1. Johdon katsaus Vuonna 2006 Lääkehoidon kehittämiskeskus ROHTO laajensi toimintaansa määrällisesti, maantieteellisesti ja sisällöllisesti. Keskuksen vaikuttavuus- ja tuloksellisuustavoitteet saavutettiin ja osin ylitettiin. Tulossopimuksen mukaisesti toiminnan keskeisin kohderyhmä olivat lääkärit, erityisesti perusterveydenhuollossa. Lisäksi sopimukseen vuodelle 2006 kirjattiin keskuksen toiminnan ensimmäiset sisällölliset painopistealueet: sydän- ja verisuonitautien riskit sekä koordinoimaton monilääkitys. Molemmat ovat rationaalisen lääkehoidon keskeisiä haasteita. Näistä ensiksi mainittu on taloudellisesti merkittävä lääkehoidon alue, jossa kustannukset jatkuvasti kohoavat. Jälkimmäinen, erityisesti vanhusten monilääkitys, on paitsi lääkitysturvallisuuden, myös lääkehoidon taloudellisuuden kannalta merkittävä alue. Yli sadan Rohto-vastaavan verkosto järjesti 218 rationaalista lääkehoitoa edistävää Rohto-pajaa pääasiassa perusterveydenhuollon toimintayksiköissä eli niiden määrä lähes kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Pajojen aiheista yli puolet liittyi keskuksen painopistealueisiin. Pajatoiminta kattaa maantieteellisesti ja väestöllisesti yli puolet Suomea. Keskus tukee Rohto-pajoja eri tavoin. Niihin tuotetaan materiaalitukea ja räätälöityä vertailutietoa yhteistyössä Kelan kanssa. Aluevastaavien verkosto antaa konsultaatioapua ja keskus tukee pajatoimintaa taloudellisesti. Myös keskuksen julkaisutoiminnassa painopistealueet näkyivät ja molemmista aihepiireistä aloitettiin artikkelisarja. Toiminnan raskain pystytysvaihe alkaa olla takanapäin ja erityisesti ensimmäisessä vaiheessa mukaan tulleilla yhteistyöalueilla siirrytään jo vakiintuneen toiminnan vaiheeseen. Toiminnan levittäminen koko Suomen alueelle edellyttäisi lisäresursseja. Rohto-pajojen ja koko keskuksen toiminnan arviointi on lähivuosien haaste. Vuoden aikana vahvistettiin arviointiosaamista ja kehitettiin arvioinnin menetelmiä ja työkaluja. Vuoden 2006 aikana kerätty arviointitieto julkaistaan erillisessä arviointikertomuksessa. Yhteenvetona voidaan todeta, että keskus ja sen julkaisutoiminta tunnetaan jo varsin hyvin, erityisesti yhteistyöalueilla. Rohto-pajoista on muodostunut tärkeä ja osallistujien arvostama lääkehoidon kehittämisen työväline. Rohto-pajojen avulla on henkilökunnan arvion ja rekisteritiedon perustella pystytty parantamaan lääkekäytäntöjä. Keskuksen oma henkilöstö on varsin pieni. Laajan Rohto-pajatoiminnan selkärangan muodostavat aluevastaavat sairaanhoitopiireissä ja suurissa kaupungeissa sekä yli sata Rohto-vastaavaa terveydenhuollon toimintayksiköissä. Keskuksen julkaisutoiminnalle antaa tukea asiantuntijaryhmä. Tämän verkoston innostus, kriittisyys ja tahto lupaavat hyvää rationaalisen lääkehoidon edistymiselle. 3
2. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2.1 Toiminnan vaikuttavuus Keskuksen tunnettuus Keskus ja sen tavoitteet tunnetaan ja koetaan tarpeelliseksi Tunnettuus Rohto-verkoston yhteistyöalueilla Keskuksen tuottamien artikkeleiden ja muiden julkaisujen määrä Tilaisuuksien määrä ja niihin osallistuminen, joissa keskusta on esitelty Kyselytutkimus perusterveydenhuollon lääkäreille vuosina 2004-5 aloittaneilla ja vuonna 2006 aloittavilla yhteistyöalueilla Keskuksen tunnettuuden edistäminen on yksi keskeisiä toiminnan tavoitteita. Vuoden aikana järjestettiin keskuksen toimintaa esitteleviä tilaisuuksia erityisesti toimintaa aloittavissa terveyskeskuksissa ja sairaanhoitopiireissä. Toiminnasta kirjoitettiin myös sairaanhoitopiirien omissa julkaisuissa ja paikallislehdissä. Keskuksen julkaisutoimintaa on kuvattu tarkemmin kohdassa 4.1. Alkuvuoden aikana tuotettiin yksi lehdistötiedote sekä järjestettiin yksi tilaisuus lehdistölle. Keskuksen tunnettuutta selvitettiin kyselytutkimuksella, joka toteutettiin touko-kesäkuussa kaikkien vuonna 2004 aloittaneiden yhteistyöalueiden terveyskeskuksissa sekä verrokkialueilla Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Vantaan kaupungin terveyskeskuksissa. Rohdon paikallinen ja valtakunnallinen toiminta tunnettiin yhteistyöalueilla melko hyvin ja valtaosa oli havainnut keskuksen julkaisemia lääkearvioita Suomen Lääkärilehdessä (taulukko 1). Lähes puolet yhteistyöalueiden vastaajista katsoi, että Rohto-pajoissa esille nostetut aiheet olivat antaneet aihetta muuttaa omia lääkekäytäntöjä erittäin paljon tai paljon. Terveyskeskuskyselyn tulokset on raportoitu yksityiskohtaisesti erillisessä arviointiraportissa. Taulukko 1. Rohdon tunnettuus, % vastanneista Vastaajat yhteistyöalueilta N=281 Tuntee Rohdon toimintaa paikallistasolla 83 45 Tuntee Rohdon toimintaa valtakunnallisella tasolla 83 71 On havainnut Rohdon julkaisemia lääkearvioita Suomen Lääkärilehdessä 64 6 Vastaajat verrokkialueilla N=117 Lääkekäytäntöjen kehittyminen Yksittäiset toimijat ja organisaatiot arvioivat ja kehittävät lääkekäytäntöjään entistä rationaalisempaan suuntaan ottaen huomioon taloudellisuus ja kustannusvastaavuus. Noin puolet terveyskeskuksista on aloittanut tavoitteellisen koulutus- ja kehittämistoiminnan. Toiminnassa mukana olevien yksiköiden (terveyskeskus, -asema, erikoissairaanhoidon yksikkö) määrä ja aktiviteetti Toiminnassa mukana olevien toimintayksiköiden määrä ja kattavuus Järjestettyjen tilaisuuksien määrä, aiheet ja työtapa Osallistujien määrä ja osuus lääkäreistä toimintayksiköissä Sairaanhoidon ja apteekkien ammattilaisten osallistumisten määrä 4
