AMK-tutkinnon opinnäytetyöohje

AMK-tutkinnon opinnäytetyöohje Seinäjoen ammattikorkeakoulu 2012

2 ESIPUHE Opinnäytetyöt ovat merkittävä osa ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI-toimintaa). Opinnäytetyöt nivoutuvat TKI-toiminnan monitahoiseen kokonaisuuteen, jonka osapuolina ovat ammattikorkeakoulun opiskelijat, opettajat ja työelämän edustajat. Tämän ohjeen tavoitteena on auttaa Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijaa tekemään laadukas ja omaa ammatillista kehittymistä tukeva AMK-tutkinnon opinnäytetyö. Ohje kattaa koko opinnäytetyön laadinnan alkaen aiheen valinnasta ja työtä tukevien opintojen merkityksestä päättyen valmiin työn julkaisuun ja kypsyysnäytteeseen. Tämän lisäksi opinnäytetyön raportoinnissa käytetään SeAMK:n kirjallisten töiden ohjetta (Kirjallisten töiden 2012), joka sisältää työn kirjoittamista ja ulkoasua koskevan opastuksen. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on viisi koulutusalaa ja yli 20 koulutusohjelmaa. Vuosittain valmistuu satoja opinnäytetöitä. Ammattikorkeakoulun monialaisuudesta johtuen sekä töiden aiheet että niiden toteutustavat vaihtelevat eri yksiköiden välillä. Tämän ohjeen päämääränä on kaikkia yksiköitä koskevana yleisohjeena yhdenmukaistaa opinnäytetyön tekemiseen liittyviä käytäntöjä jättäen kuitenkin tilaa yksiköiden omaleimaisuudelle ja luovuudelle. Kussakin yksikössä yleisohjetta täydennetään tarpeen mukaan. Nämä täsmentävät käytännöt selvitetään yksikkökohtaisilla opinnäytetyön laatimista koskevilla opintojaksoilla. Opinnäytetyön ohjeet ja mallipohjat on koottuna SeAMK:n Intraan, joka löytyy osoitteesta http://intra.epedu.fi (Opiskelijapalvelut -> Opinnäytetyön ja kirjallisten töiden ohjeet). Ohjeistusta päivitetään niin, että se tarjoaa ajanmukaiset ohjeet opinnäytetyötään tekevälle. Palautetta ja toiveita ohjeistuksen kehittämiseksi voi lähettää sähköpostiosoitteeseen: opinnaytetyo@seamk.fi

3 SISÄLTÖ ESIPUHE... 2 SISÄLTÖ... 3 1 OPINNÄYTETYÖ OSANA AMK-TUTKINTOA... 4 1.1 Yleiset tavoitteet... 4 1.2 Opinnäytetyö Seinäjoen ammattikorkeakoulussa... 5 1.3 Opinnäytetyön erilaiset muodot... 6 2 OPINNÄYTETYÖPROSESSI... 9 2.1 Opinnäytetyöhön valmistavat opinnot... 9 2.2 Opinnäytetyön aiheen valinta... 9 2.3 Työsuunnitelma... 10 2.4 Seminaarit... 10 2.5 Tiedonhankinta ja kirjoittaminen... 11 2.6 Opinnäytetyön rakenne... 12 3 OPINNÄYTETYÖPROSESSIIN LIITTYVÄT KÄYTÄNTEET... 18 3.1 Opinnäytetyön ohjaus... 18 3.2 Rahoitusta opinnäytetyön tekemiseen... 19 3.3 Tekijänoikeudet... 19 3.4 Julkisuus ja salassapito... 21 3.5 Tutkimuksen eettiset ohjeet... 22 4 OPINNÄYTETYÖN VALMISTUMISEN VAIHEET... 23 LÄHTEET... 29 LIITTEET... 31

4 1 OPINNÄYTETYÖ OSANA AMK-TUTKINTOA 1.1 Yleiset tavoitteet Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä (L 9.5.2003/351). Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä (L 9.5.2003/351). Opinnäytetyössä sovelletaan opinnoissa hankittuja tietoja ja taitoja käytännön työelämänvaatimuksiin. Siinä kuvastuvat opiskelijan valmiudet itsenäisiin asiantuntijatehtäviin omalla koulutusalallaan. Usein opinnäytetyö toimii myös opiskelijan siltana työelämään: moni työpaikka löytyy opinnäytetyön myötä. Opinnäytetyö on merkittävä osa opiskelijan kasvua asiantuntijuuteen. Työssä kiteytyvät opiskelijan ammatillinen tieto, taito ja osaaminen. Opinnäytetyö opettaa tekijälleen muun muassa ongelmien ratkaisua, projektityöskentelyä, tutkimuksellista ajattelutapaa, itsenäistä tiedon hankintaa ja tulosten kirjallista esittämistä. Sen tarkoituksena on kehittää kriittisyyttä ja kykyä ratkaista ongelmia mutta jättää samalla tilaa myös luovuudelle, kokeilulle ja omaperäisille sovelluksille. Opinnäytetyön oppimisprosessia ohjaa konstruktivistinen oppimiskäsitys. Tynjälän (2002, 37-38) mukaan oppiminen ei ole tiedon passiivista vastaanottamista vaan opiskelijan aktiivista kognitiivista toimintaa, jossa opiskelija tulkitsee havaintojaan ja tuottamaansa uutta tietoa suhteessa aikaisempaan tietoonsa ja kokemuksiinsa pohjaten. Näin hän rakentaa omaa näkemystään tutkittavasta ilmiöstä ja rakentaa omaa tietoperustaa suhteessa todellisuuteen.

5 Ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt suuntautuvat useimmiten soveltavaan, omaa toiminta-aluetta palvelevaan tutkimus- ja kehittämistyöhön. Opinnäytetyöt vahvistavat ammattikorkeakoulun vuorovaikutusta alueen elinkeino- ja työelämän kanssa ja antavat kuvan ammattikorkeakoulun työelämäyhteyksien ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan laatutasosta. (ks. myös Salo, Toikko & Söderqvist 2005 ; Opinnäytetyön laadun 2006.) 1.2 Opinnäytetyö Seinäjoen ammattikorkeakoulussa Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännön kohdassa 10 opinnäytetyö ja kypsyysnäyte ohjeistetaan seuraavasti: AMK-tutkinto Opinnäytetyön laajuus on 15 opintopistettä. Opinnäytetyön aiheen valitsee opiskelija. Aiheen hyväksyy opinnäytetyötä ohjaava opettaja tai ohjaavat opettajat, jotka vastaavat myös opinnäytetyön arvioinnista. Ylempi AMK-tutkinto Opinnäytetyön laajuus on 30 opintopistettä. Opinnäytetyön aiheen valitsee opiskelija. Aiheen hyväksyvät opinnäytetyötä ohjaavat yliopettajat tai yliopettaja ja opettaja, jotka vastaavat myös opinnäytetyön arvioinnista. Ammatilliset erikoistumisopinnot Opinnäytetyötä vastaavan kehittämistyön tavoitteena on tiedon soveltaminen työelämän kehittämiseen. Kehittämistyön laajuus on opetussuunnitelman mukainen. Kehittämistyön aiheen tai aihealueen valinnasta vastaa opiskelija. Työn aiheen ja muodon hyväksyy koulutuksesta vastaava opettaja. Kehittämistyön arvioinnista vastaa ohjaava opettaja/ohjaavat opettajat. Koko opiskelun ja näin myös opinnäytetöiden lähtökohtana Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on tiivis vuorovaikutus työelämän kanssa. Opinnäytetyön kautta rakennetaan kehittävää ja innovatiivista mutta samalla analyyttista ja tutkivaa otetta oman ammattialan kysymyksiin. Työ ilmentää opiskelijan henkilökohtaista kiinnostusta ja suuntautuneisuutta omalle alalleen. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa mahdollisimman moni opinnäytetyö pyritään tekemään hankkeistettuna eli yhteistyössä tai tilauksesta jonkin yrityksen tai or-

