Heli Kaupinsalo ja Marja Soini IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUTARPEEN ARVIOINTIMALLIT KOTIHOIDOSSA Yhteisvoimin kotona hankkeen kirjallisuuskatsaus Ylempi AMK Terveyden edistäminen 2015 Ohjaajat: Eila Hirvonen ja Sari Teeri
SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUTARPEEN ARVIOINTI... 4 3 KIRJALLISUUSKATSAUS: MITÄ PALVELUTARPEEN ARVIOINTIMALLEJA ON KOTIHOIDOSSA... 5 3.1 Kirjallisuuskatsauksen suunnittelu... 6 3.2 Kirjallisuushaun tekeminen... 6 3.3 Yhteenveto ja tutkimustuloksia... 8 3.3.1 Välillä sitä kaipaa ikäistään (Karjalainen 2012)... 9 3.3.2 Näkeehän ne minkälaista apua tartten (Alatalo, Ilvesluoto, Joona, Koistinaho, Kortelainen, Penttilä-Sirkka & Vääräniemi 2014)... 9 3.3.3 Onko teillä ystäviä ja kymmeniä muita kysymyksiä (Tarvainen 2011)... 9 3.3.4 Toimintakykymittareiden käyttö ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnissa (Voutilainen & Vaarama 2005)... 10 3.3.5 Sosiaalisen toimintakyvyn arviointiväline kotihoitoon (Bhatia 2014)... 11 3.3.6 Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä (Finne-Soveri, Leinonen, Autio, Heimonen, Jyrkämä, Muurinen, Räsänen & Voutilainen 2011)... 12 4 POHDINTA... 12 LÄHTEET... 14 LIITTEET
3 1 JOHDANTO Tämän tehtävän tarkoituksena oli tehdä kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsausta käytetään tutkimustekniikkana ja metodina tutkittaessa tutkimusta. Katsauksen tarkoituksena on koota tutkimusten tuloksia, joista voidaan taas tehdä uusia tutkimustuloksia. (Salminen 2011, 2.) Kirjallisuuskatsaus pyrkii tunnistamaan ja arvioimaan kaikki relevantit tutkimukset käsiteltävästä aiheesta ja tavoitteena on mahdollisimman kattava ja luotettava synteesi toimenpiteiden vaikuttavuudesta, hyödyistä ja haitoista sekä arvio tiedon soveltuvuudesta käytäntöön (Malmivaara 2008, 208). Tehtävä toteutetaan liittyen VATA-hankkeeseen ja yhteistyössä nimettyjen työelämäkumppaneiden kanssa. Vaikuttavat tavat eli Vata-hankkeen tarkoitus on tuottaa yhteistyönä ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä työelämän kanssa sosiaali- ja terveysalaa kehittäviä ja vaikuttavia menetelmiä näyttöön perustuvan tiedon pohjalta alan palvelutoimintoihin (Anttila, Kärki, Kettunen & Wikström- Grotel 2014, 4). Vata-hankkeen kehittämistehtävien tavoitteena on väestön parempi toimintakyky sekä terveys (Anttila, ym. 2014, 5). Ammattikorkeakoulujen ja työelämän yhteistyönä kehitetään vaikuttavia tapoja, jotka jalkautetaan arkipäivään työpaikoille (Anttila, ym. 2014, 22). Opetus- ja kulttuuriministeriö on mukana rahoittamassa hanketta (Arcadan www-sivut 2014). Tämä kirjallisuuskatsaus liittyy Yhteisvoimin kotona hankkeeseen (KASTE). Hankkeen kohderyhmänä ovat kuntoutusta tai kotiin annettavia palveluja tarvitsevat ikääntyneet ja heidän omaisensa. Päämääränä on, että ihmiset voivat kunnostaan ja iästään riippumatta elää koko elämänsä kotona. Yhteisvoimin kotona hankkeen tavoitteena on ennakoida ja kehittää palveluja oikeaan aikaan. Tarkoituksena on tukea iäkkäiden kotona asumista ja ennalta ehkäistä muuta palveluntarvetta siten, että tehokkaan, tarpeisiin vastaavan kuntoutuksen myötä ikääntyneet selviytyvät arjessa toimintakykyisinä mahdollisimman pitkään. (Satakunnan sairaanhoitopiirin wwwsivut 2015.)
