YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 16.11.2005 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2005 Y 333 111 ASIA No YS 1526 Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tuotantolaitoksen maakaasukäyttöisen kattilalaitoksen toimintaa Vantaan kaupungin Pakkalan kaupunginosassa. Päätös sisältää myös ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisen aloittamisluvan. LUVAN HAKIJA HK Ruokatalo Oy PL 50 20521 Turku LAITOS / TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tuotantolaitoksen kattilalaitos Väinö Tannerin tie 1, 01510 Vantaa RN:o 092 051 0200 0001, Pakkala, Vantaa Toimialatunnus 40302 Liike ja yhteisötunnus: 1951458 9 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 3 b LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojelulaki 31 :n 4 momentti ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa 10.6.2005. MAKSU 3 920 A11 111 AT2053 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki Puh. 020 490 101 Faksi 020 490 3200 kirjaamo.uus@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI 00521 Helsingfors, Finland Tfn +358 20 49 01 01 Fax +358 20 490 32 00 kirjaamo.uus@ymparisto.fi www.miljo.fi/uus
2 (18) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Maakaasukäyttöiselle kattilalaitokselle haetaan rakennuslupaa ja laitoksen höyrykattiloille ja paineastioiden sijoitussuunnitelmille haetaan hyväksyntää TUKESilta ympäristölupaprosessin jälkeen. Alueella on asemakaava nro 001516, joka on vahvistettu/hyväksytty 26.11.2001. Asemakaavassa alue on merkitty teollisuus ja varastorakennusten korttelialueeksi. Alueen tonttijako on hyväksytty 18.5.1987. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Kattilalaitoksen sijaintipaikka on Pakkalan kaupunginosan kiinteistö RN:o 092 051 0200 0001. Kiinteistön omistaa LSO Osuuskunta. Samalla kiinteistöllä sijaitsee HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tuotantolaitos, jossa on lihavalmiste ja valmisruokatuotantoa sekä näihin liittyvän terminaalitoimintaa. Kattilalaitos sijoittuu kiinteistöllä nykyisen höyrykeskuksen rakennuksen viereen, sen eteläpuolelle noin 8 m:n päähän kiinteistön länsirajasta. Laitoksen ympäristön alueet on varattu toimisto, liike, teollisuus ja varastorakentamiseen sekä asuntorakentamiseen. Lähin toimistorakentamiseen varattu kortteli on 150 m päässä. Pohjoispuolella kiinteistö rajoittuu noin 150 m leveän metsäkaistan takaiseen Kehä III:n liikenneväylään. Noin 2,5 km laitoksesta pohjoiseen sijaitsee Helsinki Vantaan kansainvälinen lentokenttä. Lähin asutus on tällä hetkellä noin 300 m:n etäisyydellä kaakossa. Laitoksen lähialueille on rakennettu ja ollaan rakentamassa runsaasti uusia asuintaloja sekä toimistoja ja kauppoja. Länsipuolella asuntorakentaminen tulee noin 200 m:n etäisyydelle. Noin 200 m:n etäisyydellä itäpuolella sijaitsee suuri ostokeskus. Alueen ympäristön luonnon tila Laitosalueen ympäristö on rakennettu teollisuus ja asutusalueiksi. Luonnontilaista ympäristöä laitosalueen läheisyydessä ei ole lukuun ottamatta vähäisiä metsäkaistaleita. Lähimmät luonnonsuojelualueet ovat Tammiston lehtomäki etelässä ja Blåbärkärrsbergenin luonnonsuojelualue lännessä, joihin on etäisyyttä yli 1,5 km. Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimuksessa sijoittui yksi tarkkailupiste noin 1,2 km laitosalueesta pohjoiseen. Tutkimuksen mukaan Vantaa sijoittuu selvästi ilman saasteiden kuormittamaksi alueeksi. Kiinteistön maa aines on suurimmaksi osaksi täyttömaata. Laitosalueella ei ole tiedossa maaperään joutuneista päästöistä aiheutunutta maan pilaantumista.
