Lapuan kaupunki. Perusturvalautakunnan. toimintakertomus. vuodelta 2015

1 Lapuan kaupunki Perusturvalautakunnan toimintakertomus vuodelta 2015

2 Perusturvakeskus Perusturvakeskus Perusturvakeskuksen tehtävänä on turvata kaupungin asukkaille heidän tarpeita vastaavat laadukkaat sosiaalitoimen ja terveydenhuollon peruspalvelut. Palvelujen tuottaminen tapahtuu pääosin kaupungin omana toimintana sekä ostopalveluna muilta kunnallisilta organisaatioilta. Kunnallista palvelutuotantoa täydennetään ostopalveluna yrityksiltä sekä yhteisöiltä. Perusturvalautakunta Perusturvalautakunnan jäsenet: puheenjohtaja Matti Kangas, varapuheenjohtaja Nuppu Unkuri, jäsenet Jenni Gray, Marianne Hietala, Kari Laine, Jaakko Nyrhilä, Lasse Rajala, Ulla-Maija Saikkonen-Mahne 28.9.2015 saakka, Jari Karppi 29.9.2015 lähtien ja Maria Siipola. Varajäsenistä kokouksissa ovat olleet Kalle Vuorenmaa, Jari Karppi, Pentti Haukkala, Ritva Turja ja Mika Pihlainen. Kaupunginhallituksen edustaja toimi Panu Lahdensuo, varaedustaja Helena Lahtinen. Nuorisovaltuuston edustajalla on läsnäoloja puheoikeus lautakunnan kokouksissa, nuorisovaltuuston edustaja Johannes Kontkanen. Yksilöhuoltojaoston puheenjohtaja Matti Kangas, varapuheenjohtaja Nuppu Unkuri ja jäsen Kari Laine. Tilivelvolliset viranhaltijat: vs. perusturvajohtaja Sirkka Eväsoja 17.4.2015 saakka, perusturvajohtaja Piia Aro 18.4.2015 lähtien, johtava ylilääkäri Martti Luomala, sosiaalipalvelujohtaja Johanna Lamminen, vs. vanhustyön johtaja Päivi Niiranen 17.4.2015 saakka, vanhustyön johtaja Sirkka Eväsoja 18.4.2015 lähtien, vt. hoitotyön johtaja Kristiina Niemelä ja vastaava hammaslääkäri Henna Kero-Antila. Taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Vuoden aikana perusturvalautakunnalle myönnettiin lisämääräraha 2,2 milj., josta omaan toimintaan kohdistui 1,9 milj. ja erikoissairaanhoitoon 0,3 milj.. Oman toiminnan osalta menot 30 221 707 ylittivät talousarvion 51 907 :lla, toteutumaprosentti 100,2. Ylitys kohdistui sosiaalipalveluihin ja perusterveydenhuoltoon. Oman toiminnan tulot toteutuivat lähes ennakoidusti, toteutumaprosentti oli 99,1 %, vajausta jäi 43 280. Erikoissairaanhoidon menot loppuvuonna kasvoivat siten, että lisämäärärahatarpeeksi ennakoitu 0,3 milj. ei riittänyt kattamaan menoja. Erityisesti erikoissairaanhoidon kustannuksissa nousivat ostopalvelut eli käytännössä yliopistosairaaloista ostetut palvelut. Erikoissairaanhoidon määräraha 18 100 000 ylittyi selvästi, ylitys oli 551 688. Vuonna 2015 sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten nousu edellisvuoteen verrattuna oli oman toiminnan (sosiaalipalvelut, vanhustyö, perusterveydenhuolto ja hallinto) osalta 3,6 % ja erikoissairaanhoidon osalta 8,8 %. Taloudellisia tavoitteita ei näin ollen saavutettu.

3 Vaikka toimintaan alkuperäisessä talousarviossa varattu määräraha ylittyi merkittävästi, Lapualla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on tuotettu taloudellisesti. Viimeisimmän tilaston eli vuoden 2014 tietojen perusteella sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset asukasta kohti olivat selvästi alemmat kuin koko maassa, Etelä- Pohjanmaalla sekä saman suuruusluokan kunnissa keskimäärin. Erityisesti sosiaalihuollon kustannukset olivat selvästi edellä mainittuja vertailukohtia alemmat. Vuonna 2015 Lapuan sosiaali- ja terveydenhuollon menot kasvoivat merkittävästi erityisesti sosiaalihuollossa, mutta todennäköisesti vastaava kehitys mm. lastensuojelun ja vammaispalvelun kustannuksissa on nähtävissä myös muualla, joten oletettavaa on, että myöskin vuoden 2015 tilastoissa Lapuan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat vielä keskimääräisiä kustannuksia alemmat. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset/as vuonna 2014 (lähde Tilastokeskus) Lapua Etelä- Pohjanmaa 10000 20000 asukkaan kunnat Manner- Suomi sosiaali- ja terveystoimi 3 036 3 469 3 293 3 269 sosiaalitoimi 1 182 1 403 1 385 1 419 terveydenhuolto 1 854 2 066 1 909 1 850 Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot vuonna 2014 (lähde THL) Lapua Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri sosiaali- ja terveystoimen nettomenot /as 2 724 3 177 nettomenot indeksi koko maa = 100 94 110 tarvekerroin koko maa = 1,00 1,07 1,10 tarvevakioidut menot, indeksi koko maa = 100 88 100 Perusturvakeskus on tuottanut palvelut tarpeeseen nähden taloudellisesti, tehokkaasti ja laadullisesti korkeatasoisina joko omana toimintana tai ostopalveluja ja yhteistoimintamahdollisuuksia hyödyntäen. Talousarviossa asetetut toiminnalliset tavoitteet on pääosin saavutettu. Vaikka taloudellisia tavoitteita ei kaikilta osin saavutettu, perusturvan eri sektoreilla toimintaan vaikuttivat erilaiset säästötoimenpiteet. Henkilökunnan vapaaehtoisia talkoovapaita pidettiin jonkin verran, mutta mahdollisuudet näiden pitämiseen ovat rajalliset, koska sijaisia ei tällöin voi ottaa. Merkittävimmät säästötoimet liittyvät toimintojen supistamiseen erityisesti kesäaikana, jolloin osittain vältytään sijaisten palkkaamiselta. Lääkärin vastaanotto toimi rajoitetusti heinäkuun ajan, samoin neuvolat toimivat supistetusti. Välttämättömät palvelut kuntalaisille kuitenkin turvattiin. Vanhustyössä Päivärinteen intervalliyksikkö oli kokonaan suljettu heinäkuussa samoin kuin joulun aikana ja henkilökunnan vuosilomat keskitettiin näihin ajankohtiin. Muutenkin sijaisten käyttämistä lyhytaikaisissa sijaisuuksissa vältettiin, mikäli sijaisen palkkaaminen toiminnan kannalta ei ollut välttämätöntä. Lähtökohtaisesti tässä onnistut-

