OLARIN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

Toimittanut Päiväys

Sisällysluettelo 1. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 8 1.1 PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA 9 2. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 13 2.1 ESPOON SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS 13 2.2 ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET 13 2.3 PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 15 2.4 KIELIOHJELMA 15 2.5 OPETUKSEN PAINOTUKSET, KIELIKYLPYOPETUS, KAKSIKIELINEN JA ENGLANNINKIELINEN OPETUS 16 3. ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 22 3.1 VALTAKUNNALLINEN PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO 22 3.2 ESPOON PERUSKOULUJEN TUNTIJAKO 22 3.3 ESPOON KIELIKOULUJEN TUNTIJAKO VUOSILUOKILLE 1-6 24 3.4 VALINNAISAINEIDEN OPETUS 26 3.5 TOIMINTAKULTTUURI, OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TYÖTAVAT 28 3.5.1 Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa 33 3.6 OPINNOISSA ETENEMISEN PERIAATTEET 34 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 38 4.1 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ESPOON SUOMENKIELISESSÄ PERUSOPETUKSESSA 4.2 YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT 38 45 4.2.1 Oppimissuunnitelma 45 2/346 4.2.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) 49 5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 52 5.1 OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI 52 5.1.1 Tukiopetus 52 5.1.2 Osa-aikainen erityisopetus 53 5.1.3 Maahanmuuttajien määräaikainen opetus (MMO) 55 5.1.4 Erityisopetus 56 5.1.5 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen 57 5.1.6 Pidennetty oppivelvollisuus 58 5.1.7 Toiminta-alueittain opiskelu 59 5.1.8 Ryhmämuotoinen yksityisopetus 67 5.1.9 Kuntouttava ja sairaalaopetus 68 5.2 OHJAUKSELLINEN JA MUU TUKI 71 5.2.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 71 5.2.2 Ohjauksen järjestäminen 74

3/346 5.2.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen 77 5.2.4 Perusopetusta tukeva muu toiminta 80 5.3 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOIMINTA 83 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN ESPOON SUOMENKIELISESSÄ PERUSOPETUKSESSA 86 6. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS 100 7. OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN ERI OPPIAINEISSA JA OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN VUOSILUOKKIIN JAKAMATTOMASSA OPETUKSESSA 102 7.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ 102 7.2 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI TOISENA KIELENÄ 122 7.3 TOINEN KOTIMAINEN KIELI: RUOTSI VAPAAEHTOISENA KIELENÄ (A2) JA B-KIELENÄ (B1) 126 7.3.1 Ruotsi vapaaehtoisena kielenä (A2) 126 7.3.2 Ruotsi B-kielenä (B1) 132 7.4 VIERAAT KIELET, ENGLANTI 140 7.4.1 Englanti A-kielenä (A1) 140 7.5 VIERAAT KIELET, RANSKA 151 7.5.1 Ranska A-kielenä 152 7.5.2 Ranska vapaaehtoisena kielenä (A2) 158 7.5.3 Ranska B-kielenä (B2) 158 7.6 VIERAAT KIELET, SAKSA 163 7.6.1 Saksa A-kielenä 163 7.6.2 Saksa vapaaehtoisena kielenä (A2) 170 7.6.3 Saksa B-kielenä 170 7.7 MATEMATIIKKA 177 7.8. TIETOTEKNIIKKA 189 7.9 BIOLOGIA 192 7.10 MAANTIETO 202 7.11 FYSIIKKA JA KEMIA 209 7.13 USKONTO 234 7.13.1 EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO 234 7.13.2 ORTODOKSINEN USKONTO 239 7.13.3 KATOLINEN USKONTO 241 7.13.4 ISLAMIN USKONTO 244 7.14 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO 246 7.15 HISTORIA 251 7.16 YHTEISKUNTAOPPI 258 7.17 MUSIIKKI 269 7.18 KUVATAIDE 274 7.19 KÄSITYÖ 281

VALINNAISKURSSIT (8.-9. LUOKKA) 283 TEKNINEN TYÖ 285 VALINNAISKURSSIT 287 PÄÄTTÖARVIOINTI 288 7.20 LIIKUNTA 290 7.21 KOTITALOUS 299 7.22 OPPILAANOHJAUS 309 7.23 MUUT KURSSIT 311 MEV Metsässä ja retkitulilla (8. - 9. luokka) 311 Digikurssi 312 8. OPPILAAN ARVIOINTI 312 8.1 ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA 312 8.2 PÄÄTTÖARVIOINTI 319 8.3 TODISTUKSET 321 9. TOIMINNAN ARVIOINTI JA JATKUVA KEHITTÄMINEN 323 10. TIETOSTRATEGIA 327 10.1 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN TAITOTAVOITTEET 10.2 TIEDONHALLINTATAITOJEN JA KIRJASTONKÄYTÖN OHJAUS 328 333 10.3. OLARIN KOULUN JA LUKION TVT-STRATEGIA 2014-2015 340 liite 1, Taitotasot, vieraat kielet liite 2, Yleinen tuki liite 3, Ohjaussuunnitelma 4/346

JOHDANTO Tämä opetussuunnitelma muodostaa Olarin koulun koulutyön suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin perustan. Sen avulla kehitetään koulun tärkeintä tehtävää: kasvatus- ja opetustyötä. Opetussuunnitelma antaa myös tietoa oppilaalle ja hänen vanhemmilleen koulun tarjoamista opiskelumahdollisuuksista. Valtakunnalliset säädökset ja kunnalliset päätökset antavat raamit opetussuunnitelman laadinnalle. Olarin koulun opetussuunnitelma noudattaa 5/346

peruskoululakia sekä voimassaolevia vastaavia asetuksia ja valtioneuvoston päätöstä peruskoulun tuntijaosta. Opetussuunnitelmaa laadittaessa on otettu huomioon myös Espoon kaupungin omassa opetussuunnitelmassaan esittämät koulutuspoliittiset linjaukset. 1 1 Hallituksen esitys Eduskunnalle koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi HE 86/1997 Sivistysvaliokunnan mietintö 3/1998 Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta 1453/2001 Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 2004, Opetushallitus, 2004 Espoon suomenkielisten peruskoulujen opetussuunnitelma, Espoon suomenkielinen koulutuskeskus, 2004 Espoon suomenkielisten peruskoulujen tuntijako, Suomenkielinen koulutuslautakunta 3.3.2004 6/346

Opetussuunnitelman laatiminen on aktiivinen ja jatkuva kehittämisprosessi. Opetussuunnitelman rakennetta, sisältöä ja toteutumista tarkistetaan ja uudistetaan vuosittain. Tässä työssä otetaan huomioon kouluyhteisön jäseniltä, vanhemmilta ja ympäröivästä yhteiskunnasta saatu palaute. Opetussuunnitelman rakenne on seuraavassa esitetty siten, että jokaisen luvun alussa on Espoon kaupungin antama opetussuunnitelmateksti (kirjasintyyppi times new roman), jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt 8.4.2003 ja Suomenkielinen koulutuslautakunta 4.6.2003 ja sen jälkeen on Olarin koulun täsmennykset opetussuunnitelmaan (kirjasintyyppi arial). 7/346

Espoon kaupunki Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Suomenkielinen perusopetus on osa Espoon kaupungin järjestämiä koulutuspalveluita. Perusopetus rakentuu valtakunnallisten säädösten ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalle sekä Espoon opetustoimen linjauksille. Osa näistä linjauksista on laadittu yhteistyössä kaupungin ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetustoimen kanssa, ja ne on hyväksytty asianomaisten lautakuntien lisäksi myös Espoon kaupunginhallituksessa. Espoon suomenkielinen opetuslautakunta on hyväksynyt kokouksessaan 22.10.2003 porrastetun aikataulun uuden tuntijaon ja uuden opetussuunnitelman käyttöön ottamiseksi. Sen mukaisesti viimeisetkin vuosiluokat ovat siirtyneet uuteen järjestelmään 1.8.2006. Suomenkielinen varhaiskasvatus ja opetuslautakunta on kokouksessaan 27.1.2011 hyväksynyt muutokset jotka määräykset 41/011/2010 (18.6.2010) ja 50/011/2010 (29.10.2010) edellytti mm. tuen rakenteeseen ja sen muotoihin. Espoon suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osat ovat: - Perusopetuslaki ja -asetus (21.8.1998/628 ja 20.11.1998/852) niihin tehtyine muutoksineen - Laki perusopetuksen muuttamisesta 642/2010 - Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (20.12.2001/1435) - Opetushallituksen hyväksymät Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 (16.1.2004) - Perusopetuksen muiden uskontojen opetussuunnitelmien perusteet 2006 (22.5.2006) - Opetushallituksen hyväksymät Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset (50/011/2010, 29.10.2010) - Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 täydentäminen (41/011/2010, 18.6.2010) - Espoon suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma (linjaukset 8/346

hyväksytty v. 2003-2005) - Kunnan opetussuunnitelmaan perustuvat koulukohtaiset opetussuunnitelmat - Perusopetusasetuksen 9 :n mukainen vuosittainen suunnitelma, jossa määritellään opetuksen järjestäminen vuositasolla eli koulun lukuvuosisuunnitelma. 1.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Espoon kaupunginvaltuusto on edelleen määritellyt ja tarkentanut kaupungin strategisiksi päämääriksi: Asukas- ja asiakaslähtöisyys Oppilaiden ja heidän huoltajiensa erilaisia tarpeita ja tavoitteita arvostetaan koulun toiminnassa. Koulun toimintaa kehitettäessä otetaan huomioon saatu palaute. Suvaitsevaisuus ja tasa-arvo Hyvään kouluyhteisön ilmapiiriin kuuluu, että jokainen yhteisön jäsen on tärkeä ja että yhteisöllisyys ja yksilöllisyys kulkevat rinnakkain. Lähtökohtana on kaikille avoin koulu, jossa oppilas on aktiivinen toimija. Koulutuksellisen tasa-arvon mukaisesti huolehditaan siitä, että jokainen espoolaislapsi ja - nuori saa perustietojen ja -taitojen, jatko-opintojen ja kansalaistoiminnan kannalta hyödyllisen opetuksen. Luovuus ja innovatiivisuus Oppilaita, opettajia ja koulun muuta henkilöstöä kannustetaan kehittämään ja kokeilemaan uusia toimintamuotoja. Koko kouluyhteisölle on hyvin tärkeää oppimisen ilon säilyttäminen sekä jatkuvan itsensä kehittämisen halu. Koulutyön parhaita käytäntöjä ja innovaatioita jaetaan tietoverkossa ja muilla foorumeilla. 9/346

Kumppanuus ja yhteisöllisyys Koulua kehitetään yhteistyössä kotien ja muun lähiyhteisön kanssa. Yhteistyölle asetetaan opetussuunnitelmassa tavoitteet, joiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Uusia yhteistyökumppaneita ja mahdollisuuksia etsittäessä huomioidaan mm. monikulttuurisen yhteiskunnan, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen, kansainvälisyyden ja monipuolisen elinkeinorakenteen suomat mahdollisuudet. Tuloksellisuus ja vaikuttavuus Oppilaan kasvu ja omista lähtökohdista käsin tapahtuva tietojen ja taitojen opettelu, opiskelu ja omaksuminen sekä menneisyyden tunteminen ja tulevaisuuden haasteisiin valmistautuminen ovat opetustoiminnan keskiössä. Opetuksen tukipalvelut perustuvat kolmiportaiseen malliin yleisestä, tehostetusta ja erityisestä tuesta. Olennaista tukirakenteessa on koulun ennaltaehkäisevät toimintatavat sekä tuen tarpeen ilmetessä mahdollisimman nopea ja oikein suunnattu tuki. Yhteistyössä varhaiskasvatuksen henkilöstön ja muiden asiantuntijoiden kanssa taataan tuen jatkuvuus lapsen siirtyessä perusopetukseen. Opetuksen järjestämistä ja sen tuloksellisuutta arvioidaan suunnitelmallisesti. Kestävä kehitys Koulujen arkipäivässä toimitaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, mikä otetaan huomioon jo koulutilojen suunnittelussa. Olarin arvot Elinikäinen oppiminen Muuttuvassa maailmassa koulutuksen merkitys lisääntyy. Koulutus ei enää rajoitu nuoruusikään, vaan se kestää koko elämän. Yleissivistävä koulu luo perustan elinikäiselle oppimiselle. Oppimaan oppiminen on koulutuksen keskeinen tavoite. Tämä tavoite perustuu nykyisiin oppimiskäsityksiin, jotka korostavat oppilaan omaa aktiivista roolia oppimisprosessissa. Oppilaan tulisi kyetä käsittelemään ja tuottamaan tietoa sekä asettamaan omalle oppimiselleen tavoitteita joiden mukaan hän suuntaa toimintansa. Oppilas tarvitsee tätä varten työkaluja joita ovat hyvät kansalaistaidot (kriittinen tiedonhallinta, kyky 10/346

ja halu vaikuttaa), tietotekniset valmiudet, ja sosiaaliset kyvyt (kyky itseilmaisuun, toisten huomioon ottaminen, vastuu ryhmän työskentelystä Kestävä kehitys Puhdas ympäristö, oman toiminnan sopeuttaminen luonnon sietokykyyn, kulttuurien moninaisuuden säilyminen, mahdollisuus tasa-arvoiseen vaikuttamiseen sekä vastuunotto päätöksen teossa ovat elinehtoja ihmisen toiminnan jatkumiselle maapallolla. Tämä edellyttää tietoisuutta kestävän kehityksen välttämättömyydestä niin ekologisella ja taloudellisella kuin sosiaalisella ja kulttuurin alueella. Koulu pyrkii muokkaamaan asenteita kestävälle kehitykselle myönteiseen suuntaan sekä antamaan riittävää tietoa ja taitoa toimia järkiperäisesti arkipäivän tilanteissa. Monikulttuurisuus Globalisaatiokehityksen myötä suomalaiset ovat yhä tiiviimmin vuorovaikutuksessa ulkomaailman kanssa. Suomi on myös nopeaa vauhtia muuttumassa monikulttuuriseksi maaksi, jossa valtaväestön rinnalla elää lukuisia etnisiä ryhmiä. Yhä tärkeämpään asemaan nousee siten muiden kulttuurien tuntemus ja kielitaito. Suomalaisten kyky ymmärtää vieraita kulttuureja ja kohdata erilaisuutta perustuu vahvaan kansalliseen identiteettiin. Koulun on tuettava suomalaisen kulttuurin tuntemusta ja sen näkemistä osana eurooppalaista kulttuuriperintöä. Samalla koulun on kuitenkin otettava huomioon monikulttuurisuuden opetukselle asettamat vaatimukset. Aktiivinen kansalainen Yhteiskunnalliset ja taloudelliset rakenteet maailmalla ovat voimakkaassa muutoksessa. Tämä lisää epävarmuutta ja vähentää tulevaisuuden ennustettavuutta. Vallalla olevat muutosvoimat edellyttävät hyvää epävarmuuden sietokykyä. Itseensä luottavan oppilaan ei tarvitse jäädä kiinni vanhaan, vaan hän kykenee arvioimaan tilanteensa uudelleen ja asettamaan itselleen uudet päämäärät. Tärkeää on, että oppilaasta ei kehity passiivista sopeutujaa vaan hän myös itse toimii aktiivisesti pyrkiäkseen muuttamaan 11/346

vallitsevia yhteiskunnallisia ja taloudellisia rakenteita oman näkemyksensä mukaisesti parhaaseen suuntaan. 12/346

2. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 2.1 Espoon suomenkielisen opetuksen toiminta-ajatus Espoon suomenkielinen opetustoimi tarjoaa lapsille ja nuorille korkeatasoiset, monipuoliset ja alueellisesti tasapuoliset koulutusmahdollisuudet. Toiminnan lähtökohtana on koulutuksellinen tasa-arvo, joka huomioi oppijan yksilölliset ominaisuudet. Olarin koulun toiminta-ajatus Oppilaan aktiivisuus edistää hänen hyvinvointiaan ja oppimistaan. Olarin koulussa ja lukiossa arvostetaan vastuuntuntoa ja suvaitsevaisuutta sekä tuetaan itsetunnon kehittymistä. Monipuoliset työtavat tukevat oppilaiden erilaista oppimista ja totuttavat heidät erilaisiin oppimistapoihin. Opinnoissa korostetaan kykyä hahmottaa todellisuutta ja arvioida tietoa kriittisesti, jolloin oppilas saa hyvät valmiudet jatko-opintoihin. Olarin koulussa ja lukiossa oppilaalla on mahdollisuus saada vahvat tiedot ja taidot matematiikassa ja luonnontieteissä. 2.2 Espoon suomenkielisen perusopetuksen kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Kasvatus- ja opetustyön päämääränä on oppilaan kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan vastuulliseen ja kriittiseen jäsenyyteen. Yleisenä kasvatuksen ja opetuksen tavoitteena on, että oppilas kasvaa yksilönä ja ryhmän jäsenenä ja oppii oppimaan. Kouluyhteisön tavoitteena on tukea koululaisen kasvua siten, että se edistää tasapainoisuutta ja tervettä itsetuntoa, vastuullisuutta, yhteistyökykyä, suvaitsevaisuutta, terveyden ja hyvinvoinnin vaalimista, kasvua hyviin tapoihin sekä luottamusta itseen, toisiin ja tulevaisuuteen. Oppilaan kasvua elinikäiseksi oppijaksi edistävät oppimisen halu ja työnteon arvostaminen, hyvät työskentely- ja yhteistyötaidot, kehittyneet ajattelun, tiedonhallinnan ja viestinnän taidot, luovuus, vankka yleissivistys ja avara maailmankuva. 13/346

Yleissivistys Olarin koulun tärkein tehtävä on antaa yleissivistävä pohjakoulutus, joka auttaa oppilasta muodostamaan oman maailmankatsomuksensa. Yleissivistys merkitsee laajaa tieto- ja taitopohjaa sekä taitoa valita tarvittava informaatio ja käsitellä sitä. Yleissivistykseen kuuluu avoin uteliaisuus, kyky tarkastella asioita useista eri näkökulmista kriittisesti ja halu ratkaista ongelmat uusilla ja omaperäisillä tavoilla. Hyvin kehittyneet sosiaaliset taidot ovat myös olennainen osa sivistystä. Jatkokoulutusvalmiudet Olarin koulussa oppilaalle tarjotaan mahdollisuus hankkia hyvät valmiudet jatko-opintoihin valitsemallaan alalla. Opinnoissa korostetaan kykyä hankkia, jäsentää ja arvioida tietoa kriittisesti sekä soveltaa aiemmin opittua. Monipuoliset työtavat kehittävät oppilaiden erilaisia oppimistyylejä. Oman oppimistyylinsä omaksunut oppilas pystyy itse laajentamaan ja uusimaan tietojaan. Hänellä on myöskin käsitys miten hankittua tietoa voidaan integroida ja soveltaa. Oppilaan taito oppia käyttämään ajatteluaan sekä halu ja uskallus käydä käsiksi uusiin oppimistehtäviin mahdollisesta epäonnistumisesta huolimatta muodostavat jatkuvan oppimisen perustan. Kasvatustehtävä Yksi koulun kasvatustehtävistä on hyvän itsetunnon rakentaminen. Positiivinen minäkuva merkitsee itsensä tuntemista ja arvostamista, ja myönteiset vuorovaikutussuhteet vahvistavat sitä. Tällöin ihminen tekee rohkeasti aloitteita, kantaa vastuuta ja suhtautuu innostuneesti uusiin asioihin. Hän on yhteistyökykyinen mutta myös itsenäinen ja määrätietoinen. Hän huolehtii omasta fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnistaan sekä arvostaa muita ja ymmärtää erilaisuutta. Sukupuolten väliseen tasa-arvoon kiinnitetään erityistä huomiota. Tapakasvatus on osa koulun kasvatustehtävää. Tavoitteena on totuttaa nuoret hyvään kohteliaaseen käytökseen ja auttaa heitä ymmärtämään hyvien tapojen merkitys elämässä. Kasvatustyössään koulu tekee yhteistyötä kotien kanssa ja tukea opiskelijoiden itsetunnon kehitystä heidän ottaessaan vastuuta omasta elämästään. 14/346

2.3 Perusopetuksen järjestäminen Perusopetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Koulut ovat yhteistyössä huoltajien kanssa, jotta sekä kasvun että opetuksen tavoitteet saavutettaisiin. Perusopetuslainsäädäntö, opetussuunnitelman perustetekstit ja Espoon kaupungin linjaukset huomioidaan opetusta järjestettäessä. Opetuksen, ohjauksen, oppilashuollollisen tuen järjestämisen lähtökohtana on hyvän ja turvallisen koulupäivän varmistaminen jokaiselle oppilaalle. Hyvä perusopetus, sen suunnittelu ja arviointi, yhdessä oppimisympäristön kanssa luovat suotuisat puitteet kasvulle ja oppimiselle espoolaisessa perusopetuksessa. Koulujen toimintatapaa leimaa yhteisöllisyys ja yhteinen työ. Oppimisympäristön riskitekijöihin puututaan välittömästi ja koulun henkilöstön toiminta kannustaa oppilaiden ja aikuisten vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa kasvusta ja oppimisesta sekä kaikkien koulun ihmisten osallisuutta. Espoolainen peruskoulu arvostaa oppilaiden, opettajien ja muiden henkilökunnan jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Tämä näkyy oppilaiden osallistamisena, pedagogisena johtamisena, jolla lisätään opettajien ja henkilökunnan sisäistä ammatillista vuoropuhelua, yhteistyönä varhaiskasvatuksen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa sekä erityisesti huoltajien kanssa tehtävänä yhteistyönä ja huoltajien osallistamisen lisäämisenä lastensa koulutyössä. 2.4 Kieliohjelma Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta päättää koulujen kielitarjonnasta A-kielten osalta osana kaupungin koulujen kieliohjelmaa. Espoon kaikilla palvelualueilla tarjotaan A-kielenä englantia, ranskaa, ruotsia ja saksaa. Jokainen peruskoulua käyvä oppilas aloittaa englannin opiskelun 15/346

joko A1-kielenä tai A2-kielenä. Tämä merkitsee, että niiden oppilaiden, jotka valitsevat A1-kieleksi jonkin muun kielen kuin englannin kielen, tulee ottaa opinto-ohjelmaansa A2-kielenä englanti. Samassa alakoulussa muu kieli kuin englanti ei voi olla sekä A1- että A2- kielenä. A2-kielen opetus aloitetaan kaikissa peruskouluissa neljänneltä vuosiluokalta. Kaikilla palvelualueilla tarjotaan joko varhennettua kieltenopetusta, kaksikielistä opetusta, kielikylpy- tai vieraskielistä opetusta. Jokainen alaasteen koulu tarjoaa englannin kielen lisäksi yleensä yhden muun kielen. Alkavan A-kielen minimioppilasmäärä on 14 oppilasta. Pakankylän ja Nuuksion koulujen alkavien A2-kielien (ruotsi) ryhmäkoko on 10 oppilasta. Keski-Espoon koulun alkavan A2-ranskan ryhmäkoko on 10 oppilasta. Olarin koulun kieliohjelma Olarin koulussa noudatetaan Espoon suomenkielisen koulutoimen vahvistamaa alueellisesti sopeutettua kieliohjelmaa: A-kielet: englanti, ruotsi, ranska B1-kieli: ruotsi B2-kielet: ranska, saksa 2.5 Opetuksen painotukset, kielikylpyopetus, kaksikielinen ja englanninkielinen opetus Painotetussa opetuksessa oppilas voi opiskella painotusainetta, aineryhmää tai muuta sisältöaluetta enemmän ja vaativammin tavoittein kuin eipainotetussa opetuksessa olevat oppilaat. Tällaisia painotusalueita ovat mm. musiikki, kuvataide, matemaattisluonnontieteelliset aineet, liikunta, ilmaisutaito ja informaatioteknologia. Painotettu opetus voi perustua myös erityiseen pedagogiseen järjestelmään, periaatteeseen tai maailmankatsomukseen. Espoossa järjestetään montessoriopetusta vuosiluokilla 1-6 erikseen nimettyjen peruskoulujen yhteydessä. Steinerpedagogiikan mukaista opetusta antaa Espoon Steinerkoulu. Kristilliseen maailmankatsomukseen perustuvaa opetusta annetaan Espoon kristillisessä koulussa. 16/346

Sekä kielikylpy- että kaksikielisessä opetuksessa kieltä käytetään opetuksen välineenä ja tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys. Kielikylpyopetusta annetaan ruotsin kielellä ja kaksikielistä opetusta englannin kielellä. Englanninkielinen opetus toteutetaan kokonaan englanniksi. Tämän lisäksi oppilaat opiskelevat äidinkieltä ja kirjallisuutta joko suomi äidinkielenä tai suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta päättää kouluissa annettavasta painotetusta opetuksesta, kielikylpyopetuksesta, kaksikielisestä ja englanninkielisestä opetuksesta sekä niihin liittyvistä oppilaaksioton periaatteista. Koulun johtokunta voi tarkentaa perusteita, joilla oppilaat valitaan painotettuun opetukseen. Myös muut koulut voivat toteuttaa omaleimaisuuttaan käytettävissä olevan tuntivälyksen sekä valinnaisten aineiden tarjonnan puitteissa. Opetuksen painotukset Olarin koulussa Matemaattis-luonnontieteellinen painotus Koko Olarin koulu on matemaattis-luonnontieteellisesti painottunut. Painotuksen tavoitteena on kehittää oppilaiden matemaattis-luonnontieteellistä ajattelua, luoda myönteisiä asenteita painotusaineita kohtaan sekä tarjota oppimisen haasteita kaikille. Lisäksi Olarin koulussa toimii pääsykokein valittavat matematiikka- ja luonnontiedeluokat. Olarin koulun painotus merkitsee sitä, että matemaattis-luonnontieteellisen opetuksen monipuolisuuteen ja laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. Koulun oppilaita kannustetaan osallistumaan vuosittaiseen matematiikkakilpailuun ja Metsävisaan. Matematiikan opetuksessa 8. ja 9. vuosiluokalla muiden kuin painotusluokan oppilaat on jaettu joustavan tasoryhmittelyn mukaisesti. Olarin koulussa toteutuu runsaasti valinnaiskursseja matemaattisluonnontieteellisissä aineissa. Valinnaiskursseista suuri osa on työ- ja laboratoriokursseja tai elämyksellisiä luonnon tutkimiseen liittyviä kursseja. Kaikki vuosiluokat 7.-9. osallistuvat vuosittain Ympäristö- ja minä - 17/346

teemapäiviin, jotka ovat osa Olarin koulun matemaattis-luonnontieteellistä painotusta. Peruskoulun matematiikka- ja luonnontiedeluokat Yleensä opiskelu matematiikka-luonnontiedeluokalla on suurimmaksi osaksi normaalia kouluopiskelua tavanomaista homogeenisemmassa oppilasjoukossa. Matematiikassa ja luonnontieteissä opetussuunnitelma on pakollisilla kursseilla hieman laajemmin ja syvemmin tavallisiin luokkiin verrattuna. Perinteisesti erikoisluokan oppilaat ovat olleet innokkaita saamaan lisätietoa ja usein tunneilla käydään mielenkiintoisia opetuskeskusteluja. Lahjakkaat oppilaat tukevat toistensa opiskelua. Tavoitteet Painotuksessa toteutetaan Olarin koulun toiminta-ajatusta mm. kehittämällä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä työtapoja sekä kokeellista, oivaltavaa ja elämyksellistä oppimisprosessia. Oppilaita kannustetaan luovuuteen, oma-aloitteisuuteen ja ongelmanratkaisuun. Heitä totutetaan itsearviointiin ja pitkäjänteiseen työskentelyyn. Tavoitteena on myös lisätä matemaattisluonnontieteellisten aineiden arvostusta. Tuntijako Matematiikka- ja luonnontiedeluokalla opiskellaan pakollisina kursseina 7. luokalla yksi kurssi matematiikkaa (MAV1) ja 9. luokalla biologiaa (BIV3). Lisäksi painotusluokan oppilaan on otettava valinnaisena vähintään 3 kurssia painotusaineita. Nämä matemaattis-luonnontieteelliset valinnaisainekurssit oppilas valitsee seuraavasta tarjottimesta: Lintujen arktinen muutto (biologia, 8. lk) Keräile, metsästä, kalasta (biologia 9. lk) Pallo hukassa - paikkatietokurssi (maantieto, 8. tai 9. lk) Olarista avaruuteen (fysiikka, 8. lk) Kojeita ja kytkentöjä (fysiikka, 9. lk) Tutkintaan ja kokeillaan (kemia, 8 lk) Kemistit laboratoriossa (kemia, 9. lk) Molekyylejä sopassa (integroiva kurssi/ ke ja ko 9. lk) 18/346

Metsässä ja retkitulilla (integroiva kurssi/ma, fy, ke 8.tai 9. lk.) Oppilaaksiotto ja tiedotus Painotusluokille valitaan oppilaat pääsykokeen perusteella keväällä ennen lukukauden loppua järjestettävän kirjallisen kokeen perusteella. Tavoitteena on, että luokille saadaan tasainen sukupuolijakauma. Pääsykoe koostuu kahdesta osasta, matematiikan sekä luonnontiedon (biologia, maantieto, kemia ja fysiikka) kokeesta. Koe pohjautuu ala-asteen oppimääriin sekä harrastuneisuuteen matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa. Matematiikan pääsykokeessa testataan matematiikan perustietoja ja -taitoja sekä niiden soveltamista. Ala-asteen arvosanat tai muut liitteet eivät vaikuta sisäänpääsyyn. Matematiikka- ja luonnontiedeluokasta tiedotetaan vuosittain Espoon kouluoppaissa, alakoulujen rehtoreille lähetettävissä kirjeissä (rehtori, opettajat, vanhemmat) sekä tiedotustilaisuudessa. Tiedotustilaisuudessa kerrotaan oppilaaksiotosta, tuntijaosta sekä painotusluokalla opiskelusta. Tiedotustilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille. Kummiyritystoiminta Kullakin matematiikka- ja luonnontiedeluokalla on oma kummiyritys, jonka toimiala sivuaa matemaattis-luonnontieteellisiä aineita. Yhteistyö yrityksen kanssa kestää koko vuosiluokkien 7.-9. ajan. Yrityksen kanssa räätälöidään kullekin luokalle ja yritykselle sopivaa toimintaa. 7. luokalla tutustutaan yleisesti yritykseen ja tietoja syvennetään muilla vuosiluokilla. 8. luokalla pyritään toteuttamaan yrityksen toimialaan liittyvä projekti, jossa voidaan myös tutustua yleisesti yritysmaailman eri toimintoihin. Yleensä joillakin kummiluokanoppilailla on ollut mahdollisuus 9. luokalla päästä TETharjoitteluun kummiyritykseen. Sanallinen arviointi Numeroarvosanojen lisäksi matematiikka- ja luonnontiedeluokan oppilas saa sanallisen laajaalaisen loppuarvioinnin painotusaineissa. Oppilasta arvioidaan seuraavilla kriteereillä: -vastuun ottaminen (projektissa) -luovuus ja ongelmanratkaisukyky 19/346

-laaja-alaisuus matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa -erityislahjakkuusalueet -suullinen ja kirjallinen ilmaisutaito -kädentaidot -ryhmätyöskentelytaidot Oppiaineet painotusluokalla Matematiikka Matematiikan opiskelussa syvennetään perusoppiainesta sekä pyritään luomaan oppilaille vankka ja laaja-alainen matemaattinen perusta. Kielentämistä sovelletaan matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden opiskelussa. Matemaattinen suullinen ja kirjallinen ilmaisutaito mm. päättelyjen sanallinen perustelu ovat keskeinen osa opiskelua. Näin pyritään sekä kehittämään oppilaan ajattelutaitoja että hänen työskentelytapojaan. Matematiikka- ja luonnontiedeluokan oppilaille kurssi "Tutkin, kokeilen, oivallan" (MAV1) on pakollinen osa painotusta. Kurssilla tutustutaan lukukäsitteen syntyyn ja käsitellään toiminnallisesti mm. lukujärjestelmiä. Lisäksi luodaan konkretisointivälineiden ja visuaalisten mallien avulla pohjaa kombinatoriikan, muuttujalausekkeiden ja funktion käsitteille. Matematiikka- ja luonnontiedeluokkien oppilaat osallistuvat valtakunnallisiin matematiikkakilpailuihin. Mahdollisuuksien mukaan osallistutaan myös kansainvälisiin kilpailuihin mm. yhteispohjoismaiseen KappAbel-kilpailuun. Painotusluokan oppilaat tekevät vuosiluokkien aikana matematiikan kurssisisältöihin, kummiyritykseen tai kilpailuihin liittyviä projektitöitä. Oppituntien aikana tehtyjä tutkimus- tai projektitöitä kootaan tutkimusvihkoon. Tietokoneita sekä graafisia ja symbolisia laskimia käytetään mahdollisuuksien mukaan sekä oppimis- että työvälineenä. Biologia ja maantieto 20/346

Matematiikka- ja luonnontiedeluokalla on yhdeksännellä luokalla yksi ylimääräinen kurssi ihmisen biologiaa (BIV3). Tämä kurssi sisältää anatomisia leikkelyitä, mikroskopointia sekä kokeellista työskentelyä valinnaiskurssin opetussuunnitelman mukaan. 7. ja 8. luokilla opetuksessa painottuvat maastotyöskentely, lajintuntemus ja luontoelämykset. Opetusta syvennetään oppilaiden kiinnostuksen suuntaan. Kokeelliseen työskentelyyn ja mikroskopointiin jää normaalia enemmän aikaa. 8. luokalla tehdään kurssilla BI3 projektityö koulun lähimetsän alueelta. Fysiikka Matematiikka- ja luonnontiedeluokka opiskelee fysiikkaa koulun yleisen opetussuunnitelman mukaan. Fysiikan opiskelussa matematiikkaluonnontiedeluokka on jaettuna kahteen ryhmään, jolloin ryhmäkoko soveltuu hyvin kokeelliseen työskentelyyn. Opiskelun keskeisenä lähtökohtana on kokeellinen työskentely, jonka avulla pyritään auttamaan oppilasta hahmottamaan luonnonilmiöitä ja omaksumaan luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja. Valinnaiskursseille syvennetään perusoppiainesta ja pyritään antamaan oppilaalle virikkeitä jatkuvaan omatoimiseen luonnontieteen harrastukseen. Valinnaiskurssien puitteissa on myös mahdollista osallistua valtakunnallisiin tiede- tai teknologiakilpailuihin. Kemia Matematiikka- ja luonnontiedeluokka on jaettuna kahteen ryhmään, jolloin ryhmäkoko soveltuu hyvin kemian opiskeluun. Keskeisenä työtapana on kokeellinen työskentely ja työpäiväkirjan laatiminen. Matematiikka- ja luonnontiedeluokka opiskelee kemiaa koulun yleisen opetussuunnitelman mukaan. Painotusluokan kemian opetuksessa huomioidaan ryhmän kiinnostuksen kohteet esim. pohtimalla arkipäivän ilmiöiden selityksiä ja pyritään tukemaan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä monipuolisin työtavoin. Kemian valinnaiskursseilla oppilaalla on mahdollisuus syventää ja monipuolistaa kemiantietämystä. Olarin koulussa ei ole kielikylpy-, kaksikielistä tai englanninkielistä opetusta. 21/346

3. ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Valtakunnallinen perusopetuksen tuntijako Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 14 14 14 42 A-kieli 8 8 16 B-kieli 6 6 Matematiikka 6 12 14 32 Ympäristöoppi Ympäristö- Biologia ja maantieto ja luonnontieto 3 7 Fysiikka ja kemia 9 2 7 31 Terveystieto 3 Uskonto/elämänkatsomustieto 6 5 11 Historia ja yhteiskuntaoppi 3 7 10 Musiikki Taide- ja 4-3- Kuvataide taitoaineet 4-4- Käsityö 26 4-30 7-56 Liikunta 8-10- Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 2 2 Valinnaiset aineet (13) 13 Oppilaan vähimmäistuntimäärä 19 19 23 23 24 24 30 30 30 222 Vapaaehtoinen A-kieli (6) (6) (12) Perusopetuksen oppiaineiden opetus ryhmitellään pystyviivan osoittamassa kohdassa eri vuosiluokkia yhdistäviin osiin. Kuhunkin osaan on merkitty opetuksen vähimmäismäärä vuosiviikkotunteina (vuosiviikkotunti = 38 oppituntia). 3.2 Espoon peruskoulujen tuntijako Vuosiluokat 1 2 3 4 5 6 7 8 9 yht. Äidinkieli ja kirjallisuus (VN) 14 14 14 42 22/346

Äidinkieli ja kirjallisuus Espoo 7 7 5 5 4 5 3 3 3 42 A-kieli (VN) 8 8 16 A-kieli Espoo 2 2 2 2 2 3 3 16 B-kieli (VN) 6 6 B-kieli Espoo 2 2 2 6 Matematiikka (VN) 6 12 14 32 Matematiikka Espoo 3 3 4 4 4 4 3 3 4 32 Ympäristö ja luonnontieto (VN) 9 9 Ympäristö- ja luonnontieto Espoo 2 2 3 2 9 Biologia ja maantieto (VN) 3 7 10 Biologia ja maantieto Espoo 2 1 2 3 2 10 Fysiikka ja kemia (VN) 2 7 9 Fysiikka ja kemia Espoo 1 1 2 3 2 9 Terveystieto (VN) 3 3 Terveystieto Espoo 0,5* 1,5* 1 3 Uskonto/Elämänkatsomustieto (VN) 6 5 11 Uskonto/Elämänkatsomustieto Espoo 1 1 1 1 2 2 1 1 1 11 Historia ja yhteiskuntaoppi (VN) 3 7 10 Historia ja yhteiskuntaoppi Espoo 1 2 2 2 3 10 Musiikki (VN) 4 3 7 Musiikki Espoo 1 1 1 1 1 1 1 0 0 7 Kuvataide (VN) 4 4 8 Kuvataide Espoo 1 1 1 1 1 1 2 0 0 8 Käsityö (VN) 4 7 11 Käsityö Espoo 1 1 1 1 2 2 3 0 0 11 Liikunta (VN) 8 10 18 Liikunta Espoo 2 2 2 2 2 2 2 2 2 18 Taito- ja taideaineiden välys (VN) 6 6 12 Taito- ja taideaineiden välys 1 1 2 2 3 3 0 0 0 12 23/346

Espoo Taito- ja taideain. yht. (VN) 26 30 56 Taito- ja taideain. yht. Espoo 12 14 18 12 56 Kotitalous (VN) 3 3 Kotitalous Espoo 3 0 0 3 Oppilaanohjaus (VN) 2 2 Oppilaanohjaus Espoo 0,5* 0,5* 1 2 Koulun välys Espoo 1 1 1 2 5 Valinnaiset aineet (VN) 13 13 Valinnaiset aineet Espoo 1 6 6 13 Oppilaan vähimmäistuntimäärä (VN) 19 19 23 23 24 24 30 30 30 222 Oppilaan tuntimäärä 227-20 20 23 23/25 25/27 26/28 30/32 30 30 Espoossa 235 Vapaaehtoinen A-kieli (VN) 6 6 12 Vapaaehtoinen A-kieli Espoo 2 2 26 2 3 38 14 Valtakunnallinen tuntijako *välys 0,4-0,6 Kertymä Espoossa **välys 1,4-1,6 Ei opeteta ao. vuosiluokalla VN Valtioneuvoston päätös Vuosiluokilla 1-6 taito- ja taideaineiden valtakunnallisten välystuntien käytöstä päättää koulu osana tuntijakoa. Näitä vuosiviikkotunteja ei voi koulukohtaisesti nimetä muilla oppiainenimikkeillä kuin musiikki, kuvataide, käsityö tai liikunta. Koulujen tulee vuosiluokilla 1-2 sijoittaa nämä välystunnit musiikkiin, kuvataiteeseen tai käsityöhön. Espoon omaan välykseen kuuluvat 5 vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 1-4 voidaan nimetä koulun päättämällä tavalla. 3.3 Espoon kielikoulujen tuntijako vuosiluokille 1-6 Kielikylpyopetus (ruotsi) 24/346 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk

Äidinkieli ja kirjallisuus 3 3 4 4 3 3 A1-kieli RU 5 5 3 3 2 2 A2-kieli EN 2 2 2 2 A2(2.)-kieli SA 2 2 2 Koulukohtainen välys - - - - - - Oppilaan kokonaisviikkotunnit 20 20 24 23 26 26 (25) (28) (28) Kaksikielinen opetus (suomienglanti) 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk Äidinkieli ja kirjallisuus 4 4 5 5 5 5 A1-kieli EN 3 3 3 3 2 2 A2-kieli 2 2 2 A2(2.)-kieli - - - - - - Koulukohtainen välys 1 1 1 1 - - Oppilaan kokonaisviikkotunnit 20 Englanninkielinen opetus 1.lk 20 24 23 26 26 (25) (28) (28) 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk Äidinkieli ja kirjallisuus 4 5 5 5 4 4 A1-kieli EN 4 4 3 4 3 3 A2-kieli RA 2 2 2 A2(2.)-kieli Koulukohtainen välys - - - - - - Oppilaan kokonaisviikkotunnit 20 21 23 23 26 26 (25) (28) (28) 25/346

3.4 Valinnaisaineiden opetus Vuosiluokilla 7-9 tarjottavista valinnaisista aineista päättää koulun johtokunta. Suositellaan, että valinnaisina tarjotaan mahdollisimman paljon taito- ja taideaineita sekä aineita, jotka ovat koulun painotuksen tai profiilin mukaisia. Koulujen tulisi pyrkiä tarjoamaan valinnaiset aineet nk. pitkinä valintoina, jolloin valinnaisainetta opetetaan yhteensä vähintään kaksi vuosiviikkotuntia yläkoulun aikana. Tällöin suoritettava kokonaisuus arvioidaan päättötodistukseen numerolla. Valinnaisainetarjonta Olarin koulussa Kaikille yhteisten aineiden lisäksi Olarin koulussa opiskellaan valinnaisaineita. Kunnan linjauksen mukaisesti valinnaisainetarjonnassa suositaan taideaineita. Jokaisen oppilaan on valittava pitkänä valintana (vähintään kaksi vuosiviikkotuntia) joko musiikkia tai kuvataidetta. Poikkeuksen tekevät painotusluokan A2-kielen lukijat (ranska), joille tämä valinta on vapaaehtoinen. Lisäksi painotusluokalle valittujen oppilaiden on valittava vähintään viiden vuosiviikkotunnin verran matemaattis-luonnontieteellisiä valinnaisia kursseja. Valinnaisaineiden opiskelu eri luokka-asteilla toteutuu seuraavasti: 26/346 7. 8. 9. luokka luokka luokka Pakolliset 29 24 24 aineet KU tai MU 1 1 Muut 1 5 5 valinnaiset 30 30 30 A-ranskan lukijat 7. 8. 9. luokka luokka luokka Pakolliset 29 24 24

27/346 aineet KU tai MU 1 1 RAA 2 3 3 Muut 2 2 valinnaiset 31 30 30 A-ruotsin lukijat 7. 8. 9. luokka luokka luokka Pakolliset 27 22 22 aineet KU tai MU 1 1 A-ruotsi 2 3 3 Muut 1 4 4 valinnaiset 30 30 30 Painotusluokalle valittujen oppilaiden valinnaisaineiden opiskelu eri luokkaasteilla toteutuu seuraavasti: 7. 8. 9. luokka luokka luokka Pakolliset 29 24 24 aineet KU tai MU 1 1 Painotusaineet 1 1-2 2-3 Muut 3-4 2-3 valinnaiset 30 30 30 Painotus ja A-ranskan lukijat 7. 8. 9. luokka luokka luokka Pakolliset 29 24 24 aineet RAA 2 3 3

Painotusaineet 1 1-2 2-3 Muut 1-2 0-2 valinnaiset 32 30 30 Painotus ja A-ruotsin lukijat 7. 8. 9. luokka luokka luokka Pakolliset 27 22 22 aineet KU tai MU 1 1 A-ruotsi 2 3 3 Painotusaineet 1 1-2 2-3 Muut 2-3 1-2 valinnaiset 32 30 30 3.5 Toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja työtavat Koulujen toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteena on yhteisöllinen toimintakulttuuri, jossa oppiminen perustuu siihen, että kaikilla on mahdollisuus yltää omaan parhaimpaansa. Koulujen toimintakulttuuri tukee pedagogista hyvinvointia ja pedagogista turvallisuutta. Koulu tukee ja ohjaa jokaisen ryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Koulu on turvallinen työskentelypaikka kaikille, ja siellä jokaisella on työrauha. Kouluyhteisöjen hyvinvointia ja johtamiskulttuuria edistetään. Pedagogisesti hyvinvoivassa ja turvallisessa toimintakulttuurissa käytetään joustavia opetusjärjestelyjä ja oppilaita osallistavia, vuorovaikutteisia työtapoja. Oppilas voi opiskella omalla yksilöllisellä oppimistyylillään ja saada sitä kautta onnistumisen kokemuksia ja iloa oppimisestaan. Opetusmenetelmiä valitessaan ja työtapoja suunnitellessaan opettaja on 28/346

vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa heidän ikätasonsa mukaisesti. Vuorovaikutteisuuden lisäksi opettajan velvollisuus on valita työtavat opetussuunnitelman perusteiden määrittelemällä tavalla. Koulujen toimintakulttuuriin kuuluu vahva tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on säännöllistä ja tavoitteellista. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä tuetaan sähköisillä järjestelmillä. Espoon kouluverkoston kehittämisen tavoitteita on tarjota oppilaille ajanmukainen, virikkeinen, viihtyisä ja turvallinen oppimisympäristö. Hyvä oppimisympäristö tarjoaa onnistumisen kokemuksia, kasvun ja oppimisen haasteita sekä tukea, apua ja ohjausta. Oppimisympäristöjä kehitettäessä huomioidaan oppilaiden ikä ja kehitystarpeet. Nämä asettavat vaatimuksia fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle oppimisympäristölle. Koulut toimivat yhä enemmän avoimina oppimisympäristöinä ja oppimisympäristöt opetusvälineineen tukevat oppilaan tiedollista ja taidollista oppimista. Opetus suunnitellaan ja toteutetaan oppilaiden kehitystaso ja muut edellytykset huomioon ottaen. Uudet teknologiset ratkaisut yhdistävät erilaisia oppimisympäristöjä ja lisäävät vuorovaikutteisuutta. Sosiaaliset ohjelmistot ja verkkopohjaiset yhteiset tilat mahdollistavat vuorovaikutuksen vertaisryhmän kanssa ja tarjoavat tilat yhteiselle tiedon rakentamiselle, projektityöskentelylle, tutkimukselle ja tiedon jakamiselle. Monipuolinen oppimisympäristö huomioi oppikokonaisuuksissa mediakasvatuksen, joka sisältää kriittisen, sosiaalisen ja luovan mediaosaamisen osana kokonaisvaltaista opetusta. Yhdessä koulujen kehittyvien kirjasto- ja tietopalvelujen sekä ajanmukaisten ja monipuolisten oppimateriaalipalveluiden kanssa rakentuu vahva pohja tiedonhallinnan taidoille ja tutkivalle työotteelle, joilla on suuri merkitys elinikäisen oppimisen kannalta. Espoon monimuotoinen luonto, kulttuurimaisema, rakennettu ympäristö, vireä kulttuuri ja elinkeinoelämä tarjoavat pohjan tutustua historiallisiin juuriin, nykypäivään ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Oppilaan edellytykset, eri ikäkaudet, erilaiset oppimistehtävät ja -tilanteet huomioiden Espoon perusopetuksessa käytetään monipuolisia ja 29/346

kulloiseenkin oppimistilanteeseen soveltuvia työtapoja. Opetuksen työtavoilla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja oppilaan oppimista ja vuorovaikutuskulttuurin kehittymistä. Edellä mainitut periaatteet huomioiden opettaja valitsee opetusmenetelmät, rakentaa oppimisympäristön ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Olarilaisuus Koulumme tavoitteena on olla avoin ja myönteinen työyhteisö, jossa asioista keskustellaan vapaasti. Työympäristönä pyrimme olemaan turvallinen, tasaarvoinen ja viihtyisä yhteisö. Näiden tavoitteiden saavuttaminen lähtee työn kunnioituksesta ja siitä näkemyksestä, että kaikkien työn tärkeys tunnustetaan. Olarin koulussa oppilaskuntaa ja kaikki henkilöstöryhmiä kuullaan yhteisistä asioista päätettäessä. Kouluyhteisömme kannustaa opettajia jatkuvaan työnsä ja ammattitaitonsa kehittämiseen. Yhteisön hyvinvointi Olarin koululle ja lukiolle on laadittu hyvinvointisuunnitelma. Sen tavoitteena on vakiinnuttaa kouluun ja lukioon käytänteet, joilla pyritään ehkäisemään syrjäytymistä. Tässä koulu toimii aina tiiviissä yhteistyössä kotien kanssa. Suunnitelma sisältää päihdesuunnitelman, kiusaamisen esto/ehkäisysuunnitelman sekä toimintamalleja erilaisissa kriisitilanteissa. Lisäksi suunnitelma auttaa tunnistamaan syrjäytymisen oireita ja antaa lähtökohtia syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn. Lisäksi määritellään oppilashuoltoryhmän toimintaperiaatteet ja kartoitetaan hyvinvoinnin ylläpitämisen kannalta keskeiset yhteistyöverkostot. Myös henkilöstön hyvinvointiin kiinnitetään aktiivisesti huomiota. Oppilas yhteisön jäsenenä Tunne yhteisöön kuulumisesta on tärkeä osa oppilaan hyvinvointia ja luo perustan myös oppimiselle. Yhteisöön sopeutumista edistetään ryhmäyttämällä oppilaat seitsemännen luokan alkuvaiheessa. 30/346

Ryhmäyttämispäivä toteutetaan yhteistyössä Espoon nuorisotoimen kanssa. Päivän aikana oppilaat tutustuvat toisiinsa ja rakentavat ryhmähenkeä leikkien ja harjoitusten avulla. Myös vanhemmat osallistuvat ryhmäyttämispäivään. Koulun aktiiviset yhdysoppilaat auttavat uusia oppilaita sopeutumaan koulun arkeen. He järjestävät kouluvuoden aikana seitsemäs luokkalaisille yhteisiä tilaisuuksia. Olarin koulussa kannustetaan oppilasta osallistumaan aktiivisesti yhteisön toimintaan omien taipumustensa mukaan. Olarin koululla ja lukiolla on yhteinen oppilaskunta, joka pyrkii pitämään huolta oppilaiden viihtyvyydestä. Oppilaskunta on myös tärkeä vaikutuskanava, sillä oppilaskunnan hallituksen edustajia kuullaan koulun yhteisistä asioista päätettäessä. Oppimaan oppiminen Olarilaisen näkemyksen mukaan oppiminen on prosessi, jossa oppilas on itse aktiivisena mukana. Oppiminen sujuu parhaiten, kun oppilas on subjekti, jonka oppimista opettaja tukee ja ohjaa. Oppilas tiedostaa vahvimmat oppimistyylinsä mutta on valmis käyttämään ja kehittämään muitakin oppimistapojaan sekä asettamaan itselleen tavoitteita. Oppimista tukee vuorovaikutus koulun sisällä ja sen ulkopuolella. Oppimaan oppiminen kehittyy kokemuksen ja harjoituksen myötä. Oppimaan oppiminen on kykyä ja valmiutta aiempaa opittua hyväksi käyttäen omaksua tietoa tai luoda uusia ajattelu- ja toimintamalleja. Oppimaan oppiminen edellyttää oppimisstrategioiden omaksumista ja tiedostamista. Oppiminen ja oppimaan oppiminen tukevat toisiaan ja kehittyvät käsi kädessä. Oppimaan oppimisessa oppilaita autetaan kehittymään itsenäisiksi siirtämällä heille vastuuta ja järjestämällä oppimiseen ohjaavia tilanteita. Oppijan itseohjautuvuus korostuu. Opettajan rooli muuttuu tiedon välittäjästä oppimaan ohjaavaksi ja oppilaiden osuus työn suunnittelussa ja arvioinnissa kasvaa. 31/346

Oppimistilanteessa oppilaita aktivoidaan sisäisillä ja ulkoisilla motivaatioilla, jotka ovat toisiaan täydentäviä. Sisäisesti motivoitunut oppilas on tietoinen opiskelusta ja sen merkityksestä ja hän asettaa suurempia vaatimuksia ja odotuksia itselleen. Sisäinen motivaatio on lähtöisin oppilaasta itsestään, jolloin syyt käyttäytymiseen ovat seurausta itsensä toteuttamisen ja kehittämisen tarpeista. Ulkoinen motivaatio on riippuvainen ympäristöstä. Hyvällä oppijalla on myönteinen asenne oppimiseen. Hän kokee olonsa turvalliseksi oppimistilanteissa ja hän on valmis oppimaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Hänen itseluottamuksensa antaa rohkeutta oppimisprosessiin. Hän osaa myös hyödyntää aiemmin oppimaansa ja rakentaa omaksumansa skeeman pohjalta uusia ajattelumalleja. Hän on valmis arvioimaan omaa oppimistaan ja tarvittaessa muuttamaan käytänteitään. Kehittyessään oppilas ottaa enemmän ja enemmän vastuuta oppimisestaan ja pystyy suunnittelemaan omaa oppimistoimintaansa. Oppimaan oppimisen tavoitteena on tukea oppilasta kehittymään itseohjautuvaksi oppijaksi ja auttaa häntä tiedostamaan omaa oppimisprosessiaan siten, että hän pystyy asettamaan omia oppimistavoitteita, soveltamaan tilanteen mukaan erilaisia oppimistyylejä sekä arvioimaan suorituksiaan asettamiinsa tavoitteisiin nähden. Pyrkimyksenä on kehittää oppilaan kriittistä ajattelua ja oma-aloitteisuutta sekä antaa hänelle hyvät tiedonhankintavalmiudet. Oppimisprosessin aikana oppijan yhteistyö- ja ongelmanratkaisutaidot harjaantuvat. Oppilas oppii yhdistämään uutta asiaa aiempaan tieto- ja kokemusvarastoonsa ja ymmärtämään teorian ja käytännön suhteen. Oppimaan oppimisessa arviointi kohdistuu oppimisprosessiin, jolloin arvioidaan oppijan kykyä etsiä, käsitellä ja omaksua tietoa. Oppimistilanteessa saavutukset, onnistumisen ja edistymisen kokeminen ovat sisäistä palautetta, joka on keskeinen kannustetekijä. On mahdollista, että oppilas luulee ymmärtäneensä asian tai ratkaisseensa ongelman, vaikka näin ei olisi tapahtunut. Silloin korostuu opettajan antama ulkoinen palaute. Tarkoituksenmukainen palaute suorituksesta tai tuloksesta voi ohjata oman prosessin metakognitiivisia arviointitapoja realistisempaan suuntaan. 32/346

Opettajan suorittaman arvioinnin lisäksi jokainen oppilas arvioi omia suorituksiaan. Itsearviointi on työtapa, johon kuuluvat oppilaiden itsensä toteuttamat arvioinnit menneistä ja tulevista oppimistilanteista, kokemuksista, valmiuksista ja erilaisista vaihtoehdoista 3.5.1 Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa 33/346

Niveltäminen Olarin koulussa Oppilashuoltoryhmä huolehtii alakoulusta yläkouluun siirtymiseen liittyvästä niveltämisestä. Oppilashuoltoryhmän jäsenet tapaavat alakoulujen luokanopettajia ja erityisopettajia toukokuussa. Näissä tapaamisissa siirretään oppimisen kannalta tärkeitä tietoja ja keskustellaan mm. oppilaiden luokkasijoittelusta ja erityisen tuen tarpeesta. Kuudensien luokkien oppilaat tutustuvat uuteen kouluunsa toukokuun aikana. Yhtärit pitävät tutustumispäivän ohjaavan opettajan johdolla. Vanhempainiltaan toukokuussa kutsutaan tulevat oppilaat vanhempineen, illassa kerrotaan opiskelusta yläkoulussa. Oppilaat saavat esitteen, johon on koottu tärkeitä asioita koulunkäynnistä. Tulevat luokanvalvojat esitellään oppilaille mahdollisuuksien mukaan. Opintojenohjaaja ja yhtärit esittelevät koulurakennuksen. Seitsemänsien luokkien luokanvalvojat tapaavat alakoulun luokanopettajia syys-lokakuun vaihteessa. Tapaamisessa keskustellaan oppilaiden sopeutumisesta kouluun ja opiskelusta. Painotusluokille pyrkivien kuudensien luokkien oppilaiden huoltajat kutsutaan tammikuussa vanhempainiltaan, jossa esitellään painotusta, opiskelua yläkoulussa ja koulun toimintakulttuuria. Seitsemäsluokkalaisten vanhemmille pidetään vanhempainilta lokakuun puolivälissä. Vanhempainillassa huoltajat saavat tietoa opiskelusta yläkoulussa, tapaavat luokanvalvojan ja oppilashuoltoryhmän jäseniä. Yhdeksänsien luokkien oppilaille järjestetään mahdollisuus tutustua toisen asteen oppilaitoksiin. Opintojenohjaaja antaa kysyttäessä yksilöllisesti tietoja jatko-opintopaikoista. 3.6 Opinnoissa etenemisen periaatteet Eteneminen vuosiluokittain Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän suorittaa hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden tai aineryhmien opinnot. Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, 34/346

vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä on hylätty. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuuksia voidaan antaa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla yksi tai useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Jos suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä voidaan tehdä ehdollinen päätös. Suoritustilaisuus tulee tällöin järjestää viimeistään kyseisen lukuvuoden heinäkuun loppuun mennessä. Päätöksessä mainitaan ne oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia. Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat. Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan tai vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa Kun oppilas opiskelee yhdysluokalla tai ryhmässä, jossa on useamman vuosiluokan oppilaita, hänen oppimistaan arvioidaan yleensä suhteessa hänen oman vuosiluokkansa opinto-ohjelman mukaisiin tavoitteisiin. Mikäli opetus järjestetään yhdysluokilla ns. vuorokursseina tai yhtä lukuvuotta laajempina opintokokonaisuuksina, kuten esimerkiksi alkuopetusluokilla, suoritetaan arviointi opintokokonaisuuksittain. Oman oppimissuunnitelman laatiminen selkiyttää opinnoissa etenemistä ja edistymisen arviointia. Kun oppilas etenee oman opinto-ohjelman mukaan, opetussuunnitelmassa määritellään ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden aloittamiselle. Jos oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaan, hänet voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. 35/346

36/346

Opinnoissa etenemisen periaatteet Olarin koulussa Oppilas opiskelee normaalisti luokkamuotoisessa opetuksessa silloin, kun hän on jäänyt luokalleen. Hän saa samoin perustein erityisopetusta, kuin muutkin oppilaat. Oppimäärän suorittaminen Oppiaineet arvioidaan pääsääntöisesti kursseittain. Oppilaalle ei voi jäädä todistukseen yhtään hylättyä kurssisuoritusta. Silloin kun oppilas on siirtynyt seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi edellisen vuosiluokan kursseja suorittamatta, tulee hänen suorittaa hylätyt kurssit. Hän voi suorittaa hylätyn kurssin opettajan kanssa sovitulla tavalla, kesällä järjestettävässä suorituksessa tai lukuvuoden aikana. Oppilaalle pyritään järjestämään tukiopetusta ja erityisopetusta. Oppilaan luokalle jättämisestä tai hänen siirtämisestään seuraavalle vuosiluokalle silloin kun hänellä on suorittamattomia kursseja päättää opettajain kokous kuultuaan ensin vanhempia. Erillisen kokeen oppiaineen suorittamiseksi voi järjestää aineenopettaja itsenäisesti. Toukokuun loppupuolella järjestetään yhteinen koetilaisuus niille oppilaille, joilla on suorittamattomia tai hylättyjä kursseja. Näitä kursseja on oikeus suorittaa myös kesällä järjestettävässä kokeiden suoritustilaisuudessa. 37/346

4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Oppimisen ja kasvun tuki perustuu kolmiportaiseen malliin yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodostaessa asteittain vahventuvat tukirakenteet. Tukirakenteen ydintehtävä on varmistaa opetussuunnitelmassa oppilaalle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Tukirakenteiden yleiset kuntakohtaiset periaatteet on kuvattu luvussa 4.1. Opetuksen ja koulunkäynnin tuen järjestämisen lähtökohtana espoolaisessa perusopetuksessa on jokaisen oppilaan ja yksittäisen opetusryhmän vahvuudet sekä oppimisen tuen tarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki käsitteenä tarkoittaa oppimisen ja koulunkäynnin esteiden poistamista niin yksilö- kuin ryhmätasolla. Toimenpiteet voivat olla opetusmenetelmällisiä, opetusmateriaaliin kohdistuvia tai oppimisympäristöön, henkilökunnan määrään tai ryhmän koostumukseen kohdistuvia. Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot määritellään opetussuunnitelmassa luvussa viisi. Heti tuen tarpeen ilmetessä kaikilla oppilailla tuen tasosta riippumatta on oikeus riittävään kasvun ja oppimisen tukeen. Tuen tarpeen arvioimiseksi oppilaiden tarpeiden arvioinnin sekä oppilaan tuntemuksen tuleekin olla luonteeltaan jatkuvaa, jotta tuki voidaan aloittaa ajoissa, etteivät oppilaan kasvun tai oppimisen vaikeudet kasaudu tai monimuotoistu. On huomioitava, että tuki voi olla tarpeen myös yksittäisen oppilaan erityisvahvuuksien edistämiseksi. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa ja tuen tarpeen mukaisesti muuttuvaa. Koulun rehtorilla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa sekä tuen toteutumiseksi tarvittavien toimintatapojen kehittymisestä. Koulun pedagogisen toimintakulttuurin tulee mahdollistaa annettavan tuen vaikuttavuus. Huoltajan kanssa tehdään yhteistyötä lyhyellä tähtäimellä annettavan tuen tavoitteiden saavuttamiseksi ja pitkällä tähtäimellä kodin ja koulun kasvatustavoitteiden samansuuntaistamiseksi vuoropuhelun kautta. 4.1 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Espoon suomenkielisessä perusopetuksessa 38/346

Opetussuunnitelmassa määriteltävä tuki on aina suhteessa opetukselle asetettuihin kasvun ja oppimisen tavoitteisiin. Tavoitteet määrittävät sisällöt ja menetelmällistä harkintaa tehdessään opettajan tulee huomioida jokaisen oppilaan vahvuudet ja mahdolliset tuen tarpeet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Espoon suomenkielisessä opetuksessa tuki määritellään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti kolmiportaisena. Oppilaan kasvun ja oppimisen tuki jakaantuu siten yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Yleinen tuki Laadukas opetus ja mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina koulupäivinä on yleisen tuen perusta ja jokaisen oppilaan oikeus. Laadukkaaseen opetukseen kuuluu paitsi hyvin suunniteltu ja toteutettu opetus ja sen arviointi, myös asianmukainen oppimisympäristö ja sen ylläpito sekä oppilashuollollinen työ. Yleisen tuen aikana huomioidaan oppilaiden valmiudet ja vahvuudet ja suunnitellaan sekä opetus että mahdolliset tukitoimet näiden mukaisesti. Lähtökohtana ovat lainsäädännön ja opetussuunnitelman perusteiden asettamat kasvun ja oppimisen yleiset tavoitteet sekä jokaisen oppilaan yksilölliset tarpeet. Hyvin suunnitellun ja toteutetun opetuksen ja oppimisympäristön lisäksi käytettäviä tukimuotoja ovat mm. oppimista ja koulunkäyntiä vaarantavien tekijöiden varhainen tunnistaminen, tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, ohjaus, avustajan työpanos, oppilashuollollinen työ ja oppilashuollon tuki, opetuksen eriyttäminen sekä yksilöllinen tuki, samanaikaisopetus, opettajien yhteistyö, opetusryhmien joustava ryhmittely ja tarvittaessa oppimissuunnitelma. Joustava ennakointi edellyttää opettajilta ja muulta henkilökunnalta hyvää oppilaantuntemusta, jotta oppilaan yksilölliset tarpeet voidaan kohdata jo ennen tehostetun tuen tarvetta. Eriyttämisellä huomioidaan oppilaiden yksilöllisiä oppimisedellytyksiä. Eriyttämisellä tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaista oppiaineen sisältöä, muotoa, opetusmenetelmää tai havainnollistamistapaa varioidaan tai muokataan. Oppilaiden erilainen oppimiskyky sekä mahdolliset vaikeudet tai erityiset vahvuudet otetaan huomioon opetuksen ja oppimisen suunnittelussa. 39/346

Eriyttäminen voi olla yksilöllistävää, jolloin pyrkimyksenä on tukea oppilaiden luontaista kehitystä heidän omien edellytystensä pohjalta. Eriyttäminen voi olla myös yhtenäistävää eriyttämistä, jolloin pyritään saavuttamaan yhteiset tavoitteet ryhmän sisällä erilaisia menetelmiä käyttämällä. Eriyttämisen keinoja ovat mm. oppiaineksen laajuuden, etenemisnopeuden, vaikeusasteen ja itseohjautuvuuden vaihtelu, teoreettisuuden ja käytännöllisyyden asteen vaihtelu sekä erilaisten työtapojen käyttäminen. Opettaja voi vaihdella oppimiseen ja opettamiseen käytettävää aikaa tai opetettavan aineksen laajuutta ja syvyyttä. Myös opetusmenetelmät ja materiaalit voivat olla eriytettyjä. Eriyttämistä voidaan toteuttaa joustavilla, mutta ei pysyvillä, ryhmittelyillä. Opetusryhmiä voidaan väliaikaisesti ryhmitellä pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla osana oppilaalle annettavaa yleistä tukea. Mikäli ryhmittelyä katsotaan tarvittavan väliaikaista pidemmäksi ajaksi, on oppilaalle tehtävä oppimissuunnitelma ja harkittava tulisiko opetus järjestää tehostettuna tukena. Koulun toimintakulttuuri ja sen toimintatavat edistävät koulun tehtävän vaatimaa yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista oppilaiden, opettajien ja oppilaiden sekä koko henkilöstön välillä. Luokan sisäinen vuorovaikutuskulttuuri nähdään tärkeänä osana yleistä tukea, ja opettajan tehtävänä onkin ohjata ryhmää toimimaan siten, että sen vuorovaikutus edistää jokaisen oppilaan oppimista. Kodin ja koulun yhteistyön kokonaisuutta on kehitettävä suunnitelmallisesti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kasvun ja oppimisen tuen muotojen suunnitteluun huoltajan, opettajan ja ikätaso huomioiden oppilaan kanssa. Yleinen tuki Olarin koulussa Erilaisen oppimiskyvyn omaavat oppilaat otetaan huomioon käyttämällä vaihtelevia opetusmenetelmiä sekä opetuksessa esimerkiksi visuaalisia ja konkreettisia materiaaleja. Opetuksen suunnittelutyössä auttavat esim. lähtötasotestit sekä joustavat ryhmittelyt. Oppilaan omien taitojen arvioinnissa auttavat itsearviointien toteuttaminen eri oppiaineissa. Oppilaan viihtyvyyttä tuetaan yhteisen toiminnan kautta. Tällaista toimintaa ovat mm. 7. luokkien ryhmäytyspäivät, teemapäivät, projektit, kilpailut ja KULPS-retket. Tehostettu tuki 40/346