3 (18) Laitosalue ei sijaitse pohjavesialueella. Noin 600 m:n päässä länteen laitosalueesta sijaitsee tärkeä pohjavesialue (nro 0109205/Backas). Laitosalueen pohjoispuolella kulkevan Kehä III:n liikenneväylän keskimääräinen vuorokausiliikenne on yli 30 000 ajoneuvoa, josta yli 10 % on raskasta liikennettä. Helsinki Vantaan lentokentän aiheuttaman lentomelun suhteen laitosalue sijaitsee L DEN 50 db ja L DEN 55 db verhokäyrien välissä. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tuotantolaitoksen yhteyteen tuleva kattilalaitos tuottaa höyryä ja kaukolämpöä HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tuotantolaitoksen tarpeisiin. Laitos käyttää polttoaineenaan maakaasua ja korvaa nykyisen vähärikkistä raskasta polttoöljyä käyttävän höyrykeskuksen. Laitos on rakennettu moduulimaiseen konttiin, jossa on kolme kattilaa. Höyryä tuotetaan kahdella 4,9 MW:n höyrykattilalla (kattilat K1 ja K2) ja kaukolämpöä yhdellä 4,0 MW:n kattilalla (kattila K3). Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Höyrykattilat K1 ja K2 (à 4,9 MW) ovat mallia Vapor TTK 175 ja niiden rakennepaine on 13 bar ja käyttöpaine 10 12 bar. Syöttövesisäiliöt ovat kooltaan 10 m 3. Lämminvesikattila K3 (4,0 MW) on mallia Vapor TTKV 40. Kaukolämpöveden korkein käyttölämpötila on 120 C. Polttoaineena käytetään maakaasua (tehollinen lämpöarvo 50 MJ/kg) yhteensä noin 2 800 t/a, josta kattilat K1 ja K2 käyttävät kumpikin 1 100 t/a ja kattila K3 600 t/a. Maakaasu johdetaan laitokselle enintään 4 bar paineessa. Varapolttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Höyrykattiloiden savukaasut johdetaan puhdistamattomina yhteiseen teräsrakenteiseen piippuun, jossa kummallakin kattilalla on oma sisäpiippu. Kaukolämpökattilalla on oma savupiippu. Piiput on sijoitettu nykyisen höyrykeskuksen ja uuden kattilalaitoksen väliin ja niiden korkeus on 20 m maan pinnasta. Kattiloilla K1 ja K2 tuotetaan noin 10 bar:n prosessihöyryä yhteensä noin 30 GWh vuodessa. Höyryn jakotukki sijaitsee nykyisen kattilalaitoksen rakennuksessa. Kattilalla K3 tuotetaan kaukolämpöä noin 5 GWh vuodessa. Kattiloiden käyttöajoiksi arvioidaan: K1: 7 000 h/a, K2: 7 000 h/a ja K3: 3 600 h/a.
4 (18) Muut prosessit Varastointi Varsinainen varasto varapolttoaineena käytettävälle kevyelle polttoöljylle on betoniseen suoja altaaseen sijoitettu maanpäällinen, tilavuudeltaan 100 m 3 oleva pystysäiliö, joka on tarkastettu vuonna 2003. Kattilan käyttöönotossa ja käytön alkuvaiheissa käytetään varapolttoaineelle 25 m 3 :n maanpäällistä, omalla suoja altaalla varustettua vaakasäiliötä. Käyttöveden otto Kemikaalit Kattilalaitoksen höyrykeskus ottaa käyttövetensä HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tuotantolaitoksen vesijohtoverkosta. Vettä käytetään tuottamaan höyryä, josta palaa noin 70 % lauhteena takaisin uudelleen käytettäväksi. Pääosa veden kulutuksesta aiheutuu höyrylauhteen hävikistä, joka korvataan lisävedellä. Muu kulutus aiheutuu kattilaveden käsittelymateriaalin elvytysvedestä ja kattiloiden ulospuhalluksista. Kaukolämpövesi kiertää putkistossa ja palaa takaisin kattilalaitokselle. Laitoksella käytetään kattilaveteen annosteltuna höyryjärjestelmää suojaavaa kemikaalia. Kemikaali on < 5 % lipeä (NaOH), joka on luokiteltu syövyttäväksi (C). Kattilavesikemikaalia käytetään 0,025 0,1 litraa syöttövesikuutiolle, lisäveden ja lauhteen suhteen mukaan. Kemikaali säilytetään kattilalaitoskontissa. Kationinvaihtimen regenerointiin käytetään natriumkloridia (NaCl), josta tehdään kylläinen liuos. Kationinvaihdin ja sen regenerointikemikaali sijaitsevat kattilalaitoskontissa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus HK Ruokatalo Oy:n laitosalueelle siirrettävän moduulirakenteisen kattilalaitoksen kattilat on otettu käyttöön vuonna 1998. Laitoksen käyttämän polttoaineen ja saadun energian välinen hyötysuhde on keskimäärin 92 93 %. Toiminnanharjoittajan mukaan kattilalaitos täyttää BAT kriteerit, joita on esitetty Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa "Paras käyttökelpoinen tekniikka 5 50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa" (Suomen ympäristö 649). Typenoksidien päästöissä BAT taso 1 15 MW:n olemassa olevilla kattiloilla on < 400 mg/m 3 n redusoituna 3 % happipitoisuuteen. HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tuotantolaitokselle on myönnetty ISO 14 001 ympäristöasioiden hallintajärjestelmän sertifikaatti 8.8.1997 ja viimeisin auditointi on ollut vuonna 2003.
