaamisesta Selvitys väkivaltaisesti ja itsetuhoisesti käyttäytyvien nuorten elämänkuluista ja palvelujen käytöstä Äiti: Olen odottanut yli 20 vuotta, että joku kysyy, mitä meidän perheelle kuuluu! Nuori: Tämä on ensimmäinen kerta, kun kerron elämästäni näin laajasti kenellekään.
Jukka Ohtonen Selvitystyön aineisto 10 nuoren haastattelut (5 N, 5 M, 18-30 vuotiaita) Nuoret tavoitettiin etsivän nuorisotyön, lastensuojelun, nuorisotyön ja Rikosseuraamusviraston kautta Kriteereinä toistuva väkivaltainen tai itsetuhoinen käyttäytyminen 25 nuorten nimeämän ammattilaisen haastattelut Sosiaalityö, nuoriso, opetustoimi, mielenterveystyö, päihdetyö, poliisi Vanhempien haastattelut (2) Asiakirja-aineisto
Jukka Ohtonen Asiakirja-aineisto 9 nuorta haki kaikki itseään koskevat asiakirjansa 13-32 asiakirjapyyntöä / nuori, ka 20 (muutot, palvelujen käyttö) Asiakirjojen hakemiskäytännöt vaihtelivat organisaatioittain (valmiit lomakkeet / vapaamuotoiset pyynnöt)
Yhdistelmätarinat Susanna ja Ville Tarina Nuoren elämänkulun ja palvelujen käytön kaavio Nuoren oma arvio kohtaamisista eri palveluissa ja niiden merkityksistä omien asioiden hoitamisessa
Katse marginaaliin 1. Osuus ikäluokasta Koulutus jää pelkkään peruskouluun: 14-15% -heistä 38% työn ja opiskelun ulkopuolella 29 -vuotiaana Lastensuojelun asiakkuus 9-10% Selvitettyihin rikoksiin epäillyt, pelkän peruskoulun käyneet 30-34 -vuotiaat - 15% väestöstä - 46% rikoksia tehneistä
Katse marginaaliin 2. Häiritty lapsuus, 10 kertomusta: Havaittava oireilu alkaa jo lapsuudessa (päiväkoti, alakoulu) tai varhaisnuoruudessa Vanhempien avioero Runsaita muuttoja, koulujen vaihtoja Kokemuksia ulkopuolisuuden tunteista perheeseen Isästä eroon joutuminen / hylkääminen Kokemuksia vanhempien runsaista parisuhteista Perheväkivaltaa, vanhempien alkoholiongelmia Tupakointia alle 18-vuotiaana Alkoholin ongelmakäyttöä Kehitykselle haitallisia seurustelusuhteita itseä vanhempien kumppaneiden kanssa Seksuaaliterveyden ja käyttäytymisen ongelmia jo alaikäisenä Koulukiusaaminen joko kiusattuna tai kiusaajan Lintsaaminen kouluista Toisen asteen keskeyttämisiä Työkokemus vähäistä ja pirstaleista Talouden hallinnan ongelmia Väkivaltaista käyttäytymistä yli 16 vuoden iässä
Vertailututkimus: työtä vailla olevat nuoret Martti Siisiäinen: Työtä vailla olevat nuoret. Teoksessa: Kirsti Lempiäinen, Tiina Silvasti (toim.): Eriarvoisuuden rakenteet. Vastapaino 2014. s.91-125. Havainnot 1. Lapsuudenkotia leimasi taloudellinen ahdinko ja avioero, perheen hajoaminen Vähäisten voimavarojen olosuhteissa avioero saattaa heikentää kouluttautumista (Haastateltujen nuorten mukaan isän poissaolo heikentää kontrollia ja lisää turvattomuutta) 2. Sosiaalinen kärsiminen: isän hylkäämät perheet, psyykkiset ja fyysiset ongelmat, päihteiden käyttö 3. Masennus ilmenee jo kouluiässä, asunto-olojen puutteet, asunnottomuus, yksinäisyys 4. Kokemuksia hyväksikäytetyksi tulemisesta 5. Väkivalta: vanhempien keskinäinen, vanhempien lapsiin kohdistama, lasten ja nuorten keskinäinen 6. Rankat kokemukset lastenkodissa ja sijaisperheessä Tulkinta * Lapsuuden hallitsematon aggressiivisuus ja kontrollin puute vaikeuttavat kouluttautumista (Lea Pulkkinen) * Koulutus tärkein väylä hyvään yhteiskunnalliseen asemaan: monien ihmisten osalla taloudellis-sosiaalisen menestyksen ja sen saavuttamisen keinojen välillä on kuilu, joka houkuttaa ei-legitiimien keinojen käyttöön ja ns. poikkeavaan selviytymiseen