Tehostetun tuen ensisijainen tavoite on ohjata ja opettaa oppilasta siten, että saadun tuen jälkeen yleisen tuen tukirakenne olisi riittävä. Tehostetulla tuella pyritäänkin ehkäisemään ongelmien kasvaminen, monimuotoistuminen ja kasautuminen. Mikäli yleinen tuki ei riitä takaamaan oppilaan edistymistä ja koulunkäynnin tukea voidaan pedagogisen arvion laadinnan ja oppilashuoltoryhmän harkinnan jälkeen järjestää opetus hänelle tehostetun tuen mukaisena. Tehostetun tuen tunnusmerkkejä ovat tarvittavien tukitoimien säännöllisyys tai useiden tukimuotojen samanaikainen tarve. Luonteeltaan tuen tulee olla vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleisen tuen aikana, ja tukimuotojen käyttöä tulee tapauskohtaisesti huolellisesti harkita. Olarin koulu: Kun tehostetun tuen tarve on havaittu oppilaalla, kokoontuu häntä opettavien aineenopettajien ryhmä laatimaan pedagogisen arvion. Tehostettua tukea annetaan tehdyn pedagogisen arvion perusteella koulun resurssien mukaisesti. Tehostetun tuen tarkoituksena on pitää oppilas oppimisen tilassa. Käytettäviä keinoja ovat: pienryhmät, samanaikaisopetus, laaja-alainen erityisopettaja, avustajat ja mahdollisesti sivarit, eriyttävä opetusmateriaali, kuten selkokirjat ja muu erityismateriaali sekä jatkuvasti joustava ja muuttuva ryhmärakenne. Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagoginen arvio laaditaan Espoon kaupungin lomakkeelle. Pedagogisessa arviossa kuvataan: - oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen tilanne kokonaisuutena - oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksesta - oppilaan vahvuudet - koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvät keskeiset vaikeudet - arvio siitä, millaisilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea. Oppilaan opettajat laativat yhdessä kirjallisen pedagogisen arvion Espoon kaupungin lomakkeelle. Prosessin vastuuhenkilöinä ovat alakoulussa luokanopettaja ja laaja-alainen erityisopettaja yhdessä, sekä vastaavasti 41/346

yläkoulussa luokanvalvoja ja laaja-alainen erityisopettaja yhdessä. Arvion laatijat hyödyntävät tarvittaessa muiden oppilasta opettavien käsityksiä arvionsa pohjana. Yhteistyö oppilaan ja huoltajien kanssa on välttämätöntä sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Tarvittaessa arvion laatimiseen käytetään myös muita asiantuntijoita. Pedagogisen arvion laatimisessa voidaan hyödyntää oppilaalle oppimisen tueksi tehtyä lukutesti ALLUa. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan palaaminen yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Rehtori vastaa ja tekee päätökset tehostetun tuen järjestämisestä ja toteutumisesta Mikäli päädytään tehostetun tuen tarpeellisuuteen, pedagogisen arvion laatijat tekevät oppimissuunnitelman, joka käsitellään huoltajien ja edellytystensä mukaisesti oppilaan kanssa. Oppilaan ja huoltajan kanssa keskustellaan miten oppilas ja huoltajat voivat osallistua tavoitteiden saavuttamiseen ja varmistetaan, että kaikki osapuolet ymmärtävät, mihin suunnitelmalla pyritään sekä milloin ja millä kriteereillä suunnitelman eteneminen tarkistetaan. Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan oppilaalle, jonka kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen (9 v.) tai pidennetyn (11 v.) oppivelvollisuuden piirissä. Erityisen tuen tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltainen ja suunnitelmallinen tukeminen siten, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa sekä saada jatko-opintokelpoisuuden. Kaikki perusopetuksen muut tukimuodot ovat erityisen tuen aikana käytettävissä. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen päätöstä. Oppilashuoltoryhmä tekee hakemuksen erityisen tuen tarpeesta. Hakemuksen allekirjoittaa koulun rehtori. Erityisen tuen antamisesta tekee hallinnollisen päätöksen viranhaltija, jolle se Espoon suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan delegointipäätöksen mukaan kuuluu. 42/346

Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Kuitenkin erityisen tuen päätös tarkistetaan 2., 4. ja 6. vuosiluokan aikana. Kuudennen luokan oppilaiden osalta tuen tarkistaminen tehdään soveltuvin osin vastaanottavan yläkoulun kanssa. Siirtymävaiheen yhteistyö määritellään osana opetussuunnitelmaa täydentävää Espoon ohjaussuunnitelmaa sekä edelleen koulukohtaisessa ohjaussuunnitelmassa. Päätös on hallintolain mukainen päätös, johon on liitettävä valitusosoite. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Erityisen tuen tarkastamista varten on laadittava uusi pedagoginen selvitys. Mikäli erityisen tuen tarvetta ei enää ole, tulee tehdä päätös erityisen tuen lopettamisesta ja oppilaan opetus järjestetään tehostettuna tukena. Päätöksen tekee se viranomainen, jolle se Espoon suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan delegointipäätöksen mukaan kuuluu. Erityistä tukea on mahdollista saada erityisluokalla, osittain erityisluokalla sekä mahdollisuuksien mukaan muun opetuksen yhteydessä kuitenkin huomioiden oppilaan etu, oppimisvalmiudet ja opiskelupaikalle asetettavat erityisvaatimukset. Erityiseen tukeen siirtyminen edellyttää pääsääntöisesti sitä edeltävää tehostetun tuen vaihetta. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksestä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn takia voida antaa muuten. Perusopetuksen aikana erityisen tuen päätös ilman tehostetun tuen antamista tulee perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin ennakoimattomien olosuhdemuutosten jälkeen. Olarin koulussa oppilashuoltoryhmä aloittaa heti lukuvuoden alussa uusien 7.luokkalaisten tuen tarpeen kartoittamisen sekä luokkakohtaiset tapaamiset. Siirtymävaiheen yhteistyötä tehdään nivelpalavereiden muodossa. Erityisestä 43/346

tuesta on siirretty oppilaita myös takaisin tehostettuun / yleiseen tukeen, jos oppimiskyky mahdollistaa sen. Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Pedagoginen selvitys laaditaan Espoon kaupungin lomakkeelle. Oppilaan opettaja tai opettajat laativat selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppimissuunnitelmaa. Pedagogisen selvityksen laatimisessa voidaan hyödyntää oppilaalle oppimisen tueksi tehtyä lukutesti ALLUa. Pedagogisessa selvityksessä kuvataan: - oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen tilanne kokonaisuutena - oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksesta - oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet - arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea - perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän. Pedagogisen selvityksen laatimisprosessin vastuuhenkilöinä ovat alakouluissa luokanopettaja ja laaja-alainen erityisopettaja yhdessä, yläkouluissa luokanvalvoja ja laaja-alainen erityisopettaja yhdessä. Yhteistyö oppilaan ja huoltajien kanssa on välttämätöntä sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Arvion laatijat käyttävät tarvittaessa oppilasta opettavien käsityksiä selvityksensä pohjana. Tarvittaessa arvion laatimiseen käytetään myös muita asiantuntijoita. Pedagoginen selvitys käsitellään oppilashuoltoryhmässä sekä yhdessä huoltajan ja oppilaan kanssa. Huoltajan tai lapsen laillisen edustajan ja oppilaan kuulemisesta on oltava kirjallinen selvitys erityisen tuen esityksen liitteenä. Arvio tukijärjestelyistä voi sisältää mm. opetus- ja ohjaushenkilömäärien, oppilashuollollisen toiminnan, opetusmenetelmien ja työtapojen, materiaalien, tarvittavien välineiden sekä muiden tarvittavien palveluiden kuvailua. 44/346

Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmisteluun tulee tarvittaessa hankkia lausunto psykologilta, lääkäriltä tai kuraattorilta. 4.2 Yksilölliset suunnitelmat 4.2.1 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Oppimissuunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Oppimissuunnitelma laaditaan Espoon kaupungin lomakkeelle. Jokaiselle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmaa käytetään osana yleistä tukea, kun arvioidaan, että oppilaan oppiminen sitä edellyttää, ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana. Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan. Suunnitelma lisää opettajien tietoisuutta oppilaan tilanteesta ja helpottaa siten kunkin opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä sekä kodin kanssa tehtävää yhteistyötä. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelman tarkoituksena on myös, että oppilas oppii vähitellen ottamaan vastuuta opiskelustaan ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Suunnitelma antaa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille. Oppimissuunnitelman avulla ei oppiaineen oppimäärää voida yksilöllistää. Oppimäärän yksilöllistäminen vaatii erityisen tuen päätöksen. Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Oppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Opetus voidaan järjestään siten, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti. Päätöksen vuosiluokkiin jakamattomasta opetuksesta tekee koulun rehtori kuultuaan opettajia, oppilasta ja huoltajia. Jos oppilaalle tehdään päätös opetuksen järjestämisestä vuosiluokkiin jakamattomana, tulee hänelle laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava oppilaan opintokokonaisuudet ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. 45/346

Erityisistä opetusjärjestelyistä tulee tehdä hallintopäätös, minkä jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien oppilas voidaan ottaa oppilaaksi joustavan perusopetuksen opetusryhmään, minkä jälkeen hänelle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan tällöin oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa oppimisympäristöissä sekä soveltuvin osin aikaisemmin mainitut asiat. Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea Jokaiselle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppilaan tavoitteet ja tukitoimet hyödyttävät oppilaan oppimista ja kasvua. Oppilaan opiskelua voidaan myös syventää ja laajentaa oppimissuunnitelman avulla, silloin kun se on perusteltua oppilaan valmiuksien kannalta. Yleisen tuen aikana oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: - oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet - oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet - opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa - pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki - fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut - moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet - yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki - edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi - suunnitelman laatimiseen osallistuneet. Oppimissuunnitelman laativat luokanopettaja tai luokanvalvoja, tarvittaessa yhdessä laaja-alaisen erityisopettajan ja muiden oppilasta opettavien opettajien kanssa. Oppilashuollon asiantuntijoita voidaan käyttää apuna suunnitelman laatimisessa. Oppimissuunnitelmassa määritellään sen tarkistamis- ja arviointiaikataulu. Oppimissuunnitelma tehdään 46/346

mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä huoltajan ja oppilaan kanssa ja samalla mietitään miten huoltaja voi auttaa oppilasta saavuttamaan tavoitteet. Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Oppimissuunnitelma laaditaan oppilaalle tehostetun tuen päätöksen jälkeen. Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Tehostetun tuen vaiheessa opiskelun ja tukitoimien järjestelmällistä suunnittelua käytetään tukemassa oppilaan oppimista, kasvua ja kehitystä. Oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Espoossa oppimissuunnitelman laativat luokanopettaja tai luokanvalvoja yhdessä laaja-alaisen erityisopettajan ja muiden oppilasta opettavien opettajien kanssa. Tarvittaessa käytetään oppilashuollon asiantuntijoita apuna suunnitelman laatimisessa. Oppimissuunnitelmassa määritellään sen tarkistamis- ja arviointiaikataulu. Suunnitelman laadinnassa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti jo aiemmin osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa ja samalla mietitään miten huoltaja voi auttaa oppilasta saavuttamaan tavoitteet. Oppilaan osuus suunnittelussa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille. Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: - oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet - oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet 47/346

- opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa - pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki - fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut - moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet - yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki - edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi - suunnitelman laatimiseen osallistuneet. Tehostettu tuki suunnitellaan oppimissuunnitelmassa yksittäiselle oppilaalle kokonaisuutena ja siinä määritellään annettava tuki pitkäjänteisesti. Oppimissuunnitelmassa tulee myös harkita, miten voidaan todeta tehostetun tuen vaikuttavuus ja milloin tuen antaminen voidaan lopettaa. Kaikki perusopetuksen yleiset tukimuodot ovat edelleen käytettävissä ja ne tuleekin huomioida oppimissuunnitelmaa laadittaessa. Mikäli tehostetun tuen piirissä oleva oppilas saavuttaa asetetut tavoitteet, tulee opettajien, oppilashuoltoryhmän, huoltajan ja oppilaan yhdessä harkita, tuleeko hänen tehostettu tukirakenteensa purkaa ja opetus järjestää yleisenä tukena. Jos tehostetun tuen toimet eivät auta oppilasta ja ongelmat kasvavat, monimuotoistuvat tai kasautuvat, tulee harkita oppilaan opetuksen järjestämistä erityisellä tuella. Oppimissuunnitelma erityisen tuen aikana Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan oppimissuunnitelman sijasta henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelma esitellään tarkemmin luvussa 4.2.2. Oppimissuunnitelma Olarin koulussa 48/346

Yleisen tuen oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma, kun huoli oppilaan oppimisesta herää. Yksittäinen opettaja ilmaisee huolensa oppilaan tilanteesta luokanvalvojalle, joka on yhteydessä oppilashuoltoryhmään. Oppimissuunnitelman laatimisessa ovat mukana oppilas ja huoltajat sekä erityisopettaja, kyseinen aineenopettaja ja luokanvalvoja. Mukaan otetaan muita asiantuntijoita tarpeen mukaan. Oppimissuunnitelma käsitellään huoltajan kanssa vähintään kerran lukuvuodessa. 4.2.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Suunnitelma laaditaan Espoon kaupungin lomakkeelle. Suunnitelma tehdään lukuvuodeksi kerrallaan, mutta sitä tulee tarkistaa aina oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Kokemukset käytetyistä opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista voidaan kirjata henkilökohtaiseen opetuksen järjestämisen suunnitelmaan, ja hyödyntää tätä tietoa suunnitelman toteutumista arvioitaessa. Jos erityisen tuen oppilas integroidaan erityisestä tuesta tehostettuun tukeen, tulee hänen HOJKS:aansa kirjata integraation tavoitteet, arviointi ja tarkistamisaikataulu. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisesta vastaa Espoossa luokanopettaja tai luokanvalvoja yhdessä laajaalaisen erityisopettajan kanssa tai erityisluokanopettaja. HOJKS laaditaan yhdessä oppilasta opettavien opettajien ja huoltajan, edellytystensä mukaisesti oppilaan sekä tarvittaessa koulun oppilashuollon kanssa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma tai vastaava sitä voidaan hyödyntää suunnitelmaa laadittaessa huoltajan yksilöidyllä luvalla. Huoltajan kanssa mietitään kuinka hän voi olla oppilaan oppimisessa apuna tavoitteiden saavuttamisessa. Suunnitelmaan merkitään tarkistamis- ja arviointiaikataulu. Tarkistaminen ja arviointi tehdään yhdessä huoltajan ja tarvittaessa oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa. 49/346

HOJKS-palaverin kokoonkutsujana toimii alakoulussa luokanopettaja ja yläkoulussa luokanvalvoja. Huoltajat saavat ennen HOJKS-palaveria täytettäväksi esitietolomakkeen, joka on liite HOJKS:aan. Koulun rehtori on vastuussa siitä, että oppilaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma tulee asianmukaisesti laadituksi. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. HOJKS on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. HOJKS:n tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: - oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet - oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet - oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät - opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä - oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet - edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi - pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki - fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut - erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet - kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/ tai erityisopetuksen ryhmässä - kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen ryhmässä pääsääntöisesti opiskeleva oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä - moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet - kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan ohjauksesta ja valvonnasta 50/346

- oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa - yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki - suunnitelman laatimiseen osallistuneet. Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, HOJKS:aan kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi: - luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt - edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi niissä oppiaineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Mikäli oppilas opiskelee toiminta-alueittain, HOJKS:aan kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi: - kuvaus toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan yksilöllisistä tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä toiminta-alueittain - edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi toiminta-alueittain Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. HOJKS-asiakirjaan voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat. HOJKS:aan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Olarissa HOJKS: Luokanvalvoja sopii erityisopettajan, oppilaan ja huoltajan kanssa yhteisestä tapaamisesta, jossa keskustellaan HOJKS-asiakirjan sisällöstä ja oppilaan tuen tarpeesta sekä opiskelun tavoitteista. Luokanvalvoja kartoittaa tuen tarvetta oppilasta opettavien opettajien ja tarvittaessa oppilashuoltoryhmän avulla. HOJKS kirjoitetaan asianmukaiselle lomakkeelle. Kaikki oppilasta opettavat ovat velvollisia tutustumaan HOJKSasiakirjaan. 51/346

5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 5.1.1 Tukiopetus Tukiopetuksen keskeinen tavoite on ehkäistä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyviä vaikeuksia ennakolta niin, ettei oppilas jää pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Oikein ajoitettu ja mitoitettu laadukas tukiopetus vähentää osaltaan erityisen tuen tarvetta. Tukiopetuksella voidaan tukea oppilaan edistymistä oppiaineissa tai aineryhmissä tai esimerkiksi vahvistaa hänen työskentelytaitojaan. Tukiopetusta annetaan oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy, tai oppituntien ulkopuolella. Espoon suomenkielisen perusopetuksen kouluissa noudatetaan tukiopetuksen järjestämisessä kolmiportaista asteikkoa: tukiopetus yleisen tuen aikana, tukiopetus tehostetun tuen aikana ja tukiopetus erityisen tuen aikana. Tukiopetusjärjestelyt kirjataan koulun opetussuunnitelmaan ja tarpeen mukaan sitä täsmennetään lukuvuosisuunnitelmassa. Tukiopetuksen oppilaskohtaiset tavoitteet ja järjestelyt kirjataan tehostetun tuen aikana oppilaan oppimissuunnitelmaan ja erityisen tuen aikana HOJKS:aan. Mikäli oppilaalle on yleisen tuen aikana tehty oppimissuunnitelma, tukiopetus ja sen tavoitteet merkitään siihen. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat voivat saada yleisen tukiopetuksen lisäksi heille kohdennettua tukiopetusta joko suomen kielellä tai mahdollisuuksien mukaan oppilaan omalla äidinkielellä. Maahanmuuttajien tukiopetus on tarkoitettu oppilaille, joiden tuen tarve johtuu oppilaan puutteellisesta suomen kielen taidosta tai opiskeluvalmiuksista sekä aikaisemmasta koulunkäyntihistoriasta. Tämä tukiopetus voi olla myös jatkuvaa, koko lukuvuoden kestävää toimintaa, jolle on varattu aika oppilaan työjärjestykseen. Kodin ja koulun välisen yhteistyön merkitys korostuu kaikissa oppimisen ja kasvun tukeen liittyvissä asioissa. On tärkeää, että haasteet tunnistetaan ajoissa ja oppilaan tarvitsema tuki suunnitellaan yhdessä huoltajien kanssa. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetuksen tarpeen perusteineen harkitsee opetusta antava opettaja. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa tukiopetuksen 52/346

hyödyllisyydestä ja merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille. Tukiopetusta pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajan kanssa. Tarkoituksena on, että koulun ja kodin samansuuntainen tavoite parantaa annettavan tukiopetuksen vaikuttavuutta. Kouluyhteisön tulee tiedottaa tarjoamistaan tukiopetusmahdollisuuksista sekä huolehtia osaltaan tiedonvälityksestä myös tukiopetuspalveluja käyttävän yksittäisen oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Olarin koulussa aineenopettaja, laaja-alainen erityisopettaja tai erityisopettaja voi antaa tukiopetusta yleisen tuen, tehostetun tuen ja erityisen tuen aikana. Tuen tarve voi syntyä esimerkiksi poissaolojen tai heikon koulumenestyksen takia. Tukiopetuksen keskeinen tavoite on antaa yksilöllistä ohjausta, jonka avulla oppilasta pyritään auttamaan, ettei hän jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvien vaikeuksien takia. Tukiopetusta voidaan antaa yksittäiselle oppilaalle tai pienryhmälle siinä määrin, kun oppilas sitä tarvitsee. Tukiopetuksen kesto ja määrä arvioidaan kunkin oppilaan kohdalla erikseen. Olarin koulussa tukiopetusta annetaan yleensä muulloin kuin oppituntien aikana. 5.1.2 Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikainen erityisopetus on oppilaan kasvua, kehitystä ja oppimista tukevaa työtä, johon jokaisella oppilaalla on oikeus sitä tarvitessaan ja jota annetaan tuen jokaisella tasolla. Osa-aikaisen erityisopetuksen avulla vahvistetaan oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvittavia perustaitoja ja ehkäistään vaikeuksia opetuksen keinoin mahdollisuuksien mukaan jo ennakolta. Erityisopettajan roolissa painottuvat oppilaan ja oppilaiden opetuksen toteuttamisen lisäksi luokanopettajan/aineenopettajan konsultointi ja ohjaus sekä samanaikais- tai tiimiopettajana toimiminen. Osa-aikaista erityisopetusta samanaikaisopetuksena annettaessa on ryhmää ohjattava niin, että ryhmän vuorovaikutus edistää kaikkien oppilaiden oppimista. Osa-aikaista erityisopetuksen toimintamuotoina kaikilla tuen tasoilla on samanaikais-, pienryhmä- ja tai yksilöopetus sekä muita koulun opettajia konsultoiva tuki. Opetus- ja toimintamuotoja tulee käyttää vaihdellen huomioiden oppilaan tai hänen opetusryhmänsä erilaiset tuen tarpeet. 53/346

Toiminnalla pyritään ensisijaisesti ehkäisemään vaikeuksien syntymistä sekä tarvittaessa tuetaan uusien toimintamallien syntymistä yksilö ja ryhmätasolla. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Erityisopettaja kartoittaa yhdessä luokanopettajien ja aineenopettajien kanssa ketkä tarvitsevat osa-aikaista erityisopetusta ja millaista osa-aikaista erityisopetusta tarvitaan. Oppilaan saama osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja oppilaan oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Huoltajan tuki opetuksen onnistuneessa toteuttamisessa on keskeinen ja siksi yhteistyö huoltajan kanssa kaikilla tuen tasoilla on tärkeää. Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisen suunnittelussa ja toteuttamisessa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös oppilashuoltoryhmän jäsenten kanssa. Osa-aikainen erityisopetus yleisen tuen aikana Osa-aikaisen erityisopetuksen aikana vahvistetaan oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvittavia perustaitoja. Oppilaan oppimisen vaikeuksiin vaikuttavia tekijöitä tulee arvioida ja oppilaan tulee saada tarvittaessa osaaikaista erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta tulee antaa myös, mikäli oppilas tarvitsee tukea erityislahjakkuutensa perusteella. Osa-aikainen erityisopetus tehostetun tuen aikana Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona yleensä vahvistuu. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan aiemmin saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen jatkossa. Arvion pohjalta oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, jossa kuvataan oppilaan tarvitseman osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja järjestäminen. Osa-aikainen erityisopetus erityisen tuen aikana Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös erityisen tuen vaiheessa opiskellessaan erityisryhmässä tai opiskellessaan yleisopetuksen ryhmässä. Silloin, kun oppilaan opetus järjestetään yleisopetuksen ryhmässä, on osaaikainen erityisopetus tukimuotona erityisesti samanaikaisopetuksena 54/346

toteutettuna keskeinen. Oppilaan aiemmin saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen arvioidaan osana pedagogista selvitystä. Oppilaan tarvitseman osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja järjestäminen kuvataan HOJKS:ssa. Olarin koulussa osa-aikainen (laaja-alainen) erityisopettaja konsultoi muita aineenopettajia, osallistuu OHR-työskentelyyn, on mukana HOJKSien ja oppimissuunnitelmien ja pedagogisten arviointien ja suunnitelmien tekemisessä. Hän toimii tarvittaessa samanaikais- sekä rinnakkaisopettajana tai pitää pienryhmä- tai yksilöopetusta. Samanaikais- ja rinnakkaisopetusta voi antaa myös aineenopettaja. Erityisopettaja hoitaa yhdessä koulupsykologin kanssa oppilaiden oppimiseen liittyvät tarvittavat testaukset. Erityisopettajan työaikaan lasketaan mukaan konsultointiaikaa ja OHRtyöaikaa. Matematiikassa järjestetään kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla opetus siten, että ryhmäkoot muodostetaan tuen tarpeen mukaan, kuitenkin siten, että kaikki ryhmät ovat perusopetusryhmiä pienemmät. 5.1.3 Maahanmuuttajien määräaikainen opetus (MMO) Espoossa maahanmuuttajien määräaikaisella opetuksella tarkoitetaan valmistavasta opetuksesta perusopetukseen siirtyneelle oppilaalle annettavaa määräaikaista tehostettua tukea. Koulun oppilashuoltoryhmä arvioi valmistavasta opetuksesta perusopetukseen siirtyvän oppilaan tuen tarpeet ennen perusopetukseen siirtymistä. Mikäli oppilashuoltoryhmä arvioi, että oppilas ei selviydy perusopetuksessa ikätasoaan ja edellytyksiään vastaavasti suomi toisena kielenä -opetuksen, tukiopetuksen, osa-aikaisen erityisopetuksen ja muiden koulun tukitoimien avulla, voidaan oppilaalle hakea maahanmuuttajien määräaikaisen opetuksen tukea (MMO). Poikkeuksellisesti tukea voidaan hakea myös maahanmuuttajataustaiselle perusopetuksen oppilaalle, mikäli oppilaan koulunkäyntitausta on rikkonainen tai hän ei ole aikaisemmin saanut tarvittavaa tukea. 55/346

Oppilashuoltoryhmä tekee hakemuksen Suomenkielisen opetuksen tulosyksikköön. Oppilas voi saada maahanmuuttajien määräaikaista opetusta enintään kahden lukuvuoden ajan. Päätös tehdään lukuvuodeksi kerrallaan. Mikäli yläkouluikäisen oppilaan koulunkäynnin taustatiedot ovat puutteelliset, voidaan opetus järjestää erillisissä MMO-ryhmissä. Näille oppilaille tehdään hallintopäätös oppilaspaikan osoittamiseksi. Päätöksen tekee viranhaltija, jolle se Espoon suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan delegointipäätöksen mukaan kuuluu. Kaikille maahanmuuttajien määräaikaista opetusta saaville oppilaille laaditaan oppimissuunnitelma yhteistyössä huoltajien kanssa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa opetuksen alkamisesta. Oppimissuunnitelman laatiminen ja sisältö kuvataan tarkemmin luvussa 4.2.1. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS OLARIN KOULUSSA Olarin koulu ottaa huomioon eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden erityistarpeet yksilö- ja tapauskohtaisesti. Oppilaat saavat suomen kielen opetusta äidinkielen ja kirjallisuuden oppitunneilla Olarin koulussa. Lisäksi Espoo tarjoaa oman äidinkielen opetusta. Tarpeen mukaan annetaan tuki- ja erityisopetusta kaikissa oppiaineissa. Kielten opetuksen ohella eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden kulttuurista identiteettiä pyritään vahvistamaan oman uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetuksella sekä erilaisten kulttuurisesti painotettavien tilaisuuksien avulla. 5.1.4 Erityisopetus Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet oppivelvollisuuden suorittamiseen edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereittensa kanssa. Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue ja sen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Oppilaan, jolle on tehty erityisen tuen päätös, opetus annetaan erityisopetuksena hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) mukaisesti. HOJKS on erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa ohjaava pedagoginen asiakirja. HOJKS:n laatimisessa hyödynnetään soveltuvin osin tehostetun tuen aikana laadittua oppimissuunnitelmaa sekä pedagogisen selvityksen yhteydessä kerättyjä tietoja sekä mahdollista kuntoutussuunnitelmaa mikäli sen käytölle on huoltajan yksilöity lupa. 56/346

Erityisopetuksen antamisen perusteista, suoritettavista arvioinneista ja tukitoimien toteuttamisesta tai niiden muutoksista neuvotellaan aina huoltajan kanssa ennen päätöksen tekemistä. Huoltajan kanssa yhteistyötä tehtäessä tulee erityisesti varmistaa, että huoltaja/t saavat oikean kuvan suunnitelluista toimenpiteistä. Huoltajan kanssa tulee käydä läpi esimerkiksi huoltajan yksilöidyn kirjallisen suostumuksen merkitys oppilasta koskevan asian käsittelyssä sekä yhteistyön merkitys oppilaan kasvun ja kehityksen tukemisessa. Erityistä tukea on mahdollista saada erityisluokalla, osittain erityisluokalla sekä mahdollisuuksien mukaan muun opetuksen yhteydessä kuitenkin huomioiden oppilaan etu, oppimisvalmiudet ja opiskelupaikalle asetettavat erityisvaatimukset. Erityisen tuen aikana käytettävissä ovat erityisopetuksen lisäksi yleisen ja tehostetun tuen tukimuodot. Oppilaalla on edelleen oikeus tukiopetukseen ja osa-aikaiseen erityisopetukseen. Oppilashuollon ja avustajatoiminnan tarvetta tulee arvioida oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen esteiden lieventämiseksi tai estämiseksi. Opettajan tulee käyttää oppilaiden erilaisia tarpeita tukevia pedagogisia menetelmiä ja työskentelytapoja. Toimiminen yhteistyössä kodin kanssa on erityisopetuksessa toteutettavan erityisen tuen aikana keskeistä ja sitä tulee toteuttaa suunnitelmallisesti. Olarin koulun HOJKS-palavereissa oppilasta ja vanhempia rohkaistaan ottamaan aktiivinen rooli, jotta oppilas ei ole kohde vaan oman oppimisensa omistaja. Oppilas oppii ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Luokkamuotoisessa erityisopetuksessa olevia oppilaita pyritään integroimaan mahdollisuuksien mukaan normaaliopetukseen. Integroinnista päättää oppilashuoltoryhmä (OHR), joka laatii integrointisuunnitelman. 5.1.5 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Tavoitteena ennen oppiaineen yksilöllistämistä on tukea oppilaan opiskelua yleisen ja tehostetun tuen avulla sekä keskittymällä oppiaineen ydinsisältöihin. Mikäli edes ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, voidaan yhden tai useamman aineen oppimäärä yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelutekniikka eivät voi olla perusteena oppimäärän yksilöllistämiseen. 57/346

Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Oppiaineen vapauttamiseen tulee olla erityisen painava lääketieteellinen tai oppilaan oppimiskykyyn liittyvä peruste. Oppiaineen yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Rehtori vastaa hakemuksen laatimisesta. Opetuksen toteuttaminen kuvataan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset ja se voi perustua erilaajuisiin oppimääriin. Oppiaineen yksilöllistäminen voidaan tehdä, mikäli oppilaalla ei ole pedagogisen ja psykologisen sekä tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteella edellytyksiä selviytyä opiskelusta opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Vapauttamisesta voidaan päättää erityisen tuen päätöksen yhteydessä tai erillisenä päätöksenä. Päätös on perusopetuslain 18 tarkoitettu hallintopäätös, joka tulee perustella. Päätöksen erityiseen tukeen siirtymisestä ja oppiaineen yksilöllistämisestä tekee se viranhaltija, jolle se Espoon suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan delegointipäätöksen mukaan kuuluu. Oppiainesta vapautetun oppilaan kokonaistuntimäärä ei saa pienentyä, vaan hänelle on järjestettävä muuta opetusta tai ohjattua toimintaa. 5.1.6 Pidennetty oppivelvollisuus Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta, jollei perusopetuksen oppimäärää ole sitä ennen suoritettu. Hallinnollinen päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Pidennetyssä oppivelvollisuudessa lapsi aloittaa oppivelvollisuuteen kuuluvan opiskelun sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja oppivelvollisuus kestää 11 vuotta. Pidennys muodostuu aina oppivelvollisuuteen kuuluvasta esiopetuksesta. Pidennetyssä oppivelvollisuudessa oppilaalla on mahdollisuus vapaaehtoiseen esiopetusvuoteen varhaiskasvatuksen esiopetusryhmässä 58/346

sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta. Oppivelvollisuuden suorittamisen hän aloittaa esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta. Kuusivuotiaan esiopetus järjestetään pääsääntöisesti varhaiskasvatuksen esiopetusryhmässä oppilaalle laaditun henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. Suunnitelman laativat esiopetusta opettava lastentarhanopettaja ja opetustoimen erityisopettaja yhdessä. Oppivelvollisuuden alkaessa kuusivuotiaana oppilaalle tehdään erityisen tuen päätös, jossa päätetään, opiskeleeko oppilas oppiaineittain yleisen vai yksilöllistetyn oppimäärän, oppiainekokonaisuuksittain, toiminta-alueittain vai vapautetaanko oppilas jonkin oppiaineen opiskelusta kokonaan. Päätöksessä päätetään samalla lapsen opetusryhmä ja mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Pidennettyyn oppivelvollisuuteen voidaan siirtää myös silloin, kun oppilas on jo aloittanut perusopetuksessa. Siirron tulee tällöin perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin jonkin ennakoimattoman tapahtuman seurauksena. Oppivelvollisuutta ei tällaisessa tapauksessa pidennetä perusopetuksen loppupäästä vaan oppilas jatkaa opiskeluaan ikätasoisessa ryhmässä. 5.1.7 Toiminta-alueittain opiskelu Opetus voidaan järjestää toiminta-alueittain silloin, kun opetusta ei voida oppilaan vaikea vamman tai sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain tai yksilöllisesti laaditun oppimäärän mukaisesti. Toiminta-alueet voivat sisältää yksittäisen oppiaineen sisältöjä ja tavoitteita oppilaiden vahvuuksien mukaisesti. Samassa opetusryhmässä voi olla oppilaita useilta eri luokka-asteilta. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Yksittäistä toiminta-aluetta ei voida tarkastella irrallisena muiden alueiden kehittymisestä. Jokaisen toiminta-alueen kehittyminen ja taitojen karttuminen on sidoksissa muiden alueiden kehittymiseen. Toiminta-alueet sisältävät useita osa-alueita. Osa-alueiden tavoitteet arvioidaan yksilötasolla siten, että henkilökohtaiseen opetuksen 59/346

järjestämiseen koskevaan suunnitelmaan (HOJKS) määritellään ne vaiheet, jotka tähtäävät tavoitteen saavuttamiseen. Opetusta suunniteltaessa oppilaan lähtötaso, fyysiset, psyykkiset ja toiminnalliset vahvuudet ja rajoitteet huomioidaan. Oppilaan yksilöllistä tapaa oppia eri aistikanavien kautta tuetaan kaikessa opetuksessa. Oppilaan yksilöllisen oppimisprosessin lähtökohtana on lapsen oikeus tasapainoiseen ja yksilölliseen kasvuun. Opetus suunnitellaan kokonaisvaltaisesti korostaen jatkuvuutta ja osallisuutta ympäröivän kouluyhteisön toimintaan. Opetuksen sisällössä otetaan huomioon oppilaan ikätaso. Kaiken opetuksen tavoitteena on, että oppilas kykenee yleistämään oppimiaan taitoja omassa elämässään. A MOTORISET TAIDOT Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta sekä edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä. Samalla vahvistetaan oppilaan minäkuvaa ja itsetuntoa. Opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan fyysinen ja motorinen kehitys, terveydentila ja mahdolliset rajoitukset. Opetuksessa tulee hyödyntää ympäröivä luonto ja vuodenajat, lähiympäristö ja lähialueen liikuntapalvelut sekä koulun tarjoamat mahdollisuudet ja resurssit. Motoristen taitojen kehittäminen on jaettu seuraaviin osa-alueisiin: 1) motoristen taitojen suunnittelu ja ohjaus, 2) kehon tuntemus, 3) tasapaino ja koordinaatio, 4) rytmi, 5) kestävyys ja lihasvoiman kehittäminen. 1.1. Motoristen taitojen suunnittelu ja ohjaus - Oppilasta tuetaan ohjaamaan omaa toimintaansa. - Oppilas oppii monipuolisesti sekä kokonais- että hienomotorisia perustaitoja. - Oppilas kokee liikunnan iloa ja saa virikkeitä liikunnan harrastamiseen. 1.2. Kehon tuntemus - Oppilas tiedostaa oman kehonsa ja sen osat. - Oppilas hahmottaa oman kehonsa suhteessa itseensä, ympäristöönsä sekä toimintaan. - Oppilas tiedostaa ja harjoittelee erilaisia liikkumistapoja. - Oppilas tutustuu eri liikuntavälineisiin. 60/346

1.3 Tasapaino ja koordinaatio - Oppilas kontrolloi omaa kehoaan. - Oppilas oppii silmän ja käden/jalan koordinaatiotaitoja. 1.4 Rytmi - Oppilas oppii käyttämään kehon rytmiä liikkeissään ja toiminnassaan. 1.5 Kestävyys ja lihasvoiman kehittäminen - Oppilas harjaantuu havaintomotorisissa ja motorisissa perustaidoissaan. - Oppilas pyrkii ylläpitämään ja kehittämään peruskuntoaan. KESKEISIÄ SISÄLTÖJÄ JA MENETELMIÄ - perusliikuntataidot kuten kävely, juoksu, hypyt, ryömiminen, konttaaminen, keinuminen, kieriminen ja kiipeäminen - sensomotorinen liikunta - voiman säätelyn harjoituksia (puristaminen, tavaroiden kantaminen, nostaminen, koskettaminen) - koordinaation harjoittelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä - musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tansseja - pallottelua (mm. vierittäminen, heittäminen, kiinniotto, pompottaminen) - luontoliikuntaa - talviliikuntaa - veteen totuttautumista ja uintiharjoituksia - liikunnallisia ja vuorovaikutteisia leikkejä. B KIELI JA KOMMUNIKAATIO Kommunikaatiotaitojen oppimisen tavoitteena on orientoitumisreaktion muodostuminen ja sen pohjalle rakentuva erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen. Tavoitteena on, että oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itsekin muita ryhmän oppilaita ja aikuisia. Oppilaalle turvataan mahdollisuus itselleen luonteenomaisia tapoja kommunikoida. Oppilaalle tulee olla käytettävissä vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä, joita voivat olla esimerkiksi viittomat ja osoittaminen, kuvat, kirjoitettu teksti, konkreettiset esineet ja kokonaisvaltainen kehon viestintä. Kaikessa opetuksessa ymmärretään 61/346

kielen ja ajattelun merkitys, jota tuetaan eri menetelmin. Kieli ja kommunikaatio jaotellaan seuraaviin osa-alueisiin: 1) kielellinen tietoisuus, 2) ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen, 3) kommunikaation keinot, 4) kirjainten, sanojen ja lauseiden tunnistaminen ja käyttö. 2.1. Kielellinen tietoisuus - Symbolifunktion kehittyminen - Oppilas ymmärtää kommunikaation merkityksen ja voiman. - Oppilas ymmärtää kielen ja kommunikaation vuorovaikutuksellisen merkityksen. 2.2. Ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen - Oppilas ymmärtää hänelle suunnattua kommunikaatiota. - Oppilas osaa tehdä kommunikaatioaloitteita sekä ylläpitää kommunikaatiotaan. - Oppilas harjoittelee keskustelutaitoja. 2.3 Kommunikaation keinot - Oppilas ymmärtää ja oppii tarvittaessa käyttämään vuorovaikutuksen tukena hänelle luontaista tapaa kommunikoida. - Oppilas ymmärtää ja käyttää kommunikaatiomenetelmiä eri tilanteissa. 2.4 Kirjainten, sanojen ja lauseiden tunnistaminen ja käyttö - Oppilas ymmärtää puhetta tukevien ja korvaavien menetelmien symboloivan merkityksen. - Oppilas laajentaa käsite- ja sanavarastoaan. 62/346

KESKEISIÄ SISÄLTÖJÄ JA MENETELMIÄ - orientoituminen tilanteeseen suuntaamalla katse, keskittymällä olennaiseen ja rauhoittuminen tilanteeseen - suualueen motoriikan aktivointi ja harjoittelu - oman kommunikaatiokeinon käyttäminen ja vahvistaminen eri tilanteissa - käsitteiden harjoittelu, ylä- ja alakäsitteet - erilaisiin kirjallisuuden muotoihin tutustuminen, kuten runot, lorut, riimittely, sadut, tietotekstit ja eri kirjallisuuden lajit - keskustelu-, vuorovaikutus- ja ilmaisulliset leikit ja harjoitukset - sanan äännerakenteen harjoittelu - kirjaimiin tutustutaan eri aistien avulla ja edetään yksilöllisesti sanatasoiseen tunnistamiseen - kirjaston käyttö. C SOSIAALISET TAIDOT Sosiaalisten taitojen oppimisen tarkoituksena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen sosiaalisissa suhteissa ja erilaisissa esineympäristöissä. Sosiaalistumisprosessia ohjaavina tekijöinä ovat oppilaan muodostama kuva ympäristöstä ja omasta itsestään sekä ympäristön häneen kohdistamat odotukset. Tunteiden kehittymisen lähtökohtana ovat tarve tuntea hellyyttä ja turvallisuutta, ymmärtää ja tulla ymmärretyksi, tarve olla yhdessä muiden kanssa ja kuulua johonkin yhteisöön, tarve tutkia, kokeilla ja vaikuttaa ympäristöön, tarve oppia ja selviytyä itsenäisesti. Oppilaan itsetuntemusta tuetaan luomalla edellytykset onnistumisen kokemuksiin ja vahvistamalla myönteistä sosiaalisen oppimisen ilmapiiriä. Tavoitteisiin pyritään harjoittamalla sosiaalisia taitoja aluksi aikuisen ja sitten lasten välisissä vuorovaikutustilanteissa. Sosiaaliset taidot sisältävät 1) vuorovaikutustaidot ja 2) itsehallinnan taidot. 3.1. Vuorovaikutustaidot - Oppilas osallistuu erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin. - Oppilas etenee sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa omien edellytystensä mukaisesti. 3.2. Itsehallinnan taidot - Oppilas oppii tekemään valintoja erilaisissa tilanteissa. 63/346

- Oppilas noudattaa sovittuja sosiaalisia sääntöjä. - Oppilas oppii sopeutumaan muutoksiin. - Oppilas oppii hallitsemaan ja kontrolloimaan omaa käyttäytymistään. KESKEISIÄ SISÄLTÖJÄ JA MENETELMIÄ - vuorovaikutusharjoitteet, -leikit ja -pelit - ryhmätilanteissa oleminen (istuminen paikoillaan, odottaminen, toisen huomioonottaminen) - tottuminen koulun eri vuorovaikutustilanteisiin (välitunti, juhlat, ruokailu) - oikean ja väärän toimintatavan tunnistaminen ja harjoitteleminen - hyvät käytöstavat (kiittäminen, anteeksipyytäminen ja tervehtiminen) - yhteisten sääntöjen noudattaminen - tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen - sosiaalisissa tilanteissa sopivan käytöksen harjoittelu - retket, kaupassakäynti ja muut koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt. D PÄIVITTÄISTEN TOIMINTOJEN TAIDOT Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintaan ja edistää hänen omatoimisuuttaan ja itsenäisyyttään. Päivittäisten taitojen harjoittelu luo mahdollisuuksia motoristen taitojen, kielen ja kommunikaation, sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Näin yleistetään opeteltuja taitoja päivittäisiin tilanteisiin. Näitä ovat 1) terveys ja turvallisuus, 2) arkipäivän elämän taidot, 3) asuminen ja vapaa-aika sekä 4) ympäristössä liikkuminen. 4.1. Terveys ja turvallisuus - Oppilas toimii terveyttä ylläpitävällä tavalla. - Oppilas huomioi vaaratilanteet. - Oppilas oppii noudattamaan sääntöjä. 4.2. Arkipäivän elämän taidot - Oppilas oppii itsenäiseen ruokailuun liittyviä taitoja ja maistaa /syö erilaisia ruokia. - Oppilas oppii pukeutumiseen ja riisuutumiseen liittyviä taitoja. - Oppilas oppii henkilökohtaiseen hygieniaan liittyviä taitoja. - Oppilas noudattaa omaa päiväjärjestystään. 64/346

4.3. Asuminen ja vapaa-aika - Oppilas osallistuu päivittäisiin askareisiin (vaatehuolto, ruoanlaitto, siivous yms.). - Oppilas oppii soveltamaan omaksumiaan taitoja eri tilanteissa (koti, tilapäishoito, harrastukset). - Oppilas harjaantuu käyttämään vapaa-aikaansa mielekkäästi. 4.4. Ympäristössä liikkuminen - Oppilas harjaantuu liikkumaan omien kykyjensä mukaan. - Oppilas tutustuu eri kulkuvälineisiin ja eri ympäristöihin. KESKEISIÄ SISÄLTÖJÄ JA MENETELMIÄ - Taidoissa harjaantuminen liitetään luonnollisena osana jokapäiväisiin liikkumis-, ruokailu-, pukeutumis- ja siisteyskasvatustilanteisiin. - Mahdollisuuksien mukaan oppilasta ohjataan osallistumaan myös kodin ja koulun askareisiin sekä hahmottamaan eri tiloja, liikkumaan niissä ja tutustumaan lähiympäristöön ja sen luontoon. - Kotitalous. E KOGNITIIVISET TAIDOT Kognitiivisilla taidoilla tarkoitetaan tietojen vastaanottamista, hankkimista, muokkaamista, taltioimista, mieleen palauttamista ja tiedon soveltamista sekä ongelmanratkaisua. Oppimisprosessissa on keskeistä mallista oppiminen ja jäljittelytaitojen (kielellinen ja motorinen) kehittyminen. Opetuksella pyritään siihen, että oppilas oppii oman toimintansa kautta jäsentämään hankkimaansa tietoa sekä yhdistämään asioita ja tapahtumia mielekkäällä tavalla. Oppiaineiden sisällöt voivat olla osa kognitiivisten taitojen opettelua. Kognitiivisten taitojen osa-alueet ovat: 1) aistien stimulointi ja harjoittaminen, 2) luokittelu ja valintojen tekeminen 3) ongelmanratkaisu ja 4) syy- ja seuraussuhteet. 5.1. Aistien stimulointi ja harjoittaminen - Oppilas aktivoituu käyttämään eri aistejaan - Oppilas oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden 65/346

hahmottamiseen. 5.2. Luokittelu ja valintojen tekeminen - Oppilas oppii luokittelemaan samanlaiset sekä erottelemaan erilaiset asiat / esineet - Oppilas oppii tekemään valintoja eri vaihtoehtojen välillä. 5.3 Ongelmanratkaisu - Oppilas tulee tietoiseksi esineiden pysyvyydestä aistiensa avulla. - Oppilas havaitsee ja paikallistaa esineet/ asiat ja ymmärtää niiden väliset suhteet. - Oppilas oppii käyttämään välineitä päämääräänsä pyrkiessään. - Oppilas ymmärtää esineiden väliset suhteet, käsittelyn ja hallinnan. 5.4 Syy- ja seuraussuhteet - Oppilas ymmärtää omien ja/tai muiden toimintojen seuraukset. - Oppilas ennakoi tulevia tapahtumia ja niiden järjestyksiä signaalien (esim. esine, kuva, ele) avulla. KESKEISIÄ SISÄLTÖJÄ JA MENETELMIÄ - asioiden yhteyden opettelu ja ymmärtäminen liittämällä ne arjen kokemuksellisiin tilanteisiin eri aistikanavia hyödyntäminen - aistiharjoitteet - kuvataiteelliset menetelmät eri aihealueiden käsittelyssä - tietokoneavusteinen opetus - vuodenaikojen vaihtelu ja niiden vaikutus ympäröivään luontoon eri oppiaineita hyödyntäen - aikakäsite, kuten tunti, päivä, viikko, kuukaudet ja vuosi - sään havainnointi - esineiden luokittelua, vertailua ja järjestämistä toiminnallisin menetelmin - rakentelu ja kokoaminen - avaruudellisten suhteiden hahmottaminen ajassa ja tilassa - mittaaminen - numeron tunnistaminen, lukumäärien harjoittelu ja lukujonon hahmottaminen arjen toiminnoissa (kalenteri) - kappaleiden ja kuvioiden tunnistaminen 66/346

- tutustuminen yleisimpiin eläimiin ja kasveihin kokemuksellisesti - keskeisimpien kirkkovuoden juhliin tutustuminen ja osallistuminen. 5.1.8 Ryhmämuotoinen yksityisopetus Ryhmämuotoinen yksityisopetus on osa yleisen tuen rakennetta, kuitenkin siten, että opetuksessa käytetään joustavasti tehostetun tuen menetelmiä. Ryhmämuotoisen yksityisopetuksen järjestämiseksi oppilaasta on lähettävässä koulussa laadittava pedagoginen arvio, siten kuin siitä on määrätty. Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma yhdessä huoltajien ja oppilaan kanssa. Siinä on määriteltävä myös suunnitelman arviointi- ja tarkistusaikataulu. Ryhmämuotoisen yksityisopetuksen tavoitteena on syrjäytymisvaarassa olevan oppilaan opiskelutaitojen kehittäminen, elämänhallintaan vaadittavien taitojen tehostaminen ja opintojen suorittaminen hyväksytysti niin, että hän saavuttaa peruskoulun oppimäärän ja näin varmistaa mahdollisuutensa jatkoopintoihin. Opetuksessa noudatetaan pääsääntöisesti yleisopetuksen opetussuunnitelmaa, poikkeuksena yksilöllistetyt oppiaineet. Yksilöllistämisestä on tehtävä erityisen tuen päätös. Prosessi on kuvattu luvussa 5.1.5. Ryhmämuotoinen yksityisopetus on tarkoitettu sellaisille 7.-9. vuosiluokkien oppilaille, joiden opiskelu on keskeytynyt tai keskeytymässä, tai ei ole muuten sujunut yleisopetuksessa tai muissa erityisopetuksen muodoissa. Syynä voivat olla elämänhallintataitojen puute, psyykkiset tai sosiaaliset ongelmat ja keskittymiskyvyttömyys. Tällöin vaarana on, että oppilas ei saavuta peruskoulun oppimäärää oppivelvollisuusiän aikana. Oppilaalle suunnitellaan aikataulu, jonka mukaan hän etenee vuosiluokkiin jakamattoman opetuksen mukaan. Oppilas voi suorittaa valinnaisaineita joustavasti omassa ryhmässään, integroituna yleisopetukseen tai muissa oppimisympäristöissä. 67/346

Opetus järjestetään enintään 9 oppilaan ryhmässä, jossa oppilaat opiskelevat lukuaineita noin 3 oppituntia päivässä vähintään 15 oppituntia viikossa. Oppilaat käyvät koulua joka päivä, aamu- tai iltapäivävuorossa. Opinto-ohjauksessa päävastuu on ryhmän opettajalla. Koulun opinto-ohjaaja antaa asiantuntija-apua yhteisvalintaan liittyvissä asioissa ja pitää 9. luokkalaisille tähän tarvittavan opetuksen. Opinto-ohjaaja toimittaa yhteishakuun liittyvän materiaalin ja antaa tarvittaessa yksilöohjausta. Espoolaisen ryhmämuotoisen yksityisopetuksen oppilasvalinnan kriteerit ovat: oppilaalla on hoitokontakti oppilaan motivaatio suorittaa peruskoulun oppimäärä oppilaan kyky itsenäiseen opiskeluun oppilaalla ei ole taipumusta hallitsemattomaan aggressiiviseen käyttäytymiseen oppilaalla ei ole laajoja oppimisvaikeuksia oppilaalla ei ole hallitsematonta päihteiden käyttöä Oppilaan hakuprosessista vastaa oppilaan sen hetkinen koulu. Hakulomakkeeseen tulee liittää: asiantuntijalausunto (lääkärin / psykologin lausunto, kuraattorin sosiaalinen selvitys) tehdyt tutkimukset (kuraattori, opinto-ohjaaja, psykologi) oppilaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma oppilaan pedagoginen arvio oppilashuoltoryhmän selvitys, jossa käy ilmi oppilaan vahvuudet ja heikkoudet oppilaan koulunkäyntihistoria, todistukset luokkien 7-9. suoritetuista opinnoista selostus sen hetkisen koulun kurssivalinnoista ja opintojen jaksotuksesta mahdollinen aikaisempi oppimissuunnitelma tai henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma tiedonsiirtolomake Hakemuksen valmistellaan yhteistyössä opetusta antavan koulun rehtorin ja suomenkielisen opetuksen tulosyksikön edustajan kanssa. 5.1.9 Kuntouttava ja sairaalaopetus 68/346

Kuntouttava opetus Kuntouttava opetus on erityisen tuen opetusta, joka on tarkoitettu kuntoutuville sairaalakoulusta palaaville oppilaille, joille normaalissa erityisopetuksen ryhmässä saatava tuki ei ole riittävä. Näillä oppilailla on tai on ollut hoitokontakti lasten/nuorisopsykiatriseen hoitoon. Kuntouttavan opetuksen järjestämiseksi oppilaasta laaditaan pedagoginen selvitys, siten kuin siitä on määrätty sekä HOJKS yhdessä huoltajien ja oppilaan kanssa. Siinä on määriteltävä myös suunnitelman arviointi- ja tarkistusaikataulu. Kuntouttavan opetuksen tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltainen ja suunnitelmallinen tukeminen siten, oppilas voi suorittaa oppivelvollisuuden sekä saada jatko-opintokelpoisuuden. Keskeistä opetuksessa on oppilaan opiskelu- ja elämänhallintataitojen karttuminen, niin että oppilas pystyy palaamaan kotikouluunsa joko yleis- tai erityisopetuksen ryhmään. Opetuksessa noudatetaan oppilaan kokonaistilanne huomioon ottaen pääsääntöisesti yleisopetuksen opetussuunnitelmaa. Toimintaan sisältyy yksilöllinen opetus, tehostettu ryhmämuotoinen sosiaalisten taitojen harjaannuttamisohjelma ja tarvittaessa erityistyöntekijöiden tuki. Oppilaan kokonaiskuntoutumisesta vastaa koulun ja hoitavan tahon työntekijöistä koottu moniasiantuntijaryhmä. Kuntouttavan luokan oppilaan opinto-ohjaus on hyvin yksilöllistä ja tärkeätä mm. jatko-opintojen suunnittelussa. Päävastuu ohjauksesta on ryhmän opettajalla. Yläkoulun opinto-ohjaaja antaa asiantuntija-apua yhteisvalintaan liittyvissä asioissa ja pitää 9. luokkalaisille tähän tarvittavan opetuksen. Opinto-ohjaaja toimittaa yhteishakuun liittyvän materiaalin ja antaa tarvittaessa yksilöohjausta. Oppilaan hakuprosessista vastaa oppilaan sen hetkinen koulu. Hakulomakkeeseen tulee liittää: asiantuntijalausunto (lääkärin / psykologin lausunto, kuraattorin sosiaalinen selvitys) tehdyt tutkimukset (kuraattori, opinto-ohjaaja, psykologi) 69/346

oppilaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma oppilaan pedagoginen arvio oppilashuoltoryhmän selvitys, jossa käy ilmi oppilaan vahvuudet ja heikkoudet mahdollinen aikaisempi oppimissuunnitelma tai henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma tiedonsiirtolomake Hakemuksen valmistellaan yhteistyössä opetusta antavan koulun rehtorin ja suomenkielisen opetuksen tulosyksikön edustajan kanssa. Sairaalaopetus Jokaisella sairaalahoidossa olevalla oppivelvollisella lapsella ja nuorella on oikeus saada opetusta sairaalahoidon aikana. Jorvin sairaalassa opetuksesta vastaa Keinumäen koulu, joka on Espoon kaupungin erityiskoulu. Sairaalaopetus on oppilaan koulutilanteesta riippuen yleistä. tehostettua tai erityistä tukea. Sairaalakouluun sijoittuminen johtuu lääketieteellisistä syistä ja tuen muoto määrittyy pedagogisin perustein. Sairaalaopetuksen tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltainen ja suunnitelmallinen tukeminen siten, että oppilas voi käydä koulua sairaalahoidon aikana. Koulunkäynti sairaalahoidon aikana määräytyy oppilaan terveydentilan mukaan ja oppilas säilyttää oppilaspaikan lähettävässä koulussa. Lyhyiden tutkimus- ja hoitojaksojen aikana seurataan kotikoulun opetussuunnitelmaa mahdollisuuksien mukaan. Pitkäaikaishoidossa oleville lapsille ja nuorille laaditaan oppimissuunnitelma tai tarvittaessa oppilaalle tehdään erityisen tuen päätös ja laaditaan sen mukaisesti HOJKS. Toimintaan sisältyy yksilöllinen opetus, tehostettu ryhmämuotoinen sosiaalisten taitojen harjaannuttamisohjelma ja tarvittaessa erityistyöntekijän tuki. Opetus tapahtuu joko pienessä ryhmässä tai yksilöllisesti. Oppilaan palatessa kotikouluun järjestetään tarvittavat tukimuodot. Sairaalakoulun oppilasvalinnan kriteerit ovat: 70/346

oppilas on tutkimuksissa tai hoidossa Jorvin sairaalassa oppilaan koulunkäynti ei onnistu psyykkisen sairauden vuoksi omassa koulussa tukitoimista ja toimenpiteistä huolimatta Hakemuksen valmistellaan yhteistyössä opetusta antavan koulun rehtorin ja suomenkielisen opetuksen tulosyksikön edustajan kanssa. 5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki 5.2.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Koulun kasvatusyhteisönä tulee olla yhteistyössä huoltajien kanssa. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä toteutetaan sekä yksilö- että yhteisötasolla. Yhteisöllinen taso toteutuu johtokuntatyöskentelyn ja koulu- ja luokkakohtaisten vanhempainiltojen kautta. Yhteistyötä voidaan tehdä myös koti- ja kouluyhdistysten ja vastaavien kanssa. Luokkatasoisen yhteistyön pohjarakenteena toimivat luokkakohtaiset vanhempainillat sekä mahdolliset luokkatoimikunnat. Yksittäistä oppilasta koskien yhteistyön keskiössä ovat huoltajatapaamiset sekä muu yhteistyö opettajien ja huoltajien välillä. Koulun on säännöllisesti mietittävä näiden rakenteiden toimivuutta ja riittävyyttä erityisesti perheiden elämää koskevissa muutostilanteissa. Kodin ja koulun välisen yhteistyön tavoitteena on saada aikaan motivoiva ja tukea antava ilmapiiri lapsen kasvulle, oppimiselle ja hyvinvoinnille sekä varmistaa, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Koulun henkilökunnan tulee tehdä aloitteellisina yhteistyötä kotien kanssa. Vastuu yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä ja yksittäisillä kouluilla. Huoltajalla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsestaan. Yhteistyötä edesauttaa se, että opettajat ja huoltajat tuntevat toisensa ja molemmilla kasvatusyhteisöillä on samansuuntainen käsitys oppilasta hyödyttävästä opetuksesta ja tuesta kouluyhteisön sisällä. Monipuolisella ja aktiivisella yhteistyöllä, kasvatuskumppanuudella, tuetaan oppilaan koulunkäyntiä ja lisätään oppilaiden turvallisuutta sekä ehkäistään koulukiusaamista ja muita lasten ja nuorten hyvinvointia haittaavia tekijöitä. Kasvatuskumppanuus kehittyy jatkumona varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja kouluun. 71/346

Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä tulee huomioida perheiden muuttuvat tarpeet, sekä yhteistoimintamuotojen kehittäminen vastaamaan näihin tarpeisiin ja tilanteisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi perherakenteissa tapahtuvat muutokset tai monikulttuuristen perheiden kanssa tehtävä työ. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien perheitten ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon maahanmuuttajaperheitten ja koulun välisen yhteistyön edistämiseksi Espoossa laadittu kehittämissuunnitelma. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, opintoihin liittyvästä arvioinnista, oppilaan tuen tarpeesta ja tuen saannin mahdollisuuksista ja huoltajan mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön, sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Kodin ja koulun yhteistyössä seurataan oppilaan poissaoloja. Luvattomista poissaoloista tulee ilmoittaa oppilaan huoltajille. Koulun tulee antaa tietoa oppilashuollon toiminnasta sekä kouluyhteisön toimintamalleista ja tiedottamiskäytännöistä erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa. Käsiteltäessä yksittäisen oppilaan tukeen liittyvää asiaa, oppilaan huoltajalle tulee antaa tietoa oppilasta koskevan tiedon käsittelyyn, tietojen saantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon liittyvistä kysymyksistä. Huoltajan kanssa tulee käydä läpi esimerkiksi huoltajan yksilöidyn kirjallisen suostumuksen merkitys oppilasta koskevan asian käsittelyssä. Vuorovaikutuksen tulee olla avointa ja aktiivista, sekä monipuolisia nykyaikaisia viestintämenetelmiä hyödyntävää. Viestintäjärjestelmät tukevat kodin ja koulun välistä kumppanuutta. Sähköisten järjestelmien avulla huoltajat voivat seurata oppilaan opintosuorituksia, tarkastella oppilaan poissaolotietoja, selvittää oppilaan poissaoloja, olla vuorovaikutuksessa opettajien kanssa sekä seurata koulun lähettämiä tiedotteita. Huoltajille tulee järjestää tilaisuuksia, joissa heillä on mahdollisuus tutustua lapsensa opettajiin ja saada tietoa oman lapsensa lukuvuoden koulutyöstä sekä sen toteuttamiseen liittyvistä periaatteista. Huoltajilla on oikeus ensimmäisen kouluvuoden aikana vähintään kahteen ja sen jälkeen lukuvuosittain vähintään yhteen henkilökohtaiseen tapaamiseen lapsensa luokanopettajan/luokanvalvojan kanssa. Huoltajille tulee tiedottaa jatkoopiskelumahdollisuuksista ja antaa tietoa perusopetuksen päättyessä jatko- 72/346

opintoihin siirtymisestä. Lisäksi huoltajilla on oikeus tavata koulun asiantuntijoita sekä oikeus saada yhteys koulun oppilashuoltoryhmän jäseniin. Huoltajilla on oikeus saada edustajansa koulujen johtokuntiin. Koulun johtokunnan eräänä tehtävänä on kehittää ja etsiä uusia keinoja kodin ja koulun yhteistyön tiivistämiseksi ja monipuolistamiseksi. Koulun tulee järjestää huoltajille mahdollisuus osallistua yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa koulun kasvatustyön tavoitteiden määrittelyyn koulun opetussuunnitelmaa laadittaessa tai muutettaessa. Näin annetaan huoltajille mahdollisuus osaltaan tukea oppilaiden tavoitteellista koulunkäyntiä, kasvua ja oppimista. Huoltajat osallistuvat opetuksen järjestämisen arviointiin mm. huoltajakyselyiden kautta. Useissa kouluissa toimii myös vanhempainyhdistyksiä, jotka omalta osaltaan hoitavat ja edistävät kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Huoltajia kannustetaan osallistumaan ja kehittämään koulun toimintaa. Tämä lisää osaltaan kouluyhteisön ja luokan hyvinvointia, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kodin ja koulun välinen yhteistyö Olarin koulussa Kodin ja koulun välinen saumaton yhteistyö on tärkeää oppilaan kasvun ja oppimisen kannalta. Kodin ja koulun yhteistyötä tuetaan järjestämällä henkilökohtaisia tapaamisia, vanhempainiltoja, sähköisten viestintäjärjestelmien avulla sekä johtokunnan ja Olarin koulu- ja kotiyhdistyksen toiminnan kautta. Seitsemännellä luokalla järjestetään luokanvalvojan johdolla henkilökohtainen keskustelutilaisuus, johon osallistuu oppilas huoltajiensa kanssa. Tapaamisissa käsitellään seuraavia keskeisiä teemoja: - oppilaan siirtyminen uuteen kouluun - oppilaan ihmissuhteet ja mahdolliset ristiriidat, kiusaamisen ennaltaehkäisy - koulutyö ja vapaa-aika, mahdolliset oppimisvaikeudet ja lisätuen tarve - parannustoiveita ja ehdotuksia koulun toimintaan Henkilökohtaisia tapaamisia järjestetään tarvittaessa myös muilla luokkaasteilla. Lisäksi huoltajilla on mahdollisuus tavata luokanvalvojaa ja aineenopettajia vanhempainilloissa ja koulun erilaisissa tapahtumissa. Olarin 73/346

koulussa järjestetään lukuvuosittain vanhempainilta, jossa vanhemmille tarjotaan mahdollisuus tavata kaikkia opettajia ja sopia opettajille henkilökohtaisia tapaamisaikoja. Vanhempainilloissa käsitellään sekä yleisiä vanhemmuuteen ja kasvatukseen liittyviä kysymyksiä että tiedotetaan kunkin luokka-asteen yleisistä ajankohtaisista asioista. Lisäksi pidetään luokkakohtaisia vanhempainkokouksia luokanvalvojan johdolla. Olarin koulussa järjestetään mahdollisuuksien mukaan lukuvuosittain myös koulupäivä, johon toivotaan seitsemännen luokan vanhempien osallistuvan oppilaan sijaan. Näin huoltajille tarjotaan mahdollisuus tutustua koulunkäyntiin oppilaan näkökulmasta. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä ylläpidetään myös tiedottamisella. Tiedottamisessa käytetään sekä sähköisiä viestintäjärjestelmiä (Wilma, sähköposti, koulun kotisivut) että suoria paperisia tiedotteita koulun tapahtumista ja erilaisia valmiita lomakkeita. Kukin luokanvalvoja vastaa oman valvontaluokkaansa koskevien yleisten asioiden tiedottamisesta, kukin aineenopettaja oman aineensa erityisasioiden tiedottamisesta ja oppilashuoltohenkilöstö yleisten oppilashuoltoasioiden tiedottamisesta. Wilma-järjestelmän avulla huoltajat voivat seurata paitsi koulun lähettämiä tiedotteita myös oppilaan opintosuorituksia, tarkastella oppilaan tulevia koepäivämääriä ja poissaolotietoja, selvittää oppilaan poissaoloja sekä olla vuorovaikutuksessa opettajien kanssa. Kodin ja koulun yhteistyökanavana on johtokunnan lisäksi myös Olarin kotija kouluyhdistyksen toiminta. Yhdistyksen hallituksen kokouksiin osallistuvat koulun edustajat asiantuntijajäseninä ja kokouksissa on tilaisuus käydä jatkuvaa keskustelua vanhempien ja koulun edustajien kesken. Yhdistys voi järjestää erilaisia tilaisuuksia yhteistyössä koulun kanssa. Luokkakohtaista yhteistyötä voidaan mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan pyrkiä edistämään kunkin luokan oppilaiden ja huoltajien muodostamien luokkatoimikuntien avulla. Luokkatoimikunnat järjestävät luokan sisäistä toimintaa kuten esimerkiksi retkiä ja leirikouluja. Luokanvalvojat avustavat luokkatoimikunnan perustamisessa, mutta eivät ole sen jäseniä. Vanhemmat vastaavat mahdollisen leirikoulun rahoituksen ja muun toiminnan järjestämisestä ja opettaja vastaa leirikoulun opetustyöstä. 5.2.2 Ohjauksen järjestäminen 74/346