5 (18) YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Päästöt ilmaan Laitoksen normaalitoiminnasta ei aiheudu prosessijätevesipäästöjä viemäriin tai vesistöön. Kokonaisjätevesimääräksi arvioidaan 2 m 3 /a ja se koostuu kokonaisuudessaan pesuvesistä. Jätevedet johdetaan HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tuotantolaitoksen jätevesiviemäriin Laitteita tyhjennettäessä verkoston ja kattiloiden vedet johdetaan HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tuotantolaitoksen sadevesiviemäriin. Samoin sadevesiviemäriin johdetaan ne laitoksen piha alueen ja polttoöljysäiliön täyttöpaikan hulevedet, jotka eivät valu pintavaluntana maastoon. Sadevesiviemäri purkaa vedet laitosalueen vierusojaan ja siitä edelleen Krakanojan kautta Vantaanjokeen. Kattilalaitosmoduulin kattilatilan lattiakaivot on varustettu korokkein ja viemärivedet johdetaan nykyisen höyrykeskuksen kellariin, jonne on tulossa manuaaliset sulkuventtiilit. Kattilalaitoksen arvioidut normaalikäytön aikaiset ominaispäästöt on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Kattilakohtaiset normaalikäytön aikaiset ominaispäästöt. Kattila K1 Kattila K2 Kattila K3 NO x (NO 2 :na) mg/mj 100 100 100 CO 2 FOSS mg/mj 55 800 55 800 55 800 Melu ja tärinä Laitoksen kattilakohtaiset kokonaispäästöarviot on esitetty taulukossa 2. Typen oksidien osalta arvio perustuu ainetaseeseen ja hiilidioksidin osalta kertoimeen. Taulukko 2. Kattilakohtaiset kokonaispäästöt. Kattila K1 Kattila K2 Kattila K3 Yhteensä NO x t/a 5,6 5,6 2,8 14,0 CO 2 FOSS t/a 3 100 3 100 2 000 8 200 Rikkidioksidipäästöjä ei normaalikäytössä synny, koska maakaasu on käytännössä rikitöntä. Maakaasun poltossa ei synny hiukkaspäästöjä ja kevyen polttoöljyn poltossa hiukkaspäästöt ovat merkityksettömiä, koska kevyen polttoöljyn tuhkapitoisuus on alle 0,01 p %. Polttoaineista ei myöskään synny raskasmetallipäästöjä. Kattilalaitoksen merkittävimmät melua aiheuttavat prosessilaitteet on sijoitettu sisätiloihin. Laitteiden aiheuttama melu ei ylitä rakennuksen sisällä arvoa 85 db(a). Laitoksen toiminnasta aiheutuvaa ulkomelu ei ylitä alueen muuta melutasoa.