6 ganisaation kanssa. Hankkeistetusta opinnäytetyöstä pitää aina olla kirjallinen sopimus opiskelijan, ohjaajan ja toimeksiantajan välillä (Sopimus opinnäytetyöstä, liite 1). Sopimuksessa sovitaan mm. toimeksiantajan, opinnäytetyön tilaajan tai yhteistyötahon edustaja, opinnäytetyöhön kuuluvat tehtävät sekä työn tekemisestä aiheutuvien kustannusten korvaaminen. Opinnäytetyön sopimuksessa määritellään myös työn TKI-tavoitteet, TKI-opintopisteet ja arvio toimeksiantajalle luovutettavan raportin laajuudesta. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö on opiskelijalle oppimisprosessi. Hyvässä ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä toteutuvat seuraavat ominaisuudet: käytännön hyödynnettävyys tutkimuksellisuus työelämän edustajien kiinteä mukanaolo prosessissa esimerkiksi ohjaajina tai arvioijina ohjaajan ja työpaikan edustajan välinen yhteys teorian soveltaminen käytäntöä palvelevasti luovuus ja innovatiivisuus. Hyvä opinnäytetyö on siis monen tekijän summa. Opinnäytetyön eteneminen suunnitelmasta valmiiksi tuotokseksi ja raportiksi sisältää monta vaihetta. Opinnäytetyön tekijä joutuu tekemään ratkaisuja, joiden lopullista vaikutusta ei vielä suunnitelmavaiheessa tiedä. Oppimisprosessiin kuuluu myös kyky tarpeen mukaan muuttaa jo tehtyjä ratkaisuja ja keskustella niistä työn ohjaajan kanssa. 1.3 Opinnäytetyön erilaiset muodot Seinäjoen ammattikorkeakoulussa opinnäytetöitä voidaan toteuttaa usealla eri tavalla, jotka ovat keskenään samanarvoisia. Esimerkiksi toiminnallinen tai projektimainen lähestymistapa soveltuu toteutettavaksi kehittämishankkeena, produktiona/tuotoksena tai tutkimuksellisena opinnäytetyönä. Kaikentyyppiset opinnäytetyöt pyritään tekemään hankkeistettuina eli yhteistyössä tai tilauksesta jokin yrityksen tai organisaation kanssa.

7 Kehittämishankkeella voidaan tähdätä esimerkiksi yrityksen tai työyhteisön työmenetelmien tai muiden käytäntöjen parantamiseen tai uusien suunnitteluun. Kehittämishanke toteutetaan yhteistyössä yrityksen tai yhteisön kanssa, ja sen tuloksena voi syntyä esimerkiksi tieto- tai laatujärjestelmä dokumentaatioineen, uusi tai kehittyneempi työmenetelmä tai atk-ohjelma. Kehittämishanke on yleensä kestoltaan pitkäaikainen, jolloin opiskelijan on mielekästä aloittaa sen tekeminen jo ennen varsinaista opinnäytetyötä, esimerkiksi harjoittelun tai projektityön yhteydessä. Opinnäytetyössä kehittämishanke ja siinä tapahtuneet vaiheet, toimet ja tulokset raportoidaan niiltä osin kuin ne ovat opinnäytetyön tehtäväksiannon mukaisesti tarkoituksenmukaisia. Produktio/tuotos on usein lyhytkestoisempi kuin kehittämishanke. Produktio/tuotos johtaa rajattuun tuotokseen, esimerkkinä uusien tuotteiden tai työvälineiden suunnittelu ja kehittäminen. Se raportoidaan sekä kirjallisesti, opinnäytetyölle asetettujen tavoitteiden tai tehtävien suuntaisesti että itse tuotoksena. Produktioprosessin tuloksena syntyvät esimerkiksi koulutuspäivät, opaslehtinen, radio-, tvtai tietokoneohjelma, elokuva, teos tai tuote tai näyttely. Tuotoksesta on liitettävä dokumentaatio opinnäytetyön osaksi. Tutkimuksellinen opinnäytetyö voi liittyä kumpaankin edellä mainittuun, mutta se voi olla myös oma itsenäinen selvityksensä. Työ voidaan toteuttaa käytännönnäkökulman sisältävänä teoreettisena tutkielmana kuten toimintamallin kehittämisenä tai arviointitutkimuksena. Se pohjautuu yleensä omaan, erikseen hankittuun aineistoon, jota voidaan analysoida kvalitatiivisesti (laadullisesti) ja/tai kvantitatiivisesti (määrällisesti). Erilaisia toteutustapoja voi myös yhdistellä, sillä opinnäytetyön yhtenä tavoitteena on rohkaista opiskelijaa monimuotoiseen ajatteluun. Olipa opinnäytetyö muodoltaan ja toteutustavaltaan millainen tahansa, siihen tulee sisältyä teoreettisten lähtökohtien tai työn tietoperustan esittely ja niiden merkityksen esiintuominen opinnäytetyössä tehdyissä ratkaisuissa. Opinnäytetyössä ei vain raportoida esimerkiksi kehittämishankkeen tai produktion kulkua tai tuotantoprosessia, vaan asetetaan tarkat tavoitteet, tehtävät tai tutkimusongelmat kulloisenkin ilmiökokonaisuuden tarkasteluun. Työssä kootaan tieto-

8 ainesta, havaintomateriaalia ja muuta tarpeenmukaista ainesta, jotka auttavat tavoitteiden, tehtävien tai tutkimusongelmien ratkaisussa, ymmärtämisessä, selittämisessä ja/tai kontekstoinnissa. Opinnäytetyössä analysoidaan joko tutkimusmenetelmin koottua aineistoa (tutkimuksellinen opinnäytetyö), kehittämishankeen prosessia, aineistoa tai siinä aikaansaatuja tuloksia ja/tai tuotoksia (kehittämishanke) tai tuotokseen/produktioon liittyvää prosessia, aineistoa ja/tai tuloksia (produktio/tuotos). Tarkastelun kohteena voi olla myös kirjallisuuteen pohjautuva teoreettinen materiaali (kirjallisuuskatsaus), työmenetelmä ja sen kehittäminen, opas, käsikirja, tapahtuma tai näiden yhdistelmä. Opinnäytetyöstä on aina laadittava kirjallinen raportti, jossa nämä vaaditut kohdat tulevat esille. Opinnäytetyön tekemisestä sovitaan opinnäytetyötä ohjaavan opettajan kanssa. Opinnäytetyö tehdään yksikön ohjeiden mukaisesti joko yksin, pari-, ryhmä- tai tiimityönä. Pari-, ryhmä- ja tiimitöissä on varmistettava, että kukin opiskelija voi osoittaa yhtäältä prosessin kokonaishallinnan, toisaalta myös yksilöllisen osaamisensa. Opinnäytetyö tai siihen liittyvä kehittämishanke, tuotos voidaan tehdä myös ulkomailla esimerkiksi opiskelijan harjoitteluun, laajempaan tutkimus- tai kehittämishankkeeseen liittyen. Opinnäytetyö on mahdollista tehdä itsenäisenä projektina, tutkimuksena tai osana laajempaa tutkimus- tai kehittämishanketta, joka voi olla myös kansainvälinen. Tämä ohjeen ohella opiskelijat käyvät yksiköiden omia käytänteitä läpi opinnäytetyöhön liittyvillä opintojaksoilla.