Arvioidaan toiminnan piirissä olevien terveyskeskusten lääkekäytäntöjen muutoksia ja niihin liittyviä tekijöitä Tuotetut arviointiraportit käytäntöjen muutoksista terveyskeskuksissa tai sairaanhoitopiireissä Arviointiraporttien määrä Kuhunkin toiminnassa mukana olevaan terveyskeskukseen pyritään saamaan säännöllistä, rationaalista lääkehoitoa edistävää koulutus- ja kehittämistoimintaa. Tämä tapahtuu Rohto-pajojen muodossa. Nämä ovat 2-3 tunnin kestoisia työpajoja, joihin lääkärit ja aiheen edellyttäessä hoitajat ja farmasian alan asiantuntijat osallistuvat työaikana. Pajojen toteutuksesta vastaavat Rohto-paikallisvastaavat terveyskeskuksissa. Pajaan voidaan kutsua ulkopuolisia asiantuntijoita, joita ensisijaisesti pyritään löytämään omasta sairaanhoitopiiristä. Vuoden 2006 aikana pajatoimintaa oli 11 sairaanhoitopiirin terveyskeskuksissa, kahdessa suuressa kaupungissa sekä kolmessa muussa kunnassa. Kaikkiaan 102 terveyskeskusta tai suuren terveyskeskuksen terveysasemaa on mukana toiminnassa. Lisäksi toimintaa on ollut muutamassa yksityisessä terveydenhuollon yksikössä. Maantieteellisesti ja väestöllisesti toiminta kattaa yli puolet Suomesta. Taulukko 2. Rohto-pajat terveyskeskuksissa vuonna 2006 Sairaanhoitopiiri Terveyskeskukset/asemat, joilla Rohto-pajoja Rohto-pajojen lukumäärä Ahvenanmaa 1 2 Etelä-Karjala 7 19 Etelä-Pohjanmaa 3 6 Kainuu 3 4 Kanta-Häme 5 9 Kymenlaakso 4 4 Lappi 4 9 Länsi-Pohja 3 4 Pirkanmaa 11 33 Pohjois-Pohjanmaa 15 24 Varsinais-Suomi 9 25 Espoo 5 25 Helsinki 26 44 Erillissopimus 6 10 Yhteensä 102 218 5
Rohto-pajatoimintaan osallistuttiin alkuvuoden aikana kaikkiaan lähes 3 400 kertaa (taulukko 3). Varsinkin toiminnan alkaessa uudessa terveyskeskuksessa pajat olivat moniammatillisia ja samalla opeteltiin uudenlaista työtapaa. Pajoihin osallistuvien lääkäreiden osuutta koko terveyskeskuksen lääkärikunnasta on hankalaa arvioida muuttuvien virka- ja sijaistilanteiden vuoksi. Yleensä pajoihin osallistuvat kaikki tai lähes kaikki talon työvuorossa olevat lääkärit. Rohdon kyselytutkimuksen 2006 mukaan n. 3 % vastanneista lääkäreistä ilmoitti, että ei ole kiinnostunut pajoista ja noin 10 % ei voinut osallistua kiireen tai ajan sopimattomuuden vuoksi. Taulukko 3. Osanottajien lukumäärä ammattialoittain Rohto-pajoissa Rohto-pajoja Osallistumiskertoja yhteensä Lääkäriosallistumiskertoja Muun henkilökunnanosallistumiskertoja Apteekkiosallistumiskertoja 2005 130 2158 1092 1031 28 2006 218 3427 1656 1701 34 Pajojen aiheissa alkoivat painottua keskuksen koko toiminnan painopistealueet. Kaikista pajoista yli puolet oli painopistealueiden teemoista. Noin viidesosa kaikista pajoista käsitteli sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä ja noin kolmasosa ongelmallista monilääkitystä. Taulukko 4. Rohto-pajojen aiheita Aihe 2005 2006 Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Valtimotautien riskitekijät 7 16 Diabetes 4 4 Kohonnut verenpaine 1 6 Verenohennushoito 21 25 Monilääkitys Koordinoimaton monilääkitys 6 12 Reseptin uusiminen 5 38 Uni- ja rauhoittavat lääkkeet 4 14 Lääkeinteraktiot - 3 Infektiot Ylähengitystieinfektiot 28 25 Virtsatieinfektio 6 20 Muita aiheita (järjestetty viisi pajaa tai vähemmän) 54 55 Yhteensä 130 218 6
Pajat toteutettiin interaktiivisina työpajoina. Pajoissa on paneuduttu aihepiirin ongelmiin, hyödynnetty käsiteltävän aihepiiriin mukaan osallistujien osaamista, tieteellistä näyttöä kuten hoitosuosituksia ja sairaanhoitopiirin asiantuntijaosaamista sekä vertailutietoa lääkekäytännöistä. Pajoissa pyritään sopimukseen uudesta tai tarkistetusta toimintakäytännöstä ( talon tapa ) sekä toiminnan muutokseen ja sen seurantaan. Kaikissa pajoissa ei ole perusteltua pyrkiä yhteiseen sopimukseen ja osa pajoista on ollut osa pajasarjaa, jossa sopimus syntyy vasta viimeisessä pajassa. Talon tapa syntyi noin kolmasosassa kaikista pajoista. Vuoden 2006 järjestetyistä pajoista poimittiin seitsemän erityyppistä pajaa, jotka arvioitiin perusteellisemmin kehittäen samalla arvioinnin työkaluja ja mittareita. Seitsemän arviointiraporttia julkaistaan erillisessä arviointikertomuksessa. Pajoihin osallistuneille tai koko henkilöstölle tehtyjen kyselyjen mukaan pajat ovat parantaneet lääke- ja toimintakäytäntöjä. Kelan reseptirekisterit antoivat samansuuntaista näyttöä niistä pajoista, joissa rekistereitä oli mahdollista hyödyntää. Arviointiraportit julkaistaan erillisessä arviointikertomuksessa. Osallistutaan rationaalista lääkehoitoa edistävän sähköisen päätöstukijärjestelmän (EBMeDS) kehittämiseen. Päätöksentukisovellus on järjestelmä, joka lukee potilaskertomuksen ydintietoja ja pystyy poimimaan niistä tarvittavat tiedot sekä luomaan tietojen perusteella erilaisia potilastietojärjestelmän kautta toimivia muistutteita, varotteita, ehdotteita ja avusteita. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on käynnistänyt v. 2005 hankkeen (EBMeds), jossa luodaan päätöksentukisovellus kliinisen päätöksenteon tueksi. Keskus on mukana erityisesti päätöstukijärjestelmän edellyttämien lääkehoidon aputietokantojen kehittämisessä. Sähköisen päätöksentuen, erityisesti lääkehoidon aputietokantojen kehittämiseen osallistuminen Testausvalmiuteen saatujen lääkehoidon aputietokantojen määrä Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän rahoituksen turvin jatketaan myös lääkeinteraktiotietokannan kehitystyötä. Vuoden aikana valmistuivat yhteistyössä Kustannus oy Duodecim ja muiden toimijoiden kanssa indikaatio- ja kontraindikaatiotietokantojen testiversiot. Lisäksi valmistui sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama interaktiotietokanta, jonka kehitystyöhön keskus on osallistunut asiantuntija-avun kautta. Näiden testaus osana sähköistä päätöksentukea kahdessa pilottisairaanhoitopiirissä alkaa vuonna 2007. Rohto toimii aktiivisesti lääkekustannusten kasvun hillitsemiseksi. Tärkeä osa lääkehoidon rationaalisuutta on sen taloudellisuus. Lääkehoitoon sijoitetulla rahalla on saatava mahdollisimman suuri terveyshyöty. Useat keskuksen muihin tulostavoitteisiin sisältyvät toimet edistävät lääkekustannusten nousun hillitsemistä. Erityisesti Rohto-pajatoiminnassa ja sen tueksi tuotetussa materiaalissa sekä julkaisutoiminnassa kustannusnäkökulma tulee esille kuten myös Rohdon yleisessä viestinnässä. Keskus seuraa ja arvioi lääkekäytäntöjä ja -kustannuksia säännöllisesti ja suuntaa toimintaansa havaittujen ongelmakohtien mukaan Mittaaminen Painopistealueiden valinta Lääkearvioiden aihevalinta Seurantaindikaattori: Keskus tuottaa Rohto-pajoihin koulutusaineistoa, joihin sisällytetään systemaattisesti lääkkeiden käyttökustannusten vertailuja 7