6 (18) Laitoksen toiminta ei aiheuta tärinää. Liikenne laitokselle tapahtuu HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tuotantolaitoksen valvotun tehdasportin kautta. Varapolttoainetta tuodaan kuorma autokuljetuksina harvemmin kuin kerran vuodessa. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Päästöt maaperään Laitoksen toiminnasta muodostuu jätteinä huolto ja kunnossapitotöiden yhteydessä. Satunnaisesti syntyy metalliromua, joka toimitetaan romunkeräykseen. Varapolttoaineena olevan öljyn myötä korjausten ja puhdistusten yhteydessä voi syntyä öljyisiä jätteitä (EWC tunnus 13 08 99). Öljyjätteet kerätään HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tuotantolaitoksen ongelmajätepisteeseen, josta jätehuoltoyhtiö huolehtii niiden kuljetuksen ongelmajätelaitokselle kerran vuodessa. Muiden, lähinnä sekajätteiden, määrä on vähäinen. Laitoksen normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Öljysäiliöiden suoja allastilavuudet vastaavat säiliötilavuuksia. Öljynkuljetusautojen ajoalueet ja öljyn purkupaikat sekä tilapäisen että pysyvän säiliön kohdalla on asfaltoitu. Purkupaikkojen kallistukset ovat maastoon päin eikä niillä alueilla ole sadevesiviemäreitä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Energiantuotannon ympäristövaikutuksen kohdistuvat lähinnä ilmaan ja maakaasun käytössä merkittävimmät päästöt ovat typen oksideja. Hiukkaspäästöt ja rikkidioksidipäästöt ovat maakaasulaitoksilla käytännössä olemattomia. Toiminnanharjoittajan arvion mukaan kattilalaitoksen ilmapäästöillä ei ole vaikutusta Vantaan ilmanlaatuun tai muuhun ympäristöön. Laitoksen päästöt vastaavat BAT tasoa. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Laitoksen toimintaa seurataan kaukovalvontajärjestelmällä, jonne välittyvät tiedot prosessin tilasta, mahdollisista toimintahäiriöistä ja poikkeustilanteista. Palveluntarjoaja vastaa kattilalaitoksen ja lämpökeskuksen valvonnasta ja kunnossapidosta. Laitokselle nimetty vastuukäyttäjä tekee tarkastukset säännöllisellä huoltokierroksella vähintään 84 tunnin välein, mutta yleensä kuitenkin kerran päivässä arkipäivisin. Laitoksen säätöjen ja hälyttimien testauksista, huoltokierrosten tarkkailuista, polttimien säädöistä ja mittauksista sekä käyttöpäiväkirjan kirjauksista on tarkoitus sopia kattilalaitoksen käyttövastuusopimuksessa.
7 (18) Laitoksen kokonaispäästöt määritetään laskennallisesti ominaispäästöjen ja käytetyn polttoainemäärän perusteella energiataseyhtälöllä. Laitoksen vaikutusten tarkkailu Raportointi Laadunvarmennus Toiminnanharjoittaja ei ole esittänyt päästöjen vaikutusten tarkkailua. Viranomaisille toimitetaan vuosi ilmoitus päästöistä sekä ilmoitetaan merkittävistä toimintahäiriöistä tai muista vastaavista ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä tilanteista. Laadunvarmennus hoidetaan HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tuotantolaitoksen laatujärjestelmän mukaisesti. Ulkoiselle lämmöntuotannon toiminnanharjoittajalle tehdään tarkastus laatujärjestelmään perusteella. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Vakavimmat riskit liittyvät paloturvallisuuteen. Suurimmat yksittäiset riskit ovat polttoainevaraston tulipalo ja öljyvuoto. Maakaasuun liittyy myös vuodon ja tulipalon riski. Laitoksessa on kaasuvuotohälyttimet, joiden hälytykset tulevat HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tuotantolaitoksen hälytyskeskukseen sekä viestinä suoraan palveluntarjoajan päivystäjälle. Poltinten alustat on varustettu öljyvuotojen varalta kaukaloin ja hälytyksin, palohälyttimistä menee hälytys aluehälytyskeskukseen. Lähin paloposti sijaitsee nykyisen höyrykeskuksen eteläseinustalla uuden kattilalaitoksen läheisyydessä. Öljysäiliön kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti ja öljyvuotojen varalta on hankittu imeytysainetta. HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tuotantolaitoksella on sisäinen pelastussuunnitelma, jota ollaan päivittämässä vastaamaan tarkemmin TUKESohjetta. TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Kattilalaitos tuottaa höyryä ja kaukolämpöä HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tuotantolaitoksen tarpeisiin ja korvaa nykyisen raskasta polttoöljyä käyttävän höyrykeskuksen. Koska tuotantolaitos tarvitsee keskeytymätöntä höyryn ja lämmöntuotantoa, on vanhan kattilalaitoksen toimintasopimuksen loppuminen ja uuden laitoksen käynnistys tapahduttava samanaikaisesti.