4 Kirjallisuuskatsauksen aiheena on ikääntyneiden palvelutarpeen arviointimallit kotihoidossa. Tarkoituksena on selvittää, mitä ikääntyneiden palvelutarpeen arviointimalleja on kotihoidossa. 2 IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUTARPEEN ARVIOINTI Ikääntyneiden palvelutarpeen arviointi tarkoittaa kattavaa ja monipuolista sekä moniammatillista arjesta suoriutumisen arviointia tukien ja palvelujen saamiseksi. Ikääntyneiden palvelutarpeen arviointi tehdään mittaamalla neljä toimintakyvyn ulottuvuutta, joita ovat fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky. Lisäksi arvioidaan toimintakyvyn heikkenemistä aiheuttavia riskitekijöitä. Toimintakykyä arvioidaan käyttämällä mittareita sekä havainnoimalla ja keskustelemalla. Arviointi tehdään kun epäillään, että iäkäs henkilö ei selviydy arjestaan ilman toisen henkilön apua. Arviointi voidaan tehdä myös jos oletetaan, että tällainen tilanne on odotettavissa. (Finne-Soveri, Leinonen, Autio, Heimonen, Jyrkämä, Muurinen, Räsänen & Voutilainen 2011.) Fyysinen toimintakyky tarkoittaa hengitys- ja verenkiertoelimistön sekä tuki- ja liikuntaelimistön toimintaa. Fyysiseen toimintakykyyn kuuluvat ruumiin rakenteet ja toiminnot sekä niissä ilmenevät ongelmat. Se voidaan jakaa osa-alueisiin, kuten lihasvoima, hapenottokyky, nivelliikkuvuus, kehon koostumus ja havaintomotoriikka. (Pohjalainen & Salonen 2012, 236.) Yleistä toimintakykyä voidaan mitata esimerkiksi IADL mittarin ja RAVA- mittarin avulla. IADL-asteikon tarkoituksena on selvittää (yli 60-vuotiaiden) kotihoidon potilaiden toiminnanvajavuutta, päivittäisten asioiden hoitamiseen liittyvää toimintakykyä ja siihen liittyvää ulkopuolisen avun tarvetta sekä toimia apuna palveluja suunniteltaessa ja hoidon vaikutusten arviointivälineenä. RAVA mittaa päivittäisistä perustoiminnoista selviytymistä ja siitä saatua tulosta voidaan käyttää apuna arvioitaessa palvelujen tarvetta. (TOIMIA tietokanta 2015.) Kognitiivinen toimintakyky tarkoittaa tietoon, tiedon hankintaan, varastointiin ja tiedon käyttöön liittyvää toimintaa. Siihen vaikuttavat erilaiset asiat, kuten vireystila
5 ja mieliala, elämäntilanne, stressi, aistitoiminnot sekä somaattiset ja psyykkiset sairaudet. Kognitiivista toimintakykyä arvioidaan usein neuropsykologisella tutkimuksella erilaisten tehtävien, haastattelun ja havainnoinnin avulla. (Tuulio-Henriksson 2011.) Psyykkinen toimintakyky tarkoittaa kykyä tuntea, kokea ja muodostaa käsityksiä omasta itsestä ja ympäröivästä maailmasta. Se tarkoittaa myös kykyä suunnitella elämäänsä ja tehdä sitä koskevia ratkaisuja. Psyykkinen toimintakyky muodostuu ihmisen voimavaroista, joiden avulla hän pystyy selviytymään erilaisista arjen tilanteista. Psyykkistä toimintakykyä arvioidaan ja mitataan ihmisen oman kokemuksen kautta. Mittarit ovat usein itsearviointiin perustuvia kyselylomakkeita, jotka henkilö täyttää itse. (Aalto 2011.) Sosiaalinen toimintakyky tarkoittaa ihmisen toimimista vuorovaikutuksessa sosiaalisessa verkostossa, sosiaalista aktiivisuutta sekä esimerkiksi yhteisyyden kokemusta. Siihen vaikuttavat esimerkiksi yksinäisyys, sosiaalinen aktiivisuus, sosiaaliset verkostot, ympäristö ja vuorovaikutusongelmat. Osallistuminen ja vuorovaikutus toisten kanssa voi vaikuttaa sosiaalisten taitojen kehittymiseen ja päinvastoin. Yksinäisyys vaikuttaa merkittävästi sosiaaliseen toimintakykyyn. Sitä voidaan mitata esimerkiksi UCLA-yksinäisyysasteikolla. UCLA-yksinäisyysasteikon avulla voidaan ennustaa erilaisia psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen liittyviä tekijöitä. (Tiikkainen & Heikkinen 2011.) 3 KIRJALLISUUSKATSAUS: MITÄ PALVELUTARPEEN ARVI- OINTIMALLEJA ON KOTIHOIDOSSA Kirjallisuuskatsaus on toistettavissa oleva menetelmä, jolla kerätään ja arvioidaan jo olemassa olevaa tutkimustietoa katsausaiheesta (Salminen 2011, 5). Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on osoittaa laaja-alainen perehtyminen kyseessä olevaan ilmiöön. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tekeminen edellyttää tarkkaa prosessin suunnittelua ja kuvausta. Prosessi on myös pystyttävä toistamaan samanlaisena kuvauksen mukaan. Kirjallisuuskatsaus voidaan jakaa kolmeen päävaiheeseen, joita