Mittaaminen Lukumäärä Seurantaindikaattori: Havaituista ongelma-alueista tuotetaan ammattilehtiin kriittisiä artikkeleita Mittaaminen Lukumäärä Seurantaindikaattori: Rohto-pajojen aihevalintaa ohjataan painopistealueille ja muille havaituille lääkehoidon ongelma-alueille painottaen samalla pajojen toteutuksessa taloudellisia lääkepäätöksiä tukevia ratkaisuja Lukumäärä Lääkekustannusten kasvuun vuosituhannen alussa ovat erityisesti vaikuttaneet uudet kolesterolilääkkeet ja verenpainelääkkeet, toisen polven neuroleptit ja muut hermostoon vaikuttavat lääkkeet, uudet reumalääkkeet sekä astman yhdistelmävalmisteet. Osa näistä on erityisesti erikoissairaanhoidossa käytössä olevia ja aloittamia lääkityksiä. Osan käyttö ja pääosin lääkehoidon aloituskin tapahtuu perusterveydenhuollossa. Keskuksella on vuonna 2006 kaksi painopistealuetta: sydänja verisuonitautien riskitekijät sekä koordinoimaton monilääkitys. Näistä ensiksi mainittu on taloudellisesti merkittävä lääkehoidon alue, jossa kustannukset jatkuvasti kokoavat. Statiinien määräyskäytännöissä on tapahtunut selvää muutosta rationaalisempaan suuntaan kesään 2006 mennessä, mihin keskus on ollut vaikuttamassa yhtenä toimijana. Jälkimmäinen, erityisesti vanhusten monilääkitys, on sekä lääkitysturvallisuuden että lääkehoidon taloudellisuuden kannalta merkittävä alue. Myös tällä alueella on tapahtunut myönteistä kehitystä, jota keskus on omalta osaltaan ollut viemässä eteenpäin. Rohdon kokemuksen mukaan käytännön lääkäreitä hyödyttää lääkehoidon suorien kustannusten pohdinta. Rohdon kyselytutkimuksen 2006 mukaan lääkärit toivovat lisätietoa lääkkeiden kustannuksista ja kustannusvaikuttavuudesta. Useiden tautien hoidossa eri lääkeryhmien välillä tai sisällä on moninkertaiset hintaerot, jolloin lääkkeiden välisen hoidollisen lisäarvon ja kustannusten pohdinta auttaa rationaalisten hoitopäätösten teossa. Vuoden aikana on pilotoitu kolmeen koulutusaineistopakettiin käyttökustannusten vertailuja. Tavoitteena on auttaa kliinikoita hahmottamaan terapeuttisesti toisiaan vastaavien lääkkeiden suuria kustannuseroja. Keskuksen julkaisutoimintaa on kuvattu kohdassa 4.1. Useat keskuksen julkaisut ovat nostaneet esille lääkehoidon kustannuksia. Pajojen aihevalintoja on kuvattu taulukossa 4. Pajojen aihevalintoja on ohjattu tuottamalla materiaali- ja muuta tukea erityisesti painopistealueiden pajoista ja niihin liittyviä pajoja on ollut yli puolet kaikista järjestetyistä pajoista. Lääkkeiden taloudellisen arviointitiedon tuottaminen ja levittäminen sekä toiminnan organisointi ja näiden työnjako ovat erityisen ajankohtainen asia maassamme. Keskus tuotti viranomaiskäyttöön ja luovutti sosiaali- ja terveysministeriölle selvityksen, jossa kartoitettiin lääketaloudellisen arvioinnin nykytilaa ja kehittämistarpeita maassamme. Rohto toimii aktiivisesti lääkitysturvallisuuden edistämisessä Useat muissa tulostavoitteissa esitetyt toimet tukevat parempaa lääkitysturvallisuutta. Lisäksi Rohto koordinoi asiantuntijaryhmää, joka yhdenmukaistaa käsitteistöä, kartoittaa haasteita ja etsii hyviä esimerkkejä lääkitysturvallisuuden edistämisestä. Kartoituksen eri osien valmistuminen Mittaaminen Kartoituksen valmistuminen ja julkaiseminen Keskus on osa sosiaali- ja terveysministeriön alaista potilasturvallisuusverkostoa. Vuoden aikana valmistui keskuksen asiantuntijaryhmän laatima lääkehoidon turvallisuussanasto. Se yhdistettiin Stakesissa laadittuun 8
potilasturvallisuussanastoon. Sanastot luovutettiin sosiaali- ja terveysministeriölle ja julkaistiin. Keskuksen ja sen asiantuntijayhteistyön kautta aloitettu sanastotyö, haasteiden kartoitus ja hyvien esimerkkien etsiminen laajeni suunnitelmaksi ensimmäisestä suomalaisesta aihepiirin oppi/käsikirjasta, jonka kaupallisen kustantajan kanssa solmittiin kustannussopimus, etsittiin kirjoittajat ja aloitettiin eri lukujen kirjoittaminen. Keskus osallistui sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaan laatimiseen sekä siihen liittyvään laajaan koulutuskierrokseen. Koulutukseen osallistui kaikkiaan yli 500 henkeä viidellä eri paikkakunnalla. Keskus on toiminut aktiivisesti iäkkäiden lääkehoidon haasteiden kartoittamisessa ja lääkityksen arvioinnin kehittämisessä tuottaen muun muassa taustamateriaalia sosiaali- ja terveysministeriön iäkkäiden lääkehoidon kehittämistä pohtivalle työryhmälle. Keskus on toiminut aktiivisesti kansallisessa potilasturvallisuusverkostossa. 