9 2 OPINNÄYTETYÖPROSESSI 2.1 Opinnäytetyöhön valmistavat opinnot Opinnäytetyön tekeminen edellyttää kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Opinnäytetyössään opiskelija pääsee kokeilemaan innovatiivisuuttaan keksiessään ja ratkaistessaan käytännön ongelman. Työtä tuetaan ennen aloittamista ja työn aikana erilaisilla opinnoilla sekä opinnäytetyötä koskevalla ohjauksella ja seminaareilla. Opinnäytetyön tekemistä pohjustavat kaikki työtä edeltävät opinnot. Varsinaista opinnäytetyöprosessia tukevat opinnot vaihtelevat yksiköittäin. Tällaisia opintojaksoja ovat esimerkiksi tieteellisen tutkimuksen perusteet, tiedonhankinta, tilastotiede, tutkimusmenetelmät ja tieteellinen kirjoittaminen. Joissain yksiköissä toteutetaan lisäksi opinnäytetyöprosessiin valmentavia ryhmätöitä. 2.2 Opinnäytetyön aiheen valinta Yleensä opinnäytetyön aiheen tai ainakin aihealueen valinnasta vastaa opiskelija itse, ja täten aiheen hankkiminen edellyttää opiskelijalta omatoimisuutta. Joissain yksiköissä myös opettajat tuovat esille eri vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Suuri osa aiheista saadaan tilausten tai toimeksiantojen kautta. Joskus opinnäytetyö voi kuulua osana opintoihin (esim. kaksoistutkinto), joista vastaavat suomalainen ja ulkomainen yhteistyökorkeakoulu yhdessä. Tällöin opinnäytetyön tekijän työparina saattaa olla opiskelija ulkomaisesta korkeakoulusta. Opinnäytetyön aiheen eri mahdollisuuksia kannattaa miettiä jo opintojen alkuvaiheesta lähtien. Moni idea syntyy työharjoittelun aikana. Opinnäytetyön aihe voi löytyä myös ulkomailla toteutuvan opiskelun tai harjoittelun aikana. Kansainvälisiä aiheita voi tiedustella ammattikorkeakoulun kansainvälisistä asioista vastaavilta henkilöiltä. Opinnäytetyön valmistuminen yleensä nopeutuu, mikäli aihe on kiinnostava ja palvelee käytännön työelämän kehittämistarpeita. Oleellista on rajata aihetta käytettävissä olevien ajan ja muiden resurssien mukaan. Antoisin työ kasvaa omasta motivaatiosta ja myöhempienkin tarpeiden tiedostamisesta. Opinnäy-

10 tetyön ohjaaja tai ohjaajat päättävät ehdotetun aiheen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. 2.3 Työsuunnitelma Opinnäytetyön aiheen varmistuttua työstä tehdään suunnitelma, josta käyvät ilmi mm. työn tausta ja tavoitteet, toteutustapa, mahdolliset yhteistyötahot, tärkeimmät tiedonlähteet, tulosten hyödyntäminen ja niistä tiedottaminen, työtä koskeva aikataulu sekä muita opinnäytetyöhön liittyviä tietoja. Opinnäytetyösuunnitelma esitetään ohjaavalle opettajalle, joka antaa suunnitelmalle lopullisen hyväksynnän. Suunnittelu on keskeinen osa opinnäytetyöprosessia. Tarkka suunnitelma auttaa jäsentämään opinnäytetyötä. Se säästää myös harhalaukauksilta, kun tiedonhankinta osataan suunnata oikein alusta alkaen. Opinnäytetyössä toteutuu konkreettisesti sanonta: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Jos työ tehdään toimeksiantona, siitä laaditaan sopimus toimeksiantajan, tekijän ja ohjaajan välillä. Sopimuksessa opinnäytetyöstä sovitaan mm. toimeksiantajan edustaja, opinnäytetyöhön kuuluvat tehtävät sekä työn tekemisestä aiheutuvien kustannusten korvaaminen. Opinnäytetyön sopimuksessa määritellään myös työn TKI-tavoitteet, TKI-opintopisteet ja arvio toimeksiantajalle luovutettavan raportin laajuudesta. Samassa yhteydessä tulee sopia myös työstä mahdollisesti maksettavan korvauksen suuruudesta ja suoritustavasta. Opiskelijan on oltava yhteydessä opinnäytetyötä ohjaavaan opettajaan ennen kuin solmii sopimusta ulkopuolisen yrityksen kanssa. Toimeksiantoihin liittyviä tekijänoikeuksia ja salassapitoa käsitellään tarkemmin luvuissa 3.3 ja 3.4. Tietoja yritysten kanssa solmittavista sopimuksista on myös Tutkimussopimusoppaassa (Esko 2002, 19 21). Malli opinnäytetyösopimuksesta on liitteessä 1. 2.4 Seminaarit Seminaarien tarkoituksena on tukea opinnäytetyöprosessia. Niissä opinnäytetyön kulloinenkin vaihe tuodaan julkisesti muiden arvioitavaksi. Seminaareja koskevat

11 käytännöt vaihtelevat yksiköittäin. Monissa yksiköissä on erityiset seminaarinsa jo opinnäytetyösuunnitelman esittelyyn. Näissä tilaisuuksissa käsitellään työn suunnitelmaa ja ehdotetaan siihen korjauksia. Samalla seminaarit valmentavat varsinaiseen päätösseminaariin. Joissain yksiköissä työsuunnitelma esitetään ilman seminaareja suoraan ohjaajalle. Myös projektityön opintojaksoja käytetään opinnäytetyöprosessiin perehdyttämiseen. Seminaareissa opiskelija tai opiskelijat pitävät valmistellun esityksen työstään. Joissain yksiköissä seminaarityöskentelyyn liittyy myös vertaisarviointi ja vertaistuki. Vertaisarviointi on opinnäytetyön kriittistä ja analyyttista tarkastelua. Vertaisarvioija on yleensä saman vuosikurssin opiskelija. Hän voi myös toimia tilaisuuden puheenjohtajana. Usein vertaisarvioijan kuuluu myös tehdä työstä kirjallinen arviointi ja luovuttaa se opinnäytetyön ohjaajalle. Vertaisarviointi on osa opinnäytetyöprosessia, ja se vaikuttaa osaltaan opinnäytetyöstä annettavaan arvosanaan. Opinnäytetyön päätösseminaarissa (tai opinnäytetyöseminaarissa/ tulosseminaarissa) esitellään työ ja koko sitä koskenut prosessi. Seminaarissa käydään läpi opinnäytetyön tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Opinnäytetyö arvioidaan vasta esityksen jälkeen. Seminaarin jälkeen kirjalliseen raporttiin joudutaan yleensä tekemään vielä muutoksia ja korjauksia. Vasta näiden valmistuttua ohjaaja voi antaa luvan työn lopulliseen puhtaaksikirjoittamiseen. 2.5 Tiedonhankinta ja kirjoittaminen Hyvä suunnitelma auttaa onnistumaan myös opinnäytetyöhön tarvittavien taustatietojen hankinnassa. Taustatietojen tiedonhankintasuunnitelmaan sisältyvät esimerkiksi opinnäytetyön aihetta kuvaavien hakusanojen ideointi ja sopivien tiedonlähteiden valinta. Tiedonhankintaa opetetaan mm. tiedonhankintakursseilla ja muilla opinnäytetyöhön ohjaavilla kursseilla. Seinäjoen korkeakoulukirjastossa on hyvät kokoelmat opinnäytetyön tekemisessä tarvittavaa aineistoa, sekä painetussa että elektronisessa muodossa. Kirjaston aineistotietokanta Plari on sopiva tiedonhaun lähtökohta. Kirjaston verkkopalvelu-

12 jen kautta on tarjolla myös muita tietokantoja, e-kirjoja ja e-lehtiä sekä erityisaineistoja. Verkkopalvelut ovat käytettävissä ammattikorkeakoulun verkossa ja etäkäyttöpalvelun kautta myös verkon ulkopuolelta, esim. kotikoneelta. Tiedonhakumahdollisuuksiin voi perehtyä tiedonhankintakursseilla, omatoimisesti kirjaston www-sivujen avulla sekä pyytämällä neuvoja kirjaston henkilökunnalta. Opinnäytetyön varsinaiseen kirjoittamiseen tai esityskuntoon saattamiseen kannattaa varata riittävästi aikaa. SeAMK:n kirjallisten töiden ohjeessa (Kirjallisten töiden 2012) on kirjoittamiseen liittyvää yleisohjeistusta, ohjeet tekstin ulkoasusta sekä lähdeviitteiden tekemisestä. 2.6 Opinnäytetyön rakenne Opinnäytetyön tekstiosan rakenteesta ei voi antaa kovin täsmällisiä ohjeita, koska opinnäytetyöt ovat luonteeltaan erilaisia kuten projektimaisesti työstettäviä töitä, kehittämishankkeita, produktioita/tuotoksia ja tutkimuksellisia opinnäytetöitä. Kaikentyyppisissä töissä on kuitenkin aina runko, joka koostuu johdannosta, asian käsittelystä ja päätännästä. Nämä osat jäsennetään pää- ja alalukuihin tarkoituksenmukaisella tavalla ja otsikoidaan mahdollisimman kuvaavasti. Kuviossa 1 on esimerkki mahdollisesta opinnäytetyöraportin rakenteesta.

