Lasten liikkuminen ja liikuntakasvatus

Ylöjärven kaupungin varhaiskasvatus Lasten liikkuminen ja liikuntakasvatus Annetaan lapselle mahdollisuus fyysisesti aktiiviseen leikkiin

Tätä suunnitelmaa ovat olleet laatimassa Ylöjärven kaupungin varhaiskasvatuksesta Tuija Ahvenainen, perhepäivähoitaja Pekka Haapasalmi, lastentarhanopettaja Reetta Hermiö, lastentarhanopettaja Elina Hurme, varhaiskasvatuksen aluejohtaja Kati Jalonen, perhepäivähoitaja Marjukka Jäkärä, lähihoitaja Katja Järvinen, lähihoitaja Anne Klemola, lastentarhanopettaja Elli Komsi, lähihoitaja Mira Kortelahti, lastentarhanopettaja Kati Lento, perhepäivähoitaja Terhi Lentolehto, lähihoitaja Niina Leppänen, lähihoitaja Mari Mäkinen, lähihoitaja Jatta Niemenmaa, lähihoitaja Tiina Nieminen, perhepäivähoitaja Mari Röyskö, lähihoitaja Tanja Selkämaa, lähihoitaja Kirsi-maria Tölli, perhepäivähoitaja Tiina Virta, lastentarhanopettaja Ylöjärvellä 15.9.2015 1

Sisältö Johdanto 3 1. Liikkumisen myönteiset vaikutukset 4 2. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset 2.1. Liikunnan määrä 5 2.2. Liikunnan laatu, motoristen perustaitojen harjaantuminen 6 2.3. Liikuntakasvatuksen suunnittelu ja toteutus 7 2.4. Toimintaympäristö 8 2.5. Välineet 9 2.6. Yhteistyö perheiden kanssa 11 3. Lasten osallisuus liikuntakasvatuksessa 11 4. Eri ikäisten ja taitoisten lasten liikuntakasvatus 4.1. Taaperot ja vipeltäjät (0-3v) 12 4.2. Taitoja harjoittelevat (4-5v) 14 4.3. Taiturit (5-6v) 14 4.4. Soveltavan liikunnan toteuttaminen 17 5. Lasten liikkumisen mahdollisuudet perhepäivähoidossa 18 6. Ylöjärven varhaiskasvatuksen liikuntakasvatuksen avaintekijät 6.1. Ulkona liikkuminen 19 6.2. Liikuntavastaavat ja liikuntakasvatustyöryhmä 20 6.3. Henkilöstön myönteinen asenne rajoittamisesta kannustamiseen 20 6.4. Koulutukset 21 6.5. Yhteistyö liikunta- ja urheiluseurojen kanssa 21 7. Hyödyllisiä vinkkejä 22 2

Johdanto Liikunnallisen elämäntavan kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa. Lasten kannustaminen liikkumiseen ja liikunnasta syntyvä ilo ovatkin hyvin merkityksellisiä asioita koko loppuelämän kannalta. Yhteiskunnalliset muutokset ovat vaikuttaneet lasten elinpiiriin ja ajanviettoon. Monilla lapsilla esim.säännöllisen ulkoilun ja ulkoleikkien tilalle on tullut yhä enemmän ruutuaikaa. Liikunnan merkitys lapsen terveyttä, kasvua, kehitystä ja oppimista edistävänä tekijänä on kiistaton ja varhaiskasvatuksen tärkeänä tehtävänä onkin varmistaa omalta osaltaan, että lapset liikkuvat päivittäin ja oppivat liikkuessaan mahdollisimman paljon. Liikuntakasvatuksen tärkeinä tavoitteina ovat sekä kasvattaminen liikuntaan että kasvattaminen liikunnan avulla. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Opetushallituksen hyväksymät Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset määrittävät varhaiskasvatuksen liikuntakasvatustyölle sekä määrälliset että laadulliset tavoitteet. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset tukevat osaltaan Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden eli Vasun toteutumista. Suositukset ovat myös tämän liikuntakasvatussuunnitelman perustana. Ylöjärven kaupungin hyvinvointiohjelmassa liikunta on luonnollisesti yhtenä avaintekijänä ja painopistealueena. Sekä Ylöjärvellä että Pirkanmaan alueella on laadittu myös terveysliikuntaohjelmat, jossa pienet alle kouluikäiset lapset ovat huomioituna omana tärkeänä tulevaisuuden avainryhmänä. Tavoitteenamme on, että liikunta on luonnollinen osa lapsen jokapäiväistä arkea ja leikkejä. Lasten liikuttamiselle on erinomaiset ja monipuoliset mahdollisuudet eri tilanteissa ja erilaisissa ympäristöissä sisällä ja ulkona. Tärkeää on yhdessä liikkuminen niin muiden lasten kuin aikuistenkin kanssa. Aikuisen esimerkki ja mukana liikkuminen innostaa ja motivoi lapsia mutta antaa myös kasvattajalle erinomaisen mahdollisuuden havainnoida ja ohjata lasta sekä kokea liikunnan iloa yhdessä. Varhaisina vuosina koettu liikunnan ilo luo pohjan elinikäiselle liikuntamyönteiselle asenteelle, jolloin liikunta säilyy terveyttä ja hyvinvointia edistävänä osana arkea läpi elämän. 3

