terveydenhoitaja rakennusinsinööri fysioterapeutti metsäsuunnittelija marketing manager travel supervisor system designer maaseutuneuvoja liikunnanohjaaja maanmittausinsinööri sairaanhoitaja tietotekniikan insinööri ravintolapäällikkö palvelupäällikkö
Vuosi työelämässä Rovaniemen ammattikorkeakoulusta vuosina 2008, 2009 ja 2010 valmistuneiden sijoittuminen työhön Merja Forest 2012
rovaniemen ammattikorkeakoulu Julkaisutoiminta Jokiväylä 11 C 96300 Rovaniemi puh. 020 798 5454 www.ramk.fi/julkaisutoiminta julkaisut@ramk.fi ISSN 1239-775X ISBN 978-952-5923-37-7 (PDF) Rovaniemen ammattikorkeakoulun julkaisusarja D nro 7 RAMK University of Applied Sciences Rovaniemi 2012 Kannen suunnittelu ja taitto Taitto Satu Koskela, Rovaniemen ammattikorkeakoulu Erja Hirvonen, Kopijyvä Oy
Sisällys 1 Saate...7 2 Tiivistelmä...8 3 Vuonna 2008 valmistuneet...14 3.1 Taustatietoa vastaajista...16 3.2 Työelämä valmistumisen jälkeen...16 3.2.1 Työmarkkinatilanne syksyllä 2009... 16 3.2.2 Työpaikan sijainti syksyllä 2009... 17 3.2.3 Työsuhteen luonne syksyllä 2009... 17 3.2.4 Työtehtävien luonne syksyllä 2009... 18 3.2.5 Työpaikkojen jakauma työnantajasektoreittain... 19 3.2.6 Työn ja koulutustason vastaavuus... 19 3.2.7 Korkeakoulututkinto vaatimuksena työhön... 20 3.2.8 Bruttopalkka syksyllä 2009... 20 3.2.9 Työnantajat, työsuhteet ja työssäoloaika... 21 3.2.10 Tiedonsaantikanavat syksyn 2009 työhön... 21 3.3 Muu toiminta valmistumisen jälkeen...22 3.4 Koulutuksen antamat valmiudet...23 3.4.1 Tyytyväisyys työhön ja korkeakoulututkintoon... 23 3.4.2 Opintojen merkitys työllistymiselle... 23 3.4.3 Opiskelun antamien valmiuksien ja työn vaatimusten kohtaaminen... 24 4 Vuonna 2009 valmistuneet...26 4.1 Taustatietoa vastaajista...28 4.2 Työelämä valmistumisen jälkeen...28 4.2.1 Työmarkkinatilanne syksyllä 2010... 28 4.2.2 Työpaikan sijainti syksyllä 2010... 29 4.2.3 Työsuhteen luonne syksyllä 2010... 29 4.2.4 Työtehtävien luonne syksyllä 2010...30 4.2.5 Työpaikkojen jakauma työnantajasektoreittain... 31 4.2.6 Työn ja koulutustason vastaavuus... 31 4.2.7 Bruttopalkka syksyllä 2010... 31 4.2.8 Työnantajat, työsuhteet ja työssäoloaika... 32 4.3 Muu toiminta valmistumisen jälkeen...33
4.4 Koulutuksen antamat valmiudet...34 4.4.1 Tyytyväisyys työhön ja korkeakoulututkintoon...34 4.4.2 Opintojen merkitys työllistymiselle... 35 4.4.3 Opiskelun antamien valmiuksien ja työn vaatimusten kohtaaminen... 36 5 Vuonna 2010 valmistuneet...38 5.1 Taustatietoa vastaajista...39 5.2 Työelämä valmistumisen jälkeen...40 5.2.1 Työmarkkinatilanne syksyllä 2011...40 5.2.2 Työpaikan sijainti syksyllä 2011... 40 5.2.3 Työsuhteen luonne syksyllä 2011... 41 5.2.4 Työtehtävien luonne syksyllä 2011... 41 5.2.5 Työpaikkojen jakauma työnantajasektoreittain...43 5.2.6 Työn ja koulutustason vastaavuus...43 5.2.7 Bruttopalkka syksyllä 2011... 43 5.3 Muu toiminta valmistumisen jälkeen...44 5.4 Koulutuksen antamat valmiudet...45 5.4.1 Tyytyväisyys työhön ja korkeakoulututkintoon...45 5.4.2 Opintojen merkitys työllistymiselle...46 5.4.3 Opiskelun antamien valmiuksien ja työn vaatimusten kohtaaminen... 47 Liitteet...49
Kuvaluettelo Kuvio 1. Kuvio 2. Kuvio 3. Vuosina 2008 2010 valmistuneiden työmarkkinatilanne...8 Työn ja koulutustason vastaavuus...12 Vuosina 2008 2010 valmistuneiden osaamiskuilut...13 Kuvio 4. Tyytyväisyys korkeakoulututkintoon syksyllä 2009...23 Kuvio 5. Osaamiskuilut vuonna 2008 valmistuneilla...25 Kuvio 6. Tyytyväisyys korkeakoulututkintoon syksyllä 2010...35 Kuvio 7. Osaamiskuilut vuonna 2009 valmistuneilla...37 Kuvio 8. Tyytyväisyys korkeakoulututkintoon syksyllä 2011...46 Kuvio 9. Taulukkoluettelo Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Osaamiskuilut vuonna 2010 valmistuneilla...48 Vuosina 2008 2010 valmistuneet työssä olevat...9 Pohjois-Suomessa työssä olevat...10 Muualla Suomessa työssä olevat...11 Taulukko 4. Vuonna 2008 valmistuneet vastaajat koulutusaloittain... 16 Taulukko 5. Työmarkkinatilanne syksyllä 2009... 16 Taulukko 6. Työpaikan sijainti syksyllä 2009...17 Taulukko 7. Työsuhteen luonne syksyllä 2009...17 Taulukko 8. Pääasiallisin tehtävien luonne syksyllä 2009...18 Taulukko 9. Työpaikat työnantajasektoreittain syksyllä 2009...19 Taulukko 10. Työn ja koulutustason vastaavuus syksyllä 2009...19 Taulukko 11. Ammattikorkeakoulututkinto edellytyksenä syksyn 2009 työhön...20 Taulukko 12. Työssä olevien bruttopalkka syksyllä 2009...20 Taulukko 13. Tutkintoa tai koulutusta vastaava työpaikka...21 Taulukko 14. Tiedonsaantikanavat syksyn 2009 työhön...21 Taulukko 15. Vuonna 2008 valmistuneiden työttömyyskokemukset...22 Taulukko 16. Työllistymistä vaikeuttaneet tekijät vuonna 2008 valmistuneilla...22 Taulukko 17. Opintoihin liittyvät asiat ja työllistyminen, 2008 valmistuneet.24 Taulukko 18. Vuonna 2008 valmistuneiden mielipiteitä opinnoista...24 Taulukko 19. Vuonna 2009 valmistuneet vastaajat koulutusaloittain...28 Taulukko 20. Työmarkkinatilanne syksyllä 2010...28 Taulukko 21. Työpaikan sijainti syksyllä 2010...29
Taulukko 22. Työsuhteen luonne syksyllä 2010...29 Taulukko 23. Pääasiallisin tehtävien luonne syksyllä 2010...30 Taulukko 24. Työpaikat työnantajasektoreittain syksyllä 2010...31 Taulukko 25. Työn ja koulutustason vastaavuus syksyllä 2010...31 Taulukko 26. Työssä olevien bruttopalkka syksyllä 2010...32 Taulukko 27. Tutkintoa tai koulutusta vastaava työpaikka...32 Taulukko 28. Tiedonsaantikanavat syksyn 2010 työhön...33 Taulukko 29. Vuonna 2009 valmistuneiden työttömyyskokemukset...33 Taulukko 30. Työllistymistä vaikeuttaneet tekijät vuonna 2009 valmistuneilla...34 Taulukko 31. Opintoihin liittyvät asiat ja työllistyminen, 2009 valmistuneet...35 Taulukko 32. Vuonna 2009 valmistuneiden mielipiteitä opinnoista...36 Taulukko 33. Vuonna 2010 valmistuneet vastaajat koulutusaloittain...39 Taulukko 34. Työmarkkinatilanne syksyllä 2011...40 Taulukko 35. Työpaikan sijainti syksyllä 2011...40 Taulukko 36. Työsuhteen luonne syksyllä 2011...41 Taulukko 37. Pääasiallisin tehtävien luonne syksyllä 2011...42 Taulukko 38. Työpaikat työnantajasektoreittain syksyllä 2011...43 Taulukko 39. Työn ja koulutustason vastaavuus syksyllä 2011...43 Taulukko 40. Työssä olevien bruttopalkka syksyllä 2011...44 Taulukko 41. Vuonna 2010 valmistuneiden työttömyyskokemukset...44 Taulukko 42. Työllistymistä vaikeuttaneet tekijät vuonna 2010 valmistuneilla...45 Taulukko 43. Opintoihin liittyvät asiat ja työllistyminen, 2010 valmistuneet...46 Taulukko 44. Vuonna 2010 valmistuneiden mielipiteitä opinnoista...47