6 ovat aiheen rajaus, hyväksymis- ja poissulkukriteerien määritys ja kirjallisuushaku. (Metsämuuronen 2009, 31.) 3.1 Kirjallisuuskatsauksen suunnittelu Kirjallisuuskatsausta tehtäessä on tärkeää, että tutkimuskysymys on hyvin muotoiltu. Tutkimuskysymys voidaan määritellä PICO rakennetta käyttäen. PICO on lyhenne sanoista P= Patients, I= Intervention, C= Control ja O= Outcome. (Malmivaara 2008, 274) Tässä kirjallisuuskatsauksessa PICO muodostuu seuraavasti: P= ikääntyneet, I= palvelutarve ja O= arviointimalli. Kirjallisuuskatsauksen PICO kysymys on: Mitä ikääntyneen palveluntarpeen arviointimalleja on kotihoidossa? 3.2 Kirjallisuushaun tekeminen Kirjallisuushaku toteutettiin kirjaston informaatikon avustuksella määrittämällä yhdessä hakusanat. Hakusanoja olivat ikääntyneet, vanhukset, palvelutarpeet, palvelut, tarpeet ja arviointi. Haku tehtiin elektronisista tietokannoista Finna, Melinda, Medic, Aleksi ja Theseus. Ensimmäiseksi teimme haun Finna tietokannasta. Tarkennetussa haussa hakusanoina käytettiin: vanhu* OR ikäänty*, AND palvelu*, AND tarve* OR tarpe*, AND arvioin* AND koti*. Osumia tuli yhteensä 35, joista hylättiin otsikon perusteella 32 lähdettä. Ainoastaan kolme lähdettä otettiin tarkempaan tarkasteluun. Nämä kaikki jouduttiin hylkäämään tiivistelmän perusteella. Seuraavaksi teimme haut Melinda tietokannasta. Ensimmäisessä tarkennettussa haussa hakusanoina käytimme 1.rivi: vanhu? OR ikäänty? AND 2.rivi: palvelutar? AND 3.rivi: arvioin? Osumia tuli 17kpl, joista valittiin 6 tarkempaan tarkasteluun otsikon perusteella. Näistä viisi ei ollut saatavilla, joten vain yksi lähde hyväksyttiin kirjallisuuskatsaukseen. Toisessa Melindan tarkennetussa haussa käytimme hakusanoina: 1.rivi: vanhu? OR ikäänty? AND 2.rivi: tarve? OR tarpe? AND 3.rivi palvelu? arvioin? Osumia tästä hausta tuli 38 kpl, joista tarkempaan tarkasteluun valittiin otsikoiden perusteella 15 kpl ja hylättiin 23 kpl. Valittuihin 15kpl:een kuului kuusi edel-
7 lisessä haussa tarkasteluun otettua lähdettä. Hakutuloksista hylättiin viisi tiivistelmän perusteella, kaksi iän perusteella ja viisi lähdettä ei ollut saatavilla. Kolme hyväksyttiin kirjallisuuskatsaukseen. Medic tietokannasta teimme haun hakusanoilla: ikäänty*vanhu* AND palvelutar* AND arvioin*. Hausta saimme tulokseksi 3 kpl, jotka kaikki valitsimme tarkempaan tarkasteluun. Näistä yksi lähde ei ollut saatavilla, yksi hylättiin tiivistelmän perusteella ja yksi otettiin mukaan kirjallisuuskatsaukseen. Aleksi tietokannasta teimme kaksi hakua joista ensimmäisessä käytimme hakusanoina ikäänty JA palvelutar, josta saimme tulokseksi 22 osumaa. Näistä jatkotarkasteluun valitsimme nimen perusteella 7kpl. Kuitenkin vain yksi lähteistä oli saatavilla, joten se valittiin jatkotarkasteluun. Toisessa Aleksi tietokantahaussa käytimme hakusanoina: ikäänty JA palvelutar JA arvioin. Tästä hausta saimme tulokseksi 8 osumaa, joista jatkotarkasteluun valitsimme nimen perusteella 5kpl. Saatavilla oli vain yksi lähde, joka oli sama kuin edellisessä haussa. Theseus tietokantahaku tehtiin hakusanoilla ikääntyn* palvelutar* arviointimalli* kotihoi*. Tuloksia hausta tuli 26, joista valittiin kaksi tarkempaan tarkasteluun nimen perusteella. Näistä kahdesta toinen hyväksyttiin kirjallisuuskatsaukseen. Tietokantahakujen lisäksi kirjallisuuskatsaukseen otettiin mukaan yksi julkaisu manuaalisen haun kautta. Kirjallisuuskatsaus aloitetaan aihepiirin rajauksella. Kirjallisuuskatsauksen suunnitteluvaiheessa päätetään käytettävien materiaalien hyväksymis- ja poissulkukriteerit. Tarkoituksena on valita mukaan mahdollisimman edustava joukko