Ohjaustoiminnan tarkoitus on tukea oppilaan onnistumista perusopetuksen eri vaiheissa, vahvistaa opiskelutaitoja ja itseohjautuvuutta sekä kehittää oppilaan ikätasoisia valmiuksia tehdä opintojaan koskevia valintoja perusopetuksen aikana ja sen jälkeen. Lisäksi perusopetuksen oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan osallisuutta, hyvinvointia, kasvua ja kehitystä siten, että oppilaan oppimaan oppimisen taidot kehittyvät. Ohjauksella tuetaan yhtenäisen koulupolun eheyttä ja jatkuvuutta. Koko koulun henkilöstön ohjaamana oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa pohjautuvia opiskelua, koulutusta ja työelämää koskevia päätöksiä. Henkilökohtaisella ohjauksella tuetaan oppilasta pohtimaan ja sitä kautta löytämään itselleen sopivimmat jatko-opinto ja työelämämahdollisuudet. Huoltajien kanssa tehdään yhteistyötä huoltajatapaamisissa, vanhempainilloissa sekä sähköisiä viestimiä käyttäen. Yhteistyössä ovat mukana opettajat, luokanvalvoja sekä tarvittaessa oppilashuoltohenkilöstö. Yhteistyötä tehdään mm. koulunkäyntitaitojen ohjaamisessa ja kehittämisessä sekä valinnaisaineisiin ja työelämään tutustumiseen liittyvissä asioissa. Erityisen tärkeää yhteistyö on siirtymävaiheissa esiopetuksesta peruskouluun, peruskoulun sisällä ja siirtymisessä toiselle asteelle sekä yhteishakuprosessissa 9.-10. luokilla. Erityisesti siirtymävaiheen prosesseissa huoltajien lisäksi tärkeitä henkilöitä ovat oppilasta opettava opetushenkilöstö ja oppilashuoltoryhmä. Kaikissa kouluissa sovelletaan opetussuunnitelman perusteissa määriteltyä ohjauksen kolmiportaista tukea, ohjaus osana yleistä tukea, ohjaus tehostetun tuen aikana ja ohjaus erityisen tuen aikana. Oppilaanohjaus on koko opetushenkilöstön työtä. Oppilaanohjaajat ovat oppilaanohjauksen ja niveltämisyhteistyön asiantuntijoita koko oppilaan koulupolun aikana. Erityisopettajilla on asiantuntijarooli omien oppilaidensa ohjauksessa. Ohjaustyöhön tukea antavat myös muut oppilashuoltotyöryhmän jäsenet oman osaamisalueensa mukaan. Syrjäytymistä ehkäiseviä toimijoita edellä mainittujen lisäksi ovat nivelvaiheen ohjaajat, jotka toimivat yhteistyössä peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa. Perusopetuksen aikana oppilas tutustuu työ- ja elinkeinoelämään, 75/346

yrittäjyyteen sekä eri ammatteihin ja hankkii tietoa ja omakohtaisia kokemuksia työelämästä, ammattialoista ja niihin liittyvistä toisen asteen koulutusvaihtoehdoista. Osana työelämään tutustumista 9. luokalla järjestetään vähintään 10 päivän pituinen TET-jakso. TET-jakso tarjoaa oppilaalle mahdollisuuden tutustua työnhakuprosessiin ja opetushenkilöstölle mahdollisuuden tutustua toisen alan töihin ja työpaikkoihin esim. OPE-TET ja opettajien vierailut työpaikoilla. Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa voidaan määritellä myös muut mahdolliset TET-jaksot alakoulusta lähtien ja niihin liittyvät käytännön järjestelyt. Ohjaustyön periaatteet, tavoitteet ja toteutus sekä toiminnan arviointi on kuvattu opetussuunnitelmaa täydentävässä Espoon kuntatason ohjaussuunnitelmassa. Ohjaussuunnitelmasta käy ilmi oppilaanohjauksen laadun, ohjauksen saatavuuden ja tasa-arvoisuuden kehittämistoimenpiteet. Ohjaussuunnitelma korostaa myös koulutuksen siirtymävaiheiden madaltamista. Kuntakohtaista ohjaussuunnitelmaa täydennetään koulukohtaisella ohjaussuunnitelmalla. Koulun ohjaussuunnitelma on vuosikello, jossa kuvataan koulussa tehtävät toimenpiteet ja työnjaot. Ohjauksen järjestäminen Olarin koulussa Koulumme ohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea, auttaa ja ohjata oppilaita siten, että jokainen oppilas selviää mahdollisimman hyvin opiskelustaan peruskoulussa ja kykenee tekemään tarkoituksenmukaisia ja hänelle soveltuvia koulutusta ja uranvalintaa koskevia ratkaisuja. Olarin koulussa käsite kaikki ohjaavat on osa koulumme toimintakulttuuria. Tavoitteena koulussamme on tukea oppilaiden osallisuutta ja kehittää oppilaan oppimaan oppimisen taitoja. Ohjauksen menetelmät Jokainen opettaja osallistuu oppilaan ohjaukseen. Kurssien alussa on oppimisen ja opiskelun ohjausta tehostetusti, joka tarkoittaa käytännössä sitä, miten kutakin oppiainetta kannattaa opiskella. Koulussa on käytössä lukuvuoden ohjaussuunnitelma, jossa on kirjattuna joka kuukaudelle ajoittuvat tapahtumat ja ohjaukselliset toimenpiteet. Ohjaussuunnitelmaan on myös kirjattu vanhempainillat, teemapäivät ja TET-jaksojen ajankohdat. 76/346

Henkilökohtainen ohjaus Luokkatuntien lisäksi on oppilailla mahdollisuus saada henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta uransuunnitteluun, oman opiskeluohjelman laatimiseen sekä kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa. Kysymyksiä käsitellään opiskelijoiden yksilöllisten kiinnostusten ja tarpeiden pohjalta. Luokanvalvojat ovat mukana 7. luokkalaisten koulun tapoihin perehdyttämisessä ja ryhmäytyksessä. 7. luokan luokanvalvojat käyvät ohjauskeskustelun yhdessä huoltajien ja oppilaan kanssa. 8.luokkalaiset käyvät ohjauskeskustelun luokanvalvojan kanssa sekä 9.luokalla on oppilaanohjaajan henkilökohtaiset ohjaukset eli haastattelut. Työelämään tutustuminen 7. luokka: päivä koulun ruokalassa 8. luokka: päivä koulun ruokalassa ja mahdollisuus 1-2 päivän tutustumiseen koulutuspaikalla ja/tai yrityksessä. 9. luokka: kaksi viikkoa työpaikassa tai koulutuspaikassa Opinto-ohjaaja opastaa ja avustaa oppilaita TET-paikkoihin liittyvissä järjestelyissä. Painotusluokilla on kummiyritystoimintaa, jonka painotusluokkien luokanvalvojat organisoivat. Jälkiohjaus. 5.2.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Vammaisella tai muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain ja vammaispalvelulain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Tulkitsemis-, apuväline- ja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö sekä mahdollistaa oppilaan osallisuus kouluyhteisöön. Oppilashuoltoryhmä tekee hakemuksen suomenkielisen opetuksen tulosyksikköön tulkitsemis-, apuväline- ja avustajapalveluista. Hakemukseen liitetään pedagogiset sekä mahdolliset lääketieteelliset lausunnot. Oppilashuoltoryhmä toimii yhdessä huoltajien kanssa ja hyödyntää muiden oppilaan kuntoutuksesta ja hoidosta vastaavien asiantuntijoiden 77/346

näkemyksiä, mikäli huoltaja antaa siihen yksilöidyn luvan. Yleisen tuen aikana oppilas saattaa tarvita tulkitsemis- ja avustajapalveluja ilman, että hänellä on tarvetta muuhun tukeen. Avustajapalvelutarve voi olla myös lyhytaikainen. Oikea-aikainen ja riittävä tulkitsemisapu sekä mahdollisuus puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikaatiokeinoihin tukee oppilaan oppimista ja ehkäisee oppimisvaikeuksien syntymistä ja vaikeutumista. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arvioita, arvioidaan oppilaan tulkitsemis-, apuväline- ja avustajapalvelujen tarve. Jos oppilas on saanut näitä tukipalveluja yleisen tuen aikana, arvioidaan niiden riittävyys ja vaikutus. Tehostetun tuen alkaessa laadittavaan oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsemat tukipalvelut ottaen huomioon myös mahdollinen iltapäivätoiminnan tarve ja mahdollisuudet. Oppimissuunnitelmaan kirjataan kaikkien tukipalvelujen tavoitteet, järjestämistapa ja seuranta. Mikäli oppilaalle valmistellaan erityisen tuen päätös, tulee oppilaan tehostetun tuen aikana saamien tukipalvelujen riittävyys ja vaikutus sekä tarve jatkossa arvioida pedagogisessa selvityksessä. Oppilaalle laaditaan erityisen tuen päätöksen jälkeen HOJKS, jossa kuvataan oppilaalle järjestettävät tukipalvelut sekä henkilöt, jotka osallistuvat tukipalvelujen järjestämiseen, heidän vastuualueensa ja tukipalvelujen seuranta. Tulkitseminen ja apuvälineet Tulkitsemispalveluilla tarkoitetaan viittomakielellä tai puhetta tukevilla tai korvaavilla kommunikaatiomenetelmillä tapahtuvaa tulkitsemista. Kielellisen vuorovaikutuksen mahdollisuus ja tukeminen koulupäivinä edistää oppilaan kehitystä, sosiaalista kasvua ja osallisuutta kouluyhteisössä. Tavoitteena on, että sekä toiset oppilaat että oppilaan kanssa toimivat aikuiset tuntevat oppilaan tavan kommunikoida. Oppilaan omien kommunikaatiotaitojen kehittäminen mahdollistaa tasavertaisen vuorovaikutuksen muiden kanssa. Oppilaan kanssa työskentelevät asiantuntijat ja oppilashuoltoryhmän työntekijät suunnittelevat yhdessä kommunikoinnin tuen eri 78/346

oppimistilanteissa. Lisäksi he suunnittelevat muutkin tukitoimet, kuten oppilaan sijoittuminen luokkatilassa, yksilölliset oppi- ja opetusmateriaalit ja oppilaan tarvitsemat apuvälineet. Avustajapalvelut Avustajan keskeisenä tehtävänä on edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustajapalvelujen tavoitteena on tukea yksittäistä oppilasta siten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja koulunkäynnistään. Oppilaan avustajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan oppilaan, opettajien ja oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen oppilaan huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja. Avustajan tuki suunnataan tavallisimmin koko opetusryhmälle. Tuki voidaan suunnata myös yksittäiselle oppilaalle. Avustajan antama tuki voi olla osa- tai kokoaikaista. Oppilashuoltoryhmä päättää avustajaresurssien kohdentamisesta koulun tasolla. Avustaja tukee oppilasta oppimiseen ja koulunkäyntiin sekä oppimista tukevaan kuntoutukseen liittyvien tehtävien suorittamisessa opettajan tai terapeuttien ohjeiden mukaisesti ja osallistuu tarvittaessa tuen suunnitteluun. Avustaja ohjaa oppilasta koulun päivittäisissä tilanteissa. OHR jakaa koululle saadun avustajaresurssin opettajien ehdotusten mukaan jaksoittain. 79/346

5.2.4 Perusopetusta tukeva muu toiminta Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa. (Perusopetuslaki 47 ) Edellä mainittua toimintaa voidaan tarvittaessa käyttää osana oppilaiden suunnitelmallista tukea. Koulun kirjastotoiminta Koulun kirjasto yhteistyössä tieto- ja viestintätekniikan opetuksen kanssa muodostaa tiedonhallintataitojen sekä tutkivan oppimisen ja muun oppijalähtöisen pedagogiikan resurssikeskuksen. Koulukirjasto tarjoaa mahdollisuuden vuorovaikutteiseen oppimiseen sekä työskentelyyn yhdessä ja itsenäisesti. Kirjasto on myös tiedonhallintataitojen harjoittelun, lukutaidon varmistamisen ja omaehtoisen lukemisen tukikohta. Yhteiskäyttöinen, hyvin järjestetty ja monipuolinen koulukirjaston aineisto ottaa huomioon koulun erilaiset oppijat ja tuen tarpeet. Opetuksen eriyttämistä eri suuntiin tukevat mm. selkokirjallisuus ja muu helppolukuinen aineisto, oppimispelit, kauno- ja tietokirjallisuus, sähköisen median monet muodot, sanoma- ja aikakauslehdet sekä tutustuminen tietokantoihin ja muihin koulun ulkopuolisiin tiedonlähteisiin. Tiedonhallintataitojen ja kirjastonkäytön ohjaus kuvataan tarkemmin tämän opetussuunnitelman kohdassa 10. Tietostrategia. Espoon peruskoulujen kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS!iin sisältyvä kirjastopolku (kohdassa 5.2.4) luo rakenteen koulujen ja kaupungin yleisen kirjaston säännölliselle yhteistyölle. Koulun kerhotoiminta Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Koulun kerhotoiminta on lukuvuosisuunnitelmassa määriteltävää tavoitteellista toimintaa, joka tukee lapsen ja nuoren fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Kerhotoiminnan yleiset tavoitteet ovat luovan toiminnan ja ajattelun taitojen kehittäminen, omaehtoisuuteen kannustaminen ja terveellisten 80/346

elämäntapojen ja liikunnan lisääminen. Kerhotoiminnalla lisätään oppilaiden osallisuutta ja uusien toverisuhteiden syntyä, tuetaan yhteisöllisyyttä ja edistetään eettistä kasvua. Monipuolinen koulun kerhotoiminta antaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden onnistumisen ja osaamisen kokemuksiin sekä omien vahvuuksien kartuttamiseen. Kerhotyöskentely antaa myös mahdollisuuden soveltaa ja syventää oppitunneilla opittua. Kerhotoiminnan avulla vahvistetaan kasvatukseen liittyvää kodin ja koulun kumppanuutta ja yhteistyötä. Oppilas saa kerhotoiminnasta vahvistusta oppimismotivaatiolleen ja tukea kaikinpuoliseen hyvinvointiinsa. Suunnittelemalla kerhotoiminta osaksi oppilaan päivää ja niveltämällä se aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa voidaan lisätä myös turvallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia. Oppilaan osallistuminen kerhotoimintaan voidaan myös suunnitella osaksi tehostettua tukea tai erityistä tukea. Koulu voi halutessaan ja resurssien puitteissa järjestää kerhotoimintaa. Koulun järjestämien kerhojen tulee olla oppilaalle maksuttomia ja ne tulee kirjata lukuvuosisuunnitelmaan. Kerhotunnin pituus on 60 minuuttia. Kerhon ohjaaja kuuluu/otetaan tällöin koulun henkilökuntaan. Koulun omien kerhojen lisäksi voi kerhotoimintaa järjestää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Koulun tulee tiedottaa aktiivisesti kerhotoiminnastaan oppilaille ja heidän huoltajilleen. Kerhotoimintaa arvioidaan kuten koulun muutakin toimintaa. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan, ohjaajan, kotien ja järjestäjän näkökulma. Oppilaita osallistetaan kerhosisältöjen suunnitteluun. Kerhotoiminnan vapaaehtoisuus tulee säilyttää. Iltapäivätoiminta Kouluilla järjestettävä iltapäivätoiminta perustuu Opetushallituksen antamiin Aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteisiin. Iltapäivätoiminnan keskeisenä tarkoituksena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä ja auttaa perheitä ja koulua kasvatustehtävän toteuttamisessa. Toiminnan tulee lisäksi edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta. Toimintaa ohjaavat perusopetuksen yleiset kasvatustavoitteet. Toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa hyödynnetään eri toimijoiden välistä moniammatillista yhteistyötä ja kasvatuskumppanuutta perheiden kanssa. 81/346

Iltapäivätoiminta voi tarvittaessa olla osa perusopetuksessa oppilaalle annettavaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Toiminta voi osaltaan edistää yleistä tukea saavan oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä. Jos tehostettua tukea saava oppilas osallistuu iltapäivätoimintaa, voidaan oppimissuunnitelmaan kirjata, miten iltapäivätoiminnassa tuetaan suunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden saavuttamista ja millaiset toimintamallit soveltuvat parhaiten oppilaalle. Oppilaat, joille on tehty erityistä tukea koskeva päätös, ovat mahdollisia saamaan iltapäivätoiminnan tukipalveluja. Tuen muoto ja toteutus määritellään erikseen oppilaskohtaisesti. Olarin koululla järjestetään kerhotoimintaa lukuvuosittain resurssien mukaisesti. Espoon peruskoulujen kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS! Kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS! vie Espoon peruskoululaiset suunnitelmallisesti oman kaupungin kulttuuri- ja liikuntakohteisiin, jotka toimivat tällöin oppimisympäristöinä. KULPS!-tarjotin sisältää jokaisella vuosiluokalla valikoiman vierailuja kaupungin historiallisiin kohteisiin, museoihin, kirjastoihin, taidenäyttelyihin, konsertteihin, elokuviin, näyttämötaiteen esityksiin ja monenlaisiin liikuntapaikkoihin. Yhdeksän vuoden aikana Espoon keskeiset kulttuurin ja liikunnan kohteet tulevat tutuksi jokaiselle peruskoululaiselle. Näihin koulun ulkopuolisiin oppimisympäristöihin tutustutaan alan ammattilaisten johdolla. KULPS! on osa kaikille yhteistä maksutonta perusopetusta. Tutustumiskohteissa tapahtuva toiminta liittyy kunkin vuosiluokan opetussuunnitelman tavoitteisiin. Polun varrelta oppilas voi lisäksi löytää itselleen uuden harrastuksen tai pysyvän kiinnostuksen kohteen. KULPS! tarjoaa elämyksellisen tien oppilaan oman elinikäisen kulttuurisuhteen tai pysyviin liikuntatottumuksiin. Tutustumalla retkien, työpajojen ja opastuksien avulla paikalliseen kulttuuri- ja liikuntaympäristöön, oppilas saa aineksia oman paikallisidentiteettinsä ja kulttuuri-identiteettinsä rakentamiseen. KULPS! kehittää opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti 82/346

oppilaan työskentely- ja yhteistyötaitoja, ajattelua sekä tiedonhallinnan, viestinnän ja ilmaisun taitoja. Polku syventää yleissivistystä ja avartaa lapsen ja nuoren maailmankuvaa. Kirjastopolulle mahtuvat lukuvuoden aikana kaikki peruskoulun vuosiluokat, vuorovuosin kirjastoammattilaisen ja oman opettajan ohjauksessa. Pääpaino on lukuhalun lisäämisessä ja tiedonhallintataitojen vahvistamisessa, esimerkiksi varmistamalla pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmän käyttötaidot. Kirjastopolku luo pohjarakenteen koulujen ja Espoon kaupunginkirjaston säännölliselle yhteistyölle. Espoon taidemuseot ja galleriat tarjoavat oppilaille elämyksellisen mahdollisuuden tutustua aitoihin taideteoksiin ja joskus tekijöihinkin. Taidesuunnistuksessa oppilaat voivat kävellen tai pyöräillen ja taustamateriaalia hyödyntäen tutustua moniin kaupunkiympäristön julkisiin taideteoksiin. Espoon eri teattereilla ja niiden ammattilaisilla on paljon annettavaa koululaisille puhe-, tanssi-, nukke- ja musiikkiteatterin, sirkustaiteen ja elokuvan alueilla. Esitysten tukena ovat tekijävierailut, elokuvatyöpajat sekä monipuoliset oppimateriaalit, joiden avulla kokemusta voidaan työstää. KULPS! tutustuttaa koululaiset myös musiikin eri tyylilajeihin ja tarjoaa monipuolisia kuuntelukokemuksia sekä mahdollisuuden päästä itse soittamaan ja laulamaan työpajoissa tai pidemmissä taidekasvatusprojekteissa. Musiikki kulkee luontevasti taiteiden välisenä elementtinä myös elokuvassa, musiikkiteatterissa, tanssiteatterissa ja musiikkiliikunnassa. KULPS!:n vierailukäynteihin sisältyy useimmiten vaihtoehtoisesti opastus, työpaja tai opetusmateriaalia luokkatyöskentelyyn sekä koulujen yhteiselle sähköiselle verkkoalustalle laadittavia oppilaan tehtäviä ja ohjeistusta opettajille. Kaikille yhteisten luokka-astekohtaisten kohteiden lisäksi tarjottimella on mukana myös joukko valinnaisia käyntikohteita. KULPS!- tarjotin tarkistetaan palveluntuottajien kanssa vuosittain. Pysyvänä viitekehyksenä on opetussuunnitelma. 5.3 Joustavan perusopetuksen toiminta 83/346

Joustava perusopetus on osa yleisen tuen rakennetta, kuitenkin siten, että opetuksessa käytetään joustavasti tehostetun tuen menetelmiä. Joustavan perusopetuksen järjestämiseksi oppilaasta on lähettävässä koulussa laadittava pedagoginen arvio, siten kuin siitä on määrätty. Oppilaalle on myös laadittava oppimissuunnitelma yhdessä huoltajien ja oppilaan kanssa. Siinä on määriteltävä myös suunnitelman arviointi- ja tarkistusaikataulu. Joustavan perusopetuksen tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltainen oppiminen, elämänhallintaan vaadittavien taitojen monipuolistaminen ja syventäminen, oman tulevaisuuden suunnitteluun motivoituminen sekä nuorten integroituminen omaan elinympäristöön. Joustavassa perusopetuksessa (7.-9. luokat, pääsääntöisesti 9. vuosiluokan oppilaat) tuetaan yleisopetuksesta syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien oppilaiden tietojen, taitojen ja elämänhallinnan kehittämistä. Monipuolisilla opetusmenetelmillä varmistetaan, että kaikki joustavan perusopetuksen oppilaat saavat päättötodistuksen ja yleisen jatkoopintokelpoisuuden. Oppilaan oppimissuunnitelmassa voidaan määritellä, että hän etenee vuosiluokkiin jakamattomasti. Oppilas voi suorittaa valinnaisaineita joustavan perusopetuksen omassa ryhmässä, työpaikkaopiskelujaksoilla, integroituna yleisopetuksen ryhmään tai muissa oppimisympäristöissä. Oppilas voi suorittaa valinnaisaineita joustavan perusopetuksen omassa ryhmässä, työpaikkaopiskelujaksoilla, yleisopetuksen ryhmässä tai muissa oppimisympäristöissä. Joustavassa perusopetuksessa käytetään tavanomaisesta koulutyöstä poikkeavia opetusjärjestelyitä, oppilaiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Opetuksessa hyödynnetään aktiivisesti erilaisia oppimisympäristöjä kuten työpaikkoja, leirikouluja, kulttuurilaitoksia ja kansalaisjärjestöjä. Toiminnallisia työmuotoja sovelletaan sekä koulussa että muissa oppimisympäristöissä. Ryhmien toiminnasta vastaavat tiimit, joihin kuuluvat opettajat ja kokopäivätoiminen jopo-ohjaaja. Jopo-ohjaajan tehtävänä on tarjota yksilöllistä tukea oppilaille ja osallistua oppilaiden huoltajien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Hän osallistuu laajaalaisesti opetusryhmien toimintaan ja seuraa oppilaiden siirtymistä toiselle asteelle. 84/346

Työpaikoilla lähiohjauksesta vastaa työntekijä, joka toimii oppilaan opastajana ja tukena. Työpaikalla suoritettavista oppimistehtävistä sovitaan työpaikan kanssa. Opettaja ja jopo-ohjaaja vierailevat työpaikoilla ja seuraavat opiskelun toimivuutta. Työpaikkaopiskelujaksot ovat osa oppilaanohjausta. Työpaikkojen kanssa laaditaan kirjalliset sopimukset. Joustavassa perusopetuksessa noudatetaan monipuolisen ja jatkuvan arvioinnin periaatteita sekä perusopetuksen yleisen arvioinnin ohjeita ja kriteerejä. Työpaikkaopiskelujaksoilla työpaikan vastuuhenkilö arvioi oppilaan suoritukset yhdessä oppilaan sekä opettajan tai jopo-ohjaajan kanssa. Joustavassa perusopetuksessa kunnan muiden toimialojen kanssa tehdään hallintokuntien välistä moniammatillista yhteistyötä tavoitteena oppilaan tukiverkostojen rakentaminen. Yhteistyötahoja ovat muun muassa nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimi sekä ammatilliset oppilaitokset, lukiot ja nuorten työpajat. Espoolaisen joustavan perusopetuksen oppilasvalinnan kriteerit ovat: - oppilaan motivaatio suorittaa peruskoulun oppimäärä - oppilaan kyky työskennellä ryhmässä - oppilaan motivaatio ja kyky osallistua työpaikka opiskelu jaksoille - oppilaalla ei ole taipumusta hallitsemattomaan aggressiiviseen käyttäytymiseen - oppilaalla ei ole hallitsematonta päihteiden käyttöä. Oppilaan hakuprosessista vastaa oppilaan sen hetkinen koulu. Hakulomakkeeseen tulee liittää: - kuraattorin selvitys tai lääkärin tai muu asiantuntijalausunto - pedagoginen arvio - oppilaan todistukset 6. luokalta lähtien - mahdollinen oppimissuunnitelma tai henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma - tiedonsiirtolomake. Hakemusten käsittelyn jälkeen suoritetaan koulukohtaisesti oppilashaastattelut. Oppilaan lisäksi haastatteluun kutsutaan hänen huoltajansa ja oppilaan sen hetkisen koulun kuraattori. 85/346

Oppilaaksiottoehdotukset perustuvat hakemuksessa esiin tulleisiin seikkoihin, koulujen suorittamiin oppilaskohtaisiin haastatteluihin sekä oppilasvalintakriteereihin. 5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Espoon suomenkielisessä perusopetuksessa Oppilashuolto Perusopetuksen oppilaalla esiopetuksesta alkaen on subjektiivinen oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä. Lisäksi oppilaalle, jota on kurinpidollisesti rangaistu tai jolta opetus on evätty jäljellä olevan työpäivän ajaksi, on järjestettävä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen. Oppilashuollon tehtävät ja tavoitteet Oppilashuoltotyö on yhteisöllistä työtä ja vastuun siitä kantavat kaikki koulun aikuiset. Oppilaan kasvusta ja hyvinvoinnista huolehtimisesta vastuu kuuluu kaikille koulun aikuisille. Se edellyttää keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä. Oppilaan koulunkäynnin tärkein tukija koulussa on ensisijaisesti opettaja. Opettajalla on merkittävä rooli havaitessaan ja puuttuessaan varhaisessa vaiheessa oppilaan ongelmiin. Oppilashuollollisella työllä edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista ja tervettä kasvua ja kehitystä. Oppilashuollon tehtävänä on osana kouluyhteisön toimintakulttuuria kehittää hyvinvointia tukevaa oppimisympäristöä ja vahvistaa koulun yhteisöllistä toimintatapaa. Yhteisöllisyyttä tuetaan edistämällä oppilaan ja huoltajan osallisuutta. Oppilashuollolla edistetään myönteistä vuorovaikutusta ja keskinäisen huolenpidon ilmapiiriä sekä puututaan tarvittaessa ongelmiin. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kasvuympäristö, suojata mielenterveyttä 86/346

ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Kouluyhteisön oppilashuollon tehtävänä on seurata jokaisen oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tarvittaessa tukea oppilasta ja puuttua hyvinvoinnissa tapahtuviin muutoksiin yhteistyössä huoltajan kanssa. Toiminnan organisointi ja yhteistyörakenteet Espoon suomenkielinen opetustoimi järjestää koulujen ja oppilaiden käyttöön perusopetuslain 31 a mukaiset oppilashuollon palvelut. Näitä ovat opetustoimen järjestämänä mm. koulukuraattori- ja koulupsykologipalvelut. Sosiaali- ja terveystoimi järjestää kouluterveydenhuoltopalvelut. Koululääkäripalveluista vastaa terveyspalvelut. Palvelut toteutetaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Terveyden edistämiseen kuuluvat määrävuotiset terveystarkastukset ja tarpeenmukainen ennaltaehkäisevä terveysneuvonta. Kouluterveydenhuollon laajojen terveystarkastusten suunnittelussa ja toteuttamisessa tarvitaan oppilashuollon toimijoiden moniammatillista työskentelyä. Koulun tulee ennaltaehkäistä oppilaiden päihteidenkäyttöä, sekä puuttua tupakointiin, alkoholin ja muiden päihteiden käyttöön. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää lapsen ja nuoren mielenterveyden turvaamiseen, muun muassa vahvistamalla yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Huolehtimalla kiusaamista ja häirintää ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä tuetaan lasten ja nuorten hyvää kasvua. Sellaisissa tilanteissa, joissa lapsen tai nuoren kasvu ja kehitys voivat kasvuympäristössä olevien tekijöiden vuoksi vaarantua, tehdään lastensuojelulain edellyttämää ehkäisevää lastensuojelutyötä. Jo syntyneiden ongelmien tunnistamisessa tulee tehdä yhteistyötä lastensuojeluviranomaisten tai poliisin kanssa. Koulun kaikkia toimijoita koskee lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus lastensuojelutarpeen selvittämiseksi. Mikäli koulun henkilöstö saa tietoonsa oppilaan perheessä olevista vaikeuksista, esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmista tai perheväkivallasta, tulee oppilaalle tarjota apua, joko palveluihin ohjaamalla tai koulun oman asiantuntijuuden avulla. Koulun tulee varmistaa oppimista ja kouluhyvinvointia estävien tekijöiden havaitseminen ja oikea-aikainen oppilashuollollisen tuen takaaminen yleisen, tehostetun ja erityisen tuen sekä 87/346

joustavan opetuksen aikana. Huoltajille tulee tarjota tietoa perusopetuksen päättyessä jatko-opintojen siirtymävaiheesta. Lisäksi huoltajille on tarjottava mahdollisuus henkilökohtaiseen tapaamiseen koulun asiantuntijoiden kanssa mikäli he sitä toivovat. Koulun tulee käyttää monipuolisia kodin ja koulun välisiä yhteistyön muotoja. Sähköiset järjestelmät tukevat kodin ja koulun välistä kasvatuskumppanuutta. Sähköisten järjestelmien avulla huoltajat voivat seurata oppilaan opintosuorituksia, seurata oppilaan poissaolotietoja, selvittää oppilaan poissaoloja, sekä olla vuorovaikutuksessa opettajien kanssa. Mikäli koulussa ei ole erillistä kriisiryhmää, toimii oppilashuoltoryhmä koulun kriisiryhmänä. Kriisityöryhmä kehittää ja ylläpitää koulun toimintavalmiutta eriasteisten kriisitilanteiden varalle. Oppilashuoltoryhmän toiminta Oppilashuoltotyö perustuu lainsäädäntöön. Oppilashuoltotyötä ohjaa erityisesti luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja huoltajan kunnioittaminen sekä osallisuuden tukeminen. Oppilashuoltotyötä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa tai muun laillisen edustajan, kasvatuksesta vastaavien viranomaisten sekä hoidosta ja kuntoutuksesta vastaavien asiantuntijoiden kanssa. Oppilashuoltoryhmän toiminnan tulee olla ensisijaisesti ennaltaehkäisevää, mutta tarvittaessa sen tulee kyetä reagoimaan nopeasti sekä yksittäisten oppilaiden ongelmiin että ilmiöihin. Oppilaita, huoltajia ja muita yhteistyötahoja tulee informoida oppilashuollon toimintakäytännöistä sekä oppilashuoltosuunnitelmasta hyödyntäen eri viestintä- ja tiedotuskanavia. Oppilashuoltoryhmän vakituisia jäseniä ovat rehtori, erityisopettaja, koulupsykologi, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, yläkouluissa opintoohjaaja, sekä joissakin kouluissa toimivat opetustoimen omat terapeutit. Vakituisten jäsenten lisäksi koulun oppilashuoltoryhmään osallistuvat tarvittaessa opettaja, jonka luokan asioita käsitellään, sekä tarvittaessa koulun ulkopuoliset asiantuntijat. Yksittäistä oppilasta koskevaan oppilashuoltoryhmän kokoukseen voivat osallistua ainoastaan oppilaan tukemisen kannalta välttämättömät henkilöt. Oleellisia henkilöitä voivat olla oppilashuoltohenkilöiden lisäksi huoltajat, muut viranomaiset sekä 88/346

kuntoutuksesta ja hoidosta vastaavat asiantuntijat. Yksittäisen oppilaan asiaa käsiteltäessä huoltajia tulee etukäteen tiedottaa asiasta, sekä mahdollistaa sekä oppilaan että hänen huoltajansa osallistuminen oppilasta koskevan asian käsittelyyn. Koulun rehtori johtaa oppilashuoltoryhmän toimintaa ja kukin ammattihenkilö vastaa oman alansa asiantuntijuudesta. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti, yleensä kerran viikossa, vähintään kerran kuukaudessa. Kokouksista laaditaan muistio, johon käsitellyt asiat kirjataan. Kaupungissa käytetään yhtenäistä espoolaista oppilashuollon muistiopohjaa. Muistiot säilytetään sisällön luottamuksellisuuden vuoksi koululla siten, etteivät ne ole asiaankuulumattomien saatavilla. Oppilaalla ja/tai huoltajalla on oikeus tarkastaa muistiossa olevat itseään koskevat tiedot ja /tai saada niistä jäljennös. Yksittäisen oppilaan asiaa käsiteltäessä huoltajaa tulee tiedottaa asian vireille tulosta ja käsittelystä. Oppilaalle ja huoltajalle on mahdollistettava osallistuminen oppilasta koskevan asian käsittelyyn. Oppilashuoltoryhmän toimintaperiaatteet kirjataan osaksi koulun opetussuunnitelmaa. Suunnitelmassa sovitaan erikseen sekä yhteisölliseen että yksittäisen oppilaan tukemiseen ja hänen asioidensa käsittelyyn liittyvät periaatteet ja toimintatavat. Kouluyhteisön hyvinvointia ja yleistä terveyttä edistettäessä toimitaan moniammatillisessa yhteistyössä salassapitosäännösten estämättä, toisin kuin yksittäistä oppilasta koskevassa asiassa. Lisäksi oppilashuoltoryhmä laatii vuosittain toiminta- ja arviointisuunnitelman koulun lukuvuosisuunnitelman yhteydessä. Oppilashuollon toimintatapoja kehitetään palaute- ja arviointimenetelmien kautta. Salassapito ja tietojen luovuttaminen Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja perusopetuslain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. 89/346

Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä. Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän perusopetuslain mukaisesti järjestämään opetukseen tai aamu- tai iltapäivätoimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Uudella opetuksen järjestäjällä on myös pyynnöstä oikeus saada vastaavat tiedot. Salassa pidettäviä tietoja ei voida, ilman huoltajan suostumusta, antaa oppilaan siirtyessä muuhun kuin perusopetuslain mukaiseen opetukseen, esimerkiksi lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Olarin koulun oppilashuollon suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen OPPILASHUOLTO Tavoitteet Oppilashuoltoryhmä on koulun sisäinen moniammatillinen yhteistyöryhmä, joka koordinoi koulun oppilashuoltotyötä. Koulumme oppilashuollon päätavoitteena on edistää oppilaiden hyvinvointia yksilölliset erityistarpeet huomioiden. Oppilashuoltoryhmän lisäksi oppilaan hyvinvoinnista huolehtivat kaikki työyhteisön jäsenet. Oppilashuoltoryhmän toiminta Oppilashuoltoryhmä kokoontuu kerran viikossa ja kokouksista laaditaan muistio, jonka sisällöstä ja asianmukaisesta säilyttämisestä vastaa rehtori. Oppilashuoltoryhmän jäsenet ovat: rehtori (pj.), erityisopettaja, terveydenhoitaja, opinto-ohjaaja ja koulukuraattori ja koulupsykologi. Oppilashuoltoryhmä toimii yhteistyössä huoltajien / vanhempien, opettajien ja koulun muun henkilöstön, eri viranomaisten sekä hoidosta ja kuntoutuksesta 90/346

vastaavien asiantuntijoiden kanssa. Oppilashuoltoryhmä tiedottaa toiminnastaan vanhempainilloissa ja opinto-oppaassa. Toimintaperiaatteet Oppilailla on oikeus oppilashuollon palveluihin koulupäivän aikana. Oppilashuolto on luonteeltaan sekä ennalta ehkäisevää että tukea antavaa toimintaa. Oppilashuolto perustuu eri osapuolten yhteistyöhön ja yhteisvastuuseen sekä tarkoituksenmukaiseen työnjakoon. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä opettajien, huoltajien ja tarvittaessa sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa. Toiminta on luottamuksellista. Huoltajien kanssa sovitaan oppilasta koskevien asioiden tiedottamisesta. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu viikoittain. Vuosittainen toiminta kuukausi toimenpide 8 7. luokkien määräaikaistarkastukset alkavat (terv.-hoit) 8-12 kuraattorin vierailu 7. luokissa 9 opon 7. luokkien tutustumishaastattelut alkavat 9 7. luokkien tarvittavien tukitoimien kartoitus luokanvalvojan kanssa 8-9 7. luokkien ryhmäyttämispäivät 10 rehtorin keskustelu kunkin 7. luokan kanssa 9. luokkien tilannekartoitus (opo, lkv) 10-11 7. lk vanhempainvartit 8. lk lääkärintarkastukset (7. ja 9. lk) 8. luokkien oppimisvaikeuksien kartoitus (opo + ela) 1 9. luokkien tilannekartoitus (opo, lv) 4-5 Niveltämiskokous ala-aste yläkoulu 4 9. luokkien tilannekartoitus (opo, lv) 4 Tulevien 7. luokkien valvojien koulutus 5 Tulevien 7. luokkien tutustuminen kouluun 91/346

kevät Yhdysoppilaiden vierailu ala-asteilla Teemapäiviä Oppilashuoltohenkilöstö Koulukuraattori Kuraattorin tehtävänä on tukea oppilaita koulunaikaisessa elämäntilanteessa. Kuraattori on koulussa sosiaalityön ammattilainen, jonka kanssa voi neuvotella kaikkiin sosiaalisiin suhteisiin liittyvistä asioista ja sosiaaliturvasta, kasvatuskysymyksistä ja lapsen tai nuoren kasvusta ja kehityksestä. Koulukuraattorin työn tavoitteena on oppilaan sosiaalisen hyvinvoinnin ja myönteisen kokonaiskehityksen tukeminen. Peruskoulussa erityisesti tavoitteena on tukea oppilaita suorittamaan peruskoulun oppimäärä. Kuraattorin toimintaperiaatteena on luottamuksellisuus. Kuraattorin työ on kodin ja koulun välistä yhteistyötä, työskentelyä koulun omassa oppilashuoltoryhmässä ja verkostotyötä muiden viranomaisten kanssa. Lisäksi kuraattori edistää ja kehittää omalla ammattitaidollaan kouluyhteisön hyvinvointia ja oppimisympäristöä. Koulukuraattoriin voi ottaa yhteyttä esimerkiksi, jos - opiskelu tuntuu liian vaativalta - on luvattomia poissaoloja - kiusataan - on sopeutumisvaikeuksia - päihteidenkäyttö huolestuttaa - on vaikeuksia ihmissuhteissa - on masentunut olo - oppilaan elämäntilanteessa tapahtuu muutoksia Kouluterveydenhoitaja 92/346

Kouluterveydenhuollon tehtävänä on tukea oppilaiden hyvinvointia sekä tervettä kasvua ja kehitystä. Kouluterveydenhuolto on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää toimintaa eikä sisällä varsinaista sairaanhoitoa paitsi ensiapua. Terveydenhoitaja tai lääkäri tapaa oppilaat pääsääntöisesti vuosittain ja lisäksi yksilöllisen tarpeen mukaan. Tarvittaessa oppilas ohjataan erityisasiantuntijoiden tutkimuksiin ja hoitoon. Terveydenhoitaja toimii lapsen ja nuoren tukemiseksi yhteistyössä koulun muun henkilökunnan, oppilashuoltohenkilöstön sekä kodin kanssa. Huoltajalla on aina kuitenkin päävastuu lapsen ja nuoren hyvinvoinnista. Kouluterveydenhoitaja valvoo koko kouluyhteisön ja sen työolojen terveellisyyttä, turvallisuutta ja viihtyisyyttä päämääränään kaikkien kannalta hyvä työympäristö. Erityisopettaja Koulussa toimii laaja-alainen erityisopettaja. Osa-aikainen erityisopetus on yksilöllistä ohjausta ja yksilöllisten opetuksellisten ratkaisujen toteuttamista eri syistä johtuvien oppimisvaikeuksien voittamiseksi. Erityisopetus on yksilö- tai samanaikaisopetusta aineenopettajan kanssa. Aloitteen erityisopetuksesta voi tehdä oppilas, opettaja, huoltaja tai oppilashuoltoryhmä. Erityisopettaja antaa oppilashuoltoryhmässä palautetta oppilaiden edistymisestä opiskelussa. Erityisopetuksessa pyritään tukemaan oppilaan kokonaispersoonallisuutta eikä pelkästään auttamaan yksittäisen aineen oppimista. Opinto-ohjaaja Opinto-ohjaaja seuraa oppilaan kokonaistilannetta ja selviämistä koulussa sekä pyrkii auttamaan oppilasta eteenpäin koulussa ja koulun jälkeen. Oppilaan ohjauksen tavoitteena on auttaa oppilaita kehittymään itsenäiseksi ja sosiaalisesti vastuuntuntoisiksi yksilöiksi, jotka pystyvät toteuttamaan itseään ja osallistumaan yhteiskunnallisiin toimintoihin ja niiden kehittämiseen. Oppilashuoltoryhmässä opinto-ohjaaja edustaa sellaista 93/346

työntekijää, joka opettaa kaikkia koulun oppilaita ja jolla tarvittaessa on mahdollisuus henkilökohtaiseen ja ryhmäohjaukseen. Kaikilla koulun opettaja- ja henkilökunnan jäsenillä on vastuu hyvinvoinnin tukemisessa. Muu oppilashuollollinen toiminta Koulun ja kodin yhteistyötä hoidetaan pitämällä vanhempieniltoja ja vartteja. Koti- ja kouluyhdistys osallistuu myös oppilashuollolliseen toimintaan tarjoamalla esimerkiksi luentoiltoja vanhemmille. Tiedonkulku koulusta kotiin toimii siten että luokanvalvoja on yhteydessä huoltajiin aina tarvittaessa. Wilma toimii myös viestintävälineenä koulun ja kodin välillä. Oppilaan turvallisuus Oppilaan turvallisuuteen kuuluu henkinen ja fyysinen koskemattomuus. Kiusaamiseen puututaan välittömästi ja tarvittaessa tilannetta arvioidaan oppilashuoltoryhmässä ja ryhdytään välittömiin toimenpiteisiin. Välittömiä toimenpiteitä ovat esimerkiksi keskustelu rehtorin kanssa, ryhmäkeskustelu, tai keskustelu koulukuraattorin kanssa. Koulussa toimii myös KIVA-hanke lukuvuodesta 2011-2012 alkaen. Lisäksi oppilaan turvallisuuteen kuuluu turvallinen oppimisympäristö ja turvallinen fyysinen ympäristö, johon kuuluu myös henkilökunnan jatkuva läsnäolo ja valvonta. Koulussa pidetään vuosittain palo- ja turvallisuusharjoitukset, johon kaikki osallistuvat. Tukitoimena turvallisuuden takaamiseksi luokissa on kartat hätäpoistumisteistä. Lisäksi koulua koskevat hätäohjeet on kirjattu turvallisuuskansioon. Kouluruokailu Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Kouluruokailulla tuetaan oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Kouluruokailun ja koulupäivän aikana mahdollisesti tarjottavien välipalojen 94/346

järjestämisessä tulee ottaa huomioon kouluruokailun terveydellinen ja sosiaalinen merkitys, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä kouluruokailutauon virkistystehtävä. Oppilaille tulee antaa mahdollisuus kouluruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tämä tukee oppilaiden osallistumista ja yhteisöllisyyden kehittymistä. Kouluruokailun suunnittelu toteutetaan yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja ruokailusta vastaavan henkilöstön kanssa. Yhteistyössä oppilaan huoltajan ja kouluterveyden huollon edustajan kanssa sovitaan tukitoimista ja seurannasta oppilaan yksilölliseen ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyvissä tarpeissa. Olarin koululla toimii ruokaraati. Turvallisuus Turvallisuuden takaaminen ja turvallisuusosaaminen Koulujen tehtävä on taata oppilaiden ja henkilöstön niin fyysinen kuin henkinenkin turvallisuus. Käsite turvallisuus sisältää mm. väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän estämisen, paloturvallisuuden, työturvallisuuden ja tietoturvallisuuden. Rehtori vastaa koulun turvallisuudesta. Myös koulujen johtokuntien tehtävänä on seurata koulun kiinteistön ja oppimisympäristön turvallisuutta ja tehdä ehdotuksia niiden kehittämiseksi ja parantamiseksi. Turvallisuuden takaamiseksi Espoon sivistystoimi koordinoi koulujen turvallisuustyötä ja luo yhteisiä toimintamalleja mm. ohjeistamalla kouluja ja järjestämällä koulutusta. Turvallisuustyön tavoitteet Turvallisuustyön tavoitteena on: - minimoida koulujen turvallisuusriskit - lisätä oppilaiden turvallisuudentunnetta - antaa oppilaille perusvalmiudet turvallisuusosaamiseen - luoda oppilaiden keskuudessa myönteinen asenne turvallisuustyöhön - taata henkilökunnan riittävä turvaosaaminen. Toiminta turvallisuuden takaamiseksi 95/346

Espoon sivistystoimessa on perustettu kouluturvallisuustyöryhmä, joka koordinoi turvallisuustyötä. Ryhmään kuuluu suomenkielisen opetuksen, ruotsinkielisen opetuksen, sivistystoimen, tilakeskusliikelaitoksen, poliisin ja pelastuslaitoksen edustajia. Turvallisuus-kokonaisuuteen liittyy seuraavat osiot: - Pelastussuunnitelma - Poliisin ohje - Oppilashuoltosuunnitelma - Kriisisuunnitelma - Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä - Päihteidenkäytön ennaltaehkäisysuunnitelma - Työsuojelusuunnitelma - Kriisiviestintäsuunnitelma - Tietoturvasuunnitelma - Turvakoulutussuunnitelma - Suunnitelmien päivityssuunnitelma ja -vastuu Vuosittain kouluturvallisuustyöryhmä tai erikseen nimetyt vastuuhenkilöt päivittävät kaupunkitasoiset turvallisuussuunnitelmat. Kaikki suunnitelmat ovat sähköisessä muodossa Espoon sisäisessä verkossa. Myös kouluissa koulutason suunnitelmat päivitetään vuosittain. Espoon kaupunki edellyttää jokaiselta koululta vuosittain lukuvuosisuunnitelman osana turvallisuussivun, joka ohjaa koulujen vuosittaista turvatyötä. Turvallisuussivuun dokumentoidaan varautuminen turvallisuusriskeihin: suunnitelmien päivittäminen, harjoitteleminen, perehdytys sekä ensiapukoulutuksen saaneet henkilökunnan jäsenet. Sivistystoimessa laaditaan vuosittain koulutussuunnitelma turvallisuuden edistämiseksi. Osa koulutuksista on kouluille vapaaehtoisia, ja osa taas kaikille kouluille kohdennettuja. Ensiapukoulutusta järjestetään siten, että pääsääntöisesti jokaisesta koulusta vuosittain 1-3 henkilökunnan edustajaa osallistuu koulutukseen. Keskeinen osa turvallisuustyötä on harjoittelu koulussa. Harjoittelua edeltää 96/346

myös oppilaiden perehdyttäminen. Näin oppilaat oppivat toimimaan oman koulun kriisitilanteissa mutta myös oppivat turvallisuuskäyttäytymistä laajemmassakin mielessä. Turvallisuustyön arviointi Sivistystoimen tasolla turvallisuustyötä arvioidaan vuosittain mm. seuraavin perustein: - koulutuksiin osallistuneiden määrä - vaara- ja uhkatilanteiden määrä - kouluterveystutkimuksen tulokset - Kunta10-tutkimuksen tulokset - koulujen itsearviointityön tulokset - lukuvuosisuunnitelman turvasivun koosteet Koulujen vuosittainen turvallisuustyö Koulun tehtävänä on vuosittain: - laatia lukuvuosisuunnitelman osaksi turvallisuussivu, jossa dokumentoidaan varautuminen turvallisuusriskeihin - päivittää turvallisuussuunnitelma - käsitellä turvallisuussuunnitelma työyhteisössä - pitää palo- ja pelastusharjoitus - tehdä riskienkartoitus - perehdyttää uudet työntekijät - käsitellä turvallisuusasioita oppilaiden ja huoltajien kanssa - kouluttaa henkilöstöä - arvioida turvallisuustyötä ja turvallisuusosaamista. Turvallisuus eri oppiaineissa Yhteiskuntaopintunneilla käsitellään kansalaisten oikeusturvaa sekä kansalaisten oikeuksia ja velvollisuuksia. Käsitellään suojautumista turvallisuusriskejä vastaan esim. vakuuttamalla. Äidinkielen oppitunneilla tutustutaan turvalliseen internetin käyttöön. Fysiikassa ja kemiassa opitaan turvallisia työtapoja ja turvavälineiden käyttöä korostaen myös paloturvallisuutta. Fysiikan opinnoissa on myös erityisesti otettava huomioon sähköturvallisuus. 97/346

Kemiassa opetellaan erilaisten kemiallisten aineiden turvallista käsittelyä sekä turvallista laboratoriotyöskentelyä. Biologian ja maantiedon tunneilla opetetaan turvallista retkeilyä luonnossa. Jokaisella liikunnan oppitunnilla korostuvat turvallisuustekijät, jottei tapaturmia ja onnettomuuksia tapahtuisi. Opetellaan harrastamaan turvallisesti liikuntaa. Harjoitellaan suunnistustaitoja (turvallinen luonnossa liikkuminen) sekä uimaja hengenpelastustaitoja (turvallinen vesillä liikkuminen). Terveystiedossa opiskellaan ensiavun perustaitoja sekä liikenneturvallisuutta pyöräiltäessä liikuntapaikkoihin ja tehtäessä pyöräretkiä koulun lähiseudulla Kotitaloudessa opetetaan kodinkoneiden sähköturvallisuutta ja turvallisia työtapoja keittiössä. Tekstiilityössä opetetaan alkutunneilla ompelukoneen käyttöä ja huomioidaan tilanteet, joissa voi olla vaaraa. Sama koskee myöhemmin saumurin käyttöä. Teknisen työn opetuksessa työturvallisuus on osa-alueista tärkein. Oikeiden käytänteiden oppiminen lähtee siitä, että oppitunneilla toimitaan rauhallisesti ja kiireettömästi. Oikeaoppiset työskentelytavat eri välineillä ja koneilla ovat turvallisen työskentelyn perusta. Tähän liittyy tietysti myös sekä konekohtaisten että henkilökohtaisten suojainten tinkimättömän käytön oppiminen Helmikuussa mahdollisuuksien mukaan järjestettävänä 112 päivänä (11.2.) opetetaan opiskelijoille/oppilaille toimintatapoja erilaisissa hätätilanteissa. Aihepiirejä mm diabetes-potilaan ensiapu, epilepsiakohtauksen hoito, sisälle luokkatilaan suojautuminen esim. tulipalon sattuessa, suuren verenvuodon tyrehdyttäminen. Sijaisen pikaohje Sijaisopettajalla on opettajan oikeudet ja velvollisuudet. Hän on vaitiolovelvollinen kuulemistaan asioista mutta myös tiedotusvelvollinen koulun johdolle havaitsemistaan asioista. Selvitä ryhmän omalta opettajalta tai koulun muilta opettajilta, onko opetusryhmässäsi erikseen huomioitavia oppilaita. Tulipalon sattuessa: Pidä ryhmä hallinnassasi ja toimikaa mahdollisimman rauhallisesti. 98/346

Jokaisessa luokassa on oven vieressä muovitasku, jossa on paperilla luokan numero ja erillinen paperi toimintaohjeita. Kuuntele ohjeet huolellisesti ja toimi niiden mukaan. Jos poistuminen on mahdollista, niin ota paperi, jossa on luokkatilan numero, mukaasi ja kokoontukaa ryhmäsi kanssa koulun kentällä. Oppilaan väkivaltainen käytös: Jos oppilas käyttäytyy väkivaltaisesti, lähetä joku oppilas hakemaan naapuriluokasta opettaja avuksesi. 99/346

6. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Maahanmuuttajat Maahanmuuttajaopetuksella edistetään oppilaan kotoutumista suomalaisen yhteiskunnan aktiivisesti toimivaksi jäseneksi, tuetaan oppilaan kasvamista suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön jäseneksi, tuetaan oppilaan oman kieli- ja kulttuuritaustan säilymistä sekä pyritään turvaamaan perusopetuksen tietojen ja taitojen saavuttaminen sekä jatko-opintokelpoisuus. Maahanmuuttajaopetuksen palveluja voivat saada ulkomailta Suomeen muuttaneet maahanmuuttajaoppilaat, paluumuuttajaoppilaat sekä Suomessa syntyneet maahanmuuttajataustaiset oppilaat. Espoon suomenkielinen opetustoimi järjestää maahanmuuttajaopetuksena perusopetukseen valmistavaa opetusta, maahanmuuttajien määräaikaista opetusta, suomi toisena kielenä -opetusta (S2), maahanmuuttajien äidinkielen opetusta sekä maahanmuuttajien tukiopetusta Perusopetukseen valmistavaa opetusta järjestetään oppivelvollisuusikäisille ja myös kuusivuotiaille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen kielen taito ja opiskeluvalmiudet vaativat tukea ennen perusopetukseen siirtymistä. Maahanmuuttajaoppilas voi olla valmistavassa opetuksessa noin yhden lukuvuoden ajan. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa noudatetaan erikseen hyväksyttyä Espoon suomenkieliseen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelmaa. Maahanmuuttajien määräaikaiseen opetukseen voidaan siirtää oppilas, joka tarvitsee okonaisvaltaisesti tukea sekä suomen kielessä että muissa oppiaineissa. Päätös tehdään lukuvuodeksi kerrallaan valmistavassa opetuksessa olleelle oppilaalle tai jatkopäätöksenä aikaisemmin maahanmuuttajien määräaikaisessa opetuksessa olleelle oppilaalle. Maahanmuuttajien määräaikaisessa opetuksessa noudatetaan koulun 100/346

yleisopetuksen opetussuunnitelmaa. Lisäksi jokaiselle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Maahanmuuttajaoppilaalle opetetaan äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa suomi toisena kielenä -oppimäärää, mikäli hänen suomen kielen taitonsa ei arvioida olevan suomenkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Opetus järjestetään kokonaan tai osittain erillisissä S2-ryhmissä tai tukemalla sekä eriyttämällä oppilaan opiskelua äidinkielen ja kirjallisuuden oppitunneilla. Suomi toisena kielenä -opetus järjestetään erikseen hyväksytyn suomi toisena kielenä -opetussuunnitelman mukaisesti. Maahanmuuttajien äidinkielen opetus järjestetään keskitetysti, ja opetuksessa noudatetaan erikseen hyväksyttäviä kyseisten kielten opetussuunnitelmia. Oppilaalle voidaan antaa maahanmuuttajien tukiopetusta suomen kielellä tai oppilaan äidinkielellä, mikäli tilapäinen tuen tarve johtuu maahanmuuttajuuteen liittyvistä syistä, esimerkiksi puutteellisesta suomen kielen taidosta. Muuta tukiopetusta maahanmuuttajaoppilas saa samojen periaatteiden perusteella kuin koulun muutkin oppilaat. Romanit Romanikielen opetus antaa romanioppilaille luontevan mahdollisuuden ilmaista omaa vähemmistöidentiteettiään. Opetus edistää romanioppilaiden oman historian ja kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista yhtenä koko maailman ja Euroopan merkittävistä vähemmistöistä. Romanikielen opetus järjestetään keskitetysti. Opetuksessa noudatetaan erikseen hyväksyttävää romanikielen opetussuunnitelmaa, joka laaditaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa olevan romani äidinkielenä oppimäärän pohjalta. Romanien kieli- ja kulttuuriperinnön säilyttäminen tulee ottaa huomioon myös perusopetuksessa. 101/346

7. OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN ERI OPPIAINEISSA JA OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN VUOSILUOKKIIN JAKAMATTOMASSA OPETUKSESSA 7.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden tekstityyppien yhdistelmiä. Kirjallisuudenopetuksessa opettaja sopii kunkin luokan kanssa luettavien kokonaisteosten vähimmäismäärän. Tavoitteet Yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen lähtökohtana on oppilas, ja keskeisenä tavoitteena on tukea hänen havaitsemis-, tuntemis-, eläytymis- ja ajattelu- ja ilmaisukykynsä kehitystä sekä aktiivista osallistumista ja vaikuttamista omassa viestintäympäristössään. Päämäärään pyritään harjaannuttamalla oppilaan itsenäistä, kriittistä ongelmanratkaisu- ja tiedonhankintataitoa, vahvistamalla oppilaan tietoisuutta tavoitteistaan viestijänä ja itsestään kielenkäyttäjänä, kehittämällä oppilaan tekstitaitoja, kannustamalla oppilasta lukemaan kirjallisuutta ja tutustumaan erilaisiin mediateksteihin, ohjaamalla häntä hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja tarkastelemaan erilaisten tekstien kieltä. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus rakentaa oppilaan käsitystä hänen omasta kieli- ja kulttuuri-identiteetistään ja keinoista toimia aktiivisena kansalaisena. Opetusmenetelmät Äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelun opetusmenetelmät ovat sekä oppilaskeskeisiä että opettajajohtoisia. Oppilaskeskeisiä työtapoja ovat yhteistoiminnallinen oppiminen, tutkiva oppiminen, tietokoneavusteinen opiskelu, prosessi- ja projektityöskentely, oppimispelit ja -leikit, keskustelu, elämyksen avulla oppiminen ja draama. Oppilaat tekevät niin suullisia kuin kirjallisiakin yksilö-, pari- ja ryhmätöitä. Opintojen aikainen arviointi 102/346

Yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opetus sisältää kullakin vuosiluokalla kolme kurssia. Jokaisella kurssilla opetukseen sisältyy kirjallista ja suullista ilmaisua, kirjallisuuden lukemista ja erittelyä, mediatekstien tarkastelua ja kriittistä erittelyä sekä kielentuntemusta ja tekstianalyysia. Kurssi arvioidaan oppilaan eri osa-alueiden aikaansaannosten, kokeiden, vihkotyön sekä oppilaan osoittaman aktiivisuuden ja tuntityöskentelyn perusteella. Valinnaiskurssien arvioinnissa kiinnitetään huomiota sekä työskentelyn laatuun että oppilaan motivaatioon ja osallistumisaktiivisuuteen. Opintojen aikainen arviointi tapahtuu numeroin. 7.luokan 3. kurssissa suoritetaan opintojen aikainen työskentelyn arviointi niin itse kuin opettajitsekin. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt 7. luokka Tavoitteet Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Oppilas - rakentaa omalla toiminnallaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä - saa kokemuksia erilaisista viestintätilanteista Oppilaan viestintärohkeus ja -varmuus ja ilmaisun ilo kehittyvät Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy Oppilas - harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi - oppii ennakoimaan, millaista luku-, kuuntelu- tai tiedonhankintatapaa tekstilaji tai tehtävän tavoite edellyttävät - harjaantuu itsenäiseen tiedonhankintaan erilaisista tietolähteistä sekä lähteitten merkitsemiseen - harjoittelee erilaisten tiedonlähteiden monipuolista ja arvioivaa käyttöä Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy Oppilas 103/346

- harjoittelee erilaisten tekstien tuottamista sekä opettelee erilaisten tyylien käyttöä omissa teksteissään - oppii ottamaan huomioon tekstejä tuottaessaan tilanteen ja vastaanottajan Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee Oppilas - oppii perustietoa omasta äidinkielestään ja sen rakenteesta - perehtyy kirjallisuuden pääjakoon ja joihinkin kirjallisuudenlajeihin - tutustuu erityyppisiin mediateksteihin ja lukee monipuolisesti kirjallisuutta - saa kokemuksia teatterin ja/ tai elokuvan ilmaisukeinoista Keskeiset sisällöt Vuorovaikutustaidot - vuorovaikutuksen perustaitojen harjoittelua (esim. ryhmäytymisharjoituksia, erityyppisiä ryhmäkeskusteluja, kuunteluharjoituksia, haastatteluja) (AK1) - vuorovaikutuksen perustietoihin perehtymistä (esim. puheenvuorotyypit, keskustelun kulku) yksilöpuhe-esityksiä ja pariesityksiä - esiintymisrohkeuden vahvistamista ryhmässä ilmaisemisen avulla (esim. ilmaisu- ja näytelmäharjoituksia), arviointiperiaatteiden pohdintaa; palautteen antamisen ja itsearvioinnin harjoittelua Tekstinymmärtäminen - silmäilevän, etsivän, sana- ja asiatarkan, ymmärtävän sekä päättelevän lukemisen ja ymmärtävän kuuntelun harjoittelua - selostavien, kuvailevien, ohjaavien ja kertovien asia- ja kaunokirjallisten tekstien tarkastelua media- ja verkkotekstien tarkastelua ja arviointia (esim. elokuva, kuva, sarjakuva, verkkolehdet) AK3 - asia- ja kaunokirjallisten tekstien tiivistämistä, kommentoimista sekä tulkitsemista Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen - oman tekstin tuottamisen ja työskentelyn tavoitteiden ohjattua harjoittelua (tavoitteen määrittely, tekstin tuottaminen, arviointi) 104/346

- erityyppisten asiatekstien (esim. tiivistelmä, koevastaus, määritelmä, sähköpostiviesti, kirje) ja fiktiivisten tekstien (esim. kerronta, kuvaus, selostus, dialogi) harjoittelua - jäsentelytapoihin sekä jaksotus-, aloitus- ja päätäntätapoihin tutustumista ja harjoittelua pienimuotoisten omien esitysten laatimista oppilaalle tutuista aiheista (esim. ohjeet, harrastus- ja kirjaesittelyt) - kielen tilanteenmukaisen käytön harjoittelua (esim. yleiskieli, puhekieli) AK3 kirjoitetun kielen lause- ja virkerakenteen kehittämistä ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista (esim. virke- ja lausetyypit, suora ja epäsuora esitys, lainausmerkit, vaikeasti kirjoitettavat sanat) - kirjoittamista käsin ja/tai tekstinkäsittelyohjelman avulla AK7 Tiedonhallintataidot - tiedonhankinnan prosessin harjoittelua (suunnittelu, muistiinpanot ja lähdemerkinnät, esim. teos, tekijä, julkaisuaika ja -paikka), tietojen luotettavuuden ja tarkoituksenmukaisuuden arviointia sekä tiedonhaun harjoittelua erilaisista lähteistä AK2 - koulukirjaston monipuolisen käytön harjoittelua - tarpeen vaatiessa lähikirjastovierailu, jonka aikana tutustutaan kirjaston palveluihin ja harjoitellaan pääkaupunkiseudun aineistotietokannan ja yleisen kirjastoluokituksen käyttöä Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin - pienimuotoisten tekstien lukemista ja käsittelyä (esim. runot, novellit, kertomukset, sadut, näytelmät) - valinnaisten ja yhteisten kokonaisteosten lukemista ja käsittelyä; erityisesti kotimaisen nuortenkirjallisuuden lukemista AK 2 - sanataiteen päälajien ominaispiirteisiin tutustumista (esim. runot, näytelmät, sadut, novellit, romaanit, sarjakuvat) - kirjallisuuden peruskäsitteiden käytön harjoittelua (esim. proosa: henkilö, kertoja, miljöö, aihe, juoni, teema, suora kerronta, kuvaus, kohtaus, dialogi; näytelmä: näytelmän rakenne, kohtaus, dialogi, repliikki, monologi; runo: säe ja säkeistö, kielikuvat, soinnuttelu, runomitta) - luetun yhdistämistä omaan kokemukseen (esim. lukupäiväkirjat) ja lukukokemusten jakamista ja vertailua 105/346

- luetun ymmärtämisen varmentamista (esim. ennakointi, tiivistäminen, väliotsikointi, kysymysten esittäminen, ajatuskarttojen laadinta, muistiinpanojen teko) - kielentajun varmentamista (esim. kirja-, yleis- ja puhekieli, tilanteenmukainen käyttö) - tekstien sanaston ja sanavalinnan tarkastelua (sanaluokat, sanojen taipuminen; synonyymit, ylä- ja alakäsitteet) - omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten ja taitojen havainnointia ja erittelyä AK3 - tutustumista teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoihin ja osallistumista taidetapahtumiin mahdollisuuksien mukaan (esim. Mielikirjapäivä, Kirjan ja ruusun päivä) AK2, AK4 106/346

8. luokka Tavoitteet Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Oppilas tulee tietoiseksi tavoistaan toimia viestijänä harjaantuu toimimaan puhujana ja kirjoittajana tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen erilaisissa tilanteissa oppii ymmärtämään ja hyväksymään, että on erilaisia mielipiteitä ja ilmaisutapoja harjaantuu suhtautumaan kriittisesti erilaisiin mielipiteisiin oppii ottamaan vastaan palautetta ja hyödyntämään sitä taitojensa kehittämisessä Oppilaan yksilöpuhetaidot, ryhmäpuheviestinnälliset sekä ilmaisulliset taidot kehittyvät AK1, AK3 Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy Oppilas oppii esittämään tulkintoja ja arvioita erityyppisistä lukemistaan ja kuulemistaan teksteistä oppii ennakoimaan, millaista luku- ja kuuntelutapaa teksti ja asetettu tavoite edellyttävät oppii tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien verbaalisista, visuaalisista ja auditiivista keinoista harjaantuu tiedonhankintaan monenlaisia lähteitä käyttäen Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy Oppilas kehittyy monipuoliseksi tekstien tekijäksi, joka osaa suunnitella tekstinsä viestintätilanteen vaatimusten mukaisesti rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään sekä kommentoimaan muiden ajatuksia suullisesti ja kirjallisesti Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee Oppilas oppii perustietoa omasta äidinkielestään, sen rakenteesta ja vaihtelusta kasvaa suvaitsevaiseksi erilaisia kielenpuhujia ja kulttuureja kohtaan 107/346

oppii käyttämään monipuolisesti mediatekstejä, analysoimaan niitä kriittisesti ja hänen eettinen ja esteettinen tietoisuutensa kehittyy saa käsityksen median ja mediatekstien kyvystä tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisten valintoja tutustuu eri maiden kirjallisuuden teoksiin ja teksteihin ja hänen kulttuuritietoisuutensa kasvaa Oppilaan lukuharrastus monipuolistuu Keskeiset sisällöt Vuorovaikutustaidot omien näkemysten esittämisen, perustelutaidon ja puolustamisen perusteisiin tutustumista ja harjoittelua AK3 erilaisia ryhmäviestintätilanteita (esim. ongelmanratkaisu- ja paneelikeskustelun, kokouksen sekä väittelyn periaatteisiin perehtymistä ja harjoittelua) AK1 ohjelma- ja/tai tilannepuheiden esittämistä ja niiden vaikuttavuuden arvioimista (esim. mainos- ja myyntipuhe, mielipidepuhe; onnittelu-, kiitospuhe, tervetuliaissanat) AK4 ilmaisutaitoharjoitteita vuorovaikutustilanteiden arvioinnin pohdintaa, palautteen antamisen ja itsearvioinnin harjoittelua Tekstinymmärtäminen - oppii pohtimaan tekstin yhteyksiä omiin ajatuksiinsa ja kokemuksiinsa sekä havaitsemaan tekstissä esiintyvät mielipiteet ja niiden perustelut. - kuvailevien, ohjailevien ja suostuttelevien, pohtivien ja kantaaottavien tekstityyppien tarkastelua asia- ja kaunokirjallisissa teksteissä - vaikuttavan kielen ja piilovaikuttamisen keinojen tarkastelua: verbaaliset, visuaaliset ja auditiiviset keinot tekstin merkityksen rakentajina AK3, AK4 - tekstin kokonaisrakenteen tarkastelua ja arviointia (esim. sanomalehti-, aikakauslehti- ja verkkoteksti, kuva, mainos, elokuva, teatteri, tv- ja radioohjelma, multi- ja hypermedia) - kuvan lukemista ja tulkintaa (elokuva, mainoskuva, lehtikuva, graafiset kuvat) AK3 - tekstin tarkastelua sanavalinnan, lauserakenteen ja tyylikeinojen kannalta 108/346

Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen painetuista ja sähköisistä tekstikokonaisuuksista - tekstin tuottamisprosessin varmentamista (tavoitteen määrittely, tekstin tuottaminen, muokkaaminen, arviointi) - perustelutaitoihin ja kielellisen vaikuttamisen keinoihin tutustumista AK4 - kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista (erityisesti välimerkit, lainatun lauseen merkintä ja sijapäätteiden merkitseminen lukusanoihin) - tekstien suuntaamista eri kohderyhmille ja eri viestintävälineisiin (esim. uutinen, mielipide, vastine, mainos, vaikuttava puhe) AK3 - tieto- ja mielipidetekstin kirjoittamista aineiston pohjalta (esim. lehtiteksti, mainos, elokuva, kuva, kaunokirjalliset tekstit) käsin ja/tai tekstinkäsittelyohjelman avulla AK3, AK4 - perustellun mielipiteen suullisen esittämisen ja ei-kielellinen viestinnän harjoittelua AK4, AK3 - yksilöpuheen periaatteita ja harjoituksia (esim. vaikuttava puhe: mainos- ja myyntipuhe, mielipidepuhe; tilannepuhe: onnittelu-, kiitospuhe, tervetuliaissanat) - mediatekstien (esim. tv- ja radio-ohjelma, teatteri, sanoma-, aikakauslehti- ja verkkoteksti, mainos) ohjattua tarkastelua ja arviointia sekä omaa tuottamista AK3 - elämyksen välittämistä ja/tai mielipiteen esittämistä luovan kirjoittamisen keinoin - tekstin tulkitsemista ilmaisutaidollisin keinoin Tiedonhallintataidot - aineiston valikointiin ja ryhmittelyyn tutustumista sekä lähteen luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointia sekä lähteiden merkitsemistä (tekijä, teos, julkaisuaika ja paikka) - kirjaston luokitusjärjestelmän käyttöön ja aineiston hakuun harjaantumista Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin - yhteisten teosten, valinnaisteosten sekä erityyppisten lyhyiden tekstien (novelli, runo, näytelmä) lukemista ja käsittelyä; myös ulkomaisiin ja pohjoismaisiin teksteihin tutustumista AK 2 - joihinkin kirjallisuuden lajeihin (esim. fantasia, sci-fi, kauhu, jännitys) ja tekstien tyylilliseen pääjakoon (romanttinen, realistinen, moderni) tutustumista 109/346

- temaattisesti ryhmiteltyjen tekstien lukemista (esim. sota, rakkaus, luonto, rasismi), niiden vertailua ja eettistä pohdintaa AK1 - kaunokirjallisten tekstien tulkintaa ja tarkastelua elämysten antajina ja näkemysten kehittäjinä - havaintojen tekemistä suomen kielen käytön tilanteenmukaisesta vaihtelusta sekä teksti- että tyylilajeista (esim. sanomalehden juttutyypit: pääkirjoitus, kolumni, mielipidekirjoitus, vastine, pakina) - modusten, nominaalimuotojen, lauseenvastikkeiden ja lauseenjäsenten tarkastelua tekstin rakentajina - mediatekstin kielenkäytön erityispiirteiden havainnointia (esim. modusten käyttö, puhuttelu, kielikuvat, sanaleikit) - omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten ja taitojen kehittymisen arviointia median vaikutuksen tarkastelemista yhteisössä (esim. tv, radio, elokuva, mainos, verkkoviestintä) sekä median vaikutusten eettistä pohdintaa AK3, AK1 - kulttuuristen erojen pohdintaa erilaisten luettujen tekstien/elokuvien/teatteriesitysten pohjalta AK 2 - osallistumista tapahtumiin mahdollisuuksien mukaan (esim. Sanomalehti- ja Aikakauslehtiviikko) AK3 9. luokka Tavoitteet Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Oppilas - harjaantuu toimimaan tavoitteellisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen viestijänä ja viestin vastaanottajana erilaisissa viestintäympäristöissä koulussa ja sen ulkopuolella AK 4 Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy Oppilas - oppii käsittelemään erilaisia tekstilajeja ja suhtautumaan kriittisesti lukemaansa ja kuulemaansa. - tottuu itsenäiseen tiedonhankinnan ja käytön prosessiin ja osaa hyödyntää monenlaisia lähteitä 110/346

Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy Oppilas - harjaantuu omaääniseksi tekstintekijäksi, joka osaa hyödyntää oppimiansa kielentaidon ja oikeakielisyyden perusteita puheessaan ja kirjoituksessaan - oppii suunnittelemaan kirjalliset ja suulliset tuotoksensa ja arvioimaan niitä - oppii huomioimaan omassa viestinnässään vastaanottajan, viestintätavoitteen, -tilanteen ja -välineen asettamat vaatimukset Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee Oppilas - oppii perustietoa äidinkielensä rakenteesta, eri kielimuodoista ja kielen muuttumisesta - oppii käyttämään monipuolisesti tietokirjallisuutta ja mediatekstejä oman tekstintuottamisensa tietolähteinä. - saa kokemuksia teatterin ja/tai elokuvan ilmaisukeinoista Oppilaan - yleissivistys lisääntyy ja esteettisinen tietoisuus kehittyy: hän tutustuu Suomen kirjallisuuden vaiheisiin ja joihinkin klassikoihin. - kirjallisuudenharrastus laajenee myös aikuiskirjallisuuden puolelle. Keskeiset sisällöt Vuorovaikutustaidot - yksilö- ja pariesityksiä (esim. tilannepuheita: kiitos-, onnittelu- ja tervetuliaispuhe, esittely; asiapuheita: esitelmä, tiedotus, oman työn suullinen esittely) sekä mahdollisuuksien mukaan ilmaisutaitoharjoitteita - kokous- ja/tai neuvottelutaidon perusteisiin tutustumista (esim. osallistujat, kulku, puheenvuorotyypit, asiakirjat) ja harjoituksia AK 1, AK4 Tekstinymmärtäminen - kulttuurissa keskeisten, eri aikakausien tekstien erittelyä näkemysten, arvojen ja asenteiden kannalta (esim. kaunokirjalliset tekstit, kantaa ottavat tekstit, tietotekstit) - luettujen, kuultujen ja visuaalisten tekstien rakenteen, sisällön ja merkityksen vertailua ja arviointia - tekstien kielenainesten havainnointia ja erittelyä (esim. sanasto ja lauserakenne; kuvan elementit; tyylikeinot) 111/346

Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen - oman tekstin itsenäisen tuottamisprosessin hallintaa (tavoitteen määrittely, tekstin tuottaminen, arviointi) - oman laajahkon työn esittely havainnollistamisvälineitä apuna käyttäen (esim. tutkielma, kirjailijakansio) - aineistopohjaista kirjoittamista (esim. aineistopohjaiset aineet, tutkielma, kirjailijakansio) käsin ja/tai tekstinkäsittelyohjelman avulla - kansalaisen perusasiakirjoihin perehtymistä ja niiden laadinnan harjoittelua (esim. virallinen kirje, hakemus, raportti, ansioluettelo, verkkolomakkeet) AK 4 - kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista (tyylin välimerkit, paikannimet, lyhenteet ja sijapäätteiden merkitseminen niihin; vaikeasti kirjoitettavat ja vierasperäiset sanat) - fiktiivisen tekstin kirjoittamista (esim. novelli, näytelmä, runo) - fiktiiviseen aineistoon pohjaavan esityksen tai esittelyn rakentamista mahdollisuuksien mukaan eri kohderyhmille Tiedonhallintataidot - lähdekritiikin perusteiden varmentamista ja lähdeviitteiden merkinnän vakioimista sekä esityksen rakentamista lähdeaineiston pohjalta AK3 - kirjaston monipuolisen ja itsenäisen käytön harjoittelua Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin - yleissivistyksen pohjan luomista: tutustumista Suomen kirjallisuuden päävaiheisiin, tietoa keskeisistä kotimaisista nykykirjailijoista ja klassikoista AK2 - kotimaisen kirjallisuuden klassikoiden (runoja, näytelmiä, romaaneja, novelleja) lukemista, analysointia, tulkintaa sekä eri aikakausien tekstien vertailua AK2 - Kalevalaan ja kansanperinteeseen tutustumista sekä kansalliseen kulttuurin liittyvien taidekuvien erittelyä ja tulkintaa AK2 - tutustumista suomen kielen kehittymisen ja vaihtelun periaatteisiin (esim. suomen kirjakielen synty ja kehittäminen, sanaston karttuminen) - suomen kielen sosiaaliseen ja maantieteelliseen vaihteluun perehtymistä (ammattikielet, alueelliset murteet, slangi) sekä monikulttuurisen Suomen eri kieliin tutustumista AK2 - suomen kielen keskeisten rakenteellisten ominaisuuksien tarkastelua (esim. äänteistö, sanojen taipuminen) ja eri kielten rakenteiden vertailua 112/346

- tutustumista suomen sukukieliin ja maailman kielitilanteeseen AK2 - suomalaisen teatterin ja elokuvan tarkastelemista osana kulttuuri - ja kirjallisuudenhistoriaa; teatteriin ja elokuviin tutustumista mahdollisuuksien mukaan sekä kokemusten erittelyä ja jakamista AK2 Opetus vuosiluokittain 7. luokka Kurssi 1 Kurssin kirjallisia töitä ovat fiktiivinen teksti ja lukupäiväkirja tai luetun kirjan esittely. Vuorovaikutustaitoja harjoitellaan ryhmäkeskustelujen yksilö- tai pariesitysten yhteydessä. Tekstinymmärtämistä ja oikeakielisyysasioita opiskellaan monipuolisesti; näitä taitoja oppilas pääsee hyödyntämään kirjallisissa töissään. Tässä yhteydessä opastetaan äidinkielen tekstilajien kirjoittamista sekä koneella että käsin. Perehdytään runouden keinoihin lukemalla ja kirjoittamalla runoja. Kurssi 2 Kurssin kirjallisia töitä ovat asiateksti ja omiin havaintoihin ja kokemuksiin perustuva kirjoitelma. Luetaan nuortenkirja. Tiedonhallinta- ja vuorovaikutustaitoja opiskellaan esimerkiksi suunnittelemalla ja toteuttamalla oma esitys. Järjestetään ryhmäkeskusteluja ja tehdään luovan lukemisen tehtäviä, joita puretaan suullisesti, näyttelemällä tai muilla vuorovaikutustaitoja kehittävillä tavoilla. Tekstitaitoja ja kielentaitoa syvennetään proosan ja draaman avulla. Perehdytään luokitteluun ja suomen kielen sanaluokkiin. Kurssi 3 Kurssin kirjallisina töinä ovat oppilaalle tutusta aiheesta laadittu kirjoitelma sekä sen etukäteissuunnittelu ja luettuun kokonaisteokseen liittyvä kommentti 113/346

tai esittely. Tiedonhallintataitoja kehitetään suunnittelemalla lähteiden käyttöön perustuva minitutkielma tai vastaava. Kerrataan tiedon muokkauksen taitoja. Projektin yhteydessä tehdään oppimispäiväkirja ja itsearviointi työskentelystä. Vuorovaikutustaitoja harjoitetaan em. työn esittelyn yhteydessä. Tutustutaan kirjallisuuden päälajeihin ja luetaan nuorille sopiva klassikkoteos. Kurssin aikana tehdään opintojen aikainen työskentelyn arviointi. 114/346

8. luokka Kurssi 4 Kurssin kirjallisia töitä ovat mielipidekirjoitus ja jokin toinen kurssin sisältöihin liittyvä kirjoitelma. Se voi olla esimerkiksi arvostelu kurssilla luetusta kirjasta tai katsotusta elokuvasta. Vuorovaikutustaitoja ja puhe-esityksiä harjoitellaan suullisin tehtävin ja esityksin. Tekstinymmärtämistaitoja harjoitellaan lukemalla ja erittelemällä erilaisia mielipidetekstejä. Perehdytään verbien tapaluokkiin. Kurssi 5 Kirjallisia töitä ovat kaksi kurssin sisältöihin liittyvää kirjoitelmaa. Vuorovaikutustaitoja ja puhe-esityksiä harjoitellaan suullisten tehtävien ja esitysten avulla. Mediatekstin kielenkäytön erityispiirteitä sekä oikeinkirjoitusta harjoitellaan tekemällä erilaisia harjoituksia esimerkiksi lehtitekstejä käyttäen. Tehdään omia lehtijuttuja, joissa hyödynnetään erilaisia tiedonhankintamenetelmiä, kuten esimerkiksi haastattelua. Luetaan nuorille sopivaa nykykirjallisuutta. Kurssi 6 Kirjallisia töitä ovat kaksi kurssin sisältöihin liittyvä kirjoitelmaa. Vuorovaikutustaitoja ja puhe-esityksiä harjoitellaan suullisten tehtävien ja esitysten avulla. Tarkastellaan eri tekstilajien ominaispiirteitä, ja lauseopin keskeiset käsitteet tulevat tutuiksi tekstitaidon näkökulmasta. Tutustutaan kirjallisuuden lajityyppeihin ja luetaan niiden pohjalta 1-2 teosta. Tiedonhallintataidot syvenevät. 9. luokka 115/346

Kurssi 7 Tutustutaan erilaisiin kirjoitelman rakennemalleihin ja harjoitellaan kirjoitelman suunnittelemista niiden avulla. Laaditaan aineistopohjainen kirjoitelma. Vuorovaikutustaitoja ja tiedonhallintataitoja harjoitellaan suullisten ryhmäesityksen avulla. Tekstinymmärtämistaitoja ja oikeinkirjoituksen (tyylin välimerkit, lyhenteet jne.) hallintaa harjoitellaan. Murteita, slangeja ja suomen kirjakielen kehitystä tarkastellaan. Kurssi 8 Kirjoitetaan aineistoaine jostain kurssin sisältöihin liittyvistä aiheesta; erityisesti harjoitellaan näkökulman rajaamista. Tarkastellaan kansalaisen perusasiakirjoja asiaviestinnän kannalta. Yksilö- ja ryhmäesityksissä kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että viestintä- ja havainnollistamiskeinot ovat tarkoituksenmukaisia. Opiskellaan suomen kielen rakennepiirteitä ja tutustutaan kielikuntiin ja sukukieliin. Kalevalaan ja kansanperinteeseen perehdytään esimerkiksi tiedonhakutehtävän tai draaman avulla; Kalevalan myötä aloitetaan kotimaisen kirjallisuuden historian opiskelu. Kurssi 9 Kurssin kirjallisia töitä ovat aineistokirjoitelma ja laajahko tutkielma tai portfolio suomalaisesta kirjailijasta ja hänen tuotannostaan; työssä edellytetään lähteiden järkevää käyttöä. Tässä lopputyössä oppilas osoittaa tiedonhallinta- ja muokkaustaitonsa. Kotimaisen kirjallisuuden historian opiskelua jatketaan nykykirjallisuuteen asti. Tekstien oikeakielisyys ja tarkoituksenmukaisuus on erityisen tarkkailun alaisena: perusasiat kerrataan. Vuorovaikutustaitoja arvioidaan oman kirjailijatyön esittelyn avulla. Mahdollisuuksien mukaan osallistutaan valtakunnalliseen päättökokeeseen. Valinnaiskurssit Äidinkielessä ja kirjallisuudessa on kolme eri valinnaisainekokonaisuutta. Ne ovat ilmaisutaito, luova kirjoittaminen ja lehdenteko. Kursseista annetaan 116/346

117/346

numeroarvosanat, ja ne otetaan huomioon päättöarvostelussa. Kaikkia kursseja voi valita riippumatta siitä, onko aikaisempina vuosina ollut mukana. 118/346

AIV1 Ilmaisutaito 1 (7. luokka) Tavoitteet Harjoitellaan eläytymistä ja kuvittelua ja kehitetään ilmaisua avoimeen ja ennakkoluulottomaan suuntaan. Kertomisen ja kuuntelemisen taidot karttuvat. Tutustutaan erityyppisiin esityksiin. Sisältö Tutustumisharjoitusten jälkeen siirrytään aisti-, keskittymis- ja rentoutumisharjoituksiin. Roolileikkien ja improvisaatioiden avulla tutustutaan oman ilmaisun mahdollisuuksiin ja haetaan vapautunutta ilmaisua. Valmistetaan pieniä näytelmätehtäviä esitettäväksi omalle ryhmälle. AIV2 Ilmaisutaito 2 (8. luokka) Tavoitteet Oppilaan eläytymis- ja kuvittelukykyä sekä vapautunutta ilmaisua kehitetään edelleen siltä pohjalta, minkä oppilaan oma persoona ja kasvu tarjoavat. Koulussa ja muualta hankitut valmiudet täydentävät toisiaan. Oppilas asennoituu omaan ilmaisuunsa ja esittävään sanataiteeseen avoimesti ja ennakkoluulottomasti. Tutustutaan esitysten tekemisen eri puoliin: oppilas perehtyy oman valintansa mukaan johonkin niistä, ja kurssin lopputyötä valmistetaan yhdessä. Sisältö Kurssin aikana oppilas tutustuu näyttämö-, pantomiimi- ja puheharjoitusten avulla ilmaisumahdollisuuksiinsa. Tehdään improvisaatio-, rooli-, luku- ja kertomisharjoituksia. Näyttämökuvaharjoitukset, sketsit, mini- ja tarinateatteri auttavat oppilasta roolinhallintaan omissa esityksissä. Vertaillaan elokuvan ja 119/346

teatterin eroja ja yhtäläisyyksiä esimerkiksi dramatisoimalla sama teksti sekä näyttämölle että videoelokuvaksi. Oppilas perehtyy oman valintansa ja taipumustensa mukaan teatteri-ilmaisun perusteisiin (esim. maskeeraus, lavastus, valaistus, puvustus, musiikki, tehosteet, ohjaus, näyttämötyö, käsikirjoittaminen, dramatisointi). Ryhmäpalautteen avulla oppilas tottuu kehittämään ja arvioimaan omaa ilmaisuaan. AIV3 Luova kirjoittaminen (8. luokka) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on oppilaan luovan kirjallisen ilmaisun kehittäminen. Lähtökohtina ovat kirjoittajan persoonallisuus ja hänen omat kokemuksensa ja päämääränä kielellisen ilmaisun ja mielikuvituksen rikastaminen ja luomisen ilo. Harjoitellaan omien tekstien työstämistä ja arviointia. Sisältö Kurssin aikana oppilas tutustuu monipuolisesti luovaan kirjoittamiseen eri tekstilajien alueilla. Kirjoitetaan kuvauksia, kertomuksia ja satuja, runoja, sketsejä ja muita erityyppisiä tekstejä. Pohditaan yhdessä, miten valmiita tekstejä voisi sommitella erilaisiksi kokonaisuuksiksi. 120/346

AIV4 Ilmaisutaito 3 (9. luokka) Tavoitteet Kurssilla sovelletaan aiemmilla äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla tai muualla tutuksi tulleita valmiuksia: kurssilaiset suunnittelevat ja toteuttavat näyttämöesityksiä ja lyhytelokuvia. Oppilas saa kokonaiskäsityksen siitä, mitä kaikkea esitystä valmistettaessa on otettava huomioon. Sisältö Palautetaan mieleen, miten esiintyvä ryhmä toimii: kokonaisuus syntyy vuorovaikutuksesta. Esityksiä ideoidaan yhdessä. Tehtävänjakoon ja kunkin vastuualueeseen kiinnitetään erityistä huomiota: jokainen ymmärtää oman osuutensa lisäksi myös sen, mitä toiset tekevät. AIV5 Luova kirjoittaminen (9. luokka) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on syventää oppilaan luovaa kirjallista ilmaisua. Valmiudet kirjoittaa erilaisia tekstejä viimeisteltyyn muotoon paranevat. Kyky palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen kehittyy. Omien tekstien arviointia harjoitellaan. Oppilas ymmärtää, että kirjoittaminen on luonteeltaan prosessi: toteutetut ideat vaativat hiomista. Sisältö Luonnostellaan ja kirjoitetaan paljon erityyppisiä tekstejä. Palautetta antavat sekä oppilaat että opettaja. Oppilas valitsee töistään sovitun määrän ja viimeistelee ne julkaisukuntoon. Kurssin aikaansaannoksista koostetaan yhteinen julkaisu, jonka toimittamiseen osallistuu koko ryhmä. Mahdollisuuksien mukaan tehdään oppilasvierailuja. 121/346

AIV6 Lehtikurssi (8. luokka) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on oppia lehden teon perusteet. Tutustutaan erilaisten lehtijuttujen sisältöön, rakenteisiin ja tyyppeihin. Tehtävien pääpaino on oman ilmaisun kehittämisessä juttuharjoitusten avulla. Sisältö Oppilaat suunnittelevat ja tekevät koululehti Olkkaria (ideointi, kuvaus, kirjoittaminen), ja he osallistuvat myös vuosikirjan tekemiseen. Kurssilla tutustutaan myös radiotyön perusteisiin. Kurssi on hajautettu useamman jakson ajalle. AIV8 Toimittajakurssi (9. luokka) Tavoite Kurssin tavoitteena on kehittää oppilaan viestintätaitoja lehtikurssin pohjalta eteenpäin - edeltävät kurssit eivät kuitenkaan ole pakollisia. Oppilas perehtyy syvemmin häntä kiinnostavan viestintäalueen menetelmiin, juttujen tuottamiseen ja niiden vastaanottamiseen. Kohderyhmän huomioimista harjoitellaan. Sisältö Syvennetään julkaisuohjelmien ja kuvankäsittelyohjelmien osaamista. Opitaan ottamaan vastuuta aiempaa suuremmista kokonaisuuksista: Olkkariin ja vuosikirjaan tehdään laajempia juttuja. Kurssi on hajautettu useampaan jaksoon. 7.2 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI TOISENA KIELENÄ Suomi toisena kielenä -opetuksen keskeinen tavoite on, että oppilas saavuttaa perusopetuksen loppuun mennessä mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon kaikilla kielitaidon osa-alueilla, pystyy opiskelemaan 122/346

täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita ja että hänen on mahdollista jatkaa opintojaan perusopetuksen jälkeen. Opetuksessa pyritään ohjaamaan oppilasta elinikäiseen oppimiseen siten, että hän voi vähitellen saavuttaa äidinkielisten veroisen suomen kielen taidon ja saa siten tasavertaiset mahdollisuudet toimia ja vaikuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisena kielenä -opetus sekä vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä että rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Suomea toisena kielenä oppivalle suomen kieli on sekä oppimisen kohde että sen väline koko kouluajan. Suomea opitaan kaikissa oppiaineissa, ja suomen opetus toisena kielenä edellyttää yhteissuunnittelua ja yhteistyötä opettajien kesken. Suomi toisena kielenä -oppimäärän tehtävänä on kehittää oppilaiden suomen kielen taitoa suunnitelmallisesti, ja opetuksessa otetaan huomioon myös muiden oppiaineiden sisältöjä, peruskäsitteitä ja sanastoa. Vuosiluokka 7 Tavoitteet Oppilas kykenee osallistumaan suomeksi keskusteluihin ja kertomaan arkiaiheista AK3 osaa sanaluokkiin liittyviä suomen kielen perusasioita perehtyy erilaisiin teksteihin ja pyrkii ymmärtämään niitä AK5, AK7 kartuttaa monipuolisesti sanavarastoaan oppii hallitsemaan kirjoittamisen perustekniikkaa tietää suomalaisista juhlista ja juhlatavoista sekä kulttuuriin liittyvistä asioista AK 2 Keskeiset sisällöt Oppilas kyselee ja haastattelee taivuttaa eri nominityyppejä yksikön ja monikon paikansijoissa ja opettelee tavallisimpia rektioita, idioomeja ja ajanilmauksia sekä opettelee eri verbityyppien myönteisiä ja kielteisiä persoona- ja aikamuotoja lukee oppikirjatekstejä, satuja ja runoja kartuttaa sanavarastoaan esim. sanaperheiden ja yhdyssanojen avulla sekä syventää hyvään kommunikointiin liittyvää sanastoaan 123/346

harjaantuu hallitsemaan käsialakirjoitusta, aakkostamista, äänteen ja kirjaimen vastaavuutta sekä suomalaisen peruslauseen ja harjoittelee kirjoittamista kirjeen, sadun, runon, juoniselostuksen, toistokirjoituksen ja sanelun avulla tutustuu suomalaisiin juhliin ja juhlatapoihin sekä kulttuuriin liittyviin asioihin Vuosiluokka 8 Tavoitteet Oppilas rohkaistuu ilmaisemaan itseään suullisesti sekä perustelemaan mielipiteensä AK1 perehtyy suomen kielen lauseenjäsenien ja modusten merkitykseen ja muotoon oppii tunnistamaan erilaisia asiatekstejä sekä tuntemaan kirjallisuuden eri lajeja AK3 kartuttaa yhteiskuntaan liittyvää sanavarastoaan AK 4, AK5 oppii perustelemaan mielipiteitään kirjoittaen ja kehittämään luovuuttaan AK1 syventää tietämystään suomalaisesta kulttuurista ja perinteistä AK2 Keskeiset sisällöt Oppilas kertoo erilaisista aiheista selostaen, vertaillen ja toistaen pääasioita omin sanoin sekä osallistuu suullisen esitelmän pitoon opettelee lauseenjäsenet ja tapoja ilmaista käskyjä ja kehotuksia, toivomuksia, epäreaalisuutta sekä käyttämään kohteliasta kieltä lukee otsikoita, mainoksia, artikkeleita ja uutisia sekä valitsee luettavakseen jännitys-, fantasia-, scifi-, kauhu-, nuorten tai rakkauskertomuksen kartuttaa sanavarastoaan esim. synonyymien, homonyymien sekä abstrakti/konkreettinen vertailun avulla ja opettelee suomen kielen johtamiseen liittyviä asioita (esim. upota/upottaa verbien merkityseron) sekä kielikuvia harjoittelee tekstin kappalejakoa ja opettelee käyttämään sitä kirjoituksessaan sekä 124/346

kirjoittaa itseään kiinnostavista asioista perehtyy suomalaiseen yhteiskuntaan liittyviin seikkoihin esimerkiksi sanomalehtien, kuvamaailman jne. kautta Vuosiluokka 9 Tavoitteet Oppilas kiinnostuu seuraamaan ajankohtaisia asioita tiedotusvälineistä sekä oppii tiivistämään ja erittelemään niistä saamaansa tietoa AK3 osaa käyttää erilaisia suomalaisia lauseita ilmaistessaan ajatuksiaan tutustuu suomalaiseen kirjallisuuteen sekä novelliin ja romaaniin ja mahdollisuuksien mukaan oman kulttuurinsa kirjallisuuteen AK2 erottaa kielen eri vivahteita kykenee analysointiin AK4 kasvattaa tietoisuuttaan maailman kulttuureista AK7 Keskeiset sisällöt Oppilas harjoittelee väittelyä ja keskustelua esimerkiksi kokouksessa opettelee suomalaiset lausetyypit sekä verbin nominaalimuodot ja lauseenvastikkeita vastaavat sivulauseet laatii ja esittelee oman laajahkon työn (esim. tutkielma) ja osallistuu esimerkiksi näytelmään kykyjensä mukaan opettelee erilaisia tyylejä (arki-, alatyyli), murteita, vierasperäisiä sanoja, tavallisia kiertoilmaisuja, vakiintuneita sanontoja, idiomaattisia ilmaisuja jne. analysoi mm. runoja ja elokuvia sekä kirjoittaa esimerkiksi raportin, referaatin, novellin tai kirjoitelman ja opettelee laatimaan hakemuksen syventää tietoisuuttaan maailman 125/346

7.3 TOINEN KOTIMAINEN KIELI: RUOTSI VAPAAEHTOISENA KIELENÄ (A2) JA B-KIELENÄ (B1) 7.3.1 Ruotsi vapaaehtoisena kielenä (A2) Vuosiluokka 7 TAVOITTEET Kielitaito AK1, AK4, AK6 Oppilas oppii ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää yleiskielistä puhetta ja tekstiä selviytymään suullisesti tavallisissa arkipäivän tilanteissa tuottamaan lyhyehköjä, ohjattuja kirjoitelmia tutuista aiheista Kulttuuritaidot AK2 Oppilas oppii tuntemaan lisää pohjoismaista elämänmuotoa sekä suomenruotsalaista ja ruotsinruotsalaista kulttuuria viestimään ja toimimaan ruotsinkielisessä kulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa Opiskelustrategiat AK3, AK7 Oppilas oppii käyttämään kielen opiskelulle tyypillisiä strategioita kuten päättelemään sanojen ja sisältöjen merkityksiä asiayhteydestä harjoittelemaan ruotsin kieltä tietotekniikan avulla arvioimaan työskentelyään ja kielitaitoaan suhteessa annettuihin tavoitteisiin ja tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit AK1, AK3, AK4, AK6 Laajennetaan luokilla 4-6 esiin tulleita aihepiirejä lähipiiri (koti, perhe, ystävät) harrastukset ja vapaa-aika koulu asioimistilanteet (mm. tien kysyminen ja neuvominen, matkailu, osto- ja vuokraustilanteet) 126/346

tunteiden ja mielipiteiden ilmaiseminen Rakenteet adjektiivit: adjektiivin taivutus ja vertailu verbit: perfekti ja pluskvamperfekti Viestintästrategiat tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi puuttuvan kielitaidon korvaaminen toisen vieraan kielen ilmaisulla puheenvuoron aloittaminen ja lopettaminen oman kielenkäytön tarkkailu viestin perillemenossa Vuosiluokka 8 TAVOITTEET Kielitaito AK1, AK4, AK6 Oppilas oppii ymmärtämään yleistietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä selviytymään suullisesti arkipäivän tilanteissa kirjoittamaan lyhyehköjä, vapaita kirjoitelmia tutuista aiheista Kulttuuritaidot AK2 Oppilas oppii syventämään Pohjoismaiden tuntemustaan keskeisiä asioita ruotsalaisesta nuorisokulttuurista Opiskelustrategiat AK3, AK7 Oppilas oppii hyödyntämään tietotekniikkaa ja ruotsinkielistä mediaa kieliopinnoissaan arvioimaan työskentelyään ja kielitaitoaan suhteessa annettuihin tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit AK1-5, AK7 tietotekniikan maailma nuorisokulttuuri terveys ja hyvinvointi 127/346

Rakenteet adjektiivit: adjektiivien ja substantiivien määräinen muoto adverbit verbit: refleksiiviverbit, 1. konditionaali, s-passiivi pronominit: omistussana sin, sitt, sina lauserakenne: man -rakenne, sivulauseen sanajärjestys, ehtolause Viestintästrategiat puuttuvan kielitaidon korvaaminen selittämällä toisin sanoin puhekumppanin antaman palautteen hyödyntäminen oman kielenkäytön tarkkailu viestin kielellisessä sisällössä Vuosiluokka 9 TAVOITTEET Kielitaito AK1, AK4, AK6 Oppilas oppii ymmärtämään yleiskielisestä tekstistä ja puheesta pääsisällön tuottamaan itsenäisesti ruotsinkielistä tekstiä ja puhetta niin, että selviytyy arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa tiedostamaan Suomessa ja Ruotsissa puhutun ruotsin kielen keskeisiä eroja Kulttuuritaidot AK2, AK4, AK5 Oppilas oppii vertailemaan omaa ja ruotsinkielistä kulttuuria ja tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden arvostamaan omaa ja ruotsalaista kulttuuria syventämään edelleen Pohjoismaiden kulttuurin tuntemustaan ja ymmärtämään pohjoismaisen yhteistyön merkityksen Opiskelustrategiat AK3, AK7 Oppilas oppii tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä hyödyntämään kriittisesti tieto- ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan käyttämään kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja oma-aloitteisesti 128/346

asettamaan tavoitteita vastuullisesti ja arvioimaan työskentelyään suhteessa niihin KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit AK1, AK3, AK4, AK5, AK7 ihmissuhteet, kasvaminen kohti aikuisuutta opiskelu, työ ja elinkeinoelämä kestävä kehitys tiedotusvälineet Rakenteet adjektiivit: superlatiivi attribuuttina verbit: att + infinitiivi, 2. konditionaali, partisiipin preesens ja perfekti sekä vara/blipassiivi lauserakenne: epäsuora kysymys Viestintästrategiat puuttuvan kielitaidon korvaaminen tarkentavilla ilmauksilla ja lisäkysymyksillä puheenvuoron ottaminen ja ylläpitäminen oman kielenkäytön tarkkailu ja soveltaminen tilanteen edellyttämällä tavalla Kurssi 1 Kurssin alussa kerrataan tervehtiminen ja tutustuminen. Lisäksi puhutaan vapaa-ajan kiinnostuksista, musiikista ja harrastuksista. Itsestä, perheestä ja kotieläimistä kertominen. Kirjeenvaihto kirjekaverin kanssa. Asiointi kioskilla ja ostoksien tekeminen. Kielioppirakenteet: Paljon peruskieliopin kertausta preesens, lukusanat, persoonapronominit, omistusmuodot, en- ja ett-sukuisten sanojen taivutus, kysymyssanat sekä sanajärjestys. Kurssi 2 Aamiaispöytäkeskustelua, voinnista kertominen, värit, huoneen kuvailu, puhelimessa puhuminen ja tapaamisesta sopiminen, elokuvissa ja vaateostoksilla käynti sekä diskoillasta kertominen. 129/346

Kielioppirakenteet: ainesanat, apuverbit, persoonapronominit ja niiden objektimuodot, ett- sanojen monikko, imperfekti ja adjektiivin taivutus. Kurssi 3 Matkasuunnitelman teko, laivalippujen osto, laivalla oleminen. Kielioppiasioista kerrataan preesens, apuverbit, perusluvut, imperfekti sekä persoonapronominien objektimuodot. Uutena asiana tulee järjestysluvut ja päiväykset. Kurssi 4 Aiheina ovat asiointi tullissa kotiinpaluumatkalla, tapaaminen ja esitteleminen, tien kysyminen ja neuvominen sekä luvan kysyminen ja suostuttelu. Puhutaan myös säästä, käsitellään perhesanoja ja syventävissä lisäteksteissä on Ruotsiin ja Norjaan sekä niiden nähtävyyksiin tutustumista, laajennetaan matkailusanastoa ja yövytään retkeilymajassa. Uusia kieliopillisia asioita ovat det finns rakenne, adverbien muodostaminen t- päätteellä, imperatiivi, sanat den här ja den där, man-sana, perfekti sekä adjektiivien vertailu. Kurssi 5 Kurssin aihepiireihin kuuluvat ravintolassa asiointi, juttelua junassa, lääkärissä käynti, sairauksista kertominen sekä poliisiasemalla asiointi. Kerrataan ruumiinosat ja keskustellaan ruuasta. Kerrataan prepositioita ja päälauseen sanajärjestystä, uutena kielioppiasiana käsitellään sivulause ja jälkilause sekä refleksiiviverbit. Kurssi päättyy kesäsuunnitelmista kertomiseen. Kurssi 6 Aihepiireinä ovat rippikoululeiristä kertominen päiväkirjan muodossa, itsestä kertominen, tietokoneharrastus, ulkönäöstä ja luonteesta kertominen sekä 9.- luokkalaisen elämää ja ajatuksia. Uusia kielioppiasioita ovat pluskvamperfekti, pronominit sin, sitt ja sina. 130/346

Kurssi 7 Tämän kurssin tekstit käsittelevät ihastumista, rakkautta, kouluasioita, asumista sekä maalla että kaupungissa, mielipiteen ilmaisemista sekä seikkailua luonnossa. Lisäteksteissä tutustutaan Tanskaan, Kööpenhaminan nähtävyyksiin ja ollaan pyöräilyretkellä Tanskassa. Kielioppina ovat konditionaali, att + infinitiivi, adjektiivi + substantiivi, epämääräinen ja määräinen muoto sekä pronomini + adjektiivi + substantiivi. Kurssi 8 Viimeisessä kurssissa aiheina ovat musiikki, bändin esittely, mopoharrastus, lumilautailu, nuorten rahankäyttö, erilaiset ammatit, työelämään tutustuminen sekä suomenruotsalaisen nuoren elämään tutustuminen. Lisäteksti tarjoaa faktaa suomenruotsalaisuudesta. Kurssin lopussa tutustutaan Islantiin ja sen nähtävyyksiin. Kielioppina kerrataan verbien taivutusta, adverbeja ja prepositioita. Uutena kielioppiasiana käsitellään futuuri. Opiskelumenetelmät Tavoitteena opettaa oppilasta kommunikoimaan ruotsiksi sekä suullisesti että kirjallisesti. Elaborointi- ja skeemateoriaa sovelletaan kielen opetukseen. Tekstit opetellaan kertomaan omin sanoin ruotsiksi skeemaa apuna käyttäen. Elaboroinnin tarkoituksena on kieliaineksen oma soveltaminen ja tuottaminen. Tehtävät rohkaisevat oppilasta ilmaisemaan itseään rohkeasti ja luovasti. Suullista kommunikaatiota harjoitellaan paljon koulussa kun taas kirjallisia harjoituksia tehdään kotitehtävien muodossa. Ääntämisen harjoittelu on kiinteä osa kunkin kurssin sisältöä. Opetusjärjestelyt Kursseilla tehdään paljon suullisia harjoituksia pari- ja ryhmätyöskentelyn muodossa. Tehdään myös luetunymmärtämis- ja kuuntelutehtäviä. Kirjojen lisäksi työvälineinä voidaan käyttää lehtiartikkeleita ja erilaisia verkkoympäristöjä, joiden avulla opetellaan sanastoa ja rakenteita. Tietokoneita ja ipad- laitteita voidaan käyttää mahdollisuuksien mukaan 131/346

tiedonhakuun ja projektitöiden tekemiseen. On mahdollista suunnitella esimerkiksi virtuaalimatka johonkin Pohjoismaahan. Arviointi Kirjalliset kokeet muodostavat pohjan arvioinnille. Osan arviointia muodostavat myös jatkuva näyttö eli sanakokeet, kotitehtävien tekeminen, läksynkuulustelut sekä kirjalliset työt kuten aineet, esitelmät, projektityöt ja vihkotyö. Suulliset harjoitukset ja tuntiaktiivisuus ovat myös tärkeitä osaalueita. 7.3.2 Ruotsi B-kielenä (B1) VUOSILUOKAT 7-9 Opetuksen tavoitteena on suulliseen vuorovaikutukseen painottuvan ruotsin kielen perustaidon saavuttaminen. Opetus edistää myös oppilaan kielenopiskelutaitojen ja kulttuurien välisen toimintakyvyn kehittymistä. Tavoitteet Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuureiden elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine. Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita. 132/346

Opetusjärjestelyt Oppilaat opiskelevat käyttäen erilaisia oppimiskanavia. Luetaan perustekstejä, ylimääräisiä tekstejä ja mahdollisesti tutustutaan ruotsinkielisiin lehtiin ja julkaisuihin, tehdään lyhyitä, pienimuotoisia dialogeja ja muita kirjoitustehtäviä kursseihin liittyvistä aiheista, tehdään teksteihin liittyviä tehtäviä ja tuotetaan erityyppisiä kirjallisia tuotoksia lyhyistä viestinnällisistä dialogeista aineisiin. Tehdään kuuntelutehtäviä ja luetunymmärtämistehtäviä. Luodaan myös pienimuotoisia näytelmiä ruotsiksi, jotka perustuvat luettuihin teksteihin. Tehdään mahdollisuuksien mukaan laajempia ryhmä- tai projektitöitä liittyen kurssien sisältöihin, esimerkiksi esitellään Pohjoismaita. Ryhmätöissä otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan erityyppiset oppijat niin että he voivat valita ja toteuttaa mieleisensä tehtävämuodon persoonallisen kiinnostuksen ja oppimistyylin pohjalta (auditiivinen, visuaalinen, kinesteettinen oppija). Mahdollisuuksien mukaan käytetään tietokonetta opetuksen apuna. Arviointi Kurssiarviointi perustuu kirjalliseen kurssikokeeseen (tai kokeisiin), muihin kirjallisiin töihin, jatkuvaan näyttöön (esim. kotitehtävien säännöllinen tekeminen, sanakokeet). Tuntiaktiivisuuden merkitys arvosanan muodostuksessa on keskeinen Opetus vuosiluokittain Tavoitteet 7. luokka Kielitaito (AK1, AK3, AK4, AK6) Oppilas oppii ymmärtämään ja tuottamaan tavallisimpiin viestintätilanteisiin liittyvää kieltä (esim. tervehdykset, itsestä ja perheestä kertominen) tuottamaan ruotsin kielelle ominaista ääntämistä kirjoittamaan lyhyen kuvauksen itsestään, toisesta henkilöstä ja lähipiiristään 133/346

Kulttuuritaidot (AK2) Oppilas oppii tuntemaan suomenruotsalaista kulttuuria ja Pohjoismaiden kielialuetta Opiskelustrategiat (AK3, AK7) Oppilas oppii vahvistamaan taitojaan hankkia tietoa itsenäisesti (esim. oppikirja, sanakirja ja muut tiedonhankintavälineet) ymmärtämään vastuunsa omasta koulutyöskentelystään ja säännöllisen työnteon merkityksen kielen oppimisessa arvioimaan työskentelyään ja kielitaitoaan suhteessa annettuihin tavoitteisiin 8. luokka Kielitaito (AK3, AK4, AK6) Oppilas oppii selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista (esim. matkailu, tien kysyminen ja neuvominen) ymmärtämään selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä kirjoittamaan lyhyitä viestejä, jotka liittyvät tuttuihin tilanteisiin Kulttuuritaidot (AK2) Oppilas oppii laajentamaan maantuntemustaan Pohjoismaista Opiskelustrategiat (AK3, AK7) Oppilas oppii hyödyntämään erilaisia tiedonhankintavälineitä (esim. sanakirja, tietokone, media) ottamaan vastuun omasta työskentelystään ja ymmärtämään sinnikkään työn ja yritteliäisyyden merkityksen kielen oppimisessa arvioimaan työskentelyään ja kielitaitoaan suhteessa annettuihin tavoitteisiin 9. luokka Kielitaito (AK1, AK4, AK6) Oppilas oppii ymmärtämään arkipäivän tilanteisiin liittyvää selkeää puhetta ja tekstiä 134/346

kommunikoimaan tavallisimmissa arkipäivän viestintätilanteissa kirjoittamaan lyhyitä viestejä, jotka liittyvät tuttuihin tilanteisiin Kulttuuritaidot (AK2) Oppilas oppii syventämään tietämystään Pohjoismaista ja viestimään ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla vertailemaan omaa ja ruotsinkielistä kulttuuria Opiskelustrategiat (AK3, AK7) Oppilas oppii tarkkailemaan ja korjaamaan omaa tuotostaan arvioiden työskentelyään ja kielitaitoaan suhteessa annettuihin tavoitteisiin käyttämään oma-aloitteisesti kielen opiskelulle keskeisiä työskentelytapoja ja tarvittaessa muuttamaan niitä hyödyntämään kriittisesti tieto- ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan Keskeiset sisällöt 7. luokka Tilanteet ja aihepiirit (AK1, AK4) oma lähipiiri (koti, perhe, ystävät) vapaa-aika ja harrastukset koulu asioimistilanteet (esim. kauppa, kioski, kahvila) mielipiteen ilmaiseminen Rakenteet substantiivit: en- ja ett-sanojen yksikkö ja monikko, den, det ja de -sanat adjektiivit: adjektiivin taivutus, kysymyssanat hurdan, hurdant, hurdana verbit: infinitiivi, preesens, verbit är ja har, apuverbit pronominit: persoonapronominit prepositiot: ajan- ja paikanilmaisun perussanastoa lauserakenne: kysymyslauseen sanajärjestys, käänteinen sanajärjestys Viestintästrategiat 135/346

Tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi puuttuvan kielitaidon korvaaminen toisen vieraan kielen ilmaisulla puheenvuoron aloittaminen ja lopettaminen Kurssi 1 Minä ja muut Kurssi aloitetaan esittelyillä ja tervehdyksillä sekä suomenruotsalaiseen kulttuuriin tutustumisella. Keskeisiä aihepiirejä ovat itsestä, ystävistä, kodista, koulusta sekä harrastuksista kertominen. Lisäksi opetellaan viikonpäivät, kuukaudet ja vuodenajat ruotsiksi. Kieliopista käsitellään persoonapronominit, kysymyssanat vad, var, varifrån, vart, hur, när, vem, vems, varför, numerot, kellonajat, en- ja ett-suku, pronominit den, det ja de, substantiivin yksikön epämääräinen ja määräinen muoto, verbit är ja har, kieltosanat nej ja inte, verbin preesens, verbialkuiset kysymykset ja prepositiot. Kurssin päätteeksi voidaan tehdä jouluun liittyviä tehtäviä. Kurssi 2 - Vapaa-aika Keskeisiä aihepiirejä ovat kaupassa asiointi, ulkonäöstä kertominen, värit, urheilu ja hyvinvointi, ruoka, musiikki ja erilaiset instrumentit sekä vapaa-ajan intressit. Kieliopista käsitellään lisää kysymyssanoja, substantiivin monikon epämääräinen ja määräinen muoto, sanat den, det ja de, apuverbit ja verbin infinitiivi, adjektiivit, kysymyssanat hurdan, hurdant ja hurdana sekä sanajärjestys. Kursseihin sisältyy myös lisäkuunteluharjoituksia ja kieliopin kertaustehtäviä sekä dialogeja ja lauluja eri tilanteisiin. Jokaisen teeman kohdalla on myös ääntämisen harjoittelua. 8. luokka Tilanteet ja aihepiirit arkipäivä ystävyys (tutustuminen) rakkaus ja tunteet matkustaminen (lipun ostaminen) 136/346

koti (ruokapöydässä) Tukholma (tien kysyminen ja neuvominen) sää mielipiteiden ja tunteiden ilmaiseminen Rakenteet pronominit: omistuspronominit, persoonapronominien objektimuoto verbit: imperfekti, perfekti, pluskvamperfekti prepositioilmauksia ja ajanilmauksia järjestysluvut, päiväykset lauserakenne: man-rakenne Viestintästrategiat puuttuvan kielitaidon korvaaminen selittämällä toisin sanoin puhekumppanin antaman palautteen hyödyntäminen oman kielenkäytön tarkkailu viestin kielellisessä sisällössä Kurssi 3 - Nuorten elämää ja arkipäivää Opetellaan kuvailemaan nuorten elämää ja mielenkiinnon kohteita (vaatteet ja pukeutuminen, ystävyys ja rakkaus, matkustaminen). Suullisen kielitaidon harjoituksissa keskitytään puhelinkäyttäytymiseen, vaatepohdintoihin ja matkalipun ostamiseen. Keskeisiä kielioppiasioita ovat omistuspronominit, persoonapronominien objektimuodot, imperfekti sekä konjugaatiot ja menneen ajan ilmaukset. Kurssi 4 Meillä ja muualla Kurssissa keskitytään nuorten ajatuksiin ja tunteisiin, ruokapöytäkeskusteluihin, tien kysymiseen ja neuvomiseen sekä säähän. Suullisesti harjoitellaan voinnin kertomista, ruokapöytäkeskusteluja, tien kysymistä ja neuvomista, sekä puhutaan säästä. Sanavarastoa laajennetaan 137/346

seuraavista teemoista: ruoka, kaupunki ja sää. Kurssin kielioppiasioita ovat perfekti ja pluskvamperfekti, prepositioilmaukset ja ajanilmaukset, manrakenne sekä järjestysluvut. 9. luokka Tilanteet ja aihepiirit (AK1, AK4, AK5) maita ja kieliä opiskelu ja ammatit matkustaminen tulevaisuudensuunnitelmat ympäristön ja ihmisen hyvinvointi pohjoismaat Rakenteet substantiivit: substantiivien epämääräinen muoto adjektiivit: adjektiivien vertailu verbit: infinitiivi, imperatiivi, konditionaali, refleksiiviverbit pronominit: refleksiivipronominit lauserakenne: sivulause Viestintästrategiat Puuttuvan kielitaidon korvaaminen selittämällä toisin sanoin. Puhekumppanin antaman palautteen hyödyntäminen. Oman kielenkäytön tarkkailu viestin kielellisessä sisällössä. Kurssi 5 Pohjoismaat Kurssin kantavana teemana ovat Pohjoismaat ja pohjoismainen ilmapiiri. Kurssin aihepiirejä ovat monikulttuurisuus, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys. Kurssilla tutustutaan lähemmin viiteen pohjoismaiseen nuoreen, yhteen jokaisesta pohjoismaasta. Tutustutaan eri ammatteihin, uravalintoihin ja työelämään. Kieliopista käsitellään infinitiivi, imperatiivi, adjektiivien vertailu ja sivulause. Kurssi 6 Ympäristö ja hyvinvointi Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta ovat kurssin keskeisiä teemoja. Kielioppirakenteista käsitellään konditionaali, refleksiivipronominit ja verbit sekä substantiivien epämääräinen muoto. 138/346

Kurssilla kerrataan myös kattavasti aikaisemmin opittuja kielioppiasioita. Kurssin aikana voidaan tehdä ryhmätyö tai projekti. Päättöarviointi Peruskoulun päättöarvioinnin arvosana ilmaisee oppilaan osaamisen peruskoulun päättövaiheessa 8. ja 9. luokalla. Oppilaan osaamista verrataan valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Arviointi perustuu oppilaan antamaan monipuoliseen näyttöön peruskoulun päättövaiheen kursseilla. Päättöarvioinnin kriteerit Kriteerit ovat määritelty valtakunnallisesti arvosanalle 8. Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: Kuullun Puhuminen Tekstin Kirjoittaminen ymmärtäminen ymmärtäminen A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A1.3 Toimiva alkeiskielitaito A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Kulttuuritaidot Oppilas tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaisten elämän-muotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas tuntee maamme suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden arkipäivän vuorovaikutusmuotoja ja ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. 139/346

7.4 VIERAAT KIELET, ENGLANTI 7.4.1 Englanti A-kielenä (A1) Tavoitteet Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuureiden elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine. Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita Yleiset tavoitteet Oppilas oppii ymmärtämään pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia myös laajempaa yleistietoa sisältävästä kuullusta tai luetusta, selvästi jäsennetystä tekstistä. selviytymään myös hiukan vaativammista epävirallisista keskustelutilanteista sekä kertomaan suullisesti tai kirjallisesti arkisista asioista, jotka sisältävät myös jonkin verran yksityiskohtia. tiedostamaan joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista. Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan kohdekulttuuria ja ymmärtämään sitä omaa kulttuuritaustaansa vasten. 140/346

viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa. tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden. Opiskelustrategiat Oppilas oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa. hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä. tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä. arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. Opetusjärjestelyt Oppilaat opiskelevat käyttäen erilaisia oppimiskanavia. Luetaan perustekstejä, ylimääräisiä tekstejä ja mahdollisesti englanninkielisiä kirjoja, keskustellaan kursseihin liittyvistä aiheista, tehdään teksteihin liittyviä tehtäviä ja tuotetaan erityyppisiä kirjallisia tuotoksia lyhyistä viestinnällisistä dialogeista aineisiin. Tehdään kuuntelutehtäviä ja luetunymmärtämistehtäviä. Luodaan myös pienimuotoisia näytelmiä englanniksi, jotka perustuvat luettuihin teksteihin. Tehdään mahdollisuuksien mukaan laajempia projekteja liittyen kurssien sisältöihin, esimerkiksi asuntomarkkinat, jossa erityyppiset oppijat voivat valita ja toteuttaa mieleisensä tehtävämuodon persoonallisen kiinnostuksen ja oppimistyylin pohjalta (auditiivinen, visuaalinen, kinesteettinen oppija). Mahdollisuuksien mukaan käytetään tietokonetta opetuksen apuna. Arviointi Kurssiarviointi perustuu kirjalliseen kurssikokeeseen (tai kokeisiin), muihin kirjallisiin töihin, jatkuvaan näyttöön (esim. kotitehtävien säännöllinen tekeminen, sanakokeet). Tuntiaktiivisuuden merkitys arvosanan muodostuksessa on keskeinen. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain 141/346

7. luokka Tavoitteet Kielitaito (AK1, AK3) Oppilas oppii pitämään omia suullisia esityksiä kielen intonaatiota ja rytmiä kommunikoimaan tutuissa arkipäivän viestintätilanteissa opittua soveltaen ääntämään itsenäisesti uusia sanoja ja lukemaan uutta tekstiä ääneen kirjoittamaan pidempiä kirjoitelmia apuneuvoja käyttäen ymmärtämään helpotettua kirjoitettua yleiskieltä ymmärtämään pääkohdat yksinkertaisesta puheesta Kulttuuritaidot (AK1-3) Oppilas oppii syventämään ja laajentamaan anglosaksisen kulttuurin ja maantiedon tuntemusta harjoittelemaan kulttuurille ominaista vapaamuotoista keskustelua käyttäen tavanomaisimpia keskustelun fraaseja Opiskelustrategiat (AK1, AK3, AK7) Oppilas oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti ja ryhmässä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin sekä asettamaan itse tavoitteita. Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit (AK1-7) Luokilla 3-6 esiin tulleiden asioiden kertaamisen lisäksi luokilla 7-9 vapaa-ajan vietto ja harrastukset matkustaminen 142/346

julkiset palvelut opiskelu, työ ja elinkeinoelämä kestävä kehitys terveys ja hyvinvointi tiedotusvälineet Rakenteet Luokilla 3-6 tulleiden asioiden kertaamisen lisäksi luokilla 7-9 esim. aikamuodot, kestomuodot, konditionaalit ja ehtolauseet, imperatiivi, apuverbit, infinitiivi, passiivi, adjektiivit, adverbit, -ing muoto, pronominit, sanajärjestys, artikkelit, monikko, genetiivi, prepositiot Viestintästrategiat (AK1-3) Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamisstrategiat (esim. päättely muun tiedon perusteella), tuottamisstrategiat (esim. elaborointi) ja vuorovaikutusstrategiat (esim. kompensaatiostrategiat eli menettelytavat tilanteissa, joissa oma kielitaito ei vielä riitä: ilmeet, eleet, kiertoilmaisut) 8. luokka Tavoitteet Kielitaito (AK1, AK3) Oppilas oppii harjoittelemaan omia suullisia esityksiä ja perustelemaan ja ilmaisemaan mielipiteitään ja toiveitaan kommunikoimaan arkipäivän viestintätilanteissa opittua soveltaen harjoittelemaan itsenäisesti uusien sanojen ääntämistä ja lukemaan uutta tekstiä ääneen huomioiden intonaation ja rytmin kirjoittamaan kirjoitelmia rakenteita harjoitellen ymmärtämään selkeää kirjoitettua yleiskieltä ja tutkimaan englanninkielisiä lähteitä ymmärtämään selkeästä puhutusta yleiskielestä pääkohdat Kulttuuritaidot (AK1-3) Oppilas oppii syventämään ja laajentamaan anglosaksisen kulttuurin ja maantiedon tuntemusta 143/346

käymään rutiininomaisia keskusteluja omista tai itselle tärkeistä asioista käyttäen jonkin verran idiomeja Opiskelustrategiat (AK1, AK3, AK7) Oppilas oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti ja ryhmässä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin, sekä asettamaan itse tavoitteita ja toimimaan aktiivisesti niiden saavuttamiseksi Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit (AK1-7) Luokilla 3-7 esiin tulleiden asioiden kertaamisen lisäksi luokilla 8-9 vapaa-ajan vietto ja harrastukset matkustaminen julkiset palvelut opiskelu, työ ja elinkeinoelämä kestävä kehitys terveys ja hyvinvointi tiedotusvälineet Rakenteet Luokilla 3-7 tulleiden asioiden kertaamisen lisäksi luokilla 8-9 esim. aikamuodot, kestomuodot, konditionaalit ja ehtolauseet, imperatiivi, apuverbit, infinitiivi, passiivi, adjektiivit, adverbit, -ing muoto, pronominit, sanajärjestys, artikkelit, monikko, genetiivi, prepositiot Viestintästrategiat (AK1-3) Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamisstrategiat (esim. päättely muun tiedon perusteella), tuottamisstrategiat (esim. elaborointi) ja vuorovaikutusstrategiat (esim. kompensaatiostrategiat eli menettelytavat tilanteissa, joissa oma kielitaito ei vielä riitä: ilmeet, eleet, kiertoilmaisut) 144/346

9. luokka Tavoitteet Kielitaito (AK1, AK3, AK7) Oppilas oppii tuottamaan omia suullisia esityksiä sekä perustelemaan ja ilmaisemaan mielipiteitään ja toiveitaan kommunikoimaan arkipäivän viestintätilanteissa opittua soveltaen ja kiinnittämään huomiota äänteisiin, intonaatioon ja rytmiin kirjoittamaan kirjoitelmia itsenäisesti ja rakenteita käyttäen monenlaisia tekstejä tutuista aiheista, seuraamaan tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia sekä käyttämään englanninkielisiä lähteitä erottamaan selkeästä puhutusta yleiskielestä pääkohdat sekä keskeisiä yksityiskohtia Kulttuuritaidot (AK1-3) Oppilas oppii syventämään ja laajentamaan anglosaksisen kulttuurin ja maantiedon tuntemusta vertailemaan omaa kulttuuria ja maata muihin maihin ja kulttuureihin toimimaan ja viestimään kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa Opiskelustrategiat (AK1, AK3, AK7) Oppilas oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti ja ryhmässä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin, sekä asettamaan itse tavoitteita ja toimimaan aktiivisesti niiden saavuttamiseksi sekä tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. 145/346

Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit (AK1-7) Luokilla 3-8 esiin tulleiden asioiden kertaamisen lisäksi vapaa-ajan vietto ja harrastukset matkustaminen julkiset palvelu opiskelu, työ ja elinkeinoelämä kestävä kehitys terveys ja hyvinvointi tiedotusvälineet Rakenteet Luokilla 3-8 tulleiden asioiden kertaamisen lisäksi esim. aikamuodot, kestomuodot, konditionaalit ja ehtolauseet, imperatiivi, apuverbit, infinitiivi, passiivi, adjektiivit, adverbit, -ing muoto, pronominit, sanajärjestys, artikkelit, monikko, genetiivi, prepositiot Viestintästrategiat (AK 1-3) Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamisstrategiat (esim. päättely muun tiedon perusteella), tuottamisstrategiat (esim. elaborointi) ja vuorovaikutusstrategiat (esim. kompensaatiostrategiat eli menettelytavat tilanteissa, joissa oma kielitaito ei vielä riitä: ilmeet, eleet, kiertoilmaisut) Opetus vuosiluokittain 7. luokka Kurssi 1 Minä ja muut Kurssilla käsitellään opiskelutapoja, perhettä ja ystävyyttä sekä koulunkäyntiä. Harjoitellaan ja vahvistetaan uusia ja aikaisemmin opittuja sanoja ja rakenteita kirjallisesti ja lyhyiden suullisten tilanteiden avulla. Kieliopista kerrataan kaikki aikamuodot, genetiivi, omistuspronominit ja kellonajat. Kurssi 2 Arkipäivän elämää 146/346

Kurssilla käsitellään kotiin ja asumiseen liittyvää sanastoa ja käsitteistöä. Tutustutaan lisäksi ruoka- ja vaatesanoihin sekä keskustellaan muodista ja säästä. Englanninkielisistä maista tutustutaan Kanadaan ja Skotlantiin. Kieliopista kerrataan artikkelit, there is / there are -rakenne sekä kestopreesens ja kestoimperfekti. 8.luokka Kurssi 3 Vapaa-aika ja harrastukset Kurssin keskeinen aihepiiri on erilaiset aktiviteetit ja harrastukset, joita käsitellään monipuolisesti. Tutustutaan irlantilaiseen kulttuuriin, musiikkiin ja historiaan. Kieliopista kerrataan aikamuodot sekä opetellaan laskettavia ja ei-laskettavia substantiiveja, adverbeja sekä lauseen sanajärjestystä. Kurssi 4 Matkustaminen ja liikkuminen Kurssin aihepiirejä ovat matkailu Amerikan mantereella, junassa ja lentokoneessa matkustaminen sekä nähtävyydet Amerikassa. Tutustutaan myös ilmansuuntiin sekä maantieteellisiin nimiin ja kieliin. Kieliopista opetellaan futuuri ja if-lause sekä konditionaali ja if-lause. Kurssi 5 Matkailu, ystävyys, terveys, ekologinen elämäntapa Tutustutaan Uuden Seelannin kulttuuriin, puhutaan nuorten ystävyyssuhteista ja elämästä, kierrätyksestä ja ympäristön suojelusta sekä terveellisistä elämäntavoista. Kieliopista opiskellaan pronomineja, liitekysymys, infinitiivi ja ing-muoto sekä relatiivipronominit. 147/346

148/346

9.luokka Kurssi 6 Elämää ja koulua Kurssin aihepiirejä ovat mm. ihmissuhteet, nuoruus, kasvaminen, ystävyys ja opiskelu. Kurssilla harjoitellaan myös mielipiteen ilmaisemista vaihtelevin työtavoin. Kieliopista tutustutaan mm. sanajärjestykseen, passiiviin ja apuverbeihin sekä kerrataan aikamuotoja. Kurssi 7 Media ja työelämä Kurssilla tutustutaan erilaisiin viestinnän välineisiin ja niiden käyttöön nykyyhteiskunnassa. Lisäksi aihepiirinä on ammatteihin ja työelämään tutustuminen. Suullista ilmaisua harjoitellaan monipuolisesti eri aihepiireihin liittyen. Kieliopista käydään läpi epäsuora esitys, adverbien vertailu sekä relatiivilauseet. Kurssi 8 Ympäristö ja kulttuuri Kurssilla käsitellään mm. seuraavia aihepiirejä: ympäristön suojelu, ilmastonmuutos, luonnon katastrofit, hiilijalanjälki, sademetsät sekä eläinten suojelu. Suullista ilmausta harjoitellaan kertomalla säästä sekä opetellaan asioimaan ravintolassa. Kieliopista käydään läpi futuuri, konditionaali, paljoussanat sekä liitekysymys. Joka kurssilla tutustutaan englantia puhuviin maihin ja aihepiiriin liittyvään kulttuuriin. Kaikilla luokka-asteilla on mahdollista tehdä erilaisia projektitöitä tietoteknikkaa hyväksi käyttäen. 149/346

Valinnaiskurssit ENAV1 Come along: Opi englantia hauskasti ipadeilla (7. luokka) Tavoitteet, sisällöt ja opetusjärjestelyt Lisätään ja vankennetaan ala-asteella opittua harjoittelemalla etenkin suullista kielitaitoa käyttäen apuna pääasiassa ipadien eri sovelluksia kuten esimerkiksi imovie ja BookCreator. Tehdään traileri tai pienimuotoinen elokuva, nauhoitetaan puhetta tai lyhyitä vuorovaikutustilanteita ja tehdään esimerkiksi äänikirja. Tarkoituksena on oppia englantia hauskalla ja innostavalla tavalla, jossa on ilmaisutaidollisia elementtejä ja jossa astutaan harjoittelemaan myös luokkahuoneen ulkopuolelle. Arviointi Kurssi arvioidaan hyväksytty/hylätty merkinnällä. ENAV2 Ready for upper secondary school (9. luokka) Tavoitteet, sisällöt ja opetusjärjestelyt Kurssilla vankennetaan A-kielessä opittuja perustaitoja. Kurssi on tarkoitettu lukioon pyrkiville, joten pääpaino on monipuolisessa tekstinkäsittelyssä: sanastoa laajennetaan lukemalla eri aiheita käsitteleviä tekstejä, syvennytään kirjoitelman ja tiivistelmän laadintaan tietotekniikkaa apuna käyttäen Arviointi Kurssi arvioidaan hyväksytty/hylätty merkinnällä. Kurssi voidaan katsoa englannin A-1 kielen syventäviksi opinnoiksi ja sen suoritus voi korottaa aineen päättöarvosanaa. 150/346

Päättöarviointi Päättöarviointi perustuu oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa (vuosiluokilla 8 ja 9) arvioituina Opetushallituksen päättöarvioinnin kriteereillä arvosanalle 8 perustuen monipuoliseen näyttöön. Päättöarvioinnin kriteerit Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ovat seuraavat: Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: Kuullun Puhuminen Tekstin Kirjoittaminen ymmärtäminen ymmärtäminen B1.1 Toimiva peruskielitaito A2.2 Kehittyvä peruskielitaito B1.1 Toimiva peruskielitaito A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Kulttuuritaidot Oppilas tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Hän on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. 7.5 VIERAAT KIELET, RANSKA 151/346

7.5.1 Ranska A-kielenä Tavoitteet Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuureiden elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine. A-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Lisäksi A-kieli voidaan aloittaa vapaaehtoisena. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen A-kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun myötä oppilailla alkaa myös kehittyä kulttuurien välinen toimintakyky. Yleiset tavoitteet Oppilas oppii ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleis- tai asiatietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä selviytymään yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisista palvelutilanteista ja kuvailemaan lähipiiriään kirjoittamaan suppeita viestejä ja luettelomaisia kuvauksia tutuista aiheista Opetusjärjestelyt Oppilaat opiskelevat työstämällä kielen osa-alueita eri tavoin. Kursseilla tehdään esimerkiksi suullisia ja kirjallisia pari- sekä ryhmätöitä. Tehdään luetunymmärtämistehtäviä ja kuuntelutehtäviä. Opiskellaan sekä itsenäisesti että opettajajohtoisesti pyrkien ottamaan huomioon eri oppimistyylit. Ranskankielen erityisluonteen vuoksi ääntämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Kielioppia ja sanastoa harjoitellaan erityyppisin harjoituksin.. Tehdään mahdollisimman paljon suullisia harjoituksia. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään tutustumalla ranskankielisiin internet-sivustoihin ja tehtäväpankkeihin. Tietokonetta ja ipadia käytetään opetuksen apuna 152/346

esim. esityksien valmistelussa, kirjeiden kirjoittamisessa ja kirjallisten ja suullisten harjoitustöiden tekemisessä. Arviointi Kurssit arvioidaan kurssikokein ja jatkuvan näytön perusteella. Kurssikokeet ovat pääsääntöisesti kirjallisia. Jatkuva näyttö sisältää mm. kotitehtävät, sanakokeet, läksynkuulustelut muut mahdollisesti kurssiin kuuluvat työt (esim. aineet, esitelmät, ja muut erikseen annetut työt ja tehtävät). Samoin oppitunneilla tehty työ, suulliset harjoitukset ja koko yleinen tuntiaktiivisuus ovat keskeisiä arvostelussa. Aihekokonaisuuksien toteutuminen Vieraan kielen opiskelun luonteeseen kuuluu olennaisesti aihekokonaisuksiin ihmisen kulttuuri-identiteetti, kansainvälisyys ja viestintä. Opetus vuosiluokittain 7. luokka Tavoitteet Kielitaito Oppilas oppii selviytymään tavanomaisimmista arkipäivän keskusteluista ja asiointitilanteista. (AK3) kirjoittamaan yksinkertaisia viestejä. (AK3) kuvailemaan lyhyesti itseään ja lähiympäristöään suullisesti ja kirjallisesti. ymmärtämään tuottamistasoaan vaikeampaa puhetta ja tekstiä. Kulttuuritaidot Oppilas oppii toimimaan ranskalaisessa kulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa. (AK2) 153/346

oppii lisää ala-asteella opittuja ranskalaisen kulttuurin perusasioita kuten ruokakulttuurin tärkeyttä, arkipäivän kulkua aikatauluineen ja ihmisten tapaamisiin liittyviä tapoja. (AK2) näkemään eroja oman ja ranskalaisen kotiympäristön välillä. Opiskelustrategiat Oppilas oppii ymmärtämään, että on olemassa erilaisia tapoja oppia kieltä ja mahdollisesti tunnistamaan niistä itselleen sopivimpia. ilmaisemaan itseään rohkeasti virheistä huolimatta. asettamaan itselleen pienimuotoisia tavoitteita ja ymmärtämään pitkäjänteisen työn merkityksen niiden saavuttamiseksi. (AK1) arvioimaan omia edellytyksiään kielenoppijana. (AK1) Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit yleiset asiointi- ja viestintätilanteet vapaa-aika ja harrastukset ihmisen ja ympäristön kuvailu matkailu (AK2) koulu ja opiskelu Pariisi (AK2) Rakenteet kerrataan ala-asteella opittuja rakenteita partitiivi tutustutaan imperatiiviin 3-muotoiset adjektiivit epäsäännöllisiä verbejä nykyajassa tutustutaan objektipronomineihin tutustutaan passé composé:n käyttöön Viestintästrategiat Harjoitellaan viestin perillemenoa puutteellisinkin keinoin tutustutaan ranskalaisille tyypilliseen nonverbaaliseen viestintään 154/346