Tilanteeseen puuttumattomuuden kasautuvat talousvaikutukset avaavat tien kohti huono-osaisuuden marginaalia Suurin seuraus syntyy menetetystä potentiaalista
KANSALAISYHTEISKUNTA perhe-suku-yhteisöt YKSITYINEN SEKTORI oy- ry Suoritus -periaate Solidaarisuus -periaate 2000 -luvun muutossuunnat Yhteisvastuullisuus -periaate Palvelujen yksityistäminen JULKISYHTEISÖT valtio - kunta
Desiilien tulo-osuudet (%) käytettävissä olevista tuloista vuosina 1966-2013
Kolme yhteiskunnan tilan ja hyvinvoinnin indikaattoria GPI (Genue Progress Indicator), joka on käännetty todellisen hyvinvoinnin mittariksi, kehitettiin täydentämään pelkkää talouden kasvua ja siinä ilmeneviä muutoksia kuvaavaa bruttokansantuotetta. GPI on hyvinvointiteorian mukainen yhteiskunnan tilaa kuvaava mittari, joka huomioi talousindikaattoreiden ohella myös ihmisten hyvinvointia kuvaavat tekijät ja niiden ilmenemisen, tulonjaon, yksityisen kulutuksen sekä ympäristötekijät. Ks. http://www.stat.fi/tup/tietotrendit/tt_07_08_gpi.html ks. myös Hoffrén J. (2008): Hyvinvoinnin seuranta vaatii uusia mittareita. Tieto&trendit 7/2008. Tilastokeskus.
Genuine Progress Indicator (GPI) + Painotettu yksityinen kulutus - Liikenneonnettomuuksien kustannukset + Kotitaloustyön ja vanhemmuuden arvo - Vesistöjen pilaantumisen kustannukset + Korkeakoulutuksen arvo - Ilmansaasteiden kustannukset +/- Vapaaehtoistyön arvo - Meluhaittojen kustannukset + Kestokulutushyödykkeiden tuottamat palvelut - Soiden ja kosteikkojen häviäminen + Maanteiden tuottama hyöty - Maatalousmaan häviäminen - Rikollisuuden aiheuttamat kustannukset - Luonnontilaisten metsien häviäminen - Vapaa-ajan menettämisen arvo - Luonnonvarojen käyttö - Vajaatyöllisyyden kustannukset - Hiilidioksidipäästöjen aiheuttamat vahingot - Kestokulutushyödykkeiden hankinta - Otsonikerroksen ohentumisen kustannukset - Työmatkakustannukset +/- Pääoman nettokasvu - Kotitalouksien saasteiden torjunta +/- Nettolainananto = GP http://www.stat.fi/artikkelit/2008/art_2008-11-12_002.html?s=3
Yhteenvetoa riskeistä ja oirekäyttäytymisestä 1. Asian esiintyvyys* Kaveripiirin negatiivinen vaikutus omaan käyttäytymiseen 10 Tupakointia alle 18-vuotiaana 10 Muuttoja lapsuudessa 10 Lintsaaminen kouluista 9 Ensimmäinen seurustelusuhde alle 16 v 8/9 Perheväkivalta 8 Taloudenhallinnan ongelmia (pikavipit, sakot..) 8 Väkivaltaista käyttäytymistä yli 16 vuoden iässä 8 Alkoholin ongelmakäyttöä 8 *Asian haastattelun yhteydessä maininneiden nuorten lkm
Yhteenvetoa riskeistä ja oirekäyttäytymisestä 2. Asian esiintyvyys* Väkivaltarikoksesta epäilty; 1-16 kpl (2 N, 5 M) 7 Muista rikoksista epäiltynä (3 N, 4 M) 7 Väkivaltaista käyttäytymistä alle16 v (3 N, 4 M) 7 Huumeiden käyttö (3 N, 4 M) 7 Toisen asteen keskeyttämisiä (1-4 kpl) (4 N, 3 M) 7 Kehitykselle vahingollisia seurustelusuhteita, tutkijan tulkinta 6 *Asian haastattelun yhteydessä maininneiden nuorten lkm