luotettavia tutkimuksia. Hyväksymiskriteerit määrittävät, minkälaisia tutkimuksia halutaan hyväksyä kirjallisuuskatsaukseen. On tärkeää määrittää resurssien mukaiset haun rajat, koska muuten tietojen hakua voidaan jatkaa loputtomasti. (Metsämuuronen 2006, 31.) Otsikkoja selaamalla jätettiin pois yhteensä 94 lähdettä. Kirjallisuushakuun haluttiin tutkimukset, jotka koskivat ikääntyneiden palvelutarpeen arviointia. Poissulkukriteerinä olivat palveluntuottajien/osastojen palvelujen arvioinnit. Tässä vaiheessa poissuljettiin myös ikääntyneiden omat arvioinnit palvelujen laadusta. Tutkimuksen iän
8 perusteella hylättiin kaksi lähdettä. Tarkempaan katsaukseen valittiin vain 2000- luvulla tehdyt tutkimukset. Lisäksi 12 lähdettä ei ollut saatavilla. Hakutuloksista luettiin 15 tiivistelmää, joista poissuljettiin vielä 10 lähdettä. Tiivistelmiä luettaessa kiinnitettiin huomiota ikääntyneen palvelutarpeen arviointiin. Poissulkukriteerinä oli tässä vaiheessa tutkimukset, jotka eivät suoranaisesti koskettaneet ikääntyneiden palvelutarpeen arviointia. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin lopulta kuusi lähdettä, joista tehtiin yhteenveto. Kyseiset töiden perusteella saatiin vastauksia Pico-kysymykseen. 3.3 Yhteenveto ja tutkimustuloksia Kirjallisuuskatsaukseen valittiin tiivistelmien perusteella kuusi lähdettä (n=6). Näistä neljä oli tutkimuksia, yksi suositus ja yksi artikkeli. Tarkemman tarkastelun perusteella kyseiset työt antoivat arvioinnin perusteella vastauksia Pico-kysymykseen: Mitä ikääntyneiden palvelutarpeen arviointimalleja on kotihoidossa. Kyseisten kirjallisuuslähteiden perusteella voidaan todeta, että palvelutarpeen arviointimallina kotihoidossa käytetään ikääntyneiden toimintakyvyn mittausta. Toimintakykyä voidaan mitata erilaisten mittareiden avulla, jolloin saadaan tietoa ikääntyneen fyysisestä, psyykkisestä, kognitiivisesta ja sosiaalisesta toimintakyvystä. Toimintakyvystä saadaan tietoa myös havainnoinnin ja keskustelun avulla. Voutilaisen ja Vaaraman (2005) tutkimuksen tulosten perusteella kognitiivisen toimintakyvyn arvioinnissa käytettiin useampia mittareita kuin muita toimintakyvyn osa-alueita mitattaessa. Mittareina käytettiin eniten RAVA-indeksiä ja MiniMental State Examination (MMSE) mittaria sekä Cerad-tehtäväsarjaa. Kirjallisuuskatsaukseen hyväksyttyjen lähteiden tasoa arvioitiin käyttämällä Nevalan ym. tutkimuksessaan soveltamaa CASPin arviointikriteristöä. Kuudesta lähteestä kolme oli luotettavia ja melko vahvan näytön tasoisia. Näitä olivat Finne-Soveri ym., Voutilainen ym. ja Tarvaisen kirjoittamat lähteet. Muut lähteet osoittautuivat heikomman näytön lähteiksi tai sitten niissä ei ollut näyttöä lainkaan (liite 2.). Lähteiden tason arviointi tehtiin ristiin arviointina. Ristiin arvioinnissa ei tullut esille merkittä-
9 viä eriäväisyyksiä. (Hoitotyön tutkimussäätiö 2014; Nevala, Pehkonen, Koskela, Ruusuvuori & Anttila 2014.) 3.3.1 Välillä sitä kaipaa ikäistään (Karjalainen 2012) Karjalaisen (2012) kehittämistyön tarkoituksena oli tuottaa ikäihmisten koettua hyvinvointia mittaava kyselylomake. Kyselylomakkeen tuli mitata kotona asuvien yli 65 vuotiaiden päivätoiminnan asiakkaiden psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Kyselylomake kehitettiin Kuivaniemen seniorituvan työntekijöiden työvälineeksi, mutta lomake soveltuu käytettäväksi muillekin ikääntyneiden kanssa työskenteleville työkaluksi jolla voidaan selvittää asiakkaan hyvinvointia. Kyselylomaketta voidaan myös jatkossa kehittää muiden ikääntyneiden kanssa työskentelevien tarpeisiin paremmin sopivaksi. Kyselylomake soveltuu myös puheeksi oton välineeksi. Projektityönä toteutettu kyselylomake testattiin kuudella päivätoiminnan asiakkaalla. 3.3.2 Näkeehän ne minkälaista apua tartten (Alatalo, Ilvesluoto, Joona, Koistinaho, Kortelainen, Penttilä-Sirkka & Vääräniemi 2014) Alatalo ym.