2.2 Siirtomenojen vaikuttavuus Toimintamenomäärärahaa saa käyttää keskuksen hyväksymien, sen ulkopuolella toteutettavien koulutus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Tällaisia ovat sairaanhoitopiireille ja suurille kunnille sopimusten perusteella maksetut menot, joilla on rahoitettu toiminnan koordinointia ja tukea kullakin sopimusalueella. Siirtomenot ovat mahdollistaneet rationaalista lääkehoitoa edistävän verkoston syntymisen sairaanhoitopiireihin. Siirtomenot turvaavat paikallisen Rohto-pajatoiminnan käynnistymisen ja vakiintumisen, jota on kuvattu kohdassa 2.1. Tarkempi kuvaus kunkin sopimusalueen toiminnasta julkaistaan arviointikertomuksessa. Kunkin sairaanhoitopiirin, erityisvastuualueen tai suuren kunnan toimintaa koordinoi sen palkkaama aluevastaava. He ovat kokeneita yleislääkäreitä, kaksi heistä on lääketieteen tohtori ja usealla heistä on lisäksi pedagogista kokemusta. Aluevastaava vastaa toiminnan koordinoinnista sekä alueellisen verkoston luomisesta ja ylläpidosta sopimusalueella seuraa ja arvioi lääkekäytäntöjä alueella ja välittää tästä tietoa terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin johdolle ja Rohto-vastaaville vastaa Rohto-vastaavien rekrytoinnista ja osallistuu heidän valmentamiseensa osallistuu Rohto-pajojen suunnitteluun, toteutukseen, seurantaan ja arviointiin vastaa aiheeseen liittyvästä tiedotuksesta alueella ammattilaisille ja väestölle Käytännössä aluevastaava nivoo yhteen Rohdon toimintaa sairaanhoitopiirissä tapahtuvan muun koulutus- ja kehittämistoiminnan kanssa. Vuoden aikana rekrytoitiin aluevastaava uudelle toiminta-alueelle Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin ja Pohjois-Pohjanmaan aluevastaava laajensi toimintansa koko erityisvastuualueelle. Aluevastaavia oli kaikkiaan yhdeksän. Oman toimen ohessa toimivat terveyskeskusten paikallisvastaavat (Rohto-vastaavat) ovat myös kokeneita terveyskeskuslääkäreitä. Rohto-vastaavaksi koulutettuja lääkäreitä oli vuoden lopussa 111 ja valmennettavana lisäksi useita kymmeniä. Joillekin alueille on lisäksi valmennettu hoitajia toimimaan työparina Rohto-vastaavan kanssa. Vuoden 2007 alusta aloittavien alueiden vastuuhenkilöt on nimetty Alue- ja paikallisvastaavien rekrytointi Alue- ja paikallisvastaavien lukumäärä 9
2.3 Yhteenveto vaikuttavuustavoitteiden toteutumisesta Taulukko 5. Vaikuttavuuden tärkeimmät tunnusluvut Tavoite Mittarit/tunnusluvut 2004 toteuma Keskus tunnetaan Kyselytutkimus yhteistyöalueilla: keskuksen tuntevien osuus Arvioidaan lääkekäytäntöjen muutoksia Toimijat kehittävät lääkekäytäntöjään 2005 toteuma 2006 toteuma 2006 tavoite - - 83 % 60 % Arviointiraporttien määrä 1-7 5 Toiminnassa mukana olevien toimintayksiköiden määrä 10 41 102 100 Järjestettyjen tilaisuuksien määrä 32 130 218 200 Osallistumiskertojen määrä 552 2158 3427 4000 Keskuksen vaikuttavuudessa on saavutettu tai ylitetty tulossopimuksessa asetetut tavoitteet. Keskus tunnetaan hyvin varsinkin yhteistyöalueilla. Tärkeimmät vaikuttavuustavoitteet liittyvät toimijoiden lääkekäytäntöjen kehittymiseen. Rohto-toiminnassa olevien toimintayksiköiden määrä, maantieteellinen ja väestöllinen kattavuus vastaa asetettuja tavoitteita. Rohto-pajojen lukumäärä ylitti noin 10 %:lla asetetut tavoitteet. Toiminta laajeni sellaisille alueille muun muassa Pohjois- Suomessa, jossa on hyvinkin pieniä terveyskeskuksia. Näin ollen tulossopimuksen tavoite osallistumiskertojen määrästä suhteessa pidettyihin pajoihin on katsottava ylimitoitetuksi. Ensimmäiset seitsemän lääkekäytäntöjen muutosten arviointiraporttia osoittavat, että Rohto-pajat ovat parantaneet lääkekäytäntöjä. 3. Toiminnallinen tehokkuus Tulossopimuksessa 2006 Resurssit ja talous. 3.1 Toiminnan tuottavuus ja taloudellisuus Tulostavoitteet: Vuoden 2006 aikana kehitetään edelleen toimintaalueittaista kustannusseurantaa sekä muuta johdon laskentatointa. Tuloksellisuuden laskentatoimen ja muun seurantajärjestelmän kehittäminen ja hyödyntäminen siten, että se tuottaa toimintakertomuksen edellyttävät tiedot toiminnallisesta tehokkuudesta, tuotoksista ja laadunhallinnasta sekä henkisten voimavarojen hallinnasta Seurantaindikaattorit ja mittaaminen: Seurantajärjestelmän kehittäminen ja hyödyntäminen Seurantaindikaattorit ja mittaaminen: Johdon laskentatoimen kehittäminen ja hyödyntäminen 10
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan hankintastrategian (20.12.2002) pohjalta selvitetään, onko keskuksella tarpeen olla oma hankintasuunnitelma Seurantaindikaattori: Selvityksen pohjalta on päätetty toimenpiteistä Varsinaisia tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteita ei ole tulossopimuksessa asetettu. Lääkelaitoksen ja Lääkehoidon kehittämiskeskuksen hankintasääntö vahvistettiin alkuvuodesta 2006. Erillinen keskuksen hankintasuunnitelma ei ole tarpeellinen. Taulukossa 6 on esitetty keskuksen toiminnan kustannukset 2004-2006. Taulukko 6. Keskuksen toiminnan kustannukset 2004-2006 Kustannukset Toteutuma 2004 tilinpäätöksestä 1000 Toteutuma 2005 tilinpäätöksestä 1000 Toteutuma 2006 tilinpäätöksestä 1000 Aineet, tarvikkeet, tavarat 42 35 19 Henkilöstökulut 472 690 714 Vuokrat 56 83 88 Palvelujen ostot 297 502 204 Muut kulut (ml matkakulut) 60 100 137 Poistot 12 19 21 Korot 1 1 1 Sisäiset kulut 55 109 17 Siirtotalouden kulut - - 304 Yhteensä 996 1539 1505 Henkilötyövuodet 7 7 7,4 Kehittämiskeskuksen kokonaiskustannukset alenivat 2,2 % vuonna 2006 verrattuna edelliseen vuoteen. Vaikka vuosi 2006 oli edelleen keskuksen toiminnan pystytysvaihetta, kustannusten aleneminen johtui toiminnan asteittaisesta vakiintumisesta. Palvelujen ostot ovat vähentyneet kirjauskäytännön muuttamisesta johtuen. Sairaanhoitopiirien ja kuntien kanssa tehtyihin sopimuksiin perustuvia menoja ryhdyttiin kirjaamaan siirtotalouden kuluihin. Henkilöstökustannukset sisältävät lomapalkkavelan ja siihen liittyvän henkilöstösivukulujen muutoksen. Korkokantana on käytetty Valtiokonttorin ilmoituksen (29/03/2006) mukaista 2 %. Keskuksen toiminnan tuotteistus on aloitettu, mutta se ei vielä ole siinä vaiheessa, että olisi mahdollista tarkemmin eritellä kustannuksien ja henkilötyövuosien kohdentumista. Taulukossa 7 eritellään menojen jakautuminen toiminta-alueittain. Henkilötyövuosien ja palkkakustannusten jakautumisesta esitetään arvio. 11