13 Nimiösivu Tiivistelmät Sisältö Käytetyt termit ja lyhenteet Kuvio- ja taulukkoluettelo Johdanto Tausta Tehtävien asettelu Menetelmät Tulokset Johtopäätökset Pohdinta Lähteet Liitteet Kuvio 1. Esimerkki opinnäytetyön rakenteesta. Opinnäytetyön raportoinnissa noudatetaan Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjallisten töiden ohjetta (Kirjallisten töiden 2012). Ohje on saatavissa SeAMK:n Intrasta osoitteesta http://intra.epedu.fi/ (Opiskelijapalvelut -> Opinnäytetyön ja kirjallisten töiden ohjeet).

14 Opinnäytetyössä tulee olla nimiösivu, suomen- ja englanninkieliset tiivistelmät, sisällysluettelo, luettelo käytetyistä termeistä ja lyhenteistä (jos niitä on runsaasti), kuvio- ja taulukkoluettelo (mikäli työssä on paljon kuvioita tai taulukoita), johdanto, aiheeseen liittyvän aiemman tutkimus- ja kehittämistiedon sekä mahdollisen teoriatiedon käsittelyä, tehtävien asettelu (työn tavoitteiden sekä tutkimusongelmien tai tarkastelutehtävien esittely), opinnäytetyössä käytettävien menetelmien esittely ja perustelut niiden käytölle, tulosten käsittely, johtopäätökset, pohdinta, lähteet sekä mahdolliset liitteet. Edellä mainituista osista johdanto, tausta, tehtävien asettelu, menetelmät, tulokset, johtopäätökset ja pohdinta voivat myös perustelluista syistä esiintyä eri järjestyksessä tai niitä voidaan yhdistellä. Esimerkkinä yhdistelemisestä on taustatiedon ja tulosten kirjoittaminen siten, että aiempaa tietoa peilataan opinnäytetyössä saatuihin tuloksiin. Seuraavassa esitetään karkeasti, mitä raportin eri vaiheisiin sisältyy. Lisätietoja raportointiin ja kirjoittamiseen liittyvistä ratkaisuista kannattaa hakea tutkimuksen tekoon liittyvästä kirjallisuudesta. Johdannossa kuvataan työn tausta ja aihepiiri, johon työ liittyy. Tavoitteena on tarjota lukijalle peruslähtökohdat työn sisällöstä ja virittää lukijan kiinnostus työtä kohtaan. Johdannon on syytä olla varsin lyhyt ja napakka. Se kannattaa kirjoittaa lopulliseen muotoonsa vasta työn loppuvaiheessa, jolloin kokonaiskuva työstä on selkiytynyt. Johdantoluku on työn ensimmäinen pääluku, joka numeroidaan. Luku otsikoidaan usein sanalla "Johdanto", mutta kannattaa käyttää jotain kuvaavampaa otsikkoa, mikäli se suinkin on mahdollista. Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoitteet esitellään lyhyesti jo johdannossa, vaikka ne tulevat esille tarkemmin työn edetessä. Opinnäytetyön taustaa käsittelevässä osassa esitellään ja analysoidaan aiheeseen liittyvää aikaisempaa tutkimus- ja kehittämistietoa ja mahdollista teoriatietoa. Siinä opinnäytetyötä perustellaan käsittelemällä aikaisempia tutkimuksia, selvityksiä ja raportteja. Työn taustan käsittely osoittaa, miten hyvin kirjoittaja on perehtynyt tutkimuksen aihepiiriin ja miten hyvin hän hallitsee sen käsitteistön. Pääpaino on siinä, että kirjoittaja kykenee osoittamaan, miksi juuri hänen opinnäytetyönsä on tarpeellinen, ajankohtainen ja perusteltu. Aikaisemman tiedon ja tutkimusten esittely ei saa olla pelkkä referaattikokoelma, vaan sitä tulee tarkastella analyyttisesti, vertaillen ja arvioiden. Kirjallisuudesta saatua aineistoa tulee siis tarkastella

15 oman opinnäytetyön ja tavoitteen- tai ongelmanasettelun näkökulmasta. Aikaisemman tutkimuksen ja tiedon analyysi luo perustaa oman työn ongelmien tarkemmalle muotoilulle, käsitteenmäärittelyille, tavoitteiden asettamiselle, menetelmävalinnoille ja myöhemmässä vaiheessa myös vertailupohjan tuloksille ja johtopäätösten teolle. Lukijalle tulee muodostua selkeä käsitys siitä, miten opinnäytetyö liittyy aikaisempiin tutkimus- tai kehittämishankkeisiin, projekteihin, tuotoksiin eli produktioihin ja mitä uutta tämä opinnäytetyö pyrkii tuomaan. Opinnäytetyön tehtävien asettelu tulee muotoilla selkeästi ja täsmällisesti. Tehtävien asettelussa tuodaan esiin opinnäytetyön tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi asetetut tarkastelutehtävät, kehittämistehtävät tai tutkimusongelmat. Menetelmistä kertovassa osassa esitellään opinnäytetyön kohde ja aineisto sekä aineistonkeruu- ja analyysimenetelmät perusteluineen. Kaikissa opinnäytetöissä on jokin aineistonkeruumenetelmä, jonka avulla kohteena olevaa ilmiötä tarkastellaan. Niin tutkimuksellisissa opinnäytetöissä, produktioissa eli tuotoksissa kuin kehittämishankkeissa tarkastelun kohteeksi asetetaan jokin rajattu asiakokonaisuus, ilmiö tai prosessi, jonka analysointiin opinnäytetyö kohdistuu. Aineistonkeruumenetelmät voivat olla laadullisia tai määrällisiä tai yhdistelmä näistä. Aineistonkeruumenetelmän käytössä on suositeltavaa pyrkiä tilanne- ja tapauskohtaiseen soveltamiseen. Sopivan menetelmän löytämiseksi opiskelijan on tehtävä perusteellista perehtymistyötä ja perehdyttävä menetelmäkirjallisuuteen. Aineistonkeruun jälkeen koottu tieto on analysoitava jollain systemaattisella tavalla. Tällöin puhutaan analyysimenetelmistä. Laadullisen ja määrällisen aineiston analyysimenetelmät poikkeavat toisistaan ja niihin perehtyminen on tehtävä huolella, ennen kuin koottua aineistoa ryhdytään purkamaa tuloksiksi. Jotta työn edustavuutta ja luotettavuutta voidaan arvioida, menetelmät ja prosessin eteneminen tulee raportoida niin yksityiskohtaisesti, että aineistonkeruu ja analysointi voitaisiin selvityksestä saatavan tiedon perusteella periaatteessa toistaa samanlaisena. Opinnäytetyön tulokset esitetään tutkimus-, kehittämis- tai tarkastelutehtävittäin tai muuten selkeästi ryhmiteltyinä asiakokonaisuuksina. Kaikkia työlle asetettuja tutkimus-, kehittämis- tai tarkastelutehtäviä on käsiteltävä riippumatta siitä, onko niihin saatu vastausta vai ei. Tulosten raportoinnissa on syytä aloittaa päätuloksista ja nostaa ne selkeimmin esille. Myös negatiiviset tulokset ja toteutumattomat