8 (18) LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireille tulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan ja Vantaan kaupungin ilmoitustaululla 27.6.2005 26.7.2005 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Vantaan Sanomat ja Hufvudstadsbladet nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Vantaan kaupungin ympäristökeskuksessa ja Uudenmaan ympäristökeskuksessa. HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tuotantolaitoksen kattilalaitoksessa on suoritettu tarkastus 10.10.2005. Tarkastusmuistio 11.10.2005 on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Etelä Suomen lääninhallitukselta, Vantaan kaupunginhallitukselta ja Vantaan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Vantaan kaupunkisuunnittelu on antanut 29.6.2005 päivätyn lausunnon, jossa todetaan, ettei ympäristölupahakemuksesta ole huomautettavaa. Vantaan ympäristölautakunta on antanut 23.8.2005 päivätyn lausunnon, jossa esitetään seuraavaa: Laitoksen energiatuotannossa on ensisijaisesti pyrittävä käyttämään maakaasua Laitoksen savukaasupäästöjen on täytettävä pienten polttolaitosten kansallisessa BAT selvityksessä (SYKE 649/2003) esitetyt päästötasot Polttoainesäiliöiden täyttöpaikan, suoja altaiden sekä kaikkien tilojen, joissa polttoaineita käsitellään, on oltava tiiviitä siten, että maaperän pilaantuminen estyy Polttoaineen pumppaus säiliöistä polttimille on järjestettävä niin, että päästöt maaperään tai viemäriin ehkäistään Säiliöiden ja putkistojen tiiviys on varmistettava säännöllisin tarkastuksin Polttoainesäiliöissä on oltava vuotojen varalta hälytysjärjestelmä, jonka on oltava jatkuvasti toimintakunnossa ja jota on testattava säännöllisesti. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia.
9 (18) Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on 11.10.2005 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus vastineen jättämiseen. Hakija ei ole esittänyt vastinetta. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Vantaan kaupungin Pakkalan kaupunginosaan sijoittuvalle HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tuotantolaitoksen maakaasukäyttöiselle kattilalaitokselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan seuraavin lupamääräyksin. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa esitetyt näkökohdat on otettu huomioon tämän lupapäätöksen määräyksissä ja perusteluissa. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Polttoaineet (YSL 43, VNA 766/2000) 1. Kattiloissa varapolttoaineena käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. Päästöt ilmaan (YSL 43 ) 2. Kattiloiden savukaasut on johdettava maanpinnasta vähintään 20 metriä korkean savupiipun kautta ulkoilmaan. Päästöt vesiin ja viemäreihin (YSL 43, 45, 47 ) 3. Laitoksen toiminnasta muodostuvat prosessijätevedet on johdettava HK Ruokatalo Oy:n viemäriin. Öljyiset prosessijätevedet on johdettava öljynerottimeen ennen kyseisten vesien johtamista viemäriin. Viemäriin ei saa johtaa jätevesiä siten, että siitä aiheutuu vaurioita viemäriverkolle, haittaa puhdistamon toiminnalle, puhdistamolietteen käsittelylle tai hyötykäytölle. Polttoainesäiliöiden täyttöalueet on 30.9.2006 mennessä pinnoitettava, muotoiltava ja tarvittaessa lisäksi ympäröitävä reunakorokkein tai muulla tavoin varmistettava siten, että pinnoitetulta alueelta kertyvät vuodot saadaan tarvittaessa talteen. Kattilatilojen ja polttoaineen täyttöalueen viemäreiden on oltava normaalitilanteessa suljettuina. Puhtaat täyttöalueen hulevedet on johdettava siten, ettei niistä aiheudu maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. 4. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä käyttämiensä kemikaalien haittavaikutuksista. Viemäriverkostoon ei saa päästää aineita, jotka ovat viemäriverkostoa syövyttäviä tai voivat muodostaa viemäriverkoston tyypillisissä olosuhteissa syövyttäviä yhdisteitä taikka hait
10 (18) taavat jätevedenpuhdistamon toimintaa tai puhdistamolietteen hyötykäyttöä. Luvan saaja on vastuussa jäteveden johtamisesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta tai muusta edunmenetyksestä. Melu ja tärinä (YSL 43, 46, NaapL 17 ) 5. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että laitoksen toiminnasta aiheutuva melu lähimpien melulle alttiiden kohteiden pihaalueilla ei saa ylittää ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 55 db päivällä (kello 7 22) eikä ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 50 db yöllä (kello 22 7). Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, 45, JL 4, 6, 15, 19 JA 3a, 5, 6, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001) 6. Laitoksen toiminnasta muodostuvat jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä lajiteltuna toisistaan erillään siten, että niistä ei aiheudu roskaantumis tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätejakeet on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn hyödynnettäväksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet saa toimittaa kaatopaikalle, mikäli ne eivät sisällä ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita siinä määrin, että kyseessä olevat jätteet on luokiteltava ongelmajätteiksi. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain alueellisen ympäristökeskuksen päätöksellä jätetiedostoon hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. 7. Ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Ongelmajätteet on pidettävä erillään muista jätteistä. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava hyödynnettäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se luovutetaan jätteiden vastaanottajalle. Varastointi (YSL 43, 45, JL 4, 6, 19, JA 5, 6, 8, VNp 659/1996, VNp 101/1997) 8. Polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava laitosalueella niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Varastoja, säiliöitä ja putkistoja
11 (18) on tarkkailtava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Öljysäiliöiden ylitäytön estimen testaukset on tehtävä säännöllisesti vähintään määräaikaistarkastusten yhteydessä ja niistä on pidettävä kirjaa. 9. Ongelmajätteet on varastoitava asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuna tai muuten vesitiiviisti. Ongelmajätteet on säilytettävä tiiviissä astioissa tai säiliöissä, reunoin varustetulla tiiviillä alustalla lukittavissa sisätiloissa tai lukittavassa katetussa tilassa ulkona siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään, pohja tai pintavesiin, sadevesiviemäriin ja yleiseen viemäriin on estettävä. Öljyjätteisiin ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 43, YSA 30, JL 6 ) 10. Ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista, vahingoista ja onnettomuuksista on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukseen ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poikkeuksellisista päästöistä viemäriin on lisäksi ilmoitettava Vantaan Vedelle ja Helsingin Vedelle. Luvan saajan on viivytyksettä ryhdyttävä toimenpiteisiin päästön lopettamiseksi, vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen ehkäisemiseksi. 11. Vahinko ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan, että laitoksella on torjuntalaitteiden ja välineiden käyttöön perehtynyttä henkilöstöä. Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset (YSL 43 ) 12. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, vähintään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä Uudenmaan ympäristökeskukselle yksityiskohtainen suunnitelma toimenpiteistä laitosalueen kunnostamiseksi ja niiden toimenpiteiden yhteydessä tehtävistä toimista ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tarkkailu ja raportointimääräykset (YSL 43, 46, 108, JL 51, 52 JA 22 ) 13. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti.
12 (18) Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. 14. Kattilalaitoksen toimintaa ja palamisen hyvyyttä on seurattava riittävällä käyttötarkkailulla. Kattiloiden savukaasujen typen oksidien pitoisuudet on mitattava kertaluonteisesti toiminnan alussa ja aina polttoteknisten muutosten yhteydessä. 15. Laitoksen toiminnasta on raportoitava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Uudenmaan ympäristökeskukseen ja Vantaan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuosiraportista on käytävä ilmi ainakin seuraavat tiedot kattilakohtaisesti: käyntiajat (h/kk) tuotettu kaukolämpö ja höyry (GWh/kk) käytettyjen polttoaineiden kulutus ja laatutiedot (t/a) mitatut tai lasketut päästöt typen oksideista ja hiilidioksidista (t/a), päästöjen laskentatavat ja mittausmenetelmät sekä arvio tulosten luotettavuudesta veden kulutus ja jätevesimäärä (m 3 /a) yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, kesto ja päästö), niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty tiedot laitoksella syntyneiden jätteiden ja ongelmajätteiden määrästä ja lajittelusta sekä toimituskohteista tiedot laitoksella säilytettävistä ongelmajätteistä. Raportointi on tehtävä sähköisesti suoraan ympäristöhallinnon tietojärjestelmään sähköisen palvelun tuottajan tarjoaman käyttöliittymän raportointilomakkeiden välityksellä niiltä osin kuin se on mahdollista. 16. Laitoksen toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Siihen on kirjattava edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot sekä ympäristönsuojelun kannalta merkitykselliset tapahtumat ja toimenpiteet, kuten tiedot öljynerottimien tarkastuksista ja tyhjennyksistä, ylitäytön estimen ja vuotohälyttimien testauksista, laitteistojen säätötoimista, päästömittauksista, näytteenotosta ja analysoinnista, mittalaitteiden laadunvarmennuksesta ja kalibroinneista. Käyttöpäiväkirja on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä,