Merja Forest 7 1 Saate Rovaniemen ammattikorkeakoulu (RAMK) toteuttaa valmistuneilleen kohdennettuja kyselyjä työelämään sijoittumisesta vuosi valmistumisen jälkeen. Tähän raporttiin on koottu keskeisimmät tiedot RAMKissa ammattikorkeakoulututkinnon vuosina 2008, 2009 ja 2010 suorittaneiden vastausaineistoista. Tiivistelmässä kuvataan koulutuksen kehittämisen kannalta tärkeimmät tulokset koko kyselyjaksolta. Sen jälkeen esitellään jokaisen vuosikyselyn vastausaineisto kukin erikseen. Seurantakyselyillä saadaan alumneilta nopeaa palautetta työllistymisestä vuosi valmistumisen jälkeen. Palautteet analysoidaan osana laadunvarmistusjärjestelmää ammattikorkeakoulun koulutusaloilla ja koulutusohjelmissa. Niitä hyödynnetään opetussuunnitelmien kehittämisessä, työelämäyhteistyössä, opetuksessa ja uraohjauksessa. Seurantakyselyt on toteutettu valtakunnallisella yhteistyöllä muiden ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Yhteisseurannalla saadaan tietoa korkea-asteen koulutuksen ja työelämän kohtaamisesta. Tietoa on kerätty yhdenmukaisilla lomakkeilla, mikä mahdollistaa aineistojen valtakunnallisen vertailun ja yhdistämisen. Vastausaineisto on tallennettu ja työstetty PASW Statistics -ohjelmalla. Korkeakoulujen yhteiskyselyjen teknisestä toteutuksesta on vastannut tutkimuspäällikkö Jyrki Ollikainen Tampereen yliopiston informaatiotieteiden yksiköstä. Rovaniemen ammattikorkeakoulussa kyselyt valmistuneille on koordinoinut ura- ja rekrytointipalvelujen suunnittelija Arja Taavetti. Rovaniemen ammattikorkeakoulun valmistuneiden sijoittumis- ja uraseurannoista löytyy tietoa ura- ja rekrytointipalvelujen sivuilta polulla www.ramk.fi/osaajiaramkista.
8 Vuosi työelämässä 2 Tiivistelmä Rovaniemen ammattikorkeakoulun valmistuneiden sijoittumisseurannoilla saadaan koulutusohjelmittain monipuolista tietoa valmistuneiden tilanteesta työelämässä vuoden kuluttua tutkinnon suorittamisesta. Vastausaineiston tarkastelussa ovat koulutuksen kehittämisen näkökulmasta erityisen kiinnostuksen kohteina valmistuneiden työmarkkinatilanne sekä alueellinen työhön sijoittuminen. Koulutuksen osumatarkkuutta peilataan työn vaativuuden ja koulutustason vastaavuuden tarkastelulla sekä osaamiskuiluilla: vastaavatko koulutuksen antamat yksittäiset tiedot ja taidot työelämän vaatimuksia vai onko valmistuneilla osaamisvajetta. Rovaniemen ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työmarkkinatilanne vuosi valmistumisen jälkeen on pysynyt hyvänä kyselyjakson ajan. Yli kahdeksan kymmenestä vastaajasta on ollut työssä joko toisen palveluksessa tai yrittäjänä. Kuvio 1. Vuosina 2008 2010 valmistuneiden työmarkkinatilanne
Merja Forest 9 Taulukko 1 kuvaa toisen palveluksessa tai yrittäjänä työssä olevien osuutta vastaajien määrästä. Koulutusohjelmista ovat mukana ne, joissa on vastauksia viisi tai enemmän. Taulukko 1. Vuosina 2008 2010 valmistuneet työssä olevat Valmistumisvuosi 2008 2009 2010 % % % Työssä yhteensä 79 83 83 Fysioterapia 76-88 Hoitotyö, sh 95 97 96 Hoitotyö, th 85 90 89 Hotelli- ja ravintola-ala 88 80 76 Kone- ja tuotantotekniikka 86 63 93 Liiketalous 79 90 91 Liikunta ja vapaa-aika 80 87 77 Maanmittaustekniikka 89 92 93 Maaseutuelinkeinot 50 62 85 Matkailu 66 68 67 Metsätalous 75 100 94 Ohjelmistotekniikka 50 86 - Rakennustekniikka 82 96 81 Sosiaaliala 75 90 78 Tietojenkäsittely 91 64 65 Tietotekniikka 86 71 20 Tourism - 50 - RAMKin alueellisen koulutustehtävän näkökulmasta on kyselyissä seurattu erityisesti valmistuneiden sijoittumista Pohjois-Suomeen*. Kyselyjaksolla on pohjoissuomalaisten työpaikkojen osuus hieman vähentynyt ja vastaavasti muualle Suomeen sijoittuminen on lisääntynyt.
10 Vuosi työelämässä Taulukko 2. Pohjois-Suomessa työssä olevat Valmistumisvuosi 2008 2009 2010 % % % Pohjois-Suomessa yhteensä 77 79 73 Fysioterapia 82-71 Hoitotyö, sh 82 97 78 Hoitotyö, th 69 100 75 Hotelli- ja ravintola-ala 71 67 60 Kone- ja tuotantotekniikka 86 100 69 Liiketalous 90 78 84 Liikunta ja vapaa-aika 69 64 50 Maanmittaustekniikka 75 36 50 Maaseutuelinkeinot 83 67 83 Matkailu 84 63 83 Metsätalous 77 81 60 Ohjelmistotekniikka - 100 - Rakennustekniikka 88 86 77 Sosiaaliala 89 89 88 Tietojenkäsittely 90 75 92 Tietotekniikka 54 80 - Tourism - 50 - *Pohjois-Suomi: Lapin ja Oulun lääni sekä Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakunta kyselyhetken mukaisesti
Merja Forest 11 Taulukko 3. Muualla Suomessa työssä olevat Valmistumisvuosi 2008 2009 2010 % % % Muualla Suomessa yhteensä 20 19 24 Fysioterapia 18-29 Hoitotyö, sh 18 3 17 Hoitotyö, th 31-25 Hotelli- ja ravintola-ala 29 22 30 Kone- ja tuotantotekniikka 14-31 Liiketalous 10 22 16 Liikunta ja vapaa-aika 21 36 50 Maanmittaustekniikka 25 64 50 Maaseutuelinkeinot 17 33 Matkailu 11 37 17 Metsätalous 23 19 40 Rakennustekniikka 13 14 24 Sosiaaliala 11 11 13 Tietojenkäsittely 10-8 Tietotekniikka 46 20 - Tourism - 17 - Työn vaativuuden ja koulutustason vastaavuus on kohdentunut paremmin koulutustasoa vastaavaksi kolmen vuoden aikana. Koulutustasoa alhaisemman vaatimustason työn osuus on vähentynyt kyselyjakson aikana.
12 Vuosi työelämässä Kuvio 2. Työn ja koulutustason vastaavuus Vastaajat arvioivat eräiden tietojen ja taitojen tärkeyttä omassa työssään ja toisaalta sitä, miten hyvin opiskelu kehitti näitä valmiuksia. Tietojen ja taitojen tärkeys sekä niiden hallitseminen arvioitiin numeroin. Työn vaatimusten ja koulutuksen antamien valmiuksien erotusta kuvataan osaamiskuilulla. Positiivinen kuilu syntyy kun koulutus antaa paremmat valmiudet kuin työn vaatimukset edellyttävät ja negatiivinen kun koulutuksen antamat valmiudet eivät ole riittävät työn vaatimuksiin nähden. Kyselyjakson aikana ei tapahtunut merkittäviä muutoksia osaamiskuiluissa. Jokaisessa kyselyssä positiiviset kuilut olivat samoilla valmiuksilla: vieraiden kielten (englanti, ruotsi, muut kielet) viestinnällä, projektihallintataidoilla, taloussuunnittelulla ja budjetoinnilla sekä yritystoiminnan perusteiden tuntemuksella. Niin ikään jokaisessa kyselyssä oli suurin negatiivinen kuilu samoilla valmiuksilla: oman alan tehtävien käytännön taidoilla ja ongelmanratkaisutaidoilla. Näihin selkeisiin osaamispuutteisiin ja kyseisten taitojen kehittämiseen tulisi kiinnittää huomiota.