4 tiin hyvin, koska henkilöstömenoihin varatut määrärahat eivät ylittyneet millään vastuualueella. Säästötoimenpiteissä pyrittiin siihen, että ne vaikuttaisivat mahdollisimman vähän kuntalaisille tuotettuihin palveluihin, mutta väistämättä säästötoimet jollain tapaa näkyivät palveluiden saatavuudessa. Palvelujen tuottamisessa vakinainen ja pätevä henkilökunta on avainasemassa. Muodollisesti pätevän henkilökunnan saaminen mm. lääkäri- ja hammaslääkärivirkoihin sekä sosiaalityöntekijöiden ja psykologin virkoihin on haasteellinen tehtävä. Lääkärien osalta päästiin tavoitteeseen, että ostolääkärityövoimaa käytetään ainoastaan viikonlopun kiirevastaanoton hoidossa, muilta osin vastaanotot hoitivat virkalääkärit. Hammashuollossa alkuvuoden osalta käytettiin ostolääkäreitä, mutta loppuvuonna näiden käytöstä pystyttiin luopumaan. Päteviä sosiaalityöntekijöitä pystyttiin rekrytoimaan, mutta vaihtuvuuden vuoksi sosiaalityössä on edelleen vajausta pätevistä sosiaalityöntekijöistä. Keskeisimmät kehittämistoimet vuoden 2015 aikana Perhetyössä sekä tehostetussa perhetyössä toimintaa kehitettiin eriyttämällä lapsiperheiden kotipalvelu muusta kotipalvelusta. Muu kuin lapsiperheiden kotipalvelu siirtyi organisatorisesti henkilöstöresursseineen vanhustyön alle kotihoitoon. Ennaltaehkäisevään perhetyöhön palkattiin kaksi määräaikaista perhetyöntekijää, joiden kustannukset katetaan ns. perintörahalla ja toiminta on osa perhekeskustoimintaa. Toiminnan tehostamista jatketaan vuonna 2016, talousarvioon sisältyy tehostettuun perhetyöhön neljä uutta perheohjaajan tointa. Jaetun työmarkkinatuen kustannusten hillitsemiseksi loppuvuonna aloitettiin ryhmämuotoisen kuntouttavan työtoiminnan ryhmät Lapuan työnhakijoiden ja Lapuan Sininauhan kanssa. Osku-hanke (Osallisuutta kuntoutuksesta) aloitti toiminnan loppuvuonna. TYP-toiminnan valmistelu aloitettiin loppuvuonna, toiminta käynnistyi vuoden 2016 alusta. Vammaisneuvosto valittiin ja aloitti toiminnan toimintavuonna. Kehitysvammaisten työtoiminnan ja päivätoiminnan keskittäminen samaan kiinteistöön eteni siten, että Liuhtarin kiinteistössä aloitettiin remontti tilojen saamiseksi päivätoiminnalle. Palvelukoti Jokilintu aloitti toiminnan elokuun alussa, palvelukodissa on neljä 15 asukkaan tehostetun palveluasumisen yksikköä. Samassa yhteydessä lakkautettiin terveyskeskuksen hoivaosaston ja Liuhtarin hoivaosaston pitkäaikaisen laitoshoidon paikat ja asukkaat sekä osastojen henkilökunta siirtyivät Jokilintuun. Yksityinen palveluasumisyksikkö lopetti toimintansa ja myös nämä asukkaat siirtyivät uuteen yksikköön samoin kuin asukkaita muissa kunnissa sijaitsevista tehostetun asumisen yksiköistä. Kotihoidon johtamisjärjestelmä muutettiin samoin kuin Hopearinteen yksikköjen johtamisjärjestelmä, jolloin hallinnollista työtä keskitettiin ja resursseja vapautui varsinaiseen palvelutuotantoon. Kotihoidossa valmisteltiin toiminnanohjausjärjestelmän ja mobiilikirjausjärjestelmän käyttöönottoa, toiminnanohjausjärjestelmän hankinta on tehty sairaanhoitopiirin toimesta yhteisesti alueen muiden toimijoiden kanssa. Tuotantokäyttöön järjestelmä otetaan alkuvuonna 2016.

5 Sisäinen valvonta Kotihoidossa otettiin käyttöön palveluseteli tilapäiseen kotipalveluun ja siivouspalveluihin. Uusi päivystysasetus tuli voimaan vuoden alusta ja se vaikutti terveyskeskuksen toimintaan siten, että virka-ajan ulkopuolinen päivystys siirtyi keskussairaalaan. Terveyskeskuksessa järjestettiin vuoden alusta lähtien jonkin verran supistunein toiminta-ajoin ns. kiirevastaanottoa iltaisin ja viikonloppuisin. Vastaanottotoiminnassa on edelleen kehitetty lääkäri-hoitaja työparimallia sekä valmisteltuja vastaanottoja. Vuoden alusta apteekkipalvelut on ostettu sairaanhoitopiiriltä ja oma apteekki on lopetettu. Samoin on vuoden aikana lopetettu liinavaatehuolto ja vapautunut henkilöstöresurssi on suunnattu fysioterapian apuvälinehuoltoon. Avoterveydenhuollossa on tehtävänsiirtona lääkäreiltä yksi terveydenhoitaja/kätilö tehnyt synnytysten jälkitarkastuksia. Myös muut äitiysneuvolan terveydenhoitajat ovat kouluttautumassa tähän tehtävään. Terveyskeskuksen hoivaosasto ja Liuhtarin hoivaosasto lopetettiin elokuun alussa. Hoivaosastolta vapautuneet tilat remontoidaan sairaalaosaston käyttöön, jolloin sairaalaosastolle saadaan asianmukaiset ja nykyaikaiset tilat akuutti- ja kuntoutushoitoon. Tilojen remontti toteutetaan vaiheittain ja se on alkanut loppuvuodesta 2015. Hoidon porrastus on toteutunut hyvin ja erikoissairaanhoidossa on kertynyt vuoden aikana vain yksi sakkopäivä, joten siirrot erikoissairaanhoidosta mm. sairaalaosastolle ovat onnistuneet tavoitteen mukaisesti. Toiminnassa on huomioitu palvelutarpeen ja -määrän muutokset ja toiminnan kehittämisessä on pyritty olemassa olevilla resurssilla vastaamaan näihin muutoksiin. Henkilöstöresursseja on suunnattu vastaamaan muuttuneita tarpeita mm. johtamisjärjestelmien muutoksilla, jolloin johtamista keskittämällä henkilöstöresursseja on voitu suunnata palvelutuotantoon. Toimien nimikemuutoksilla on pystytty tuomaan yksikköön sen tarvitsemaa osaamista, mm. terveyskeskusavustajan toimen muuttaminen sairaanhoitajaksi vastaanottotoiminnassa ja kolmen sairaalahuoltajan toimen muuttaminen lähihoitajan toimiksi asumispalveluyksikössä. Lisäksi toimenkuvamuutoksilla on selkiytetty työnjakoa mm. lastensuojelussa ja aikuissosiaalityössä. Yhtenä painopistealueena ollut asiakasfoorumitoiminnan aloittaminen ei toteutunut, koska vapaaehtoisia henkilöitä foorumiin ei ilmoittautunut tarpeeksi. Toimintaa pyritään jatkossa kehittämään järjestöjen kanssa yhteistyössä. Toimintaa on toteutettu ohjaavien säädösten ja määräysten mukaisesti. Toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet perusturvassa hyvin. Tavoitteet on asetettu valtuustotasolla ja niiden tarkempi toteutuminen on käsitelty yksityiskohtaisesti toimintakertomuksessa jäljempänä. Taloudelliset tavoitteet koko perusturvan osalta eivät toteutuneet. Vuoden aikana omaan toimintaan saatiin lisämääräraha 1,9 milj., ylitystä menoissa oli vuoden lopussa 51 907. Lisämäärärahan tarpeesta raportoitiin kaupunginhallitukselle jo huhtikuun kolmannesvuosiraportin yhteydessä ja talouden tasapainottamistoimikunnalle kesäkuussa.