1. Liikkumisen myönteiset vaikutukset Liikkuminen kuuluu lapsen perustarpeisiin ja sillä on suuri vaikutus lapsen hyvinvointiin ja terveyteen, kasvuun ja kehitykseen sekä oppimiseen. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä suurempi merkitys liikunnalla on lapsen kehitykselle ja oppimiselle. Liikunnan vaikutus hyvinvointiin ja terveyteen Liikunnan vaikutus fyysiseen kasvuun ja kehitykseen: Liikunnan vaikutus oppimiseen - tuottaa iloa ja riemua - lapsi oppii tuntemaan omaa kehoaan - vahvistaa myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta - kohottaa mielialaa ja vireyttä - kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistöä - vahvistaa luustoa, sidekudoksia ja jänteitä - parantaa nivelten liikkuvuutta ja toimintaa - parantaa lihasvoimaa - tehostaa hermostollista säätelyä - hyvän tuki- ja liikuntaelimistön kehittyminen - parantaa unen laatua ja ruokahalua - auttaa pitämään verenpaineen ja -sokerin ihanteellisella tasolla - ehkäisee ylipainoa ja siitä johtuvia sairauksia - parantaa hapenottokykyä ja vastustuskykyä - kehittää motorisia perustaitoja - parantaa liikkuvuutta ja kehonhallintaa - parantaa tasapainoa, koordinaatiota, ketteryyttä, reaktiokykyä ja nopeutta (=liikehallinta) - opettaa sosiaalisia taitoja (vuorovaikutustaidot, toisen huomiointi, sääntöjen ymmärtäminen ja noudattaminen, reilun pelin henki) - kehittää tunteiden käsittelytaitoa - oppii käsittelemään voiton ja häviön tunteita - kehittää kehon ilmaisutaitoa - tukee lapsen kognitiivista kasvua - kehittää muistia, tarkkaavaisuutta ja ongelmanratkaisutaitoja - parantaa kielellisiä ja matemaattisia valmiuksia - kehittää luki-valmiuksia 4

2. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset 2.1. Liikunnan määrä Lapsi tarvitsee joka päivä vähintään kaksi tuntia reipasta liikuntaa Valtakunnallisten suositusten mukaan lapsen tulisi liikkua reippaasti ja hengästyttävästi kaksi tuntia päivässä. Tämä kaksi tuntia voi koostua useammasta eri mittaisesta kerrasta päivän aikana. Pääsääntöisesti alle kuusivuotiaan lapsen liikunta on omaehtoista. Liikunnan määrä koostuu siis arkipäivän toiminnoista ja hoitotilanteista. Aikuisen tulee huolehtia, että lapsella on useita kertoja päivässä mahdollisuus ja tilaa monipuoliseen liikkumiseen. Erityisesti on syytä huomioida houkutellen, kannustaen ja ohjaten niitä lapsia, jotka omaehtoisesti eivät mielellään liiku. Määrällinen tavoite voidaan saavuttaa esim. seuraavin tavoin: Ulkoilutilanteessa käynnistetään liikunnallisia lapsille mieluisia leikkejä ja houkutellaan niihin mukaan vähemmän liikkuvia Lähdetään säännöllisesti liikkumaan lähiympäristöön, hyödynnetään ympäristön lähiliikuntapaikkoja ja -tiloja Siirrytään tilanteesta toiseen eri tavoin liikkuen Kokoontumispiireille sisällytetään aina liikunnallisia osuuksia Suunnitellaan ympäristö liikuntaan kannustavaksi ja pidetään liikuntavälineet koko ajan saatavilla ja houkuttelemassa liikkumiseen Leikinvalintamahdollisuuksiin otetaan aina mukaan liikunnallista leikkejä ja toimintoja Arvioidaan liikkumista rajoittavia asenteita, sääntöjä ja esteitä ja poistetaan niitä 5

2.2. Liikunnan laatu; motoristen perustaitojen harjaantuminen Lapsen tulee saada päivittäin harjoitella motorisia perustaitoja monipuolisesti eri ympäristöissä Useimmat lapset ovat halukkaita liikkumaan, toimimaan ja kokeilemaan. Liikunnalla on tärkeä merkitys lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle. Motorisiin perustaitoihin kuuluvat käveleminen, hyppääminen, juokseminen, heittäminen, kiinniottaminen, lyöminen ja potkaiseminen. Motoristen perustaitojen tulisi automatisoitua ennen kouluikää. Nämä taidot kehittyvät harjoittelulla, sadoilla, jopa tuhansilla toistoilla. Myös liiketekijöitä (suunnat, voima, taso, aika, tila) vaihtelemalla saadaan perustaitojen harjoitteluun haastavuutta ja monipuolisuutta. Käsittelytaidot kehittyvät kun ohjaamme lasta käyttämään monipuolisesti välineitä ja telineitä, sillä perustaitojen oppimisen tavoitteena on luoda keskushermostoon liikkeestä malli, jota opitaan soveltamaan arkipäiväisissä tilanteissa. Kun harjoituspaikkoja ja -ympäristöä vaihdellaan monipuolisesti, myös hermoverkosto kehittyy monipuoliseksi. Ohjaajan on siis hyvä käyttää suunnitelmissaan erilaisia maastopohjia kuten hiekkakenttää, nurmikenttää, metsämaata, ala- ja ylämäkeä, erilaisia telineitä ja rakenteita, vettä, lunta ja jäätä unohtamatta sisätiloja. Erilaiset välineet ja maastot vaativat aina uudenlaisia hermoverkkojen käyttöönottoja. Lapsen saadessa mahdollisimman monipuolisia kokemuksia ja riittävästi toistoja kaikilla motoriikan osa-alueilla, motoristen perustaitojen mallit syntyvät ja automatisoituvat. Lasten motoristen taitojen kehittymistä seurataan säännöllisesti havainnoimalla. Havaintojen perusteella arvioidaan ja suunnittelulla varmistetaan, että liikunta toteutuu riittävän monipuolisesti motorisia taitoja harjaannuttaen. 6