8. luokka Tavoitteet Kielitaito Oppilas oppii kertomaan omasta elinympäristöstään ja nuorten elämään liittyvistä asioista ja keskustelemaan näistä asioista apuneuvoja käyttäen. (AK2) kuvailemaan itseään ja ympäristöään ja kertomaan yksinkertaisesti menneistä tapahtumista suullisesti ja kirjallisesti. vertailemaan asioita ja kertomaan myös omista tunteistaan. ymmärtämään yleiskielisestä puheesta ja tekstistä sen keskeisimmän viestin. Kulttuuritaidot Oppilas oppii käyttämään sujuvammin jo oppimiaan kulttuuritaitoja. lisää ranskalaisen kulttuurin erityispiirteitä. (AK2) tuntemaan tarkemmin Ranskan eri alueita, sen kaupunkeja ja maaseutua, historiaa ja juhlia. (AK2) näkemään eroja suomalaisten ja ranskalaisten elinympäristöjen välillä. (AK5) Opiskelustrategiat Oppilas oppii valitsemaan itselleen sopivimpia työtapoja. oppimaan myös virheistään. (AK1) ymmärtämään oman työn merkityksen oppimisessa ja siten kantamaan vastuuta opiskelustaan. (AK1) ryhmittelemään kielen eri rakenteita ja osioita ja käyttämään sitä oppimisen apuna. Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit asiointi- ja viestintätilanteita ihmisen ja ympäristön tarkempi kuvailu perhe ja yhteiskunta (AK2) opiskelu ja työ 155/346

tunteet ja mieltymykset Rakenteet harjoitellaan passé composé:n käyttöä tutustutaan relatiivipronomineihin tutustutaan refleksiiviverbeihin opitaan lisää epäsäännöllisiä verbejä kerrataan ja opitaan lisää kieltoilmauksia kerrataan objektipronomineja tutustutaan imperfektiin tutustutaan pronominaaleihin tutustutaan adverbeihin tutustutaan imperfektin ja passé composé n eroihin voidaan tutustua pluskvamperfektiin Viestintästrategiat harjoitellaan viestin perille menoa tukeutuen synonyymisiin ilmaisuihin ja parafraaseihin tutustutaan eleiden, ilmeitten, puheäänteiden ja äänenpainojen merkitykseen ja eri käyttötapoihin 9. luokka Tavoitteet Kielitaito Oppilas oppii ymmärtämään ranskankielen ääntämisen perussääntöjä kommunikoimaan yksinkertaisissa tilanteissa erilaisia apuneuvoja käyttäen ymmärtämään arkielämää käsittelevän tekstin tai puheen keskeisimmän sisällön kirjoittamaan lyhyen viestin apuneuvoja käyttäen Kulttuuritaidot Oppilas oppii ranskalaisen kulttuurin perusasioita kuten ruokakulttuurin tärkeyttä, arkipäivän kulkua aikatauluineen ja ihmisten tapaamisiin liittyviä tapoja AK2 156/346

Opiskelustrategiat Oppilas oppii löytämään itselleen sopivia työtapoja ilmaisemaan itseään rohkeasti virheistään huolimatta hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan taitoja Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit eri elämänvaiheet ja niistä kertominen luonto ja luonnonsuojelu (AK5) kulttuurin eri osa-alueita (AK2) omasta maasta ja kulttuurista kertominen (AK2) ranskankielinen maailma (AK2) Rakenteet kerrataan aiemmin opittua tutustutaan subjunktiiviin tutustutaan demonstratiivipronomineihin harjoitellaan lisää objektipronominien ja pronominaalien käyttöä opiskellaan vertailumuotoja tutustutaan futuuriin ja konditionaaliin tutustutaan ehtolauseisiin opitaan lisää käskymuotoja kerrataan ja opitaan lisää kieltoilmaisuja Viestintästrategiat Opitaan käyttämään mahdollisimman monipuolisesti erilaisia apukeinoja viestin perille menemiseksi, kuten esimerkiksi kiertoilmaukset, parafraasit, eleet, ilmeet ja äänenpainot. PÄÄTTÖARVIOINTI Päättöarvioinnin kriteerit 157/346

Päättöarviointi perustuu oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa (vuosiluokilla 8. ja 9.) arvioituna opetushallituksen päättöarvioinnin kriteereillä arvosanalle 8 perustuen monipuoliseen näyttöön. Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: Kuullun Puhuminen Tekstin Kirjoittaminen ymmärtäminen ymmärtäminen A2.2 Kehittyvä peruskielitaito A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Kulttuuritaidot A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Oppilas tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa. A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Opiskelustrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Hän on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. 7.5.2 Ranska vapaaehtoisena kielenä (A2) 7.-9. lk Opetuksessa noudatetaan vastaavien luokka-asteiden ranska A1-kielenä opetussuunnitelmaa. 7.5.3 Ranska B-kielenä (B2) Yläasteella alkavan valinnaisen ranskan opetuksen painopiste on puheviestinnässä. Tarkoituksena on opetella ja harjoitella kaikkein tavallisimpia arkipäivän viestintätilanteita. Opetuksessa pyritään innostamaan 158/346

oppilaita, jotta he jatkaisivat ranskan opiskelua myös toisella asteella. Ranska on oppiaineena taito- ja kulttuuriaine. Tämä opetussuunnitelma on laadittu neljälle vuosiviikkotunnille. TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii kommunikoimaan puhekumppanin tukemana henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä ja välittömiin tarpeisiin liittyvissä puhetilanteissa, ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja, lukemaan arkielämään liittyviä ennakoitavissa olevia yksinkertaisia viestejä,kirjoittamaan kortteja, sähköpostiviestejä, muistilappuja ja muita suppeita viestejä sekä joitakin perustietoja itsestään ja lähipiiristään. Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikolla ilmaistuna tavoitteena on puheen ja kirjoittamisen osalta taso A1.1 A1.2 ja kuullun ja luetun ymmärtämisen osalta taso A1.2 A1.3. Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään sekä omaa että kohdekulttuuria ja tutustuu niiden välisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin. Oppilas oppii arvostamaan muita kulttuureja ja niiden edustajia. Opiskelustrategiat Oppilas oppii pitkäjänteisen, monipuolisen ja säännöllisen harjoittelun merkityksen, käyttämään rohkeasti suppeaakin kielitaitoaan ja hyödyntämään muissa kielissään hankkimiaan tietoja, taitoja ja opiskelustrategioita, sekä arvioimaan omaa työskentelyään ja kehittyvää kielitaitoaan sekä tarvittaessa muuttamaan opiskelutottumuksiaan. KESKEISET SISÄLLÖT 159/346

Tilanteet ja aihepiirit : -tapakulttuuriin liittyvä kieli perusvuorovaikutustilanteissa -itsestä ja lähiympäristöstä kertominen -perhe ja vapaa-aika -selviytyminen arkipäivän viestintätilanteista (esim. kaupassakäynti, ruokailu, matkustaminen). Rakenteet -viestinnän kannalta ominainen lauseenmuodostus ja keskeisin kielioppi Viestintästrategiat -puheen ja tekstin pääasioiden tunnistaminen -rajatun tiedon löytäminen tekstistä tai puheesta -omien viestien suunnittelu -oman kielenkäytön tarkkailu -puhekumppanin apuun tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa -kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen omissa tuotoksissa OPETUSJÄRJESTELYT Opiskelussa korostuu oppilaan oma aktiivisuus. Tunneilla tehdään runsaasti pari- ja ryhmäharjoituksia, minkä lisäksi käydään yhteistä opetuskeskustelua joko ranskaksi tai suomeksi. Opetusmenetelmät ovat vaihtelevia ja mahdollisuuksien mukaan myös eriyttäviä. Kieleen ja kulttuuriin tutustutaan myös internetin sekä audiovisuaalisen materiaalin avulla. Osa opiskelusta toteutetaan tietokoneympäristössä. ARVIOINTI Arvioinnissa painotetaan tunti- ja kotityöskentelyä. Huomiota kiinnitetään oppilaan aktiivisuuteen, ahkeruuteen ja työn laatuun. Arvioinnin välineenä 160/346

käytetään myös suullisia ja kirjallisia kokeita. Kurssit arvioidaan numeroin (4 10). OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN 8. luokka (kurssit 1 ja 2) Tavoitteet Kielitaito Oppilas oppii ranskan kielen ääntämisen perusteet, tervehtimään, kommunikoimaan tavallisimmissa viestintätilanteissa, ymmärtämään helpohkoa puhuttua ja kirjoitettua kieltä ja kirjoittamaan lyhyitä viestejä. Kulttuuritaidot Oppilas oppii arvostamaan ranskankielisten maiden kulttuurien tapoja ja tottumuksia, käyttämään teitittelymuotoja ja olemaan kohtelias ranskankielisille maille tyypillisen sanattoman viestinnän perusteita. Oppimaan oppiminen Oppilas oppii vastuullista työskentelyä yksin, parin kanssa ja ryhmässä, kehittämään kaikkien kielten opiskelussa tarvittavia taitoja, arvioimaan työskentelyään ja muuttamaan sitä tarvittaessa. Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit: -oma lähipiiri ja lähiympäristö -kohteliaisuusfraasit - arkipäivän viestintätilanteet (mm. ostokset, ravintolassa käynti, voinnista puhuminen) -koulu -harrastukset ja mieltymykset -suunnitelmista viestiminen 161/346

Rakenteet -lukusanat -kysymyssanat -säännöllisten ja yleisimpien epäsäännöllisten verbien preesenstaivutus -epämääräiset ja määräiset artikkelit -adjektiivien taipuminen -omistuspronominit 9. luokka (kurssit 3 ja 4) Tavoitteet Kielitaito Oppilas oppii ranskan kielen ääntämisen perusteet, kommunikoimaan tavallisimmissa viestintätilanteissa, ymmärtämään helpohkoa puhuttua ja kirjoitettua kieltä, kirjoittamaan lyhyitä viestejä. Kulttuuritaidot Oppilas oppii arvostamaan ranskankielisten maiden kulttuurien tapoja ja tottumuksia, käyttämään teitittelymuotoja ja olemaan kohtelias, ranskankielisille maille tyypillisen sanattoman viestinnän perusteita. Oppimaan oppiminen Oppilas oppii -vastuullista työskentelyä yksin, parin kanssa ja ryhmässä -kehittämään kaikkien kielten opiskelussa tarvittavia taitoja -arvioimaan työskentelyään ja muuttamaan sitä tarvittaessa. Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit: -arkipäivän viestintätilanteet (mm. matkailu, ostokset) -sää -urheilu -mielipiteen ilmaisu Rakenteet: -refleksiiviverbien preesens 162/346

-suorat ja epäsuorat objektipronominit -säännöllisten ja tavallisimpien epäsäännöllisten verbien passé composé (avoir ja être apuverbit) -adjektiivien vertailu -imperatiivi 7.6 VIERAAT KIELET, SAKSA 7.6.1 Saksa A-kielenä Tavoitteet Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuureiden elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine. A-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Lisäksi A-kieli voidaan aloittaa vapaaehtoisena. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen A-kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun myötä oppilailla alkaa myös kehittyä kulttuurien välinen toimintakyky. Yleiset tavoitteet Oppilas oppii ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleis- tai asiatietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä selviytymään yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisista palvelutilanteista ja kuvailemaan lähipiiriään kirjoittamaan suppeita viestejä ja luettelomaisia kuvauksia tutuista aiheista Opetusjärjestelyt 163/346

Oppilaat opiskelevat työstämällä kielen osa-alueita eri tavoin. Kursseilla tehdään esimerkiksi suullisia ja kirjallisia pari- sekä ryhmätöitä. Tehdään luetunymmärtämistehtäviä ja kuuntelutehtäviä. Opiskellaan sekä itsenäisesti että opettajajohtoisesti pyrkien ottamaan huomioon eri oppimistyylit. Ääntämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Kielioppia ja sanastoa harjoitellaan erityyppisin harjoituksin.. Tehdään mahdollisimman paljon suullisia harjoituksia. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään tutustumalla saksankielisiin internet-sivustoihin ja tehtäväpankkeihin. Tietokonetta käytetään opetuksen apuna esim. esityksien valmistelussa, kirjeiden kirjoittamisessa ja kirjallisten harjoitustöiden tekemisessä. Arviointi Kurssit arvioidaan kurssikokein ja jatkuvan näytön perusteella. Kurssikokeet ovat pääsääntöisesti kirjallisia. Jatkuva näyttö sisältää mm. kotitehtävät, sanakokeet, läksynkuulustelut muut mahdollisesti kurssiin kuuluvat työt (esim. aineet, esitelmät, ja muut erikseen annetut työt ja tehtävät). Samoin oppitunneilla tehty työ, suulliset harjoitukset ja koko yleinen tuntiaktiivisuus ovat keskeisiä arvostelussa. Aihekokonaisuuksien toteutuminen Vieraan kielen opiskelun luonteeseen kuuluvat olennaisesti aihekokonaisuudet ihmisen kulttuuri-identiteetti, kansainvälisyys ja viestintä. Opetus vuosiluokittain 7. luokka Tavoitteet Kielitaito Oppilas oppii selviytymään tavanomaisimmista arkipäivän keskusteluista ja asiointitilanteista. (AK3) 164/346

kirjoittamaan yksinkertaisia viestejä. (AK3) kuvailemaan lyhyesti itseään ja lähiympäristöään suullisesti ja kirjallisesti. ymmärtämään tuottamistasoaan vaikeampaa puhetta ja tekstiä. Kulttuuritaidot Oppilas oppii toimimaan saksalaisessa kulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa. (AK2) oppii lisää ala-asteella opittuja saksalaisen kulttuurin perusasioita kuten ruokakulttuuria, juhliin liittyviä tapoja, arkipäivän kulkua aikatauluineen ja ihmisten tapaamisiin liittyviä tapoja. (AK2) näkemään eroja oman ja saksalaisen kotiympäristön välillä. Opiskelustrategiat Oppilas oppii ymmärtämään, että on olemassa erilaisia tapoja oppia kieltä ja mahdollisesti tunnistamaan niistä itselleen sopivimpia. ilmaisemaan itseään rohkeasti virheistä huolimatta. asettamaan itselleen pienimuotoisia tavoitteita ja ymmärtämään pitkäjänteisen työn merkityksen niiden saavuttamiseksi. (AK1) arvioimaan omia edellytyksiään kielenoppijana. (AK1) Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit yleiset asiointi- ja viestintätilanteet vapaa-aika ja harrastukset ihmisen ja ympäristön kuvailu matkailu (AK2) koulu ja opiskelu omasta maasta ja kulttuurista kertominen Rakenteet kerrataan ala-asteella opittuja rakenteita säännöllisten ja epäsäännöllisten verbien preesens säännöllisten ja epäsäännöllisten verbien perfekti 165/346

pää- ja sivulauseen sanajärjestys modaaliapuverbejä akkusatiivi ja akkusatiivia vaativat prepositiot datiivi ja datiivia vaativat prepositiot es gibt- ja man-rakenteet adjektiivin vertailumuodot Viestintästrategiat Harjoitellaan suullista ja kirjallista viestintää monipuolisesti saksankieliselle kulttuuripiirille tyypillisin keinoin. 8. luokka Tavoitteet Kielitaito Oppilas oppii kertomaan omasta elinympäristöstään ja nuorten elämään liittyvistä asioista ja keskustelemaan näistä asioista. (AK2) kuvailemaan itseään ja ympäristöään ja kertomaan yksinkertaisesti menneistä tapahtumista suullisesti ja kirjallisesti. vertailemaan asioita ja kertomaan myös omista tunteistaan. ymmärtämään yleiskielisestä puheesta ja tekstistä sen keskeisimmän viestin. Kulttuuritaidot Oppilas oppii käyttämään sujuvammin jo oppimiaan kulttuuritaitoja. lisää saksalaisen kulttuurin erityispiirteitä. (AK2) tuntemaan tarkemmin saksankielisen Euroopan eri alueita, sen kaupunkeja ja maaseutua, historiaa ja juhlia. (AK2) näkemään eroja suomalaisten ja saksalaisten elinympäristöjen välillä. (AK5) 166/346

Opiskelustrategiat Oppilas oppii valitsemaan itselleen sopivimpia työtapoja. oppimaan myös virheistään. (AK1) ymmärtämään oman työn merkityksen oppimisessa ja siten kantamaan vastuuta opiskelustaan. (AK1) ryhmittelemään kielen eri rakenteita ja osioita ja käyttämään sitä oppimisen apuna. Tilanteet ja aihepiirit 167/346 Keskeiset sisällöt asiointi- ja viestintätilanteita ihmisen ja ympäristön tarkempi kuvailu perhe ja yhteiskunta (AK2) tunteet ja mieltymykset Rakenteet kerrataan aiemmin opittuja kielioppirakenteita epäsuorat kysymyslauseet säännöllisten ja epäsäännöllisten verbien imperfekti adjektiivin tavallisimmat taivutuspäätteet pluskvamperfekti imperatiivi konditionaalin ilmaiseminen järjestysluvut päivämäärien ilmaiseminen pronominit dieser ja welcher sekä was für Viestintästrategiat Vahvistetaan suullisten ja kirjallisten saksankieliselle kulttuurialueelle tyypillisten kommunikaatiotapojen oppimista.

9. luokka Tavoitteet Kielitaito Oppilas oppii kommunikoimaan yksinkertaisissa tilanteissa erilaisia apuneuvoja käyttäen ymmärtämään arkielämää käsittelevän tekstin tai puheen keskeisimmän sisällön kirjoittamaan lyhyen viestin apuneuvoja käyttäen Kulttuuritaidot Oppilas oppii saksalaisen kulttuurin perusasioita, kuten ruokakulttuurin erityispiirteitä, arkipäivän kulkua aikatauluineen ja ihmisten tapaamisiin liittyviä tapoja AK2 Opiskelustrategiat Oppilas oppii löytämään itselleen sopivia työtapoja ilmaisemaan itseään rohkeasti virheistään huolimatta hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan taitoja Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit eri elämänvaiheet ja niistä kertominen luonto ja luonnonsuojelu (AK5) nuorisokulttuurin eri osa-alueita (AK2) Berliini (AK2) saksalainen elämänmeno 168/346

Rakenteet kerrataan aiemmin opittua futuuri genetiivi relatiivipronominit passiivin preesens ja imperfekti passiivin agentti maantieteelliset nimet konjunktiivin pluskvamperfekti pronominaaliadverbit adjektiivin vahva ja heikko taivutus Viestintästrategiat Syvennetään jo opittuja saksankieliselle kulttuuripiirille tyypillisiä suullisia ja kirjallisia kommunikaatiotapoja. PÄÄTTÖARVIOINTI Päättöarvioinnin kriteerit Päättöarviointi perustuu oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa (vuosiluokilla 8. ja 9.) arvioituna opetushallituksen päättöarvioinnin kriteereillä arvosanalle 8 perustuen monipuoliseen näyttöön. Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: Kuullun Puhuminen Tekstin Kirjoittaminen ymmärtäminen ymmärtäminen A2.2 Kehittyvä peruskielitaito A2.2 Kehittyvä peruskielitaito 169/346 A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe

Kulttuuritaidot Oppilas tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Hän on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. 7.6.2 Saksa vapaaehtoisena kielenä (A2) 7.-9. lk Opetuksessa noudatetaan vastaavien luokka-asteiden saksa A1-kielenä opetussuunnitelmaa. 7.6.3 Saksa B-kielenä Tavoitteet Valinnaisen kielen opetuksen tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona pitempikestoisille kyseisen kielen opinnoille toisen asteen koulutuksessa. Nämä opetussuunnitelman perusteet on laadittu neljälle vuosiviikkotunnille. Yleiset tavoitteet Kielitaito Oppilas oppii -kommunikoimaan puhekumppanin tukemana henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä ja välittömiin tarpeisiin liittyvissä puhetilanteissa. -ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja -lukemaan arkielämään liittyviä ennakoitavissa olevia yksinkertaisia viestejä 170/346

-kirjoittamaan kortteja, sähköpostiviestejä, muistilappuja ja muita hyvin suppeita viestejä sekä joitakin perustietoja itsestään ja lähipiiristään. Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään suomalaista kulttuuria ja kohdekulttuuria sekä tutustumaan niiden välisiin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin. Opiskelustrategiat Oppilas oppii -käyttämään rohkeasti kielitaitoaan -hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita -arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin. Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta - tapakulttuuriin liittyvä kieli perusvuorovaikutustilanteissa - itsestä ja lähiympäristöstä puhuminen - perhe ja vapaa-aika - selviytyminen arkipäivän viestintätilanteista, kuten kaupassa käynnistä, ruokailemisesta ja matkustamisesta. Rakenteet - viestinnän kannalta kielelle ominainen lauseenmuodostus ja keskeinen kielioppi Viestintästrategiat - puheen tai tekstin pääasioiden tunnistaminen - rajatun tiedon löytäminen tekstistä tai puheesta - omien viestien suunnittelu - oman kielenkäytön tarkkailu - puhekumppanin apuun tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa - kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen omissa tuotoksissa. Opetusjärjestelyt Oppimistoiminta perustuu oppilaan omaan aktiivisuuteen. Pyrkimyksenä on oppilaan omaehtoinen kieliaineksen prosessointi pari- ja ryhmätyöskentelyn 171/346

avulla. Erilaiset oppijat pyritään ottamaan huomioon käyttämällä vaihtelevia opetusmenetelmiä. Oppilaat harjoittelevat arkipäivän tilanteita minidialogeissa. Sanoja ja sanontoja harjoitellaan oppilaan kannalta merkityksellisissä käyttötilanteissa. Kieleen ja kulttuuriin tutustutaan myös videomateriaalin avulla. Lisäksi osa opiskelusta toteutetaan tietokoneympäristössä. Arviointi Opetuksen tavoitteena on ensisijaisesti suullisen ilmaisuvalmiuden kehittäminen. Siksi arvioinnissa painotetaan erityisesti tuntityöskentelyä. Huomiota kiinnitetään oppilaan aktiivisuuteen, ahkeruuteen ja työn laatuun. Arviointi perustuu myös formatiivisiin ja summatiivisiin kokeisiin. Kurssit arvioidaan numeroin. Ensimmäisellä kurssilla tehdään työskentelyn arviointi kaavakkeella, jossa on kysymyksiä sekä oppilaalle että opettajalle. Kaavake käydään läpi yhdessä oppilaan kanssa. Palaute voidaan antaa myös suullisesti. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain 8. luokka (AK 1, 2) Tavoitteet Kielitaito Oppilas -oppii saksan kielen ääntämisen perusteita -oppii kommunikoimaan tavallisimmissa viestintätilanteissa -ymmärtää helpohkoa puhuttua ja kirjoitettua kieltä -pystyy kirjoittamaan lyhyitä viestejä 172/346

Kulttuuritaidot -oppilas omaksuu ja arvostaa saksankieliseen kulttuuriin kuuluvia tapoja ja tottumuksia oman kulttuurin rikastuttajana -teitittely Oppimaan oppiminen Oppilas -oppii vastuullista työskentelyä yksin, parin kanssa ja ryhmässä -ilmaisee itseään saksan kielellä -ymmärtää muissa kielissä hankittujen taitojen hyödyn saksan kielen opinnoissa -omaksuu saksan kielelle ominaisia opiskelutaitoja Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit oma lähipiiri ja lähiympäristö saksan kielelle ominainen fraseologia arkipäivän viestintätilanteet (ostokset, ravintola, puhelinkeskustelu, matkustaminen) koulu harrastukset Rakenteet lukusanat kysymyssanat verbin preesenstaivutus modaaliverbit imperatiivi eriävät yhdysverbit persoonapronominien nominatiivi ja akkusatiivi omistuspronominit yksikössä substantiivien nominatiivi ja akkusatiivi kieltosanat päälauseen sanajärjestys Kursseilla käsiteltäviä asioita ovat mm. kahvilassa asiointi, teitittely, saksalaisiin keskustelustrategioihin tutustuminen, puhelinkeskustelu, kouluun 173/346

ja kouluaineisiin tutustuminen, tapaamisesta sopiminen, kellonajat, mielipiteen ilmaiseminen, viikonpäivät, ruokailusanasto sekä sukulaisuussanat. Lisäksi oppilaat harjoittelevat kiittämistä ja kiitokseen vastaamista ja tunteiden ilmaisua. Aiheisiin kuuluvat myös asuminen, adjektiivit ja värit, kuukaudet ja vuodenajat, viestin laatiminen, harrastukset, matkalipun ostaminen sekä matkustussanastoon tutustuminen. Keskeisiä rakenteita ovat säännöllisten verbien sekä sein- ja haben-verbien preesenstaivutus, substantiivin suvut, persoona- ja omistuspronominit, kysymyssanat ja -lauseet, lukusanat 1-1000, epämääräinen ja määräinen artikkeli, kieltosanat, se-sanan vastineet, epäsäännöllisiin verbeihin tutustuminen, päälauseen sanajärjestys, apuverbit können, müssen ja wollen sekä möchte-muoto. Lisäksi opitaan substantiivien monikko, eriävät yhdysverbit, substantiivien ja persoonapronominien akkusatiivi, yksikön omistuspronominit, apuverbit dürfen, mögen ja sollen, keskeisiä prepositioita, man-rakenne, kohteliaat kysymyssanat möchte ja würde, imperatiivi sekä wissen-verbi. 9. luokka (AK 1, 2, 4-6) Tavoitteet Kielitaito Oppilas -oppii saksan kielen ääntämisen perusteita -oppii kommunikoimaan tavallisimmissa viestintätilanteissa -ymmärtää helpohkoa puhuttua ja kirjoitettua kieltä -pystyy kirjoittamaan lyhyitä viestejä Kulttuuritaidot Oppilas -omaksuu ja arvostaa saksankieliseen kulttuuriin kuuluvia tapoja ja tottumuksia oman kulttuurin rikastuttajana -teitittely Oppimaan oppiminen Oppilas 174/346

-oppii vastuullista työskentelyä yksin, parin kanssa ja ryhmässä -ilmaisee itseään saksan kielellä -ymmärtää muissa kielissä hankittujen taitojen hyödyn saksan kielen opinnoissa -omaksuu saksan kielelle ominaisia opiskelutaitoja Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit -arkipäivän viestintätilanteet (mm. tien neuvominen ja kysyminen, lipunosto, ostoksilla, voinnin tiedustelu) -kotipaikkakunta ja Suomi -juhlatraditiot Rakenteet -perfekti -sivulauseen sanajärjestys -substantiivien ja persoonapronominien datiivi -akkusatiiviprepositiot -datiiviprepositiot -omistuspronominit monikossa Yhdeksännen luokan aihepiireihin kuuluvat mm. lipunosto, ostoksilla oleminen, ravintolassa ja elokuvissa käynti, tien kysyminen ja neuvominen, matkan varaaminen, kuulumisten kysyminen ja niiden kertominen, asuminen, harrastukset, terveys ja sairaus sekä voinnin tiedustelu. Vuoden aikana tutustutaan Itävaltaan ja Sveitsiin, ulkomaalaisten elämään Saksassa sekä saksankielisten maiden juhlaperinteisiin. Opitaan kertomaan Suomesta ja kotipaikkakunnasta sekä tulevaisuudensuunnitelmista. Lisäksi tutustutaan ympäristösanastoon. Keskeisiä kielioppirakenteita ovat perfekti, sivulauseen sanajärjestys, substantiivien ja persoonapronominien datiivi, akkusatiivi- ja datiiviprepositiot sekä omistuspronominit monikossa. Kursseilla kerrataan myös kahdeksannella luokalla opittuja rakenteita. Opetus vuosiluokittain 175/346

8. luokka Kurssi 1 (AK 1, 2) Kurssin aihepiireinä ovat mm. esittäytyminen, tervehtiminen, kahvilassa asiointi, teitittely, saksalaisiin keskustelustrategioihin tutustuminen, puhelinkeskustelu, kouluun ja kouluaineisiin tutustuminen, tapaamisesta sopiminen, kellonajat, mielipiteen ilmaiseminen, viikonpäivät, ruokailusanasto sekä sukulaisuussanat. Keskeisiä rakenteita ovat säännöllisten verbien sekä sein- ja haben-verbien preesenstaivutus, substantiivin suvut, persoona- ja omistuspronominit, kysymyssanat ja -lauseet, lukusanat 1-1000, epämääräinen ja määräinen artikkeli, kieltosanat, se-sanan vastineet, epäsäännöllisiin verbeihin tutustuminen, päälauseen sanajärjestys, apuverbit können, müssen ja wollen sekä möchte-muoto. Kurssi 2 (AK 1, 2) Kurssin aihepiireihin kuuluvat asuminen, adjektiivit ja värit, kuukaudet ja vuodenajat, viestin laatiminen, harrastukset, matkalipun ostaminen sekä matkustussanastoon tutustuminen. Kurssilla harjoitellaan myös kiittämistä ja kiitokseen vastaamista sekä tunteiden ilmaisua. Kieliopista opetellaan substantiivien monikko, eriävät yhdysverbit, substantiivien ja persoonapronominien akkusatiivi, yksikön omistuspronominit, apuverbit dürfen, mögen ja sollen, keskeisiä prepositioita, man-rakenne, kohteliaat kysymyssanat möchte ja würde, imperatiivi sekä wissen-verbi. 9. luokka Kurssi 3 (AK 1, 2, 6) Kurssin aiheisiin kuuluvat mm. lipunosto, ostoksilla oleminen, ravintolassa ja elokuvissa käynti, tien kysyminen ja neuvominen, matkan varaaminen, kuulumisten kysyminen sekä niiden kertominen. Lisäksi tutustutaan Sveitsiin, Berliiniin ja saksankielisten maiden juhlaperinteisiin. 176/346

Kieliopista käsitellään monikon omistuspronominit, haben- ja sein-verbien imperfekti, akkusatiiviprepositiot, sivulauseen sanajärjestys ja perfekti. Kurssi 4 (AK 1, 2, 4-6) Kurssin aihepiireinä ovat mm. asuminen, harrastukset, terveys ja sairaus, terveys ja sairaus, voinnin tiedustelu sekä ympäristönsuojelu. Tutustutaan Itävaltaan, ulkomaalaisten elämään Saksassa sekä opitaan kertomaan Suomesta ja kotipaikkakunnasta sekä tulevaisuudensuunnitelmista. Kieliopista käsitellään substantiivien ja persoonapronominien datiivi, datiiviprepositiot, rektioverbejä sekä ajan ja paikan prepositioilmauksia. PÄÄTTÖARVIOINTI Päättöarviointi perustuu oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa (vuosiluokilla 8 ja 9) arvioituna Opetushallituksen päättöarvioinnin kriteereillä arvosanalle 8 perustuen monipuoliseen näyttöön. Päättöarvioinnin kriteerit Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ovat seuraavat: Taitotasoasteikolla ilmaistuna tavoitteena on puheen ja kirjoittamisen osalta taso A1.1 A1.2 ja kuullun ja luetun ymmärtämisen osalta taso A1.2 A1.3. 7.7 MATEMATIIKKA Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelua, ja sen tulee ohjata oppilasta löytämään ja muokkaamaan ongelmia sekä etsimään ratkaisuja niihin. 177/346

Matematiikan merkitys on nähtävä laajasti se vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvamiseen sekä edistää oppilaan tavoitteellista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta. Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti, ja sen tulee luoda kestävä pohja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus toimii tärkeänä apuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelujärjestelmiä matematiikan abstraktiin järjestelmään. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Tieto- ja viestintätekniikkaa tulee käyttää oppilaan oppimisprosessin tukemisessa (AK7). Yleiset tavoitteet Oppilas oppii luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan matematiikassa ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia loogista ja luovaa ajattelua soveltamaan erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan ja käsittelyyn ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella näkemään säännönmukaisuuksia työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä. Olarilainen näkemys Olarin koulussa on vahva matemaattis-luonnontieteellinen koko koulun painotus. Matematiikan opetuksessa pyritään huomioimaan erilaiset oppimistyylit. Matematiikkaa havainnollistetaan konkretisointivälineiden avulla sekä visualisoidaan välineiden ja piirrosten avulla. Tavoitteena on, että oppilaat harjaantuvat puhumaan, kuuntelemaan ja kirjoittamaan matematiikan kieltä. Olarin koulun opetusjärjestelyin pyritään suuntaamaan opetuksen tason oppilaan edellytysten mukaisesti ja näin kannustamaan ja tukemaan 178/346

kaiken tasoisia oppilaita. Oppilaita kannustetaan osallistumaan kansallisiin ja kansainvälisiin matematiikkakilpailuihin. Opetusjärjestelyt Matematiikka- ja luonnontiedeluokka on koko opiskeluajan ajan omana opetusryhmänä. MAV1-kurssi on pakollinen kurssi matematiikka- ja luonnontiedeluokan oppilaille. Matematiikka- ja luonnontiedeluokalla on oma kummiyritys. 8. ja 9. vuosiluokalla muiden opetusryhmien oppilaat on jaettu joustavan tasoryhmittelyn mukaisesti. Eritasoisia ryhmiä luodaan kunkin vuosiluokan tarpeiden mukaan. Ryhmiin jakamisesta tiedotetaan oppilaiden huoltajille ja mahdollisista ryhmävaihdoksista käydään keskusteluja sekä opettajien että huoltajien kanssa. Näiden ryhmien opettajat ovat joko aineenopettajia tai erityisopettaja. Kaikkien joustavassa tasoryhmittelyssä olevien oppilaiden arvioinnin pohjana ovat yhteiset kokeet. Nämä kaikentasoisia oppilaita tukevat opetusjärjestelyt ovat osa Olarin koulun matematiikka- ja luonnontiedepainotusta. Joidenkin kurssisisältöjen paikkaa tietyn vuosiluokan puitteissa on joskus tarpeen muuttaa mm. jakson pituudesta johtuen. Kurssisisältöihin liittyviä projektitöitä toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Olarin koululla on käytössä sekä koulun omia että Espoon Matikkamaan konkretisointivälineistöä. Kurssissa 1 tutustutaan laskinten käyttöön. Kursseissa 6, 7, 9 ja 10 opetussisällöt edellyttävät laskinten käyttöä sekä koulussa että kotona. Olarin koulussa on käytössä joitakin graafisia symbolisia laskimia, joita on mahdollista käyttää painotusluokilla. Olarin koulun matematiikka- ja luonnontiedeluokkien oppilaat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan 7. luokalla Kenguru-matematiikkakilpailuun ja 8. luokalla MatCup-kilpailuun. Painotusluokkien oppilaat osallistuvat 9. luokalla matematiikan valtakunnalliseen kilpailuun, johon myös muut halukkaat luokkien 7.-9. oppilaat voivat osallistua. 9. luokan oppilaat tekevät valtakunnallisen matematiikan kokeen. Arviointi 179/346

Kaikista matematiikan kursseista annetaan numeroarvosana. Kurssiarviointi perustuu kurssin aikana pidettyihin formatiivisiin ja summatiivisiin kokeisiin, kotitehtävien suorittamiseen sekä tuntityöskentelyyn. Joissakin kursseissa kurssiarvosanaan vaikuttaa myös arvosteltavat kirjalliset työt tai ryhmätyöt. Oppilaan oppimisen itsearviointia tuetaan kriittisen ajattelun prosessin muodostamisessa, tarkastettaessa kotitehtäviä ja oppilaan arvioidessa myös muita omia tehtäväsuorituksiaan. Matematiikan 3. kurssin aikana 7. luokan oppilaat täyttävät itsearviointilomakkeen. Kurssin aikana teetetyt projektityöt täytyy palauttaa ennen kuin kurssista voidaan antaa hyväksytty arvosana. Matematiikan päättöarvosanan pohjana on 8. ja 9. luokan matematiikan kurssien arvosanat. Rajatapauksissa arvosanaan vaikuttaa 9. luokalla toteutettava valtakunnallinen matematiikan koe tai Opetushallituksen matematiikan oppimistulosten arviointi. Arvosanaa korottavana tekijä voidaan katsoa myös menestyminen matematiikan kilpailuissa valtakunnallisella tai kansainvälisellä tasolla. Aihekokonaisuuksien toteutuminen Tietotekniikkaa käytetään soveltuvin osin vuosiluokkien 7.-9. aikana esimerkiksi teettämällä oppilailla matematiikan verkko- tai Fronter-tehtäviä, käyttämällä mm. verkkomateriaaleja, ipadia, GeoGebra- ja SmartBoardohjelmistoa opetuksen osana. Hyödennetään Espoon Matikkamaan verkkovinkki- ja ipad App-listaa. Käytetään mahdollisuuksien mukaan matematiikan ipad pelejä sekä muita appeja mm. GeoBoard (geometria, neliöjuuri), Factor Samurai (jaollisuus), Alge-Bingo (yhtälö), Algebra Touch (polynomi, yhtälö) ja Quick Graph (funktio). Matematiikan valinnaiskurssilla (MAV1) oppilaat tekevät oman loogisen kokoelman mm. tietokoneella piirtäen. MEV-valinnaiskurssilla oppilaat tekevät tehtäviä etsien tietoa verkkosivustoilta, kirjoittavat raportin tietokoneella tutustuen matemaattisen tekstin kirjoittamiseen. Kurssitehtävät ovat Fronterissa. MatCup-kilpailun semifinaaliin selvinnyt 8. luokka tekee projektityötään käyttäen mm. Fronteria. Lisäksi 9. luokan tilastotieteessä tutustutaan diagrammien piirtämiseen taulukkolaskentaohjelmalla. (AK7) Sisällöt 180/346

Ajattelun taidot ja menetelmät vuosiluokilla 7-9 loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä vertailun ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen, yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon päättely, loogisten elementtien (ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa) käyttö todistamisen pohjustaminen: systemaattinen yritys ja erehdys, vääräksi osoittaminen, suora todistus luokittelun ja järjestämisen käyttö työkaluna kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä mm. taulukoiden tai piirrosten avulla ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä matematiikan historiaa. Opetus vuosiluokittain 7. luokka MA1 Luvut Keskeiset sisällöt laskujärjestys, lausekkeiden sieventäminen päässälaskuja, pyöristämistä, tarkistamista luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut vastaluku, käänteisluku, itseisarvo negatiivisten lukujen yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku jakaminen murtoluvuilla lauseke ja sen sieventäminen MA2 Matemaattisia kuvioita Keskeiset sisällöt kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä, säännölliset monikulmiot, ympyrä ja siihen liittyvät käsitteet kerrataan lukuparin esittäminen koordinaatistossa kulmien välisiä yhteyksiä 181/346

mittaamista ja muunnoksia geometristä konstruointia harpin ja viivaimen avulla kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä yhtenevyys symmetria suoran ja pisteen suhteen kierto ja siirto tasossa MA3 Luvuista muuttujiin Keskeiset sisällöt muuttuja-käsite, lausekkeen arvon laskeminen potenssi, eksponenttina luonnollinen luku potenssilauseke ja sen sieventäminen potenssi, eksponenttina negatiivinen kokonaisluku juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella irrationaaliluvut, reaaliluvut laskujärjestys, lausekkeiden sieventäminen 8. luokka MA4 Muuttujia ja lukuja Keskeiset sisällöt polynomin käsite, polynomien yhteen- ja vähennyslasku polynomien kertolasku lukujen jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussääntöjä lukujonojen tutkimista ja muodostamista MA5 Yhtälö Keskeiset sisällöt yhtälö ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen 182/346

epäyhtälö verranto MA6 Tasogeometriaa Keskeiset sisällöt yksikkömuunnoksia tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen, soveltaminen Pythagoraan lause laskujen soveltaminen arkitilanteissa, laskimen käyttö yhtälön määrittelyjoukko, ratkaisujoukko yhdenmuotoisuus 9. luokka MA7 Prosentteja ja todennäköisyyksiä Keskeiset sisällöt prosenttilaskut kombinatoristen ongelmien ratkaiseminen eri menetelmillä todennäköisyyden käsite MA8 Funktio Keskeiset sisällöt funktion käsite riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaajien piirtäminen koordinaatistoon lineaarinen funktio funktionkuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminen suoraan ja kääntäen verrannollisuus MA9 Trigonometria ja avaruusgeometria 183/346

Keskeiset sisällöt trigonometriaa, suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen yksikkömuunnoksia kappaleiden nimeäminen ja luokittelu, tilavuuden ja pinta-alan laskeminen, soveltaminen MA10 Yhtälöpari ja tilastot Keskeiset sisällöt yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa diagrammien tulkinta frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi keskiarvon, tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen hajonnan käsite Valinnaiskurssit MAV1 Tutkin, kokeilen, oivallan (7. luokka) Kurssi on pakollinen kaikille matematiikka- ja luonnontiedeluokan oppilaille. Tavoitteet Tavoitteena on saada oppilaat innostumaan luovasta matemaattisesta ajattelusta. Ajatteluprosessissa pyritään omatoimiseen suunnitteluun ja kokeiluun sekä kannustetaan oppilasta löytämään oma tapansa ratkaisun löytämiseksi sekä tarkastelemaan kriittisesti ratkaisutapaa ja lopputulosta. Ajattelun jäsentämistä ja matemaattista ilmaisua harjoitellaan kirjaamalla kurssityöt tutkimusvihkoon. Sisällöt Keskeisinä sisältöinä ovat lukujen kehityshistoriaa, lukujärjestelmät, mallintaminen ja logiikka. Tutustutaan matematiikan kehityshistoriaan mm. 184/346

lukukäsitteen ja lukusanojen kehittymisen kautta. Erikantaisia lukujärjestelmiä tutkitaan toiminnallisen välineistön avulla ennen lukujärjestelmien muunnoslaskuja. Havainnoidaan säännönmukaisuuksia rakennelmista, kuviosarjoista ja taulukoista sekä pohjustetaan polynomi- ja funktiokäsitteitä. Logiikan opetuksessa käytetään loogisia kokoelmia ja joukkomalleja. Opetusjärjestelyt Kurssilla käytetään toiminnallista materiaalia ja visualisoidaan matematiikkaa. Oppilas tekee kurssin aikana muistiinpanoja kurssin sisällöistä ja tehtävistä tutkimusvihkoon. Lisäksi kurssilla harjoitellaan itsenäistä työskentelytapaa tekemällä muistiinpanoja ja harjoituksia kirjallisesta materiaalista. Oma looginen kokoelma toteutetaan tietokoneen avulla tai käsin tehden. ipadit ovat käytössä tutustuttaessa matematiikan historiaan mm. Hieroglyphsja Mind of Math- appien avulla. Puumalleihin tutustutaan loogisten kokoelmien sekä Geom-e-Twee- appin kautta. Lisäksi pelataan loogismatemaattisia pelejä kuten SET ja Number Link. ipadia käytetään myös tiedon hakuun. Arviointi Arviointi perustuu oppilaan tekemään tutkimusvihkoon sekä kokeeseen. Arvioinnissa otetaan huomioon myös oppilaan kekseliäisyys, innokkuus, ongelmanratkaisukyky sekä johdonmukainen työskentely. Kurssi arvostellaan numeroarvosanalla. Päättöarvioinnin kriteerit Kriteerit ovat määritelty valtakunnallisesti arvosanalle 8. Ajattelun taidot ja menetelmät Oppilas huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon 185/346

osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu-, polku- tai muuta diagrammia käyttäen. Luvut ja laskutoimitukset Oppilas osaa arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava peruslaskutaito korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihinsä. ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa. Algebra Oppilas osaa ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita potenssien laskutoimitukset muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen algebrallisesti tai päättelemällä käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet. Funktiot Oppilas osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan 186/346

osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; hän osaa määrittää kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä. Geometria Oppilas osaa tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä. Todennäköisyys ja tilastot Oppilas osaa määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon. 187/346

188/346

7.8. TIETOTEKNIIKKA Tietotekniikkaa tarjotaan valinnaisena aineena yhteensä kolme kurssia. Ohjelmointikurssit (VAT2 ja VAT3) arvostellaan numeroarvosanalla ja kurssi VAT1 suoritusarvosanalla. VAT1 Tietokone- ja ipad-taidot (7. tai 8. luokka) Tavoitteet Tavoitteena on, että kurssin aikana oppilas oppii perustaidot tietokoneen ja ipadin käyttämisestä opiskelun ja oppimisen työvälineenä eri oppiaineissa. Opiskeluun liittyvän teknologian käytön perustaitoja vahvistetaan oppilaan omasta lähtökohdasta. Oppilas hallitsee eri ohjelmilla tuotettujen tiedostojen luomisen ja muokkauksen työkaluja. Hän osaa tallentaa tiedostoja eri työskentelyalustoilla. Sisällöt Tutustutaan keskeisten tietokoneohjelmien ja ipad Appien (sovelmien) käyttöön mm. matematiikan opiskelussa. Kurssin aikana käytetään opiskelussa Fronter-ympäristöä sekä pilvipalveluita. Opetusjärjestelyt Kurssin aikana oppilas työskentelee tietokoneella tai ipadilla yksin tai pienryhmässä. Tutustutaan tekstin muokkauksen pikkunikseihin Wordtekstinkäsittelyohjelmassa. ipadin peruskäyttöä harjoitellaan matemaattisten pelien avulla. Tehdään pieniä omia harjoitustöitä esim. testin, valokuvien ja videokuvan käytöstä ipadin KeyNote- ja imovie-sovelmilla. Harjoitustöissä tehdään tiedostojen tallentamista ja jakamista sekä tiedostojen järjestämistä mm. Fronterissa. Lisäksi mahdollisuuksien mukaan tutustutaan myös sähköpostin ja pilvipalveluiden mm. DropBoxin käyttöön. Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä tuntityöskentelyn perusteella. 189/346

VAT2 Ohjelmoinnin peruskurssi (8. luokka) Tavoitteet Tavoitteena on oppia ohjelmointilogiikan ja ohjelmointikielen perusteiden hallintaa ohjelmoinnin jatkokurssia tai muiden ohjelmointikielien omatoimista opiskelua varten. Sisällöt Oppimistilanteissa painottuu oppilaan oma looginen ajattelu sekä perusohjelmointirakenteiden ymmärtäminen vaikeiden, pitkien komentosarjojen sijaan. Oppilas tutustuu mm. muuttujien, vakioiden käyttöön, toisto- ja ehtorakenteisiin sekä piirtämiskomentoihin. Kurssi tarjoaa hyvän pohjan sekä jatkokurssille osallistumisen että omatoimiselle jatko-opiskelulle ohjelmointikielestä riippumatta. Painopiste on ohjelman toiminnan ja rakenteiden ymmärtämisessä. Opetusjärjestelyt Kurssin aikana käytetään ohjelmointilogiikkaan keskittyvää TurboPascalohjelmointiympäristöä, joka soveltuu erinomaisesti 8. luokan oppilaiden matemaattiseen taitotasoon. Oppimateriaalin suomenkieliset komennot mahdollistavat ohjelmoinnin perusrakenteiden nopean ja ymmärtävän omaksumisen. Oppilas voi muokata luovasti valmiita ohjelmapohjia ja oppia itsenäisesti uusia asioita syventäen omia ohjelmointitaitojaan. Lisäksi kurssin aikana tehdään omia pieniä tietokoneohjelmia. Oppilas tekee kurssin ohjelmointitehtävät ainoastaan oppituntien aikana. Arviointi Kurssi arvioidaan tuntityöskentelyn ja kirjallisen ohjelmointikokeen perusteella. VAT3 Ohjelmoinnin jatkokurssi (9. luokka) Tavoitteet 190/346

Oppilas syventää ohjelmointitaitojaan ja oppii projektityöskentelyn vaiheet. Sisällöt Tutustutaan vaativampiin ohjelmoinnin perusrakenteisiin ja tukikirjastojen käyttöön. Uusina rakenteina ovat taulukot, aliohjelmat sekä parametrien käyttö aliohjelmissa. Kurssilla oppilas tekee oman laajan ohjelmoinnin harjoitustyön. Opetusjärjestelyt Kerrataan ohjelmoinnin perusrakenteita. Tutustutaan Turbo Pascal kielen avulla esim. taulukoiden ja aliohjelmien käyttöön tekemällä ohjelmointiharjoituksia. Pääosa kurssista käytetään oman tietokoneohjelman suunnitteluun ja toteuttamiseen Turbo Pascal-kielellä. Ohjelmoinnin harjoitustyö esim. looginen peli toteutetaan yksin tai pareittain. Ohjelmointityön aiheen voi oppilas valita itse. Arviointi Kurssi arvioidaan tuntityöskentelyn ja ohjelmointityön perusteella. 191/346

7.9 BIOLOGIA Biologian opetuksessa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luonnontuntemusta ja ohjata ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Tavoitteena on, että oppilaat tutustuvat myös evoluutioon, ekologian perusteisiin ja ihmisen rakenteeseen ja elintoimintoihin. Biologian opetuksessa oppilasta ohjataan kiinnittämään huomiota ihmisen ja muun luonnon välisiin vuorovaikutussuhteisiin sekä korostetaan ihmisen vastuuta luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen ja kehittää oppilaan luonnontieteellistä ajattelua. Opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet havainnoida ja tutkia luontoa sekä hyödyntää biologisen tiedon haussa myös tietoteknisiä mahdollisuuksia. Opetus järjestetään siten, että oppilaat saavat myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnossa opiskelusta, oppilaiden ympäristötietoisuus kehittyy ja halu vaalia elinympäristöjä ja elämän eri muotoja kasvaa. Yleiset tavoitteet vuosiluokilla 7-9 7. luokalla oppilas oppii käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä sekä tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä. (AK3) oppii mikroskoopin käytön. (AK7) tunnistamaan vesiympäristön eliölajeja ja arvostamaan luonnon monimuotoisuutta sekä suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen. (AK5) 8. luokalla oppilas oppii käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä sekä tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä. (AK3, AK7) kuvaamaan elämän perusilmiöitä. (AK5) tunnistamaan metsäekosysteemin eliölajeja ja arvostamaan luonnon monimuotoisuutta sekä suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen. (AK5, AK7) hahmottamaan metsäekosysteemin rakennetta ja toimintaa. (AK5) tuntemaan kasvien kasvattamisen ja viljelyn periaatteita sekä kiinnostuu kasvien kasvattamisesta. (AK 4, AK5) 192/346

tunnistamaan kotiseudun ympäristömuutoksia, pohtimaan niiden syitä ja esittämään ongelmien ratkaisumahdollisuuksia. (AK3, AK4, AK5) ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet ja luonnonvarojen kestävän käytön periaatteet. (AK5, AK7) 9. luokalla oppilas oppii käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä sekä tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä. (AK3, AK7) kuvaamaan elämän perusilmiöitä. (AK5) tuntemaan ihmisen perusrakenteen ja keskeiset elintoiminnot sekä ymmärtämään seksuaalisuuden biologisen perustan. (AK1) tuntemaan perinnöllisyyteen liittyviä keskeisiä käsitteitä. (AK1, AK7) Olarilainen näkemys Keskeistä olarilaiselle biologian opiskelulle on elämyksellisyys. Tärkeää on, että oppilas ymmärtää luonnonarvoja ja oppii kunnioittamaan luonnon monimuotoisuutta. Oppilaita rohkaistaan esittämään kysymyksiä ja etsimään vastauksia. Luokan ulkopuolinen opiskelu, johon usein liittyy pari- tai ryhmätyöskentelyä, täydentää yksilön ja ryhmän sosiaalisia valmiuksia. Perusasiat ja käsitteet tulee hallita täsmällisesti. Ne opiskellaan yhdessä opettajan johdolla luokassa. Luokassa elämyksiä syntyy mikroskoopin näkymistä ja eliöiden tai elinten leikkelyistä. Kestävä kehitys näkyy biologian opetuksessa. Ekosysteemi kerrallaan pohditaan niihin vaikuttavia uhkia. Lisäksi luonnonsuojelulliset arvot tulevat parhaiten esiin BIV1:lla ja BIV2:lla, joilla ihaillaan luonnon kauneutta. 7. ja 8. luokan välisenä kesänä oppilaat keräävät 30 lajia käsittävän eliökokoelman metsäekosysteemistä. Kokoelma voi olla esim. perinteinen 193/346

kasvio, valokuva- tai piirroskasvio, hyönteiskokoelma tai ennakkosopimuksen mukaan muunkinlainen tunnistustyö. Matematiikka- ja luonnontiedeluokan biologia Matematiikka- ja luonnontiedeluokalla on yhdeksännellä luokalla yksi ylimääräinen kurssi ihmisen biologiaa. Tämä kurssi sisältää anatomisia leikkelyitä, mikroskopointia sekä kokeellista työskentelyä valinnaiskurssin opetussuunnitelman mukaan. 7. ja 8. luokilla opetuksessa painottuvat maastotyöskentely, lajintuntemus ja luontoelämykset. Opetusta syvennetään oppilaiden kiinnostuksen suuntaan. Kokeelliseen työskentelyyn ja mikroskopointiin jää normaalia enemmän aikaa. 8. luokalla tehdään kurssilla BI2-projektityö koulun lähimetsän alueelta. Opetusjärjestelyt Biologian opetus 7.-9. luokilla lähestyy luontoa kahdesta suunnasta: yksilön rakenteen ja toiminnan kautta sekä kokonaisten ekosysteemien kautta. Jokaisella yhteiseen oppimäärään kuuluvalla kurssilla perehdytään kasvien ja eläinten (pääasiassa selkärankaisten) rakenteeseen ja toimintaan. Lähiekosysteemien toimintaa sekä niihin vaikuttavia tekijöitä tutkitaan maastossa. Kaikille pakollisilla kursseilla tehdään opetusrupeaman mittaisia retkiä lähiekosysteemeille (puro, oja, suo, metsä). Lyhyillä retkillä opetellaan havainnointia ja näytteenottoa ja havainnollistetaan siten, että oppilaalla on mahdollisuus ymmärtää, miten kirjassa oleva ekologinen tieto on saatu. Kursseilla tehtyjä maastokäyntejä täydentää ympäristö- ja minä - teemapäivien aikana tehdyt koko päivän mittaiset maastoretket. Lajintuntemustaidot ovat tärkeitä monimuotoisuuden ymmärtämisen kannalta. Olarissa keskitytään lajintuntemustaitojen kehittämiseen. Peruskoulun kolmen viimeisen luokan aikana oppilaalla on mahdollisuus kerätä kasvion sijasta esimerkiksi hyönteiskokoelma, joka otetaan arvioinnissa huomioon. Kursseilla osa tunneista käytetään lajintuntemukseen. Kaikki maastosta kerätyt näytteet 194/346

määritetään. Oppilaan tulisi hallita perusekosysteemien tyyppilajit sekä esimerkkilajeja eliökunnan pääryhmistä (joskus jopa esitumallisista). Biologian opiskelun luonne on huomioitu myös jaksojärjestyksessä siten, että 7. ja 8. luokan kurssit on sijoitettu lukuvuoden kumpaankin päähän. 195/346

Arviointi Pakolliset kurssit arvioidaan numeroin. Valinnaiset kurssit arvioidaan hyväksytty / hylätty merkinnällä kurssien elämyksellisestä luonteesta johtuen. Pakollisten kurssien arvosanan perusteena on yleensä koenumero. Kahdeksikon tasoon oppilas pääsee hallitsemalla opetussuunnitelmassa mainitut keskeiset asiat. Lisäksi kurssinumeroon vaikuttavat, yhteensä noin numeron verran tuntiosaaminen sekä vihkotyöskentely. Mikäli kurssilla tehdään isohko itsenäinen työ, se vaikuttaa kurssin arvosanaan enemmän. Tästä on maininta ko. kurssien kohdalla. Minimikriteerit kunkin kurssin suorittamisesta on selvitetty kurssikohtaisesti. Kasvion tai esimerkiksi hyönteiskokoelman kerääminen huomioidaan BI2- kurssin arvosanassa. Mikäli oppilas palauttaa 10 lajin kokoelman, kurssin korkein mahdollinen arvosana on 8. 20 lajin kokoelma mahdollistaa arvosanan 9 ja 30 lajin kokoelma arvosanan 10. Poikkeuksellisen ansiokas kokoelma voidaan huomioida päättöarvioinnissa. Mikäli oppilas ei palauta lainkaan lajikokoelmaa, on BI2-kurssin korkein mahdollinen arvosana 7. BI2-kurssin aikana ja kurssin päätteeksi oppilas saa opintojenaikaista palautetta. Palautteessa arvioidaan mm. työohjeiden noudattamista, työn edistymistä ja ryhmätyötaitoja. Palautetta voidaan antaa suullisesti ja kirjallisesti. Kurssin päätteeksi oppilas suorittaa itsearviointia kirjallisen lomakkeen avulla. Biologiassa oppilaan työskentelyn arviointi toteutetaan 8-luokan aikana bi2-kurssilla. Kurssilla tehdään laaja metsän biologiaan liittyvä projektityö. Oppilas saa suullista tai kirjallista palautetta kurssin aikana ja sen päättyessä. Palautteessa arvioidaan oppilaan kykyä noudattaa annettuja työohjeita, kenttätyöskentelytaitoja ja -asennetta, laboratoriotyöskentelytaitoja ja ryhmätyötaitoja. 196/346

Mikäli intensiivikurssille on tulossa oppilas, jolla on päivittäistä lääkehoitoa vaativa sairaus, on huoltaja velvoitettu ilmoittamaan siitä ennakkoon kurssin opettajalle. Opettaja ratkaisee huoltajan kanssa neuvoteltuaan, voiko oppilas turvallisesti osallistua kurssille. 7. luokka Keskeiset sisällöt Luonto ja ekosysteemit vesieliöiden tunnistaminen sekä kasvien keruun ohjeistus vesiekosysteemin ominaispiirteet luonnon monimuotoisuus Elämä ja evoluutio yksisoluisen eliön rakenne ja toiminta eläinten rakenne ja toiminta sekä eläinkunnan järjestelmä 8. luokka Keskeiset sisällöt Luonto ja ekosysteemit kotiseudun metsien keskeisten kasvi-, eläin- ja sienilajien tunnistaminen sekä ohjattu kasvien kerääminen ekosysteemi, sen rakenne ja toiminta, metsäekosysteemin ominaispiirteet sekä metsän omakohtainen tutkiminen metsänhoitoon ja kasvinviljelyyn tutustuminen luonnon monimuotoisuus Elämä ja evoluutio solun rakenne ja toiminta kasvien rakenne ja toiminta eliökunnan synty ja kehitys sekä eliökunnan järjestelmä ihmisen biologinen ja kulttuurinen evoluutio sekä ihmislajin ominaispiirteet biotekniikan mahdollisuudet ja niihin liittyvät eettiset kysymykset 197/346

Yhteinen ympäristö ekologisesti kestävä kehitys sekä ympäristönsuojelun sisältö ja tavoitteet oman elinympäristön tilan ja ympäristömuutosten tutkiminen, oman lähiympäristön tilaa parantavien toimien tarkastelu sekä oman ympäristökäyttäytymisen pohtiminen 9. luokka Keskeiset sisällöt Elämä ja evoluutio solun rakenne ja toiminta Ihminen ihmisen rakenne ja keskeiset elintoiminnot (ruuansulatus, verenkierto, hengitys ja kuonaneritys) ihmisen seksuaalisuus ja lisääntyminen perimän ja ympäristön merkitys ihmisen ominaisuuksien kehittymisessä Valinnaiskurssit BIV1 Lintujen arktinen muutto (8. luokka) Kurssille otetaan enintään 18 oppilasta. Tarvittaessa perustetaan useita ryhmiä, jolloin oppilaiden sijoittaminen eri ryhmiin voidaan tehdä karsintakokeen perusteella. Kurssin suoritustavan vaativuus aiheuttaa erityisiä vaatimuksia oppilaiden ja opettajien turvallisuudelle. Tästä aiheutuen opettajilla on oikeus käyttää harkintaa oppilaiden valinnassa. Valintaperusteina ovat mm. aikaisempi menestyminen biologian opinnoissa, harrastuneisuus ja oppilaan toimintahistoria. Tavoitteet Lintujen lajintuntemuksen kehittäminen, muutonseurannan menetelmien oppiminen, erätaitojen harjaannuttaminen ja pientutkielman teon oppiminen 198/346

Sisällöt Kurssi on lintujen havainnointia kenttäoloissa. Opettajalla on ohjaava rooli. Opetusjärjestelyt Toukokuulle ajoittuva elämyksellinen lintukurssi, jossa myös tutkielmaosa. Valmennusosa koulussa (3h). Havainnointiosa saaressa (24h). Tutkielmaosa kotityönä (5h). Huoltajien antamaa kuljetusapua tarvitaan. Arviointi Aktiivisuus ja kiinnostus havainnointiosuudella. Arviointi: Hyväksytty / hylätty. Minimivaatimukset: Oppilas osallistuu havainnointijaksolle, tuntee 10 lintulajia. Oppilas tekee yksinkertaisen raportin, jossa on vähintään yksi taulukko. BIV2 Keräile, metsästä, kalasta (9. luokka) Kurssille otetaan enintään 18 oppilasta. Tavoitteet Oppilas oppii tuntemaan syötäviä marja- ja sienilajeja ja marjojen ja sienten käsittelyä. Esitellään metsästystä ja kalastusta harrastuksena ja elinkeinona. Sisällöt Marjojen ja sienten poiminta ja keruu (mikäli kurssin ajankohta mahdollistaa), sienten lajintuntemus ja käsittely. Metsästysharrastuksen esittely. Riistaeläimet, metsästysaseet. Kalastuselinkeinon esittely, kalastus harrastuksena. Opetusjärjestelyt 199/346

Kurssi järjestetään mahdollisuuksien mukaan syyslukukaudella 1. tai/ja 2. jaksossa. Mahdollisesti sieninäyttelyn valmistaminen. Kalastusretki. Oppitunnit opettajan tai vierailijan johdolla. Arviointi Arvioinnissa huomioidaan myönteinen asenne, kiinnostus, esitelmät. Arvosana hylätty / hyväksytty. Minimivaatimukset: osallistuminen retkeilyihin, esitelmän tekeminen. BIV3 Ihmisen biologiaa tutkien ja preparoiden Tavoitteet Opiskellaan ihmisen anatomiaa ja fysiologiaa sellaisella tarkkuudella, että oppilaat saavat riittävät jatko-opiskeluvalmiudet esimerkiksi terveydenhoitooppilaitoksiin ja lukioihin. Taitotavoitteina on laborointi- ja mikroskopointitaitojen kehittyminen. Sisällöt Kerrataan peruselintoiminnot leikellen teuraseläinten elimiä. Uusina asioina opiskellaan umpieritys, hermosto ja aistit. Opetusjärjestelyt Harjoitellaan preparaatin tekoa sekä mikroskopointia. Preparoitavia elimiä, esim: sydän, aivot, silmä, munuaiset, luu (nivel). Tehdään pienehköjä fysiologisia kokeita, joista tehdään työselostukset. Arviointi Hyväksytty / hylätty. Minimivaatimukset: osallistuminen oppitunneille, työselostusten palauttaminen, mahdollisen kokeen hyväksytysti suorittaminen. 200/346

Päättöarvioinnin kriteerit Biologian päättöarviointi perustuu opintojen loppuvaiheen, 8- ja 9-luokan kurssiarvosanoihin. Erityisen näytön (esim. lajikokoelma) perusteella arviointia voidaan harkita ylöspäin. Kriteerit ovat määritelty valtakunnallisesti arvosanalle 8. Biologian tutkimustaidot Oppilas osaa käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan. työskennellä maastossa ja laboratoriossa annettujen ohjeiden mukaan sekä osaa kerätä kasveja ohjeiden mukaisesti. toteuttaa itsenäisesti pienimuotoisia tutkimuksia. Luonto ja ekosysteemit Oppilas osaa jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja osaa tunnistaa lähiluonnon kasvi-, eläin- ja sienilajeja. kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan. nimetä ja kuvata metsä- ja järvityyppejä. tehdä pienimuotoisia metsä-, vesi- tai suoekosysteemiin liittyviä tutkimuksia. selostaa perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä. kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta, osaa perustella sen merkitystä ekologisen kestävyyden kannalta sekä tuntee metsien kestävän käytön periaatteet. Elämä ja evoluutio Oppilas osaa kuvata pääpiirteet kasvi- ja eläinsolun rakenteesta. selostaa fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta. 201/346

kuvata kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien lisääntymistä. selostaa evoluution peruspiirteet ja ihmisen evoluution vaiheet. jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn. Ihminen Oppilas osaa kuvata ihmisen tärkeimpien kudosten, elinten ja elimistöjen rakenteen ja toiminnan pääpiirteet. selvittää seksuaalisuuden erilaisia ilmenemismuotoja. selostaa pääpiirteissään sukupuolisolujen synnyn, yhdynnän, hedelmöityksen, raskauden kulun ja synnytyksen. käyttää periytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä. Yhteinen ympäristö Oppilas osaa kuvata ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja ympäristösuojelun merkitystä. tehdä pienimuotoisia tutkimuksia oman elinympäristönsä tilasta. kertoa esimerkkejä kotiseutunsa luonnonympäristön muuttumisesta ja osaa antaa esimerkkejä siitä, millä tavalla voi itse toimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. 7.10 MAANTIETO Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa ja sen alueellista perustaa. Maantiedon opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä tarkastella luonnonympäristöä, rakennettua ympäristöä ja sosiaalista ympäristöä sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta paikallistasolta globaalille tasolle saakka. Opetuksen tulee ohjata oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia maailmassa ja arvioimaan niiden vaikutusta luontoon ja ihmisen toimintaan. 202/346