16 oletukset tulee esitellä, mutta tässä osassa ei vielä tehdä tulkintoja siitä, mistä jokin tulos voi johtua tai mistä se voi kertoa (ellei tulos- ja johtopäätösosaa yhdistetä keskenään). Keskeisiä tuloksia voidaan havainnollistaa sopivissa määrin taulukoin, kuvioin ja aineistosta nostetuin suorin lainauksin (sitaatein). Taulukoiden, kuvioiden ja suorien lainausten sisältöjä tulee käsitellä myös tekstissä. Lukijaa helpottaa, mikäli keskeisistä tuloksista tehdään lopuksi yhteenveto, joka voi olla myös taulukon tai kuvion muodossa. Tulososa voidaan kirjoittaa yhteen esimerkiksi työn taustan kanssa. Tyypillistä on myös tulos- ja johtopäätösosan yhdistäminen. Johtopäätöksissä tuloksia tarkastellaan suhteessa aikaisempaan tietoon ja tehdään tulkintoja. Johtopäätöksissä voidaan esittää jokin ehdotus, malli tai prosessi, johon tulokset antavat aihetta. Esimerkiksi arviointitutkimuksissa voidaan esittää näkemyksiä siitä, miten arvioitavaa toimintaa tulisi opinnäytetyön tulosten perusteella kehittää. Tuotoksen tai produktion tarkastelussa johtopäätökset voivat koskea tuotoksen jatkokehittelyä. Kehittämishankkeen johtopäätöksissä voidaan pohtia esimerkiksi tarkastelun kohteena olevan kehittämismenetelmän toimivuuden parantamista tai kehittämistä sekä opinnäytetyön merkitystä ammatillisen hyödynnettävyyden näkökulmasta. Johtopäätöksistä lukija näkee, mitä konkreettista työstä jäi käteen. Johtopäätösosa voidaan yhdistää joko tulososan tai pohdintaosan kanssa. Pohdinnassa osoitetaan, miten hyvin kirjoittaja hallitsee tutkittavana olevan ilmiön sekä miten hyvin hän kykenee arvioimaan työprosessiaan. Tässä tarkastellaan kriittisesti ja rehellisesti, miten hyvin asetetut tavoitteet kyettiin saavuttamaan. Arvioidaan tulosten sovellusmahdollisuuksia ja hyödynnettävyyttä käytännössä pohditaan esimerkiksi sitä, miten mahdollista johtopäätöksissä esitetyt kehittämiskohteet on saavuttaa. Pohdinnassa tarkastellaan kriittisesti opinnäytetyöprosessia ja tulosten saavuttamiseen vaikuttaneita tekijöitä. On arvioitava esim. sitä, millaisia rajoituksia käytettyihin menetelmiin mahdollisesti liittyi ja miten käytetyt menetelmät mahdollisesti vaikuttivat tuloksiin. Pohdinnassa on hyvä ottaa esille myös sellaisia jatkotutkimuksen tai -kehittämisen kohteita, joille työ antaa aihetta. Lähteet esitetään aakkosellisena luettelona opinnäytetyön tekstiosan jälkeen. Liitteet sijoitetaan työn loppuun. Lähdeluettelon laatimisohjeet ja liitteiden merkitse-

17 misohjeet löytyvät Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjallisten töiden ohjeesta (Kirjallisten töiden 2012).

18 3 OPINNÄYTETYÖPROSESSIIN LIITTYVÄT KÄYTÄNTEET Opinnäytetyön suoritus prosessina on kuvattu liitteessä 2. Prosessikuvaus sisältää erilaisia vaiheita ja vastuita, joista opiskelijan on syytä olla tietoinen heti opinnäytetyön suunnitteluvaiheessa. 3.1 Opinnäytetyön ohjaus Opinnäytetyö on opiskelijan oma ja itsenäinen, ongelman ratkaisuun tähtäävä prosessi. Ohjaajan tehtävänä on tukea ja kannustaa tätä prosessia ja siinä tapahtuvaa oppimista. Annettavan ohjauksen määrään vaikuttavat sekä käytettävissä olevat resurssit että kunkin opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet. On suositeltavaa, että opinnäytetyön tekijä ja ohjaava opettaja sopivat kirjallisesti opinnäytetyöskentelyn alkuvaiheessa ohjauksen tavoitteet, ohjausmenetelmät, ohjauksen työnjaon, ohjaukseen käytettävissä olevan ajan sekä seminaarikäytänteet. Hankkeistetuissa opinnäytetöissä sopimuksessa on mukana myös työelämän edustaja. Joillain SeAMK:n koulutusaloilla on käytössä opinnäytetyöpassi opinnäytetyöprosessin seurantaan tai opinnäytetyön vaiheet kirjataan HATU-ohjelmaan. Opinnäytetöiden ohjaajina toimivat yleisimmin yksikön opettajat. Opinnäytetyötä voi ohjata myös useampi kuin yksi opettaja. Joskus ohjaajina käytetään vierailevia kouluttajia tai toimeksiannoissa työelämän edustajia. Silloinkin, kun opinnäytetyötä ohjaa työelämän edustaja, lopullisen arvosanan antavat ohjaavat opettajat. Ensisijainen vastuu opinnäytetyön sisällöstä ja kieliasusta on opiskelijalla itsellään. Joissain yksiköissä kieliasun tarkistukseen ja arviointiin on saatavissa apua yksikön äidinkielen opettajalta. Toisenkielisen tiivistelmän, joka normaalisti on englanninkielinen abstract, tarkistaa yleensä yksikön kyseisen kielen opettaja. Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta seminaareissa, joita voi olla yksi tai useampia. Korkeakouluissa yleisesti noudatettavan käytänteen mukaisesti toiset opiskelijat kommentoivat ja kritisoivat opinnäytetyön luonnosta vertaisarvioinnin ja vertaistuen menetelmin (ks. luku 2.4 Seminaarit).

19 3.2 Rahoitusta opinnäytetyön tekemiseen Opiskelija tekee opinnäytetyötään osana kokopäiväopiskelua, joten keskeisin rahoitusmuoto on yleensä opintotuki. Palkkatyöhön osallistuminen on monelle välttämättömyys, mutta se yleensä venyttää tai hankaloittaa samalla opintoihin osallistumista. Koska ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt ovat merkittävä osa alueen ja myös valtakunnan kehittämistä, näiden perinteisten rahoitusmuotojen lisäksi on syytä kartoittaa myös muita vaihtoehtoja. On hyvä sopia siitä, millä tavoin yritys tai organisaatio osallistuu opinnäytetyön tekemisestä aiheutuviin kustannuksiin. Opiskelija tekee kustannusarvion jo työsuunnitelmavaiheessa, jolloin työelämätaho voi vastata mahdollisuuksiinsa kustannusten korvaamisesta opiskelijalle. Opiskelija voi myös opinnäytetyötä edeltävien harjoittelujen tai projektitöiden yhteydessä keskittyä laajemman projektirahoituksen hakemiseen sen organisaation tai yrityksen kanssa, jossa hän toimii. Tällöin jonkin soveltuvan, opinnäytetyötä edeltävän opintokokonaisuuden tehtäväksi voidaan asettaa projektirahoituksen valmistelutehtävät. Lisäksi yrityksen tai organisaation kanssa sovitaan, miten opinnäytetyö tulisi liittymään valmisteltavaan projektiin. Opiskelijalla on myös mahdollisuus työllistyä projektiin opinnäytetyön aikana tai sen valmistuttua. Kaikentyyppisiin opinnäytetöihin on mahdollisuus hakea ulkopuolista rahoitusta erilaisilta säätiöiltä ja rahastoilta. Opiskelijan kanssa on käytävä läpi näitä mahdollisuuksia opinnäytetyösuunnitelman tekovaiheessa ja mielellään myös opinnäytetyöhön liittyvillä opintojaksoilla, jollei rahoitusvaihtoehtoja ole käsitelty muiden opintojen (esim. projektiopintojen) yhteydessä. Tietoja ajankohtaisista rahoitushauista saa ohjaavalta opettajalta, yliopettajilta sekä yksikön ja ammattikorkeakoulun TKI-henkilöstöltä. Lisäksi kannattaa seurata rahoitushakuilmoittelua lehdissä ja Internetissä (ks. esim. Suomen ylioppilaskuntien liitto 2009). 3.3 Tekijänoikeudet Tekijänoikeuden kautta kirjallisen tai taiteellisen teoksen tehnyt henkilö voi saada suojaa teoksen väärinkäyttämistä vastaan. Tällaisia oikeudellisen suojan muotoja ovat tekijänoikeus ja patentti. Näitä kutsutaan usein myös immateriaalioikeuksiksi