Merja Forest 13 Kuvio 3. Vuosina 2008 2010 valmistuneiden osaamiskuilut
14 Vuosi työelämässä 3 Vuonna 2008 valmistuneet Rovaniemen ammattikorkeakoulusta valmistui vuonna 2008 yhteensä 519 opiskelijaa 24 koulutusohjelmasta. Heistä 500 suoritti ammattikorkeakoulututkinnon (AMK-tutkinto) ja 19 ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK-tutkinto). Sijoittumisseuranta toteutettiin syksyllä 2009. Kysely toteutettiin valtakunnallisena 5 yliopiston ja 7 ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Tiedonkeruussa olivat Rovaniemen ammattikorkeakoulun lisäksi mukana Jyväskylän yliopisto, Lapin yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto ja Åbo Akademi sekä Hämeen ammattikorkeakoulu, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia. Valtakunnallisen selvityksen koordinaatioyksikkönä toimi Turun yliopisto. Kyselyyn oli mahdollista vastata paperilomakkeella ja verkkolomakkeella. Kyselyn sai 492 valmistunutta eli 98,4 % vuonna 2008 AMK-tutkinnon suorittaneista, joista kyselyyn vastasi 250. Vastausaste oli 50,8 % kyselyn saaneista ja 50,0 % tutkinnon suorittaneista. Kyselyyn vastasi postitse 57 % ja verkkosivujen kautta 43 % vastaajista. Vuonna 2008 valmistuneista 55 % ja kyselyyn vastanneista 60 % oli naisia. Vastaajien ikä oli ollut valmistumishetkellä keskimäärin 30,9 vuotta. Vuosi valmistumisen jälkeen oli vastaajista 79 % työelämässä mukana. Suurin osa (76,9 %) työskenteli Pohjois-Suomessa, Lapin ja Oulun lääneissä. Työssä olevista vastaajista 90 % oli kokopäivätyössä tai yrittäjänä. Yksityisen yrityksen tai valtionyhtiön palveluksessa oli 48,9 % ja kunnan, kuntayhtymän tai kunnallisen liikelaitoksen palveluksessa 31,8 % vastaajista. 53,2 % koki, että työ oli hyvin koulutustasoa vastaavaa. Yleisin yksittäinen tiedonsaantikanava vastaajien kyselyhetken työpaikasta oli Työministeriön verkkosivusto. Kuitenkin puolet vastaajista sai tiedon työpaikastaan suoran kontaktin tai suhdeverkoston kautta. Lähes 60 %:lla vastaajista oli suoritettu ammattikorkeakoulututkinto työn saamisen edellytyksenä. 91 % pystyi hyödyntämään työssään korkeakoulussa oppimiaan asioita jatkuvasti tai jonkin
Merja Forest 15 verran. Bruttopalkkansa ilmoittaneiden koko- ja osa-aikatyössä olevien palkka oli syyskuussa 2009 keskimäärin 2 284 euroa. Naisten keskimääräinen palkka oli 87 % miesten keskimääräisestä palkasta. Vastaajilla oli ollut valmistumisensa jälkeen keskimäärin 1,6 työnantajaa ja 2,3 erillistä työ- ja virkasuhdetta. Kolmannes oli ollut korkeakoulutusta vastaavassa työssä jo ennen valmistumistaan ja 15 % ilmoitti, ettei ole ollut tutkintoa tai koulutustasoa vastaavassa työssä lainkaan. Reilu neljännes vastaajista oli ollut poissa työelämästä perhevapaiden, asevelvollisuuden, opiskelun tai muun syyn vuoksi. Suunnilleen kolmannes ilmoitti olleensa työttömänä valmistumisensa jälkeen; työttömyyden kesto oli keskimäärin neljä kuukautta. Vastaajien työllistymistä oli heikentänyt eniten alueellinen työmarkkinatilanne. Yhteensä 75 % vastaajista oli tyytyväisiä korkeakoulututkintoonsa työuran kannalta. Ammattikorkeakoulututkintoa pidettiin hyvänä investointina työllistymisen kannalta. Yksittäisistä opintoihin liittyvistä asioista kotimaan harjoittelun arvioitiin edistäneen eniten työllistymistä. Työn vaatimuksiin nähden antoi opiskelu parhaat valmiudet vieraiden kielten viestinnässä, yritystoiminnan perusteiden tuntemuksessa, taloussuunnittelussa ja projektinhallintataidoissa. Puutteellisimmiksi jäivät oman alan tehtävien käytännön taidot, ongelmanratkaisutaidot, joustavuus ja sopeutumiskyky, luovan ajattelun taidot, organisointi- ja koordinointitaidot, neuvottelutaidot sekä kyky itsenäiseen työskentelyyn. Uratavoitteista kysyttäessä 43 % vastaajista arveli todennäköisesti etenevänsä alallaan joko asiantuntijana tai esimiehenä ja 30 % oli tyytyväisiä tehtävätasoonsa. 18 % suunnitteli vaihtavansa alaa. Suunnilleen kolmanneksella oli aikomuksia opiskella lisää. Kyselyhetkellä opiskelevista tai opiskelua suunnittelevista vastaajista 60 % ilmoitti tavoitteekseen suorittaa ylempi korkeakoulututkinto joko ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa.
16 Vuosi työelämässä 3.1 Taustatietoa vastaajista Vastaajista150 eli 60 % oli naisia. Vastaajien ikä oli valmistuessa keskimäärin 30,9 vuotta. Taulukko 4. Vuonna 2008 valmistuneet vastaajat koulutusaloittain Koulutusala lkm % Luonnontieteiden ala 12 5 Luonnonvara- ja ympäristöala 22 9 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 40 16 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 97 39 Tekniikan ja liikenteen ala 53 21 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 24 10 Yhteensä 248 100 3.2 Työelämä valmistumisen jälkeen 3.2.1 Työmarkkinatilanne syksyllä 2009 Syksyllä 2009 oli 79 % vastaajista työelämässä. Taulukko 5. Työmarkkinatilanne syksyllä 2009 Työmarkkinatilanne syksyllä 2009 lkm % Työssä 190 76 Työttömänä 19 8 Päätoimisena opiskelijana 12 5 Perhevapaalla 11 4 Yrittäjänä 8 3 Muu tilanne 9 4 Yhteensä 249 100
Merja Forest 17 3.2.2 Työpaikan sijainti syksyllä 2009 Syksyllä 2009 kolmella neljästä vastaajasta työpaikka sijaitsi Oulun tai Lapin läänissä. Taulukko 6. Työpaikan sijainti syksyllä 2009 Sijainti Lapin lääni josta Rovaniemen kaupunki % (lkm) 62,2 % (140) 45,4 % (99) Muu Suomi 19,7 % (43) Oulun lääni 14,7 % (32) Ulkomaa 1,4 % (3) Yhteensä 100 % (218) 3.2.3 Työsuhteen luonne syksyllä 2009 Vuosi valmistumisen jälkeen 90 % työssä olevista vastaajista oli kokopäivätyössä tai yrittäjänä. Taulukko 7. Työsuhteen luonne syksyllä 2009 Työsuhteen luonne Vakituinen kokopäivätyö Määräaikainen kokopäivätyö Osa-aikatyö Itsenäinen yrittäjä / ammatinharjoittaja / freelancer Työllistetty/työharjoittelu Keikkatyöt, useampi työnantaja Työpaikka syksyllä 2009 (n=195) 56,4 % (110) Naiset 49,6 %, Miehet 66,3 % 29,2 % (57) Naiset 35,7 %, Miehet 20,0 % 7,2 % (14) Naiset 9,6 %, Miehet 3,8 % 4,1 % (8) Naiset 2,6 %, Miehet 6,3 % 0,5 % (1) Miehet 1,3 % 2,6 % (5) Naiset 2,6 %, Miehet 2,5 %
18 Vuosi työelämässä 3.2.4 Työtehtävien luonne syksyllä 2009 Suurin osa naisvastaajista oli sosiaali- ja terveysalan työtehtävissä ja suurin osa miesvastaajista IT-alan töissä. Taulukko 8. Pääasiallisin tehtävien luonne syksyllä 2009 Tehtävien luonne Sosiaali- ja terveysalan työ Asiakaspalvelu- tai myyntityö Opetus tai kasvatus Hallinnolliset tehtävät ja suunnittelutehtävät IT-alan työt Jokin muu Maa- ja metsätalous Tuotannolliset tehtävät Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät Tuotekehitys- ja suunnittelutehtävät Konsultointi tai yrityskoulutus Kuljetus ja logistiikka Kaupalliset tehtävät (osto, myynti, markkinointi tms.) Pääasiallisin tehtävien luonne syksyllä 2009 (n=222) 29,3 % (65) Naiset 40,7 %, Miehet 11,5 % 20,3 % (45) Naiset 28,1 %, Miehet 8,0 % 10,4 % (23) Naiset 8,9 %, Miehet 12,6 % 7,7 % (17) Naiset 6,7 %, Miehet 9,2 % 7,2 % (16) Naiset 0,7 %, Miehet 17,2 % 5,9 % (13) Naiset 5,9 %, Miehet 5,7 % 5,4 % (12) Naiset 0,7 %, Miehet 12,6 % 4,5 % (10) Naiset 0,7 %, Miehet 10,3 % 4,1 % (9) Naiset 5,9 %, Miehet 1,1 % 3,2 % (7) Naiset 0,7 %, Miehet 6,9 % 0,9 % (2) Naiset 0,7 %, Miehet 1,1 % 0,9 % (2) Miehet 2,3 % 0,5 % (1) Miehet1,1 %