Maantiedon opetus järjestetään siten, että oppilaiden kulttuurien tuntemus lisääntyy ja kyky ymmärtää ihmisten elämän ja elinympäristöjen erilaisuutta eri puolilla maailmaa kehittyy. Maantiedon opetuksen tulee toimia siltana luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen ajattelun välillä. Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilaita pohtimaan maapallolla esiintyvien luonnontieteellisten, kulttuuristen, sosiaalisten ja taloudellisten ilmiöiden syyja seuraussuhteita. Maantiedon opetuksen tulee tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneiksi kansalaisiksi. Yleiset tavoitteet vuosiluokilla 7-9 7. luokalla oppilas oppii käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia, satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä. (AK3, AK7) määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet. ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Amerikassa sekä oppii tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista. (AK4, AK7) tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, ja oppii suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin. (AK2) ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esimerkiksi maailmanlaajuisista ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä oppii toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti. (AK2, AK3, AK4) 8. luokalla oppilas oppii käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia, satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä. (AK3, AK7) määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet. ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla. (AK3, AK7) ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen maisemassa. (AK5) 203/346

ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Euroopassa ja muualla maailmassa sekä oppii tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista. (AK4, AK7) tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, ja oppii suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin. (AK2) ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esimerkiksi maailmanlaajuisista ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä oppii toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti. (AK2, AK3, AK5) 9. luokalla oppilas oppii käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia, satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä. (AK3, AK7) määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet. ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Suomessa sekä oppii tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista. (AK4, AK7) tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, ja oppii suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin. (AK2) tuntemaan ja arvostamaan Suomen luonnonympäristöä ja rakennettua ympäristöä sekä oppii hahmottamaan oman alueellisen identiteettinsä. (AK2, AK5) tietämään, miten Suomessa jokainen kansalainen voi vaikuttaa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen. (AK4, AK5) ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esimerkiksi maailmanlaajuisista ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä oppii toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti. (AK2, AK3, AK5) Olarilainen näkemys Maantieto on luonteeltaan poikkitieteellinen oppiaine, jossa oppilas saa jäsentää jo tietämiään asioita ja liittää niitä uusiin kokonaisuuksiin. Opetuksen tavoitteena on syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen ja sitä kautta suurien kokonaisuuksien hahmottaminen. 204/346

Opetusjärjestelyt Luonteensa vuoksi maantiedon opiskelu on oppilaskeskeistä. Tunneilla tehdään paljon karttatyöskentelyä yksin, pareittain ja ryhmissä. Myös postereita ja esitelmiä tehdään ryhmissä. Keskeiset käsitteet ja termit opiskellaan yhdessä opettajan johdolla. Tietokoneita ja paikannusteknologiaa käytetään kursseilla opiskelun tukena. Arviointi Kaikille yhteiset kurssit arvioidaan numeroin, tärkeimpänä osatekijänä koenumero. Lisäksi numeroon vaikuttavat tuntiosaaminen, vihkotyö ja mahdollisen ryhmätyön arvosana. GE1-kurssin aikana ja kurssin päätteeksi oppilas saa opintojenaikaista palautetta. Palautteessa arvioidaan mm. työohjeiden noudattamista, työn edistymistä ja ryhmätyötaitoja. Palautetta voidaan antaa suullisesti ja kirjallisesti. Kurssin päätteeksi oppilas suorittaa itsearviointia kirjallisen lomakkeen avulla. Kurssilla tehdään Amerikkaan liittyvä projektityö. Oppilas saa suullista tai kirjallista palautetta kurssin aikana ja sen päättyessä. Palautteessa arvioidaan oppilaan kykyä noudattaa annettuja työohjeita, tiedonhakutaitoja, kartografisia taitoja ja ryhmätyötaitoja Aihekokonaisuuksien toteutuminen Opiskelijat tottuvat uuden teknologian käyttämisen myötä myös hyödyntämään teknologiaa arjessaan ja suhtautuvat tekniseen kehitykseen positiivisesti. Ryhmätyöskentely ja esitykset kehittävät oppilaiden viestintävalmiuksia. Ympäristöongelmien ja omien elintapojen yhteys tulee ilmi erilaisten esimerkkien avulla. Maantiedon kursseilla kansainvälisyys, kulttuuri-identiteetti ja suvaitsevaisuus ovat läpäisevästi esillä kaikilla luokkaasteilla. Opetus vuosiluokittain 7. luokka 205/346

Keskeiset sisällöt Maa ihmisen kotiplaneetta maailman luonnonmaantieteellisen ja kulttuurimaantieteellisen karttakuvan hahmottamien sekä maailman alueellinen jäsentäminen Pohjois- ja Etelä-Amerikan luonnonolojen, ihmistoiminnan ja kulttuuristen piirteiden vertailu Yhteinen ympäristö ympäristö- ja kehityskysymykset Amerikassa sekä ongelmien ratkaisumahdollisuuksien pohtiminen ihminen luonnonvarojen kuluttajana 8. luokka Keskeiset sisällöt Maa ihmisen kotiplaneetta maailman luonnonmaantieteellisen ja kulttuurimaantieteellisen karttakuvan hahmottamien sekä maailman alueellinen jäsentäminen maapallon sisäiset ja ulkoiset tapahtumat Euroopan ja muun maailman luonnonolojen, ihmistoiminnan ja kulttuuristen piirteiden vertailu Eurooppa Euroopan karttakuvan, luonnonolojen, maiseman ja ihmisen toiminnan peruspiirteet sekä niiden vuorovaikutus Euroopan eri alueilla Euroopan maantieteellinen tarkastelu osana maailmaa ja Euroopan tulevaisuus Yhteinen ympäristö ympäristö- ja kehityskysymykset maailmanlaajuisesti sekä ongelmien ratkaisumahdollisuuksien pohtiminen Itämeren alueen ympäristökysymykset ihminen luonnonvarojen kuluttajana 206/346

9. luokka Keskeiset sisällöt Suomi maailmassa Suomen karttakuva ja maisema luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus Suomen eri alueilla sekä rakennettu ympäristö ja perinnemaisemat Suomen väestö ja sen vähemmistökulttuurit vaikuttamismahdollisuudet oman ympäristön suunnittelussa ja kehittymisessä Suomi osana maailmaa oman lähiympäristön tai kotikunnan pienimuotoinen tutkiminen: luonnonympäristö, rakennettu ympäristö ja sosiaalinen ympäristö ympäristö- ja kehityskysymykset Suomessa Valinnaiskurssit Gev1 Maantieteen työtapoja Kurssin tavoitteena on antaa näkökulmia maantieteen ja yleisemminkin geotieteiden työskentelytapoihin luonnossa ja luokassa. Kurssilla opetellaan kartografian perusteita, maaperän, veden ja lumen tutkimista, sään havainnointia ja pienilmaston tutkimista. Kurssilla opitaan perusteet paikantamisesta (GPS) ja opetellaan käyttämään navigaattoria, sekä perehdytään paikkatietojärjestelmien perusteisiin ja hyödyntämiseen. Kurssin suorittaminen hyväksytysti vaatii osallistumista kenttätöihin, aukottomia vihkomuistiinpanoja, teemakarttojen valmistamista ja mahdollisen kokeen. Kurssi pidetään neljännessä jaksossa ja sille voidaan ottaa enintään 16 oppilasta. Numeroarviointi. Päättöarvioinnin kriteerit 207/346

Maantiedon päättöarviointi perustuu opintojen loppuvaiheen, 8- ja 9-luokan kurssiarvosanoihin. Erityisen näytön perusteella arviointia voidaan harkita ylöspäin. Kriteerit ovat määritelty valtakunnallisesti arvosanalle 8. Maantieteelliset taidot Oppilas osaa etsiä kartoista ja kartastoista tutkimiaan paikkoja sekä osaa käyttää hyväksi karttamerkkejä ja kartan mittakaavaa tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja sekä osaa käyttää hyväksi uutislähteitä ja tietoverkoissa olevaa tietoa havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laatia itse ilmastodiagrammin tilastotietojen perusteella. Maailman jäsentäminen Oppilas osaa hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa eri maanosien luonnon- ja kulttuurimaantieteelliset peruspiirteet soveltaa oppimaansa maantieteellistä tietoa eri lähteistä saamiensa ajankohtaisten uutistietojen analysointiin ja osaa sijoittaa uutisten tapahtumapaikat maailmankartalle. Euroopan jäsentäminen Oppilas osaa kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa sekä ymmärtää Euroopan maisemallisen ja kulttuurisen rikkauden vertailla Eurooppaa muihin maanosiin ja ymmärtää, että Eurooppa on vuorovaikutuksessa muiden maailman alueiden kanssa. Suomen jäsentäminen Oppilas osaa 208/346

selostaa, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet ja miten luonnonolot ovat vaikuttaneet ihmisen toimintaan Suomen eri alueilla kuvata ja analysoida asutuksen ja elinkeinoelämän alueellisia piirteitä ja sijoittumista Suomessa analysoida Suomen rakennetun ympäristön piirteitä ja tuntee, mitä ovat arvokkaat kulttuuri- ja perinnemaisemat osaa selostaa, miten jokainen kansalainen voi vaikuttaa Suomessa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen suunnitella ja toteuttaa pieniä kotiseutunsa luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön liittyviä tutkimuksia tunnistaa oman kulttuurin piirteitä sekä tuntee Suomen ja lähialueiden vähemmistökulttuurit kuvata sitä, miten Suomi on vuorovaikutuksessa omien lähialueidensa sekä Euroopan ja koko maailman kanssa. Yhteinen ympäristö Oppilas osaa selostaa lyhyesti, mitä ovat keskeiset maailmanlaajuiset ympäristö- ja kehitysongelmat, kuten kasvihuoneilmiön voimistuminen, otsonikato, aavikoituminen, elinympäristöjen saastuminen, väestönkasvu sekä köyhyysja nälkäongelma kuvata Itämeren alueen ympäristöongelmia ja niiden syitä sekä osaa esittää keinoja parantaa Itämeren alueen ympäristön tilaa kuvata, mitkä ovat hänen omat vaikutusmahdollisuutensa ympäristön tilan parantamiseksi ja tietää keinoja, joiden avulla keskeisiä maailmanlaajuisia ympäristö- ja kehityskysymyksiä voidaan ratkaista. 7.11 FYSIIKKA JA KEMIA FYSIIKKA Yhteiset tavoitteet vuosiluokille 7-9 209/346

Oppilas oppii työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhdessä toisten kanssa luonnon tutkimisen taitoja, kuten kysymysten tekemistä ja ongelmien hahmottamista havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailua ja luokittelua, hypoteesin esittämistä ja testaamista sekä tulosten käsittelyä, esittämistä ja tulkitsemista myös tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksi käyttäen suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan ja varioidaan luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä riippuvuuksia muodostamaan yksinkertaisia malleja ja käyttämään niitä ilmiöiden selittämisessä sekä tekemään yleistyksiä ja arvioimaan tutkimusprosessin ja tulosten luotettavuutta käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan fysikaalisia ilmiöitä ja teknologiaan kuuluvia asioita arvioimaan eri lähteistä hankkimansa tiedon luotettavuutta käyttämään erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden selittämisessä, ennusteiden tekemisessä ja ongelmien ratkaisemisessa tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia, erilaisia luonnon rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia sekä ymmärtämään ilmiöiden syy-seuraus-suhteita Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Opetus perustuu kokeelliseen työskentelyyn, jolla pyritään herättämään oppilaan mielenkiinto ja vastuu omasta työskentelystään. Havaintojen ja tutkimusten avulla edetään kohti fysiikan peruskäsitteitä ja lakeja. Oppilaita ohjataan arvioimaan mittaustulosten mielekkyyttä ja tekemään johtopäätöksiä. Opetuksessa käytetään erilaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka auttavat oppilasta keskustelemaan ja kirjoittamaan fysiikan aihepiiriin kuuluvista asioista. Opetuksen tavoitteena on auttaa oppilasta ymmärtämään teknologian merkitys elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Opetus antaa valmiuksia tehdä vastuullisia valintoja esimerkiksi energiavarojen ja ympäristön kannalta. Opetus käsittelee fysiikan eri osa-alueita siten, että oppilas saa käsityksen fysiikasta tieteenä sekä oppii ymmärtämään fysiikan merkityksen jokapäiväisessä elämässä. 210/346

7. luokalla yhteisistä tavoitteista painotetaan turvallista työskentelyä yhdessä toisten kanssa. (AK1, AK6) tarkoituksenmukaisten käsitteiden, suureiden ja yksiköiden käyttöä. (AK3, AK7) ohjeiden mukaisten mittausten, havaintojen ja päätelmien tekemistä. (AK3, AK4, AK6, AK7) 8. luokalla yhteisistä tavoitteista painotetaan kysymysten tekemistä ja ongelmien hahmottamista. (AK 3, AK4) yksinkertaisten graafisten ja algebrallisten mallien käyttämistä ilmiöiden selittämisessä. (AK3, AK7) luonnonilmiöiden ja prosessien tuntemista ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia. (AK4, AK5, AK7) 9. luokalla yhteisistä tavoitteista painotetaan vuorovaikutusten sekä ilmiöiden syy-seuraussuhteiden ymmärtämistä. (AK4, AK5, AK7) eri lähteistä hankitun tiedon luotettavuuden arviointia. (AK3) fysiikan ja teknologian merkitystä jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. (AK2, AK4, AK5, AK7) Olarilainen näkemys Tätä fysiikan opetussuunnitelmaa noudatetaan myös matematiikkaluonnontiedeluokalla. Tämän lisäksi matematiikka-luonnontiedeluokalla syvennetään perusoppiainesta ja tehdään joitakin vaativampia tutkimustöitä sekä otetaan tutkimuskohteiksi oppilaiden omia ideoita. Opetusjärjestelyt 211/346

Keskeisenä työtapana on parityöskentely. Lisäksi käytetään ryhmätöitä, keskustelua pareittain ja ryhmissä, kyselyyn harjaannuttamista, ennakkojäsentäjien ja käsitekarttojen käyttöä. Tehdään projektitöitä kurssiin liittyvistä asioista. Käytetään joissakin tutkimuksissa tietokonepohjaista mittausjärjestelmää ja tutustutaan fysiikkaan liittyvään materiaaliin Internetissä. Arviointi Fysiikan kurssien arviointi perustuu tuntityöskentelyyn, vihkotyöskentelyyn ja summatiivisiin kokeisiin. Kursseilla tehtävät projektityöt, työselostukset, kotitehtävät ym. otetaan huomioon arvioinnissa. Tuntityöskentelyssä huomioitavia seikkoja ovat mm. työohjeiden seuraaminen, työn rauhallinen suorittaminen, toisten oppilaiden ja oman työparin huomioiminen ja turvallisuusohjeiden noudattaminen. Vihkotyöskentelyyn liittyy työselostuksen laatiminen, johtopäätösten tekeminen tulosten perusteella ja tulosten luotettavuuden arviointi sekä virhetekijöiden huomioiminen. Kaikista pakollisista kursseista annetaan numeroarviointi. Fysiikan valinnaiskursseja ei arvioida numeroarvosanoilla. Päättöarviointi perustuu kaikkien 8. ja 9. luokkien kurssien arvosanoihin niin, että kahdeksannella luokalla suoritettava puolikas kurssi arvioidaan puolikkaana painoarvoltaan. Päättöarvioinnin pohjana ovat valtakunnalliset kriteerit arvosanalle 8. Hyvin suoritettu valtakunnallinen koe voi vaikuttaa arvosanaan ja/tai hyvin suoritettu kemian valinnaiskurssi voi korottaa kemian arvosanaa. Kahdeksannen luokan aikana oppilaat tekevät itsearvioinnin. Aihekokonaisuuksien toteutuminen Fysiikan kurssit tukevat monia aihekokonaisuuksia. Kurssien sisältökuvauksissa on mainittu aihekokonaisuudet, joita kurssi erityisesti tukee. 212/346

Sisällöt vuosiluokittain 7. luokka (1 kurssi, FY1) Perusmittauksia (AK3, AK6, AK7) luonnontieteellisiin menetelmiin tutustumista suureet massa, tilavuus, tiheys (mittaaminen, taulukointi, graafinen esitys, työselostuksen laatiminen) painopiste ja tasapaino Värähdys- ja aaltoliike (AK3, AK6, AK7) erilaisia värähtelijöitä, jaksollisuus, värähdysaika ja taajuus aaltoliikkeen synty ja ominaisuuksia ääni, äänen ominaisuuksien tutkimista (esimerkiksi resonanssi, kaiku), yhteydet musiikkiin, melu valo, valon ominaisuuksien tutkimista (esimerkiksi heijastuminen, taittuminen, värit) peilit, linssit, valonsädemallia käyttäen tutkitaan peilien ja linssien toimintaa optisten laitteiden toimintaperiaatteita Luonnon rakenteet (AK1, AK2, AK7) maailmankaikkeuden mittasuhteita ja rakenteita (esimerkiksi Aurinkokuntamme mittasuhteita, tähtiä ja galakseja) sähkömagneettisen säteilyn spektrin alueita pääpiirteittäin 8. luokka (1,5 kurssia) 1 kurssin (FY2) sisältö: Liike ja voima (AK5, AK6, AK7) vuorovaikutus ja voima (painovoima, kitka, paine, noste) tasainen ja kiihtyvä liike mekaaninen energia, työ ja teho yksinkertaiset koneet 0,5 kurssin (FY4) sisältö: Lämpö (AK5, AK6, AK7) lämpötila lämpöenergia, energian säilyminen lämpölaajeneminen 213/346

olomuodon muutokset lämmön varastoituminen ja siirtyminen Valinnaiskurssi FYV5 (1 kurssi) korvaa kurssin FY4 (0,5 kurssi) matematiikkaja luonnontiedeluokalla. 9. luokka (1 kurssi, FY3) Sähkö (AK6, AK7) sähköinen ja magneettinen vuorovaikutus virtapiiri, sähköopin perussuureet ja niiden väliset riippuvuudet sähkön tuotanto sekä siihen liittyvät ilmiöt ja prosessit sähkölaitteiden toimintaperiaatteita, laitteiden taloudellinen käyttö sähköturvallisuus Ydinfysiikkaa (AK6, AK7) ytimen rakenne, radioaktiivisuus säteilylajit säteilyn ominaisuuksia fissio ja fuusio Energian tuotanto (AK5, AK7) energialähteet, niiden vertailu, ympäristövaikutukset Valinnaiskurssit FYV5 Energistä fysiikkaa (1 kurssi / 8. luokka) Kurssi on pakollinen kaikille matematiikka- ja luonnontiedeluokan oppilaille. Tavoitteet, opetusjärjestelyt ja arviointi ovat samoja kuin kursseissa FY1-FY4. Sisältö Kurssin sisältö on lähes sama kuin kurssin FY4, kurssista FY2 on siirretty mekaaniseen energiaan liittyvät asiat. Lämpö (AK5, AK6, AK7) lämpötila lämpöenergia, energian säilyminen 214/346

lämpölaajeneminen olomuodon muutokset lämmön varastoituminen ja siirtyminen mekaaninen energia, työ ja teho FYV1 Kojeita ja kytkentöjä (1 kurssi / 9. luokka) Tavoitteet Tavoitteena on peruskurssien sisältöjen syventäminen ja luonnontieteellisen sivistyksen laajentaminen. Tutustutaan nykyaikaisessa tekniikassa käytettäviin komponentteihin ja peruskytkentöihin. Tutkitaan joidenkin elektronisten laitteiden toimintaperiaatteita. Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää fysiikan merkityksen teknologian perustana. Sisältö Tutustutaan elektroniikan komponentteihin ja niiden ominaisuuksiin. Tutkitaan peruskytkentöjä (transistori vahvistimena, värähtelijänä ja kytkimenä). Tutustutaan mittaustekniikkaan ja erilaisiin elektronisiin laitteisiin. Käytännön työskentelyä, tutustutaan ohjelmoitaviin piireihin ja robottitekniikkaan. Opetusjärjestelyt Kurssilla oppilaat tekevät tutkimustöitä ja pitävät työpäiväkirjaa. Rakennetaan itse harjoitustyönä jokin yksinkertainen elektroninen laite, esim. vilkkuvalo, pieni radio tms. Arviointi Arviointi perustuu tuntityöskentelyyn, vihkotyöskentelyyn, harjoitustyöhön ja summatiiviseen kokeeseen. Fysiikan valinnaiskurssia ei arvioida numeroarvosanoilla. Hyvin suoritettu fysiikan valinnaiskurssi voi korottaa fysiikan arvosanaa. FYV2 Olarista avaruuteen (1 kurssi / 8. luokka) 215/346

Tavoitteet Tavoitteena on herättää oppilaissa harrastusta luonnontieteitä ja tekniikkaa kohtaan. Tutustutaan tähtitieteeseen ja avaruustutkimukseen. Sisältö Kurssilla tutustutaan tähtitieteeseen ja avaruustutkimukseen. Käydään läpi tähtitieteen peruskäsitteitä: aurinkokunta, planeetat, tähdet, galaksit. Tehdään pieniä oppilastöitä. Opetusjärjestelyt Tutustutaan tähtitieteeseen kirjallisuuden, lehtien ja Internetin avulla. Havainnoidaan tähtitaivasta. Tutustutaan avaruustutkimukseen ja avaruuslentoihin. Oppilaat kokoavat itselleen tähtitiedeaiheisen vihkon. Sovitaan yksi tai kaksi erikoisprojektia: esimerkiksi miniplanetaario tai vesiraketti. Osa kurssista voidaan pitää lukujärjestyksen ulkopuolella (esimerkiksi tähti-ilta kaukoputken kanssa). Arviointi Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tuntityöskentely, kirjallinen työ ja summatiivinen koe. Lisäksi huomioidaan omatoimisuus, kiinnostuneisuus ja johdonmukainen työskentely. Fysiikan valinnaiskurssia ei arvioida numeroarvosanoilla. Hyvin suoritettu fysiikan valinnaiskurssi voi korottaa fysiikan arvosanaa. Päättöarvioinnin kriteerit Kriteerit ovat määritelty valtakunnallisesti arvosanalle 8. Luonnon tutkimisen taidot Oppilas 216/346

osaa työskennellä turvallisesti, ohjeita noudattaen ja yhdessä toisten kanssa osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä suunnitella yksinkertaisia kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä osaa asettaa tavoitteita tai päämääriä yhdessä muiden oppilaiden kanssa osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi taulukkojen ja graafien avulla sekä tulkita niitä osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä tietää, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellista tiedonhankintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa. Liike ja voima Oppilas osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia suureita, kuten aika, matka, nopeus, kiihtyvyys ja voima osaa tehdä graafisia esityksiä esimerkiksi tasaisen ja kiihtyvän liikkeen mittaustuloksista sekä tulkita niitä sekä käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä koskevien ennusteiden tekemiseen ja keskinopeuden yhtälöä matkan tai ajan arviointiin ja laskemiseen ymmärtää yksinkertaisten mekaanisten koneiden, esimerkiksi vivun, toimintaperiaatteen ja tietää mekaanisten koneiden ja erilaisten rakenteiden sovelluksia osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja osaa selittää niiden avulla havaitsemiaan ilmiöitä, esimerkiksi vertailla aineiden tiheyksiä ja selittää tiheyden avulla erilaisia ilmiöitä, kuten kellumisen ja kuumailmapallon toiminnan tuntee työn ja energian välisen yhteyden ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan. Värähdys- ja aaltoliike Oppilas 217/346

tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä, esimerkiksi aaltoliikkeen synnyn, etenemisen, vastaanottamisen, heijastumisen ja taittumisen tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristöstään ja niille ominaisia ilmiöitä sekä osaa luonnehtia kyseessä olevia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden avulla osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina käyttäen erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esimerkiksi melu ja siltä suojautuminen sekä valo tiedonsiirrossa. Lämpö Oppilas tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä ja osaa tulkita niitä osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen lämpenemistä, niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakeja tarkastellessaan ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä. Sähkö Oppilas osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen ja taloudellisen käytön periaatteet sekä osaa arvioida ja laskea eritehoisten sähkölaitteiden käyttökustannuksia ymmärtää jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja vastuksien vaikutuksen sähkövirran suuruuteen sekä osaa tehdä ennusteita virtapiirin toiminnasta ja käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina tuntee sovelluksia kuten sähkölaitteet ja sähköinen viestintä tuntee sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyviä prosesseja kuten muuntajan toiminta, osaa selittää energian muuntumisen voimalaitoksessa sekä arvioida erilaisten voimalaitosten hyötyjä ja haittoja. 218/346

Luonnon rakenteet Oppilas tuntee säteilylajit ja säteilyn vaikutuksia, pystyy erottamaan vaaralliset säteilylajit vaarattomista ja osaa suojautua säteilyltä hahmottaa rakenneosien ketjun ja mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin ja osaa havainnollistaa näitä rakenteita ja järjestelmiä sopivilla malleilla osaa käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä muun muassa energia, vuorovaikutus ja säteily ymmärtää energian säilymisen periaatteen sekä osaa antaa esimerkkejä energian muuntumisesta erilaisissa prosesseissa, kuten puun palamisessa ja kiven putoamisessa. KEMIA Luonnontieteiden opetus perustuu kokeelliseen lähestymistapaan. Kemian opetuksen luonteeseen kuuluu tekemällä oppiminen ja oppilaskeskeisyys. Oppilas oppii huomaamaan kemiallisia ilmiöitä ympärillään ja tekemään oikeita valintoja kestävän kehityksen kannalta. Opetuksessa käytetään työmenetelmiä, jotka ohjaavat mm. havainnointiin, luokitteluun, mallintamiseen, päätelmien tekemiseen sekä turvalliseen laboratoriotyöskentelyyn. Yleiset tavoitteet Vuosiluokilla 7-9 oppilas oppii työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä ja arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, tulkitsemaan ja esittämään tuloksia 219/346

tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä ja käyttämään niitä kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle että yhteiskunnalle Aihekokonaisuuksien toteutuminen Kemian kurssit tukevat monia aihekokonaisuuksia. Kurssien sisältökuvauksissa on mainittu aihekokonaisuudet, joita kurssi erityisesti tukee. Kemian opetuksessa laboratoriotyöskentelyllä on keskeinen merkitys. Laboratoriotutkimuksia tehdessä opitaan työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen. Vihreän kemian periaatteisiin tutustuttamalla ohjataan oppilaita ottamaan vastuuta ympäristöstään. Pari- ja ryhmätyöt myös kehittävät oppilaiden sosiaalisia taitoja sekä pitkäjänteisyyttä. Kemian tunneilla oppilaat tutustuvat kestävän kehityksen periaatteisiin. 8. luokalla voidaan referoida oppilaiden itsensä lehdistä löytämiä lehtiartikkeleita, jotka liittyvät esimerkiksi ympäristökemiaan. 9-luokalla tutustutaan tuotteiden elinkaareen ja arvioidaan kuluttajan vaikutusmahdollisuuksia kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Olarilainen näkemys Olarin koulussa kemian opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaiden luonnontieteellistä ajattelua. Luonnontieteelliseen ajatteluun liittyy mm. tutkimisen taidot, kuten havaintojen ja johtopäätösten tekeminen sekä syyseuraussuhteiden oivaltaminen. Kemian opetuksen tarkoituksena on myös antaa oppilaalle sosiaalisia valmiuksia työskennellä muiden ihmisten kanssa sekä kasvattaa oppilasta vastuuntuntoiseksi ja järkevästi ajattelevaksi yhteiskunnan jäseneksi. 220/346

Opetusjärjestelyt Kemian opetuksessa käytetään monipuolisia opetustapoja. Erilaisilla työmenetelmillä oppilasta ohjataan toimimaan aktiivisesti ja ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan sekä huomioidaan erilaisten oppijoiden tarpeet. Luonnossa tapahtuviin ilmiöihin liittyviä kemiallisia reaktioita voidaan parhaiten ymmärtää tekemällä kokeellisia töitä. Töiden avulla opitaan erilaisia kemian työmenetelmiä sekä tekemään havaintoja ja kirjoittamaan työselostuksia. Kokeellisuutta voidaan toteuttaa ryhmätöinä, jolloin ryhmän koko voi vaihdella tai vaihtoehtoisesti demonstraatioina, joita opettaja esittää yksin tai oppilaiden avustamana. Teorian opetuksessa opettaja voi käyttää menetelminä mm. esittävää tai keskustelevaa opetusta sekä havainnollistaa esimerkiksi aineen rakennetta kuvin ja pienoismallein. Luokkaopetuksen lisäksi opetusta voidaan toteuttaa myös esimerkiksi kirjastossa tai koulun ulkopuolelle tehtävillä retkillä, kuten yritysvierailuilla. Kemian tunneilla voidaan tehdä johonkin aiheeseen liittyviä projektitöitä, jolloin käytetään hakuteoksia tai haetaan tietoa mm. internetin avulla. Opetuksessa voidaan käyttää tietokonetta tekemällä verkkoympäristössä tehtäviä tai projektitöitä. Pienimuotoisia kirjallisia ryhmätöitä voidaan tehdä esimerkiksi kemiaan liittyvistä sanomalehtiuutisista, kemianalan lehtiartikkeleista tai jonkin kemianteollisuuden tuotteen elinkaaresta. Arviointi Kemian kurssien arviointi perustuu tuntityöskentelyyn sekä formatiivisiin ja summatiivisiin kokeisiin. Tuntityöskentelyssä huomioitavia seikkoja ovat mm. työohjeiden seuraaminen, työn rauhallinen suorittaminen, toisten oppilaiden ja oman työparin huomioiminen ja turvallisuusohjeiden noudattaminen. Tuntityöskentelyyn liittyy myös havaintojen ja mittaustulosten kirjaaminen, työselostusten laatiminen, johtopäätösten tekeminen tulosten perusteella, tulosten luotettavuuden arviointi sekä virhetekijöiden huomioiminen. Lisäksi 221/346

arvioinnissa otetaan huomioon kotitehtävien suorittaminen ja erilaiset projektityöt. Kaikista pakollisista kursseista annetaan numeroarviointi. Valinnaiskursseja ei arvioida numeroarvosanoilla. Päättöarviointi perustuu kaikkien 8. ja 9. luokkien kurssien arvosanoihin niin, että kahdeksannella luokalla suoritettava puolikas kurssi arvioidaan puolikkaana painoarvoltaan. Päättöarvioinnin pohjana ovat valtakunnalliset kriteerit arvosanalle 8. Hyvin suoritettu valtakunnallinen koe voi vaikuttaa arvosanaan ja/tai hyvin suoritettu kemian valinnaiskurssi voi korottaa kemian arvosanaa. Kahdeksannella luokalla oppilaat tekevät itsearvioinnin. Opetus vuosiluokittain 7. luokka (1 kurssi, KE1) Tavoitteet Vuosiluokille yhteisten tavoitteiden lisäksi oppilas oppii laboratoriotyöskentelyn perusteet ja kuvailemaan ja mallintamaan yksinkertaisia kemiallisia reaktioita Sisällöt työturvallisuus (AK1, AK5, AK6, AK7) puhdas aine ja seos sekä erotusmenetelmät aineiden luokittelu rakenneosien avulla puhtaisiin aineisiin ja seoksiin olomuodot ja liukoisuus aineiden erottelu erilaisten fysikaalisten ominaisuuksien perusteella, mm. haihdutus, tislaus, paperikromatografia, uutto atomi atomin rakenne molekyyli alkuaineet kemiallisia merkkejä (AK2) kemiallinen reaktio ja yhdiste yksinkertaisia reaktioyhtälöitä 222/346

kemiallisen reaktion havaitseminen reaktionopeuteen vaikuttavat asiat palaminen kemiallisena reaktiona palamisen edellytykset oksidit syttymispiste ja leimahduspiste paloturvallisuus (AK6) ilma ja vesi ilmakehän kaasujen ominaisuuksia hapen ja vedyn valmistus veden ominaisuuksia 8. luokka (1,5 kurssia) Tavoitteet Vuosiluokille yhteisten tavoitteiden lisäksi oppilas oppii ymmärtämään aineiden kiertokulkuun ja tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja sekä niiden merkityksen luonnolle ja ympäristölle käyttämään aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla Sisällöt 1 kurssin (KE2) sisältö: kemian peruskäsitteitä (AK2) yhdisteiden merkitseminen kemian merkkikielellä ja nimeäminen reaktioyhtälöiden tulkitseminen ja kirjoittaminen jaksollinen järjestelmä kemiallinen sidos (ioniyhdiste ja molekyyliyhdiste) kemia ja luonto (AK5, AK7) happamat ja emäksiset aineet neutraloituminen ja suolat luonnon happamoituminen ilmakehän ympäristöongelmia 223/346

0,5 kurssin (KE4) sisältö: metallien kemia (AK5, AK7) metallien valmistus ja elinkaari metallien ominaisuuksia ja käyttökohteita jännitesarja ja sen sovellukset sähkökemiaa korroosio Valinnaiskurssi KEV5 (1 kurssi) korvaa kurssin KE4 (0,5 kurssi) matematiikka- ja luonnontiedeluokalla. 9. luokka (1 kurssi, KE3) Tavoitteet Vuosiluokille yhteisten tavoitteiden lisäksi oppilas oppii ymmärtämään aineiden kiertokulkuun ja orgaanisten tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja käyttämään aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja Sisällöt hiiliyhdisteiden kemia (AK2) hiili hiilivedyt hiilivedyt raaka-aineina ja energianlähteinä alkoholit (AK1) karboksyylihapot ravintoaineet (AK7) rasvat hiilihydraatit valkuaisaineet kemianteollisuus ja tuotteiden elinkaaret (AK4, AK5, AK7) Päättöarviointi 224/346

Valinnaiskurssit KEV1 Tutkitaan ja kokeillaan (7. tai 8. luokka) Tavoitteet Ensimmäisen valinnaiskurssin tavoitteena on saada oppilaat innostumaan kemiasta ja muutenkin luonnontieteellisistä tutkimuksista tekemällä mielenkiintoisia töitä. Oppilas tottuu tekemään suuritöisempiä tutkimuksia, joihin tavallisilla tunneilla ei ole aikaa. Sisältö Tutustutaan kemian työ- ja tutkimusmenetelmiin erilaisten kokeellisten töiden avulla. Kurssin työt saattavat hieman vaihdella vuodenajan ja oppilaiden mielenkiinnon mukaan. Kokeellista työskentelyä tehdään erilaisten teemojen ympärillä esimerkiksi salapoliisityöt, keittiön kemiaa ja värien kemiaa. Kurssilla tutustutaan johonkin kemian merkkihenkilöön tai keksintöön tekemällä kirjallinen työ ja suullinen esitys aiheesta. Opetusjärjestelyt Kurssilla oppilaat pitävät työpäiväkirjaa. Oppilaita kannustetaan sekä omaaloitteisuuteen että tekemään heitä itseään kiinnostavia tutkimuksia. Kurssi sisältää myös yhden laajemman kirjallisen työn, jossa käytetään hyväksi oman koulukirjaston tarjoamia tiedonhaun mahdollisuuksia. Arviointi Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan innokkuus ja omatoimisuus, työskentelyn johdonmukaisuus sekä työpäiväkirja. Opettajan harkinnan mukaan voidaan järjestää myös koe. Kurssia ei arvioida numeroarvosanoilla. Hyvin suoritettu kemian valinnaiskurssi voi korottaa kemian arvosanaa. 225/346

KEV2 Kemistit laboratoriossa (9. luokka) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on tutustua erilaisiin kemianteollisuuden tuotteisiin kokeellisten töiden avulla. Kurssin aikana perehdytään joidenkin tuotteiden, kuten paperin ja lääkkeiden valmistukseen sekä erilaisiin analyysimenetelmiin esimerkiksi elintarvikkeiden sisältämiä aineita tutkimalla. Kurssilla harjoitellaan tieteellisen tutkimuksen tekemistä ja oman työskentelyn arviointia. Tavoitteena on myös tutustua kemianteollisuuteen ja -tutkimukseen esimerkiksi vierailemalla kemianteollisuuden yrityksessä tai yliopiston tutkimuslaboratoriossa. Sisältö Kurssilla syvennetään jo opittuja kemian tietoja ja taitoja. Tutustutaan erilaisiin kemian työmenetelmiin. Tutkimustehtävinä voivat olla mm. sitruunahapon määrittäminen hedelmämehuista titraamalla, suolan ja rasvan tutkiminen perunalastuista, virvoitusjuoman ja vastaavan kevytvalmisteen ominaisuuksien vertailua, aspiriinin valmistusta ja nikkelin määrittämistä metallikoruista. Kurssilla voidaan myös tutustua käsitteeseen ainemäärä (yksikkö mooli). Opetusjärjestelyt Kurssilla tehdään tutkimustöitä ja pidetään työpäiväkirjaa. Oppilaat esittelevät tutkimustuloksiaan myös suullisesti. Kurssin aikana pyritään järjestämään yritysvierailu. Kurssityönä voidaan tehdä tutkielma käyttämällä hyväksi kemian alan tieteellisiä julkaisuja. Arviointi 226/346

Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan omatoimisuus ja kiinnostuneisuus, johdonmukainen työskentely sekä työpäiväkirja ja mahdollinen tutkielma. Opettajan harkinnan mukaan voidaan järjestää myös koe. Kurssia ei arvioida numeroarvosanoilla. Hyvin suoritettu kemian valinnaiskurssi voi korottaa kemian arvosanaa. KEV3 Molekyylejä sopassa kotitalouden ja kemian yhteinen valinnaiskurssi (9. luokka) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on tutustua ruuanlaittoon ja leivontaan liittyviin kemian ilmiöihin, kuten jälkiruokien koostumukseen. Kurssilla perehdytään myös molekyyligastronomiaan ja tutkitaan huippukokkienkin käyttämiä ruuanlaittoniksejä. Sisältö Kurssilla harjoitellaan erilaisia leivonta- ja ruuanvalmistustapoja ja pohditaan niihin liittyviä kemiallisia ilmiöitä sekä yhdistetään ja syvennetään kemian ja kotitalouden tunneilla opittuja tietoja ja taitoja. Yhdessä tai pienemmissä ryhmissä työskennellen pohditaan erilaisia ruuanlaittoon liittyviä uskomuksia ja toimintamalleja ja tutkitaan niitä erilaisten kokeellisten töiden avulla. Opetusjärjestelyt Kurssi toteutetaan kotitalousluokassa. Kurssilla leivotaan ja valmistetaan ruokaa sekä tehdään niihin liittyviä tutkimuksia. Kurssin aikana pidetään oppimispäiväkirjaa. Oppilaat esittelevät tutkimustuloksiaan myös suullisesti. Arviointi 227/346

Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan omatoimisuus ja kiinnostuneisuus, johdonmukainen työskentely sekä työpäiväkirja. Opettajan harkinnan mukaan voidaan järjestää myös koe. Kurssia ei arvioida numeroarvosanoilla. Hyvin suoritettu valinnaiskurssi voi korottaa kemian tai kotitalouden arvosanaa. KEV5 Syventävää kemiaa (8. luokka) Kurssi on pakollinen kaikille matematiikka- ja luonnontiedeluokan oppilaille. Sisältö Kurssilla syvennetään lähinnä KE2- ja KE4- kurssien asiasisältöjä ja kokeellisia taitoja. Mahdollisuuksien mukaan kurssilla tehdään vierailu johonkin kemian alan oppilaitokseen tai yritykseen. Tavoitteet, opetusjärjestelyt ja arviointi ovat samoja kuin kursseissa KE2 ja KE4. Päättöarvioinnin kriteerit Kriteerit ovat määritelty valtakunnallisesti arvosanalle 8. Oppilas osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä osaa tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esimerkiksi kokeen, jossa tutkitaan aineen palamista, palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen vesiliuoksen happamuutta osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja ympäristössä, esimerkiksi hiilen kiertokulku, kasvihuoneilmiö ja happamoituminen tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle, esimerkiksi fotosynteesin merkityksen elollisen luonnon 228/346

energiavarannolle sekä korroosion ja korroosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa ja metalliteollisuudessa tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja vaikutuksia ihmisen ja luonnon hyvinvointiin, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden palamistuotteita ja raskasmetalleja tuntee teollisuuden eri aloja kuten metalli- ja puunjalostusteollisuus sekä niiden tuotteita ja niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja osaa tehdä valintoja kuluttujana osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia ilmiöitä, esimerkiksi happamuutta, sähkönjohtokykyä ja olomuodon muutoksia osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa, esimerkiksi epäjalot ja jalot metallit osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen osaa tulkita yksinkertaisia reaktioyhtälöitä ja kirjoittaa esimerkiksi hiilen palamisreaktion yhtälön osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä atomin uloimman elektronikuoren rakenteen tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä. 7. 12 TERVEYSTIETO Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden tiedollisia, sosiaalisia, tunteiden säätelyä ohjaavia, toiminnallisia ja eettisiä valmiuksia. Opetuksen lähtökohtana on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi toimintakyvyksi. Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja terveydestä, elämäntavasta, terveystottumuksista ja sairauksista 229/346

sekä kehitetään valmiuksia ottaa vastuuta ja toimia oman sekä toisten terveyden edistämiseksi. Terveystieto on oppiaineena oppilaslähtöinen, toiminnallisuutta ja osallistuvuutta tukeva. Opetuksen lähtökohtana on lapsen ja nuoren arki, kasvu ja kehitys sekä ihmisen elämänkulku. Opetuksessa otetaan huomioon myös yleiset ja koulu- ja paikkakuntakohtaiset ajankohtaiset terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Opetuksessa kehitetään tärkeitä tiedonhankintaan ja sen soveltamiseen liittyviä taitoja sekä edistetään terveyden ja hyvinvoinnin kriittistä arvopohdintaa. Tavoitteet Oppilas oppii tuntemaan ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä ja oppii ymmärtämään nuoruuden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä ymmärtämään yhteisöllisyyden, ihmissuhteiden sekä keskinäisen huolenpidon merkityksen ihmisten hyvinvoinnissa ymmärtämään itseään ja ihmisten erilaisuutta sekä terveyteen, vammaisuuteen ja sairauksiin liittyviä arvoja ja näkemyksiä kuvaamaan ja arvioimaan terveyttä edistäviä ja sairauksia aiheuttavia keskeisiä tekijöitä sekä tunnistamaan ja pohtimaan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä valintoja huolehtimaan itsestään ja ympäristöstään, tunnistamaan ennaltaehkäisyn ja avun tarpeen sekä toimimaan tarkoituksenmukaisesti terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa tunnistamaan, ymmärtämään ja kehittämään terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä selviytymisen taitoja arvioimaan ympäristön, elämäntavan ja kulttuurin sekä median merkitystä turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta käyttämään terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja tiedonhankintamenetelmiä ja hyödyntämään niitä terveyden edistämiseksi ymmärtämään sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkityksen yhteisöjen kuten perheen, koulun, vertaisryhmän ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytyksenä. Keskeiset sisällöt 230/346

Kasvu ja kehitys ihmisen elämänkulku, eri ikäkaudet, syntymä, kuolema fyysinen kasvu ja kehitys: vuorokausirytmi, uni, lepo ja kuormitus, terveyttä edistävä liikunta, ravitsemus ja terveys psyykkinen kasvu ja kehitys: itsetuntemus ja itsensä arvostaminen, perhe ja sosiaaliset suhteet, mielenterveys ja sen vaihtelu, mielen ja ruumiin tasapaino sosiaalinen kasvu ja kehitys: yksilöllisyys ja erilaisuus, yksilön velvoitteet ja vastuu yhteisössään, suvaitsevaisuus, välittäminen ja huolenpito nuoruuden kehityksen erityispiirteitä ja tarpeita, kehittyvä seksuaalisuus omasta terveydestä huolehtiminen Terveys arkielämän valintatilanteissa ravitsemukselliset tarpeet ja ongelmat eri tilanteissa, yleisimmät allergiat ja erityisruokavaliot tupakka, alkoholi ja muut päihteet, mielihyvä ja riippuvuus sekä niihin liittyvät valinnat ristiriitojen selvittäminen ja mieltä painavista asioista puhuminen seksuaaliterveys: ihmissuhteet, seksuaalisuus, käyttäytyminen ja niihin liittyvät arvot ja normit tavallisimmat tartuntataudit ja sairaudet, oireiden tunnistaminen, sairastaminen, itsehoito liikenneturvallisuus ja -käyttäytyminen, vaaratilanteet ja onnettomuudet, tapaturmat ja ensiapu Voimavarat ja selviytymisen taidot terveys, työ- ja toimintakyky voimavarana, henkilökohtaiset voimavarat tunteet ja niiden ilmaiseminen, sosiaalinen tuki ja turvaverkostot, vuorovaikutustaidot kehitykseen ja elämänkulkuun liittyvät muutokset, kriisit ja niistä selviytyminen Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri kansantaudit ympäristö ja terveys, työhyvinvointi, kulttuuri ja terveys keskeiset terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut ja kansalaisjärjestöjen työ lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskeva lainsäädäntö 231/346

Opetusjärjestelyt Olarin koulussa terveystiedon opinnot on jaettu kolmeksi tuntimääriltään erikokoisiksi kursseiksi. Opetus vuosiluokittain luokalla opiskellaan ensimmäinen kurssi (2 x 75min / viikko 1 jakson ajan), jonka oppisisällöt ovat liikennekasvatus, tupakka ja ihmiseksi kasvaminen. Kurssin aikana oppilaat kirjoittavat oppimispäiväkirjaa, samalla harjoitellaan tekstinkäsittelyohjelman käyttöä. Kurssi arvioidaan oppimispäiväkirjan ja tuntiaktiivisuuden perusteella joko hyväksytysti suoritetuksi (S) tai täydennettäväksi (H). luokalla opiskellaan terveystiedon toinen kurssi (4 x 75min / viikko 1 jakson ajan). Kurssin sisältöjä ovat ensiapu, liikunta, seksuaalisuus, mielenterveys, ravinto ja alkoholi. Kurssin aikana opetellaan tiedonhankintaa internetistä sekä esityksen valmistamista esim. PowerPoint-, Keynote- tai vastaavalla ohjelmalla. Kurssi arvioidaan kurssikokeiden, mahdollisten kurssitöiden ja tuntiaktiivisuuden perusteella. luokalla opiskellaan terveystiedon kolmas kurssi (3 x 75 min / viikko 1 jakson ajan). Kurssin sisältöjä ovat kansantaudit, tartuntataudit ja huumeet. Kurssin aikana syvennetään tiedonhankinnan taitoja ja opiskellaan esseen kirjoittamista. Kurssi arvioidaan kurssikokeiden, mahdollisten kurssitöiden ja tuntiaktiivisuuden perusteella. Itsearviointi Oppilaat arvioivat oppimistaan 8.luokan kurssin opiskelun jälkeen. Päättöarviointi Päättöarviointi perustuu oppilaan osaamiseen peruskoulun päättövaiheessa (luokilla 8.-9.). 232/346

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Kasvu ja kehitys Oppilas tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastella niitä terveyden näkökulmasta osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa esimerkkejä terveyden kannalta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta ja tietää liikunnan terveysvaikutuksia osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja toimivan yhteisön ominaispiirteitä sekä antaa esimerkkejä keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata niiden mahdollisia ratkaisuja. Terveys arkielämän valintatilanteissa Oppilas tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä sekä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä osaa kuvata ja pohtia päihde- ja vaikuteaineiden kuten tupakan, nuuskan, alkoholin, huumeiden ja liuottimien käyttöön liittyviä riippuvuutta ja terveysriskejä sekä käytön syitä ja seurauksia ja antaa perustellen esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa tuottaa käytännön esimerkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kommunikaatiosta osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata esimerkein niiden ehkäisyä pääpiirteissään tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita ja osaa kuvata tai esittää, miten erilaisissa vaara- ja onnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua. Voimavarat ja selviytymisen taidot Oppilas 233/346

osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä sekä antaa esimerkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan säädellä tilanteeseen sopivalla tavalla osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden tarkoituksenmukaisen käytön perusteet osaa pohtia elämäntapavalintojen merkitystä terveydelle ja perustella tai näyttää esimerkein arkielämän terveyttä edistäviä valintoja osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arvioida kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä. Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri Oppilas tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä edistävistä keinoista omassa lähiympäristössään tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveys- ja hyvinvointipalveluja, osaa hakeutua niihin ja kuvata esimerkein, miten palveluja käytettäessä toimitaan tarkoituksenmukaisesti osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskevaa lainsäädäntöä. 7.13 USKONTO 7.13.1 EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen kulttuurin vaikuttavana pohjavirtana. Uskonnon opetuksessa korostetaan oman uskonnon tuntemista sekä valmiutta kohdata muita uskontoja ja katsomuksia, etenkin suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia katsomusperinteitä. 234/346

Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Opetus antaa valmiuksia kohdata uskonnollinen ja eettinen ulottuvuus omassa ja yhteisön elämässä. Opetuksen tavoite on uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetuksen tavoitteena on perehdyttää omaan uskontoon perehdyttää suomalaiseen katsomusperinteeseen tutustuttaa muihin uskontoihin auttaa ymmärtämään uskontojen kulttuurista ja inhimillistä merkitystä kasvattaa eettisyyteen ja auttaa ymmärtämään uskonnon eettistä ulottuvuutta. Yleiset tavoitteet Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen lähtökohtana on tutustuttaa oppilas monipuolisesti uskonnolliseen kulttuuriin ja tuoda esiin oppilaan kehityksen ja kasvun kannalta keskeisiä tekijöitä. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskontojen vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Opetuksen tavoite on laaja-alainen uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä oman uskonnon ja muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä. Näin tuetaan oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista. Opetusjärjestelyt Keskeisinä työskentelytapoina ovat opetuskeskustelut, yksilö- ja ryhmätehtävät. Kursseilla pyritään vierailemaan espoolaisissa uskonnollisissa yhteisöissä ja mahdollisuuksien mukaan kutsumaan vieraita tunneille. Pyritään tekemään yhteistyötä Olarin seurakunnan kanssa. Seurataan ja työstetään ajankohtaisia uskontoon liittyviä kysymyksiä eri viestintävälineiden avulla. Oppilaita tuetaan opiskelussa hyödynnettävien tietoteknisten sovellutusten käytössä. 235/346

Arviointi Kurssit arvioidaan numeroin. Oppilaan kurssisuoritusta arvioitaessa lähtökohtana on koenumero, jonka lisäksi otetaan huomioon seuraavat seikat: osallistuminen tuntityöskentelyyn, vihkotyöskentely, yksilö- ja ryhmätyönä tuotettu materiaali sekä kyky itsenäisesti hankkia, arvioida, muokata ja soveltaa uutta tietoa, kyky esittää perusteltuja mielipiteitä, kuunnella ja arvostaa toisten näkemyksiä, vastuullisuus ja oma-aloitteisuus opiskelussa. Päättöarviointi perustuu valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Aihekokonaisuuksien toteutuminen Uskonnonopetuksessa painottuvat aihekokonaisuuksista erityisesti AK1 Ihmisenä kasvaminen sekä AK2 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys. Kaikilla kursseilla harjoitellaan kuuntelevaa ja toisten näkemyksiä kunnioittavaa keskustelua. Opetus vuosiluokittain 7. luokka UE1 Maailmanuskonnot Tavoitteet Oppilas tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin(ak1,ak2) ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä (AK1) osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä (AK1, AK2) tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä Sisällöt 236/346

keskeisten maailmanuskontojen synty, levinneisyys ja uskonnollisen elämän pääpiirteet uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin 8. luokka UE2 Kirkko ja suomalainen katsomusperinne Tavoitteet Oppilas perehtyy kristinuskoon sekä sen merkitykseen ihmisen elämässä ja yhteiskunnassa (AK3) perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen (AK2, AK3) osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä (AK1) tiedostaa maailmankatsomukseensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä (AK1) Sisällöt keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja uskon pääpiirteet, ekumenia kirkkorakennus, sen symboliikka ja liittyminen seurakunnan elämään kristillinen usko, sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys, erityisesti luterilainen usko, kristilliset symbolit yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkko sekä muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä, muita uskontoja sekä uskonnottomuus, kristillinen virsi- ja muu musiikkiperinne 9. luokka UE3 Raamattu ja ihminen eettisenä olentona Tavoitteet 237/346

Oppilas perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana (AK1, AK2) tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan AK1-AK7 Sisällöt Raamatun synnyn pääpiirteet sekä Raamatun tulkinta ja käyttö Raamatun kulttuurivaikutuksia Vanhan testamentti Israelin historian ja uskon ilmentäjänä, Vanha testamentti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin näkökulmasta Uusi testamentti Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon synnyn ilmentäjänä eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen kristillinen ihmiskäsitys ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana kristillisen etiikan peruspainotuksia kuten profeettojen sanoma, Jeesuksen vuorisaarna. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelisluterilaisesta kirkosta Oppilas tuntee Raamatun keskeisen sisällön tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen keskeiset vaiheet tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luterilaisuuden perusluonteen ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä. Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönä Oppilas ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta 238/346

tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä. Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa Oppilas tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä. Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla Oppilas kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia. 7.13.2 ORTODOKSINEN USKONTO Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6-9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä omasta uskonnollisesta perinteestään sekä muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä. Näin tuetaan oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista. Vuosiluokka 7 Tavoitteet Oppilas vahvistaa ja syventää ortodoksista identiteettiään ja ymmärtää pyhyyttä elämässä perehtyy ortodoksiseen kirkkoon ja sen historiaan perehtyy Raamattuun pyhänä ja inhimillisenä kirjakokoelmana AK1, AK2, AK3, AK4, AK5 239/346

Keskeiset sisällöt Raamattu Raamatun synty ja sisältö Raamattu pyhänä kirjana Kirkkohistoria kristinuskon synnyn ja kehityksen keskeiset tapahtumat kirkkokunnat sekä ekumenia Vuosiluokka 8 Tavoitteet Oppilas tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä ymmärtää uskonnon ja katsomuksen merkityksen ihmisen ja yhteisön elämässä tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään osaa arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä AK1, AK2, AK3, AK4, AK7 Keskeiset sisällöt Kirkkohistoria Suomen ortodoksisen kirkon historiaa Suomen ortodoksisen kirkon hallinto ja nykytilanne Suomen uskonnollisen tilanteen kehitys Maailmanuskonnot keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet, perususkomukset ja uskonnollisen elämän pääpiirteet uskonnolliset ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin Vuosiluokka 9 Tavoitteet Oppilas 240/346

tiedostaa maailmakatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä ymmärtää uskonnon ja katsomuksen merkityksen ihmisen ja yhteisön elämässä perehtyy liturgiseen elämään ja kirkkotaiteeseen perehtyy ortodoksisen kirkon uskonkäsitykseen tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja ortodoksisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan osaa arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6, AK7 Keskeiset sisällöt Liturgiikka ja uskonoppi sakramentit kirkkotaide ja kirkkomusiikki uskonopin keskeiset kohdat Etiikka ortodoksinen ihmiskäsitys eettisten normien, periaatteiden 7.13.3 KATOLINEN USKONTO Vuosiluokka 7 Tavoitteet Oppilas tutkii kirkon elämää eri aikoina, rakentaa näkemystä kirkon historiasta ja merkityksestä tutustuu suuriin uskontoihin pääpiirteissään; tietää kirkon käymästä dialogista uskontojen kanssa AK3, AK7 Keskeiset sisällöt Avainsana: KOHTAAMINEN Kirkon historiaa kirkon historian päätapahtumia ja linjauksia kirkon liturgisen vuoden kehitystä eri aikoina 241/346

kirkon ja yhteiskunnan suhteista ja vuorovaikutuksesta Maailmanuskonnot juutalaisuuden, islamin ja Intian uskontojen syntyä ja elämää pääpiirteissään sekä niiden kulttuurista vaikutusta AK2 uskontojen välisen dialogin perusteita: Assisin rauhanrukoukset, dialogi Suomessa Vuosiluokka 8 Tavoitteet Oppilas täydentää Raamatun ja Tradition tuntemustaan täydentää tietämystään uskon ja kristillisen elämän perusasioista AK1, AK2 tutustuu uskonnolliseen kirjallisuuteen AK3 Keskeiset sisällöt Avainsana: SISÄISTÄMINEN Raamattu Raamatun synty ja rakenne Vanhan testamentin tuntemuksen täydentämistä: alkukertomukset, profeettoja Uuden testamentin tuntemuksen täydentämistä: Markuksen evankeliumi ja kirjeitä Raamatun ja Tradition suhde sekä Raamatun käyttö Liturgia ja uskonoppi kokonaiskuvan saaminen sakramenteista uskonopin keskeisten kohtien hahmottaminen: Kolmiyhteinen Jumala, spiritualiteetti, kuolema ja iankaikkinen elämä Kirjallisuus kirkollisen ja uskonnollisen kirjallisuuden eri Vuosiluokka 9 Tavoitteet Oppilas 242/346

laajentaa ja syventää näkemystään moraalista ja sen merkityksestä tarkastelee muita kirkkoja ja kristillisiä yhteisöjä ja opettelee kohtaamaan niiden jäseniä ekumenian hengessä AK4 Keskeiset sisällöt Avainsana: ELÄMINEN Moraaliopetus käskyjen ja hyveiden tuntemus AK1 kirkon opetus synnistä ja sen olemuksen pohdintaa yksilön, kirkon ja yhteiskunnan kannalta seksuaalisuuteen, avioliittoon ja perheeseen liittyviä moraalikysymyksiä AK4, AK5, AK6 Muut kristityt ja ekumeeninen liike ekumenian periaatteiden tuntemusta Suomen ekumeenisen neuvoston toimintaan tutustumista Suomessa 243/346

7.13.4 ISLAMIN USKONTO Islamin opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6-9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä oman uskonnon ja muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä sekä näin tukea oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista. Vuosiluokka 7 Tavoitteet Oppilas perehtyy Koraaniin pyhänä kirjana ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä perehtyy elämään islamilaisissa uskonnollisissa yhdyskunnissa AK3 tutustuu suomalaiseen katsomusperinteeseen AK2, AK3 Keskeiset sisällöt Koraani ja profeetta Muhammedin opetukset Al-naba- ja Al-mursalat-luvut Koraanista Islamin historiaa ja erityispiirteitä moskeija rakennuksena sekä uskonnollisen toiminnan keskipisteenä AK3 Suomalainen katsomusperinne AK2,AK3 suomalainen muinaisusko monikulttuurisuus, uskonnot ja uskonnoton ajattelu Suomessa tänään uskonnonvapaus Vuosiluokka 8 Tavoitteet Oppilas tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään AK2 osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä Keskeiset sisällöt Maailmanuskonnot 244/346

keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän pääpiirteet AK2,AK3 uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin AK1 Suomalainen katsomusperinne historiallinen yleiskuva Suomen uskonnollisista oloista kuten esim. katolinen keskiaika, uskonpuhdistus ja sen jälkeinen aika (kristinuskon käsittelyn yhteydessä) AK3 Islamin historiaa ja erityispiirteitä islamin erityispiirteitä AK3 islamin merkitys yksilölle ja yhteiskunnalle Vuosiluokka 9 Tavoitteet Oppilas tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä perehtymällä islamin uskonkäsitykseen ja elämään islamilaisissa uskonnollisissa yhdyskunnissa Suomessa ja maailmassa AK1,AK2,AK3 perehtyy islamiin sekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä tuntee islamilaisen moraaliopetuksen peruskäsitteitä ja osaa soveltaa niitä eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan Keskeiset sisällöt Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta elämän merkitys ja rajallisuus uskon ja tiedon suhde Koraani ja profeetta Muhammedin opetukset Sharia Islamin historiaa ja erityispiirteitä islamin taide ja nashid AK7 islamin merkitys yksilölle ja yhteiskunnalle AK1,AK2 Ihminen eettisenä olentona eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen islamilainen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana islamilaisen etiikan peruspainotukset 245/346

7.14 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Yleinen osa Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja ohjata aktiivisesti omaa elämäänsä. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Elämänkatsomustiedon opetus tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämistä, niihin liittyviä laaja-alaisia tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamista. Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa vapaiksi, tasa-arvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi. Yleiset tavoitteet Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan kokonaisuuksia sekä kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa 246/346

omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä sekä oppia arvioimaan tieteiden vaikutusta elämäntapaamme. Opetusjärjestelyt Työskentelytapana on tiedon hankkiminen eri lähteistä ja käsittely alustuksina keskusteluille. Kursseilla pyritään vierailemaan espoolaisissa kulttuurikohteissa sekä antamaan informaatiota kurssien sisältöihin liittyvistä tapahtumista, leireistä yms. Mahdollisuuksien mukaan otetaan myös vierailijoita tunneille. Arviointi Elämänkatsomustiedossa arvioidaan sisällöllisen tiedon omaksumisen ja katsomuksellisen ymmärryksen kehittymisen lisäksi oppilaan valmiutta keskustella katsomuksellisista kysymyksistä monipuolisesti. Arviointia suoritetaan myös kirjallisen kokeen ja mahdollisten muiden kirjallisten tuotosten perusteella. Aihekokonaisuuksien toteutuminen Elämänkatsomustiedossa tulevat erityisesti esille AK 1 Ihmisenä kasvaminen ja AK 2 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys. Opetus vuosiluokittain 7. luokka Katsomusten maailma Tavoitteet 247/346

Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään AK1 oppia tuntemaan eri kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä AK3, AK6, AK7 oppia arvioimaan tieteiden vaikutusta elämäntapaamme AK1, AK2 Sisällöt maailmankuva, maailmankatsomus, elämänkatsomus katsomusten historiaa katsomusvapaus uskonto ja uskonnottomuus, oma elämänkatsomus tieto ja tutkimus, luonnollinen ja yliluonnollinen 8. luokka Tavoitteet Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailmanlaajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta AK5, AK6 Sisällöt Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta yhteiskuntateorian perusteet, demokratia toimiminen kansalaisena, politiikka AK4 Etiikka ja hyvä elämä etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä, nuoren moraalinen kasvu AK1 ihmisoikeusetiikka AK1, AK2 monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä AK2 9. luokka 248/346

Tavoitteet etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan kokonaisuuksia, kasvaen kohtaamaan epävarmuutta kehittää taitojaan ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa omaksua ja sisäistää maailmanlaajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta Sisällöt Kulttuuri käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta: humanistinen, utilistinen, mystinen ja luontokeskeinen kulttuuri ja luonto AK5 kulttuuri ja yhteisö, suomalainen kulttuuri, suvaitsevaisuus AK1, AK6 kulttuurin tutkimus Etiikka ja hyvä elämä etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä, nuoren moraalinen kasvu AK1 ympäristöetiikka AK5 Tulevaisuus tulevaisuuden tutkiminen AK3, AK4 luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus minun tulevaisuuteni, toimiminen tulevaisuuden hyväksi AK4 toimiminen tulevaisuuden hyväksi, maailmanperintö AK 4 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu Oppilas osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat 249/346

kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen eettisen ratkaisun kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai muilta elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän arvion välillä. Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti Oppilas tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperinteisiin ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista katsomuksista. Yhteisö ja ihmisoikeudet Oppilas tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasa-arvo- ja oikeusvaatimusten perusteita tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta. Ihminen ja maailma Oppilas ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia. 250/346

7.15 HISTORIA 7.15 HISTORIA Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia rakentaa identiteettiään, perehtyä ajan käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa. Luokilla 7 ja 8 käsiteltävät aihealueet liittyvät Suomen ja maailman historiaan 1800- ja 1900-luvuilla. Lisäksi on valittava yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800-luvulta nykyaikaan saakka: jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri tasa-arvoisuuden kehitys kulttuurin kehitys teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen Opetusjärjestelyt Koska oppilaiden oppimistyylit ovat erilaisia, historian opetuksessa sovelletaan monipuolisia työtapoja. Erityisasema opetuksessa on oppilaskeskeisillä aktiivityötavoilla. Mikrohistoriallista lähestymistä ilmiöihin harjoitetaan erilaisten eläytymistehtävien, pedagogisen draaman, simulaatioiden ja pelien avulla. Itsenäiseen tiedonhakuun ja tutkivaan oppimiseen harjaannutaan haastattelujen, raporttien ja tutkielmien avulla (esim. oman suvun vaiheita koskeva tutkimus). Kriittisyyttä ja keskustelutaitoja kehitetään myös opetuskeskustelujen ja väittelyiden avulla. Tietoyhteiskunnassa tarvittavia perustaitoja harjoitetaan historian opiskelun yhteydessä. Internetistä löytyvää sähköistä materiaalia opiskellaan hakemaan, analysoimaan ja kriittisesti tutkimaan. Oppilaat harjaantuvat historian tunneilla 251/346

käyttämään myös sähköisiä oppimisalustoja (esim. Fronter), sähköisiä oppimateriaaleja ja tablettitietokoneita apuna opiskelussa. ipadien pedagogisia ominaisuuksia käytetään oppilaskeskeisten työtapojen toteutuksessa. 252/346

Mahdollisuuksien mukaan tehdään oppilasvierailuita pääkaupunkiseudun museoihin, näyttelyihin ja historiallisiin kohteisiin. Arviointi Historiassa annetaan numeroarvosana oppilaan tieto- ja taitotasosta, joka perustuu päättöarvioinnin hyvän osaamisen kuvaukseen arvosanalle kahdeksan (ks. päättöarviointikriteerit). Tieto- ja taitotason arvioinnissa otetaan huomioon: menestys kirjallisissa kokeissa; oppilaan tuottama materiaali (esimerkiksi vihkotyö, kirjalliset työt, sähköiset esitykset ja verkkotuotokset, seinälehdet, kotitehtävät) sekä osallistuminen tuntityöskentelyyn ja siinä osoitettu historian ymmärtäminen. Opintojen aikaista kannustavaa ja ohjaavaa sanallista palautetta oppilas saa suullisesti tuntityöskentelyn aikana sekä kirjallisena palautteena kirjallisten töiden (esimerkiksi vihkotyön ja sähköisen oppimisalustan arvostelu) yhteydessä. Vuosiluokan läpäiseminen edellyttää kaikkien erikseen mainittujen kirjallisten töiden palauttamista sekä näyttöä kirjallisessa kokeessa. Opetus vuosiluokittain 7. luokka Tavoitteet Oppilas oppii hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa AK2, AK3, AK7 tietämään, mitä tarkoitetaan historiallisella lähteellä käyttämään historian peruskäsitteitä käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun mielipiteensä niiden pohjalta AK2, AK3, AK7 hyödyntämään erilaisia tapoja hankkia historiallista tietoa ymmärtämään, että historialliset lähteet voivat olla ristiriitaisia tuottamaan yksinkertaisia historiallisia esityksiä 253/346

254/346

selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia AK1, AK2, AK4, AK5, AK7 erittelemään historian tapahtumien syitä ja seurauksia eläytymällä ymmärtämään historiallisia tapahtumia yksittäisen henkilön kautta Sisällöt Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate elämää 1800-luvun Suomessa omavarainen elämäntapa (esimerkiksi Espoo 1800-luvulla) 1800-luvun alun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansallisuusaatteen vaikutukset Euroopassa Napoleonin sodat, vuosi 1848, Saksan yhdistyminen Suomen sota ja autonominen asema kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa esimerkiksi koululaitos, suomalaisuusaate, kielikysymys Teollinen vallankumous teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään teollistuminen Euroopassa ja Suomessa teollisuustyöväestön asema ja sosialismi siirtolaisuus ja Yhdysvallat 1800-luvulla kaupungistuminen elämää teollisuuskaupungissa Murrosten aika Suomessa sääty-yhteiskunnan mureneminen muuttuva maaseutu maaseudun tilattoman väestön ongelmat Suomen venäläistäminen ja sen vastustus puolueiden synty ja eduskuntauudistus Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille ensimmäinen maailmansota Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset Suomen itsenäistyminen ja sisällissota 255/346