6 Erikoissairaanhoitoon myönnettiin lisämääräraha 0,3 milj., mutta loppuvuoden kustannusten nousun johdosta tämä osoittautui riittämättömäksi ja erikoissairaanhoidon kustannukset ylittivät määrärahan 551 688. Talousarvion toteutuma on raportoitu hallitukselle kuukausittain ja viety myös lautakunnalle tiedoksi kuukausittain. Huhtikuun ja elokuun lopun tilanteiden perusteella samoin kuin tilinpäätöksen yhteydessä lautakunnalle ja hallitukselle on laadittu laajempi raportti talousarvion toteutumisesta. Menoihin liittyvää valvontaa suoritetaan sekä satunnaisotannalla että muun toiminnan valvonnan yhteydessä. Kiinteistöjen ja irtaimiston vakuuttaminen on hoidettu keskitetysti, vakuutuskohteet on tarkistettu vuoden aikana. Perusturvan yksiköissä on pelastussuunnitelmat ja ne laaditaan uusia tiloja käyttöönotettaessa. Palvelukykyyn liittyvät riskit kohdistuvat pääasiassa henkilöstön saatavuuteen, korvattavuuteen ja pysyvyyteen. Vakinaisen henkilöstön rekrytoinnissa tiettyjen ammattialojen osalta on vaikeuksia, mutta toimintavuonna on lääkärien sekä hammaslääkärin osalta rekrytoinnissa onnistuttu. Sijaistyövoiman löytyminen erityisesti lyhyisiin sijaisuuksiin on vaikeaa useammalla ammattialalla. Sijaistyövoiman saatavuuteen liittyviä riskejä pyritään vähentämään mm. vakinaisella varahenkilöstöllä. Hankinnat on pääsääntöisesti toteutettu hankintalakia ja kaupunginhallituksen hyväksymää hankintaohjetta noudattaen. Hankintarenkaan päätöksiä on noudatettu sopimuksen piiriin kuuluvissa asioissa. Perusturvassa sopimustoiminta on suhteellisen laajaa. Sopimusten noudattamisessa ja seurannassa ei ole ilmennyt merkittäviä puutteita. Sosiaalipalvelut Uusi sosiaalihuoltolaki astui voimaan 1.4.2015, samassa yhteydessä myös lastensuojelulakiin on tehty muutoksia. Sosiaalihuoltolaissa säädetään kunnalle velvollisuus huolehtia yleisten sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Lakisääteisiä palveluja ovat sosiaalityö, sosiaaliohjaus, sosiaalinen kuntoutus, perhetyö, kotipalvelu, asumispalvelut, laitospalvelut, liikkumista tukevat palvelut, päihde- ja mielenterveystyö, kasvatus- ja perheneuvonta, lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta ja muita asiakkaan tarpeisiin vastaavia hyvinvoinnille välttämättömiä sosiaalipalveluja. Kunnallisina sosiaalipalveluina on huolehdittava myös lukuisista eri palveluista, joista on säädetty erillislainsäädännöllä. Sosiaalityö, lastensuojelu ja aikuissosiaalityö Vuoden 2015 aikana rekrytoitiin kaksi pätevää sosiaalityöntekijää, yksi lastensuojeluun ja yksi aikuissosiaalityöhön, mutta tilanteessa on jo tapahtunut muutoksia saman vuoden aikana. Lastensuojelussa työskentelee kolme sosiaalityöntekijää, aikuissosiaalityössä kaksi ja yksi sosiaalityöntekijä työskentelee perhe- ja kasvatusneuvolassa.

7 Lastenvalvojan tehtävät (isyydenselvitykset, elatus, -huolto, ja tapaamissopimukset) on keskitetty perheneuvolan sosiaalityöntekijälle. Sopimusten ja selvitysten määrä on vuosittain noususuuntainen. Elokuussa 2015 lähdettiin mukaan valtakunnalliseen Kansa-kouluhankkeeseen. Hanke toteutetaan ajalla 1.8.2015 30.6.2018. Kansa-kouluhankkeella tuetaan kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden toimeenpanoa sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantoorganisaatioiden asiakastietojärjestelmiin, niin että ne noudattavat sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain vaatimuksia. Hankkeessa kehitetään myös sosiaalialan henkilöstön osaamista ja valmiuksia tuottaa sosiaalihuollon asiakastietomallin mukaisia asiakastyön dokumentteja sekä tuetaan sosiaalialan organisaatioiden valmiutta liittyä KanSapalveluihin. Lastensuojelu Lastensuojelun toiminta edellyttää riittävää resursointia lakisääteisen toiminnan turvaamiseksi. Tulleiden lastensuojeluilmoitusten käsittely (262) on pystytty pääosin toteuttamaan määrä-ajassa, mutta itse työskentelyä perheiden kanssa ei ole pystytty aloittamaan toivotulla ripeydellä. Lasten ja perheiden kanssa työskentely on kuitenkin tehostunut edelliseen vuoteen nähden. Suuret asiakasmäärät henkilöstöön nähden vaikuttavat työn laatuun ja käytännössä vahvistavat lastensuojelun roolia ongelmien korjaajana. Työntekijöiden vaihtuessa asiakassuhteet katkeavat ja työyhteisö kuormittuu. Lastensuojelun menoja ovat lisänneet lasten ja nuorten kiireellisen ja pitkäaikaisen sijaishuollon tarve. Sijaishuolto on aina kallis ratkaisu, tapahtui se sitten perhesijoituksena tai sijoituksena ammatillisiin perhekoteihin tai muihin vastaaviin laitoksiin. Laitossijoitusten määrää on pystytty korvaamaan kehittämällä sijaisperhetoimintaa. Sijoitusten osalta laitossijoituspainotteisuus kaikista sijoituksista on kääntynyt laskuun vuoden 2015 loppua kohden. Lastensuojelun asiantuntijaryhmä on perustettu tukemaan sosiaalityöntekijöiden työtä ja moniammatillista työskentelyä. Asiantuntijaryhmän kokoontumiset ovat olleet vuoden aikana säännöllisiä. Sosiaalihuollon ja lastensuojelun kehittämiseksi järjestettiin vuoden 2015 aikana kaksi kurssia tukiperhekoulutusta, joka laajennettiin toisella kurssilla myös tukihenkilöiden kouluttamiseen. Tavoitteena on hankkia sosiaalihuoltolain mukaisia tukiperheitä perhepalveluihin. Vuoden 2015 aikana tukiperheen on saanut 24 lasta ja tukihenkilön muutama lapsi. Tukiperhe- ja tukihenkilökoulutusta tullaan jatkamaan myös tulevina vuosina. Lasse-hanke päättyi lokakuun lopussa 2015, minkä myötä saatiin tietopaketti lastensuojelutarpeen selvitystyöhön. Lastensuojelutarpeen selvityksiä on tehty kuluneen vuoden aikana 73 kpl. Yhteensä 33 lasta on ollut vuoden aikana sijoitettuna. Kaiken kaikkiaan lastensuojelun tilanne määrällisten toimenpiteiden ja ilmoitusten osalta on hieman vähentynyt hektiseen edellisvuoteen verrattuna, mutta asiakastapaukset ovat entistä moninaisempia ja haastavia. Perhetyö Huhtikuussa 2015 perhetyö eriytettiin omaksi toiminnakseen alle 65-vuotiaiden kotipalvelusta. Perhetyöhön kuuluvat nyt perheet, joissa on lapsia 18 ikävuoteen saakka. Ennaltaehkäisevään lapsiperheiden kotipalveluun panostettiin palkkaamalla ns. testament-

8 tivaroilla kaksi perhetyöntekijää kahden vuoden määräajaksi. Perhetyöntekijöiden palkkaaminen oli osa perhekeskustoiminnan suunnittelua. Uuden sosiaalihuoltolain myötä perheohjausta voivat saada lapsiperheet ennaltaehkäisevästi ja lastensuojeluperheet tehostettuna perhetyönä. Perhetyön vastaavan tehtäviä keskitettiin kesäkuun alussa toiselle perheohjaajista. Kuluneen vuoden aikana perheohjausta on jouduttu ostamaan enenevissä määrin yksityisiltä toimijoilta, koska perheohjauksen resurssit eivät ole riittäneet vastaamaan perheohjauksen kasvavaan kysyntään ja intensiivisen työskentelyn tarpeeseen perheissä. Loppuvuodesta 2015 valmisteltiin merkittävää muutosta perhetyöhön: neljän perheohjaajan palkkaamista kevään 2016 aikana. Tällä muutoksella panostetaan kustannustehokkaaseen toimintaan, jossa perheohjauksen vaikuttavuutta voidaan itse arvioida. Perheohjaajien lisäyksen myötä perheohjauksen ostopalveluille ei ole tarvetta. Kuluneen vuoden aikana perhetyön kehittämistä on jatkettu sisällöllisesti. Perheille on määritelty oma vastuutyöntekijä. Ennen perhetyön aloittamista perheille laaditaan perhetyön/perheohjauksen suunnitelma. Perhekeskusmallin mukaisesti yhteistyötä on tehostettu neuvoloiden, päiväkotien, koulujen, terveydenhuollon ja psykiatrisen tahon kanssa. Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityössä työskentelee 1.10.2015 tehtyjen muutosten jälkeen vammaispalveluista vastaava sosiaalityöntekijä, päihde- mielenterveysasioista vastaava sosiaalityöntekijä, laskennallisesta toimeentulotuesta vastaava sosiaaliohjaaja, työnhakijoiden aktivointityöstä vastaava sosiaaliohjaaja sekä kuntouttavasta työtoiminnasta vastaava työvalmentaja. Kaikkien viranhaltijoina toimivien toimenkuvaan sisältyy toimeentulotukityö. Toimeentulotukea hakeneiden kotitalouksien määrä oli 460 kpl, joista perustoimeentulotuessa 437 kpl. Toimeentulotukihakemusten määrä on edelliseen vuoteen nähden noususuuntainen. Toimeentulotukihakemuksista valtaosa pystyttiin käsittelemään lakisääteisen seitsemän vuorokauden aikana. Toimeentulotukihakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli 4 arkipäivää. Hakemuksia käsiteltiin kuukaudessa keskimäärin 218 kpl. Työnhakijoiden aktivointyö perustuu lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta. Pitkään työttömänä olleille henkilöille laaditaan aktivointisuunnitelma, jossa sovitaan työttömän tarpeen mukaisista palveluista. Nämä voivat olla työtarjouksia, julkisia työvoimapalveluja, kuntouttavaa työtoimintaa, muita sosiaalipalveluja tai terveys-, kuntoutus-, ja koulutuspalveluja. Tavoitteena on parantaa asiakkaan työllistymisedellytyksiä ja elämänhallintaa. Aktivointisuunnitelman laativat yhteistyössä asiakas, sosiaalityöntekijä ja TEtoimiston asiantuntija. Työnhakijoiden aktivointityötä on tehnyt 1.1.- 30.9.2015 sosiaalityöntekijä ja 1.10.2015 alkaen sosiaaliohjaaja työparinaan työvalmentaja. Aktivointisuunnitelmia on tehty kuluneen vuoden aikana 184 kpl, 93:n eri työnhakijaasiakkaan kanssa. Kuntouttavassa työtoiminnassa on ollut 82 eri asiakasta, joista on tehty 119 päätöstä. Osallisuutta kuntoutuksesta, OsKu-hanke sai rahoituksen ja käynnistyi 1.9.2015. Lapualla aloitti projektityöntekijä 26.10.2015 (100 % työaika). Hankkeessa pääpaino on kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoimintaan osallistuminen/kehittäminen ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen. Hanke päättyy vuoden 2018 lopussa. Kuluneen vuoden aikana aikuissosiaalityössä on valmistauduttu TYP lain voimaantulemiseen vuoden 2016 alusta. TYP tarkoittaa monialaista yhteispalvelua, jolloin TEtoimisto, kunta ja Kela tarjoavat työttömälle hänen palvelutarpeensa mukaisia julkisia