20 eli aineettomiksi oikeuksiksi. Tekijänoikeudella on usein taloudellista merkitystä, sillä sen myötä tekijä saa käyttää työtään kaupallisesti hyväkseen. Tekijänoikeussuojan piiriin kuuluvat muun muassa tieteelliset kirjoitukset, tietokoneohjelmat, taiteelliset teokset ja suunnittelutyöt. Suojan saaminen edellyttää teokselta itsenäisyyttä ja omaperäisyyttä. Pelkkää ideaa tai teemaa ei voi suojata tekijänoikeudella. Tekijänoikeus syntyy aina teoskynnyksen ylittyessä, eikä se edellytä luomisen lisäksi rekisteröintiä tai muita toimia. Teknisluonteiset keksinnöt jäävät varsinaisen tekijänoikeussuojan ulkopuolelle, mutta niihin on mahdollista saada suojaa patentoimalla. Tekijänoikeuden haltijalla on teokseensa moraalisia ja taloudellisia oikeuksia. Opinnäytetyön tekijällä on aina moraalinen käyttöoikeus työhönsä, mikä tarkoittaa oikeutta tulla mainituksi teoksen tekijänä ja valvoa sitä, miten sivullinen hänen oikeuksiaan käyttää. Taloudellisiin oikeuksiin sisältyvät kappaleiden valmistaminen, teoksen saattaminen yleisön saataviin ja jälleenmyyntikorvaus. Lisätietoja immateriaalioikeuksista on esimerkiksi Tutkimussopimusoppaassa (Esko 2002). Opinnäytetyön käyttöoikeuksia koskevista kysymyksistä kannattaa aina neuvotella työn ohjaajan kanssa ennen työn aloittamista. Erityisen tärkeää se on silloin, jos opinnäytetyö toteutetaan toimeksiantona. Tilaustyönä tehtävän opinnäytetyön tekijänoikeudet on kirjattava tilaajan/teettäjän, tekijän ja yksikön väliseen sopimukseen. Käyttöoikeuksien luovutuksesta sovittaessa on tarkoin eriteltävä, mitä luovutetaan. Jos kyseessä on usean opinnäytetyön yhteinen hanke, luovutus on tehtävä jokaisen opinnäytetyön osalta erikseen. Opinnäytetyösopimuksen tekemiseen tarkoitettu lomake on liitteessä 1. Sen lisäksi tekijänoikeuksista ja muista opinnäytetyöhön mahdollisesti liittyvistä erityisehdoista on syytä sopia kirjallisesti. Opinnäytetyöt tallennetaan Theseus-verkkokirjastoon. Tallentaessaan opinnäytetyönsä Theseukseen, opiskelijan on hyväksyttävä Theseuksen käyttöehdot. Ne hyväksyessään opiskelija vakuuttaa tekijänoikeuksien olevan kunnossa ja antaa korkeakoululleen vastikkeettoman luvan julkaista opinnäytetyö verkkokirjastossa. Verkkojulkaisemisessa on käytössä Creative Commons-lisenssijärjestelmä, joka mahdollistaa verkkojulkaisujen käyttöehtojen säätelyn. Creative Commons - lisensointia voi käyttää, jos työn tekijänoikeudet ovat kokonaan tekijän.

21 Sekä painetun että verkkoaineistojen digitaalista kopiointia ja käyttöä rajoittavat tekijänoikeudelliset säännökset. Pääsääntöisesti esim. piirrosten ja kuvien sähköiseen käyttöön lähdeaineistona tarvitaan erikseen tekijän antama lupa tai tekijänoikeus käytettävään aineistoon (esim. omat kuvat ja piirrokset). Opetus- ja kulttuuriministeriö on maksanut Kopiostolle yliopistoja ja ammattikorkeakouluja koskevan digiluvan vuodesta 2012 alkaen, mikä mahdollistaa skannatun ja vapaasti Internetissä olevan aineiston käyttöä. Kopioston digiluvalla ei saa kuitenkaan kopioida tai skannata sellaista aineistoa, jonka kopionnin ja käytön oikeudenomistaja on kieltänyt. Aineistoa voi vapaasti ottaa lähteistä, joissa on selvästi ilmaistu, että se on tekijänoikeusvapaata. Jos on mainittu, että aineisto on julkaistu ns. Creative Commons -oikeudenluovutuksin, on aineisto yleensä käytettävissä. Sekä Theseus-tallennuksen tarkempi ohjeistus että ohje Digitaalisen kopioinnin rajoitukset on SeAMK:n intrassa (Opiskelijapalvelut -> Opinnäytetöiden ja kirjallisten töiden ohjeet). 3.4 Julkisuus ja salassapito Opinnäytetyön tulokset on tarkoitettu kaikkien hyödynnettäväksi. Opinnäytetyö tulkitaan ammattikorkeakoulun haltuun tullessaan viranomaisen asiakirjaksi, joka on viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (L 21.5.1999/621) perusteella julkinen, jollei asiasta laissa toisin säädetä. Julkisuuden ulkopuolelle jäävät lähtökohtaisesti liike- ja ammattisalaisuudet, opinnäytetyön suunnitelma, perusaineisto, teknologinen tai muu kehittämistyö ja opinnäytetyön arviointi. Opetusministeriö on kirjeessään 28.1.2004 (Opetusministeriö 2004) antanut ohjeen, jossa tähdennetään, että "opinnäytteet ovat tutkintojen osia, joiden tulee olla avoimesti arvioitavissa". Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen kannanottoon viitaten opetusministeriö "kehottaa yliopistoja ja ammattikorkeakouluja vastaisuudessa huolehtimaan siitä, ettei opinnäytetöihin sisällytetä salassa pidettävää aineistoa ja että opinnäytteet ovat julkisia heti, kun ne on hyväksytty". Salassa pidettävät asiat voidaan esimerkiksi jättää opinnäytetyön tausta-aineistoksi ja kirjoittaa opinnäytetyö siten, että se voidaan kokonaan julkaista.

22 Opinnäytetyösopimuksessa varmennetaan, että kaikki osapuolet ovat hyväksyneet opinnäytetyön julkisuusperiaatteen (Liite 1). 3.5 Tutkimuksen eettiset ohjeet Kaikelta tieteelliseltä tutkimukselta, mukaan lukien ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt, edellytetään rehellisyyttä ja läpinäkyvyyttä. Aineiston koostamisessa ja analysoinnissa sovellettujen menetelmien sekä lähteiden käytön tulee olla kenen tahansa tarkistettavissa. Terve lähdekritiikki ja tietojen luotettavuuden tarkistus kuuluvat tutkijan moraalisiin velvollisuuksiin. Jo opinnäytetyöhön valmistavissa opinnoissa on tutustuttava Opetusministeriön tutkimuseettisen neuvottelukunnan oppaaseen Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen (2002). Ohjeiden tavoitteena on edistää hyvää tieteellistä käytäntöä ja ennaltaehkäistä tieteellistä epärehellisyyttä kaikissa tutkimusta harjoittavissa organisaatioissa ammattikorkeakoulut mukaan lukien. Oppaassa on selkeät menettelyohjeet esimerkiksi plagiointiepäilyjen käsittelyyn. Seinäjoen ammattikorkeakoulu on sitoutunut näiden ohjeiden noudattamiseen. Ulkopuoliseen organisaatioon tai yritykseen kohdistuvassa tutkimuksessa on pyydettävä tutkimuslupa. Tutkimuslupa pyydetään vapaamuotoisella kirjeellä ja/tai noudatetaan kyseisen organisaation tai yrityksen käytäntöjä. Jos tutkimus kohdistuu SeAMK:n opiskelijoihin tai henkilökuntaan, noudatetaan SeAMK:n tutkimuslupakäytänteitä (liite 7). Kaikkiin SeAMK:ssa tehtäviin tutkimuksiin tarvitaan tutkimuslupa, joka anotaan liitteen 7 mukaisella lomakkeella. Tutkimuksen eettisiä kysymyksiä käsitellään laajasti myös tutkimuskirjallisuudessa (ks. esim. Karjalainen, Launis, Pelkonen & Pietarinen 2002).