2.3. Liikuntakasvatuksen suunnittelu ja toteutus Varhaiskasvattajien tulee suunnitella ja järjestää tavoitteellista ja monipuolista liikuntakasvatusta päivittäin. Varhaiskasvattajan tulee havainnoida lasta yksilönä, tukea kunkin lapsen omia taitoja ja huomioida mieltymyksiä ja kiinnostuksen kohteita. Liikuntasuunnitelman on tärkeää olla helposti toteutettavissa arjen lomassa. Liikuntahetkistä pyritään tekemään mahdollisimman hauskoja ja haluttuja. Liikunnan tavoitteet on mahdollista saavuttaa, kun lasta kannustetaan ja mahdollistetaan hänelle myönteisiä onnistumisen elämyksiä. Jos aikuisen oma asenne liikuntaan ja hänen antamansa malli liikkujana ovat positiivisia ja liikuntaan innostavia, on mahdollista saavuttaa liikunnan ilo myös niiden lasten kohdalla, joilla ei ole luontaista halua tai kiinnostusta liikuntaan. Liikkuminen on lapsen etuoikeus ja lapsen tuleekin saada liikuntaharjoittelua päivittäin. Näin mahdollistamme motoristen perustaitojen kehityksen eri osa-alueilla. Lapsia rohkaistaan suunnittelemaan itse liikunnallista toimintaa ja liikkumaan houkuttelevaa ympäristöä. Kasvattaja sunnittelee ympäristön sopivan haasteelliseksi ja motivoivaksi liikkumaan ja leikkimään. Toimintaympäristön suunnittelussa ja toteuttamisessa tärkeää on muunneltavuus ja houkuttelevuus. On tärkeää, että liikuntavälineet ovat näkyvillä ja lasten ulottuvilla sekä sisällä että ulkona. Hyvin suunniteltu ympäristö liikuttaa itsessään lasta, esim. lattialla tehtäväruutuja, patjoja painia/kuperkeikkojen tekoa varten, liikuntavälinekärry vaihtuvin välinein. Varsinaiset liikuntatuokiot/tunnit suunnitellaan ja organisoidaan niin, että kaikilla on mahdollisimman paljon tekemistä. Tunnilla liikutaan aktiivisesti mahdollisimman paljon, jolloin paikallaan olemiset ja odottelut minimoidaan. Havainnoi lasten liikkumista ja motorisia taitoja Suunnittele liikunta helposti arjen lomassa toteutettavaksi Tee liikunnasta houkuttelevaa ja hauskaa Ole positiivinen ja innostava malli Anna lasten suunnitella toimintaa ja ympäristöä Pidä liikuntavälineet näkyvillä ja saatavilla Varmista, että ohjatuilla liikuntahetkillä liikutaan koko ajan aktiivisesti 7

Liikuntakasvatuksen monipuolisen suunnittelun ja toteutumisen varmistamiseksi ja apuvälineeksi yksikölle laaditaan liikuntakasvatuksen vuosisuunnitelma. Sitä kuitenkin sovelletaan joustavasti sääoloja, olosuhteita, lasten kiinnostuksen kohteita ja tarjolla olevia mahdollisuuksia mahdollisimman hyvin hyödyntäen. 2.4. Toimintaympäristö Varhaiskasvattajien tehtävänä on luoda lapselle liikuntaan houkutteleva ympäristö, poistaa liikuntaan liittyviä esteitä ja opettaa turvallista liikkumista eri ympäristöissä Sisällä isommat tilat kuten salit, aulat, muuntuvat ryhmätilat ja käytävät antavat mahdollisuuden vauhdikkaampaan liikuntaan, leikkeihin ja peleihin. Pienemmissä sopeissa voidaan toteuttaa pienen tilan liikuntaa ja esim. harjoitella ja toistaa yksittäisiä motorisia taitoja. Sisätiloissa voidaan liikkua huoneesta toiseen liikkumistapaa vaihdellen ja liikunnallisia tehtäviä suorittaen. Ulkona piha-alueen välineistö tarjoaa mahdollisuuden monipuoliseen liikkumiseen ja taitojen harjoittamiseen. Avoimia alueita hyödynnetään pihaleikkeihin ja peleihin. Piha-alueelta lähdetään säännöllisesti maastoltaan monipuolisempaan lähimetsään tai -puistoon, jossa kivet, kannot, puut ja kolot muodostavat valmiita motorisia ratoja. Lähialueelta löytyviä liikuntapaikkoja kuten pallo- ja urheilukenttiä, leikkipuistoja, pulkkamäkiä, latuja ja luistelualueita hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Resurssien puitteissa voidaan lähteä liikkumaan myös kaupungista löytyviin liikuntatiloihin (uima-, jää- ja palloiluhallit, liikuntakeskus). Vuodenajat tuovat vaihtelevuutta liikuntaan ja tarjoavat monia erilaisia aistikokemuksia lapsille. Liikuntaan kannustavassa ja houkuttelevassa toimintaympäristössä ulkona ja sisällä on lasten saatavilla liikuntaan soveltuvia välineitä. Lasten kanssa yhdessä keksitään erilaisille välineille uusia liikunnallisia käyttötarkoituksia. Varhaiskasvattajien tehtävänä on arvioida eri tiloihin ja ympäristöön liittyviä sääntöjä niin, että ne eivät estä liikkumista vaan mahdollistavat lasten turvallisen liikkumisen. Lähtökohtaisesti lähes kaikki tilat ja ulkoa löytyvä ympäristö soveltuvat liikkumiseen. Tilojen ja ympäristön kekseliäs hyödyntäminen antaa mahdollisuudet sisällyttää liikuntaa lapsen arkeen useita kertoja päivässä. 8

2.5. Välineet Varhaiskasvatuksen toimipisteissä tulee olla lasten liikunnan perusvälineistö. Välineitä tulee olla riittävästi ja niiden tulee olla helposti lasten saatavilla myös omaehtoisen toiminnan aikana. Liikunnan toteuttamiseen ei tarvita hienoja ja usein kalliita erikoisvälineitä. Välineeksi muuntuu miltei mikä tahansa päiväkodista tai luonnosta löytyvä esine. Päiväkodin vuosittaisten hankintojen yhteydessä on kuitenkin varmistettava myös riittävän perusliikuntavälineistön kartuttaminen ja täydentäminen. Lasten liikkumiseen saa välineiden avulla iloa, vaihtelua ja elämyksiä. Välineet houkuttelevat kokeilemaan uutta ja toistamaan liikkeitä. Välineiden käsittelyyn liittyvät taidot ovat tärkeitä motorisia perustaitoja. Välineillä leikkiessä lapset oppivat tuntemaan materiaalin ominaisuuksia ja mukautumaan välineiden erityisvaatimuksiin. Välineiden käyttö kehittää aistien yhteistoimintaa sekä silmien ja käsien/jalkojen yhteistyöskentelyä. Välineillä voidaan myös auttaa hahmottamaan ja ymmärtämään tilan ja suuntien käsitettä. 9