(2014) tutkimuksen tarkoituksen oli kuvata Vanhuspalvelulain mukaisen palvelutarpeen arvioinnin toteutumista normatiivisen ja teoreettisten lähtökohtien pohjalta. Tutkimusryhmä osallistui vanhuspalvelulain pilotointihankkeeseen. Tutkimus toteutettiin laajoin haastatteluin 66-93-vuotiaille asiakkaille joille kaupungin työntekijä oli tehnyt palvelutarpeen arvioinnin (46) sekä kyselyin palveluntarpeen arviointia tehneille työntekijöille (239). Tutkimuksen mukaan palvelutarvetta arvioitaessa sosiaalinen ja psyykkinen toimintakyky jää vähäisemmälle huomiolle kun taas fyysinen ja kognitiivinen toimintakyky painottuvat muita osa-alueita enemmän. 3.3.3 Onko teillä ystäviä ja kymmeniä muita kysymyksiä (Tarvainen 2011) Minna Tarvaisen artikkeli käsittelee Sosiaaliporras Rai-hankkessa kehitettyä vanhusten palvelutarpeen arviointilomaketta. Hanke toteutettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Sosiaaliporras Rai arvioi vanhuksen fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn mittaamisen lisäksi myös hänen sosi-
10 aalista toimintakykyään. Kyselyn avulla pyritään tunnistamaan mm. ikääntyneen kaltoinkohtelua tai turvattomuutta. (Tarvainen 2011.) 3.3.4 Toimintakykymittareiden käyttö ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnissa (Voutilainen & Vaarama 2005) Voutilaisen ja Vaaraman tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä toimintakykymittareita kunnat käyttävät palvelutarpeen arvioinnissa palveluiden myöntämiseen liittyviä päätöksiä tehtäessä. Lisäksi tarkoituksena oli analysoida yleisimmin käytettyjen mittareiden sisältöjä suhteessa laajaan toimintakyvyn käsitteeseen ja selvittää minkä ajan kuluessa yhteydenotosta palvelupisteeseen ikääntyneet pääsevät palvelutarpeen arviointiin kiireellisissä ja ei-kiireellisissä tapauksissa. Tutkimus liittyi Sosiaalialan kehittämishankkeen Oikeus palvelun tarpeen arviointiin -osahankkeseen. Toimintakyky määriteltiin tutkimuksessa neljän eri osa-alueen kautta. Näitä olivat fyysinen-, kognitiivinen-, psyykkinen- ja sosiaalinen toimintakyky. Tutkimusta varten kehitettiin kyselylomake, minkä avulla kerättiin tutkimusaineisto Manner-Suomen kuntien ikääntyneistä vastaavilta henkilöiltä. Kyselyyn vastasi 287 kuntaa ja vastausprosentiksi tuli tällöin 69%. Kyselyn tulokset analysoitiin määrällisesti ja sisällön analyysin avulla. Tutkimuksen tulosten perusteella palvelujen saantiin liittyvät päätökset kunnissa perustuivat vain osittain toimintakyvyn arviointiin. Päätöksiä tehtiin eniten omaishoitoon liittyen toimintakyvyn arvioinnin avulla. Kuitenkin tulosten perusteella todettiin, että toimintakyvyn mittaus palvelutarpeen arvioinnin perustana oli kirjallisesti ohjeistettu keskimäärin vajaassa 40 prosentissa kyselyyn osallistuneista kunnista. Fyysisen toimintakyvyn mittarina käytettiin useimmiten RAVA indeksiä. Noin viidennes kunnista käytti kahta mittaria fyysisen toimintakyvyn arvioinnissa. Tulosten mukaan kognitiivisen toimintakyvyn arvioinnissa käytettiin useimpia mittareita kuin muita toimintakyvyn osa-alueita arvioitaessa. Eniten mittareina käytettiin RAVAindeksin lisäksi MiniMental State Examination (MMSE) mittaria ja Cerad tehtäväsarjaa. Yli puolet kyselyyn vastanneista kunnista käytti vähintään kahta mitta-
11 ria kognitiivisen toimintakyvyn arvioinnissa. Mittaaminen oli vähäistä psyykkisen- ja sosiaalisen toimintakyvyn arvioinnissa. Tulosten perusteella yleisimmin käytössä olevien toimintakyvyn mittareiden avulla saadaan arvioitua ikäihmisen toimintakyky monipuolisesti, kun käytetään sellaista mittaripatteristoa, jonka avulla pystytään arvioimaan toimintakyvyn eri ulottuvuuksia. Tutkimuksen tulosten perusteella todettiin, ettei Suomessa ole tällä hetkellä käytössä yhtenäistä toimintakykymittaristoa, jonka avulla toimintakyky voitaisiin arvioida laajasti tehtäessä palvelujen saantiin liittyviä päätöksiä. 