9 Tavoitteet työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja sekä vastaavat yhdessä työllistymisprosessin etenemisestä. Joulukuun lopussa 2015 Lapualla oli 745 työtöntä työnhakijaa ja työttömyysprosentti 11,3. Keväällä 2014 työttömyysprosentti oli 7,5 ja työttömiä työnhakijoita 496. Työllisyystilanne on kääntynyt nopeasti huonompaan suuntaan. Ensimmäinen ryhmämuotoinen kuntouttava työtoiminta aloitettiin 30.9.2015 yhteistyössä Lapuan Työnhakijoiden kanssa. Ryhmään osallistui 10 henkilöä. Ryhmän kesto oli 4 kk. Sininauhan kanssa aloitettiin kolmen kuukauden pituinen päihderyhmä 1.11.2015 alkaen. Vuoden 2016 aikana on tarkoitus pyörittää ryhmiä omana toimintana. Jaetun työmarkkinatuen saajia oli yhteensä 201 henkilöä. Vuoden 2015 alusta voimaan astui muutos, joka laajensi jaetun työmarkkinatuen saajien piiriä ja näin lisäsi kuntien osuutta työmarkkinatuen kustannuksiin. Jaetun työmarkkinatuen saajat ovat lisääntyneet edellisvuoteen nähden 94 henkilöllä. Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Ammatillisen pätevyyden omaava henkilöstö ja sen pysyvyyden turvaaminen Asiakkaan itsenäisen selviytymisen tukeminen kaupungin strategian mukaisesti Lastensuojelu Koulutetun henkilöstön rekrytointi (esim.yliopisto-opiskelijoita opiskelun aikaiseen harjoitteluun) ja jo pätevyyden omaaville tarpeenmukainen lisäkoulutus sekä työnohjaus Perhe- ja yksilökohtaiset suunnitelmat pitkäaikaisille asiakkaille, vähintään 90 %:lle Koulutetun henkilöstön vaihtuvuus Työnohjaus säännönmukaista Lisäkoulutusmahdollisuutta tarjottu Suunnitelmia tehty, toteutunut osittain Sijaishuollon määrällinen väheneminen, ennaltaehkäisevän työn tavoitteellinen lisääminen Perheohjauksen suunnitelmallisuus Prosessimaisen lastensuojelutarpeen selvitystyön käynnistäminen Ajoissa annetut lapsen kasvua ja kehitystä tukevat avohuollolliset palvelut riittävät turvaamaan lapsen terveen kasvun ja kehityksen perhekeskus Alku-, väli- ja loppuarvioinnit, asiakkuuksien kesto 6 kk tai 10 tapaamista LasSe-hankkeen koulutuksiin osallistuminen Työparina sosiaalityöntekijä ja perheohjaaja Perheväkivalta -avainkouluttajan koulutus työn tueksi Sijoitusten määrä on kasvanut. Tukihenkilökoulutusta järjestetty Kahden määräaikaisen perhetyöntekijän palkkaaminen ennaltaehkäisevään perhetyöhön Arviointi ja määräaikojen asettaminen aloitettu Koulutuksiin on osallistuttu Työparityöskentelyä toteutettu Avainkouluttajan koulutusta hyödynnetty osittain

10 Tunnusluvut Ammatillisissa perhekodeissa olleiden lasten hoitopäivät 2 939 Sijaisperhehoidon hoitopäivät 2 614 Lastensuojeluilmoitukset, lkm 252 323 351 262 Lastensuojeluasiakkuudet, lkm 229 408 402 220 282 Lastensuojelun tarpeen kartoituksia, lkm 14 88 73 Perheohjausperheitä, lkm 30 21 28 35 Tehostettu perhetyö (alk. 1.4.15) ent. kotipalvelu lapsiperheet, lkm 127 74 75 67 Ennaltaehkäisevä perhetyö, lkm 26 Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet, lkm 526 495 452 490 460 Toimeentulotukihakemuksia, lkm 2 437 2 618 Aktivointisuunnitelmia 128 180 184 Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneita 100 120 82 Jaetulla työmarkkinatuella, lkm 107 201 Laaditut elatussopimukset 185 190 194 Isyyden selvitykset 75 67 91 Laaditut huolto- ja tapaamissopimukset 182 198 225 Kasvatus- ja perheneuvonta Kasvatus- ja perheneuvolan painopistealueena on monialainen perheneuvolatyö sekä perheneuvolayksikön yhteistoiminnan mahdollistaminen. Sosiaalityöntekijän työpanos perheneuvolassa on lisännyt moniammatillista näkökulmaa. Perheneuvolan sosiaalityöntekijä vastaa lastenvalvojan tehtävistä ja perheneuvolan sosiaalityöstä. Perhe- ja kasvatusneuvolassa on toiminut 1.6.2014 alkaen kaksi psykologia. Kolmas psykologin paikka on jätetty täyttämättä vuonna 2015 säästösyistä. Opiskeluterveydenhuollon osalta kuluneen vuoden aikana pystyttiin tarjoamaan lähes jokaiselle opiskelijalle psykologin vastaanottoaika seitsemän arkipäivän sisällä, mitä syksyllä 2014 voimaan astunut oppilas- ja opiskeluhuoltolaki edellyttää. Asiakastyön suuri määrä (asiakaskäyntejä yht. 576, joista kotikäyntejä 25) on jättänyt vain vähän aikaa ennaltaehkäisevälle mielenterveystyölle. Perhevalmennukset ja erityislasten- ja nuorten äitien ryhmät ovat toimineet edelleen, mutta murrosikäisten nuor-