Yhteenvetoa riskeistä ja oirekäyttäytymisestä 3. Asian esiintyvyys* Päihde- ja huumausainerikoksista epäilty; 1-47 kpl (1 N, 4 M) 5 Tuomiot** (1 N, 4 M) 5 Itsemurhayrityksiä; alkaen 11-22 v (4 N, 1 M) 5 Viiltelyä (4 N, 1 M) 5 Koulukiusaamisen kohde (3 N, 2 M) 5 Äidin jaksamiseen ja mielenterv. liittyviä ongelmia (3 N, 2 M) 5 Isän/isäpuolen päihteidenkäyttöä lapsen asuessa kotona 5 Nuoren kokemus vanhempien runsaista parisuhteista (4 N, 1 M) 5 Yksinäisyyden kokemuksia (4 N, 1 M) 5 *Asian haastattelun yhteydessä maininneiden nuorten lkm ** ehdonalaisia tuomioita viidellä, yhdyskuntapalvelusta kahdella, ehdottomia vankeustuomioita yhdellä
Yhteenvetoa riskeistä ja oirekäyttäytymisestä 4. Asian esiintyvyys* Äidin päihteiden käyttöä nuoren kotona asuessa (2 N, 2 M) 4 Raiskauksen kohde tytöistä 4/5 Koulukiusaajana toimiminen (1 N, 2 M) 3 Syömishäiriöitä (2 N, 1 M) 3 Raskauden keskeytykset, omat / tyttöystävän 3 Aggressiivista käyttäytymistä alle kouluikäisenä (2 M) 2 *Asian haastattelun yhteydessä maininneiden nuorten lkm
Positiiviset Nuorten nimeämät merkitykselliset elämän käännekohdat Lastensuojelulaitos (koulu loppuun, turvallinen paikka, muutos käyttäytymisessä) 3 mainintaa Oma / äidin raitistuminen 2 Havahduttavat rattijuopumuspidätys / itsemurhayritys (pysäytti hetkellisesti miettimään) 2 Oman lapsen syntymä 2 Sosiaalisen tuen saanti 2 Urheiluharrastuksen aloittaminen (päihteiden käyttö väheni) 1 Päihteiden käyttö 2 Isään tutustuminen pitkän eron jälkeen 1 Omaan asuntoon muuttaminen (17v) 1 Itsetunnon vahvistuminen terapian avulla 1
Negatiiviset Nuorten nimeämät merkitykselliset elämän käännekohdat Vanhempien ero 3 mainintaa Omat erot 3 Kokemus isän hylkäämisestä 2 Lukuisat muutot 2 Koulukiusaamisen kohde käännekohtana 1 (huom. Kiusaamista muillakin) Raiskaus 1 Äitisuhde 1 Isän kuolema 1 Päihteiden käytön aloittaminen Äidin pahoinpitelyn näkeminen 1 Pahoinpitelyn kohteeksi joutuminen 1 Lastensuojelulaitoksen liian tiukat rajat 1
Koostetta nuorten tarinoista, yhteensä 10 nuorta (5N+5M) Väkivaltaista käyttäytymistä, 7 nuorta (2 N, 5 M) Itsetuhoista käyttäytymistä, 5 nuorta (4 N, 1 M) Keskeisiä havaintoja Negatiivisia tapahtumia jo lapsuudessa ja varhaisnuoruudessa Palvelut alkavat pääasiassa 15+ iässä Teemat * Perhe, sosiaaliset suhteet ja asuminen * Päivähoito, koulu, opiskelu * Työ ja muu * Vapaa-aika Riskit ja oirekäyttäytyminen Erityispalvelujen käyttö
Perhe, sosiaaliset suhteet ja asuminen 8 /10 nuorta syntyi tavanomaiseen ydinperheeseen 2/10 nuorta syntyi yksihuoltajaäidille Kaikki erolapsia: 7/10 nuoren vanhemmat erosivat, kun lapsi oli alle 10v Runsaita muuttoja lapsuudessa (2-12 muuttoa) Kahdella täysi-ikäisenä asunnottomuutta (2 M) Kokemuksia ulkopuolisuuden tunteesta perheeseen, isän hylkääminen Kokemuksia vanhempien runsaista parisuhteista 4/5 tytöllä heikko äitisuhde Ensimmäiset seurustelusuhteet 11-16 -vuotiaina, yhdellä ei suhteita Nuorilla kehitykselle haitallisia seurustelusuhteita: - tytöillä seurustelua huomattavasti vanhempien kumppaneiden kanssa - seurustelua päihteiden käyttäjien / itsetuhoisen kumppanin kanssa Suurimmalla osalla kavereita (huom. kaveripiirin negatiivinen vaikutus) Muutama kokenut yksinäisyyttä lapsuudesta lähtien