Taulukko 7. Menot jaoteltuna toiminta-alueittain. Koulutus- ja kehittämistoiminta 1 000 Julkaisu- ja tutkimustoiminta 1 000 Menot 578 34 352 Henkilöstön palkkakustannusten jakauma (arvioitu htv-määrien perusteella). 248 73 220 Htv 3,4 1 3 Tukitoiminnat (sisältää keskuksen johtajan) 1 000 3.3 Yhteenveto toiminnalliseen tehokkuuteen liittyvien tulostavoitteiden toteutumisesta Tulossopimuksen tavoitteet on saavutettu. Luotettava taloudellisuuden ja tuottavuuden seuranta edellyttää toiminnan tuotteistamista suoritteiksi (tuotteet tai palvelut) sekä kustannusten seurantaa suoritteittain. Keskuksen toiminnan tuotteistaminen ja suoritekohtaisen kustannusseurannan kehittäminen on aloitettu. Tavoitteena on määritellä ydin- ja tukiprosessit ja näiden keskeisimmät tuotokset sekä suunnitella kustannusten ja työajan seurannan kohdentumisen seuranta. Kustannuslaskentaa ja johdon laskentatointa kehitetään yhdessä Lääkelaitoksen kanssa. Lääkelaitos on ottanut käyttöön työajankirjausjärjestelmän, jota on tarkoitus laajentaa Lääkehoidon kehittämiskeskuksen käyttöön vuonna 2007. Siihen liittyvä kustannuslaskentaosio on hyväksytty Lääkelaitoksessa alkuvuodesta 2007 ja mahdollisuuksia myös sen käyttöönottamiseksi keskuksessa selvitellään. 4. Tuotokset ja laadunhallinta Tulossopimuksessa 2006 Prosessit ja rakenteet 4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Vuoden 2006 alusta Rohto-verkostoon liittyvien sairaanhoitopiirien ja muiden alueyksiköiden kanssa (2-4 yksikköä) on solmittu yhteistyösopimukset. Sopimusten solmiminen Solmittujen yhteistyösopimusten lukumäärä. Rohto-verkoston toiminta on vakiintunut toiminnan piirissä olevissa terveyskeskuksissa Toiminnan ylläpitovastuuta siirtynyt terveyskeskuksille Terveyskeskussopimusten määrä 12
Helsingin kaupungin ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa solmittiin yhteistyösopimus. Toiminnan laajentuessa on tarpeen jakaa kustannusvastuuta sairaanhoitopiirien ja myös terveyskeskusten kanssa. Tavoitteena on asteittain siirtää kustannusvastuu toiminnan alueellisesta koordinaatiosta sairaanhoitopiireille tai suurille kaupungeille sekä osittainen kustannusvastuu pajatoiminnasta terveyskeskuksille. Vuoden aikana on solmittu ensimmäisten sopimuskausien päättyessä ensimmäiset neljä jatkosopimusta, joissa koordinaation kustannusvastuusta osa on siirretty sairaanhoitopiireille tai suurille kunnille. Ensimmäiset seitsemän sopimusta terveyskeskusten kanssa on solmittu. Niissä on linjattu toiminnan vakiinnuttamista ja ylläpitoa sekä sovittu yhteisistä neuvottelu- ja sopimuskäytännöistä. Kriittisten, kustannustietoisuutta lisäävien lääkearvioiden tuotanto on vakiintunut Kriittisten raporttien tuottaminen erityisesti painopistealueiden lääkkeistä Kustannustietoisuutta lisäävien osuuksien kehittäminen osaksi lääkearvioita Osallistuminen Käypä hoito -suositusten tuottamiseen Kansainvälisten arviointiraporttien saaminen lääkäreiden käyttöön Tuotettujen raporttien määrä ja laatu Rohto-keskus tuottaa ja välittää tietoa uusista, etenkin jo jonkin aikaa markkinoilla olleista lääkkeistä, erityisesti niiden hoidollisesta arvosta verrattuna vertailuvalmisteisiin sekä kokonaistaloudellisesta merkityksestä. Vuoden 2006 painopistealueet olivat valtimotautien riskit sekä koordinoimaton monilääkitys. Nämä painotukset näkyvät vuoden 2006 julkaisutoiminnassa. Keskuksen toimesta on aloitettu monilääkitystä koskevan artikkelisarjan sekä valtimotautien riskitekijöiden lääkehoidosta kirjoittaminen Suomen Lääkärilehteen. Monilääkitystä sivuavaan sarjaan on ilmestynyt kolme artikkelia. Ensimmäisessä artikkelissa käsiteltiin vuonna 2006 käyttöön otetun SFINX-interaktiotietokannan ominaisuuksia ja tietokannan mahdollisuuksia sekä rajoituksia monilääkitykseen liittyvien interaktioiden hallitsemiseksi. Reseptin uusiminen on sopiva hetki potilaan lääkityksen ja hoidon arviointiin ja reseptin uusimista käsittelevässä artikkelissa esitetään useita reseptinuusimisprosessiin liittyviä parannustoimenpiteitä. Sarjan kolmannessa artikkelissa keskityttiin iäkkään potilaan lääkityksen arviointiin. Artikkelissa korostetaan, että säännöllinen lääkityksen arviointi luo pohjan hyvälle lääkehoidolle ja se myös estää monilääkityksen kertymistä huomaamatta. Valtimotautien riskit painopistealueelta julkaistiin kaksi artikkelia. Ensimmäisessä artikkelissa pohditaan kipulääkkeen valintaa sydänpotilaalle, sillä tulehduskipulääkkeiden on todettu kasvattavan sydäninfarktin ja muiden verenkiertoelinhaittojen vaaraa. Toinen artikkeli käsittelee statiinien asemaa valtimotautien ehkäisyssä ja hoidossa ja artikkelissa ja tuodaan esille, että statiinihoidon kustannukset vaihtelevat suuresti ja että simvastatiini on perusteltu valinta useimmissa tilanteissa. Julkaisuluettelo kokonaisuudessaan löytyy keskuksen kotisivulta www.rohto.fi. Vuoden aikana on julkaistu 20 keskuksen henkilöstön tai Rohto-vastaavien kirjoittamaa muuta artikkelia koti- ja ulkomaisissa tieteellisissä ja ammatillisissa lehdissä. Keskus antoi lausunnon kahdesta Käypä hoito -suosituksesta. Kehitetään keskuksen yhteistyötä ja työnjakoa muiden rationaalisen lääkehoidon toimijoiden kanssa Yhteistyö FinOHTAn ja Käypä hoito-organisaation kanssa Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Yhteistyö sairaanhoitopiirien kanssa erityisesti peruslääkevalikoimista 13