Merja Forest 19 3.2.5 Työpaikkojen jakauma työnantajasektoreittain Taulukko 9. Työpaikat työnantajasektoreittain syksyllä 2009 Työnantajasektori Työpaikka syksyllä 2009 (n=223) Yksityinen yritys tai valtionyhtiö 48,9 % (109) Kunta, kuntayhtymä, kunnallinen liikelaitos 31,8 % (71) Ammattikorkeakoulu 0,4 % (1) Valtio, valtion liikelaitos 6,7 % (15) Yliopisto 1,3 % (3) Järjestö, seurakunta, säätiö tai vastaava, itsenäinen julkisoikeudellinen laitos tai yhteisö 4,0 % (9) Oma yritys, vastaanotto, toiminimi tms. 4,5 % (10) Muu 2,2 % (5) 3.2.6 Työn ja koulutustason vastaavuus Vastaajista 53,2 % koki, että heidän työnsä vastaa hyvin heidän koulutustasoaan. Lähes 40 % koki työnsä vaativuustason olevan alhaisempi kuin koulutustasonsa. Taulukko 10. Työn ja koulutustason vastaavuus syksyllä 2009 Miten hyvin työ vastaa vaativuustasoltaan korkeakoulutusta. Työpaikka syksyllä 2009 (n=222) Työn vaativuustaso koulutustasoa selvästi alhaisempi. 11,7 % (26) Työn vaativuustaso koulutustasoa osittain alhaisempi. 27,0 % (60) Työ vastaa hyvin koulutustasoa. 53,2 % (118) Työ koulutukseen nähden vaativampaa. 8,1 % (18)
20 Vuosi työelämässä 3.2.7 Korkeakoulututkinto vaatimuksena työhön Yli puolella vastaajista oli ammattikorkeakoulututkinto edellytyksenä syksyn 2009 aikaiseen työhönsä. Taulukko 11. Ammattikorkeakoulututkinto edellytyksenä syksyn 2009 työhön Ammattikorkeakoulututkinto oli edellytyksenä työhön. Työpaikka syksyllä 2009 (n=226) Kyllä, pätevyysvaatimuksena 34,1 % (77) Kyllä, käytännössä 24,8 % (56) Ei 41,2 % (93) 3.2.8 Bruttopalkka syksyllä 2009 Bruttopalkkansa ilmoittaneiden vastaajien (ml. koko- ja osa-aikatyössä olevat) palkka oli syyskuussa 2009 keskimäärin 2 284 euroa. Miesten keskimääräinen palkka oli 318 euroa suurempi kuin naisten. Taulukko 12. Työssä olevien bruttopalkka syksyllä 2009 Työssä olevien bruttopalkka syksyllä 2009 säännölliset lisät, luontoisetujen verotusarvot ja ylityökorvaukset mukaan lukien lkm % Miehet % Naiset % Alle 2 000 euroa 40 24,5 15,1 33,0 2 000 2 499 euroa 70 42,9 37,0 47,7 2 500 2 999 euroa 33 20,2 28,8 13,6 3 000 3 499 euroa 14 8,6 12,3 4,5 3 500 3 999 euroa 4 2,5 4,1 1,1 4 000 euroa tai enemmän 2 1,2 2,7 0 Yhteensä 163 100 100 100 Työssä olevien bruttopalkka syksyllä 2009 säännölliset lisät, luontoisetujen verotusarvot ja ylityökorvaukset mukaan lukien Kaikki Miehet Naiset Keskiarvo, euroa 2 284 2 453 2 135 Mediaani, euroa 2 200 2 400 2 046 Minimi, euroa 500 800 500 Maksimi, euroa 4 300 4 300 3 500
Merja Forest 21 3.2.9 Työnantajat, työsuhteet ja työssäoloaika Vastaajilla oli ollut valmistumisensa jälkeen keskimäärin 1,6 työnantajaa. Suurimmalla osalla (85 %) oli ollut työnantajia enintään kaksi. Erillisiä työ- ja virkasuhteita oli ollut valmistumisen jälkeen keskimäärin 2,3. Suurimmalla osalla (66,5 %) oli ollut erillisiä työ- ja virkasuhteita enintään kaksi. Kolmannes vastaajista oli ollut korkeakoulutusta vastaavassa työssä jo ennen valmistumistaan. Taulukko 13. Tutkintoa tai koulutusta vastaava työpaikka Milloin sai ensimmäisen tutkintoa tai koulutusta vastaavan työpaikan lkm % Ennen valmistumista 90 37 Valmistumisen jälkeen 70 28 Oli tutkintoa tai koulutustasoa vastaavissa tehtävissä jo ennen opintojen aloittamista Ei ole ollut tutkintoa tai koulutustasoa vastaavassa työssä 48 20 38 15 Yhteensä 246 100 3.2.10 Tiedonsaantikanavat syksyn 2009 työhön Puolet vastaajista sai tiedon kyselyhetken työpaikastaan suoran kontaktin tai suhdeverkoston kautta. Taulukko 14. Tiedonsaantikanavat syksyn 2009 työhön Tiedonsaantikanavat kyselyhetken työhön lkm % Työministeriön www.mol.fi-sivusto 48 22 Työnantaja ilmoitti paikasta henkilökohtaisesti. 44 20 Kysyin työmahdollisuuksia suoraan työnantajilta. 39 18 Suhdeverkoston kautta (ystävät, tuttavat, sukulaiset jne.) 29 13 Lehti-ilmoitus 22 10 Yrityksen tai organisaation omat Internet-sivut 11 5 Tiedonsaanti muuta kautta 10 5 Työllistin itse itseni (yrittäjyys tms.). 5 2 Työvoimatoimisto ja/tai työllistäminen 5 2 Muu Internet-palvelu 4 2 Työvoiman vuokraus- tai välityspalvelu tms. 1 0 Yhteensä 218 100
22 Vuosi työelämässä 3.3 Muu toiminta valmistumisen jälkeen Yhteensä 69 (28 %) vastaajista oli ollut valmistumisensa jälkeen poissa työelämästä perhevapaiden, asevelvollisuuden, opiskelun tai muun syyn vuoksi. Vastaajista 90 eli suunnilleen kolmannes ilmoitti olleensa työttömänä valmistumisensa jälkeen. Työttömyyden kesto oli keskimäärin neljä kuukautta. Taulukko 15. Vuonna 2008 valmistuneiden työttömyyskokemukset Työttömyysaika työttömillä lkm % Korkeintaan 6 kk 70 81 7 12 kk 14 16 Yli 12 kk 2 2 Yhteensä 86 100 Keskiarvo, kuukautta 4 Vastaajien työllistymistä vaikeuttivat eniten alueellinen työmarkkinatilanne ja alan heikko työmarkkinatilanne. Taulukko 16. Työllistymistä vaikeuttaneet tekijät vuonna 2008 valmistuneilla Missä määrin seuraavat tekijät ovat vaikeuttaneet työllistymistä. 1 = ei lainkaan, 2 = vain vähän, 3 = jonkin verran 4 = melko paljon, 5 = paljon, 6 = erittäin paljon Väittämä Keskiarvo Alueellinen työmarkkinatilanne 5,0 Alan heikko työmarkkinatilanne 4,5 Puutteelliset suhdeverkostot 3,8 Työkokemuksen puute 3,6 Valmistumisajankohta 2,7 Oman osaamisen epävarmuus 2,5 Tutkinnon heikko arvostus 2,4 Tutkinnon huono tunnettuus 2,3 Tutkinnon kurssit 2,3 Katkot määräaikaisissa työsuhteissa 2,2 Perheeseen, terveyteen tai muuhun elämäntilanteeseen liittyvä syy 1,6 Syrjityksi tuleminen (esim. sukupuolen, vammaisuuden tai etnisen taustan takia) 1,4 Muu syy 4,5
Merja Forest 23 3.4 Koulutuksen antamat valmiudet 3.4.1 Tyytyväisyys työhön ja korkeakoulututkintoon 91 % vastaajista pystyi työssään syksyllä 2009 hyödyntämään korkeakoulussa opittuja asioita jatkuvasti tai jonkin verran. 75 % vastaajista oli vähintään melko tyytyväisiä korkeakoulututkintoonsa työuran kannalta ja 48 % tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. 43 % vastaajista arveli todennäköisesti etenevänsä kyselyhetken alallaan joko asiantuntijana tai esimiehenä, 30 % oli tyytyväisiä tehtävätasoonsa ja 18 % suunnitteli vaihtavansa alaa. Kuvio 4. Tyytyväisyys korkeakoulututkintoon syksyllä 2009 3.4.2 Opintojen merkitys työllistymiselle Vastaajien mielestä opintoihin liittyvistä asioista kotimaan harjoittelu edisti eniten työllistymistä. Hieman yli puolet vastaajista ei aikonut opiskella tulevaisuudessa lisää ja 32 %:lla oli aikomuksia opiskella. 16 % vastasi, että joko opiskelee kyselyhetkellä tai on tiedossa opiskelupaikka. Opiskelevista ja opiskelua suunnittelevista vastaajista 60 % ilmoitti tavoitteekseen suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon joko ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa.