3.3.5 Sosiaalisen toimintakyvyn arviointiväline kotihoitoon (Bhatia 2014) Eija Bhatian opinnäytetyö Sosiaalisen toimintakyvyn arviointiväline kotihoitoon (2014) toteutettiin kehittämisprojektina yhteistyössä Naantalin kotihoidon kanssa. Kehittämishankkeen aihe saatiin VIRTU-projektilta, jonka 3-vuotisessa monikansallisessa virtuaalisten etäpalvelujen kehittämishankkeessa Naantali oli mukana. Tarkoituksena oli kehittää kotihoidon asiakkaiden sosiaalisen toimintakyvyn arviointia ja sen kautta parantaa hoitotyön laatua. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisella lomakkeella Naantalin kotihoidon hoitohenkilöstö voi arvioida asiakkaiden sosiaalista toimintakykyä sekä ottaa arviointiväline käyttöön palveluiden tarpeen arviointiin, hoidon suunnitteluun ja seurantaan. Kehittämisprojektin avulla kehitettiin kirjallisuuden perusteella muodostettu sosiaalisen toimintakyvyn arviointivälinen kotihoitoon. Kotihoidon henkilöstö testasi lomakkeen kotihoidon asiakkailla. Lisäksi kotihoidon tiimien vetäjille tehtiin puolistrukturoidut teemahaastattelut ryhmähaastatteluna. Haastattelujen tulosten perusteella arviointiväline muokattiin lopulliseen muotoonsa. Kehittämisprojektin tuloksena todettiin, että arviointivälineen on oltava selkeä, helppokäyttöinen ja yksiselitteinen. Arviointivälineen käyttöönotto vaatii myös henkilöstön ohjausta ja koulutusta. Tulosten perusteella todettiin myös, että kotihoidon arviointiväline tarvitsee vielä lisätestausta reliabiliteetin ja validiteetin varmistamiseksi.
12 3.3.6 Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä (Finne-Soveri, Leinonen, Autio, Heimonen, Jyrkämä, Muurinen, Räsänen & Voutilainen 2011) Ikääntyneiden palvelutarpeen arviointi tarkoittaa kattavaa ja monipuolista sekä moniammatillista arjesta suoriutumisen arviointia tukien ja palvelujen saamiseksi. Kyseistä suositusta voidaan soveltaa esimerkiksi kotihoidossa ja asumispalveluissa tai lakisääteisessä palvelutarpeen arvioinnissa. Palvelutarpeen arviointi tehdään silloin, kun ikääntynyt ei selviä arjestaan ilman toisen ihmisen apua tai kun tällainen tilanne on odotettavissa. Palvelutarpeen arvioinnin tavoitteena on luoda iäkkäille edellytykset toimia ja päättää mahdollisuuksien mukaan asioistaan turvallisesti ja itsenäisesti. Lisäksi se mahdollistaa tehokkaan ennaltaehkäisyn, varhaisen tuen sekä ongelmiin ja riskitekijöihin puuttumisen. Ikääntyneiden palvelutarpeen arviointi tehdään mittaamalla neljä toimintakyvyn ulottuvuutta, joita ovat fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky. Lisäksi arvioidaan toimintakyvyn heikkenemistä aiheuttavia riskitekijöitä. Toimintakykyä arvioidaan käyttämällä mittareita sekä havainnoimalla ja keskustelemalla. Palvelutarpeen arvioinnin kautta voidaan turvata asiakkaalle oikea-aikaisesti annetut palvelut. Se auttaa myös hahmottamaan korjaavien toimenpiteiden ja tarvittavien palvelujen määrää sekä luonnetta. Palvelutarpeen arvioinnin tavoitteena on luoda yhteiskunnalle edellytykset suunnitella ja jakaa voimavaroja oikeudenmukaisesti. 4 POHDINTA Kirjallisuuskatsauksen perusteella saatiin vastaus Pico-kysymykseen. Kuitenkin vain kolme lähdettä osoittautui luotettavaksi ja niissä todettiin olevan riittävästi näyttöä. Lähteet joissa oli melko vahvaa näyttöä, olivat Finne-Soveri ym., Voutilainen ym. ja Tarvaisen kirjoittamat lähteet. Muut lähteet olivat heikon näytön tasoisia tai näyttöä ei ollut.
13 Palvelutarpeen arviointi on hyvin tärkeää määritettäessä ikääntyneiden kotiin annettavia palveluja. Toimintakykymittareilla saadaan merkittävää tietoa ikääntyneen fyysisestä toimintakyvystä sekä avuntarpeesta. Kuitenkin tulisi muistaa myös sosiaalisten ja psyykkisten ongelmien merkitys ikääntyneen hyvinvoinnissa. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä tulisi huomioida mahdolliset hyvinvointia uhkaavat riskitekijät sekä varhainen ongelmiin puuttuminen. Kattavan palvelutarpeen arvioinnin avulla pystytään turvaamaan ikääntyneille oikea-aikaisesti annetut palvelut.
