Muisti ja käyttöliittymä Käytettävyyden psykologia syksy 2004
Skeemat ja mentaaliset mallit Skeema = aikaisempaan kokemukseen perustuva, yleistetty tiedon verkosto luennon skeema ravintolakäynnin skeema (skripti) Mentaalinen (sisäinen, mielikuva-) malli rikas tietorakenne, joka sisältää tietoa kuvaamansa kohteen rakenteesta ja toiminnasta konstruoidaan skeemojen perusteella käytön hetkellä? Mentaalinen simulaatio
ACT* -teoria ACT=Adaptive Control of Thought Declarative memory Application Production memory Storage Match Execution Retrieval Working memory Encoding Performances Anderson, J. R. (1983). The Architecture of Cognition. Cambridge, MA: Harvard University Press.
Tiedon muodot Deklaratiivinen muisti ( Tieto tiedostettavissa; ilmaistavissa oleva tieto) Propositiot, kuvat, sarjat. Opitaan ja unohdetaan nopeasti. Helppo muuttaa ja korjata.. Proseduraalinen muisti säännöt, prosessit ( Taito, taitotieto tiedostamatonta tietoa) esim. kielioppisäännöt, laskeminen, sosiaaliset interaktiot, polkupyörällä ajaminen, puhuminen...) Proseduraalinen muisti operoi aisti-informaatiolla ja työmuistissa olevalla deklaratiivisella tiedolla. Opitaan ja unohdetaan hitaasti. Virheelliset säännöt ja prosessit sitkeitä.
Propositionaalinen tieto Propositiot sisältävät merkityksen mutta eivät sanajärjestystä. Muistamme kielen (yleensä) propositioina.
Deklaratiivisen muistin muotoja 1) ATC*.n representaatiotyyppien jaottelu: Propositionaalinen tieto (säilyttää merkityksen, mutta ei lauserakennetta) Kuvat (säilyttää avaruudelliset suhteet) Sarjat (säilyttää sarjat mutta ei etäisyyksiä 1234...abc...) 2) E. Tulving (1972): Episodinen muisti (omat muistot, tapahtumamuisti, elämänkertamuisti) Useita skeemoja yhteen nivottuna paikka- ja aikakoodin perusteella. Kontekstuaalista muistia. Opittu asia sidottuna oppimistilanteeseen. Semanttinen muisti tosiasiat, käsitteet, merkitykset ja ideat ilman konteksia. Opittu asia ei sidoksissa oppimistilanteeseen (muistiin jää pelkkä invarianssi)
Episodinen vs. semanttinen muisti Episodic CharacteristicMemory Semantic Memory Source Sensation Comprehension Units Events Facts,Ideas Organization Temporal Conceptual Reference Self Universe Registration Experiential Symbolic Temporal Present Absent Affect More affect Less affect Vulnerability More chance of Less chance of disruption disruption Access Deliberate Automatic Queries Time? Place? What? Reports Remember Know Development Later in life Early in life Amnesia Affected Unaffected Tulving, E. (1972). Episodic and semantic memory. In E. Tulving and W. Donaldson (Eds.), Organization of Memory (pp. 381-403). New York: Academic Press.
Shneiderman: Syntactic-semantic model of HCI Action Object Action Object TASK Semantic COMPUTER Syntactic
Proseduraalisen muistin muotoja Motoriset taidot Kognitiiviset taidot Proseduraalinen muisti käyttää opittuja produktioita, jotka voidaan mallintaa JOS-NIIN lauseryhminä ja -luuppeina. Esimerkiksi: If the goal is to delete a desktop object, Then: Set a subgoal to find the icon representing the object Set a subgoal to select it Set a subgoal to drag it to the trash Set a subgoal to drop it. If the goal is to find an icon representing an object, Then: Move your eyes to the upper left of the screen Set a subgoal to scan for the object. Ja niin edelleen... Tehtäväanalyysi voidaan kirjoittaa produktioina. Esim. GOMS-menetelmä (Goals, Operators, Methods and Selection rules). Card, S.K., Moran, T.P., & Newell, A. (1983). The psychology of human-computer interaction. HIllsdale, NJ: Lawrence Erlbaum Associates.
Explisiittinen vs. implisiittinen muisti Eksplisiittinen muisti (tiedostettua) Muistiin palauttaminen (Recall) on hankalaa. Tunnistaminen (Recognition). Ihminen tunnistaa asioita pajon helpommin kuin pystyy palauttamaan mieleen. Implisiittinen muisti (tiedostamatonta) Aktivaation leviäminen. Vahvistuksen leviäminen. Automaattiset assosiaatiot (työkalu vasara
Tietoinen vs. tiedostamaton / kontrolloitu kontrolloimaton Proseduraalinen ja implisiittinen tieto on tiedostamatonta Työmuistissa oleva deklaratiivinen tieto on tietoista ja kontrolloitavissa. Suurin osa ihmisen toimintasarjoista on sekoitus automaattista ja kontrolloitua toimintaa. Automaattinen toiminta ei kuormita työmuistia (jotkut voivat piirtää tai kutoa luennolla ilman että se häiritsee lainkaan kuunteluun keskittymistä) Mitä useampi toiminto käyttöliittymässä vaatii oppimista tai kontrolloitua toimintaa, sitä hitaampi sitä on käyttää Ihmisen automaattisiin toimintoihin luottava järjestelmä voi olla poikkeustilanteissa altis virhesuorituksille (esim. lentäjät, ydinvoimaloiden valvojat). Tällaisten järjestelmien käyttäjien pitää oppia toimimaan nopeasti ja automatisoituneesti myös poikkeustilanteissa (simulaattorit),
Cognitive conscious and unconscious Property Conscious Unconscious Engaged by Novelty Emergencies Danger Repetition Expected events Safety Used in New circumstances Routine situations Can handle Decisions Nonbranching tasks Accepts Logical proportions Logic or inconsistencies Operates Sequentially Simultaneously Controls Volition Habits Capacity Tiny Huge Persists for Tenths of seconds Decades (lifelong) (Raskin, Jef: The Humane Interface - New Directions for Designing Interactive Systems. ACM Press, New York, 2000)
Muisti ja oppiminen Oppiminen (ulkoinen käyttäytyminen, behaviorismi) Oppiminen on prosessi, jossa kokemus aiheuttaa pitkäkestoisia muutoksia käyttäytymistaipumuksissa Muisti (musta laatikko jota mallinnetaan, kognitiivinen psykologia) Muisti on oppimisen taustalla oleva tallenne (jälki), joka on oppimisen taustalla)
Transferia Mahdollista aikaisemmin opitun tiedon käyttämisen uudessa tilanteessa Transferian käyttö on usein analogioiden käyttöä Usein tiedostamatonta käyttäjälle Mitä enemmän yhteisiä elementtejä vanhan ja uuden tilanteen välillä on sitä suurempi on myöskin trasferia Sekä positiivinen että negatiivinen asia
transfer Yhdenmukaiset toiminnot ja yksityiskohdat sovellusten eri versioiden ja erilaisten tuotteiden välillä johtaa laaja-alaiseen positiiviseen transferiaan Tämän seurauksena harjoitteluaika voi vähentyy kolmanneksen (Polson, 1987)
Virheet Cognitive stage Planning Storage Execution Primary error type Mistakes (planning failure) Lapses Slips (execution failure)