11 Tavoitteet ten vanhempien tukiryhmää yhteistyössä perheneuvolan kanssa ei ollut mahdollisuus toteuttaa. Terveyskeskuspsykologi on osallistunut itsetuhoisuuden ehkäisyn projektityöhön. Työryhmän tavoitteena oli kehittää itsetuhoisuuteen puuttumisen keinoja ja hoitopolkuja. Hoitopolut on saatu tehtyä kaikille ikäryhmille. Puheterapian tavoitteena on poistaa, lieventää ja ehkäistä kommunikaatiohäiriöitä ja niihin liittyviä vuorovaikutuksen ja kehityksen ongelmia. Puheterapiassa painopiste on alle kouluikäisten lasten kommunikaatiohäiriöiden tutkiminen, kuntouttaminen sekä seuranta. Tavoitteena on ollut myös varhaiskuntoutuksen toteuttaminen sekä puheterapiajonojen lyhentäminen. Puheterapiaan pääsy on jonkin verran pitkittynyt, koska puheterapiassa on ollut osa-aikainen työntekijä. Kriisiryhmällä on takana vilkas vuosi. Kriisi-istuntoja järjestettiin äkilliseen kriisitilanteeseen joutuneille 11 kertaa sekä 4 jatkoryhmää. Osallistujia oli yhteensä 94: lapsia 18 ja aikuisia 76. Lisäksi päivystäjä oli useita kertoja yhteydessä traumaattiseen tilanteeseen joutuneisiin ihmisiin, vaikka kriisi-istunto ei kaikissa tilanteissa toteutunutkaan. Terveyskeskuspsykologi on toiminut kriisiryhmän vetäjänä. Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Kasvatus- ja perheneuvonnan palveluiden toimivuus ja saatavuus Vanhemmuutta tukevien ryhmien sisällön kehittäminen Terveyskeskuspsykologi: Palveluiden saatavuus: - akuutti kriisi < 1 vk - toimintaan liittyvä tutkimus, ohjaus ja neuvonta < 3 vk - terapia < 2 kk Ryhmien määrän seuranta vuosittain Osallistumisprosentin seuranta Ryhmien kokoontumisten määrä vähintään 20 x vuosi Toteutuneet muuten, mutta toimintaan liittyvä tutkimus, ohjaus ja neuvonta < 4vk Ryhmien määrä 15 Suuresta asiakasmäärästä johtuen ryhmien määrä ei ole ollut tavoitteiden mukainen Äitien synnytyksen jälkeisen masennuksen hoidon tehostaminen ja toimivien hoitoketjujen kehittäminen Ennaltaehkäisevän päihdetyön sisällyttäminen vastaanottotyöhön Hoitoon ohjautumisen määrä ja seuranta eri toimipisteissä Päihteiden käytön puheeksi ottaminen Asiakkaiden tukeminen löytämään muita keinoja ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi Yhteistyötä äitiysja lastenneuvolan ja pikkulapsipsykiatrian kanssa tapauskohtaisesti Toteutunut

12 Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Puheterapia: Puheterapiapalvelujen riittävä saatavuus arviointi < 1kk terapia < 4 kk Arviointi noin 1-3 kk:n sisällä Terapiajono noin 4-6 kk:tta Tunnusluvut Varhaiskuntoutuksen toteutus ja tarpeen arviointi Yksilöllinen ja perhekeskeinen työskentelytapa Kielihäiriöiden seulonnan kehittäminen ja ohjaus lastenneuvoloissa sekä päivähoidossa Asiakaspalautteiden hyödyntäminen sekä vanhempien ja lähiympäristön aktiivinen rooli/motivointi kuntoutusprosessissa Toteutunut Toteutunut Lapset, nuoret, perheet/ psykologityö, määrät 209 201 125 140 155 Aikuiset, perheet/ psykologityö, määrät 143 128 260 211 Perheneuvolan sosiaalityö 108 98 Opiskelijaterveydenhuolto/psykologityö, määrät 199 176 159 185 Aikuiset, perheet/tk-psykologityö, määrät 405 350 376 391 Puheterapiakäynnit 815 424 577 506 Vammaispalvelut Vammaispalvelulaki määrittelee ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää vammaisille henkilöille. Kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat palvelut on tarkoitettu vaikeavammaisille, heillä on palveluihin subjektiivinen oikeus. Tämän toiminnan piiriin kuuluvat kuljetus- ja saattajapalvelut, palveluasuminen, henkilökohtainen apu, vaikeavammaisten päivätoiminta, asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet. Kaikille vammaisille tarkoitettuja palveluja ja taloudellisia tukitoimia järjestetään määrärahojen mukaan. Vammaispalveluissa avopalveluohjaajan virka muutettiin loppuvuodesta 2015 sosiaaliohjaajan viraksi ja 1.10.2015 alkaen vammaishuollon tehtävät siirrettiin toisen sosiaalityöntekijän toimenkuvaan sosiaalihuoltolain mukaisesti. Henkilökohtaisen avun piirissä on yhä kasvava joukko paljon hoitoa ja hoivaa tarvitsevia asiakkaita. Vuonna 2015 avustettavia oli yhteensä 46 ja henkilökohtaisia avustajia oli

13 Tavoitteet kaikkiaan 55. Henkilökohtaisten avustajien turvin on pystytty hoitamaan useita vammautuneita kotona. Lapualla on lukuisia henkilöitä, joiden pitkäaikainen ja kuormittava sairaus tai vammautuminen on aiheuttanut henkilökohtaisen avun kustannusten voimakasta kasvua. Lisäksi tarvetta on ollut palkata sairaanhoidollista osaamista omaavaa henkilökuntaa. Taksikortti otettiin käyttöön vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisiin kuljetuksiin maaliskuussa 2015. Kuljetuspalveluiden tarve on kuluneen vuoden aikana ollut voimakkaassa nousussa. Palveluliikenteen käyttöä vammaispalvelulain mukaisissa kuljetuksissa on pyritty edistämään poistamalla ko. kuljetuksiin oikeutetuilta omavastuuosuus palveluliikenteessä. Vammaisneuvosto on perustettu 15.6.2015. Vammaisneuvosto on kokoontunut ensimmäisen kerran 5.11.2015. Vammaisneuvosto on vammaisten henkilöiden ja heidän järjestöjensä sekä kunnanhallinnon edustajien neuvoa-antava yhteistyöelin, jossa voidaan valmistella vammaispoliittista ohjelmaa. Vuoden 2015 aikana on jatkettu suunnitelmien tekemistä Jukantuvan työtoimintojen (työtoiminnan naistenpuolen tilat ja päivätoiminnan tilat) siirtymisestä Liuhtarin kiinteistöstä vapautuviin hoivan tiloihin alkuvuodesta 2016. Miestenpuolen tilat ja myymälä jatkavat jo niille varatussa tilassa. Keväällä 2015 kartoitettiin kotona-asuvien kehitysvammaisten palveluasumisen ja lyhytaikaishoidon tarpeita toteuttamalla kysely. Kyselyn tuloksena ilmeni, että lähitulevaisuudessa on tarvetta palveluasumiselle ja lyhytaikaishoidolle. Palvelusetelin käyttöönoton valmistelu kehitysvammaisten asumispalveluihin ja lyhytaikaiseen hoitoon aloitettiin loppuvuodesta. Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Tunnusluvut Ajantasaiset palvelu- ja hoitosuunnitelmat kaikille vammaispalveluja saaville Kehitysvammahuollon henkilöstön yhteiskäyttö Suunnitelmien sisältö vastaamaan osallistujien tarpeita ja toimintakykyä, 100 % Työ- ja päivätoimintatilat saman katon alla Suunnitelmia tehty, toteutunut osittain Toteutumassa kevään 2016 aikana, päivätoiminnan tilojen saneeraus aloitettu vuonna 2015 Työtoiminnan käyntimäärät, toimintakeskus Työtoiminnan käyntimäärät, avotyötoiminta 3 744 3 525 3 413 3 850 3 188 539 706 809 900 802 Päivätoiminnan käyntimäärät 1 424 1 286 1 215 1 450 1 197