Varhaiskasvatuksen liikuntaan soveltuvaa perusvälineistöä Perusliikuntavälineistöön hankittavia Päiväkodeista löytyviä leikkivälineitä eri kokoiset pallot, myös ilmapallot hernepussit patjat leikkivarjo penkit tramboliini vanteet Hyppynarut Twist- tai taikanarut Huivit Liikuntaan soveltuvaa musiikkia Sählymailat Tasapainoiluun soveltuvia välineitä Paikkamerkit Päällä istuttavat autot ja mopot Potkulaudat ja pyörät Vedettävät ja työnnettävät leikkivälineet (pulkat, kelkat, kärryt, vetolelut) Pehmolelut esim. heittämiseen Helposti mukaan pakattavia välineitä: Kärpäslätkät tai pikkulapiot (mailoina) Ilmapallot, rantapallot, pingispallot Pikkupehmot ja esineet (heittelyyn tai kätkettäviksi aarteiksi) Kertakäyttölautaset, muffinivuoat Pyykkipojat Narut, köysi tai kuminauhaa Huivit Luovasti mielikuvituksella sovelletavia materiaaleja ja välineitä Kierrätys- ja pakkausmateriaalit, joista voi valmistaa lasten kanssa itse välineitä liikuntaan Arkiset tavarat ja välineet Esim. sukkahousut, sanomalehdet, pakastepussit, tölkit, muovipullot, kanisterit, pahvilaatikot, matot, peitot, kankaat, pehmolelut, tyynyt, tuolit ym ym ym 10

2.6. Yhteistyö perheiden kanssa Varhaiskasvatuksen henkilöstön tulee olla aktiivisessa ja vastavuoroisessa yhteistyössä lasten vanhempien kanssa. Vanhemmilla on merkittävä rooli lasten liikunnan toteutumisessa. Varhaiskasvattajilla on tärkeä tehtävä keskustella vanhempien kanssa liikunnan merkityksestä ja vaikutuksesta lapsen hyvinvointiin, kehitykseen ja oppimiseen. Vanhempia on tärkeä kannustaa ulkoilemaan, liikkumaan ja leikkimään lastensa kanssa myös vapaa-ajalla. Vasu-keskustelussa on hyvä tilaisuus keskustella liikunnan merkityksestä lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle. Myös vanhempainilloissa ja yhteisissä tapahtumissa voidaan käsitellä liikuntateemaa. Päivittäisissä kohtaamisessa rohkaistaan ja kannustetaan vanhempia liikkumaan lastensa kanssa kertomalla lapsen päivän hyvistä liikuntakokemuksista. Varhaiskasvatuksen järjestämät liikunnalliset tapahtumat perheille antavat tilaisuuden liikkua yhdessä ja tartuttaa liikkumisen ilo kaikkiin perheenjäseniin. Arkiliikunnan tulisi olla osa jokaisen lapsiperheen elämää, sillä arkiset liikuntamahdollisuudet ovat kaikkien ulottuvilla, lähellä kotia ja ilmaisia. Arkiliikunta muodostaakin parhaimmillaan merkittävimmän osan lapsen liikunnasta. Hyviä tapoja lisätä perheiden arkiliikuntaa vapaa-ajalla ovat: o Ulkoilu ja vauhdikkaat liikuntaleikit kotipihalla ja sen lähistöllä o Kävelyretket lähimetsiin ja -puistoihin o Käveleminen/pyöräileminen lähiympäristössä esim. kauppaan, harrastuksiin, päiväkotiin o Pihatyöt kuten esim. haravointi ja lumityöt o Koiran ulkoiluttaminen 3. Lasten osallisuus liikuntakasvatuksessa Liikuntakasvatuksessa on luonnollista osallistaa lapsi mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Voidessaan vaikuttaa liikunnan sisältöön ja menetelmiin toiminnasta tulee lapselle merkityksellisempää. Saadessaan osallistua lapset oppivat, että heiltä kysellään, heidän ehdotuksiaan 11

kuunnellaan ja he saavat vaikuttaa. Tavoitteena on saada myös hiljaiset ja arat lapset avautumaan, mikä usein on helpompaa toiminnallisesti kuin sanallisesti. Liikunnallisilla ryhmäytymisleikeillä saadaan osallistettua jokainen lapsi ryhmään. Lapsille tulee antaa mahdollisuus valita ja suunnitella liikunnassa toteutettavia leikkejä ja liikuntamuotoja. Ohjatuilla liikuntahetkillä osallistetaan lapset kokeilemaan, keksimään ja näyttämään itse, jolloin saadaan minimoitua myös paikallaan odottelua ja ohjeiden kuuntelua, jotka helposti vievät liikaa aikaa itse toiminnalta. Vaikka on tärkeää oppia ja harjoitella tiettyjä liikkeitä ja taitoja lapset voivat kuitenkin valita välineitä ja leikkejä, joilla opittavaa asiaa harjoitellaan. Lapsia kannustettaessa on tärkeää korostaa kokeilemista ja harjoittelua täydellisen suorituksen sijaan. Harjoittelu on tärkeää, vaikka olisi kuinka taitava. Rajummat ja äänekkäämmät mustat leikit voidaan ottaa käyttöön liikunnassa yhdessä sovittujen sääntöjen puitteissa Lasten annetaan kehitellä uusia versioita tutuista liikkeistä, leikeistä ja välineiden käytöstä. Kun annetaan lapsen mielikuvituksen ja luovuuden lentää, se antaa myös aikuiselle uusia ideoita. Kun tiloja ja välineitä rohkaistaan käyttämään mahdollismman monipuolisesti koko päivän, lapsella on mahdollisuus liikkua ohi suunnitelman ja yli ryhmärajojen. Liikunta on hyvä ottaa mukaan leikinvalintataulujen valikoihin. Lasta ohjataan ottamaan vastuuta huolehtimalla omista ja päiväkodin liikuntavälineistä. Myös liikuntakasvatusta on hyvä valokuvata/videoida näkyväksi ja jakaa tekemisen iloa myös vanhemmille. Varhaiskasvatuksen parissa liikkuessaan lapset osallistavat myös perheensä liikkumaan omalla innostuksellaan. Esimerkiksi luistelua tai hiihtoa oppiessaan lapsi toivoo näitä myös vapaaajalla. 4. Eri ikäisten ja taitoisten lasten liikuntakasvatus 4.1. Taaperot ja vipeltäjät (0-3v) Lapsen ensimmäiset kolme ikävuotta ovat taitojen omaksumisen kannalta kaikkein merkittävimmät. Pieni lapsi elää vahvaa aisti- ja liiketoimintojen aikaa, joka luo pohjaa tulevalle motoriselle, kognitiiviselle ja sosiaaliselle kehitykselle. Pieni lapsi liikkuu ja tutustuu ympäristöönsä koko ajan. Kasvattajan on syytä sallia ja mahdollistaa lapsen luontainen tarve toimia, liikkua ja kokeilla. Lapsi saa tietoa omasta itsestään, kehostaan ja ympäröivästä maailmasta liikkumisen ja aistiensa kautta joka 12