FinOHTAn ja Käypä hoito-organisaation kanssa järjestettyjen tilaisuuksien määrä ja osallistuminen niihin Muiden toimijoiden (ammatilliset järjestöt, sairaanhoitopiirit) kanssa järjestettyjen tilaisuuksien määrä ja osallistuminen niihin Muu yhteistyö: määrä Alueellisen koulutus- ja kehittämistoiminnan lisäksi keskus tarjoaa koulutusta ja seminaareja myös laajemmalle asiantuntijayleisölle. Muun koulutuksen järjestämisessä on pyritty yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa (taulukko 8). Yhteistyötä on rakennettu muiden näyttöön perustuvan lääketieteen (EBM) asiantuntijatahojen ja muiden alan toimijoiden kanssa. Vuoden aikana jatkettiin lääketieteen toimittajille suunnattua koulutusta näyttöön perustuvasta lääketieteestä. Kansallinen hoitoketjuseminaari järjestettiin yhteistyössä Suomen Kuntaliiton ja Käypä hoito -organisaation kanssa. Valtakunnallisilla lääkäripäivillä sekä Duodecimin opetuksen kehittämisseminaarissa järjestettiin työpajoja. Lisäksi keskus osallistui sosiaali- ja terveysministeriön järjestämään perusterveydenhuollon kehittämisseminaariin. Taulukko 8. Yhteistyössä järjestetyt koulutukset ja seminaarit Tilaisuus ja sen sisältö Yhteistyökumppanit Osallistujien lkm Turvallinen lääkehoito (viidellä eri paikkakunnalla) NAK-paja näytönastekatsausten laatimisesta x 2 Näyttöä vai ei? Tutkittua tietoa lääketieteen toimittajille Hoitoketjuseminaari Efeko, sosiaali- ja terveysministeriö, Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja Suomen Kuntaliitto Suomalainen Lääkäriseura Duodecim/ Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim/ Käypä hoito, Stakes/FinOHTA Suomalainen Lääkäriseura Duodecim/ Käypä hoito, Suomen Kuntaliitto n. 500 Lääkehoidon kokonaisarviointikoulutus Kuopion yliopisto + muita 31 Tunnista tarpeesi - kehity työssäsi (valtakunnalliset Lääkäripäivät) Näytön lyhyt oppimäärä (valtakunnalliset Lääkäripäivät) Duodecim, Suomen yleislääketieteen yhdistys Duodecim/Käypä hoito 80 26 17 48 20 Keskuksen toiminta perustuu yhteistyöhön ja verkottumiseen. Erityisen tärkeää on yhteistyö lääkäreiden perus- ja jatkokoulutusta antavien yliopistojen, ja niiden kliinisen farmakologian ja yleislääketieteen opetusta antavien yksiköiden kanssa. Yhteistyökumppaneina täydennyskoulutusyhteistyössä ovat mm. ammatilliset ja tieteelliset järjestöt sekä osin myös yliopistot. 14
Keskuksella on ollut jäsenyys seuraavissa työryhmissä tai vastaavissa Lääkärien ammatillisen kehittämisen arviointineuvoston asettaman Lääkärien täydennyskoulutusneuvottelukunta Kansallisen potilasturvallisuusverkoston ohjausryhmä STM:n asettaman ikääntyneiden lääkehoito-ryhmä Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin koordinoiman Päätöksentukihankkeen johtoryhmä (31.8. asti) ja neuvottelukunta Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin verkostovaliokunta (31.8. asti) Suomen Lääkärilehden Lääkeinfo-palstan toimituskunta Sairaanhoitajalehden lääkepalstan ja Lääkärin käsikirjan toimituskunta (31.8. asti) Kansaneläkelaitoksen työryhmä, jossa kehitetään lääkemääräystietojen henkilökohtaista palautejärjestelmää (31.8. asti) Kansaneläkelaitoksen sosiaalilääketieteellisen neuvottelukunnan lääkejaos Tippa-projektin jatkotoimenpideohjelman neuvottelukunta ja koordinaatioryhmä Vuoden aikana Rohtoon tehtiin kansainvälisiä vierailukäyntejä ja keskus oli mukana järjestämässä kansainvälistä koulutusta ja seminaareja (taulukko 9). Lisäksi keskuksen henkilöstö teki opintomatkan Iso-Britanniaan, jossa tutustuttiin National Prescribing Centerin sekä Improvement Foundationin toimintaan. Taulukko 9. Kansainväliset vierailut keskukseen sekä järjestetyt kansainväliset koulutukset Tilaisuus Järjestäjät Osallistujien lkm Vierailu: Course for Evidence Based Pharmacotherapy, Stockholms läns Landsting ja Karoliininen Instituutti Rohto 20 Kurssi: Evaluation in Health Care Rohto, TERTTU-ohjelma, HY/AkaTK 23 4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Tulostavoitteet: Keskuksen tuki verkostolle vastaa sen tarpeita Keskuksen materiaali- ja muun tuen koetaan vastaavan tarpeita Asiakastyytyväisyyskysely Tulostavoitteet: Lääkemääräyskäytäntöjen seuranta ja palautteen anto alue- ja paikallistasolle on vakiintunut ja vastaa tarpeita Palautemateriaalin tuottaminen Rohto-verkoston tueksi Lääkehoidon laatuindikaattoreiden testaaminen Tuotetun lääkepalautteen määrä ja laatu Pilotoitujen laatuindikaattoreiden määrä 15
Keskuksen asiakkaita ovat erityisesti Rohto-vastaavat ja Rohto-pajoihin osallistuvat lääkärit. Keskus tukee alueellista toimintaa huolehtimalla alue- ja paikallisvastaavien valmennuksesta sekä tuottamalla toiminnassa tarvittavaa aineistoa. Vuoden aikana käynnistettiin kolme valmennussarjaa (Etelä-Suomi, Pohjois-Suomi ja Helsinki). Kaikkiaan Rohto-vastaavien valmennuskertoja järjestettiin 14 kertaa, yhteensä 27 valmennuspäivää. Kaikkiaan 67 lääkäriä suoritti valmennussarjan. Lisäksi Helsingin terveyskeskusjohdolle järjestettiin erillinen yksipäiväinen tilaisuus, johon osallistui johtoa lähes jokaiselta terveysasemalta. Valmennusohjelma on hyväksytty erikoislääkärikoulutuksen teoreettiseksi kurssimuotoiseksi koulutukseksi usealle erikoisalalle Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan päätöksellä. Rohto-vastaavien säännöllisiä tapaamisia jatkettiin yksipäiväisillä konkaritapaamisilla. Niitä järjestettiin yhteensä kahdeksan Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen, Varsinais-Suomen, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson vastaaville. Lisäksi Espoon vastaaville järjestettiin kaksi pienimuotoisempaa konkaritapaamista, joissa Rohdon asiantuntija oli kouluttajana. Valmennusten osalta vuosi päätettiin ensimmäiseen valtakunnalliseen konkaritapaamiseen. Säännölliset tapaamiset antoivat mahdollisuuden kokemusten ja ideoiden vaihtamiseen sekä omien työtapojen kehittämiseen. Konkaritapaamisten aiheina olivat muun muassa valtimotautien riski, ongelmatilanteiden hallinta, pajojen suunnittelu ja