14 LÄHTEET Aalto, A-M. 26.1.2011. Suositus psyykkisen toimintakyvyn mittaamiseksi väestötutkimuksissa. Viitattu 6.3.2015. http://www.toimia.fi Alatalo, T., Ilvesluoto, V., Joona, M., Koistinaho,A,. Kortelainen, R., Penttilä- Sirkka,S. & Vääräniemi, I. 2014. Näkeehän ne minkälaista apua tartten Kattava palvelutarpeen arviointi Vanhuspalvelulain tavoitteena. Pro gradu-tutkielma / YAMK Oulun ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto. Anttila, H., Kärki, A., Kettunen, J. & Wiksröm-Grotel, C. Käsikirja käytäntöjen kehittämiseen, käyttöönottoon ja arviointiin tutkimustyön pohjalta. Viitattu 25.2.2015 https://moodle2.samk.fi Arcada. 2014. Vaikuttavat tavat (VATA). Viitattu 28.2.2015. http://rdi.arcada.fi/vata/fi/ Bhatia, E. 2014. Sosiaalisen toimintakyvyn arviointivälinen kotihoitoon. AMK opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu. Finne-Soveri, H., Leinonen, R., Autio, T., Heimonen, S., Jyrkämä, J., Muurinen, S., Räsänen, R. & Voutilainen, P. 9.6.2011. Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. Viitattu 6.3.2015. http://www.toimia.fi Karjalainen, A. 2012. Välillä sitä kaipaa ikäistään Kyselylomake ikäihmisten koetun hyvinvoinnin arviointiin. AMK opinnäytetyö. Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Metsämuuronen, J. 2006. Laadullisen tutkimuksen käsikirja. Helsinki: International Methelp Ky.
15 Nevala, N., Pehkonen, I., Koskela, I., Ruusuvuori, J. & Anttila, H. 2014. Työsuhteiden mukauttaminen vammaisilla henkilöillä: vaikuttavuus sekä estävät ja edistävät tekijät. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus. Helsinki: Kela, Työpapereita 61, 2014. Viitattu 19.10.2015. http://hdl.handle.net/10138/135671 Pohjolainen, P. & Salonen, E. 2012. Toimintakyky vanhuudessa mitkä tekijät sitä määrittävät? Gerontologia 26(4), 235-236. Salminen, A. 2011. Mikä kirjallisuuskatsaus? Vaasan yliopiston julkaisuja. Vaasan yliopisto. Satakunnan sairaanhoitopiirin www-sivut. 2015. Viitattu 02.02.15. http://www.satshp.fi Tarvainen, M. 2011. Onko teillä ystäviä ja kymmeniä muita kysymyksiä. Sosiaalitieto 1, 22-23. Tiikkainen, P. & Heikkinen, R-L. 26.1.2011. Sosiaalisen toimintakyvyn arviointi ja mittaaminen väestötutkimuksissa. Viitattu 6.3.2015. http://www.toimia.fi. TOIMIA tietokanta. Viitattu 6.3.2015. http://www.toimia.fi Tuulio-Henriksson, A-M. 26.1.2011. Kognitiivisen toimintakyvyn arviointi väestötutkimuksissa. Viitattu 6.3.2015. http://www.toimia.fi Voutilainen, P. & Vaarama, M. 2005. Toimintakykymittareiden käyttö ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnissa. Raportteja / Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Helsinki : Stakes 2005 no. 7 44s. Viitattu 29.9.2015. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/76960/ra7-2005.pdf?sequence=1
16 LIITE 1. Tutkimus Tutkimusongelma/tarkoitus Keskeiset tulokset Alatalo, T., Ilvesluoto, V., Joona, M., Koistinaho,A,. Kortelainen, R., Penttilä- Sirkka,S. & Vääräniemi, I. 2014. Näkeehän ne minkälaista apua tartten Kattava palvelutarpeen arviointi Vanhuspalvelulain tavoitteena. Pro gradututkielma / YAMK Oulun ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto. Bhatia, E. 2014. Sosiaalisen toimintakyvyn arviointiväline kotihoitoon. AMK opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu. Tarkoituksen oli kuvata Vanhuspalvelulain mukaisen palvelutarpeen arvioinnin toteutumista normatiivisen ja teoreettisten lähtökohtien pohjalta. Tutkimusryhmä osallistui vanhuspalvelulain pilotointi hankkeeseen. Tarkoituksena oli kehittää kotihoidon asiakkaiden sosiaalisen toimintakyvyn arviointia ja sen kautta parantaa hoitotyön laatua. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisella lomakkeella Naantalin kotihoidon hoitohenkilöstö voi arvioida asiakkaiden sosiaalista toimintakykyä sekä ottaa arviointiväline käyttöön palveluiden tarpeen arviointiin, hoidon suunnitteluun ja seurantaan. Tutkimuksen mukaan palvelutarvetta arvioitaessa sosiaalinen ja psyykkinen toimintakyky jää vähäisemmälle huomiolle kun taas fyysinen ja kognitiivinen toimintakyky painottuvat muita osa-alueita enemmän Kehittämisprojektin avulla kehitettiin sosiaalisen toimintakyvyn arviointivälinen kotihoitoon. Kehittämisprojektin tuloksena todettiin, että arviointivälineen on oltava selkeä, helppokäyttöinen ja yksiselitteinen. Arviointivälineen käyttöönotto vaatii myös henkilöstön ohjausta ja koulutusta. Tulosten perusteella todettiin myös, että kotihoidon arviointiväline tarvitsee vielä lisätestausta reliabiliteetin ja validiteetin varmistamiseksi.