päivä. On hyvä luottaa siihen, että pieni lapsi toistaa luonnostaan sellaisia tehtäviä, jotka ovat sillä hetkellä hänen kehitykselleen merkityksellisiä. Tässä iässä lapsi oppii hahmottamaan ensin oman kehonsa, sen osat ja ulottuvuudet. Tästä syystä on tärkeää, että lähdetään liikkeelle omasta kehosta ja sen hallinnasta; mitä keholla voi tehdä, mitä kehoon kuuluu, miten sitä voi liikuttaa eri suunnissa, tilassa tai tasoissa aikaa ja voimaa vaihdellen, yksin, kaksin tai ryhmän kanssa. Mitä pienempi lapsi, sitä tärkeämpää on koko kehon käyttämisen mahdollisuus. Kaikenlaiset aistimukset antavat lapselle yhä tarkemman kuvan siitä, kuinka painovoima vaikuttaa, kuinka kehon eri osat liikkuvat, kuinka ne toimivat yhdessä ja mitä ne pystyvät tekemään. Lapsi myös huomaa samalla mikä tuntuu hyvältä ja mikä pahalta. Pienimpien lasten kanssa tulee erityisesti huomioida omatoimisuus ja liikkuminen arjen kaikissa tilanteissa. Pieniä houkutellaan vaihtelevin tavoin suoriutumaan itse niistä puuhista joihin valmiudet ovat olemassa tai orastamassa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei lasta voisi pidellä sylissä, auttaa ja kantaa. Näin pieni lapsi oppii luottamaan aikuisen apuun ja samalla kuitenkin saa uskoa ja luottoa omiin taitoihin ja oppimiseen. Aikuisen sylissä leikittävät sylileikit vahvistavat myös pienen motorisia taitoja ja kehonhahmotusta. Lasta kannustetaan, rohkaistaa kokeilemaan, kiitetään ja kehutaan yrittämisestä. Kasvattajan tärkeä tehtävä on antaa lapsen liikkua mahdollisimman paljon turvallisuus varmistaen. Lapselle luodaan tunne, että oman kehon vauhdikaskin liikuttaminen on hieno asia ja liikkuminen on luvallista ja toivottavaa. On hienoa, kun tulee hiki, hengästyttää ja sydän pumputtaa! Pienten lasten liikuttamisessa huomioitavaa lasten omaehtoisen liikkumisen ja tutkimisen mahdollistaminen monipuoliset välineet, jokaiselle oma väline liikkuminen erilaisilla alustoilla ohjeistus yksinkertaista ja selkeää isoja liikkeitä koko keholla aikuinen mallina ja mukana liikkujana paljon toistoja, samaa liikettä voi toistaa vaihdellen välineitä ja tilaa ym. rohkaisu ja huomiointi heti suorituksen jälkeen vahvistavat oppimista telineradat (olisi hyvä olla esillä aina) liikkumaan houkuttelevat, liikkumista tukevat ja rytmittävät laulut ja lorut 13

4.2. Taitoja harjoittelevat (4-5v) 4-5-vuotias lapsi opettelee ja vahvistaa motorisia taitojaan. Hän osaa jo hyppiä, kiipeillä, juosta ja esimerkiksi ottaa keinussa vauhtia. Hän on innokas liikkuja ja saattaa olla liikkeissään hyvinkin raisu ja uhkarohkea. Hän saavuttaa perusliikuntataidot, jos vain saa näitä taitoja harjoitella ja vahvistaa. Tasapainotaidoista lapselta alkaa onnistua taivutus, venytys, vartalonkierto, kääntyminen, keinuminen, kieriminen, alastulo ja pysähtyminen. Liikkumistaidoissa vakiintuu kävely, juokseminen, hyppääminen, hyppely, harppaus, liukuminen ja kiipeily. Käsittelytaidot, kuten heittäminen, kiinniottaminen, potkaiseminen, lyöminen, pallon vierittäminen ja pompottaminen alkavat onnistua harjoittelun tuloksena. Lapsi oppii yksinkertaisia sääntöleikkejä ja pelejä, häviäminen on vielä vaikeaa. Hän alkaa vertailla omia kykyjään ja taitojaan kaverien taitoihin. Lapsi alkaa ensimmäistä kertaa kokea huonommuuden tunteita ja pahoittaa mielensä, jos hän kokee olevansa erilainen tai huonompi kuin toiset esimerkiksi hitaampi tai kömpelömpi. Vertaamista muihin vältetään. Tärkeää on kannustaa, kiittää ja rohkaista yrittämään ja onnistumaan. 4-vuotias lapsi harjoittelee narulla hyppimistä, hiihtämistä, luistelua, uimista ja apupyörillä pyöräilemistä. 5-vuotias lapsi liikkuu jo sulavasti. Hän omaa hyvän liikkeiden koordinaatiokyvyn. Lapsi hahmottaa kehonsa pystyen nimeämään eri kehon osia. Hän hyppelee molemmilla jaloilla ja myös tasajalkaa. Seisoo yhdellä jalalla, kävelee viivaa pitkin. Lapsi osaa hypätä narua, potkia palloa, heittää pallon ja ottaa sen kiinni. Lapselta löytyy jo kestävyyttä juostessa ja liikuntaleikeissä. 4.3. Taiturit (5-6v) Perusliikkeiden automatisoitumisen vaihe saavutetaan yleensä kouluikään mennessä. Niiden hallinnassa on kuitenkin suuria eroja. Hyvä perusliikkeiden hallinta on kaikkien varsinaisten liikuntasuoritusten perusta. Automatisoitunut liike vähentää tahdonalaista ohjaustarvetta ja näin lisää mahdollisuutta käyttää energiaa ja hermoratoja muuhun oppimiseen. Hermosto kehittyy noin 80%:sti ennen kouluikää. Jos joku perusliike ei ole automatisoitunut, sitä ehtii ja on tärkeää vielä harjoitella. Perusliike automatisoituu vain lukuisilla toistoilla. 14