13 (18) toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että asetetut lupamääräykset huomioon ottaen laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Yleiset perustelut HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tuotantolaitoksen maakaasua käyttävä kattilalaitos sijoittuu Vantaan kaupungin Pakkalan kaupunginosaan. Lähimpinä naapureina ovat HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tuotantolaitos sekä toimisto, liike, teollisuus ja varastorakennuksia. Lähin asutus on noin 300 metriä laitoksesta. Toiminnasta ei aiheudu sellaisia merkittäviä päästöjä ilmaan tai melua, joista voi aiheutua häiriötä asutukselle. Laitosalue ei ole pohjavesialuetta ja sellaisen (nro 0109205/Backas) raja on noin 600 metriä laitoksesta. Noin 150 metrin päässä on Kehä III:n liikenneväylä ja noin 2,5 km laitoksesta pohjoiseen sijaitsee Helsinki Vantaan lentokenttä. Kattilalaitoksen toiminta soveltuu kyseiselle alueelle. Päästöt ilmaan laitoksella ovat BAT tasoa. Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja arvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Ympäristönsuojeluasetuksen 37 :ssä on lueteltu parhaan käyttökelpoisen tekniikan arvioinnissa huomioon otettavia tekijöitä, joita ovat mm. Euroopan yhteisöjen komission tai kansainvälisten toimielinten julkaisemat tiedot parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta. Suomen ympäristökeskuksen kansallisessa BAT selvityksessä (Suomen ympäristö 649) on esitetty pienille kattiloille parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot. Olemassa oleville 1 15 MW:n maakaasukattiloille on typen oksidien ominaispäästökertoimeksi annettu < 120 mg/mj. Pienille polttolaitoksille tyypillisiksi hyötysuhteiksi tuotettaessa lämpöä on yllä mainitussa julkaisussa esitetty 85 93 %.
14 (18) HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tuotantolaitoksen maakaasua käyttävän kattilalaitoksen kattiloiden typen oksidien ominaispäästökertoimet toiminnanharjoittajan mukaan ovat noin 100 mg/mj. Höyrykeskuksen käyttämän polttoaineen ja saadun energian välinen hyötysuhde on 92 93 %. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa annettujen lupamääräysten mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarvittavat määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä, ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. (Määräykset 1. 11.) Valtioneuvosto on antanut raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta asetuksen 766/2000, jonka mukaan Suomessa käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 p %. Polttoöljyn rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu valtioneuvoston asetuksen (766/2000) noudattamiseksi. (Määräys 1.) Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa 649 on esitetty parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot olemassa oleville pienille kattiloille, joissa käytetään maakaasua. Typen oksidien päästötasoksi on määritelty < 120 mg/mj. HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tuotantolaitoksen maakaasua käyttävän kattilalaitoksen kattiloiden ominaispäästökertoimet ovat noin 100 mg/mj. HK Ruokatalo Oy:n Vantaan tuotantolaitoksen maakaasua käyttävän kattilalaitoksen savukaasujen typen oksidien pitoisuus on suurin, kun kaikki tuotantoyksiköt ovat päällä täydellä teholla. Tällöin suurin mahdollinen tuntipäästö on laitoksen maksimiteholla 5,0 kg/h. Savukaasut johdetaan 20 metriä korkeisiin savupiippuihin. Ilmatieteen laitoksessa kehitetyn menetelmän mukaisesti (Ilvessalo, P., Yksittäisestä piipusta ilmaan pääsevien epäpuhtauksien suurimpien tuntipitoisuuksien arviointimenetelmä) on saatu savukaasujen typen oksidien enimmäistuntipitoisuus 0,059 mg/m 3 johdettaessa savukaasut 20 metriä korkean piipun kautta ulkoilmaan. Pitoisuus on pienempi kuin valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (711/2001) määritelty typen oksidien enimmäispitoisuus 0,2 mg/m 3 alueelle, jossa asuu tai oleskelee ihmisiä. (Määräys 2.) Öljyä tai muita vaarallisia aineita sisältävien jätevesien johtaminen viemäriin ja jätevedenpuhdistamolle saattaa aiheuttaa vaurioita viemäriverkolle tai haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle.