24 Vuosi työelämässä Taulukko 17. Opintoihin liittyvät asiat ja työllistyminen, 2008 valmistuneet Miten paljon opintoihin liittyvät asiat ovat edesauttaneet työllistymistä. 1 = ei lainkaan, 2 = vain vähän, 3 = jonkin verran, 4 = paljon Opintoihin liittyvä asia Keskiarvo Harjoittelu kotimaassa 2,9 Hankkeet tai projektit osana koulutusta 1,9 Muut työelämäyhteydet 1,7 Opintojen ja opiskelutaitojen ohjaus 1,6 Kansainvälinen opiskelijavaihto tai harjoittelu 0,9 Taulukko 18. Vuonna 2008 valmistuneiden mielipiteitä opinnoista Mielipiteitä opinnoista 1 = täysin eri mieltä, 2 = eri mieltä, 3 = hieman eri mieltä 4 = hieman samaa mieltä, 5 = samaa mieltä, 6 = täysin samaa mieltä Väittämä Keskiarvo AMK-tutkinto oli hyvä investointi työllistymisen kannalta. 4,2 Oma tutkintoni on arvostettu työnantajien keskuudessa. 3,9 Tutkintoni on antanut riittävät valmiudet alan työtehtäviin. 3,9 AMK-tutkinnon suorittaneiden osaamista arvostetaan työelämässä 3,8 Koulutus oli laadukasta. 3,6 Koulutus oli liian teoreettista. 3,5 Tutkinnollani työllistyy ilman työkokemusta. 2,8 Opinnäytetyö edisti työllistymistä. 2,5 3.4.3 Opiskelun antamien valmiuksien ja työn vaatimusten kohtaaminen Työn vaatimuksiin nähden antoi opiskelu parhaat valmiudet vieraiden kielten viestinnässä, yritystoiminnan perusteiden tuntemuksessa, taloussuunnittelussa ja projektinhallintataidoissa. Puutteellisimmiksi jäivät oman alan tehtävien käytännön taidot, ongelmanratkaisutaidot, joustavuus ja sopeutumiskyky, luovan ajattelun taidot, organisointi- ja koordinointitaidot, neuvottelutaidot sekä kyky itsenäiseen työskentelyyn.
Merja Forest 25 Kuvio 5. Osaamiskuilut vuonna 2008 valmistuneilla Vaatimukset: kuinka tärkeitä seuraavat tiedot ja taidot ovat nykyisessä työssäsi? Valmiudet: miten hyvin opiskelu AMK:ssa kehitti kyseisiä valmiuksia? 1 = ei lainkaan tärkeä / erittäin puutteellisesti 4 = melko tärkeä / melko hyvin 2 = vain vähän merkitystä / puutteellisesti 5 = tärkeä / hyvin 3 = jonkin verran merkitystä / melko puutteellisesti 6 = erittäin tärkeä / erinomaisesti
26 Vuosi työelämässä 4 Vuonna 2009 valmistuneet Rovaniemen ammattikorkeakoulusta valmistui vuonna 2009 yhteensä 521 opiskelijaa 22 koulutusohjelmasta. Heistä 509 suoritti ammattikorkeakoulututkinnon (AMK-tutkinnon) ja 12 ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK-tutkinto). Sijoittumisseuranta toteutettiin syksyllä 2010. Kysely toteutettiin valtakunnallisena 3 yliopiston ja 12 ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Tiedonkeruussa olivat Rovaniemen ammattikorkeakoulun lisäksi mukana Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi sekä Arcada Nylands Svenska Yrkeshögskola, Hämeen ammattikorkeakoulu, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkea-koulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu ja Vaasan ammattikorkeakoulu. Valtakunnallisen selvityksen koordinaatioyksikkönä toimi Turun yliopisto. Kyselyyn oli mahdollista vastata paperilomakkeella ja verkkolomakkeella. Kyselyn sai 501 valmistunutta eli 98,4 % vuonna 2009 tutkinnon suorittaneista, joista kyselyyn vastasi 257. Vastausaste oli 51,3 % kyselyn saaneista ja 50,1 % tutkinnon suorittaneista. Kyselyyn vastasi postitse 56 % ja verkkosivujen kautta 44 % vastaajista. Vuonna 2009 valmistuneista 58 % ja kyselyyn vastanneista 62 % oli naisia. Vastaajien ikä oli ollut valmistumishetkellä keskimäärin 30,1 vuotta. Vuosi valmistumisen jälkeen oli vastaajista 83 % työelämässä mukana. Suurin osa (78,9 %) työskenteli Pohjois-Suomessa, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa. Työssä olevista vastaajista 92 % oli kokopäivätyössä tai yrittäjänä. Yksityisen yrityksen tai valtionyhtiön palveluksessa oli 41,1 % ja kunnan, kuntayhtymän tai kunnallisen liikelaitoksen palveluksessa 35,7 % vastaajista. 50,7 % koki, että työ oli hyvin koulutustasoa vastaavaa. Yleisin yksittäinen tiedonsaantikanava vastaajien kyselyhetken työpaikasta oli henkilökohtainen ilmoitus työnantajalta. Yhteensä 65 % vastaajista sai tiedon työpaikas-
Merja Forest 27 taan joko edellä mainitusti, suoran kontaktin tai suhdeverkoston kautta. Vastaajista 94 % pystyi hyödyntämään työssään korkeakoulussa oppimiaan asioita jatkuvasti tai jonkin verran. Bruttopalkkansa ilmoittaneiden koko- ja osa-aikatyössä olevien palkka oli syyskuussa 2010 keskimäärin 2 276 euroa. Naisten keskimääräinen palkka oli 87 % miesten keskimääräisestä palkasta. Vastaajilla oli ollut valmistumisensa jälkeen keskimäärin 2,6 erillistä työ- ja virkasuhdetta. Kolmannes oli ollut korkeakoulutusta vastaavassa työssä jo ennen valmistumistaan ja 23 % ilmoitti, ettei ole ollut tutkintoa tai koulutustasoa vastaavassa työssä lainkaan. Vastaajista 12 % oli ollut poissa työelämästä perhevapaiden, opiskelun tai muun syyn vuoksi. Noin 40 % ilmoitti olleensa työttömänä valmistumisensa jälkeen; työttömyyden kesto oli keskimäärin viisi ja puoli kuukautta. Vastaajien työllistymistä oli heikentänyt eniten alueellinen työmarkkinatilanne. Yhteensä 75 % vastaajista oli tyytyväisiä korkeakoulututkintoonsa työuran kannalta. Ammattikorkeakoulututkintoa pidettiin hyvänä investointina työllistymisen kannalta. Yksittäisistä opintoihin liittyvistä asioista kotimaan harjoittelun arvioitiin edistäneen eniten työllistymistä. Työn vaatimuksiin nähden antoi opiskelu parhaat valmiudet vieraiden kielten (ruotsi, englanti ja muut kielet) viestinnässä, yritystoiminnan perusteiden tuntemuksessa, projektinhallintataidoissa ja taloussuunnittelussa. Puutteellisimmiksi jäivät oman alan tehtävien käytännön taidot, ongelmanratkaisutaidot, neuvottelutaidot, organisointi- ja koordinointitaidot sekä joustavuus ja sopeutumiskyky. Uratavoitteista kysyttäessä 38 % vastaajista arveli todennäköisesti etenevänsä alallaan joko asiantuntijana tai esimiehenä ja 40 % oli tyytyväisiä tehtävätasoonsa, 20 % suunnitteli vaihtavansa alaa. Suunnilleen puolella vastaajista oli aikomuksia opiskella lisää. Kyselyhetkellä opiskelua suunnittelevista vastaajista reilu kolmannes ilmoitti tavoitteekseen suorittaa ylempi korkeakoulututkinto joko ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa.