1. Tunnista herkkyyskausi eli lapsen fyysiset edellytykset taidon oppimiselle tasapaino kehittyy eniten ennen kouluikää ja fyysinen kasvu edellyttää jatkuvaa tasapainon säätelyn uudelleen järjestelyä liikenopeuden kehittyminen ja ketteryys jo automatisoituneiden liikesarjojen yhdistely taito- ja koordinaatiotekijät 2. Havainnoi lapsen taitoja Eskarin arki materiaalissa on kattavasti ja käytännönläheisesti esitetty asiat, jotka on hyvä osata ja ohjeet, miten niitä havainnoida. 3. Tavoitteena aistimusten avulla oppimaan oppiminen Kaikkeen oppimiseen tarvitaan aistimuksien kautta tulevaa informaatiota. Hyvin suunnitellun ja toteutetun liikunnan avulla lapsi harjaannuttaa aistitoimintojaan ja oppii yhdistelemään niitä tarkoituksenmukaisesti monissa eri tilanteissa. Hauska ja elämyksellinen liikunta, jossa hyödynnetään kaikkia aistikanavia edistää kaikenlaista oppimista. Esimerkkejä eri aistikanavien hyödyntämisestä liikunnassa Tasapainoaisti tila/suunta =>esim. pallopelit, hiihto, luistelu voima =>esim. kukkotappelu, nassikkapaini, pari veto/työntö aika/rytmi =>esim. tanssi, askellukset, naruhyppy lateraalisuus => esim. tikapuutehtävät, sähly Lihas-jänneaisti asento, jännitys/rentous liikkeen virtaus Näköaisti suunta etäisyys nopeus pysyvyys Kuuloaisti aika/rytmi voimakkuus suunta Tuntoaisti kosketus muoto => esim. patsashippa, peili => esim. tanssi, pituushyppy => esim. pallopelit, monet sääntöleikit => esim. koripallo, mailapelit => esim. hipat, pelit => esim. kurki ja sammakko => esim. musiikkiliikunta => esim. laululeikit => esim. pillipiiri => hippaleikit => muotopalojen ja muiden eri muotoisten välineiden käyttö 15

Toiminnallinen oppiminen on lapselle mielekästä ja toteutuu erittäin hyvin liikuntakasvatuksen avulla. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sisältöjä on helppo sisällyttää monipuolisesti liikuntaan. Sosioemotionaalisten ja kaveritaitojen osalta esimerkiksi sääntöleikeissä ja peleissä lapsi saa kokea onnistumisen elämyksiä ja liikunnan iloa, oppia pettymyksen sietoa ja ryhmässä sääntöjen mukaan toimimista. Oman kehon hallinnan tunne kehittää myös itsetuntoa. Tilan ja muotojen hahmottaminen liikunnassa auttaa geometristen muotojen, kirjain- ja numerohahmojen oppimista. Motoriikan harjoittaminen lisää myös hienomotoristen taitojen kehittymistä ja liikkeen hallinnan tunnetta. Liikuttaessa kehittyvä kestävyys auttaa jaksamaan ja keskittymään kaikessa toiminnassa ja oppimisessa. Kielellisiä taitoja ja lukivalmiuksia voidaan opetella erilaisilla liikunnallisilla leikeillä ja siirtymäradoilla, joissa voidaan liikkumalla vahvistaa esim. luku- ja laskurytmiä, kirjainten hahmottamista ja muistamista sekä erilaisia sijaintikäsitteitä. Myös oikean ja vasemman käsitettä voidaan hyvin vahvistaa liikunnan avulla. Matemaattisten valmiuksien ja taitojen harjaannuttaminen on luonnollista liikuntahetkillä. Lukumäärät, numerot ja laskeminen sisältyvät liikuntahetkille lähes automaattisesti kuten myös geometriset muodot ja käsitteet. 16

4.4. Soveltavan liikunnan toteutus Liikunnan ilo kuuluu kaikille. Aikuisen on tärkeää mahdollistaa kaikkien lasten liikkuminen yhdessä. Tukea tarvitsevat lapset hyötyvät erityisen paljon liikunnasta ja motorisista harjoitteista. Moniin neurologisiin erityisvaikeuksiin liittyy myös motorista kömpelyyttä. tukea tarvitsevan lapsen on tärkeää päästä liikkumaan muun ryhmän kanssa säännöllisesti. Tämän lisäksi lapselle voidaan suunnitella myös yksilöllisiä tai pariharjoituksia vahvistamaan esim. tiettyjen motoristen taitojen harjaantumista. Yhteistyö varhaiskasvatuksen erityisopettajien ja mahdollisten kuntouttavien tahojen kanssa on tärkeää ja hyödyllistä. Tukea tarvitsevan lapsen yksilölliset tavoitteet myös liikuntakasvatuksen osalta sovitaan lapsen suunnitelmissa. Suunniteltaessa ja toteutettaessa liikuntaa ryhmälle, jossa on tukea tarvitsevia lapsia on hyvä huomioida: Sopivien pienryhmien kokoaminen (tarvittaessa yli ryhmärajojen) Kuvat ja viittomat ohjaamassa ja vahvistamassa annettuja ohjeita Selkeät riittävän lyhyet sanalliset ohjeet tukemassa liikkeiden näyttämistä Selkeät äänimerkit osoittamaan aloittamista/lopettamista/pysähtymistä Paikkamerkit osoittamassa selkeästi, mihin asetutaan/palataan Ärsykkeiden minimoiminen tilasta Sektorikello selkeyttämässä eri osuuksien kestoa Rauhoittumispatja, johon mahdollisuus siirtyä, jos ei jaksa osallistua tai tuntuu pahalle/levottomalle 17