pajojen seurausten arviointi. Kukin valmennuskerta arvioitiin palautelomakkeella pääosin avokysymyksin. Erityisen positiivista palautetta saivat valmennusten sisältö ja työtavat. Lisää toivottiin mahdollisuutta kokemusten vaihtoon. Keskus tuottaa aineistopaketteja pajojen tueksi. Ne perustuvat kansallisiin Käypä hoito -suosituksiin, mikäli aiheesta on olemassa suositus. Vuonna 2006 valmistui yksi uusi aineistopaketti sekä ajanmukaistettiin kolme aiemmin valmistunutta. Koulutusaineistojen lisäksi keskus tuottaa yhteistyössä Kelan kanssa vertailutietoa lääkemääräyskäytännöistä yksittäisiin pajoihin. Vuoden aikana vertailuaineistoa toimitettiin pajoihin kaikkiaan 29 kertaa. Räätälöidyn vertailuaineistotuotannon lisäksi keskus on kehittänyt yhteistyössä kansallisten asiantuntijoiden kanssa laatuindikaattoreita lääkemääräyskäytäntöjen jatkuvaan seurantaan. Laatuindikaattoreiden avulla seurataan lääkemääräyskäytäntöjä neljännesvuosittain sairaanhoitopiiritasolla. Vuoden aikana otettiin koekäyttöön kaikkiaan yhdeksän laatuindikaattoria sekä tiivistettiin yhteistyötä Kelan ja muiden toimijoiden kanssa. Kunkin Rohto-pajan osallistujien kirjallinen palaute on koottu erilliseen tietokantaan. 92 % kaikista palautteen antaneista (N=2788) oli kokenut Rohto-paja -aiheen kiinnostavana, 88 % koki sen oman työn kannalta hyödyllisenä. Kohdassa 2.1 mainitussa Terveyskeskuskyselyssä selvitettiin Rohto-pajoihin osallistuneiden tyytyväisyyttä, odotuksia ja toiveita. Kaikkiaan 75 % Rohto-pajoihin osallistuneista piti pajan mainetta hyvänä ja 91 % oli valmis suosittelemaan pajaa kollegoilleen. Rohdolta toivottiin jatkossa erityisesti tiedon välittämistä lääkityksen erikoistilanteista ja lääkehoidon kustannuksista ja kustannusvaikuttavuudesta. Näyttää ilmeiseltä, että riippumattoman tiedon välittämisellä on suuri merkitys terveyskeskuslääkäreille, mutta samanaikaisesti he pitävät pajatoimintaa sopivana tiedon saattamiseksi toimivaksi käytännöksi. Asiakastyytyväisyyden kartoittamista jatketaan vuonna 2007 erityisesti Rohto-vastaaville suunnatulla kyselyllä. Viestinnän kehittäminen Verkkopalvelun strategian laadinta ja toimeenpano Seurantaindikaattorit ja mittaaminen: Verkkopalvelustrategian laatiminen on aloitettu Keskuksen tunnettuutta on käsitelty myös vaikuttavuuden yhteydessä. Verkkopalvelun tilannetta on vuoden aikana kartoitettu. Keskuksella ei ole sellaista yleisön tai ammattilaisten palvelua, joka olisi mahdollista siirtää verkkoon sinne jo siirretyn ilmoittautumispalvelun lisäksi. Tiedotusta Rohto-verkostolle on mahdollista tehostaa verkossa sekä selkiyttää kaikille avoimia kotisivuja. Erillistä verkkopalvelustrategiaa ei ole tarpeen keskukselle luoda. Tiedottamisen osalta asiat sisällytetään vuonna 2007 päivitettävään viestintästrategiaan. 16
4.3 Yhteenveto tuotoksiin ja laadunhallintaan liittyvien tulostavoitteiden toteutumisesta Taulukko 10. Toiminnan tuloksellisuuden tärkeimmät tunnusluvut Mittarit / tunnusluvut 2004 toteuma 2005 toteuma 2006 toteuma 2006 tavoite Suoritteet Lääkearviot Lkm 1 5 5 5-6 Muut tuotetut artikkelit Lkm 9 25 20 6 Yhteistyösopimusten määrä Palvelukyky Keskuksen tuki vastaa tarpeita Asiakastyytyväisyyskysely asteikko 1-5, kahden ylimmän luokan vastausten osuus Lääkemääräyskäytäntöjen seuranta vakiintunut Sairaanhoitopiirit ja vastaavat alueet 5 2 2 uutta 4 jatkosopimusta Pilotoitujen laatuindikaattoreiden määrä - - toteutettiin muulla tavoin 2-4 70 % - - 9 8 Tulossopimuksessa toiminnan tuloksellisuudelle asetetut tavoitteet on saavutettu ja osin ylitetty. Ensimmäisessä vaiheessa mukaan tulleilla yhteistyöalueilla toiminta on vakiintunut ja sen jatkosta on sovittu. Julkaisujen määrässä tavoitteet on ylitetty. Julkaisujen aihevalinnoissa korostuivat keskuksen painopistealueet. Lääkemääräyskäytäntöjen seuranta yhteisyössä Kelan kanssa on vakiintunut. Keskus selvitti sekä Rohto-pajapalautteiden että erillisen kyselytutkimuksen avulla tyytyväisyyttä ja toiveita. Tyytyväisyys sekä Rohto-pajoihin että riippumattoman lääketiedon välittämiseen oli erittäin korkea. 17
5. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Osaamisen varmistaminen Henkilöstön osaaminen vastaa toiminnan tarpeita Osaamisen ja kouluttautumisen määrä Osaamiskartoitus Koulutusrekisteri Tulostavoite Yhteistyöstä keskuksen ulkopuolisen osaamisen hankkimiseksi on sovittu Yhteistyöstä sopiminen yliopistojen ja muiden toimijoiden kanssa Yhteistyösopimusten määrä Laaditaan keskukselle tasa-arvosuunnitelma Seurantaindikaattorit ja mittaaminen: Suunnitelman laatiminen Taulukko 11. Henkisten voimavarojen hallinnan tunnusluvut Mittarit / tunnusluvut 2005 toteuma 2006 toteuma 2006 tavoite Henkilöstörakenne Henkilötyövuodet 7 7,4 9 Osaamisen varmentaminen Koulutustaso Keski-ikä 43 41 - Koulutuspäivät/htv 11 16 12-15 Koulutustaso-indeksi Lääkelaitoksen ja Lääkehoidon kehittämiskeskuksen yhteinen 6,3 6,3 - Työhyvinvointi Sairauspoissaolot; pv/htv 6 5 - Työterveyshuollon kulut/htv 480 380 - Vuoden 2006 lopussa koko keskuksen virkapohja oli käytössä. Osa-aikaisten osuus oli 18 % ja määräaikaisten osuus 35 % henkilötyövuosista. Osa-aikaisuus selittyy henkilöiden omilla toiveilla työaikajärjestelyistä. Määräaikaisten osuus selittyy osin yhdellä pitkällä sijaisuudella sekä keskuksen toiminnan vaiheella ja useiden tehtävien tilapäisellä luonteella. Vuosi 2006 oli vielä keskuksen pystytysvaihetta ja muun muassa Rohto-vastaavien valmennusten määrä huomattavasti suurempi kuin tulevina vuosina. Keskuksen toiminnan kannalta on olennaista saada asiantuntija-apua yliopistoista ja muista organisaatioista pitkäaikaisilla tai lyhyillä, tehtäväkohtaisilla sopimuksilla. Asiantuntemusta on hankittu Kuopion yliopistosta sekä Helsingin kaupungilta. Keskuksen lääkeinformaatiotoiminnan tueksi asetettiin Lääkehoidon asiantuntijaryhmä (LAR). Asiantuntijaryhmä on osallistunut keskuksen julkaisutoiminnan suunnitteluun. LAR:iin kuuluvat asiantuntijat ovat myös osallistuneet lääkehoitoa koskevien artikkelien kirjoittamiseen. Lääkehoidon asiantuntija- 18