28 Vuosi työelämässä 4.1 Taustatietoa vastaajista Vastaajista 159 eli 62 % oli naisia. Vastaajien ikä oli valmistuessa keskimäärin 30,1 vuotta. Taulukko 19. Vuonna 2009 valmistuneet vastaajat koulutusaloittain Koulutusala lkm % Luonnontieteiden ala 11 4 Luonnonvara- ja ympäristöala 29 11 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 43 17 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 91 36 Tekniikan ja liikenteen ala 58 23 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 22 9 Yhteensä 254 100 4.2 Työelämä valmistumisen jälkeen 4.2.1 Työmarkkinatilanne syksyllä 2010 Syksyllä 2010 oli 83 % vastaajista työelämässä. Taulukko 20. Työmarkkinatilanne syksyllä 2010 Työmarkkinatilanne syksyllä 2010 lkm % Työssä 204 79 Päätoimisena opiskelijana 19 7 Työttömänä 14 5 Perhevapaalla 9 4 Yrittäjänä 9 4 Muu tilanne 2 1 Yhteensä 257 100
Merja Forest 29 4.2.2 Työpaikan sijainti syksyllä 2010 Syksyllä 2010 lähes kahdeksalla kymmenestä vastaajasta työpaikka sijaitsi Lapin tai Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Taulukko 21. Työpaikan sijainti syksyllä 2010 Sijainti Lappi josta Rovaniemen kaupunki % (lkm) 68,6 % (153) 43,0 % (96) Muu Suomi 18,8 % (42) Pohjois-Pohjanmaa 10,3 % (23) Ulkomaa 2,2 % (5) Yhteensä 100 % (223) 4.2.3 Työsuhteen luonne syksyllä 2010 Vuosi valmistumisen jälkeen yhdeksän kymmenestä työssä olevasta vastaajasta oli kokopäivätyössä tai yrittäjänä. Taulukko 22. Työsuhteen luonne syksyllä 2010 Työsuhteen luonne Vakituinen kokopäivätyö Määräaikainen kokopäivätyö Osa-aikatyö Itsenäinen yrittäjä / ammatinharjoittaja / freelancer Keikkatyöt, useampi työnantaja Työllistetty/työharjoittelu Työpaikka syksyllä 2010 (n=211) 46,0 % (97) Naiset 41,5 %, Miehet 53,1 % 42,2 % (89) Naiset 47,7 %, Miehet 33,3 % 5,2 % (11) Naiset 5,4 %, Miehet 4,9 % 4,3 % (9) Naiset 3,1 %, Miehet 6,2 % 1,9 % (4) Naiset 2,3 %, Miehet 1,2 % 0,5 % (1) Miehet 1,2 %
30 Vuosi työelämässä 4.2.4 Työtehtävien luonne syksyllä 2010 Suurin osa naisvastaajista oli sosiaali- ja terveysalan työtehtävissä ja suurin osa miesvastaajista asiakaspalvelu- tai myyntitöissä. Taulukko 23. Pääasiallisin tehtävien luonne syksyllä 2010 Tehtävien luonne Pääasiallisin tehtävien luonne syksyllä 2010 (n=223) Sosiaali- ja terveysalan työ 24,7 % (55) Naiset 32,4 %, Miehet 11,4 % Asiakaspalvelu- tai myyntityö 20,2 % (45) Naiset 20,4 %, Miehet 18,2 % Rakennusala 9,4 % (21) Naiset 4,9 %, Miehet 15,9 % Hallinnolliset tehtävät ja suunnittelutehtävät 7,6 % (17) Naiset 8,5 %, Miehet 8,0 % Opetus tai kasvatus 7,6 % (17) Naiset 10,6 %, Miehet 5,7 % Maa- ja metsätalous 5,4 % (12) Naiset 3,5 %, Miehet 8,0 % Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät 4,0 % (9) Naiset 4,9 %, Miehet 2,3 % IT-alan työt 3,6 % (8) Naiset 1,4 %, Miehet 8,0 % Liikunta-ala 3,6 % (8) Naiset 2,8 %, Miehet 4,5 % Tuotekehitys- ja suunnittelutehtävät 3,6 % (8) Naiset 2,8 %, Miehet 4,5 % Kaupalliset tehtävät (osto, myynti, markkinointi tms.) 3,1 % (7) Naiset 3,5 %, Miehet 2,3 % Tuotannolliset tehtävät 2,2 % (5) Miehet 5,7 % Tutkimus 0,9 % (2) Miehet 2,3 % Kirkollinen työ 0,4 % (1) Naiset 0,7 % Kuljetus ja logistiikka 0,4 % (1) Naiset 0,7 % Taiteellinen työ 0,4 % (1) Miehet 1,1 % Jokin muu 2,7 % (6) Naiset 2,8 %, Miehet 2,3 %
Merja Forest 31 4.2.5 Työpaikkojen jakauma työnantajasektoreittain Taulukko 24. Työpaikat työnantajasektoreittain syksyllä 2010 Työnantajasektori Työpaikka syksyllä 2010 (n=224) Yksityinen yritys tai valtionyhtiö 41,1 % (92) Kunta, kuntayhtymä, kunnallinen liikelaitos 35,7 % (80) Järjestö, seurakunta, säätiö tai vastaava, itsenäinen julkisoikeudellinen laitos tai yhteisö 7,6 % (17) Valtio, valtion liikelaitos 7,1 % (16) Oma yritys, vastaanotto, toiminimi tms. 5,4 % (12) Ammattikorkeakoulu 1,8 % (4) Muu 1,3 % (3) 4.2.6 Työn ja koulutustason vastaavuus Reilut puolet vastaajista koki, että heidän työnsä vastaa hyvin heidän koulutustasoaan. Lähes kolmannes koki työnsä vaativuustason olevan alhaisempi kuin koulutustasonsa. Taulukko 25. Työn ja koulutustason vastaavuus syksyllä 2010 Miten hyvin työ vastaa vaativuustasoltaan korkeakoulutusta. Työpaikka syksyllä 2010 (n=223) Työn vaativuustaso koulutustasoa selvästi alhaisempi. 12,1 % (27) Työn vaativuustaso koulutustasoa osittain alhaisempi. 19,7 % (44) Työ vastaa hyvin koulutustasoa. 50,7 % (113) Työ koulutukseen nähden vaativampaa. 17,5 % (39) 4.2.7 Bruttopalkka syksyllä 2010 Bruttopalkkansa ilmoittaneiden vastaajien (ml. koko- ja osa-aikatyössä olevat) palkka oli syyskuussa 2010 keskimäärin 2 276 euroa. Miesten keskimääräinen palkka oli 311 euroa suurempi kuin naisten.