8. luokka Tavoitteet Oppilas oppii hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa AK2, AK3, AK7 käyttämään monipuolisesti historian käsitteitä ymmärtämään historian lähteiden määrän kasvun ja monipuolistumisen 1900- luvulla käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun mielipiteensä niiden pohjalta AK2, AK3, AK7 tunnistamaan luotettavan lähteen ja arvioimaan tiedon luotettavuutta tuottamaan historiallisia esityksiä ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin AK1, AK3, AK4 ymmärtämään, että tulkitsijan oma asema ja näkökulma vaikuttavat hänen tulkintaansa historiallisesta ilmiöstä selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia AK1, AK2, AK4, AK5, AK7 ymmärtämään ja pystyy erittelemään historian tapahtumien syitä ja seurauksia ymmärtämään, että valintoja tehdessään ihmisillä on ollut useita vaihtoehtoja arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttäen apuna historiallista muutosta koskevaa tietoa AK1, AK4, AK5, AK7 tekemään rinnastuksia historiallisten ilmiöiden ja nykyajan välillä ymmärtämään arvomaailman vaikutusta ihmisen toimintaan ymmärtämään nykyhetken ratkaisujen vaikutuksen tulevaisuuteen Sisällöt Laman ja totalitarismin aika maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan ensimmäisen maailmansodan seuraukset modernin elämäntavan synty elämää demokratioissa ja diktatuureissa sotien välinen aika Euroopassa ja Yhdysvalloissa diktatuurien synty: Mussolini, Hitler, Stalin demokratian kriisi Suomessa Toisen maailmansodan aika 256/346

toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen Suomi 1950-luvulta nykypäivään elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämään jälleenrakennus, kaupungistuminen ja muuttoliikkeet suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun kylmä sota kaksinapainen maailma ja kylmän sodan kriisit Suomen asema idän ja lännen välissä Kylmän sodan päättyminen maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat ongelmat siirtomaiden itsenäistyminen kylmän sodan jälkeinen Eurooppa ja taloudellinen integraatio uusi maailmanjärjestys ja globalisaatio Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000- luvun alussa länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja ympäristöön tiedonvälityksen kehitys Päättöarviointi Historiasta annetaan päättöarviointi kahdeksannen luokan lopulla. Kriteerit ovat määritelty valtakunnallisesti arvosanalle 8. Tiedon hankkiminen menneisyydestä: Oppilas osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä Historian ilmiöiden ymmärtäminen: Oppilas kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia Historiallisen tiedon käyttäminen: Oppilas pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä, myös nykyteknologian avulla saamaansa informaatiota pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja 257/346

arvioimaan niitä. 7.16 YHTEISKUNTAOPPI 258/346

7.16 YHTEISKUNTAOPPI Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Perusopetuksen 9. vuosiluokan yhteiskuntaopin opetuksen tulee antaa perustiedot ja -taidot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista. Opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua suvaitsevaiseksi ja demokraattiseksi kansalaiseksi ja antaa hänelle kokemuksia yhteiskunnallisesta toimimisesta ja demokraattisesta vaikuttamisesta. Opetusjärjestelyt Koska oppilaiden oppimistyylit ovat erilaisia, yhteiskuntaopin opetuksessa sovelletaan monipuolisia työtapoja. Erityisasema opetuksessa on oppilaskeskeisillä aktiivityötavoilla. Kiinnostusta yhteiskunnallisten asioiden seurantaan eri medioiden välityksellä sekä mediakriittisyyttä kehitetään ajankohtaisseurantatöiden avulla. Kriittisyyttä ja keskustelutaitoja kehitetään myös opetuskeskustelujen ja väittelyiden avulla. Itsenäiseen tiedonhakuun ja tutkivaan oppimiseen perehdytään yhteiskuntaopin opiskelun yhteydessä. Keskeisessä asemassa on myös harjoittaa oppilas tulkitsemaan tilastollista aineistoa, kuten graafeja ja taulukoita, sekä ymmärtämään niiden käyttöä yhteiskunnallisen ja taloudellisen päätöksenteon välineenä. Tietoyhteiskunnassa tarvittavia perustaitoja harjoitetaan yhteiskuntaopin opiskelun yhteydessä. Internetistä löytyvää sähköistä materiaalia opiskellaan hakemaan, analysoimaan ja kriittisesti tutkimaan. Oppilaat harjaantuvat yhteiskuntaopin tunneilla käyttämään myös sähköisiä oppimisalustoja (esim. Fronter), sähköisiä oppimateriaaleja ja tablettitietokoneita apuna opiskelussa. ipadien pedagogisia ominaisuuksia käytetään oppilaskeskeisten työtapojen toteutuksessa. Mahdollisuuksien mukaan tehdään yhteistyötä kansalaisjärjestöjen, poliittisten päättäjien ja yritysten kanssa (esimerkiksi vierailu valtuustotalolla, 259/346

eduskunnassa tai yrityksissä). 260/346

Arviointi Yhteiskuntaopissa annetaan numeroarvosana oppilaan tieto- ja taitotasosta, joka perustuu päättöarvioinnin hyvän osaamisen kuvaukseen arvosanalle kahdeksan (ks.päättöarviointikriteerit). Tieto- ja taitotason arvioinnissa otetaan huomioon: menestys kirjallisissa kokeissa; oppilaan tuottama materiaali (esimerkiksi vihkotyö, kirjalliset työt, sähköiset esitykset ja verkkotuotokset, seinälehdet, kotitehtävät) sekä osallistuminen tuntityöskentelyyn ja siinä osoitettu yhteiskuntaopin ymmärtäminen. Opintojen aikaista kannustavaa ja ohjaavaa sanallista palautetta oppilas saa suullisesti tuntityöskentelyn aikana sekä kirjallisena palautteena kirjallisten töiden (esimerkiksi vihkotyön ja sähköisen oppimisalustan arvostelu) yhteydessä. Yhteiskunnallista harrastuneisuutta esimerkiksi median seurantaa ja osallistumista yhteiskunnallisiin aktiviteetteihin (esimerkiksi oppilaskunta, Nuva) kannustetaan, sillä se tukee aihekokonaisuutta osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys. Vuosiluokan läpäiseminen edellyttää kaikkien erikseen mainittujen kirjallisten töiden palauttamista sekä näyttöä kirjallisessa kokeessa. Opetus Tavoitteet Oppilas saa käsityksen yhteiskunnallisen tiedon luonteesta AK4, AK6 oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää informaatiota kriittisesti ja toimimaan aktiivisena vaikuttajana AK3, AK4, AK5 oppii tuntemaan julkiset palvelut AK4, AK6 saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen AK1, AK4 oppii yrittäjyyden perusteet ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan hyvinvoinnin tekijänä AK4, AK7 oppii ymmärtämään yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia kansalaisten elämään AK3, AK4, AK5, AK7 kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta AK1, AK3, AK4, AK5 261/346

oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja 262/346

yhteiskunnallisena toimijana AK1, AK2, AK4, AK5, AK7 tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset AK1, AK6 Sisällöt Aihealueina ovat suomalainen yhteiskunta ja talouselämä sekä Euroopan unioni. Yksilö ja yhteisö Yksilö yhteisön jäsenenä perhe, erityyppiset yhteisöt sekä vähemmistö- ja osakulttuurit erilaiset perhetyypit perhelainsäädäntö lapsenoikeudet ja tärkeät ikävuodet yksilön mahdollisuudet toimia kotikunnassa, oman valtion kansalaisena, Pohjoismaissa ja Euroopan unionissa sovinnainen ja epäsovinnainen vaikuttaminen kunnallinen päätöksenteko Espoossa nuori kunnallisena vaikuttajana ja nuorisovaltuusto kansalaisjärjestöt Yksilön hyvinvointi hyvinvointiyhteiskunnan eri ulottuvuudet yhteiskunnan tuki yksilölle hyvinvointiyhteiskunta ja väestörakenteen muutokset tasa-arvo sekä muut keinot hyvinvoinnin edistämiseksi sukupuolten välinen tasa-arvo vähemmistöjen asema Taloustieto Taloudenpito yksityisen taloudenpidon periaatteet ja kestävä kehitys kuluttajasuoja ja mainonta maksuhäiriöt kuluttajana vaikuttaminen Kansantalous yksilö ja kotitaloudet kuluttajina ja talouden toimijoina talouden peruskäsitteet ja hinnan muodostus 263/346

säästäminen ja sijoittaminen työnteko ja yrittäjyys järjestäytynyt työelämä ja nuoret työelämässä elinkeinorakenne espoolainen elinkeinoelämä ja yrittäjyys ulkomaankaupan ja globaalitalouden merkitys kansainvälinen työnjako Talouspolitiikka talouden suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio sekä niiden vaikutukset yksityistalouksiin julkinen talous ja verotus Espoon kunnallistalous harmaa talous Kansalaisen turvallisuus oikeusjärjestelmä, yksilön oikeudet ja velvollisuudet sekä oikeudellinen vastuu liikenneturvallisuus Vaikuttaminen ja politiikka Vaikuttaminen ja päätöksenteko kansalaisten mahdollisuus vaikuttaa kansalaisen perusoikeudet ja velvollisuudet vallan kolmijako demokratia, vaalit ja äänestäminen politiikan ja hallinnon toimijat kunnallisella, valtakunnallisella ja EU-tasolla Suomen puoluejärjestelmä (oikeisto ja vasemmisto) eduskunta hallitus Euroopan Unioni media ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen tietoyhteiskunnan jäsenyys internet tietolähteenä ja tietosuoja tietosuoja turvallisuuspolitiikka: ulkopolitiikka, maanpuolustus 264/346

Valinnaiskurssit yhteiskuntaopissa Olarin koulussa tarjotaan kaksi yhteiskuntaopin valinnaiskurssia. Molemmat kurssit arvioidaan numeroarvosanalla, mutta päättötodistukseen tulee vain suoritusmerkintä, jos oppilas on suorittanut vain toisen valinnaiskursseista. Valinnaiskurssien arviointi Kurssin läpäiseminen edellyttää aktiivista osallistumista tuntityöhön sekä mukana oloa ja aktiivisuutta mahdollisilla opintoretkillä. Arvosana perustuu kurssin aikana osoitettuun aktiivisuuteen oppitunneilla ja toiminnallisiin työtapoihin ja harjoituksiin (ks. opetusjärjestelyt kurssien osalta). Arvostelussa otetaan huomioon myös kurssilla tehdyt tehtävät sekä mahdollinen kurssityö ja/tai koe. vyh1 Rikos ja rangaistus (8. luokka) Tavoitteet Kurssin perustavoitteena on kehittää oppilaan kykyä ymmärtää oikean ja väärän merkitys sekä yhteiskunnan että yksilön kannalta. Kurssin aikana pohditaan rikollisuutta nyky-yhteiskunnassa. Tutustutaan rikollisuuteen Suomessa, rikostutkintaan ja poliisin työskentelyyn rikosten selvittämiseksi. Yleisen lainkuuliaisuuden toteutumista arvioidaan perehtymällä oikeuslaitoksen työskentelyyn sekä syyttäjän että puolustuksen näkökulmasta. Rangaistusten tarkoitusta pohditaan tutustumalla lain sallimiin mahdollisuuksiin ottaa huomioon rikoksen erityispiirteet. Sisällöt lait, asetukset ja normit ihmisten elämän pelisääntöinä rikokset, rikoslajit ja niiden selvittäminen sekä poliisin työskentely nuorisorikollisuus rikollisuuden ennaltaehkäiseminen ja turvallisuus oikeuslaitos ja syyttäjä, rikosoikeudellinen vastuu Rikoksen seuraamukset, erilaiset rangaistusmuodot ja rangaistuksen tarkoitus (vankilalaitos, pakkokeinot) 265/346

vahingonkorvausvastuu ja sovittelu 266/346

Kurssi toteutetaan oppilaskeskeisiä työtapoja hyödyntäen. Tunneilla ratkotaan oikeudenkäyttöön liittyviä tapauksia, hyödynnetään ja laaditaan pienryhmissä itse erilaisia pedagogisia pelejä sekä järjestetään simulaatioita. Kurssi toteutetaan käyttäen mahdollisuuksien mukaan hyväksi opintoretkiä viranomaisten tai muiden asiantuntijatahojen luo. Keskeistä on myös medioiden seuraaminen sekä sähköisen oppimisalustan, sähköisten oppimateriaalien ja tablettitietokoneiden käyttäminen osana opiskelua. ipadien pedagogisia ominaisuuksia käytetään oppilaskeskeisten työtapojen toteutuksessa. vyh2 Hihat heilumaan - minustako yrittäjä (9. luokka) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on antaa perustiedot pienyrittäjyydestä tämän hetken Suomessa. Erityisen tarkastelun kohteena on espoolainen yritystoiminta. Tavoitteena on käsitellä suomalaista yritystoimintaa myönteisessä hengessä sekä innostaa perustamaan omia yrityksiä tulevaisuudessa. Kurssi antaa perusvalmiudet pienyrityksen perustamiseen. Keskeisenä tavoitteena on lisätä oppilaan itsetuntemusta, kehittää sisäistä yritteliäisyyttä ja parantaa sosiaalisia taitoja. Sisällöt Kurssilla opitaan bisneksen teon perusteita: mitä on yrittäjyys mikä on hyvä liikeidea miten yritystoiminta rahoitetaan miten pienyritys perustetaan millaisia yritysmuotoja on millainen on kannattava yritys miten yritystä hoidetaan mitä on markkinointi ja mainonta miten yrittämisen vaikeuksia voidaan voittaa Opetusjärjestelyt Kurssin työtavat ovat pääasiallisesti oppilaskeskeisiä aktiivityötapoja, joilla 267/346

pyritään toiminnallisuuteen ja käytännönläheisyyteen. Kurssilla toimitaan 268/346

yhteistoiminnallisissa ryhmissä ja opiskellaan tiimityöskentelyä. Käytännön yritystoiminnan avulla opiskellaan yrittäjyyteen liittyviä sisältöjä. Mahdollisten yritysvierailujen avulla luodaan suhteita espoolaisiin yrittäjiin ja tutustutaan erilaisiin yrityksiin. Talouselämään ja yritystoimintaan tutustutaan myös sanomalehtien ja muiden tiedotusvälineiden avulla. Kurssilla hyödynnetään sähköistä oppimisalustaa, sähköisiä oppimateriaaleja ja tablettitietokoneita osana opiskelua. ipadien pedagogisia ominaisuuksia käytetään oppilaskeskeisten työtapojen toteutuksessa. Päättöarviointi Yhteiskuntaopin päättöarviointi annetaan 9. luokan lopuksi. Kriteerit on määritelty valtakunnallisesti arvosanalle 8. Yhteiskunnallisen tiedon hankkiminen ja käyttäminen: Oppilas kykenee tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä pystyy perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista osaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen eri vaihtoehtoja ja niiden seurauksia. Yhteiskunnallisen tiedon ymmärtäminen: Oppilas ymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa on olemassa useita vaihtoehtoja ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä. 7.17 MUSIIKKI Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisen ilmaisunvälineitä ja tukea hänen kokonaisvaltaista kasvuaan. 269/346

Opetuksen tehtävänä on myös saattaa oppilas ymmärtämään, että musiikki on aika- ja tilannesidonnaista. Se on erilaista eri aikoina, eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa, ja sillä on erilainen merkitys eri ihmisille. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että musiikin ymmärtämisen ja käsitteellistämisen perustana ovat musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä saadut merkitykselliset kokemukset. Musiikin opetus antaa välineitä oppilaan oman musiikillisen identiteetin muodostumiseen prosessissa, jonka tavoitteena on rakentaa arvostavaa ja uteliasta suhtautumista erilaisiin musiikkeihin. Musiikillisia taitoja kehitetään pitkäjänteisellä, kertaamiseen perustuvalla harjoittelulla. Yhdessä musisoiminen kehittää sosiaalisia taitoja, kuten vastuullisuutta, rakentavaa kriittisyyttä sekä taidollisen ja kulttuurisen erilaisuuden hyväksymistä ja arvostamista. Oppilaan kokonaisvaltaisen ilmaisun kehittymistä tulee tukea myös etsimällä yhteyksiä muihin oppiaineisiin. Musiikin opetuksessa sovelletaan teknologian ja median tarjoamia mahdollisuuksia. Aihekokonaisuuksien toteutuminen Musiikin opiskelu on hyvin kokonaisvaltaista ja monipuolista toimintaa. Eri kulttuurit kohtaavat, käytetään vieraita kieliä, toimitaan sosiaalisessa ympäristössä - on otettava myös muut huomioon. On kasvettava ihmisenä ja opittava luottamaan itseensä. Moderni teknologia ja media on myös merkittävä osa nykymusiikkia. Kaikille yhteinen opetus 7. luokka Tavoitteet Oppilas ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla AK1 oppii kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia ääniympäristöjä sekä laajentaa ja syventää musiikin eri lajien ja tyylien tuntemusta AK2, AK3, AK5, AK6 270/346

oppii ymmärtämään musiikin elementtien, rytmin, melodian, harmonian, dynamiikan, sointivärin ja muodon tehtävää musiikin rakentumisessa sekä käyttämään niitä ilmaisevia käsitteitä rakentaa luovaa suhdettaan musiikkiin ja sen ilmaisumahdollisuuksiin musiikillisen keksinnän keinoin AK1. Sisällöt äänenkäyttöä kehittäviä harjoituksia ja erilaisiin laulutapoihin perehdyttävää yksi- ja moniäänistä ohjelmistoa, josta osa ulkoa AK1, AK2 ikäkauteen sopivaa lauluohjelmistoa mm. suomalaisia kansanlauluja, lauluja populaarimusiikin eri alueilta, lauluja eri maista yhteissoittotaitoja kehittäviä harjoituksia sekä monipuolisesti eri musiikkityylejä ja -kulttuureja edustavaa soitto-ohjelmistoa AK1, AK2, AK3, AK6, AK7 musiikin elementteihin ja keskeisiin käsitteisiin perehdytään musisoinnin, kuuntelun, liikunnan ja musiikillisen keksinnän yhteydessä: rytmi: perussyke, beat-offbeat-backbeat, erilaisia tahtilajeja ja tempoja, erilaisia aika-arvojen ja rytmin merkitsemistapoja melodia: korkea, matala, nouseva, laskeva, samalla tasolla pysyvä, lyhyt ja pitkä sävel, erilaisia asteikkoja ja nuottinimet harmonia: duuri, molli ja pentatonia, erilaisia säestyksiä, sointumerkintä (reaalisoinnut/sointuasteet) dynamiikka: esim. hiljainen, voimakas, hiljenevä, voimistuva, aksentti sointiväri: musiikin erilaiset sävyt, tutustutaan erilaisiin soitinryhmiin ja soittimiin muoto: perusrakenteita esim. AB, ABA, ABACAD (rondo), Intro, Coda monipuolista kuunteluohjelmistoa sekä sen jäsentämistä ajallisesti, paikallisesti, kulttuurisesti AK2, AK3 ääniympäristö ja kuulonhuolto AK5 omien musiikillisten ideoiden kokeilua ja tuottamista esimerkiksi ääntä, laulua, soittimia, liikettä ja musiikkiteknologiaa käyttäen AK1, AK3, AK4, AK5, AK7 Opetusjärjestelyt Yksilö- ja ryhmätyöskentely. Pyritään eriyttämään opetusta oppilaan lähtötason mukaan. 271/346

Arviointi Arviointi tuntityöskentelyn ja mahdollisten laulu/soittonäytteiden perusteella. Kurssilla MUW4 (9. luokka) arvioidaan myös oppilaan työskentelyä. Arviointi tapahtuu suullisesti: arvioidaan 7.-9. luokkien aikana tapahtunutta prosessia (7. luokalla pakollinen, 8. ja 9. luokilla kuvataiteen kanssa vaihtoehtoinen musiikki). Arvioinnissa kiinnitetään huomiota paitsi taitojen kehittymiseen, myös motivaatioon ja opiskeluasenteeseen. Pohditaan musiikinharrastuksen ja opiskelun jatkomahdollisuuksia. Valinnaiskurssit MUW1 Musisoiden 1 (8. lk.) MUW4 Musisoiden 2 (9. lk.) Kuvataiteen kanssa vaihtoehtoiset; valinta sekä 8. että 9. luokkaa varten ns. pitkänä valintana. Oppilas jatkaa musiikin opiskelua 7. luokan opintojen pohjalta. Harrastuneisuuden syventäminen ja erilaisten musiikin ilmiöiden tutkiminen luovat pohjaa oppilaan opiskelulle sekä omakohtaiseen suhteeseen musiikkiin. MUV2 Musiikkiteknologian ABC (8. lk) Työpajakurssi, jossa tutustutaan käytännönläheisten tehtävien avulla vahvistimien, mikrofonien ja mikserin toimintaan. Miksataan yhtyesoittoa ja harjoitellaan esimerkiksi mikrofonien sijoittelua, kaukokaapelin käyttämistä sekä soittotilanteen nauhoittamista live-tilanteena ja moniraitanauhoituksena. Mahdollisuuksien mukaan käytetään myös tietokonetta ja sekvensseriohjelmaa (Logic Pro) sekä ipadejä.. MUV3 Bändisoitto ja -laulu1 (8. lk.) MUV5 Bändisoitto ja -laulu2 (9. lk.) 272/346

Oppilas kiinnostuu bändisoittamisesta ja harjoittelee yhtyeessä omaksi kokemaansa ohjelmistoa. Tutustutaan soittimien huoltoon ja virittämiseen sekä pyritään saamaan uusia näkökulmia musiikin kuuntelemiseen ja soittamiseen. Vahvistimien käyttäminen ja toiminta periaatteet tulevat tutuiksi. MUV6 Musiikkiteknologian ABC (9. lk) Työpajakurssi, jossa tutustutaan käytännönläheisten tehtävien avulla vahvistimien, mikrofonien ja mikserin toimintaan. Miksataan yhtyesoittoa ja harjoitellaan esimerkiksi mikrofonien sijoittelua, kaukokaapelin käyttämistä sekä soittotilanteen nauhoittamista live-tilanteena ja moniraitanauhoituksena. Mahdollisuuksien mukaan käytetään myös tietokonetta ja sekvensseriohjelmaa (Logic Pro) sekä ipadejä. Opetusjärjestelyt ja arviointi kuten kaikille yhteisessä opetuksessa. Päättöarviointi Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Oppilas osallistuu yhteislauluun ja osaa laulaa rytmisesti oikein sekä melodialinjan suuntaisesti hallitsee jonkin rytmi-, melodia- tai sointusoittimen perustekniikan niin, että pystyy osallistumaan yhteissoittoon osaa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja näkemyksiä kuulemastaan osaa kuunnella sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että pystyy musisoimaan yhdessä muiden kanssa tunnistaa ja osaa erottaa eri musiikin lajeja ja eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja musiikkielämää osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä osaa käyttää musiikin elementtejä rakennusaineina omien musiikillisten ideoidensa ja ajatustensa kehittelyssä ja toteutuksessa. 273/346

7.18 KUVATAIDE Kuvataide tarjoaa oppilaalle luontevia mahdollisuuksia omaa persoonallisuutta tukevaan luovaan toimintaan. Kuvataideopetus tukee oppilaan kuvallisen ajattelun kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun. Oppilas tutustuu kuvataiteen ja -viestinnän keskeisiin ilmaisutapoihin, materiaaleihin, tekniikoihin, välineisiin ja näkökulmiin. Tavoitteena on, että oppilaalle syntyy oman kuvallisen työskentelyn kautta henkilökohtainen suhde taiteeseen ja että hän ymmärtää erilaisia visuaalisen kulttuurin ilmenemismuotoja yhteiskunnassa: taidetta, mediaa ja ympäristöään. Tavoitteena on myös, että oppilas pystyy arvioimaan esteettiseltä ja eettiseltä kannalta sekä kuvia että elinympäristöään. Yläkoulun kuvataiteessa painopiste on aina oppilaan omassa työskentelyssä. Aihekokonaisuudet ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, viestintä ja mediataito, osallistuva kansalaisuus, vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta sekä ihminen ja teknologia voidaan luontevasti sisällyttää kuvataideopetuksen teemoihin ja työskentelyyn, samoin koulun omat painotukset ja ajankohtaiset teemat. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen, erityisesti digitaalisen kuvamateriaalin käyttäminen ja tuottaminen, ovat osa nykypäivän kuvataideopetusta ja sitä toteutetaan koulun teknisten resurssien mahdollistamassa määrin kaikkien kuvataidekurssien osana. Opetusjärjestelyt Kuvataiteessa painottuu oppilaan kuvallisen itseilmaisun yksilöllinen ohjaus. Kuvallisten harjoitusten tekemisen lisäksi kuvataidekursseilla tehdään mahdollisuuksien mukaan opintokäyntejä lähiseudun kulttuurikohteisiin, kuten taidemuseoihin ja -näyttelyihin. Espoon kaupungin kulttuuri- ja liikuntapolkuhanketta (KULPS!-hanke) hyödynnetään myös kuvataiteen oppituntien puitteissa. Arviointi 274/346

Oppituntityöskentelyn ohessa oppilas saa sanallista ohjausta ja arviointia työskentelystään. Kuvataidekursseilla pyritään myös kehittämään oppilaan itsetuntemusta ja tietoisuutta omasta oppimisestaan. Kurssien aikana tai niiden päätteeksi oppilas arvioi omaa työskentelyään ja oppimistaan pienimuotoisen portfoliotyöskentelyn ja/tai itsearviointilomakkeen avulla. Samassa yhteydessä opettaja antaa suullista tai kirjallista palautetta oppilaalle. Kaikki kurssit arvioidaan numeroarvosanalla jaksotodistuksessa. Arvioinnissa painotetaan oppitunneilla annettua jatkuvaa näyttöä. Arvosana perustuu kurssilla suoritettuihin harjoitustehtäviin, joita verrataan tehtävänantojen sisältöihin ja opetuksen painopisteisiin. Keskeistä arvioinnissa on oppilaan kuvallinen itseilmaisu, kuvan rakentamisen eri keinojen hallinta, materiaalien ja työskentelytekniikoiden käyttö ja kyky itsenäiseen ja vastuulliseen työskentelyyn sekä vuorovaikutteiseen yhteistyöhön muiden kanssa. Kunkin kurssin erityiset arviointiperusteet selvitetään oppilaille kurssin alussa. Kriteerit arvosanalle 8 (hyvän osaamisen kuvaus) Oppilas osoittaa kiinnostusta työn suunnitteluun ja viimeisteltyyn toteutukseen yrittää ratkaista tehtävät itsenäisesti seuraa opetusta pyrkii tavoitteisiinsa ja suorittaa tehtävät parhaan kykynsä mukaan on kiinnostunut myös muiden oppilaiden työskentelystä ja töiden tuloksista tuottaa hyvätasoisia ja harkitusti toteutettuja töitä Kiitettävään ja erinomaiseen arvosanaan vaaditaan lisäksi persoonallista, omaperäistä ilmaisua ja työskentelyn taiteellista tavoitteellisuutta. Päättövaiheen arviointi Kuvataide päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena seitsemännen luokan jälkeen. Perusopetuksen päättötodistukseen merkitään tämän kaikille yhteisen kuvataideopetuksen arvosana päättöarvioinnin kriteerien mukaisesti (ks. alla). 275/346

Kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla kuvataidetta voi opiskella vaihtoehtoisena aineena musiikin kanssa sekä erillisillä valinnaiskursseilla. Valinnaisten kuvataideopintojen arvosana määräytyy päättötodistuksessa oppilaan kahdeksannen ja yhdeksännen luokan taito- ja tietotason mukaan. Päättötodistuksessa arvioidaan omalla numeroarvosanallaan ne valinnaisaineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän. Yksittäiset kuvataidekurssit, joista ei muodostu kahden vuosiviikkotunnin oppimäärää, arvioidaan päättötodistuksessa suoritusmerkinnällä. Ne voivat vaikuttaa korottavasti kaikille yhteisen kuvataiteen päättöarvosanaan. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 (hyvä osaaminen) Oppilas osaa ilmaista itseään kuvallisin keinoin osaa käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja ja työskentelytekniikoita osaa valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimpia materiaaleja ja tekniikoita osaa selostaa kuvan tekemisen prosessia luonnoksista valmiisiin töihin tunnistaa joitakin keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja sijoittaa niitä ajalliseen ja kulttuuriseen yhteyteen osaa tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia osaa hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- tai museokäyntejä ja Internetin kulttuuripalveluja osaa erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja ekologisia ominaisuuksia tuntee suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä osaa kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta tai videokuvausta ja digitaalista kuvan käsittelyä ja graafista suunnittelua osaa analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta ja visuaalista toteutusta osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saatua palautetta omassa työskentelyssään osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa 276/346

pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen yhteistyöhön muiden kanssa osaa käyttää tietojen ja elämysten lähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon- ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa. Kaikille yhteinen kuvataideopetus 7. luokalla Tavoitteet Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu AK1 oppilas käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja tekniikoita (mm. piirustus, maalaus, grafiikka, keramiikka, kuvanveisto, ympäristö- ja tilataide, digitaalinen kuva) oppilas käyttää kuvailmaisun mahdollisuuksia omien ajatustensa, havaintojensa, mielikuviensa, mielipiteidensä ja tunteidensa ilmaisuun oppilas osaa työskennellä itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti ryhmätöissä Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen AK1, AK2 oppilas tuntee tyyli- ja taidehistoriaa, esim. Suomen kultakauden taide oppilas harjoittelee kuvan analysointia eri näkökulmista oppilas ymmärtää tekniikan, välineen ja sisällön yhteyksiä oppilas osaa hakea ja käyttää tietoja ja kuvalähteitä: esim. oppikirjat, tietokirjat, internet Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu AK4, AK5, AK6 oppilas oppii käyttämään teknisen piirustuksen välineistöä ja kuvaamaan kolmiulotteisia asioita ja ilmiöitä kaksiulotteisesti oppilas tutustuu mittakaavan käsitteeseen suunnittelussa oppilas tutustuu arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoihin, tyylipiirteisiin ja perinteisiin, esimerkkinä suomalainen arkkitehtuuri ja esineistö Media ja kuvaviestintä AK3, AK4, AK6, AK7 oppilas syventyy valokuvan ja elokuvan ilmaisukeinoihin itse tekemällä oppilas syventyy graafisen suunnittelun keinoihin ja päämääriin oppilas tekee graafista suunnittelua 277/346

Keskeiset sisällöt Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu AK1 tilan kuvaamisen keinot, mm. yhden pakopisteen perspektiivi kuvataiteen keskeiset tekniikat kuvataiteen tyylejä ja kuvasymboliikkaa omassa kuvailmaisussa ajatukset, havainnot, mielikuvat, unet, muistot, tunteet ja mielipiteet kuvailmaisun lähtökohtana Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen AK1, AK2 analysoidaan taideteosten rakennetta ja sisältöä (rakenne ja muoto, sisältö, viesti, käyttötarkoitus, ajan kuva tekniikan, välineen ja sisällön yhteys) tiedonhaku ja kuvalähteisiin tutustuminen tyyli- ja taidehistorian tehtävissä Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu AK4, AK5, AK6 ympäristön kuvaaminen eri välinein kiinnittäen huomiota arkkitehtuurin tyylipiirteisiin tekninen piirustus ja kolmiulotteiset mallit tilan kokeminen viihtyisän asuinympäristön ehdot Media ja kuvaviestintä AK3, AK4, AK6, AK7 opetellaan käyttämään tarkoituksenmukaisia ilmaisukeinoja ja välineitä omissa töissä kameran ja videokameran tekniikka (esim. kuvakoot, kuvakulmat, rajaus, valo ja varjo, kameran liikkeet) viestin visualisointi (esim. esite, juliste, mainos) kuvatyypit: käyttökuva, tiedottava kuva, taidekuva Valinnaiskurssit Valinnaisilla kuvataidekursseilla syvennetään aiemmin opittuja kuvan lukemisen ja tekemisen perustaitoja. Kuvailmaisukursseilla (vaihtoehtoinen kuvataide) työskennellään kaikilla kuvataiteen osa-alueilla. Muut neljä valinnaiskurssia ovat luonteeltaan tiettyihin tekniikoihin ja sisältöihin keskittyviä työpajakursseja. Valinnaisen kuvataiteen kaikilla kursseilla 278/346

sivutaan taidehistoriaa sekä käydään mahdollisuuksien mukaan kunkin kurssin sisältöihin sopivassa taidenäyttelyssä. Kuvailmaisu 1 ja 2 (8. ja 9. luokka) KUV1, KUV4 Kursseista ensimmäinen tarjotaan kahdeksannella luokalla ja toinen kurssi yhdeksännellä luokalla. Ne muodostavat luontevan kokonaisuuden, joka arvioidaan päättötodistuksessa yhteisellä arvosanalla. Kummallakin kurssilla tehdään monipuolisia harjoituksia kuvataiteen eri osa-alueilla ja syvennetään aiemmin opittua. Tutustutaan maailmantaiteen keskeisiin teoksiin, nykytaiteeseen sekä muuhun visuaaliseen kulttuuriin. Piirustus ja grafiikka (8. luokka) KUV2 Syvennetään erilaisten piirtämistapojen tuntemusta, kehitetään omaa, persoonallista piirrosilmaisua sekä tutustutaan muutamiin taidegrafiikan menetelmiin. Kurssi tarjotaan kahdeksannella luokalla. Kolmiulotteinen kuva (8. luokka) KUV3 Harjoitellaan kolmiulotteisen kuvan tekemistä kaksiulotteiselle pinnalle sekä kuvanveiston ja arkkitehtuurin perusteita muovaillen ja rakennellen. Kurssilla käytetään erilaisia materiaaleja, kuten esimerkiksi savea, kipsiä ja kierrätysmateriaaleja. Tutustutaan myös tila-, ympäristö- ja installaatiotaiteeseen. Kurssi tarjotaan kahdeksannella luokalla. Maalauskurssi (9. luokka) KUV5 Syvennetään erilaisten maalaustapojen ja -tekniikoiden tuntemusta. Tekniikkana käytetään esimerkiksi akvarelli-, peiteväri- ja akryylimaalausta sekä tussi- ja pastellimaalausta. Samalla tutustutaan taidemaalauksen erilaisiin lähestymistapoihin. Kurssi tarjotaan yhdeksännellä luokalla. Kuvaviestintäkurssi (9. luokka) KUV6 Tavoitteena on oppia käyttämään eri keinoin tuotettua kuvaa viestinnän välineenä sekä oppia jäsentämään, erittelemään ja arvioimaan kuvallisen viestinnän keinoja ja päämääriä. Harjoituksissa käytetään perinteisten 279/346

tekniikoiden ohella mahdollisuuksien mukaan tietokoneita, valokuva- ja videokameraa. Kurssi tarjotaan yhdeksännellä luokalla. Kokeellinen kuvataide (9. luokka) KUV 7 Kurssilla tehdään monipuolisia kuvallisia harjoituksia hieman epätavallisemmilla tekniikoilla, esim. valokuvaten, digitaalisella kuvankäsittelyohjelmalla, muovailemalla ja erilaisilla taidegrafiikan painomenetelmillä. Kurssilla tutustutaan eri elementtejä yhdistelevään nykytaiteeseen. Lisäksi valmistetaan yhteisteos, -näyttely tai installaatio koulun tiloihin tai mahdollisuuksien mukaan muuhun julkiseen tilaan. Katso myös INTEGROIVAT KURSSIT: Taideproggis (9. luokka) KU-MU Musiikkia ja kuvataidetta integroiva valinnaiskurssi, joka tarjotaan yhdeksännellä luokalla. Musiikkia ja kuvataidetta integroiva valinnaiskurssi, joka tarjotaan yhdeksännellä luokalla. Kurssin tavoitteena on suunnitella ja tuottaa eri taiteenaloja yhdistävä esitys (kuvataide, tanssi, musiikki, draama, performanssi). Kurssille osallistumisen edellytyksenä ei ole aikaisempia opintoja tai harrastuneisuutta, koska kurssilla pyritään hyödyntämään jokaisessa oppilaassa olevaa luovaa kapasiteettia. Produktio suunnitellaan yhdessä oppilaiden kanssa. Ohjaavina opettajina toimivat musiikin ja kuvataiteen opettajat. Opetusjärjestelyt ja arviointi kuten kaikille yhteisessä opetuksessa. 280/346

7.19 KÄSITYÖ Käsityön opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan käsityötaitoa niin, että hänen itsetuntonsa sen varassa kasvaa ja hän kokee iloa ja tyydytystä työstään. Lisäksi hänen vastuuntuntonsa työstä ja materiaalin ja työvälineiden käytöstä lisääntyy ja hän oppii arvostamaan työn ja materiaalin laatua ja suhtautumaan arvioiden ja kriittisesti sekä omiin valintoihinsa että tarjolla oleviin virikkeisiin, tuotteisiin ja palveluihin. Opetus toteutetaan oppilaan kehitysvaihetta vastaavin aihepiirein ja projektein kokeillen, tutkien ja keksien. Käsityön opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja itsenäiseen työntekoon, kehittää luovuutta, esteettisiä, teknisiä ja psyykkis-motorisia kykyjä, ongelmanratkaisutaitoja sekä ymmärrystä teknologian arkipäivän ilmiöistä. Oppilasta johdatetaan tutustumaan suomalaiseen ja myös muiden kansojen käsityön kulttuuriperinteeseen. Seitsemännellä luokalla on yhteensä kolme pakollista kurssia käsityötä, joista kumpaakin, tekstiili- ja teknistä työtä, pyritään järjestämään yhtä paljon. Vuosiluokilla 8 ja 9 käsityö on valinnaisaine. Kursseja voi valita yhden tai useampia. Oppilas voi halutessaan valita molempienkin oppiaineiden kursseja. TEKSTIILITYÖ 7. luokka Tavoitteet Suunnitellessaan ja valmistaessaan tuotetta oppilas oppii käsityön perustiedot ja -taidot, joita tarvitaan jatko-opintoihin, työtehtäviin, harrastuksiin sekä jokapäiväisen elämän tarpeisiin. Tavoitteena on myös innostaa oppilasta tekemään käsitöitä vapaa-ajallaan. Syvennetään 1.-6. luokilla opittuja käsityötaitoja, jonka lisäksi oppilas omaksuu mielekkään ja myönteisen asenteen työntekoon oppii turvalliset ja tarkoituksenmukaiset työtavat 281/346

pystyy toteuttamaan tuotteen ymmärtäen käsityöprosessin kulun osaa suunnitella visuaalisesti ja teknisesti oman työnsä tavoitteena laadukas ja persoonallinen käsityötuote oppii käyttämään erilaisia työvälineitä, koneita ja laitteita kehittää materiaali-, väri- ja muototajua sekä teknistä ajattelukykyä totutetaan itseohjautuvuuteen kehittää yhteistyötaitojaan työskennellessään ryhmän jäsenenä harjaannuttaa dokumentointitaitojaan oppii arvostamaan käsityökulttuuria oppii lukemaan käsityöohjetta Keskeiset sisällöt Ompelu: ompelukoneen monipuolinen käyttö ja sen puhdistaminen saumurin käyttö joustavan materiaalin ompelu vaatetukseen liittyvää kaavoitusta, kuosittelun alkeita vartalon perusmitat, mittataulukko kaava-arkin käyttö erilaisia leikkuusuunnitelmia Neulonta: neuletiheys, neulemerkit, erilaisia neulepintoja Virkkaus: syvennetään aikaisemmin opittua Erikoistekniikoita mahdollisuuksien mukaan (esim. huovutus, kudonta, kankaanpainanta) Tekstiilitieto ja kuluttajakasvatus: tekokuidut kankaan rakenne, kudonnaisen ja neuloksen ero tekstiilien hoito-ohjemerkinnät kriittinen kuluttajuus muodin historiaa työväline- ja materiaalitietoa aihepiirien yhteydessä 282/346

Arviointi Oppilaan töiden ja tulosten jatkuva arviointi on oleellinen osa työprosessia. Arviointi sisältää visuaalisen ja teknisen suunnittelun, työn valmistusprosessin, työn laadun sekä oppilaan itsearvioinnin niin työn edistyessä kuin lopputulostenkin arvioinnissa. Opintojen edetessä oppilaan oman suunnittelun osuus lisääntyy, ja arviointi painottuu tekniseen ja visuaaliseen suunnitteluun. Kaikilla kursseilla on numeroarviointi. Opetusjärjestelyt Kaikilla kursseilla opetusjärjestelynä on tekemällä oppiminen. Töihin liittyvää teoriatietoa opetetaan työn edistyessä, mutta myös ennen työn aloittamista. Valinnaiskurssit (8.-9. luokka) Oppilas voi valita 1-2 kurssia vuodessa omien mieltymystensä mukaisesti. Kaikki kurssit voivat sisältää alussa pienen, pakollisen harjoitustyön. Sen tarkoitus on opettaa kurssiin sisältyviä olennaisia asioita. TSV1 Miten pukeudun (8. luokka) Tavoitteena on luoda valmiudet suunnitella ja valmistaa omiin tarpeisiin sopivia helppotekoisia käyttövaatteita tai neuleasuja. Samalla pohditaan omaa tyyliä ja värimieltymyksiä ja mallien sopivuutta omalle vartalotyypille. Kurssilla pyritään kertaamaan seitsemännellä luokalla opittuja asioita oppien samalla uuttakin. Kurssin sisältö muodostuu oppilaiden tarpeiden ja toiveiden mukaisesti ottaen huomioon oppilaiden kyvyt ja vuodenaikojen vaihtelut. Kurssilla opitaan helppoja ja nopeita yksinkertaisten käyttövaatteiden valmistustapoja. Oppilas valmistaa itse suunnittelemansa asut tai asukokonaisuudet ommellen tai neuloen joko käsin tai koneella. Tehtävän työn malli voidaan hakea myös alan lehdistä ja toteuttaa ko. ohjetta noudattaen. Tavoitteena on myös, että oppilas pystyisi itsenäisesti ohjetta tulkiten tekemään työtään. TSV2 Kodin käyttö- ja sisustustekstiilit (8. luokka) 283/346

Tavoitteena on oppia suunnittelemaan ja valmistamaan kodin käyttö- ja sisustustekstiilejä. Kurssilla suunnitellaan käyttö- tai sisustustekstiilikokonaisuus ja toteutetaan siitä osa tai osia. Työt toteutetaan kangaspuilla kutoen, ommellen, kirjoen tai jotakin erikoistekniikkaa käyttäen, esim. huovutus, kankaanpaino, tilkkutyöt. Kurssilaisilla on ensisijainen kangaspuiden käyttöoikeus. TSV3 Vaatteita vaivatta (9. luokka) Tavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet käyttää ja hyödyntää kotisaumuria tehokkaasti. Kurssilla perehdytään saumurin monipuoliseen käyttöön ja perushuoltoon. Oppilas suunnittelee asukokonaisuuden, josta toteuttaa osan. Työt toteutetaan ommellen tai neuloen. Kurssilla painotetaan erityisesti saumurin monipuolisista käyttöä ompelutyötä tehdessä. Työn voi toteuttaa alan lehtiä hyödyntäen. Yksityiskohtiin voi myös käyttää kirjontaa tai jotakin muuta tekniikkaa. TSV4 Tilkkujen taikaa (9. luokka) Tavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet tilkkutöiden suunnitteluun ja valmistukseen sekä perehdyttää tilkkutyövälineiden käyttöön, materiaaleihin ja perustekniikkaan. Kurssilla tutustutaan eri tilkkutyötekniikoihin ja suunnitellaan oma kurssityö jotakin opittua tekniikkaa käyttäen. Tilkkutyö valmistetaan joko käsin tai ompelukoneella. 284/346

TEKNINEN TYÖ 7. luokka Tavoitteet Syvennetään 1.-6. luokilla opittuja käsityötaitoja, jonka lisäksi oppilas omaksuu mielekkään ja myönteisen asenteen työntekoon kehittää tiedonhankintataitojaan osaa turvalliset ja tarkoituksenmukaiset työtavat kehittää ongelmanratkaisukykyään ja suunnittelutaitojaan nykyaikaisin välinein osaa käyttää erilaisia työvälineitä, koneita ja laitteita ohjataan ja harjaannutetaan itseohjautuvuuteen kehittää yhteistyötaitoja työskennellessään ryhmän jäsenenä harjaannuttaa dokumentointitaitojaan osaa arvostaa käsityökulttuuria pystyy toteuttamaan tuotteen ymmärtäen käsityöprosessin kulun harjaannuttaa materiaali-, väri- ja muototajua sekä teknistä ajattelukykyään havaitsee teknologisten sovellutusten merkityksen jokapäiväisessä elämässä Oppilasta kannustetaan ratkaisemaan teknisiä ongelmia omaperäisesti Keskeiset sisällöt Suunnittelu ja dokumentointi: suunnittelutaitojen kehittäminen tekninen piirtäminen: piirtäminen, mittakaavat ja mahdolliset atk-sovellukset kuvat, piirrokset ja raportit Materiaalituntemus: eri materiaalien tunteminen ja ominaisuuksien hyödyntäminen eri materiaalien vaikutus työmenetelmiin puu-, metalli- ja muovitöissä materiaaleihin ja työaineisiin liittyvät työturvallisuusohjeet Työturvallisuussäädökset (Käsityön työturvallisuusopas 2004) työtilaan liittyvät turvallisuustekijät ja säännöt turvallisen työskentelyn oppiminen eri työmenetelmissä erilaisilla työvälineillä ja työstökoneilla suojavälineiden käyttö 285/346

Liitostekniikat: eri materiaalien yhdistäminen Puutekniikan perusteet: mittaaminen ja merkitseminen, liimaus, pinnankäsittely käsityövälineet: työkoneet Käsityön työturvallisuusoppaan 2004 mukaan: vannesaha, oikohöylä, tasohöylä, porakoneet, talttaporakone, sorvi, hiomakoneet Metallitekniikan perusteet: mittaaminen ja merkitseminen käsityövälineet: työkoneet Käsityön turvallisuusoppaan 2004 mukaan: porakoneet, konesahaus, hitsaus eri menetelmin, nestekaasulaitteet, kaarisakset, kulmahiomakone, penkkihiomakone, liimaus, kulmauskone, vipuleikkuri Muovitekniikan perusteet: käsityövälineet: muovisärmäin, kuumailmapuhallin poraus, liimaus, hionta, kiillotus, taivutus Kone- ja sähkötekniikan ja elektroniikan perusteet: moottorit, piirilevyn valmistus, komponenttisymbolit, juottojärjestys ja toimivan laitteen rakentaminen, kotelointi, suureet: virta, jännite, teho, resistanssi, sähköturvallisuus ja kodin luvalliset sähkökytkennät elektroniikan tavallisimpien komponenttien tunnistaminen, ominaisuudet ja käyttötarkoitukset mekaanisten laitteiden huolto ja korjaaminen teknologia, omaperäiset ratkaisut ja ongelmakeskeinen lähestymistapa Kestävä kehitys: vahvistetaan vastuullista kulutuskäyttäytymistä, tuotteen elinkaaren ymmärtämistä ja jäännösmateriaalien ja -aineiden kierrättämistä Tietotekniikan käyttäminen apuna opetuksessa: oppilas osaa hankkia ja soveltaa tietoa käsiteltävään aiheeseen Aihekokonaisuuksien toteutuminen Teknisen työn opetuksessa pyritään siihen, että oppilas saa elämässään hyödyllisiä tietoja ja taitoja, jotka auttavat häntä ammatinvalinnassa ja kodin päivittäisten tehtävien hoidossa, sekä antavat iloa jokapäiväiseen elämään. Itsenäisessä ja ryhmätyöskentelyssä työpaikan siisteydestä ja yleisestä 286/346

järjestyksestä huolehtiminen kuuluu jokaisen oppilaan vastuu alueeseen. Opetukseen voidaan sisällyttää myös muita sellaisia asioita, jotka kulloinkin katsotaan sopivan senhetkiseen teemaan. Arviointi Oppilaan edistymistä arvioidaan yhdessä oppilaan kanssa kunkin jakson lopussa. Arvioinnissa pyritään kannustamaan ja tukemaan oppilaan edistymistä. Arvioinnissa painotetaan positiivista asennoitumista ja omaaloitteisuutta. Valinnaiskurssit TNV 1-3 (8. luokka) TNV 5-7 (9. luokka) Tavoitteet Syvennetään aiemmin opittua kultakin aihealueelta. Sisällöt Puutyö Syvennetään aiemmin opittua. Perehdytään mitoitukseen ja materiaali valintaan. Pinnankäsittelyä. Suunnitellaan ja mitoitetaan oma työ (esim. huonekalu tai soitin). Työturvallisuus. Metallityö Syvennetään aiemmin opittua. Levytyöt. Putkentaivuttaminen. Metallien lämpökäsittely. Perehdytään metallisorvaukseen. Opetetaan polttoleikkaus. Opetetaan puikkohitsaus. Opetetaan tig-hitsaus. 287/346

Pinnankäsittelyä. Suunnitellaan ja mitoitetaan oma työ. Työturvallisuus. Kone- ja sähköoppi sekä elektroniikka Moottoreiden toiminnan tarkastelua. Pienimuotoisia "jokamiehen" korjaus- ja huoltotöitä. Luvallisia "jokamiehen" sähkötöitä. Opetetaan sähköpiirustusten tulkintaa. Valmistetaan elektronisia laitteita. Piirilevyn valmistus valokuvausmenetelmällä. Työturvallisuus. Opetusjärjestelyt Työskentely on itsenäistä tai ryhmätyöskentelyä. Arviointi Oppilaan edistymistä arvioidaan yhdessä oppilaan kanssa kunkin jakson lopussa. Arvioinnissa pyritään kannustamaan ja tukemaan oppilaan edistymistä. Arvioinnissa painotetaan positiivista asennoitumista ja omaaloitteisuutta. Päättöarviointi Kriteerit ovat määritelty valtakunnallisesti arvosanalle 8. Visuaalinen ja tekninen suunnittelu Oppilas havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa 288/346

osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista. Valmistaminen Oppilas työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty, ekologinen ja esteettinen osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian käsitteitä, järjestelmiä ja niiden sovelluksia osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa. Itsearviointi ja prosessin pohdinta Oppilas kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan. 289/346

7.20 LIIKUNTA Liikunnan opetuksen päämääränä on antaa oppilaille sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia. Joiden pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa. Tämä edellyttää yksilöllisten kehittymismahdollisuuksien huomioon ottamista osana ryhmäopetusta. Liikunnanopetuksen tehtävänä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Liikunnan opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan fyysinen ja motorinen kehitys, terveydentila ja mahdolliset rajoitukset. Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti omaehtoista harrastuneisuutta. Liikunnan opetuksessa korostetaan vastuullisuutta, reilua peliä sekä turvallisuutta. Opetus pohjautuu kansalliseen liikuntaperinteeseen, jonka lisäksi tutustutaan kansainväliseen liikuntakulttuuriin. Liikunnan opetuksen tehtävänä on myös opastaa käyttäytymään turvallisesti liikenteessä. Opetuksessa otetaan huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset olosuhteet sekä lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet sekä resurssit. Liikunnanopetuksen keskeisinä aihekokonaisuuksina ovat kaikilla luokkaasteilla ihmisenä kasvaminen (AK1) sekä turvallisuus (AK6). Opetusjärjestelyt Liikunnan opetuksessa sovelletaan seuraavia opetusmenetelmiä: ryhmätyöskentely, opettajajohtoinen opetus, parityöskentely ja yhteistoiminnallinen oppiminen. Lisäksi taitavia oppilaita käytetään 290/346

tarvittaessa apuopettajina. Harvinaisempien lajien opetuksessa käytetään apuna paikallisia urheiluseuroja. Opetusmenetelmää valittaessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että opetus tapahtuisi turvallisessa ja kannustavassa ilmapiirissä. Se, mikä opetustapa valitaan määräytyy opetettavan liikuntamuodon, olosuhteiden, oppilaiden taitojen, kypsyyden (käyttäytyminen) ja määrän mukaan. Arviointi Arvosana muodostuu seuraavasti: aktiivinen näyttö (40%), fyysinen kunto (30 %) ja liikuntataidot (30 %). Aktiivinen näyttö sisältää tuntiaktiivisuuden, luvattomat poissaolot, myöhästelyt, oikeat varusteet ja liikunnan reilunpelinhengessä. Koulun edustustehtäviin ja liikuntaesityksiin osallistuminen vaikuttaa myönteisesti kurssien arvosanaan. Opetus vuosiluokittain 7. luokka Tavoitteet Oppilas kokee liikunnan myönteisenä, mikä mahdollistaa liikunnallisen elämäntavan omaksumisen AK1 kehittää edelleen motorisia perustaitojaan sekä fyysistä kuntoaan ja syventää liikunnan lajitaitojaan oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen oman terveyden ylläpitämisessä sekä tarkkailemaan ja kehittämään omaa toimintakykyään ja hyvinvointiaan AK1 kehittää uimataitoaan sekä vedestä pelastamisen taitoja AK6 osaa liikkua turvallisesti ja pukeutuu asianmukaisesti erilaisiin liikuntatilanteisiin AK6 jatkaa jo alakoulussa omaksumaansa henkilökohtaisen hygienian hoitoa osaa liikuntaharjoitusten yhteydessä työskennellä vastuullisesti ja toiset huomioiden AK1 osaa toimia yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaisesti ymmärtää liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä 291/346

tutustuu liikunnan harrastusmahdollisuuksiin Sisällöt perusliikuntaa, kuten yleisurheilun juoksuja, hyppyjä ja heittoja perusvoimistelua, telinevoimistelua ja välinevoimistelua musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tansseja palloilua ja mailapelejä mahdollisuuksien mukaan luontoliikuntaa, kuten suunnistusta ja retkeilyä AK5 uintia ja vedestä pelastamista AK6 talviliikuntaa, kuten luistelua ja jääpelejä, hiihtoa sekä muita talviliikuntamuotoja mahdollisuuksien mukaan lihaskuntoharjoittelua ja lihashuoltoa fyysisen kunnon kehittymisen seurantaa ja liikuntatietoutta AK1 johonkin uuteen liikuntalajiin tutustumista mahdollisuuksien mukaan 8. luokka Tavoitteet Oppilas kokee liikunnan myönteisenä, mikä mahdollistaa liikunnallisen elämäntavan omaksumisen AK1 kehittää edelleen motorisia perustaitojaan sekä fyysistä kuntoaan ja syventää liikunnan lajitaitojaan oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen oman terveyden ylläpitämisessä sekä tarkkailemaan ja kehittämään oma toimintakykyään ja hyvinvointiaan AK1 kehittää uimataitoaan sekä vedestä pelastamisen taitoja AK6 osaa liikkua turvallisesti ja pukeutuu asianmukaisesti erilaisiin liikuntatilanteisiin ja huolehtii hygieniastaan osaa liikuntaharjoitusten yhteydessä työskennellä vastuullisesti ja toiset huomioiden AK1 osaa toimia yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaisesti AK1 ymmärtää liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä AK1 tutustuu liikunnan harrastusmahdollisuuksiin ja harrastusympäristöihin 292/346

Sisällöt perusliikuntaa, kuten yleisurheilun juoksuja, hyppyjä ja heittoja perusvoimistelua, telinevoimistelua ja välinevoimistelua musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tansseja palloilua ja mailapelejä mahdollisuuksien mukaan luontoliikuntaa, kuten suunnistusta ja retkeilyä AK5 uintia ja vedestä pelastamista AK6 talviliikuntaa, kuten luistelua ja jääpelejä, hiihtoa sekä muita talviliikuntamuotoja lihaskuntoharjoittelua ja lihashuoltoa fyysisen kunnon kehittymisen seurantaa ja liikuntatietoutta AK1 johonkin uuteen liikuntalajiin tutustumista 9. luokka Tavoitteet Oppilas kokee liikunnan myönteisenä, mikä mahdollistaa liikunnallisen elämäntavan omaksumisen AK1 syventää motorisia perustaitojaan sekä fyysistä kuntoaan ja liikunnan lajitaitojaan ymmärtää liikunnan merkityksen oman terveyden ylläpitämisessä sekä osaa tarkkailla ja kehittää omaa toimintakykyään ja hyvinvointiaan AK1 syventää uimataitoaan sekä vedestä pelastamisen taitoja AK6 osaa liikkua turvallisesti ja pukeutuu asianmukaisesti erilaisiin liikuntatilanteisiin ja huolehtii hygieniastaan osaa liikuntaharjoitusten yhteydessä työskennellä vastuullisesti ja toiset huomioiden osaa toimia yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaisesti AK1 ymmärtää liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä AK1 tutustuu liikunnan harrastusympäristöihin ja osaa etsiä tietoa liikunnan harrastamismahdollisuuksista Sisällöt 293/346

perusliikuntaa, kuten yleisurheilun juoksuja, hyppyjä ja heittoja perusvoimistelua, telinevoimistelua ja välinevoimistelua musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tansseja palloilua ja mailapelejä mahdollisuuksien mukaan luontoliikuntaa, kuten suunnistusta ja retkeilyä AK5 uintia ja vedestä pelastamista AK6 talviliikuntaa, kuten luistelua ja jääpelejä, hiihtoa sekä muita talviliikuntamuotoja lihaskuntoharjoittelua mm. tutustumista kuntosalityöskentelyyn ja lihashuoltoon fyysisen kunnon kehittymisen seurantaa ja liikuntatietoutta AK1 uusiin lajeihin tutustumista mahdollisuuksien mukaan Valinnaiskurssit Tavoitteet Tavoitteena on, että oppilas kokee liikunnan hauskana ja virkistävänä "välipalana", joka tuo oman piristyksensä muuten ehkä niin teoria- ja istumapainotteiseen koulupäivään. Valinnaiskurssit tarjoavat myös hyvän mahdollisuuden tutustua uusiin ja hieman harvinaisempiin lajeihin sekä syventyä eri lajien teknisiin ja taktisiin hienouksiin. Opetusjärjestelyt Liikunnan opetuksessa sovelletaan seuraavia opetusmenetelmiä: ryhmätyöskentely, opettajajohtoinen opetus, parityöskentely ja yhteistoiminnallinen oppiminen. Lisäksi taitavia oppilaita käytetään tarvittaessa apuopettajina. Harvinaisempien lajien opetuksessa käytetään apuna paikallisia urheiluseuroja. Arviointi Arvosana muodostuu seuraavasti: aktiivinen näyttö (70 %), liikuntataidot (20 %) ja fyysinen kunto (10 %). 294/346

7. luokka LTV1 Palloilu- ja ilmaisuliikuntakurssi (tytöt) Sisällöt Tutustutaan eri pallopelien perustaktiikoihin ja -tekniikoihin. Esimerkiksi: tennis, sulkapallo, salibandy, pingis, golf, keilailu ilmaisuliikunta LPV1 Palloilukurssi (pojat) Tutustutaan eri pallopelien perustaktiikoihin ja -tekniikoihin. Esimerkiksi: salibandy, käsipallo, jalkapallo, koripallo, jääkiekko sulkapallo, pingis, tennis, golf, keilailu 8. luokka LTV2 Vauhtia-luovuutta (tytöt) Kurssilla tutustutaan vieraampiin liikuntalajeihin ja kehitetään tuttujen lajien taitoja. Esimerkiksi: mailapelit (tennis, sulkapallo, pingis) miekkailu, seinäkiipeily LPV2 Elämyksiä, jännitystä ja kuntoa (pojat) Kurssilla tutustutaan hieman oudompiin lajeihin unohtamatta kuitenkaan pallopelejä. 295/346

Esimerkiksi: seinäkiipeily, jousiammunta, miekkailu, golf, keilailu käsipallo, lippupallo, ultimate tennis, pingis LPV3 Palloilun pelikurssi (pojat) Kurssilla tutustutaan syvemmin eri pallopelien taktiikoihin ja -tekniikoihin. Esimerkiksi: joukkuepelit (jalkapallo, käsipallo, salibandy, koripallo, jääkiekko,lacrosse) mailapelit (tennis, sulkapallo, pingis, golf) keilailu 9. Luokka LTV3 Seikkailukurssi (tytöt) Kurssin aikana tutustutaan retkeilyyn ja luonnossa liikkumiseen. Harjoitellaan oman kunto-ohjelman tekemistä ja toteuttamista. Esimerkiksi: pienoisvaellus, maastopyöräily, seinäkiipeily, jousiammunta kuntosalityöskentely oman kunto-ohjelman laatiminen LPV4 Palloilun pelikurssi (pojat) Kurssilla keskitytään parantamaan oppilaan pelinäkemystä ja taitoja eri palloilulajeissa. Kurssilla voidaan myös käydä tutustumassa esim.miekkailuun,seinäkiipeilyyn ja jousiammuntaan ryhmän niin halutessa. Esimerkiksi: sisä/jalkapallo salibandy 296/346

sulkapallo koripallo käsipallo lacrosse ultimate LPV5 Kuntoa vauhdikkaasti (pojat) Kurssilla kohotetaan oppilaiden kuntoa pelaamalla eri pallopelejä ja kuntosalityöskentelyllä. Kurssilla voidaan myös käydä tutustumassa esim. miekkailuun, seinäkiipeilyyn ja jousiammuntaan ryhmän niin halutessa. Esimerkiksi: joukkuepelit mailapelit miekkailu, seinäkiipeily, jousiammunta kuntosalityöskentely Päättöarviointi Päättöarvosana perustuu oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa (vuosiluokilla 8.-9.). Kriteerit ovat määritelty valtakunnallisesti arvosanalle 8. Oppilas osaa ydintaidot juoksuissa, hypyissä ja heitoissa osaa voimistelun, välinevoimistelun ja telinevoimistelun liikkeitä osoittaa toiminnassaan ymmärtävänsä rytmin merkityksen liikunnassa ja tanssissa osaa yleisimpien pallopelien perusteet ja pelaa niitä sovittujen sääntöjen mukaan osaa suunnistaa karttaa ja kompassia apuna käyttäen sekä tietää jokamiehen oikeuksista ja velvollisuuksista osaa luistella sujuvasti hallitsee hiihdon harrastamiseen tarvittavat perustekniikat 297/346

hallitsee uimataidon sekä osaa vesipelastamisen taitoja tuntee liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä osaa ylläpitää, arvioida ja kehittää toimintakykyään osoittaa oppimis- ja yrittämishalua koululiikunnassa, varustautuu liikuntatunnille asiallisesti ja huolehtii puhtaudestaan toimii vastuullisesti ja ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia, sääntöjä ja reilun pelin periaatetta. 298/346

7.21 KOTITALOUS Kotitalouden opetuksen tarkoituksena on kehittää arjen hallinnan edellyttämiä käytännön työtaitoja, yhteistyövalmiuksia ja tiedonhankintaa sekä niiden soveltamista arkielämän tilanteissa. Tehtävänä on ohjata oppilasta ottamaan vastuuta terveydestään, ihmissuhteistaan ja taloudestaan sekä lähiympäristön viihtyvyydestä ja turvallisuudesta. Kotitalouden opetuksen tulee perustua käytännön toimintaan ja ryhmässä toimimiseen sekä oppilaan omien lähtökohtien huomioon ottamiseen ja kokonaisvaltaisen kasvun tukemiseen. Oppiaineessa perehdytään moniin ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän elämän kannalta tärkeisiin kysymyksiin, jotka käsittelevät nuorta itseään, kotia ja perhettä sekä niiden yhteyksiä muuttuvaan yhteiskuntaan ja ympäristöön. Kotitalouden opetus tarjoaa mahdollisuuksia opetuksen eheyttämiseen ja yhteistyöhön muiden oppiaineiden kanssa ja soveltaa käytäntöön useiden eri alojen tietoa. Aihekokonaisuuksien toteutuminen Kotitalousopetuksessa tulee pyrkiä ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävään kehitykseen. Kotitalousopetuksen tavoitteena on arjen hallinta. Arjen hallintaa voidaan kuvata taidoiksi: käytännön työtaidot, tiedonhankinta- ja käsittelytaidot sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Edellä mainittuja taitoja arvostetaan, pidetään tärkeinä arjen hallinnan saavuttamiseksi ja niitä siis opetetaan ja arvioidaan. Hallinnan tasoja kuvataan kolmella tasolla: tiedän, taidan ja perustelen. "Ympäristö ja minä"- teemapäivien yhteydessä käsitellään myös "Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta" osiota ( ks. keskeiset sisällöt). 299/346

(lähde: Myllykangas M. 2002. Kohti pedagogista arviointiajattelua) Tavoitteet 7. luokka Oppilas oppii sujuvaan vuorovaikutukseen erilaisten ihmisten kanssa ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta pohtimaan kotitalouden arjen hallintaa ja sen yhteyksiä omiin valintoihinsa ja toimintaansa ruokatalouden hoidon, kodin puhtaanapidon ja oman asun hoidon perustaitoja soveltamaan ravitsemussuosituksia käytännön ruoanvalmistus- ja valintatilanteissa toimimaan harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana sekä tiedostamaan kulutukseen liittyviä ongelmia arvostamaan kansallista kulttuuria sekä kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden tuomia mahdollisuuksia Sisällöt 300/346

Perhe ja yhdessä eläminen yhteistyötaidot ja erilaisuuden hyväksyminen vuorovaikutustilanteissa tasa-arvo ja ajankäyttö perheessä sekä eri yhteisöissä arkipäivän hyvät tavat, tapakulttuuri ja kodin juhlat Ravitsemus ja ruokakulttuuri perusruoanvalmistusmenetelmät ravitsemussuositukset ja terveellinen ruoka ruoan laatu ja turvallisuus, huomioiden hygieeniset, ergonomiset ja turvalliset työtavat aterioiden suunnittelu ja erilaisia ruokailutilanteita suomalaisessa ruokakulttuurissa ruokakulttuurien muuttuminen Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet tuotteiden ja palvelujen hankinta ja käyttö kulutuksen ympäristövaikutukset oman rahankäytön suunnittelua Koti ja ympäristö asunnon ja tekstiilien hoitoa hygieeniset, ergonomiset ja turvalliset työtavat kotitalouden jätehuolto kotitalouskoneiden ja kodin laitteiden käyttöä Opetusjärjestelyt 301/346