ryhmään on kutsuttu kokeneita ja tunnustettuja asiantuntijoita keskuksen lääkeinformaatiotoiminnan painopistealueilta. Asiantuntijaryhmän koostumus muuttuu painopistealueiden mukaan. Keskuksen koulutus- ja kehittämistoiminnan tueksi asetettiin Perusterveydenhuollon asiantuntijaryhmä (PAR). Ryhmän tehtävänä on tuoda Rohto-keskuksen toiminnan ja päätösten tueksi laaja-alainen perusterveydenhuollon kokemuksensa ja asiantuntemuksensa. Tässä tehtävässä ryhmä muun muassa antaa asiantuntija-arvioita valittaessa koulutus- ja kehittämistoiminnan toimintalinjauksia, painopistealueita, aihevalintoja ja voimavarojen suuntaamista. Ryhmän muodostavat Rohdon aluevastaavat. Kehityskeskustelujen yhteydessä on kartoitettu henkilöstön osaamista ja koulutustarpeita. Koulutus painottui ammatillisen osaamisen vahvistamiseen rationaalisen lääkehoidon edistämisessä sekä tukipalveluihin liittyvään koulutukseen. Keskuksen henkilöstölle ja aluevastaaville järjestettiin yhteisiä koulutustilaisuuksia. Vuoden aikana luotiin ja otettiin koekäyttöön koulutusrekisteri. Tasa-arvosuunnitelma liitetään osaksi vuonna 2007 valmistuvaa henkilöstöstrategiaa. 5.1 Yhteenveto henkisten voimavarojen hallintaan ja kehittämiseen liittyvien tulostavoitteiden toteutumisesta Tulossopimuksen tavoitteet henkisten voimavarojen hallinnassa ja kehittämisessä ovat toteutuneet ja osin ylitetty. Koulutuspäivien määrä henkilötyövuotta kohden on suuri ja kuvastaa nuoren asiantuntijaorganisaation ja kehittyvän toiminnan tarpeita. Määräaikaisten osuus on korkeahko ja pienenee jatkossa, kun toiminnan pystytysvaiheesta on siirrytty vakiintuneeseen toiminnan vaiheeseen. 6. Tilinpäätösanalyysi Lääkehoidon kehittämiskeskus on osa Lääkelaitoksen tilivirastoa. Tilinpäätösanalyysit talousarvion toteutumisesta, tuotto- ja kululaskelmasta ja taseesta on esitetty tiliviraston tilinpäätöslaskelmien yhteydessä. Keskukselle myönnetystä määrärahasta 1 333 000 euroa käytettiin 658 802,54 euroa. Vähäinen käyttö johtui siitä, että käytössä oli myös vuodelta 2005 siirrettyä määrärahaa 828 067 euroa, mikä nyt vuonna 2006 käytettiin loppuun. Keskuksen toiminta ja henkilöstömäärä ovat vasta vakiintumassa suunnitellulle tasolle, joten siirretyn määrärahan määrä tulee lähivuosina pienenemään. Vuoden 2006 määrärahasta siirrettiin 674 197 euroa käytettäväksi vuonna 2007. Taulukko 12. Ote tiliviraston (Lääkelaitoksen) talousarvion toteutumalaskelmasta 1.1.-31.12.2006 33.11.22 Lääkehoidon kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v.) Tilinpäätös 2004 Tilinpäätös 2005 Talousarvio 2006 Talousarvion 2006 määrärahojen käyttö siirto Tilinpäätös 2006 1 325 000 1 325 000 1 333 000 658 802,54 674 197,46 1 333 000 19
7. Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Sisäisellä valvonnalla ja siihen liittyvällä riskienhallinnalla tarkoitetaan niitä johdon toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään todennäköisyyttä, että asetetut tavoitteet saavutetaan. Sillä pyritään sekä estämään tavoitteiden kannalta haitallisia tilanteita ja tapahtumia että vähentämään näiden tapahtumien vaikutusta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arvioinnissa on käytetty ns. COSO-ERM mallista sosiaali- ja terveysministeriössä muokattua arviointikehikkoa. Sen avulla johtoryhmä on arvioinut, täyttääkö keskuksen sisäinen valvonta ja siihen kuuluva riskienhallinta sille talousarvioasetuksen 69 :ssä säädetyt tavoitteet ja todennut, että sisäinen valvontaympäristö, tavoitteiden asettaminen, toiminnan suunnittelu ja seuranta täyttävät suurimmaksi osaksi ne vaatimukset, joita hyvä sisäinen valvonta näiden osalta edellyttää. Sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa on huomattu seuraavat kehittämistarpeet, joiden vuoksi ryhdytään toimenpiteisiin: Keskeisten prosessien ja tuotosten määrittely ja niihin liittyvien riskien tunnistaminen Toiminnan ja talouden seuranta- ja ohjausjärjestelmän kehittäminen Vaikuttavuuden arvioinnin menetelmien ja työkalujen kehittäminen 8. Arviointi ja seuranta Keskuksen ensimmäisen tulossopimuskauden 2004-2007 laajempi arviointi toteutetaan vuonna 2007. Vuoden 2006 aikana toteutettiin seuraavat arvioinnin ja seurannan kehittämisen toimenpiteet: Kehitettiin raportointia tietokannasta, joka sisältää perustiedot ja osallistujapalautteen Rohto-pajoista Toteutettiin kysely tunnettuudesta ja toiveista terveyskeskuksissa Kehitettiin puolivuotisraportointia Rohto-toiminnasta sopimusalueilla Kehitettiin menetelmiä ja työkaluja Rohto-pajatoiminnan vaikuttavuuden arviointiin Toteutettiin seitsemän tapaustutkimusta Rohto-pajojen vaikuttavuuden arvioinnista 9. Allekirjoitus Näiden tulokset julkaistaan erillisessä arviointikertomuksessa ja hyödynnetään koko tulossopimuskauden arvioinnissa. Lisäksi: Kehitettiin Rohto-valmennusten osallistujapalautetta ja arviointia Järjestettiin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa arviointikoulutusta henkilöstölle ja aluevastaavaverkostolle Yhteenvetona voidaan todeta, että keskus ja sen julkaisutoiminta tunnetaan jo varsin hyvin, erityisesti yhteistyöalueilla. Rohto-pajoista on muodostunut tärkeä ja osallistujien arvostama lääkehoidon kehittämisen työväline. Rohto-pajojen avulla on henkilökunnan arvion ja rekisteritiedon perustella pystytty parantamaan lääkekäytäntöjä. Helsingissä 13.3.2007 Taina Mäntyranta johtaja 20