6/10 aloitti päivähoidon alle 3 -vuotiaana Päivähoito, koulu, opiskelu 8/10 useita alakoulun vaihtoja, 4/10 yläkoulun vaihtoja - nuoret kokivat muutot sosiaalisille suhteilleen negatiivisina - 2/10 luokalle jääminen (1 N, 1 M) - koulukiusaaminen kiusaajana tai kiusattuna - 4/10 erityisopetuksessa (1 N, 3 M) - 5/10 poikkeuksellinen peruskoulun loppuun saattaminen; sisäoppilaitos, jopo, tenttiminen, lastensuojelulaitos (2 N, 3 M) - 7/10 toisen asteen keskeyttämisiä; 1-4 kertaa (4 N, 3 M)
Työkokemus vähäistä ja pirstaleista Työ ja varusmiespalvelus - työharjoittelua, kesätöitä, työtä verokortitta - 1/10 vakituisessa työsuhteessa 1/10 armeija suoritettu (myönteinen kokemus) 3/10 vapautettu varusmiespalveluksesta terveydellisistä syistä Vapaa-aika 8/10 liikuntaharrastuksia 7/10 lapsuudessa myös ohjattuun toimintaan osallistumista Joillakin vanhemmat eivät halunneet/kyenneet maksamaan harrastuksia
Erityispalvelujen käyttö 8/10 mielenterveyspalvelujen käyttöä (5 N, 3 M) - 5/10 sekä osasto- että avohoitoa 7/10 lastensuojelun asiakkuus (4 N, 3 M) - 7/7 sijoitus - 5/7 jälkihuolto 6/10 päihdepalvelujen käyttö (3 N, 3 M) - 2/10 sekä osasto, että avohoitoa - 4/10 avopalveluja
Nuorten tilanne haastatteluhetkellä Opiskelija, ammattitutkinto 2, lukio 1 Lyhytkestoisissa töissä 1 Sairaslomalla vakituisesta työstä 1 Työtön työnhakija 2 Työkyvyttömyyseläkkeellä, yksilöterapiassa 1 Toimeentulotuella / psykiatrisessa avohoidossa 1 Odottaa asunnottomana vankeustuomion alkamista 1
Vertailututkimus Martti Siisiäinen: Työtä vailla olevat nuoret. Teoksessa: Kirsti Lempiäinen, Tiina Silvasti (toim.): Eriarvoisuuden rakenteet. Vastapaino 2014. s.91-125. Tutkimuskysymykset: 1. Miten ja mistä syistä tutkittavien työttömien nuorten valinnat ja elämänkulku muotoutuivat? 2. Millaisia ovat haastateltavien elämänkulun jatkuvuudet ja käännekohdat? 3. Millaista sosiaalista kärsimystä he ovat omassa elämässään kohdanneet, ja millaisin keinoin he ovat siitä selvinneet? 4. Millaisia ovat haastateltujen nuorten sosiaaliset verkostot, poliittinen ja muu osallistuminen sekä tulevaisuudensuunnitelmat
Vertailututkimus: työtä vailla olevat nuoret Martti Siisiäinen: Työtä vailla olevat nuoret. Teoksessa: Kirsti Lempiäinen, Tiina Silvasti (toim.): Eriarvoisuuden rakenteet. Vastapaino 2014. s.91-125. Havainnot 1. Lapsuudenkotia leimasi taloudellinen ahdinko ja avioero, perheen hajoaminen Vähäisten voimavarojen olosuhteissa avioero saattaa heikentää kouluttautumista (Haastateltujen nuorten mukaan isän poissaolo heikentää kontrollia ja lisää turvattomuutta) 2. Sosiaalinen kärsiminen: isän hylkäämät perheet, psyykkiset ja fyysiset ongelmat, päihteiden käyttö 3. Masennus ilmenee jo kouluiässä, asunto-olojen puutteet, asunnottomuus, yksinäisyys 4. Kokemuksia hyväksikäytetyksi tulemisesta 5. Väkivalta: vanhempien keskinäinen, vanhempien lapsiin kohdistama, lasten ja nuorten keskinäinen 6. Rankat kokemukset lastenkodissa ja sijaisperheessä Tulkinta * Lapsuuden hallitsematon aggressiivisuus ja kontrollin puute vaikeuttavat kouluttautumista (Lea Pulkkinen) * Koulutus tärkein väylä hyvään yhteiskunnalliseen asemaan: monien ihmisten osalla taloudellis-sosiaalisen menestyksen ja sen saavuttamisen keinojen välillä on kuilu, joka houkuttaa ei-legitiimien keinojen käyttöön ja ns. poikkeavaan selviytymiseen
Kohtaamisen taidot hanke 2013-2014 Kiitos