17 Finne-Soveri, H., Leinonen, R., Autio, T., Heimonen, S., Jyrkämä, J., Muurinen, S., Räsänen, R. & Voutilainen, P. 9.6.2011. Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. Palvelutarpeen arvioinnin kautta voidaan turvata asiakkaalle oikea-aikaisesti annetut palvelut. Se auttaa myös hahmottamaan korjaavien toimenpiteiden ja tarvittavien palvelujen määrää sekä luonnetta. Palvelutarpeen arvioinnin tavoitteena on luoda yhteiskunnalle edellytykset suunnitella ja jakaa voimavaroja oikeudenmukaisesti. Suositusta voidaan soveltaa esimerkiksi kotihoidossa ja asumispalveluissa tai lakisääteisessä palvelutarpeen arvioinnissa. Palvelutarpeen arviointi tehdään silloin, kun ikääntynyt ei selviä arjestaan ilman toisen ihmisen apua tai kun tällainen tilanne on odotettavissa. Karjalainen, A. 2012. Välillä sitä kaipaa ikäistään Kyselylomake ikäihmisten koetun hyvinvoinnin arviointiin. Oli tuottaa ikäihmisten koettua hyvinvointia mittaava kyselylomake. Kyselylomakkeen tuli mitata kotona asuvien yli 65 vuotiaiden päivätoiminnan asiakkaiden psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Projektityön tulos on tutkimustietoon perustuva ikääntyneiden koettua hyvinvointia mittaava kyselylomake. Tarvainen, M. 2011. Onko teillä ystäviä ja kymmeniä muita kysymyksiä. Sosiaalitieto 1, 22 23. Artikkeli käsittelee Sosiaaliporras Rai-hankkessa kehitettyä vanhustenpalvelutarpeen arviointilomaketta. Joka totutettiin hankkeena yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Sosiaalisen tilanteen järjestelmällisestä arvioinnista on hyötyä ja se nostaa harvinaisemmatkin ilmiöt esiin kuten esimerkiksi kaltoinkohtelun.
18 Voutilainen, P. & Vaarama, M. 2005. Toimintakykymittareiden käyttö ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnissa. Raportteja / Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Helsinki : Stakes 2005 no. 7 44s. Tarkoituksena oli selvittää, mitä toimintakykymittareita kunnat käyttävät palvelutarpeen arvioinnissa palveluiden myöntämiseen liittyviä päätöksiä tehtäessä. Lisäksi tarkoituksena oli analysoida yleisimmin käytettyjen mittareiden sisältöjä suhteessa laajaan toimintakyvyn käsitteeseen ja selvittää minkä ajan kuluessa yhteydenotosta palvelupisteeseen ikääntyneet pääsevät palvelutarpeen arviointiin kiireellisissä ja ei-kiireellisissä tapauksissa. Tulosten perusteella palvelujen saantiin liittyvät päätökset kunnissa perustuivat vain osittain toimintakyvyn arviointiin. Päätöksiä tehtiin eniten omaishoitoon liittyen toimintakyvyn arvioinnin avulla. Tulosten mukaan kognitiivisen toimintakyvyn arvioinnissa käytettiin useimpia mittareita kuin muita toimintakyvyn osa-alueita arvioitaessa. Yli puolet kyselyyn vastanneista kunnista käytti vähintään kahta mittaria kognitiivisen toimintakyvyn arvioinnissa. Mittaaminen oli vähäistä psyykkisen- ja sosiaalisen toimintakyvyn arvioinnissa.
19 LÄHTEIDEN TASON ARVIOINTI LIITE 2. 2=kyllä, 1=ei tietoa, 0=ei Kriteerit Alatalo Bhatia Finne- Karja- Tar- Voutilai- ym. 2014 Soveri lainen vainen nen & 2014 ym. 2012 2011 Vaarama 2011 2005 Oliko tutkimuksen tavoitteet 2 2 2 2 2 2 selkeästi määritelty? Kerättiinkö tutkimusaineisto 1 1 1 1 2 2 siten, että saatiin tutkimusilmiön kannalta tarkoituksenmukaista tietoa? Oliko tutkimuksen analyysi 2 1 2 0 2 2 riittävän tarkkaa ja perusteellista? Oliko tutkimuksen tulokset 2 2 2 2 2 2 selkeästi ilmaistu? Oliko tutkimus hyödyllinen? 0 1 2 1 2 2 Summa (maksimi 10) 7 7 9 6 10 10
20