14 Niittypuiston asuntolan käyttöpäivät Niittypuiston asuntolan intervalliasukkaat, käyttöpäivät 2 368 2 747 2 687 2 518 136 148 61 22 Palvelusuunnitelmat 87 100 108 Henkilökohtaisen avun piirissä olevat Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen saajat 48 32 35 46 180 280 205 344 Omaishoidontuki, lkm 42 Mielenterveyspalvelut Mielenterveyden häiriöihin liittyvä työkyvyttömyys on kasvanut, päihteiden käyttö ja päihdeongelmat ovat yleistyneet ja yhä useammalla on samanaikaisesti mielenterveysja päihdeongelmia. Päihdehuollon asiakkuudet ovat lisääntyneet sosiaalitoimessa. Kuluneen vuoden aikana päihdeasiakkaiden määrään on tullut huomattava lisäys. Tähän vaikuttaa enenevissä määrin se, kun Seinäjoki irtisanoi A-klinikkapalvelut ja katkaisuhoidon sopimukset vuonna 2013. Mielenterveyspuolella vuoden 2014 syksyllä aloitettu kartoitus Lapuan ulkopuolelle sijoitettujen mielenterveyskuntoutujien tilanteesta ei ole mahdollistanut kuluneen vuoden aikana suurta muutosta kotikunnan asumispalveluiden piiriin. Mielenterveyskuntoutujien asumista voidaan turvata monin eri tavoin. Hyvin hoidetut mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut vähentävät erikoissairaanhoidon kustannuksia. Lapualla mielenterveyskuntoutujille on ollut tarjolla sekä tuettua asumista että palveluasumista Toivakassa ja Mäntykodossa ja lisäksi päivätoimintaa kotona asuville 1-2 kertaa viikossa Mäntykodon henkilökunnan toimesta. Parempi arki hanke alkoi syksyllä 2015, hankkeen tavoitteena on sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen ja työkalujen kehittäminen paljon palveluja käyttävien asiakkaiden tunnistamiseen. Lapualla hankkeen kohderyhmänä ovat mielenterveysasiakkaat ja nuoret. Mielenterveyskuntoutujien mielekkään päivätoiminnan ja ryhmätoimintojen kehittämisen suunnittelua yhteistyössä eri ammattilaisten ja kolmannen sektorin kanssa on aloitettu ja jatketaan tulevana talousarviovuonna.

15 Tavoitteet Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Tunnusluvut Palvelurakenteen selkiyttäminen ja palveluiden kehittäminen Tavoitteellinen työskentely palveluiden järkeistämiseksi Kokonaissuunnitelma ja sen mukaiset toimenpiteet Päihde- ja mielenterveysasioista vastaava sosiaalityöntekijä Päihde- ja mielenterveystyöryhmän perustaminen Asiakassuunnitelmat ajan tasalle Tukiasuntojen keskittäminen Oppimestarille, jossa 13 asuntoa Tuetaan kotona asuvia mielenterveyskuntoutujia -> jalkautuvan työn lisääminen Kokonaissuunnitelman tekeminen aloitettu, henkilöstömuutokset toteutumassa alkuvuonna 2016 Toteutunut Valmisteilla Asiakassuunnitelmia päivitetty Toivakka muuttanut Oppimestarin kiinteistöön, Toteutunut osittain Päihdehuollon asiakkaita 24 43 Päihdeterapian käyntikertoja 115 120 Mäntykoto, hoitopäivät 4 500 3 871 3 648 3 569 Mäntykoto, päiväkäynnit 419 764 823 1 101 Mäntykoto, intervalli, hoitopäivät Toivakka, hoitopäivät 2 806 2 190 1 906 1 234 Kotikäynnit Toivakasta 206 50 465 Psykiatrinen päivätoiminta, käynnit 757 581 714 391

16 Vanhustyö Talousarvion merkittävimmät muutokset syntyivät uuden asumispalveluyksikön Jokilinnun käynnistämisellä. Uusi 60-paikkainen tehostetun palveluasumisen palvelukoti, joka muodostuu neljästä 15 asukkaan asumisyksiköstä, otettiin käyttöön elokuussa 2015. Kaupunki on vuokrannut kiinteistön Ki Oy Lapuan Teoralta ja edelleen vuokraa asunnot asukkaille. Kiinteistön rakentamiseen on saatu Aralta avustusta sekä korkotukilainaa, joten asumiskustannukset on pystytty pitämään kohtuullisina. Palvelurakenteelle asetetun tavoitteiden mukaisesti uuden palvelukodin käyttöönoton yhteydessä terveyskeskuksen hoivaosaston sekä Liuhtarin hoivaosaston laitospaikat lakkautettiin ja potilaat siirtyivät asumispalvelujen piiriin. Tässä yhteydessä pystyttiin myös luopumaan osasta tehostetun palveluasumisen sekä palveluasumisen ostopalveluja. Lisäksi palvelukodin myötä tuli tehostettuun palveluasumiseen lisäpaikkoja, joten tällä hetkellä tilanne tehostetun palveluasumisen osalta on hyvä. Vaikka uuden yksikön myötä palkattiin uutta henkilökuntaa, muutos pystyttiin toteuttamaan kustannusneutraalisti, koska samanaikaisesti säästöjä saatiin ostopalveluja vähentämällä. Yli 18-vuotiaiden kotihoito nähdään yhtenä kokonaisuutena ja kotihoidosta muodostettiin hallinnollisesti yksi palvelukokonaisuus. Perhetyöstä siirtyi 2 työntekijää muun kotihoidon kanssa samaan kotihoidon organisaatioon. Näillä toimenpiteillä mahdollistetaan nykyisten henkilöstöresurssien käyttö parhaalla mahdollisella tavalla ja taataan kuntalaisille tasapuoliset palvelut. Kotihoidossa toteutettiin johtamisjärjestelmän muutos nykyisiä toimia muuttamalla ja kotihoidon tiimit yhdistettiin. Muutoksilla tavoitellaan henkilöstöresurssien tehokasta hyödyntämistä, suunnitelmallisuuden lisäämistä ja tuottavuuden parantamista. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto aloitettiin maakunnallisesti, mobiililaitteet on hankittu ja toiminnanohjausjärjestelmän demo-versiota on testattu. Kotihoidossa on seurattu ja analysoitu suunniteltujen ja toteutuneiden palveluiden suhdetta sekä välittömän ja välillisen asiakastyön suhdetta. Tavoitteena on työn suunnittelun kautta lisätä asiakasaikaa ja tehostaa henkilöresurssien käyttöä. Palvelusetelin sääntökirja hyväksyttiin ja näin mahdollistettiin palvelusetelin käyttö tilapäiseen kotipalveluun ja siivouspalveluihin. Palvelusetelin palveluntuottajaksi on hakenut ja hyväksytty kaksi yritystä vuonna 2015. Uudeksi palvelusetelituottajaksi voi hakeutua jatkuvasti hakemuslomakkeella. Hopearinteen asumisyksiköissä otettiin käyttöön uusi johtamisjärjestelmä, jossa kahdella 15-paikkaisella yksiköllä on yhteinen esimies, samanlainen johtamisjärjestelmä on myös palvelukoti Jokilinnussa. Vanhustyön vastuualueella on käytössä THL hallinnoima RAI arviointijärjestelmä. RAI on kansainvälinen hoidon ja palvelujen laadun ja kustannusvaikuttavuuden arviointi- ja seurantajärjestelmä, jonka avulla voidaan tuntuvasti parantaa hoidon laatua. RAI-mittarit kuvaavat kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen asiakkaiden tarpeita ja asiakasrakennetta. RAI-järjestelmä soveltuu erinomaisesti myös palvelutarpeen arviointiin, seurantaan, vanhustyön suunnitteluun, johtamiseen, eri yksiköiden vertailuun ja kehittämiseen.