32 Vuosi työelämässä Taulukko 26. Työssä olevien bruttopalkka syksyllä 2010 Työssä olevien bruttopalkka syksyllä 2010 säännölliset lisät, luontoisetujen verotusarvot ja ylityökorvaukset mukaan lukien lkm % Miehet % Naiset % Alle 2 000 euroa 55 26,6 24,4 28,5 2 000 2 499 euroa 89 43,0 32,9 48,8 2 500 2 999 euroa 37 17,9 20,7 16,3 3 000 3 499 euroa 15 7,2 11,0 4,9 3 500 3 999 euroa 7 3,4 7,3 0,8 4 000 euroa tai enemmän 4 1,9 3,7 0,8 Yhteensä 207 100 100 100 Työssä olevien bruttopalkka syksyllä 2010 säännölliset lisät, luontoisetujen verotusarvot ja ylityökorvaukset mukaan lukien Kaikki Miehet Naiset Keskiarvo, euroa 2 276 2 463 2 152 Mediaani, euroa 2 200 2 400 2 128 Minimi, euroa 450 469 450 Maksimi, euroa 6 000 6 000 4 000 4.2.8 Työnantajat, työsuhteet ja työssäoloaika Vastaajilla oli ollut valmistumisensa jälkeen keskimäärin 2,6 erillistä työ- ja virkasuhdetta. Suurimmalla osalla (71 %) oli ollut erillisiä työ- ja virkasuhteita enintään kaksi. Kolmannes vastaajista oli ollut korkeakoulutusta vastaavassa työssä jo ennen valmistumistaan. Taulukko 27. Tutkintoa tai koulutusta vastaava työpaikka Milloin sai ensimmäisen tutkintoa tai koulutusta vastaavan työpaikan lkm % Ennen valmistumista 83 33 Valmistumisen jälkeen 72 29 Oli tutkintoa tai koulutustasoa vastaavissa tehtävissä jo ennen opintojen aloittamista 37 15 Ei ole ollut tutkintoa tai koulutustasoa vastaavassa työssä 58 23 Yhteensä 250 100
Merja Forest 33 4.2.9 Tiedonsaantikanavat syksyn 2010 työhön Puolet vastaajista sai tiedon kyselyhetken työpaikastaan suoraan työnantajalta. Taulukko 28. Tiedonsaantikanavat syksyn 2010 työhön Tiedonsaantikanavat kyselyhetken työhön lkm % Työnantaja ilmoitti paikasta henkilökohtaisesti. 60 28 Kysyin työmahdollisuuksia suoraan työnantajilta. 46 21 Suhdeverkoston kautta (ystävät, tuttavat, sukulaiset jne.) 35 16 Työministeriön www.mol.fi-sivusto 27 13 Lehti-ilmoitus 14 6 Yrityksen tai organisaation omat Internet-sivut 10 5 Työllistin itse itseni (yrittäjyys tms.). 6 3 Työvoimatoimisto ja/tai työllistäminen 5 2 Muu Internet-palvelu 3 1 Korkeakoulu 1 0 Muu tiedonsaantikanava 9 4 Yhteensä 216 100 4.3 Muu toiminta valmistumisen jälkeen Yhteensä 30 (12 %) vastaajista oli ollut valmistumisensa jälkeen poissa työelämästä perhevapaiden, opiskelun tai muun syyn vuoksi. Vastaajista 43 % ilmoitti olleensa työttömänä valmistumisensa jälkeen. Työttömyyden kesto oli keskimäärin viisi ja puoli kuukautta. Taulukko 29. Vuonna 2009 valmistuneiden työttömyyskokemukset Työttömyysaika työttömillä lkm % Korkeintaan 6 kk 67 65 7 12 kk 29 28 Yli 12 kk 7 7 Yhteensä 103 100 Keskiarvo, kuukautta 5,6
34 Vuosi työelämässä Vastaajien työllistymistä vaikeuttivat melko paljon alueellinen työmarkkinatilanne, alan heikko työmarkkinatilanne, puutteelliset suhdeverkostot ja työkokemuksen puute. Taulukko 30. Työllistymistä vaikeuttaneet tekijät vuonna 2009 valmistuneilla Missä määrin seuraavat tekijät ovat vaikeuttaneet työllistymistä. 1 = ei lainkaan, 2 = vain vähän, 3 = jonkin verran 4 = melko paljon, 5 = paljon, 6 = erittäin paljon Väittämä Keskiarvo Alueellinen työmarkkinatilanne 4,8 Alan heikko työmarkkinatilanne 4,5 Puutteelliset suhdeverkostot 4,2 Työkokemuksen puute 4,2 Valmistumisajankohta 3,1 Oman osaamisen epävarmuus 2,9 Tutkinnon heikko arvostus 2,8 Tutkinnon huono tunnettuus 2,5 Tutkinnon aineyhdistelmä 2,4 Katkot määräaikaisissa työsuhteissa 2,3 Syrjityksi tuleminen (esim. sukupuolen perusteella) 1,6 Muu syy 4,2 4.4 Koulutuksen antamat valmiudet 4.4.1 Tyytyväisyys työhön ja korkeakoulututkintoon Vastaajista 94 % pystyi työssään syksyllä 2010 hyödyntämään korkeakoulussa opittuja asioita jatkuvasti tai jonkin verran. 75 % vastaajista oli vähintään melko tyytyväisiä korkeakoulututkintoonsa työuran kannalta ja 46 % tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. 38 % vastaajista arveli todennäköisesti etenevänsä kyselyhetken alallaan joko asiantuntijana tai esimiehenä, 40 % oli tyytyväisiä tehtävätasoonsa ja 20 % suunnitteli vaihtavansa alaa.
Merja Forest 35 Kuvio 6. Tyytyväisyys korkeakoulututkintoon syksyllä 2010 4.4.2 Opintojen merkitys työllistymiselle Vastaajien mielestä opintoihin liittyvistä asioista kotimaan harjoittelu edisti eniten työllistymistä. Noin puolet (47 %) vastaajista ei aio opiskella tulevaisuudessa lisää. Opiskelua suunnittelevista vastaajista reilu kolmannes ilmoitti tavoitteekseen suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon joko ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Taulukko 31. Opintoihin liittyvät asiat ja työllistyminen, 2009 valmistuneet Miten paljon opintoihin liittyvät asiat ovat edesauttaneet työllistymistä. 1 = ei lainkaan, 2 = vain vähän, 3 = jonkin verran, 4 = paljon Opintoihin liittyvä asia Keskiarvo Harjoittelu kotimaassa 3,1 Opinnäytetyö 2,1 Hankkeet tai projektit osana koulutusta 1,8 Opintojen ja opiskelutaitojen ohjaus 1,8 Muut työelämäyhteydet 1,7 Kansainvälinen opiskelijavaihto tai harjoittelu 0,8
36 Vuosi työelämässä Taulukko 32. Vuonna 2009 valmistuneiden mielipiteitä opinnoista Mielipiteitä opinnoista 1 = täysin eri mieltä, 2 = eri mieltä, 3 = hieman eri mieltä 4 = hieman samaa mieltä, 5 = samaa mieltä, 6 = täysin samaa mieltä Väittämä Keskiarvo AMK-tutkinto oli hyvä investointi työllistymisen kannalta. 4,1 AMK-tutkinnon suorittaneiden osaamista arvostetaan työelämässä 3,9 Oma tutkintoni on arvostettu työnantajien keskuudessa. 3,9 Tutkintoni on antanut riittävät valmiudet alan työtehtäviin. 3,9 Koulutus oli laadukasta. 3,6 Tutkinnollani työllistyy ilman työkokemusta. 3,1 4.4.3 Opiskelun antamien valmiuksien ja työn vaatimusten kohtaaminen Työn vaatimuksiin nähden antoi opiskelu parhaat valmiudet vieraiden kielten (ruotsi, englanti ja muut kielet) viestinnässä, yritystoiminnan perusteiden tuntemuksessa, projektinhallintataidoissa ja taloussuunnittelussa. Puutteellisimmiksi jäivät oman alan tehtävien käytännön taidot, ongelmanratkaisutaidot, neuvottelutaidot, organisointi- ja koordinointitaidot sekä joustavuus ja sopeutumiskyky.