Kotitalousopetuksessa sovelletaan tekemällä oppimista, pari- ja ryhmätyönä. Yhteistoiminnallisessa oppimisessa tarjoutuu oivallinen tilaisuus kehittää omia sosiaalisia taitojaan ja oppia ymmärtämään erilaisuutta. Kotona tehtävät käytännön tehtävät ovat töiden oppimisen kertaamisessa tärkeä osa opetusta. Oppilas saa lukuvuoden alussa oppikirjan, jonka voi lunastaa itselleen pakollisten kurssien päätteeksi. Tunneilla käytetään tarvittaessa tablettitietokoneita ja oppilaiden omia kännyköitä. Tehtävien tekemisessä voidaan myös käyttää Fronter-oppimisalustaa. Arviointi Arvioinnissa käytetään jatkuvan näytön periaatetta, itsearviointia ja kirjallisia kokeita. Kotona suoritettavat ruoanvalmistus- ja kodinhoitotehtävät vaikuttavat myös arviointiin. Kurssit arvioidaan numeroarvosanalla. Arviointi jaetaan seuraaviin osa-alueisiin: Käytännön työtaitojen arvioinnissa kiinnitetään huomiota käden taitoihin, suunnittelu- ja organisointitaitoihin, toimintaan liittyviin perusteltaviin ratkaisuihin, työturvallisuuteen ja harkitsevaan kuluttamiseen. Oppilaalle annetaan suullista palautetta etenkin kotitalousopetuksen viimeisessä jaksossa. 302/346

Yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen arvioinnissa kiinnitetään huomiota oppilaan omaan asenteeseen työtä ja ryhmänsä muita jäseniä kohtaan sekä neuvottelu- ja yhteistyötaitoihin. Tiedon hankinta- ja käsittelytaitojen arvioinnissa kiinnitetään huomiota oppilaan kykyyn hankkia, soveltaa ja käyttää eri tietolähteistä peräisin olevaa tietoa tehdessään kirjallisia yksilö- tai ryhmätöitä. Valinnaiskurssit KOV1- tai KOV2-kurssin suorittaminen on välttämätöntä muita valinnaisen kotitalouden kursseja varten. Kurssin voi suorittaa joko 8.:lla tai 9.:llä luokalla. Opetusjärjestelyt ks. 7. luokan opetussuunnitelma Arviointi Arvioinnissa käytetään jatkuvan näytön periaatetta. Arvosanaan vaikuttavat myös kotona suoritettavat ruoanvalmistus- ja kurssikohtaiset tehtävät sekä kurssiin mahdollisesti liittyvä esitelmä. KOV1 Mitäs safkaa syötäisiin??? Tavoitteet Ruoanvalmistuksen syventävä kurssi, joka kehittää ja monipuolistaa ruoanvalmistuksellista työskentelyrutiinia, näppäryyttä ja yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Sisällöt Opetuskerroilla valmistetaan järkevän ravitsemuksen edellyttämiä nykyaikaisia aterioita. Kurssiin kuuluu myös kotona suoritettavia 303/346

ruoanvalmistustehtäviä, oman ryhmän aterian suunnittelu ja toteutus sekä pieni esitelmä. KOV2 Interreilaajan ruokamatka Eurooppaan (8. luokka) Tavoitteet Perehdytään Euroopan maiden ruokakulttuureihin valmistaen eri maiden ruokia ja aterioita tiivistetyn teoriatiedon pohjalta. Opitaan ymmärtämään erilaisuutta ja monikulttuurisuutta. Sisällöt Opetuskerroilla tutustutaan oppilasesityksin ja lähdekirjallisuuden avulla Euroopan valtioiden gastronomiaan. Valmistetaan eri maiden tyypillisiä ateriakokonaisuuksia. Parityönä tehdään esitys jonkin käsiteltävän maan ruokakulttuurista. KOV3 Sultsinoita, sämpylöitä ja suklaatorttua (8. luokka) Tavoitteet Leipomisen syventävä kurssi, joka kehittää oppilaan kädentaitoa ja näppäryyttä erilaisista taikinoista valmistettujen leivonnaisten avulla. Sisällöt Opetuskerroilla valmistetaan erilaisia leivonnaisia perinnepiirakoista ruokaleipiin ja herkkuleivonnaisiin kerraten perusopetuksessa opitut taikinatyypit. Samalla syvennetään aiheeseen liittyviä teoriatietoja. Kurssin arvosanaan vaikuttaa kotona suoritettavat leivontatehtävät. KOV4 Vihreä keittiö (9. luokka) Tavoitteet Järkevän ravitsemuksen, kulutuksen ja ruoanvalmistuksen syventävä kurssi. Valmistetaan kasvispainotteisia, niukkarasvaisia ruokia ja leivonnaisia. 304/346

Sisällöt Opetuskerroilla valmistetaan nykyaikaisilla, työtä nopeuttavilla välineillä kasvispainotteisia aterioita ja leivonnaisia. Pieni esitelmä. KOV5 Syödäänkö puikoilla vai perinteisesti? (9. luokka) Tavoitteet Perehdytään kaukomaiden ruokakulttuureihin syöden. Tutustutaan kokeillen eksoottisiin ruoka-aineisiin sekä avarretaan tietämystä kaukomaiden ateriointitavoista ja tapakulttuurista. Sisällöt Opetuskerroilla tutustutaan luentojen ja lähdekirjallisuuden avulla kaukomaiden gastronomiaan. Toteutetaan eri maiden tyypillisiä aterioita ryhmätyönä valmistaen. Tehdään esitys parityönä jonkin käsiteltävän maan ruokakulttuurista. KOV6 Kansainvälistä leipomiskulttuuria (9. luokka) Tavoitteet Leipomisen syventävä kurssi. Opitaan valmistamaan eri maiden arki- ja juhlaleivonnaisia. Sisällöt Opetuskerroilla tutustutaan ja valmistetaan eri maiden tyypillisimpiä leivonnaisia. Kurssin arvosanaan vaikuttavat kotona suoritettavat leivontatehtävät. KOV7 Kodin juhlat (9. luokka) 305/346

Tavoitteet Tutustutaan suomalaiseen perhejuhlaperinteeseen. Valmistetaan juhlahetkiin soveltuvia aterioita ja leivonnaisia. Sisällöt Opetuskerroilla valmistetaan erilaisiin juhlatilaisuuksiin sopivia suolaisia ja makeita tarjottavia. Kurssilla valmistetaan 9. luokan ysigaala -juhlan tarjoilu, siksi kurssi arvioidaan vasta 5. jakson todistukseen riippumatta varsinaisen kurssin ajankohdasta. Tutustutaan myös käytös- ja tapakulttuurin aakkosiin. Päättöarviointi Kriteerit ovat määritelty valtakunnallisesti arvosanalle 8. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot Oppilas osaa noudattaa hyviä tapoja ja ottaa muut huomioon käyttäytymisellään sekä osaa toimia itsenäisesti ja ryhmässä tuntee kotitaloustyön suunnittelun, tasapuolisen työnjaon ja ajankäytön perusteita ja osaa soveltaa niitä oppimistilanteessa Käytännön työtaidot Oppilas tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia, tavallisimpia ruoanvalmistuksen menetelmiä ja osaa käyttää näitä hyväkseen ruoanvalmistuksessa osaa valmistaa ohjatusti suomalaisia perusruokia ja leivonnaisia ja koostaa ateriansa ravitsemussuositukset huomioon ottaen osaa käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja tavallisimpia kodinkoneita ja -välineitä turvallisesti osaa tulkita tekstiilien hoito-ohjeita ja hoitaa tavallisimpia tekstiilejä osaa tehdä kodin siivouksen perustehtäviä osaa toimia ympäristöä säästäen, valita tarkoituksenmukaisia pesu- ja puhdistusaineita sekä huolehtia kodin jätteiden peruslajittelusta Tiedonhankinta- ja käsittelytaidot 306/346

Oppilas osaa etsiä ja hyödyntää kotitalouden tietoja eri lähteistä, tulkita yleisimpiä tuote- ja pakkausmerkintöjä ja symboleja sekä pohtia erilaisen tiedon luotettavuutta osaa pääpiirteittäin kertoa mistä kotitalouksien menot koostuvat ja tehdä oman rahankäyttösuunnitelmansa tuntee tärkeimmät kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet 307/346

308/346

7.22 OPPILAANOHJAUS Peruskoulun oppilaanohjauksen tarkoituksena on tukea, auttaa ja ohjata oppilaita siten, että jokainen oppilas selviää mahdollisimman hyvin opiskelustaan peruskoulussa ja kykenee tekemään tarkoituksenmukaisia ja hänelle soveltuvia koulutusta ja uranvalintaa koskevia ratkaisuja. Yleistavoitteet Oppilaanohjauksen tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua ja opiskelutaitojen kehittymistä ja ohjata oppilasta ottamaan opiskelustaan vastuu auttaa oppilasta itsetuntemuksen ja itsearvioinnin kehittymisessä antaa tietoja koulutuksesta ja työelämästä kehittää oppilaan valmiuksia uravalintaratkaisujen tekemiseen virittää myönteinen asennoituminen jatko-opiskeluun ja työntekoon. Opetusmenetelmät (toteutus) Opinto-ohjaaja toimii yhteistyössä muiden opettajien ja oppilashuollon kanssa. Hän pitää yhteyksiä jatko-oppilaitoksiin, työelämään ja työvoimaviranomaisiin sekä huolehtii oppilaiden työelämään tutustuttamisesta sekä tutustumisesta toisen asteen ja korkea-asteen koulutukseen. Opintoohjaaja vastaa osaltaan tiedottamisesta oppilaille ja koteihin päin oppilaan siirtyessä kouluasteelta toiselle ja/tai tehdessä koulutusta koskevia valintoja (mm. valinnaisaineet). ryhmäohjaus (luokkatunnit ja suurryhmäopetus) pienryhmäohjaus henkilökohtainen ohjaus työelämään tutustuttaminen (TET ja muu yhteistyö yritysten kanssa) oppilaitosvierailut puolin ja toisin kodin ja koulun välinen yhteistyö Arviointi Oppilaanohjaus ei ole numerolla arvosteltava oppiaine, mutta oppilaanohjaukseen sisältyy myös opetuksellista ainesta ja kaikille oppilaille yhteiset kurssit arvioidaan asteikolla suoritettu/ ei suoritettu. Henkilökohtainen ohjaus 309/346

Luokkatuntien lisäksi on oppilailla mahdollisuus saada henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta uransuunnitteluun, oman opiskeluohjelman laatimiseen sekä kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa. Kysymyksiä käsitellään opiskelijoiden yksilöllisten kiinnostusten ja tarpeiden pohjalta. Luokkamuotoinen oppilaanohjaus 7. luokka: OPO1 Opiskelutaidot ja itsetuntemus Koulun toiminta ja opiskelu 7.-9. luokilla Opiskelutaidot Itsetuntemus Nuoruus elämänvaiheena Hyvät tavat Ajankäyttö ja harrastukset Valinnaisaineiden esittely ja valinta Työelämätietous 8. luokka: OPO2 Koulutusväylät ja ammattialat Oman opiskelun seuranta Opiskelutaidot Koulutus ja opiskelu Koulutusväylät Minä ja mahdollisuuteni, edellytykseni ja kiinnostukseni Työelämätietous Ammattialat 9. luokka: OPO3 Jatko-opintoihin ohjaus Koulutusvaihtoehtoihin tutustuminen (erityisesti espoolaiset mahdollisuudet) Erikoislukiot, muut lukiot, ammattioppilaitokset Oma jatkokoulutussuunnitelmani ja työskentely sen suuntaisesti Kaksiviikkoisen työelämään tutustumisen yhteydessä perustietoa työelämästä (integraatio HY,UE). Työelämästä raportointi Työhakemuksen ja ansioluettelon laatiminen Haastatteluun valmistautuminen Työvoimatoimiston palvelut Koehaku ja yhteishaku Alustava perehtyminen kansainvälisiin opiskelu- ja työmahdollisuuksiin. 310/346

7.23 MUUT KURSSIT MEV Metsässä ja retkitulilla (8. - 9. luokka) Kurssi toteutetaan matematiikan, kemian ja fysiikan integroituna valinnaiskurssina. Tavoitteet Kurssilla oppilaat tutustuvat metsämatematiikkaan ja soveltavat jo oppimiaan taitoja suorittamalla arviointia ja mittauksia metsässä. Palamisen kemiaa ja lämpöopin ilmiöitä tutkitaan nuotion ympärillä. Tehdään havaintoja ja mittauksia ympäristöstä. Tällöin on muutenkin mahdollisuus pohtia yhdessä vaikkapa ympäristökysymyksiä ja jokamiehen oikeuksia sekä huomata myös luonnon virkistävä vaikutus. Sisältö Keskeisenä sisältönä ovat erilaiset metsätaloustehtävät. Mitataan puiden pituutta ja läpimittaa, arvioidaan sekä yksittäisten puiden että metsikön kuutiosisältöä. Lasketaan mm. metsikön myyntihinta. Nuotiolla voi tutkia, mitkä eri tekijät vaikuttavat puun palamiseen, mistä räiskyminen johtuu, missä on nuotion kuumin kohta, mitä on tervas jne. Lisäksi tutustutaan erilaisiin metsäalan yrityksiin verkkosivustojen ja mahdollisuuksien mukaan Pääkaupunki Seudun Metsäpäivän aikana. Opetusjärjestelyt Kurssi toteutetaan syyslukukaudella kahden jakson aikana. Mittaukset ja havaintoja tehdään pääsääntöisesti esimerkiksi Nuuksiossa järjestettävänä maastopäivänä. Maastossa oppilaat työskentelevät pareittain. Kurssiin kuuluu myös joitakin pakollisia oppitunteja koululla. Mahdollisuuksien mukaan vieraillaan pääkaupunkiseudun Metsäpäivillä Tapiolassa. Ainakin yksi kurssipäivä on viikonloppuna. Lisäksi koululla tehdään mm. verkkotehtäviä. Lisäksi oppilas työstää annettujen ohjeiden mukaisesti, omatoimisesti laajan kirjallisen raportin omien havaintojen ja mittausten sekä lähdemateriaalin pohjalta. Raportti tehdään 311/346

tekstinkäsittelyohjelmalla. Oppilas perehtyy kurssin aikana matemaattisen tekstin kirjoittamiseen ja etsii kurssin tehtävät Opitin projektikansiosta. Valmiit työt toimitetaan sähköpostin liitetiedostona. Arviointi MEV-kurssia ei arvioida numerolla, vaan oppilas saa kurssista suoritusmerkinnän. Kurssin suoritusmerkinnän arvioinnissa otetaan huomioon kurssin aikana tehdyt työt, loppuraporttiin sekä oppilaan omatoimisuus, aktiivisuus ja johdonmukainen työskentely. Oppilas saa omasta loppuraportistaan henkilökohtaisen kirjallisen palautteen, jonka pohjalta hänen on mahdollisuus kehittää jatkossa kirjallista työskentelyään. Digikurssi Integroitu kurssi (VAT, AI) Kurssin keskeinen tavoite on yläluokkien opiskelutaitojen pohjustus. Sisältöinä ovat medialukutaito, tiedonhallintataidot, projektityöskentelyn vaiheet ja looginen ajattelu. Työvälineinä käytetään monipuolisesti erilaisia digitaalisia työvälineohjelmistoja sekä tietokoneella että ipadilla. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1 Arviointi opintojen aikana Perusopetuksessa arviointipalautetta tulee antaa oppilaalle ja hänen huoltajalleen opintojen aikana riittävästi ja monipuolisesti. Palautetta tulee antaa erityisesti oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä oppimisen alueista, joita on syytä kehittää. Arviointikäytännöt kirjataan koulun opetussuunnitelmaan. 312/346

Oppilaan opiskelumenestys arvioidaan vähintään kahdesti lukuvuodessa. Lukuvuoden päätteeksi annetaan lukuvuositodistus. Arviointipalautetta voidaan antaa välitodistuksin/jaksotodistuksin, erilaisin tiedottein, arviointikeskusteluissa ja muilla tavoilla. Vuosiluokilla 1-5 välitodistus voidaan korvata arviointikeskustelulla. Arviointikeskustelussa ovat mukana opettajan lisäksi oppilas ja/tai huoltaja, ja tällöin välitetään mahdollisimman monipuolisesti tietoa oppilaan opintojen etenemisestä ja koulunkäynnistä. Keskeiset arviointitulokset kirjataan ja säilytetään tarkoituksenmukaisesti. Arviointi koskee kaikkia tuntijaon mukaisesti opetettavia oppiaineita, kutakin erikseen. Poikkeuksen muodostaa oppilaanohjaus, johon osallistumisesta annetaan päättötodistukseen suoritusmerkintä. Vuosiluokilla 5 ja 6 arvioidaan maantieto ja biologia yhdellä arvosanalla, samoin fysiikka ja kemia yhdellä arvosanalla. Vuosiluokilla 7-9 arvioidaan biologia, maantieto, fysiikka, kemia, terveystieto, historia ja yhteiskuntaoppi jokainen erikseen. Vuosiluokilla 1-2 oppilaan arviointi on sanallista. Oppiaineissa edistymisen lisäksi arvioidaan käyttäytyminen ja työskentelytaidot. Vuosiluokalla 1 voidaan käyttää myös ns. taidon portaisiin pohjautuvaa kehitysarviointia ja sen mukaisia todistuksia. Vuosiluokilla 3-4 arvioidaan työskentelytaidot ja oppiaineessa edistyminen erikseen. Arvio on ensisijaisesti sanallista ja sitä voidaan täydentää numeroarviolla. Koulun opetussuunnitelmassa määritellään, missä laajuudessa täydentävää numeroarviota käytetään. Vuosiluokalta 5 alkaen käytetään ensisijaisesti numeroarviointia ja sitä voidaan täydentää sanallisella arviolla. Koulun opetussuunnitelmassa määritellään, missä laajuudessa täydentävää sanallista arviota käytetään. Vuosiluokalta 5 alkaen työskentelytaidot arvioidaan joko erikseen tai ne sisällytetään oppiaineissa edistymisen arviointiin. Käytäntö kuvataan koulun opetussuunnitelmassa. Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. 313/346

Vuosiluokilla 3-6 uutena alkavasta oppiaineesta ei tarvitse antaa arvosanaa välitodistuksessa. Oppilaalle ja huoltajalle on kuitenkin varauduttava muulla tavoin kuvaamaan opiskelun edistymistä kyseisessä oppiaineessa. Itsearviointitaitojen kehittymiseksi oppilasta tulee ohjata tarkastelemaan omaa oppimisprosessiaan sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan. Kun oppilas harjaantuu säätelemään toimintaansa ja tunnistamaan edistymistään, hänelle syntyy käsitys siitä, että hän voi vaikuttaa omaan oppimiseensa. Ohjaus, tuki ja säännöllinen palaute edistävät arviointitaitojen kehittymistä. Kukin koulu kirjaa oppilaan itsearviointia koskevat ratkaisut opetussuunnitelmaansa. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, jioden vaikeudet ovat lieviä ja joille ei ole tehty erityisen tuen päätöstä. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa ja oppilasta tulee auttaa tunnistamaan omat kehittymistarpeensa. Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Jos oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, että oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu yleiseen perusopetuksen opetussuunnitelmaan tai yksilöllistettyihin 314/346

oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan erityistä tukea koskevassa päätöksessä on päätetty. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain ja se on kaikilla vuosiluokilla sanallista. Arvioitavia toiminta-alueita ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Oppimista arvioitaessa tulee ottaa huomioon oppilaan vamman tai sairauden aiheuttamat esteet oppimiselle. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi Maahanmuuttajaoppilaiden eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito. Oppilas kykenee osoittamaan osaamisensa mahdollisista suomen kielen taitojen puutteista huolimatta, kun käytetään monipuolisia, joustavia ja tilanteeseen sovitettuja menettelytapoja. Tällaisia voivat olla esim. portfolioarviointi, sanakirjan käytön salliminen, kokeen kielellinen yksinkertaistaminen ja tarvittaessa kääntäminen, korvaavien suoritusten hyväksyminen, suullinen koe tai normaalia pitemmän suoritusajan myöntäminen. Maahanmuuttajaoppilaan arvioinnissa tulisi mahdollisimman pitkälle noudattaa samoja sanallisen ja numeroarvioinnin käytänteitä kuin muussakin oppilaan arvioinnissa. Perustelluista syistä sanallista arviointia voi kuitenkin käyttää koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia. Suomi toisena kielenä -opinnoissa edistymistä arvioidaan suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan riippumatta siitä miten opetus on järjestetty. Mikäli oppilas opiskelee sekä suomi toisena kielenä -oppitunneilla että äidinkielen ja kirjallisuuden oppitunneilla, oppilaan osaamista ja edistymistä arvioivat kyseiset opettajat yhdessä. Suomi toisena kielenä -oppimäärän arviointi kohdistuu oppilaan kielitaitoon, kulttuuritaitoihin ja kielenopiskelutaitoihin. Opintojen aikana kielitaito arvioidaan kielen eri osa-alueilla opetussuunnitelman perusteissa liitteenä olevan kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan. Arvioinnissa on otettava huomioon, että oppilaan kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin epätasainen. 315/346

Kulttuuritaitoja arvioitaessa otetaan huomioon, kuinka hyvin oppilas oppii tuntemaan suomalaisen yhteiskunnan tapoja ja ymmärtämään monikulttuurisuutta. Myös oppilaan kielenopiskelutaidot arvioidaan. Työskentelytaidot arvioidaan koulun käytänteiden mukaisesti. Päättöarviointi tapahtuu opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen kriteereiden mukaan. Maahanmuuttajien määräaikaiseen opetukseen siirretty oppilas arvioidaan koulun yleisopetuksen oppimäärän sekä henkilökohtaisessa oppimissuunnitelmassa määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa oppilaan edistyminen arvioidaan hänelle laaditun oppimissuunnitelman ja valmistavan opetuksen yleisten tavoitteiden suuntaisesti. Arvioinnissa hyödynnetään erityisesti oppilaan portfoliota ja arviointikeskusteluja. Perusopetukseen valmistavan opetuksen päätteeksi annetaan osallistumistodistus. Sen lisäksi oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa riittävästi muuta arviointipalautetta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen arviointi on sanallista. Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin tulee olla luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaa sekä oppilaan itsearviointia tukevaa. Arviointi on sanallista vuosiluokilla 1-4. Vuosiluokalta 5 alkaen voidaan jatkaa sanallista arviointia tai käyttää numeroarviointia joko pelkästään tai täydentäen sitä sanallisella arviolla. Työskentelytaidot ja oppiaineessa edistyminen arvioidaan erikseen vuosiluokilla 1-8. Lisäksi oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan muuta arviointipalautetta. Päättöarvioinnissa käytetään numeroarviointia ja arviointi perustuu päättöarvioinnin kriteereihin. Olarin koulun täsmennykset oppilaan arviointiin ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin löytyvät kunkin oppiaineen kohdalta. Oppilasarvioinnin tehtävä 316/346

Oppilasarvioinnin tehtävänä on edistää oppilaan kasvua sekä tukea opetuksen jatkuvaa uudistamista. Oppilaan tulee saada palautetta omasta edistymisestään, sosiaalisesta kasvustaan, opiskelutaidoistaan ja oppimistuloksistaan. Arvioinnin tulee tukea erityisesti oppilaan terveen itsetunnon kehittymistä ja realistisen käsityksen muotoutumista omista tiedoista ja taidoista sekä jatkuvan oppimisen merkityksestä. Arvioinnin tehtävänä on kannustaa oppilasta myönteisellä tavalla omien tavoitteiden asettamiseen, työskentelyn suunnitteluun ja itsenäisiin valintoihin. Lisäksi arviointi antaa tietoja jatko-oppilaitosten, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Kurssit ja niiden arviointi Peruskoulun kurssi käsittää keskimäärin 38 oppituntia. Sekä pakolliset että valinnaiset kurssit arvostellaan kurssien päätyttyä pääsääntöisesti arvosanoin 4-10. Valinnainen kurssi voidaan arvioida myös hyväksytty/hylättymerkinnällä. Päättöarvioinnissa annetaan numero seuraavista valinnaisaineista, jos oppilas on niissä tehnyt vähintään kaksi numeroarvosanalla arvioitua valinnaista kurssia: äidinkieli, englanti, matematiikka, kemia, musiikki, kuvataide, kotitalous, tekninen työ, tekstiilityö, liikunta, tietotekniikka. Mikäli oppilaan huoltaja pyytää, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa A2- tai B2- kielestä, numeroarvosana jätetään pois ja todistukseen laitetaan poisjätettyjen arvosanojen tilalle merkintä hyväksytty. Muista lyhyemmistä oppimääristä muodostuvaa koostetta ei katsota varsinaisen valinnaisaineen kaltaiseksi yhtenäiseksi oppimääräksi, vaikka oppilaan valitsemien oppimäärien yhteenlaskettu laajuus yltäisikin kahteen vuosiviikkotuntiin. Päättöarvioinnissa näistä valinnaisista oppimääristä annetaan hyväksytty/hylätty -merkintä. Jos näiden valinnaisten oppimäärien opiskelu katsotaan jonkin yhteisen aineen (ns. emoaine) syventäviksi tai soveltaviksi opinnoiksi tai se sisältää muutoin tämän yhteisen aineen opiskelua tukevaa oppiainesta, on tarkoituksenmukaista, että opettaja voi ottaa huomioon menestymisen valinnaiskurssilla harkitessaan yhteisen aineen päättöarvostelua. 317/346

Jos varsinaisen valinnaisaineen kursseja on arvioitu vain numeroin tai sekä numeroin että hyväksytty/hylätty-merkinnällä, päättöarvosana määräytyy numerosarjojen keskiarvon perusteella. Opetussuunnitelmassa määritellään, miten kukin kurssi arvostellaan. Käyttäytymisen arviointi Olarin koulun täsmennykset käyttäytymisen tavoitteisiin ja arviointiin Käyttäytymisen arvioinnissa lähtökohtana on hyvä käytös. Hyvä käytös on määritelty arvosanan 8 kohdalla tarkemmin. Oppilaalla joka yltää kiitettävään (9) tai erinomaiseen(10) käytökseen on hyvän käytöksen lisäksi vielä käytöksessään monia kyseisten arvosanojen piirteitä. Oppilas, joka saa käytöksestä arvosanaksi välttävän (6) tai heikon (5), otetaan oppilashuoltoryhmän tukitoimien piiriin. Arvosana 10 Oppilas on vastuuntuntoinen, oma-aloitteinen ja aktiivinen. Hän vaikuttaa positiivisesti työilmapiiriin. Oppilas suhtautuu avoimen asiallisesti auktoriteetteihin, on neuvotteluhaluinen ja ilmaisee rakentavasti mielipiteensä. Hän on auttamishaluinen ja luotettava. Arvosana 9 Oppilas on vastuullinen ja rakentava ryhmässä. Hän ylläpitää työrauhaa ja ympäristön siisteyttä. Oppilas on kohtelias, huolellinen, tunnollinen ja vastuuntuntoinen. Hän huolehtii omalta osaltaan koulun ja kodin välisestä tiedonkulusta. Oppilas noudattaa järjestyssääntöjä. Arvosana 8 Oppilaalla on asiallinen ja hyvä käytös. Hän antaa muille työrauhan ja hyväksyy ihmisten erilaisuutta. Oppilas pystyy yleensä hillitsemään itsensä ja kielenkäyttönsä. Hän noudattaa ohjeita ja ottaa muut ihmiset huomioon. Oppilas tervehtii, osaa kiittää ja pyytää anteeksi. Hän erottaa oikean ja väärän ja myöntää virheensä. Oppilas pystyy toimimaan ryhmän jäsenenä. Hän ei nimittele eikä kiusaa muita. Oppilas huolehtii yhteisestä ympäristöstä ja omista tavaroistaan. 318/346

Arvosana 7 Oppilas erottaa yleensä oikean ja väärän, mutta käyttäytyy joskus asiattomasti. Hän pyrkii noudattamaan parhaansa mukaan koulun sääntöjä, mutta ei aina kykene siihen. Oppilas saattaa joskus osallistua kiusaamiseen. Hänen huolellisuudessa on kehittämisen varaa. Arvosana 6 Oppilaan käytöksessä on joitakin seuraavista piirteistä: Oppilaan sosiaalisissa taidoissa on puutteita. Hän ei ota toisia huomioon eikä anna muille työrauhaa. Oppilas suhtautuu välinpitämättömästi yhteisiin sääntöihin. Hän ei osaa kunnioittaa toisen fyysistä koskemattomuutta ja lähtee helposti mukaan kiusaamiseen. Oppilas on saanut rangaistuksia ja hänellä on mahdollisesti aiheettomia poissaoloja. Oppilaan kielenkäyttö on sopimatonta. Hän ei kunnioita toisten omaisuutta ja on epärehellinen. Opettaja joutuu jatkuvasti pitämään oppilasta silmällä. Arvosana 5 Oppilaan käytöstä kuvaa yksi tai useampi seuraavista kohdista: Oppilaalla voi olla runsaasti luvattomia poissaoloja ja/tai rangaistuksia. Hän ei noudata ohjeita eikä sopimuksia. Oppilaan käytös on loukkaavaa ja suvaitsematonta. Hän kiusaa, harjoittaa henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Oppilaan kielenkäyttö on sopimatonta. Hänen käytöksensä on röyhkeää ja suvaitsematonta. Oppilas häiritsee oppitunteja jatkuvasti, hän lunttaa, väärentää tai varastaa. Oppilas harjoittaa ilkivaltaa, vahingontekoa tai aiheuttaa vaaraa muille. Hän on piittaamaton koulun sääntöjä ja muita ihmisiä kohtaan. 8.2 Päättöarviointi Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa. Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla kahdeksan ja 319/346

yhdeksän. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta ja monipuoliseen näyttöön perustuen. Jos yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta, arvioidaan oppilaan osaaminen kyseiseen oppiaineeseen laadittujen perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden mukaan. Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Oppilas saa arvosanan kahdeksan, mikäli hän osoittaa keskimäärin oppilaineiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteereiden saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteereiden tason ylittäminen. Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (arvosana 5), mikäli hän pystyy osoittamaan jossain määrin kriteerien edellyttämää osaamista. Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin kriteereihin. Toiminta-alueittain järjestettävään opetukseen osallistuvan oppilaan päättöarviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. OPINNOISSA ETENEMISEN PERIAATTEET OLARIN KOULUSSA Oppilas opiskelee normaalisti luokkamuotoisessa opetuksessa silloin, kun hän on jäänyt luokalleen. Hän saa samoin perustein erityisopetusta, kuin muutkin oppilaat. Oppimäärän suorittaminen 320/346

Oppiaineet arvioidaan pääsääntöisesti kursseittain. Oppilaalle ei voi jäädä todistukseen yhtään hylättyä kurssisuoritusta. Silloin kun oppilas on siirtynyt seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi edellisen vuosiluokan kursseja suorittamatta, tulee hänen suorittaa hylätyt kurssit. Hän voi suorittaa hylätyn kurssin opettajan kanssa sovitulla tavalla, kesällä järjestettävässä suorituksessa tai lukuvuoden aikana. Oppilaalle pyritään järjestämään tukiopetusta ja erityisopetusta. Oppilaan luokalle jättämisestä tai hänen siirtämisestään seuraavalle vuosiluokalle silloin kun hänellä on suorittamattomia kursseja päättää opettajain kokous kuultuaan ensin vanhempia. Erillisen kokeen oppiaineen suorittamiseksi voi järjestää aineenopettaja itsenäisesti. Toukokuun loppupuolella järjestetään yhteinen koetilaisuus niille oppilaille, joilla on suorittamattomia tai hylättyjä kursseja. Näitä kursseja on oikeus suorittaa myös kesällä järjestettävässä kokeiden suoritustilaisuudessa. 8.3 Todistukset Espoon kouluissa käytetään suomenkielisen opetuslautakunnan hyväksymiä todistuslomakkeita. Perusopetuksen aikana käytössä olevat todistukset ovat Lukuvuositodistus Välitodistus Erotodistus Oppilaalle tulee antaa lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Lukuvuoden aikana voidaan antaa lisäksi välitodistuksia. Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toisen kunnan kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuuttaan suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Jos oppilas muuttaa toiseen espoolaiskouluun, erotodistuksena käytetään oppilaan saamaa viimeisintä lukuvuosi- tai välitodistusta ja sen ohessa mahdollista muuta arviointipalautetta. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota. 321/346

Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, varustetaan numeroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllisen oppimäärän mukaan. Kun oppilaan opetus on järjestetty toiminta-alueittain, perustuu arviointi henkilökohtaisessa opetuksen järjestämisen suunnitelmassa määriteltyihin yksilöllisiin tavoitteisiin ja oppilaan edistymistä kuvataan todistuksissa toiminta-alueittain. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi Suomi toisena kielenä -oppimäärän arviointi merkitään väli- ja lukuvuositodistuksiin äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen yhteyteen suomi äidinkielenä -oppimäärän sijasta. Maahanmuuttajien määräaikaiseen opetukseen siirretylle oppilaalle annetaan koulun käyttämät väli- ja lukuvuositodistukset. Perusopetukseen valmistavan opetuksen päätteeksi oppilaalle annetaan osallistumistodistus. Todistukseen merkitään opiskellut oppiaineet, niiden laajuus ja opetuksen sisältö. Arviointi on sanallista. Kuusivuotiaiden valmistavassa opetuksessa käytetään lukuvuoden lopussa annettavaa esiopetuksen osallistumistodistusta, jossa on maininta valmistavasta opetuksesta. Maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen osallistumisesta annetaan lukuvuoden päättyessä erillinen todistus. Arviointia ei merkitä koulun väli- eikä lukuvuositodistuksiin. Perusopetuksen päättötodistus 322/346

Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset kaikissa numeroin arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä. Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useamassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, myös päättöarviointi voi näissä oppiaineissa olla sanallinen. Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös numeroarvostelua. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä (*) merkityt oppiaineet henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellyn yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi on sanallinen. Yhdeksännen luokanoppilaalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodistus, jossa oppilaan osaamisen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa. Olarin koulun todistukset: Oppilas saa jaksotodistuksen jokaisen jakson päätyttyä. Arviointi näkyy myös Wilmassa suorituksina. Yhdeksännen luokan oppilaat saavat tarvittaessa välitodistuksen kolmannen jakson päättyessä. Oppilas saa erotodistuksen erotessaan koulusta kesken perusopetuksen ja päättötodistuksen peruskoulun päättyessä. 9. TOIMINNAN ARVIOINTI JA JATKUVA KEHITTÄMINEN Opetussuunnitelman avulla sitoudutaan yhdessä pohdittuihin kasvatus- ja opetustyön peruslähtökohtiin. Opetussuunnitelma on prosessi, jossa arviointi, uusien tavoitteiden asettelu ja käytännön opetustoiminta seuraavat toisiaan. Prosessin lopputulos kirjataan opetussuunnitelmaan. Opetussuunnitelman arvioinnin lisäksi koulujen toimintaa kehitetään erilaisten itsearviointien kautta. Koulun itsearvioinnin tavoitteena on tunnistaa vahvuuksia ja parantamisalueita sekä antaa suuntaa koulun toiminnan kehittämiselle. 323/346

Kouluilla tulee olla pitkän aikavälin itsearviointisuunnitelma, joka kolmen vuoden aikana kattaa kaikki keskeiset koulun toiminnan alueet. Koulun itsearviointityö tulee organisoida jatkuvaksi toiminnaksi, jolle on nimetty vastuuhenkilö. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö antaa kouluille arvioinnin toteuttamista koskevia ohjeita. Organisaation kehittäminen Koulun toimintaa arvioidaan oppilaan, opettajan ja koulun kannalta. Opettajat luovat arviointitapoja opetus- ja kasvatustyönsä tueksi. Lisäksi rehtori käy opettajien kanssa kahdenkeskisiä kehittämiskeskusteluja. Arviointityö ohjaa koulun toimintaa ja tukee työyhteisön myönteistä ja avointa ilmapiiriä. Kouluyhteisö on organisoitu viideksi toiminnalliseksi ryhmäksi, joiden vetäjät muodostavat rehtorin ja apulaisrehtorin kanssa koulun toimintaa ohjaavan johtoryhmän. Ns. toimintaryhmät ovat arviointiryhmä, henkilöstöryhmä, opetussuunnitelmaryhmä/pedagoginen ryhmä ja oppilasasiain ryhmä. Jokainen opettaja kuuluu yhteen toimintaryhmään, ja henkilöstöryhmässä on myös edustaja koulun muista henkilöstöryhmistä. Sisäisen tiedonkulun nopeuttamiseksi normaalien opettajakokousten lisäksi järjestetään joka maanantai klo 12.15 ns. viikkoinfo. EfeCaf-arviointi kolmen vuoden syklillä 1. vaihe Faktatiedon kerääminen. Arvioinnissa kerätään vähintään tummennettujen mittareiden tulokset. Muita tuloksia kerätään tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Asiakastulokset: oppilaiden palaute koulun toiminnasta huoltajien tyytyväisyyttä koskevat tulokset yhteistyötä koskevat tulokset palaute vastaanottavilta oppilaitoksilta 324/346

alueellisen yhteistyön tulokset kansainvälisen toiminnan tulokset. Henkilöstötulokset: henkilöstökysely käydyt kehityskeskustelut sairauspoissaolotilastot kouluttautumistilastot. Yhteiskunnalliset tulokset: Tässä arvioidaan sellaista toimintaa, jossa koulu ottaa vastuuta tai osallistuu johonkin yhteiskunnalliseen hankkeeseen yli sen, mitä perustehtävä edellyttäisi. Tähän voi kuulua esimerkiksi seuraavanlaisia arviointikohteita: ekologisuuden erityisen merkittävä huomioon ottaminen koulun toiminnan järjestämisessä. koulun laajamittainen osallistuminen kotimaiseen tai kansainväliseen avustus- tai kummitoimintaan. Keskeiset suorituskykytulokset: oppilaiden hyvinvointia kuvaavat mittarit, kuten kouluterveyskyselyn tulokset, kiusaamistapausten määrä ja loppumaan saadut kiusaamistapaukset, väkivaltatapausten määrä sekä päihdetapausten seuranta kouluyhteisön ja oppilasryhmien yhteisöllisyyttä kuvaavat mittarit, kuten oppilaiden osallistumisjärjestelmät, oppilasryhmien toimivuus sekä oppimisympäristön turvallisuus oppilaiden oppimistuloksia ja sijoittumista kuvaavat mittarit, kuten oppilaiden oppimistulokset suhteessa oppilaiden lähtökohtiin ja 325/346

sosioekonomiseen taustaan, oppimistulosten valtakunnalliset arvioinnit suhteutettuna asuinalueen taustatietoihin sekä Espoon tai valtakunnalliseen keskiarvoon, oppilaat jotka eivät saavuta opetussuunnitelman tavoitteita, vaille päättötodistusta jääneet 9. luokkalaiset, hylättyjen (4) ja välttävien (5) arvosanojen määrä oppiaineittain ja luokka-asteittain, yleisheikkojen oppilaiden määrä (3 4 viitosta tai enemmän) sekä oppilaiden sijoittuminen jatko-opintoihin ja työelämään laadukkaan opetuksen edellytyksiä kuvaavat mittarit, kuten kelpoiset ja kelpoisuutta vailla olevat opettajat, ei-kelpoisten opettajien pitämät tunnit, kokonaan pitämättä jääneet tunnit sekä kokonaan tai suureksi osaksi ilman opettajaa pidetyt tunnit erityisopetuksen ja oppilashuollon laatua kuvaavat mittarit, kuten yleisopetukseen palautetut erityisoppilaat muun mahdollisen aineiston kerääminen toimintapuolen osioiden arviointia tukemaan, esim. organisaatiokaavio, kirjatut toimintaperiaatteet, prosessikuvaukset tms. 2. vaihe Toisessa vaiheessa pidetään kolme arviointi-istuntoa, joissa koulun toimintaa arvioidaan EfeCaf-menetelmällä. Kunkin istunnon alussa keskustellaan yhdessä EfeCaf-lomakkeiden väittämistä, eli pohditaan, miten eri käsitteet ymmärretään yhteisesti. Tämän jälkeen arvioijat keskustelevat pienryhmissä väittämistä pohjamateriaaliin (kerätty ensimmäisen vaiheen aikana) tukeutuen. Lopuksi kukin arvioija pisteyttää itsenäisesti eri osa-alueiden väittämät tärkeyden, nykytilan ja tavoitteiden perusteella. Arviointi-istuntojen sisällöt: 1. johtajuus, toimintaperiaatteet ja strategia, henkilöstö 2. tulokset: asiakastulokset, henkilöstötulokset, yhteiskunnalliset tulokset, keskeiset suorituskykytulokset 326/346

3. kumppanuudet ja resurssit, prosessit. Kun kaikki osa-alueet on arvioitu ja loppuraportti on saatu Efekolta, pidetään palauteistunto, jossa esitellään tulokset osa-alueittain sekä kymmenen nostettua parantamiskohdetta, keskustellaan tuloksista ja nousseista parantamisalueista, avataan keskustelemalla haluttuja parantamisalueita, valitaan oman koulun kannalta tärkeät priorisointikriteerit, nimetään EfeCafväittämiä konkreettisemmat parantamisprojektit sekä valitaan kehittämiskohteet. Kehityssuunnitelmaan voidaan tarvittaessa valita kohteita EfeCaf-arvioinnin ulkopuoleltakin. 3. vaihe Kehittämissuunnitelmien tekeminen valituille kehittämisprojekteille ja niiden toteutus. Arviointiraportin kirjoittaminen ja toimittaminen virastolle. Yhteenvedossa esitellään kolme koulun keskeisintä vahvuutta sekä kolmen keskeisimmän kehittämiskohteen suunnitelma ja toteutusvaihe raportoituna sekä annetaan palaute hallinnolle ja päätöksentekijöille. Loppuraportti hyväksytetään opettajakokouksessa ennen virastolle lähettämistä ja viedään tiedoksi koulun johtokunnalle. 10. TIETOSTRATEGIA Espoon opetustoimen tietostrategian oppilasta ja opettamista koskevat prosessit ja opetussuunnitelmatyö nivelletään toisiinsa. Tavoitteena on saada opetussuunnitelma ja tietostrategia toimivaan vuorovaikutukseen keskenään siten, että tieto- ja viestintätekniikka tukee luontevasti oppijan oppimisprosessia, opettajan työtä ja koulun toimintakulttuurin jatkuvaa kehitystä. Tässä hyödynnetään kaupungissa tehtävää tietoja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämistä, koulukirjastojen ja kirjastoyhteistyön kehittämistä sekä niihin liittyvää osaamista. Oppilaan tieto- ja viestintätekniikan osaamiseen sekä tiedonhallintataitoihin liittyvät tavoitteet ja sisällöt täsmennetään koulukohtaisissa 327/346

opetussuunnitelmissa, joissa päätetään opetuksen toteuttamisesta eri oppiaineiden ja/tai aihekokonaisuuksien yhteydessä. Tällöin hyödynnetään alla olevia nivelväleille 1-2, 3-6 ja 7-9 laadittuja tieto- ja viestintätekniikan taitotavoitteita sekä tiedonhallintataitojen ja kirjastonkäytön tavoitteita ja sisältöjä, joka on laadittu vuosiluokkapareittain (alakoulut) ja osaksi vuosiluokittain (yläkoulut). 10.1 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN TAITOTAVOITTEET Alla olevien tavoitteiden mukaiseen opetukseen siirrytään portaittain siten, että opiskelu koskee kaikkia vuosiluokkia viimeistään lukuvuoden 2006-2007 aikana. Tvt-taitotavoitteiden saavuttamiseksi kouluille toimitetaan tukimateriaalia. Kaikkien nivelvälien aikana oppilasta ohjataan kiinnittämään huomiota työskentelyergonomiaan liittyviin seikkoihin, mm. näppäimistön käyttöön ja hallintaan. Vuosiluokan 2 päättyessä Yleistavoitteet Oppilas tutustuu tieto- ja viestintätekniikan käytön perusasioihin ja opettelee oman tekstin ja kuvan tuottamista tutustuu ja opettelee verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin Nettietiketin mukaista käyttöä kehittää viestintävalmiuksiaan tietoteknisessä oppimisympäristössä Kirjoittaminen Oppilas osaa tuottaa tekstiä tietokoneella Digitaalinen kuva Oppilas osaa tuottaa kuvia piirto- tai kuvankäsittelyohjelmalla Sähköposti 328/346

Oppilas tutustuu sähköpostin käyttöön Verkko-oppimisympäristö Oppilas tutustuu ja opettelee verkko-oppimisympäristössä toimimista kehittää viestintävalmiuksiaan tietoteknisessä oppimisympäristössä Nettietiketti ja tekijänoikeudet Oppilas tutustuu ja opettelee Nettietiketin mukaista sähköpostin käyttöä opettelee Nettietiketin mukaista viestintää verkko-oppimisympäristössä Tiedonhankinta- ja -hallintataidot Oppilas opettelee yhdessä keskustellen painettujen ja sähköisten tekstien avaamista Vuosiluokan 6 päättyessä Yleistavoitteet Oppilas laajentaa tieto- ja viestintätekniikan osaamistaan käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa säännöllisesti ja monipuolisesti eri oppiaineissa opiskelun ja arvioinnin tukena syventää omaa osaamistaan koulun tarjoamien lisämahdollisuuksien mukaisesti Kirjoittaminen Oppilas osaa tuottaa ja tulostaa pienimuotoisen kirjoitelman, esitelmän, raportin tms. oppilastyön tekstinkäsittely- ja julkaisuohjelmalla osaa liittää tuotoksiinsa piirroksia, kuvia, taulukoita tai diagrammeja Digitaalinen kuva Oppilas tutustuu kuvanlukijan ja digitaalikameran sekä kuvankäsittelyohjelman käyttöön 329/346

osaa kuvan rajaamisen ja kuvakoon valinnan Digitaalinen ääni Oppilas tutustuu mahdollisuuksien mukaan äänen ja musiikin teknologiaan ja sovelluksiin sekä musiikin tietolähteisiin Internet-verkossa Digitaalinen julkaiseminen ja multimedia Oppilas tutustuu ja opettelee mahdollisuuksien mukaan julkaisugrafiikan ja multimedian tuottamista Internet, tietoverkot Oppilas tuntee tiedonhaun keinot ja osaa suhtautua kriittisesti löytämiinsä tietoihin Sähköposti Oppilas: osaa käyttää sähköpostia: lähettää, vastaanottaa ja vastaa saapuneeseen sähköpostiin Verkko-oppimisympäristö Oppilas osaa osallistua verkko-oppimisympäristössä tapahtuvaan keskusteluun osaa työskennellä verkko-oppimisympäristössä Nettietiketti ja tekijänoikeudet Oppilas tuntee Nettietiketin perussääntöjä ja ymmärtää sääntöjen tarkoituksen toimii asiallisesti hyödyntäessään sähköpostia ja Internetiä toimii asiallisesti työskennellessään verkko-oppimisympäristössä tietää tekijänoikeuksien perussääntöjä ja osaa toimia perussääntöjen mukaisesti Taulukot ja diagrammit Oppilas - osaa tuottaa pienimuotoisen taulukon ja diagrammin 330/346

Tiedonhankinta- ja -hallintataidot Oppilas - opettelee tiedonhankinnan ja -käytön prosessia ja oppii käyttämään monenlaisia lähteitä - tuntee tiedonhankinnan päävaiheet ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa myös sähköisistä lähteistä Vuosiluokan 9 päättyessä Yleistavoitteet Oppilas osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia ja käyttää niitä luontevasti, säännöllisesti ja monipuolisesti eri oppiaineissa, oppimisprojekteissa ja arvioinnissa syventää ja laajentaa omaa osaamistaan koulun tarjoamien lisämahdollisuuksien mukaisesti Kirjoittaminen Oppilas osaa käyttää sujuvasti tekstinkäsittely- ja julkaisuohjelmia erilaisten kirjoitelmien, esitelmien, raporttien ja julkaisujen kirjoittamiseen ja tuottamiseen osaa liittää tuotoksiinsa kuvia, taulukoita ja diagrammeja Digitaalinen kuva Oppilas osaa digitaalisten kuvien tuottamisen ja muokkaamisen sekä graafista suunnittelua Digitaalinen ääni Oppilas käyttää äänen ja musiikin teknologiaa ja sovelluksia sekä musiikin tietolähteitä Internetverkossa Digitaalinen julkaiseminen ja multimedia 331/346

Oppilas käyttää mahdollisuuksien mukaan julkaisugrafiikkaa ja multimedian keinoja Internet, tietoverkot Oppilas löytää sujuvasti tietoa erilaisista digitaalisista tietolähteistä osaa käyttää verkkosanakirjoja ja tietosanakirjoja osaa arvioida kriittisesti Internetiä tiedon lähteenä ja löytämiään tietoja Sähköposti Oppilas osaa käyttää sähköpostia ja hallitsee liitetiedostojen käytön Verkko-oppimisympäristö Oppilas: osaa osallistua verkko-oppimisympäristöissä tapahtuvaan keskusteluun ja työskentelyyn Nettietiketti ja tekijänoikeudet Oppilas tuntee Nettietiketin perussääntöjä ja ymmärtää sääntöjen tarkoituksen toimii asiallisesti hyödyntäessään sähköpostia ja Internetiä toimii asiallisesti työskennellessään verkko-oppimisympäristössä tietää tekijänoikeuksien perussääntöjä ja osaa toimia perussääntöjen mukaisesti Taulukot ja diagrammit Oppilas osaa käyttää taulukkolaskentasovelluksen perustoimintoja; taulukkoja, kaavoja ja lajitteluja sekä diagrammeja Tiedonhankinta- ja -hallintataidot Oppilas osaa tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä: tiedonhankinnan suunnittelua, lähteiden luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointia, muistiinpanojen tekemistä ja 332/346

yksinkertaisten lähdemerkintöjen tekoa, aineistojen valikointia, ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi. 10.2 TIEDONHALLINTATAITOJEN JA KIRJASTONKÄYTÖN OHJAUS Tiedonhallintataidoilla tarkoitetaan valmiutta etsiä, arvioida ja käyttää monipuolisesti sekä painettuja tiedonlähteitä että verkkosisältöjä ja muuta sähköistä aineistoa. Hyvin toimiva koulukirjasto tarjoaa oppilaalle mahdollisuuden tutustua ja päästä käsiksi järjestettyyn tietoon. Koulukirjaston tärkeimmät tehtävät ovat ohjata oppilasta kirjaston käyttötaidoissa ja tiedonhallintataitojen opiskelussa sekä tukea kirjallisuuden opetusta. Tavoitteena on, että oppilaasta kasvaa aktiivinen ja taitava koulukirjaston ja yleisten kirjastopalvelujen käyttäjä. Tiedonhallintataidot ovat tarpeen koulunkäynnin aikana kaikkien oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opiskelussa. Ne ovat oleellinen osa opiskelutottumuksia ja työskentelytaitoja myöhemminkin elämässä. Tiedonhallintataitojen opetuksessa opettajan arvokkaita yhteistyökumppaneita ovat tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijat ja mahdollisuuksien mukaan kirjastoalan koulutusta saaneet oman koulun tai yleisen kirjaston työntekijät. Tiedonhallintataitojen kokonaisvaltaiselle karttumiselle ovat edellytyksenä tieto- ja viestintätekniikan tekniset perustaidot, jotka koulu sijoittaa opetussuunnitelmaansa yhdessä tiedonhallintataitojen ja kirjastonkäytön ohjauksen kanssa omiin olosuhteisiinsa soveltuvalla tavalla. 1.-2. luokat Tavoitteet Oppilas -oppii ymmärtämään, kuinka kirjastossa toimitaan sekä kuinka kirjoja käsitellään ja lainataan -harjoittelee oman koulukirjastonsa käytänteitä -oppii valitsemaan itselleen sopivaa luettavaa koulukirjastosta -oppii etsimään tietoa ikätasolleen sopivista tietokirjoista ja muista lähteistä -tutustuu yleiseen kirjastoon Sisällöt 333/346

-Koulukirjastoon tutustuminen lukemisen ja tiedonhaun paikkana. -Kirjastokortin hankkiminen, sen vastuullinen käyttö, lainaaminen ja palautus. -Kirjan rakenteeseen tutustuminen: kannet, selkä, nimeke. -Aakkostamisen harjoittelu, kirjan paikka kirjastossa. -Tutustuminen yleiseen kirjastoon tai kirjastoautoon. -Kysymysten tekemisen harjoittelu: Mitä? Missä? Milloin? Miksi? -Tiedonhallinnan prosessin harjoittelua pienin askelin: mitä tiedän asiasta, mitä haluan tietää, mistä saan tietoa? -Tiedonhaku kirjoista, toden ja epätoden erottaminen tekstissä. -Käsitteiden määrittely ja niiden välisten suhteiden tutkiminen: mitä yhteistä, mitä eroa? -Tiedonlähteisiin tutustuminen: henkilöt, kirjat. 3.-4. luokat Tavoitteet Oppilas -oppii asiallisen ja myönteisen asenteen kirjaston käyttäjänä -oppii oman koulukirjastonsa käytänteet -tutustuu koulukirjaston aineiston luokitteluun -tutustuu tiedonhallinnan prosessin eri vaiheisiin -hankkii monipuolisia lukukokemuksia koulukirjastossa -harjoittelee yleisen kirjaston käyttöä ohjatusti Sisällöt -Koulukirjaston käytön harjoittelu opiskelun, lukemisen ja tiedonhaun paikkana -Koulukirjaston aineiston luokitteluun tutustuminen. -Itsenäinen lainaaminen ja palauttaminen. -Tietosanakirjan käytön harjoittelu, aakkosten hallinta. -Kirjan rakenteeseen tutustuminen: nimiösivu, sisällysluettelo. -Tiedonhallinnan prosessin harjoittelua: 1. Määrittele aihe/ongelma 2. Etsi ja nimeä tiedonlähteet 3. Valitse tarvitsemasi tieto 4. Järjestele tietoa 5. Esittele tuloksesi 6. Arvioi prosessia ja työtä. -Tiedonhaun harjoituksia eri lähteistä, itselle tarpeellisen tiedon löytäminen. -Pohtiva kysyminen: mitä kannattaa kysyä? 334/346

-Tiedon jäsentely: ala- ja yläkäsitteet, syy- ja seuraussuhteet. Tiedon soveltaminen omaan työhön. -Tiedonlähteiden käytön ja merkitsemisen harjoittelu. 5.-6. luokat Tavoitteet Oppilas -oppii vastuullisesti käyttämään yleistä kirjastoa ja koulukirjastoaan -oppii hyödyntämään koulukirjaston ja yleisen kirjaston luokitusta oppimistehtäviä tehdessään -omaksuu kysyvän ja tutkivan tavan opiskella -harjoittelee tiedonhallinnan prosessin vaiheita oppimistehtäviä tehdessään -harjoittelee lähdeviitteiden merkitsemistä ohjatusti -tutustuu kirjallisuuden eri lajeihin ja löytää oman tapansa harrastaa lukemista Sisällöt -Koulukirjaston ja yleisen kirjaston käytön harjoittelu opiskelun, lukemisen ja tiedonhaun paikkana. -Kirjan rakenteeseen tutustuminen: hakemisto, lähdeluettelo. -Koulukirjastoluokituksen (tieteenalojen luokitus) hyödyntäminen tiedonhaussa ja muun luettavan valinnassa. -Koulukirjaston monipuolinen ja itsenäinen käyttö. -Itsenäinen yleisen kirjaston käytön harjoittelu koulutyön tukena ja vapaaaikana. -Tiedonhallinnan prosessin harjoittelua: 1. Määrittele aihe/ongelma 2. Etsi ja nimeä tiedonlähteet 3. Valitse tiedosta tarvitsemasi 4. Järjestele tietoa 5. Esittele tuloksesi 6. Arvioi prosessia ja työtä. -Tiedonhaun harjoituksia internetissä. -Tiedon jäsentely: ala- ja yläkäsitteet, syy- ja seuraussuhteet. -Tiedonlähteiden monipuolinen käyttö, tekijänoikeudet, lähdeluettelo (viittaukset, nettietiketti). 7.-8. luokat Tavoitteet Oppilas -oppii käyttämään koulunsa kirjastoa ja yleistä kirjastoa 335/346

-ottaa vastuun lainaamastaan aineistosta, huolehtii siitä hyvin ja palauttaa sen ajoissa -oppii valitsemaan monesta lähteestä tehtävän kannalta tarkoituksenmukaiset tiedot -oppii valitsemaan itselleen sopivaa luettavaa -tutustuu kirjastojen verkkosivuihin -kertaa ohjatusti tiedonhallinnan prosessimallia Sisällöt (7. luokka) -Kirjan rakenne, kertausta: eri tapoja löytää tietoa kirjasta. -Harjoitellaan yleisen kirjaston palveluiden käyttöä: käsikirjasto, kaukolainat, varaaminen. -Yleisen kirjastoluokituksen käyttö tiedonhaun apuna. -Tiedonhallinnan prosessin sisäistäminen: 1. Määrittele aihe/ongelma 2. Etsi ja nimeä tiedonlähteet 3. Valitse tiedosta tarvitsemasi 4. Järjestele tietoa 5. Esittele tuloksesi 6. Arvioi prosessia ja työtä. -Tiedonhaun harjoituksia internetissä (tietokannat): sanahakujen harjoittelua, hakulausekkeiden tekoa. -Tiedon luotettavuuden arviointia: kuka on tuottanut tiedon? Miksi? Kenelle? -Tiedon jäsentely: ala- ja yläkäsitteet, syy- ja seuraussuhteet. -Työn julkaiseminen (raportti, tutkielma) -Tiedonlähteiden monipuolinen käyttö, tekijänoikeudet, lähdeluettelo (viittaukset, nettietiketti) Sisällöt (8. luokka) -Itsenäisen kirjastonkäytön harjoittelu. -Oman tiedontarpeen tunnistaminen ja itselle sopivan kirjallisuuden löytäminen varmentuu. -Kirja ja muut tiedonlähteet: vertailua ja valintojen harjoittelua. -Yleisen asiasanaston (verkossa) ja kirjastoluokituksen käyttö. -Tutustutaan Suomen kirjastojärjestelmään (www.kirjastot.fi). -Tutustutaan tiedon tallentamisen ja järjestämisen menetelmiin ja periaatteisiin (luettelointi, tietokanta). -Tiedonhallinnan prosessin käyttäminen omissa opiskelutehtävissä: 1. Määrittele aihe/ongelma 2. Etsi ja nimeä tiedonlähteet 3. Valitse tiedosta tarvitsemasi 4. Järjestele tietoa 5. Esittele tuloksesi 6. Arvioi prosessia ja työtä. -Tiedon luotettavuuden arviointia: kuka on tuottanut tiedon? Miksi? Kenelle? -Erilaiset tietokäsitykset ja niiden vaikutus lähdekritiikkiin. 336/346

-Täydellisen lähdeviittauksen tekeminen. -Tietolähteiden vertailu, aineistotietokannat, viitetietokannat. -Oppilas osaa kertoa tiedonhausta ja ratkaisuistaan työn kuluessa. 9. luokka Tavoitteet Oppilas -osaa etsiä itsenäisesti opiskelutilanteessa tarvitsemaansa lähdemateriaalia ja kaunokirjallisuutta -käyttää sujuvasti yleisen kirjaston tietopalveluja (esim. HelMet) -käyttää töissään tiedonhallinnan prosessimallia -oppii arvioimaan lähteiden luotettavuutta -oppii perustelemaan ja arvioimaan lähteiden käyttökelpoisuutta -osaa merkitä lähdeviitteet täsmällisesti Sisällöt -Kirjaston monipuolinen käyttö opiskelun tukena. -Tietokantojen käyttö, asiasanat, kirjastoluokitus. -Kirja ja muut tiedonlähteet: vertailua ja valintojen harjoittelua. -Kotimaisiin tietokantoihin tutustuminen. -Erilaiset kirjastot tutkielman tekijän apuna. -Tiedonhallinnan prosessin käyttäminen omissa opiskelutehtävissä: 1. Määrittele aihe/ongelma 2. Etsi ja nimeä tiedonlähteet 3. Valitse tiedosta tarvitsemasi 4. Järjestele tietoa 5. Esittele tuloksesi 6. Arvioi prosessia ja työtä. -Yleistä tietoa suomalaisesta kirjastojärjestelmästä. -Tiedonhaun menetelmien järkevä valinta, harjoituksia ja pohdintaa. -Erilaiset tietokäsitykset ja niiden vaikutus lähdekritiikkiin. -Täydellisen lähdeviittauksen tekeminen. -Oppilas osaa kertoa tiedonhausta ja ratkaisuistaan työn kuluessa Olarin koulun tietostrategia Tiedonhankinnan ja hallinnan taidot Tiedonhankinta ja tiedon käsitteleminen kuuluu oleellisena osana oppimiseen. Tiedonhallintataitojen opettaminen ja medialukutaidon kehittäminen on koulun ja koulukirjaston yhteinen tavoite 337/346

Tämän päivän koulukirjasto on ajanmukainen tietokeskus, jossa on kaunokirjallisuuden ja tietokirjojen lisäksi myös lehtiä ja CD-romppuja. Tällainen tietokeskus on koulun oppimiskeskus, joka on auki päivittäin ja jossa kirjasto-opettaja avustaa oppilaita tiedonhaussa. Koulukirjasto toteuttaa koulun opetussuunnitelmaa ja vahvistaa oppilaiden tiedonhallintataitoja. Se luo avoimen ja joustavan oppimisympäristön ja innostaa ja rohkaisee oppilaita lukemaan tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä mediaviestejä. Koulukirjasto toimii yhteistyössä yleisen kirjaston kanssa ja verkostoituu yleisen kirjaston ja toisten koulukirjastojen kanssa. Tiedonhallintataitojen opiskelussa yhteystyötä tekevät oppilas, aineenopettaja ja kirjasto-opettaja. Tiedonhallintataitojen opiskelun päämääränä on itseohjautuva, tiedonhakutaitoinen oppilas. Itseohjautuvuuden oppiminen on pitkä prosessi, jossa osapuolten tehtävät määritellään selkeästi: opettajan avustuksella oppilas asettaa itselleen oppimistehtävän, joka vastaa hänen kiinnostuksensa kohteita ja kehitystasoaan. Aineenopettaja on vastuussa tiedonhankintaprosessin ohjaamisesta. Kirjasto-opettaja ja aineenopettaja yhdessä avustavat oppilasta varmistamalla, että ajanmukaista aiheeseen liittyvää aineistoa on saatavilla. Tiedonhallintataitojen opetus on ohjausta monipuoliseen tietolähteiden käyttöön ja tämä oppimisprosessi on jatkumo alemmilta kouluasteilta ylemmille, joten hyvä lopputulos vaatii myös koulujen yhteissuunnittelua. Lisäksi hyvin varustettu koulukirjasto takaa opiskelijoille tasa-arvoisen aseman tiedon maailmassa ja pitää huolta myös perinteisempien tietolähteiden, kuten kirjojen ja lehtien lukutaidosta. Koulukirjasto on myös koulun kulttuurisen ja sosiaalisen elämän keskus. Olarin koulun ja lukion koulukirjasto toimii Espoon kaupungin koulukirjastojen mallikoulukirjastona. Kirjastossa on sekä lainausosasto että käsikirjasto ja lisäksi opiskelijoiden käytössä on kolme tietokonetta tiedonhakua varten. Kirjastossa on myös hiljaisen työskentelyn tila. Kirjasto-opiskelussa avustaa kaksi kirjasto-opettajaa, jotka opastavat kirjaston kokoelmien ja tiedonhaun apuvälineiden käytössä ja tekevät yhteistyötä aineopettajien kanssa. Lukuvuoden alussa koulun ja lukion aloittavat opetusryhmät tutustuvat omaan koulukirjastoon, sen luokitusjärjestelmään, 338/346

varaus- ja lainausjärjestelmään, käsikirjastoon sekä lehtikokoelmaan. Tässä yhteydessä järjestetään myös lyhyt kirjaston käytön ja tiedonhakutaitojen perehdytys. Perinteisen toiminnan ohella kirjastossa voidaan järjestää myös samanaikaisopetusta ja siellä on mahdollisuus tutkivaan oppimiseen. Kirjastoon arkistoidaan vuosikirjat, vuosikertomukset, Olkkarit yms. Kirjastossa oppilas opastetaan käyttäytymään tahdikkaasti, käsittelemään aineistoa huolellisesti, palauttamaan käyttämänsä materiaali paikoilleen sekä antamaan muille käyttäjille työrauhan. Oppilas voi esittää kirjastohenkilökunnalle toivomuksia kirjastoon hankittavasta aineistosta. Peruskoulun yläluokkien (7. 9.) aikana oppilas hankkii seuraavat perustaidot: Luokitusjärjestelmä Artikkeli ym. tietokantojen käytön hallinta Internet-pohjaisten perushakutaitojen hallinta Käsikirjaston hakuteostyyppinen käytön hallinta Tietoa tekijänoikeuksista Tiedon kriittinen arviointi (erityisesti 9. luokalla) Ympäristötietoisuus Koululla ja lukiolla on oma Espoo-strategian mukainen energiansäästösuunnitelma. Lukiossa toimii kerhomuotoinen kestävän kehityksen toimikunta, jossa toimimisesta oppilaat voivat myös saada kurssin (ks. integroivat kurssit). Toimikunnalla on useita pitkäaikaisia projekteja, esim. Täyttömäki monimuotoisemmaksi ja Säästä energiaa ja vettä. Lisäksi toimikunnalla on myös kertaluonteisia hankkeita. Tieto- ja viestintätekniikka opetuskäytössä Koululle ja lukiolle laaditussa tieto- ja viestintätekniikan strategiassa määritellään tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön pedagogiset tavoitteet. Lisäksi strategia linjaa laajemmin tieto- ja viestintätekniikan roolia koulun opetustyössä ja hallinnossa. 339/346

Eri oppiaineiden opetuksessa oppilaat käyttävät hyväkseen tieto- ja viestintätekniikkaa tiedon haussa, harjoitustöissä ja tiedon tuottamisessa eri projektien yhteydessä. Tieto- ja viestintätekniikan käyttöä erilaisissa opetustilanteissa esitellään tarkemmin ainekohtaisten opetussuunnitelmien yhteydessä. Kaikissa oppiaineissa voidaan hyödyntää WSOY:n Opitoppimisalustaa. 10.3. OLARIN KOULUN JA LUKION TVT-STRATEGIA 2014-2015 340/346

341/346

342/346

343/346

LIITE 1 344/346

Yleinen tuki Olarin koulussa Esimerkkejä yleisestä tuesta: vapaaehtoinen oppimissuunnitelma (valmis lomake) huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö apuvälineiden käyttö avustajapalvelut (käyttösuunnitelma tehdään OHR:ssa) eriyttäminen joustavat ryhmittelyt opettajien yhteistyö huomion kiinnittäminen kommunikaatioilmastoon ohjaus (= oppijan auttaminen takaisin opiskelutilaan) oppilaalle sopivat opiskelustrategiat oppilashuoltotyö eriyttävät oppimateriaalit eriyttävät kotitehtävät tarkoituksenmukaiset opetusmenetelmät samanaikaisopetus rinnakkaisopettajuus kodin ja koulun yhteistyö kerhotoiminta tukiopetus tukiopetuksen systematisointia laaja-alainen erityisopetus systemaattinen havainnointi systemaattinen seuranta systemaattinen havaintojen kirjaaminen hyvä oppilaan tuntemus havainnollistaminen oppiaineksen muuntelu oppimisympäristön optimointi luokan sisäinen vuorovaikutuskulttuuri kokeiden eriyttäminen läksyjen eriyttäminen läksykerho pedagoginen keskustelu oppilaan ja opettajan välillä 345/346

oppilaan ikätason huomioiminen erilaiset mahdollisuudet näyttää osaaminen kiusaamisen ehkäiseminen draaman hyödyntäminen tukimuotona koko koulun yhteiset projektit 346/346