15 (18) Maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi on tarpeen pinnoittaa sellaiset osat laitosalueesta, joilla liikennöidään tai joilla varastoidaan tai käsitellään vaarallisia aineita. Alueiden muotoilulla tai alueita ympäröivillä reunakorokkeilla on lisäksi tarpeen varmistaa, että kertyvät hulevedet saadaan koottua ja johdettua asianmukaiseen käsittelyyn siten, ettei niistä aiheudu pinta ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä pilaantumisvaaraa maaperälle. (Määräykset 3. ja 4.) Määräys 5. on tarpeen laitoksen toiminnasta aiheutuvien meluhaittojen ehkäisemiseksi. Meluraja arvot vastaavat valtioneuvoston päätöksessä asetettuja melutason ohjearvoja (VNp 993/1992). Ympäristön viihtyisyyden ja ihmisten terveyden ylläpitämiseksi on toiminnassa huolehdittava alueen siisteydestä ja ympäristön roskaantumisen ehkäisemisestä. Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on muun muassa jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. (Määräys 6.) Asianmukainen ongelmajätteistä huolehtiminen edellyttää niiden toimittamista käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisten jätteiden vastaanotto on hyväksytty. Valtioneuvosto on antanut päätöksen öljyjätehuollosta (101/1997). Öljyjäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavalla järjestettyyn öljyjätehuoltoon. Öljyjäte on pyrittävä hyödyntämään ensisijaisesti uudistamalla ja toissijaisesti energiana. Jätelain 6 :n mukaan ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Valtioneuvoston päätöksessä ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) on annettu ongelmajätteiden siirtoa varten laadittavaa siirtoasiakirjaa koskevat määräykset. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis tai käsittelypaikkaan. (Määräys 7.) Polttoaineiden, kemikaalien tai jätteen varastointi ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai ympäristöhaittaa. Laitoksella käytettävät ympäristölle tai terveydelle vaaralliset aineet ja kemikaalit eivät vuototilanteissakaan saa päästä kulkeutumaan viemäriin tai sadevesiviemäreihin, maaperään, pohjaveteen tai muualle ympäristöön. (Määräykset 8. ja 9.) Häiriö ja poikkeustilanteisiin varautumis sekä ilmoitus ja toimintavelvoite on annettu ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi, viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedon saannin varmistamiseksi ja valvonnan tehostamiseksi. (Määräykset 10. ja 11.) Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on tarpeen esittää suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä. (Määräys 12.)
16 (18) Määräykset 13. ja 14. toiminnan päästöjen ja kuormituksen mittaamisesta on annettu valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, ettei pienten, alle 10 MW:n kattiloiden typen oksidien pitoisuuden säännölliselle mittaamiselle ole tarpeen asettaa tarkkailuvelvoitetta. Määräykset 15. ja 16. toiminnan kirjanpidosta ja raportoinnista on annettu niin ikään valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. Raportointi tehdään soveltuvin osin sähköisesti sähköisen palvelun tuottajan välityksellä. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Asetuksen noudattaminen Luvan saajan on toimitettava 31.12.2012 mennessä ympäristölupahakemus Uudenmaan ympäristökeskukselle lupamääräysten tarkistamiseksi. (YSL 55 ) Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Toiminnan aloittaminen Tämä lupapäätös on lainvoimainen 17.12.2005, jos päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 ) Luvan saaja saa aloittaa hakemuksessa esitetyn toiminnan lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, mikäli asettaa 2 000 euron suuruisen vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupapäätöksen muuttamisen varalta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. (YSL 101, 101a )
17 (18) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 43, 45, 46, 47, 55, 56, 100, 101, 101a, 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 19, 30, 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/93) 3a, 5, 6, 8, 22 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (766/2000) Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 3 920. Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Polttoaineteholtaan alle 50 MW:n energiantuotantolaitoksen ympäristölupa maksaa 3 920 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Tiedoksi Tieto päätöksestä HK Ruokatalo Oy PL 50 20521 Turku Vantaan kaupunginhallitus Vantaan ympäristönsuojeluviranomainen Etelä Suomen lääninhallitus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Tieto päätöksestä lähetetään liitteessä 1. esitetyille henkilöille ja tahoille.
18 (18) Ilmoittaminen kaupungin ilmoitustaululla ja lehdissä Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Vantaan kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti sekä ilmoittamalla vähintään yhdessä paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä (Liite 2.). Ympäristöinsinööri Hannele Kärkinen Ylitarkastaja Ari Kangas Liitteet Päätöksestä ilmoituksen saajat (Liite 1.) Valitusosoitus (Liite 2.)