Merja Forest 37 Kuvio 7. Osaamiskuilut vuonna 2009 valmistuneilla Vaatimukset: kuinka tärkeitä seuraavat tiedot ja taidot ovat nykyisessä työssäsi? Valmiudet: miten hyvin opiskelu AMK:ssa kehitti kyseisiä valmiuksia? 1 = ei lainkaan tärkeä / erittäin puutteellisesti 4 = melko tärkeä / melko hyvin 2 = vain vähän merkitystä / puutteellisesti 5 = tärkeä / hyvin 3 = jonkin verran merkitystä / melko puutteellisesti 6 = erittäin tärkeä / erinomaisesti
38 Vuosi työelämässä 5 Vuonna 2010 valmistuneet Syksyllä 2011 toteutettiin sijoittumisseurantakysely Rovaniemen ammattikorkeakoulusta vuonna 2010 valmistuneille. Tiedonkeruu toteutettiin valtakunnallisena 10 ammattikorkeakoulun ja 5 yliopiston yhteistyönä. Tiedonkeruussa olivat Rovaniemen ammattikorkeakoulun lisäksi mukana Arcada Nylands Svenska Yrkeshögskola, Hämeen ammattikorkeakoulu, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia, Turun ammattikorkeakoulu ja Vaasan ammattikorkeakoulu sekä Jyväskylän yliopisto, Lapin yliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi. Rovaniemen ammattikorkeakoulusta valmistui vuonna 2010 yhteensä 493 opiskelijaa 23 koulutusohjelmasta. Heistä 455 suoritti ammattikorkeakoulututkinnon (AMKtutkinnon) ja 38 ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK-tutkinnon). Sijoittumisseuranta toteutettiin syksyllä 2011. Kyselyyn oli mahdollista vastata paperilomakkeella ja verkkolomakkeella. Kyselyn sai 447 valmistunutta eli 98,2 % vuonna 2010 AMK-tutkinnon suorittaneista, joista kyselyyn vastasi 223. Vastausaste oli 49,8 % kyselyn saaneista ja 49,0 % tutkinnon suorittaneista. Kyselyyn vastasi postitse 53,4 % ja verkkosivujen kautta 46,6 % vastaajista. Vuonna 2010 valmistuneista 57 % ja kyselyyn vastanneista 58 % oli naisia. Vastaajien ikä oli ollut valmistumishetkellä keskimäärin 30,2 vuotta. Vuosi valmistumisen jälkeen oli vastaajista 83 % työelämässä mukana. Suurin osa (72,7 %) oli työssä Pohjois-Suomessa, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa. Työssä olevista vastaajista 90 % oli kokopäivätyössä tai yrittäjänä. Yksityisen yrityksen tai valtionyhtiön palveluksessa oli 46,5 % ja kunnan, kuntayhtymän tai kunnallisen liikelaitoksen palveluksessa 34,2 % vastaajista. 56,8 % koki, että työ oli hyvin koulutustasoa vastaavaa. Vastaajista 94 % pystyi hyödyntämään työssään korkeakoulussa oppimiaan asioita jatkuvasti tai jonkin verran. Bruttopalkkansa ilmoittaneiden koko- ja osa-aikatyössä
Merja Forest 39 olevien palkka oli syyskuussa 2011 keskimäärin 2 528 euroa. Naisten keskimääräinen palkka oli 88 % miesten keskimääräisestä palkasta. Vastaajista 37 % ilmoitti olleensa valmistumisensa jälkeen koulutustasoaan vastaamattomassa työssä. Vastaajista 9 % oli ollut poissa työelämästä perhevapaiden, opiskelun tai muun syyn vuoksi. 36 % ilmoitti olleensa työttömänä valmistumisensa jälkeen; työttömyyden kesto oli keskimäärin viisi ja puoli kuukautta. Vastaajien työllistymistä oli heikentänyt eniten alueellinen työmarkkinatilanne. Yhteensä 77 % vastaajista oli tyytyväisiä korkeakoulututkintoonsa työllistymisen kannalta. Ammattikorkeakoulututkintoa pidettiin hyvänä investointina työllistymisen kannalta. Yksittäisistä opintoihin liittyvistä asioista kotimaan harjoittelun arvioitiin edistäneen eniten työllistymistä. Työn vaatimuksiin nähden antoi opiskelu parhaat valmiudet vieraiden kielten (ruotsi, englanti ja muut kielet) viestinnässä, yritystoiminnan perusteiden tuntemuksessa, projektinhallintataidoissa ja taloussuunnittelussa. Puutteellisimmiksi jäivät oman alan tehtävien käytännön taidot, ongelmanratkaisutaidot, joustavuus ja sopeutumiskyky, neuvottelutaidot sekä organisointi- ja koordinointitaidot. Uratavoitteista kysyttäessä 39 % vastaajista arveli todennäköisesti etenevänsä alallaan joko asiantuntijana tai esimiehenä ja 38 % oli tyytyväisiä tehtävätasoonsa, 20 % suunnitteli vaihtavansa alaa. Noin puolella vastaajista oli aikomuksia opiskella lisää. Kyselyhetkellä opiskelua suunnittelevista vastaajista 20 % ilmoitti tavoitteekseen suorittaa ylempi korkeakoulututkinto joko ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. 5.1 Taustatietoa vastaajista Vastaajista 130 eli 58 % oli naisia. Vastaajien ikä oli valmistuessa keskimäärin 30,2 vuotta. Taulukko 33. Vuonna 2010 valmistuneet vastaajat koulutusaloittain Koulutusala lkm % Luonnontieteiden ala 17 8 Luonnonvara- ja ympäristöala 25 11 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 33 15 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 66 30 Tekniikan ja liikenteen ala 58 26 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 24 11 Yhteensä 223 100
40 Vuosi työelämässä 5.2 Työelämä valmistumisen jälkeen 5.2.1 Työmarkkinatilanne syksyllä 2011 Syksyllä 2011 oli 83 % vastaajista työelämässä. Taulukko 34. Työmarkkinatilanne syksyllä 2011 Työmarkkinatilanne syksyllä 2011 lkm % Työssä 177 79 Työttömänä 18 8 Päätoimisena opiskelijana 10 4 Yrittäjänä 8 4 Perhevapaalla 7 3 Muu tilanne 3 1 Yhteensä 223 100 5.2.2 Työpaikan sijainti syksyllä 2011 Syksyllä 2011 vastaajista 73 %:lla työpaikka sijaitsi Lapin tai Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Taulukko 35. Työpaikan sijainti syksyllä 2011 Sijainti Lappi josta Rovaniemen kaupunki % (lkm) 55,1 % (103) 38,0 % (71) Muu Suomi 24,1 % (45) Pohjois-Pohjanmaa 17,6 % (33) Ulkomaa 3,2 % (6) Yhteensä 100 % (187)
Merja Forest 41 5.2.3 Työsuhteen luonne syksyllä 2011 Vuosi valmistumisen jälkeen yhdeksän kymmenestä työssä olevasta vastaajasta oli kokopäivätyössä tai yrittäjänä. Vastaajista 27 % ilmoitti työskennelleensä valmistumisensa jälkeen esimiestehtävissä. Taulukko 36. Työsuhteen luonne syksyllä 2011 Työsuhteen luonne Vakituinen kokopäivätyö Määräaikainen kokopäivätyö Osa-aikatyö Itsenäinen yrittäjä / ammatinharjoittaja / freelancer Keikkatyöt, useampi työnantaja Työllistetty/työharjoittelu Työpaikka syksyllä 2011 (n=185) 48,6 % (90) Naiset 43,6 %, Miehet 56,0 % 36,8 % (68) Naiset 42,7 %, Miehet 28,0 % 7,0 % (13) Naiset 8,2 %, Miehet 5,3 % 4,3 % (8) Naiset 2,7 %, Miehet 6,7 % 2,2 % (4) Naiset 2,7 %, Miehet 1,3 % 1,1 % (2) Miehet 2,7 % 5.2.4 Työtehtävien luonne syksyllä 2011 Suurin osa naisvastaajista oli sosiaali- ja terveysalan työtehtävissä ja suurin osa miesvastaajista rakennusalalla.
42 Vuosi työelämässä Taulukko 37. Pääasiallisin tehtävien luonne syksyllä 2011 Tehtävien luonne Sosiaali- ja terveysalan työ Asiakaspalvelu- tai myyntityö Rakennusala Opetus tai kasvatus Hallinnolliset tehtävät ja suunnittelutehtävät Maa- ja metsätalous IT-alan työt Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät Tuotannolliset tehtävät Liikunta-ala Tuotekehitys- ja suunnittelutehtävät Lainopillinen työ Kaupalliset tehtävät (osto, myynti, markkinointi tms.) Konsultointi tai yrityskoulutus Kuljetus ja logistiikka Taiteellinen työ Pääasiallisin tehtävien luonne syksyllä 2011 (n=203) 23,6 % (48) Naiset 32,8 %, Miehet 9,9 % 16,7 % (34) Naiset 23,8 %, Miehet 6,2 % 8,4 % (17) Naiset 3,3 %, Miehet 16,0 % 5,9 % (12) Naiset 4,1 %, Miehet 8,6 % 4,9 % (10) Naiset 4,9 %, Miehet 4,9 % 5,9 % (12) Naiset 2,5 %, Miehet 11,1 % 4,9 % (10) Naiset 0,8 %, Miehet 11,1 % 4,4 % (9) Naiset 5,7 %, Miehet 2,5 % 5,4 % (11) Naiset 2,5 %, Miehet 9,9 % 4,9 % (10) Naiset 3,3 %, Miehet 7,4 % 4,4 % (9) Naiset 3,1 %, Miehet 6,2 % 2,5 % (5) Naiset 4,1 % 2,0 % (4) Naiset 3,3 % 0,5 % (1) Miehet 1,2 % 0,5 % (1) Naiset 0,8 % 0,5 % (1) Miehet 1,2 % Viestintä- ja mediatyö 0,5 % (1) Naiset 0,8 % Jokin muu 3,9 % (8) Naiset 4,1 %, Miehet 3,7 %