17 Rai- järjestelmän monipuolinen hyödyntäminen ja ylläpitäminen edellyttää erityisasiantuntijan kouluttamista. RAI erityisasiantuntijaksi kouluttautuu Niittypuiston palvelukodin vastaava. Hän toimii oman työn ohella uusien työntekijöiden perehdyttäjänä, hoitotyön kehittävän toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa ohjaajana, mentorina ja konsulttina hoitajille, esimiehille koko vanhustyön vastuualueella. Hän ohjaa vertailun kehittämistä eri yksiköiden välillä ja parhaimmista käytännöistä oppimisesta. Vanhustyön osalta vuoden 2015 talousarvion menot toteutuivat talousarvion mukaisena. Kotona asumista tukevat toiminnot ja palvelut Tavoitteet Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Kotihoidon resurssien mahdollisimman tehokas käyttö ja tasapuoliset palvelut kuntalaisille Alle 65-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden kotihoidon henkilöstö yhdistetään saman johdon alle Kuvaavien mittareiden käyttöönotto ja/tai tehostaminen Toteutunut Käyttöönotto aloitettu Kotihoidon optimoinnin ja mobiiliteknologian hyödyntäminen Rai-johtamisjärjestelmän käyttöönotto Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Mobiililaitteet on hankittu ja demo-versiota on testattu Rai-koulutukset on pidetty esimiehille ja tavoitteet asetettu vuodelle 2016 Tunnusluvut Kotihoidon johtamisjärjestelmän muutos Palveluohjauksen ja palveluneuvonnan tehostaminen Henkilöstön työnkuvat uudistetaan ja tarkistetaan Terveydenhoitajan toimen muuttaminen kotihoidon päällikön viraksi Hyvinvointia edistävien kotikäyntien kehittäminen, vastuuhoitajan nimeäminen tarvittaessa Toteutunut Toteutunut Suunnitelmat tehty ja vastuuhoitaja nimetty Kotihoidon kaikki käynnit 36 502 35 109 33 332 36 100 35 732 Säännöllisen kotihoidon käynnit 30.11. 256 360 264 260 283 Tukipalveluasiakkaiden määrä 453 448 370 460 385 Kotikäynteinä annettu palveluohjaus ja neuvonta 53 89 97 110 116

18 Muistineuvolan asiakastapahtumat 660 948 1 104 650 1 116 Omaishoidon tuen saajat, lkm 118 98 97 100 95 Lyhytaikaishoidon / intervallihoidon oman toiminnan hoitopäivät/ asiakkaat 2 872 82 4 173 99 3 657 161 3 800 3 921 Hyvinvointia tukevat kotikäynnit 18 17 14 20 0 119 Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen Tavoitteet Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Tunnusluvut Pitkäaikaishoivaa uudistetaan, rakenteita ja toimintatapoja muutetaan Osaamisen lisääminen nimikemuutosten avulla Pitkäaikaisen laitoshoidon paikat korvataan tehostetun palveluasumisen paikoilla Matintuvan lähihoitajan toimen muuttaminen sairaanhoitajan toimeksi Toteutunut Toteutunut Palveluasuminen, ostopalvelu/ Vuosikas, Kotionni hoitopäivät asiakkaat 6 771 25 6 756 6 696 27 4 500 15 5 360 26 Tehostettu palveluasuminen, oma tuotanto hoitopäivät asiakkaat 27 909 96 27 158 92 27 017 152 34 000 150 35 203 162 Tehostettu palveluasuminen, ostopalvelut hoitopäivät asiakkaat 13 931 53 14 147 41 13 596 47 11 500 35 13 460 46

19 Perusterveydenhuolto Avohoito Vastaanotto- ja toimenpideosasto Vastaanotto-toimenpideosaston toimintaan kuuluu lääkärien ja hoitajien vastaanottotoiminta sekä siihen liittyvät tukipalvelut. Toiminta-ajatuksena on asiakkaan voimavarojen tukeminen asiakaslähtöisesti neuvontaa ja ohjausta käyttäen sairaanhoidossa, ensiaputilanteissa, toimenpiteissä ja kuntoutustoiminnassa. Tarkoituksena on eri ammattiryhmien asiantuntijuuden hyödyntäminen hoitoketjuissa ja prosesseissa. Päivystysasetuksen muuttuessa vuoden alusta myös terveyskeskuksen vastaanottoaikoja muutettiin. Virka-ajan ulkopuolinen päivystys siirtyi sairaanhoitopiirin hoidettavaksi, sen sijaan Lapualla jatketaan vastaanottotoimintaa ns. kiirevastaanottona arkisin klo 16-20 sekä viikonloppuisin klo 10-18. Lääkärin vastaanottotoiminta ja päivystys on jo aikaisemmin eriytetty omaksi toiminnakseen. Henkilöstön työnkuvia on järkeistetty. Laadukkaiden palvelujen varmistamiseksi lääkärien vastaanottotoiminnan osalta jatkettiin valmistellun vastaanoton mallia. Yhtenä keskeisenä tavoitteena oli toimintojen uudelleen organisoinnissa lääkäri-hoitaja työparimalliin liittyvien valmisteltujen vastaanottojen edelleen kehittäminen sekä pitkäaikaissairaiden potilaiden hoitosuun-nitelmien laadinta terveydenhuoltolain mukaisesti valmisteltujen vastaanottojen yhteydessä. Päivystystä ja valmisteltua vastaanottoa kehitettiin edelleen mikrosysteemi-kehittämistyökalun avulla. Samalla menetelmällä aloitettiin lääkäreiden puhelinpalvelujen kehittäminen, joka jatkuu vielä vuonna 2016. Kehittämistyökalu on tarkoitettu tarkastelemaan prosesseja sekä asiakkaan, että henkilöstön ja organisaation näkökulmasta tavoitteena poistaa hukkatyötä molemmilta ja parantaa työnjakoa. Henkilöstön ja toiminnan suunnittelua tehostettiin mm. keskittämällä kesälomia heinäkuulle. Lääkäripalvelut on tuotettu viikonlopun ja arkipyhien kiirevastaanottoa lukuunottamalla omalla henkilökunnalla. Ep- Potti potilastietojärjestelmää sekä valtakunnallista Kanta-arkistoa on päivitetty ja toimintoja lisätty. Kanta-arkistossa on uutena Mediakeskus, johon voi tallettaa sovitusti tiettyjä dokumenttia kuten esim. valokuvia. Kanta-arkiston kautta voi asiakas laittaa e- reseptin uudistamispyynnön. Etelä-Pohjanmaan hyvinvoinnin sähköistä asiointipalvelua on informoitu asiakkaille. Vastaisuudessa asiakkaat voivat entistä enemmän käyttää sähköisiä palveluja esim. Hyviksen turvallista viestinvälitystä. Puhelimen vastausprosentti on alentanut yhden toimen puolittaminen säästösyistä. Puhelinliikennettä ja läpipääsyä on seurattu viikoittain. Läpipääsyn tulisi Valviran mukaan olla yli 80 %. Jonotusaikoja on seurattu T3:n avulla kolmen kuukauden välein. Jonotusaika lääkärin vastaanotolle on vuonna 2015 ollut 7-11 arkipäivää. Päivystys-/kiirevastaanotolle on päässyt saman päivän aikana. Hoidon tarpeen arvioinnin avulla potilaat on ohjattu joko

20 Tavoitteet lääkärille, päivystävälle hoitajalle tai muuhun tarkoituksenmukaiseen hoitoon. Puhelimessa on korostettu huolellista hoidon tarpeen arviointia, jolloin potilas ohjautuu oikeaan hoitoon oikeaan aikaan. Lapuan on mukana Väli-Suomen ja Pohjanmaan alueen yhteisessä Parempi arki hankkeessa. Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Kaste-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen toteuttamiseen valtioavustusta. Hankkeen toteutetaan ajalla 1.1.2015 31.10.2017. Hankkeen tavoitteena on kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon välistä toiminnallista integraatiota. Kohderyhmänä ovat kotona asuvat paljon erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon palveluja käyttävät yhteisasiakkaat. Keskeisenä työvälineenä on asiakaslähtöinen terveys-, hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma. jossa huomioidaan kunnan muut toimijat ja kolmas sektori. Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Tunnusluvut Vastaanotto- ja päivystystoiminnan organisointi asiakaslähtöisemmäksi Virka-aikaisen toiminnan lisääntyminen Puhelimeen vastaus % > 80 % Tehtäväkuvien päivitys ja ajankäytön määrittely eri vastuualueilla Lääkärien ja hoitajien päivävastaanottojen %-osuus > 80 % kaikista käynneistä - kiireellisen iltavastaanoton käynnit %- osuus - päivystyskäynnit Lapuan terveyskeskuksessa (8-16) - viikonlopun käynnit Lapuan tk:ssa - päivystyskäynnit Seinäjoella Hoitotakuun edellytykset täyttyvät 10 viikkoa 16 viikosta vastausprosentit yli 80 % Tehtävänkuvat on päivitetty koko hoitohenkilökunnalle Ajankäyttöä on järkeistetty työn sujuvuuden takaamiseksi Lääkärien päivävastaanotot 81 %, toteutui ma-to 7 % lääkärikäynneistä 2 918 lääkärikäyntiä 310 lääkärikäyntiä toteutui Lääkärit Käynnit lääkärin vastaanotolla (ml. avoterv.huolto) Em:sta käynnit päivävastaanotolla (8-16) Esh:n tasoiset tutkimukset gastroskopiat colonoskopiat ergometriat ultraäänitutkimukset uniapnea (unisalkku) 24 912 25 601 30 053 25 000 33 028 18 846 22 353 24 876 22 000 26 753 194 132 117 119 196 140 91 195 294 226 200 263 200 130 140 300 80 175 126 173 98