Hyviä vinkkejä soveltavan liikunnan toteutukseen löytyy: www.valo.fi, jossa ohjeita liikunnan suunnitteluun. Ehdotuksissa on aina viimeisenä mainittu soveltavat keinot. www.google.fi, hakusanaksi Soveltava liikunta. www.välineet.fi, josta löydät hyvät toimijat; Solia, Malike, Pajulahti jne. www.vammaisurheilu.fi, jossa linkki koululiikunnan tueksi. www.nkl.fi, josta löydät linkin: kuntoutus, lasten kuntoutus, hyödyllistä tietoa, vinkkejä päiväkodissa työskenteleville. 5. Lasten liikkumisen mahdollisuudet perhepäivähoidossa Myös perhepäivähoidossa liikutetaan isoa joukkoa lapsia. Perhepäivähoidossa toteutetaan liikuntaa monipuolisesti sekä omassa kotiympäristössä että lähiympäristöä hyödyntäen. Perhepäivähoitajan kodin sisätiloissa sovelletaan pienempiin tiloihin sopivia liikuntavinkkejä. Välineinä otetaan käyttöön lasten liikunta- ja leikkivälineiden lisäksi muita arkisia materiaaleja ja tavaroita, kuten sanomalehdet, pussit (häntäpallo), ilmapallot, muovipullot, peitot, tyynyt, patjat, matot jne. Perhepäivähoidossa ulkoillaan paljon ja lapset liikkuvatkin eniten juuri ulkoilun aikaan hoitajan omassa pihassa, mutta päivittäin myös lähiympäristön puistoissa, kentillä ja metsissä. Lähipäiväko18

tien ja koulujen liikuntaan soveltuvia alueita ja välineitä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Lähiympäristön ja luonnon tarjoamat puitteet ja materiaalit tarjoavat oivallisia mahdollisuuksia monipuoliseen liikkumiseen kaikille. Ryhmässä on lähes aina pieniä alle 3-vuotiaita lapsia ja usein ryhmä koostuu hyvin eri ikäisitä lapsista, jolloin mallin ottaminen isommista ja taitavammista on luonnollinen tapa oppia. Yhteistyö oman alueen muiden hoitajien kanssa mahdollistaa liikunnan toteutumisen monipuolisesti kaikkien toimijoiden osaamista parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntäen. Yhdessä suunnitellaan ja toteutetaan liikunnallista pienryhmätoimintaa, jossa osallistujina ovat useamman ryhmän saman ikäiset ja taitoiset lapset. Lähialueen päiväkotien tai koulujen liikuntatiloja, piha- ja kenttäalueita, puistoja ja luontoa voidaan hyödyntää varsinkin isommalla joukolla yhdessä liikuttaessa. Jo kotipihasta muualle siirtyminen antaa mahdollisuuden liikkumiseen kävellen ja sitä sopivasti eri tavoin varioiden. Yhteistyötä tehdään myös mahdollisuuksien mukaan lähipäiväkotien kanssa esim. yhteisten ulkoilu- ja liikuntatapahtumien tai retkien muodossa. 6. Ylöjärven varhaiskasvatuksen liikunnan avaintekijät 6.1. Ulkona liikkuminen Lasten riittävä päivittäinen liikkuminen voidaa yksinkertaisimmin ja parhaiten varmistaa liikkumalla ulkona joka päivä säällä kuin säällä. Ulkona on tilaa, liikkumiseen kannustavia välineitä, monipuolinen ympäristö ja vähemmän liikuntaa rajoittavia esteitä tai sääntöjä. Ulos myös mahtuu enemmän ääntä ja meteliä, jota liikkuminen parhaimmillaan väistämättä synnyttää. Säännöllisillä retkillä lähiympäristössä ulkoiluun saadaan tervetullutta vaihtelua ja monipuolisuutta.aktiivisesti liikuttaessa haastavien sääolosuhteiden haitat unohtuvat, sade ei haittaa ja liikkuessa ei tule kylmä. Tuulisena ja sateisena päivänä parhaan suojan antaa metsä, jossa on monipuolinen liikuntaan kannustava ympäristö valmiina. Ulkoilun aikana useimmat lapset liikkuvat luonnostaan. Vähemmän liikkuvia lapsia kannustetaan liikkunallisiin ja fyysisesti aktiivisempiin leikkeihin. Aikuisen läheisyydessä paikallaan passiivisemmin viihtyvät lapset houkutellaan hauskoihin pihaleikkeihin. Aikuisen leikkien aktiivinen ohjaus ja mukana leikkiminen innostaa lapsia liikkumaan ja johtaa liikkumisen jatkumiseen ja toistumiseenmyös omaehtoisesti. 19