23 4 OPINNÄYTETYÖN VALMISTUMISEN VAIHEET Opinnäytetyön valmistumisen vaiheet on kuvattu pääpiirteittäin oheisessa kuviossa (Kuvio 2). Työ jätetään luettavaksi seminaarikäsittelyä varten Seminaarikäsittely / posteriesittely Korjausten ja tarkistusten tekeminen työhön Työ jätetään arvioitavaksi Kypsyysnäyte, Itsearviointi, Urkund-tarkistus Työn arviointi, Theseustallennus -lupa Työn luovuttaminen ja tallentaminen Theseukseen Kuvio 2. Opinnäytetyön valmistumisen vaiheet. Opinnäytetyö esitetään erityisessä seminaarissa jonka lisäksi tai ohella työ voidaan esittää myös muulla tavalla, kuten posteriesityksenä. Joissain yksiköissä seminaari pidetään jo aiemmin, opinnäytetyöprosessin puolivälissä. Alakohtaiset käytännöt seminaarikäsittelystä saa opinnäytetöiden ohjaajilta. Opinnäytetyö jäte-

24 tään luettavaksi hyvissä ajoin ennen käsittelyä ohjaaville opettajille oman alan käytäntöjen mukaisesti. Seminaarikäsittelyn jälkeen opiskelijalla on vielä mahdollisuus korjausten ja tarkennusten tekemiseen. Opiskelijan on otettava tarkkaan huomioon hänelle seminaarissa annettu palaute ja tehtävä korjaukset ja muutokset, joita hän tässä vaiheessa vielä voi tehdä. Työ jätetään arvioitavaksi ohjaaville opettajille yksikössä ilmoitettujen käytäntöjen mukaisesti. Opinnäytetyö tarkistetaan myös plagioinninesto-ohjelma Urkundin avulla. Urkund tarkistaa lähteiden käytön ja antaa raportin, josta ilmenee mahdollinen lähteiden luvaton lainaus. Tämän jälkeen opiskelija ilmoittautuu kypsyysnäytteeseen. Ohjeet kypsyysnäytteen järjestämisestä ja siihen ilmoittautumisesta ovat yksikön opinnäytetyöohjeistossa. Valtioneuvoston antaman asetuksen (2003/ 352) mukaan ammattikorkeakoulututkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Ammattikorkeakoulu päättää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita 8 :n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa. Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkintosäännön kohdassa 10 kypsyysnäyte ohjeistetaan seuraavasti: Tutkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, jonka aiheen antaa opinnäytetyön ohjaaja. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytetyönsä alaan sekä kielitaitoaan seuraavasti: Opiskelija, jonka koulusivistyskieli on suomi Kypsyysnäytteen kieli on suomi, jolloin opiskelijalle tulee ko. kielestä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito (A481/2003, 15 ). Toinen kotimainen kieli on ruotsi. Mikäli opiskelijalla on ylioppilastutkinnossaan vähintään arvosana magna cum laude approbatur suomen kielessä suoritetussa äidinkielen kokeessa (osoittaa ko. kielen erinomaista taitoa), kypsyysnäytteen kieli voi olla myös ruotsi tai koulutusohjelmankieli.

25 Opiskelija, jonka koulusivistyskieli on ruotsi Kypsyysnäytteen kieli on ruotsi, jolloin opiskelijalle tulee ko. kielestä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito (A481/2003, 15 ). Toinen kotimainen kieli on suomi. Mikäli opiskelijalla on ylioppilastutkinnossaan vähintään arvosana magna cum laude approbatur ruotsin kielessä suoritetussa äidinkielen kokeessa (osoittaa ko. kielen erinomaista taitoa), kypsyysnäytteenkieli voi olla myös suomi tai koulutusohjelman kieli. Opiskelija, jonka koulusivistyskieli ei ole suomi eikä ruotsi Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä voi koulutusohjelmapäällikkö sopia opiskelijan kanssa kypsyysnäytteen antamisesta muulla kielellä. Kypsyysnäyte kirjoitetaan valvotussa tilassa. Kypsyysnäytteen kirjoittamiseen on aikaa kaksi tuntia. Opiskelijan tulee kypsyysnäytteessä osoittaa hallitsevansa työnsä sisällön perusteluineen sekä kykenevänsä selkeään ja johdonmukaiseen kirjalliseen esitykseen. Jos opiskelijalla on diagnosoitu lukivaikeus, hänellä on oltava siitä asiantuntijan (lääkärin tms.) kirjallinen lausunto. Opiskelijalle voidaan antaa tarpeen mukaan 1 2 tuntia lisää kirjoittamisaikaa ja hänellä on mahdollisuus täydentää näytettä suullisesti. Kypsyysnäytteen arviointiperusteet ovat samat kuin muillakin. Hyväksytyn kypsyyskokeen vähimmäisvaatimukset ovat seuraavat (ks. myös liite 3): Sisältö: vastauksessa on keskitytty käsittelemään annettua kysymystä, otsikkoa tai teemaa. Opiskelijan vastaus ilmentää kysymykseen liittyen oman opinnäytetyön hallintaa. Otsikko: otsikon puuttuminen vastauspaperista ei ole syy hylätä näytettä, jos teksti on muuten ansiokas. Tekstin jäsentely: tekstissä on tehtävä näkyvästi kappalejako eikä teksti saa jäädä kesken (lopetus on oltava).

26 Tekstin selkeys: tekstissä on ymmärrettävät lause- ja virkerakenteet (toistuva laiminlyönti on peruste hylkäämiselle). Kirjoittaja hallitsee alansa ammattiterminologian. Oikeakielisyydessä 2 3 systemaattista virhetyyppiä antaa aiheen hylkäämiseen, mutta kuitenkin tekstin kokonaisuus ratkaisee. Tyyli ja tekstin viimeistely: tekstissä käytetään asiatyyliä, ei puhekieltä tai murretta. Argumentointi: väitteet perustellaan uskottavasti. Kypsyysnäytteen tekstilajina on esseevastaustyyppinen teksti, joka kirjoitetaan alaa tuntevalle, mutta kuitenkin tätä kypsyysnäytteen erikoistapausta tuntemattomalle lukijalle. Kypsyysnäytteen asiasisällön arvioi ammattiaineen opettaja ja kielen tarkastaa asiantuntija eli suomen kielen ja viestinnän opettaja. Jos kypsyysnäyte on kirjoitettu jollakin muulla kielellä, kielen tarkastaa asianomaisen kielen opettaja. Näyte arvioidaan asteikolla hyväksytty hylätty. Hylkääminen on perusteltava opiskelijalle. Ohjaavien opettajien on huolehdittava siitä, että opinnäytetyön arvioinnin periaatteet, arviointikriteerit ja arviointimenettely on tuotu opinnäytetyön tekijälle tiedoksi. Työn arviointi pohjautuu Seinäjoen ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden arviointikriteeristöön (Liite 4). Opinnäytetyö voidaan joko hyväksyä tai hylätä. Hyväksytty työ arvioidaan asteikolla 1 5. Alimman (1) tai ylimmän (5) arvosanan antamiseen edellytetään kahden arvioijan lausuntoa. Lopullista arvosanaa annettaessa kiinnitetään huomiota myös opinnäytetyöprosessiin kokonaisuutena. Joissain yksiköissä äidinkielen opettaja arvioi erikseen opinnäytetyön kieliasun. Valmiin opinnäytetyön arvioi ohjaava opettaja. Jos ohjaajia on useampi kuin yksi, arviointi suoritetaan yhteistyönä. Joissain yksiköissä seminaarien vertaisarvioijat ja/tai työelämän edustajat voivat tehdä oman arviointinsa, mutta vastuu lopullisesta arvosanasta on aina ohjaavalla opettajalla. Myös opiskelijan tekemä itsearviointi voi sisältyä opinnäytetyöprosessiin (Liite 5). Aloittain sovitaan niin ikään, pyydetäänkö toimeksiantajalta tai yhteistyötaholta palautetta tai arviointia ja kenen vas-