21 Hoitajat Hoitajien vastaanotot 31 333 55 274 30 000 53 537 Hoitajien toimenpiteet yht. 35 126 35 838 34 519 36 000 27 743 Asiantuntijasairaanhoitajien vastaanotot: aj. 1.4.- 31.12. reuma astma päihdeseuranta marevan-ohjaus prick-testit siedätykset mediracer holter depressio uniapnea sydän- ja verenpainehoit. tupakastavieroitus spirometria 582 195 68 128 120 53 25 94 330 620 299 53 120 56 35 28 103 218 662 89 57 46 51 51 21 120 250 28 289 16 500 300 50 140 100 50 30 130 250 1 720 1 223 45 55 60 79 149 51 240 20 99 Tukipalvelut Fysioterapia Muut tukipalvelut Tukipalvelut kuuluvat vastaanotto-toimenpideyksikköön ja niitä ovat fysioterapia, välinehuolto ja keskusvarastotoiminta. Röntgen- ja laboratoriopalvelut sekä apteekkipalvelut ostetaan Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä. Fysioterapiapalveluissa on keskitytty peruspalveluiden tarjontaan eri asiakasryhmille. Hoidon toteutuksessa on painotettu potilaan omavastuuta ja itsehoidon mahdollisuuksia huomioiden kunnassa tarjolla olevat eri palveluverkostot. Suoravastaanottoa on kehitetty ja jatkettu selkäpotilaiden osalta. Selkäryhmän aloittamiseen on valmiudet mutta asiakkaiden ohjautuminen on ollut vähäistä, joten ryhmätoiminnan aloittamista on siirretty. Fysioterapeutti on osallistunut palvelukoti Jokilinnun apuvälineratkaisujen suunnitteluun ja hankintaan. Palvelukodin henkilökunnalle on toteutettu apuvälineiden käytön ohjaus. Kaikkiin tehostetun asumisen yksikköihin ja vuodeosastoille on koottu ergonomia- ja apuvälinekansiot. Kansioiden sisältö on käyty henkilökunnan kanssa läpi. Rakenteinen kirjaaminen ja fysioterapianimikkeistö on otettu käyttöön. Lääkekeskuksen toiminta loppui vuonna 2014, lääkehuolto hoidetaan sairaanhoitopiirin kautta. Lääkekeskuksen vanhat tilat on remontoitu tekstinkäsittelijöille ja rokotushoitajalle. Liinavaateyksikön toiminta lopetettiin hoivaosastojen lakkauttamisen yhteydessä. Vapautunut henkilöstöresurssi suunnattiin fysioterapian apuvälinehuoltoon.

22 Tavoitteet Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Tunnusluvut Selkäpotilaiden hoitopolku on alueellisesti yhteneväinen Yhteistyön lisääminen eri toimijatahojen kanssa Asiakkaiden osallisuuden parantaminen strategian mukaisesti Selkäpotilaiden akuuttivastaanottoaikoja tarjolla kolmena päivänä viikossa Selkäryhmän aloitus Osallistutaan uuden tehostetun palveluasumisen yksikön ja terveyskeskuksen kuntoutusosaston suunnitteluun Kirjaukset tehdään alueellisesti sovittujen käytäntöjen mukaan Laaditaan asiakaspalautelomake Yksikössä on asiakaspalautelaatikko Hoitotavoitteet laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa (terveys- ja hoitosuunnitelmat) Koko vuoden kahtena päivänä viikossa ja loppuvuodesta kolmena päivänä viikossa Aloitusta siirretty vähäisen asiakasmäärän vuoksi Toteutunut Rakenteinen kirjaaminen ja nimikkeistö otettu käyttöön Valmisteilla Valmisteilla Toteutunut Fysioterapian käynnit 5 089 5 109 4 913 4 000 4 208 Ryhmäkäynnit osallistujat ryhmät 893 1 118 194 199 200 1 174 213 Apuvälinelainaukset 2 629 2 583 2 460 2 500 2 805 Avoterveydenhuolto Avoterveydenhuoltoon sisältyy äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolapalvelut, lastenneuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelut (sisältää aikuisopiskelijat), aikuisvastaanottopalvelut, diabeetikoille suunnatut palvelut, työnhakijoiden terveystarkastukset, naisten joukkotarkastukset (PAPA- näytteet, mammografiat) terveyden edistäminen, matkailijoiden rokotusvastaanotto ja kuulonhuoltopalvelut. Toiminta-ajatuksena on tarpeenmukaisten ja terveyttä edistävien palvelujen monialainen tuottaminen koko väestölle, sairauksien ennaltaehkäisy sekä moniammatillinen yhteistyö perusterveydenhuollon, sivistys- ja sosiaalipalveluja antavien toimijoiden kanssa. Työnjaon kehittämistä ja resurssien uudelleenjakoa on jatkettu kaikilla toimintasektoreil-

23 la. Perehdytysoppaiden uudistaminen jokaisella toimialueella on käynnissä, osittain oppaat on jo saatu valmiiksi. Lapualle syntyi 183 vauvaa vuonna 2015. Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan palveluja on voitu antaa tarkoituksenmukaisemmin ja laajemmin koko väestölle, koska laajat terveystarkastukset toteutuvat ohjeen mukaan sekä perhesuunnittelupalvelut pystytään antamaan tasapuolisesti koko väestölle. Säännöllisten synnytysten jälkitarkastuksia tehdään äitiysneuvolan puolella (yksi kätilö / th). Kaksi muuta äitiysneuvolan terveydenhoitajaa ovat kouluttautumassa säännöllisten synnytysten jälkitarkastuksiin. Isä-ryhmät on aloitettu. Lastenneuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon toiminnan kehittämistä on jatkettu ja huomiota on kiinnitetty asetusten mukaisten tarkastusten toteuttamiseen sekä moniammatilliseen yhteistyöhön erityisesti sosiaali- ja sivistystoimen kanssa. Toimintaa on suunnattu lisääntyvästi ennaltaehkäisevään työhön. Ennaltaehkäisevän perhetyön suunnittelu ja toteutus on aloitettu yhdessä perhetyön työntekijöiden kanssa. Perehdytysopas on saatu valmiiksi. Aikuisvastaanottotoiminnan kehittämistä jatketaan kansanterveystoiminnan suuntaan. Myös kesän aikana pystyttiin ottamaan vastaan omissa aikuisneuvoloissa kaikki hoitoa tarvitsevat asiakkaat. Diabetestyössä on pyritty moniammatilliseen sekä ennaltaehkäisevään työhön. Hyvispalveluiden diabetesriskitietolomakkeen suunnittelua on tehty (lomake otettu käyttöön syksyllä -15). Diabeteshoitajat ovat antaneet sisäistä diabetes-koulutusta terveystoimen väelle. Kyläneuvoloiden lähipalvelujen toiminta on pysynyt ennallaan. Palvelun taso on parantunut, koska ajanvaraustoiminnan takia pystytään antamaan palvelua samana päivänä sekä lastenneuvolan että aikuisvastaanoton asiakkaille asiakkaan toiveen mukaan sekä aamu- että iltapäivästä. Työnhakijoille on tehty laaja-alaisempia terveystarkastuksia yhteistyössä sosiaalipuolen ja TE- keskuksen kanssa. Vuoden 2016 alusta alkavan TYP- toiminnan suunnittelu aloitettiin vuoden 2015 lopulla. Naisten joukkotarkastukset on toteutettu sähköisen ajanvaraus-ohjelman kautta, kaikille tutkimukseen tulematta jättäneille on lähetetty yksi uusintakutsu. Mammografiat toteutetaan ostopalveluna. Niitä otettiin 810 kpl (85,2 %), joista 17 ohjattiin jatkotutkimuksiin. Liikuntapuolen kanssa on tehty yhteistyössä perheiden liikuntatottumuksia lisäävää toimintaa (isä-lapsi ryhmien alkaminen syksyllä, raskauden aikaisen vesijumpan suunnittelu).