6.2. Liikuntavastaavat ja liikuntakasvatustyöryhmä Kaikkiin varhaiskasvatuksen yksiköihin valitaan liikunnasta ja lasten liikkumisesta innostunut liikuntavastaava. Päiväkodin liikuntavastaavan tehtävänä on Kannustaa omassa yksikössään liikkumiseen ja lasten liikuttamiseen Olla aktiivisesti mukana arvioimassa ja kehittämässä oman yksikkönsä lasten liikunnan toteutumisen mahdollisuuksia (ympäristö, välineet, säännöt) Olla aloitteellisena liikunnallisten tapahtumien suunnittelemisessa yksikössään ja alueella. Tiedottaa omassa yksikössään liikuntaan liittyvistä uutisista, valtakunnallisista tempauksista ja liikuntakoulutuksista Kannustaa oman yksikkönsä henkilöstöä osallistumaan liikuntakoulutuksiin ja -tapahtumiin Osallistua oman yksikkönsä edustajana varhaiskasvatuksen liikuntakasvatustyöryhmään Varhaiskasvatusyksikön liikunnan toteutuminen ei kuitenkaan ole yhden henkilön varassa, vaan siihen tarvitaan koko yhteisön sitoutumista jamyönteistä asennoitumista. Liikuntavastaavan tärkein tehtävä on muistuttaa työkavereitaan tämän tärkeän tehtävän toteuttamisesta. 6.3. Henkilöstön liikuntamyönteinen asenne, rajoittamisesta kannustamiseen Liikuntasuositusten toteutuminen ei useinkaan vaadi isoja lisäresursseja liikuntaa. Merkittävin lasten liikkumista lisäävä tekijä on toimintakulttuurimme tarkistaminen, liikuntaa rajoittavien tai jopa estävien tekijöiden arvioiminen ja poistaminen toimintaympäritöstämme. Turvallisuus-näkökulma voidaan ja pitääkin huomioida, mutta estojen ja rajoitteiden sijaan on hyödyllisempää arvioida, miten kasvattajat voivat mahdollistaa lasten liikkumisen ja motorisen harjoittelun/oppimisen turvallisesti. Kasvattajan oma myönteinen suhtautuminen on tärkeää, jotta hän voi aidosti kannustaa myös lapsia liikkumaan ja kokemaan liikunnan riemua. Aikuisen malli ja mukana liikkuminen innostaa lapsia ja antaa mahdollisuuden kokea liikunnan iloa yhdessä, jolloin aikuisenkin on mahdollista ja luvallista liikkua työssään. Lasten liikuttaminen voi siis olla työhyvinvointia ja terveyttä edistävä tekijä myös henkilöstölle. 20

6.4. Koulutukset Liikuntakasvatuksen osaamisen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi on tärkeää huolehtia henkilöstön koulutuksesta. Varhaiskasvatuksen liikuntavastaavien ja muunkin henkilöstön on tärkeää tehdä koulutustyöryhmälle koulutusaloitteita liikuntakasvatuksen osalta. Yhteistyössä koulutustyöryhmän kanssa on mahdollista suunnitella koulutustarjottimelle sisällöltään mahdollisimman monipuolisia liikuntakoulutuksia, joiden toteuttamisesta voivat vastata joko ulkopuoliset kouluttajat tai varhaiskasvatuksen henkilöstön liikuntakasvatuksen innostuneet osaajat. Koulutustarjottimella hyödynnetään tärkeän alueellisen yhteistyökumppanin, Hämeen liikunnan ja urheilun (HLU) tarjoamia koulutuksia. 6.5. Yhteistyö liikunta- ja urheiluseurojen toimijoiden kanssa Liikuntakasvatuksen toteuttamisessa varsinkin esiopetusikäisten kanssa voi olla motivoivaa tehdä yhteistyötä paikallisten seuratoimijoiden ja valmentajien kanssa. Heidän liikuntalajeihin liittyvä erityisosaamisensa täydentää ja monipuolistaa varhaiskasvatuksen liikuntakasvatusta. Paikallisten seuratoimijoiden yhteystiedot löytyvät täältä. Kannataa myös selvittää, onko oman lapsiryhmän vanhempien joukossa seuratoimijoita tai muuten aktiivisia liikunnan harrastajia, joilla voisi olla kiinnostusta ja innokkuutta tehdä yhteistyötä omassa päiväkodissa. Ylöjärven varhaiskasvatuksessa pyritään tekemään yhä aktiivisemmin yhteistyötä paikallisten seuratoimijoiden kanssa mm. järjestämällä yhteisiä liikuntatapahtumia varhaiskasvatuksen lapsille ja perheille. 21

7. Hyödyllisiä vinkkejä Ajankohtaista tietoa ja vinkkejä varhaiskasvatuksen toimijoille http://www.sport.fi/varhaiskasvatus http://www.hlu.fi/ Virikkeitä lapsen liikuttamiseen perhepäivähoidossa Liikuntakasvatukseen soveltuvaa kirjallisuutta Liikunta Varhaiskasvatuksessa (Sääkslahti 2015) Lukuja liikkuen, tavuja touhuten (Tiainen, Välimäki 2015) Loruloikkia ja muita liikuntaleikkejä varhaiskasvatuksessa (Pulli 2015) Krokotiilijuoksu ja 234 muuta toimintaideaa motoristen taitojen kehittämiseksi (Jaakkola 2014) Lupa liikkua Liikuntaleikkejä ja tuokioita varhaiskasvatukseen (2014) Liiku ja Opi Liikunnasta apua oppimisvaikeuksiin (Rintala, Ahonen, Cantell, Nissinen toim. 2005) Liikunnan salaisuudet Esiopetus (Luukkonen, Sääkslahti 2004) Elina Pullin (Nuori Suomi) aiempaa teemallista kirjallisuutta liikuntakasvatukseen: Temppuja taaperoille Liikuntaleikkejä 1-3-vuotiaille 2007) Tempputornissa Tapahtuu Liikkumaan innostavia tarinoita ja toimintavinkkejä 2006) Loruloikkaa Liikkumaan innostavia loruja (2005) Vau, mitkä välineet Uusia leikkejä tutuilla liikuntavälineillä (2005) Lumella ja jäällä, leikkien joka säällä Hauskoja leikkejä hiihdon ja luistelun opetukseen (2004) Opi liikkuen, liiku leikkien Liikuntaa esiopetukseen (2001) Musiikkia tukemaan ja elävöittämään liikkumista (CD:t) Kehokekkerit Liikkuva laulureppu Loruloikkaa Nopsanilkat Vauhtivarpaat Mielenrauhaa rentouttavaa musiikkia ja luonnon ääniä 22