27 tuulla palautteen pyytäminen on. Malli toimeksiantajan tai yhteistyötahon palautteenanto-/arviointilomakkeeksi on liitteessä 6. Toimeksiantajan tai yhteistyötahon palaute on tärkeää opiskelijalle ja arviointia hyödynnetään opinnäytetöiden kehittämisessä, mutta arviointia ei sisällytetä työn arvosanan määräytymiseen. Mikäli opinnäytetyön tehnyt opiskelija on tyytymätön saamaansa arvosanaan, hänen on mahdollista pyytää siihen oikaisua. Oikaisupyyntö on tehtävä opinnäytetyön arvioinnin antaneelle opettajalle kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa (L 9.5.2003/351). Oikaisupyyntö jätetään oman yksikön opintotoimistoon. Oikaisupyyntöä koskeva päätös on annettava kahden viikon kuluessa siitä, kun arvioinnin suorittanut on saanut sen tiedokseen. Opiskelija, joka on tyytymätön oikaisupyyntöönsä saamaansa päätökseen, voi hakea siihen oikaisua ammattikorkeakoulun tutkintolautakunnalta (L 9.5.2003/351; A 15.5.2003/352). Oikaisupyyntö tutkintolautakunnalle on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelija on saanut päätöksestä tiedon. Tutkintolautakunnan opintosuorituksen arviointia koskevaan oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla (L 9.5.2003/351). Opinnäytetyön luovuttaminen ja julkistaminen. Opinnäytetyöstä on luovutettava vähintään yksi paperiversio arkistointia varten. Lisäksi voidaan edellyttää 1 2 kappaleen luovuttamista ohjaajien käyttöön. Ohjeet raportin luovuttamiskäytännöistä vaihtelevat jonkin verran koulutusyksiköittäin, tarkat ohjeet saa opinnäytetöiden ohjaajilta. Opiskelijan velvollisuutena on myös huolehtia siitä, että työn tilaaja tai toimeksiantaja sekä muut mahdolliset yhteistyökumppanit saavat raportista sovitun määrän kopioita. Opinnäytetyöt julkaistaan sähköisesti ammattikorkeakoulujen verkkokirjasto Theseuksessa. Opinnäytetyön sähköisestä julkaisemisesta on erilliset ohjeet SeAMK:n Intrassa (Opiskelijapalvelut -> Opinnäytetyön ja kirjallisten töiden ohjeet). Jos työn toimeksiantaja ei anna lupaa Theseus-julkaisemiseen, työ toimitetaan paperiversiona (irtolehtinä, kansittamattomana) yksikön kirjastoon, josta se on lainattavissa.

28 Parhaimpia opinnäytetöitä voidaan julkaista Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa. Julkaisuprosessi käynnistyy opinnäytetyön ohjanneen opettajan ehdotuksesta, mikäli opiskelija siihen suostuu. Lopullisen päätöksen julkaisusarjaan ottamisesta tekee Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisutoimikunta.

29 LÄHTEET A 15.5.2003/352. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista. Autio, U. & Kytönen, E. 2008. Kypsyyskokeen vähimmäisvaatimukset. SeAMK Liiketoiminta. Julkaisematon. Esko, T. 2002. Tutkimussopimusopas. Kotka: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Sarja B, Tutkimuksia ja raportteja nro 10. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen. 2002. God vetenskap praxis och handläggning av avvikelser från den. Good scientific practice and procedures for handling misconduct and fraud in science. [Verkkojulkaisu]. Helsinki: Tutkimuseettinen lautakunta. [Viitattu 28.6.2010]. Saatavana: http://www.tenk.fi/julkaisutjaohjeet/htkfi.pdf Karjalainen, S., Launis, V., Pelkonen, R. & Pietarinen, J. (toim.) 2002. Tutkijan eettiset valinnat. Gaudeamus: Tampere. Kirjallisten töiden ohje. 2012. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. [WWW-dokumentti]. [Viitattu 14.6.2010]. Saatavana SeAMK:n intranet-verkossa: http://intra.epedu.fi/opiskelijaintra_%28seamk%29/opiskelijapalvelut/opinnayt etoiden_ja_kirjallisten_toiden_ohjeet.iw3 L 21.5.1999/621. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta. L 9.5.2003/351. Ammattikorkeakoululaki. Opetusministeriö. 2004. Opinnäytetöiden julkisuus. Opetusministeriön kirje 28.1.2004. Dnro 3/500/2004. Opinnäytetyön laadun tekijät ammattikorkeakoulussa. 2006. Suosituksia opinnäytetyötä ohjaaville. [Verkkojulkaisu]. Oulun seudun ammattikorkeakoulu & Opetusministeriö. [Viitattu 20.2.2008]. Saatavana: http://www.oamk.fi/opinnaytehanke/docs/paatos/opinnaytetyon_laadun_tekijat. pdf Salo, K., Toikko, T. & Söderqvist, M. 2005. Hyvä ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. [Verkkolehtiartikkeli]. Kever (3). [Viitattu 21.2.2008]. Saatavana: http://www.piramk.fi/kever/kever.nsf Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Tutkintosääntö. [WWW-dokumentti]. [Viitattu 24.6.2010]. Saatavana SeAMK:n intranet-verkossa: http://intra.seamk.fi/ -> opiskelijapalvelut

30 Suomen ylioppilaskuntien liitto. Päivitetty 9.6.2009. Apurahat ja stipendit. [Verkkosivu]. [Viitattu 19.8.2010]. Saatavana: http://www.syl.fi/opiskelijapalvelut/apurahat Tynjälä, P. 2002. Oppiminen tiedon rakentamisena: konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Helsinki: Tammi.

31 LIITTEET

1(1) Liite 1. Opinnäytetyösopimus Sähköinen, tulostettava sopimuslomake saatavissa SeAMK:n intrasta.

1(4) Liite 2. Opinnäytetyöprosessi (Saatavana pdf-tiedostona SeAMK:n intrasta) B Opetus-/oppimisen prosessi B1 Tutkinto-opetusprosessi B1.4 Opinnäytetyö (AMK ja YAMK) Prosessin omistaja: vararehtori Prosessin AMK-koordinaatio: ko-päälliköiden työryhmät (AMK ja YAMK) ja opinnäytetyöryhmä Prosessin vastuuhenkilö yksikössä: opinnäytetyötä ohjaava opettaja Kirjaston aineistot Urkund Tietojärjestelmät Theseustietokanta Winha Opiskelija Sidosryhmät Alku Aiheet Hankkii tietoa, valitsee ja rajaa aiheen Sopimus Tekee työsuunnitelman Osallistuu seminaareihin Analysoi, kirjoittaa, tulostaa, huolehtii tyylistä, hakee ohjausta Osallistuu loppuseminaariin Antaa lausunnon Opinnäytetyö Kypsyysnäyte Itsearviointi Theseustallennus Arvosana Tyytyy saamaansa arviointiin tai hakee oikaisua tutkintolautakunnalta Loppu Ohjaajat Pyytää Urkundtarkistuksen Antaa ohjausta prosessin jokaisessa vaiheessa (mm. varsinainen opinnäytetyön ohjaus, kieliasun ohjaus, tiedonhankinnan ohjaus) Tarkistaa ja arvioi opinnäytetyön, tarkistaa kieliasun ja antaa luvan Theseus-tallennukseen Opinnäytetyöryhmä Valmistelee opinnäytetyöohjeet Opinnäytetyöohjeet