Nro 52/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/274/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.5.2011

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 52/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/274/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.5.2011 ASIA Aurajoki Oy:n teräskappaleiden kuumasinkityslaitoksen voimassa olevan ympäristöluvan tarkistaminen, Pirkkala HAKIJA Aurajoki Oy PL 16 21381 AURA LAITOS JA SEN SIJAINTI Teräskappaleiden kuumasinkityslaitos. Pirkkala, Huovin teollisuusalue, Teollisuustie 2, kiinteistö 604-418-1-145. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 ja 55 Ympäristönsuojeluasetus 1 1 momentti 2 d kohta LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetus 5 1 momentti 2 d kohta ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 7.4.2010. VALVONTAVIRANOMAINEN Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue (jäljempänä Pirkanmaan ELY-keskus) toimii tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Pirkanmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa 27.5.2003 dnro 1998Y0450-111 (Galvanoimis Oy). Ympäristövahinkovakuutus Tapiolassa nro 312-0532047-3 Tehdas sijaitsee Huovin teollisuusalueella yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella (TTV). Alue on Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (vahvistettu 29.3.2007) ja Pirkkalan kunnan yleiskaavassa 1995 (hyväksytty 16.3.1996) merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Aurajoki Oy sijaitsee Huovin teollisuusalueella. Etäisyys lähimpään asuinalueeseen on noin 500 m. Pirkkalan kunnan terveyskeskus ja keskuskoulu ovat yli kilometrin päässä laitoksen pohjoispuolella. Laitoksen länsi- ja pohjoispuolella kulkee Tampereen läntinen kehätie. Alue ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Aurajoki Oy:n Pirkkalan tehdas harjoittaa kappaletavaran kuumasinkitystä. Kuumasinkityksessä tuotteet upotetaan sulaan sinkkiin korroosiokestävyyden saavuttamiseksi. Sinkittävät tuotteet ovat yleensä terästä, mutta myös valurautaa. Sinkittävien tuotteiden koko, määrä ja tyyppi vaihtelevat pientuotteista suuriin rakenteisiin. Tuotanto on muuttunut voimassa olevan ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Laitos on uudistettu vuonna 2004. Lisäksi pientavaralinjan sinkityspata on poistunut käytöstä ja ruostumattomien teräsrakenteiden peittaus on lopetettu. Paineastioiden ja säiliöiden valmistus on siirtynyt Gav Group Oy:lle. Uudistetun laitoksen sinkityspadan tilavuus on noin 46 m 3 (10 x1,65 x 2,8 m 3 ). Esikäsittelyn peittausaltaiden (HCl) tilavuus on yhteensä 443,5 m 3. Juoksutealtaan tilavuus on 63 m 3. Toimintaa harjoitetaan arkisin klo 06:00 22:00. Työntekijöitä tehtaalla on noin 30. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Pirkkalan tehdas sinkitsee terästuotteita vuodessa noin 9000-10000 tonnia. Tehtaan maksimikapasiteetti on noin 13000 tonnia vuodessa.

3 Prosessit Esikäsittely Sinkittävän tuote puhdistetaan ensin maalista, rasvasta ym. liasta. Rasva poistetaan upottamalla lämpimään rasvanpoistopesuun (NaOH 3,5 %). Mahdollinen maalin hiekkapuhallus teetetään alihankintana. Tämän jälkeen rakenteet huuhdellaan vesikylvyssä. Huuhtelun jälkeen sinkittävä rakenne peitataan (puhdistetaan) suolahappokylvyssä, jossa rakenteista poistetaan ruoste- ja hehkuhilse. Peittauksessa liuennut rauta huuhdellaan pois vesikylvyssä, jotta rautaa ei pääsisi juoksutekylpyyn. Hakija ilmoittaa täydennyksessä 13.4.2011, että vuoden 2011 lopulla laitoksella siirrytään käyttämään rasvanpoistossa hapanta pesua. Silloin otetaan käyttöön pesuaine, jonka vaikuttavina aineina ovat fosforihappo ja rasvaalkoholi-polyglykolieetteri. Happaman pesun etuna on, että erillistä huuhtelua ei tarvita siirrettäessä tuotteita suolahappopeittaukseen. Rasvanpoistopesun luokitus ei muutoksen vuoksi muutu (varoitusmerkit: syövyttävä C). Peitattu ja huuhdeltu teräs kastetaan juoksutteeseen (sinkkiammoniumkloridiliuos). Juoksute estää teräksen hapettumista. Tämän jälkeen teräs kuivataan kuivausuunissa (40-60 o C). Kosteuden poistaminen vähentää roiskeita sinkkiin upotettaessa, jolloin myös muodostuvan sinkkituhkan määrä vähenee. Sinkitys Esikäsitelty rakenne upotetaan sinkkikylpyyn. Kylvyssä rakenne lämpiää sinkkikylvyn lämpötilaan n. 460 o C, jolloin sinkki ja teräs reagoivat keskenään muodostaen korroosiolta suojaavan pinnoitteen. Sinkkiin on lisättynä alumiinia, nikkeliä ja tinaa pieninä pitoisuuksina. Teräksen pii- ja fosforipitoisuudesta sekä upotusajasta riippuen pinnoitepaksuus vaihtelee 40-160 mikrometriin. Tavanomaiset upotusajat ovat noin 2-5 minuuttia. Sinkitty kappale jäähdytetään sinkkikylvystä nostamisen jälkeen joko vapaasti ilmassa tai vedessä. Vesialtaaseen siirtynyt lämpö voidaan hyödyntää lämmönvaihtimen avulla muualla prosessissa. Jälkikäsittely Jäähdytetty kappale on valmis tarkastettavaksi, jälkipuhdistettavaksi ja toimitettavaksi lastaukseen. Kappaleet puhdistetaan joko käsihiomakoneella, hiomalaikalla tai paineilmasuihkulla. Raaka- ja polttoaineet Sinkin kulutus on noin 450 t/a. Sinkki tuodaan tehtaalle joko 25 kg:n harkkoina tai yli 1000 kg:n suurharkkoina.

4 Tuotannossa käytetään seuraavia vaarallisiksi luokiteltuja kemikaaleja: Kemikaali Varoitusmerkki Kulutus t/a Käyttötarkoitus Natriumhydroksidi Suolahappo (33 %) C C 2 Vedenkäsittelyn ph:n säätö 100 Peittauskylpy Sinkkiammoniumkloridi C, N 8 Juoksute Sinkkikloridi Ammoniumkloridi Heksametyleenitetra-amiini Ammoniakkivesi (n. 25 %) C, N X n Xn, F C, N 0,5 Juoksute 0,5 Juoksute 0,4 Peittauskylvyn inhibiitti 0,4 Työkaluhapon käsittely Vetyperoksidi 35 Raudan saostaminen vedenkäsittelyssä Xn 0,2 Peittauskylvyn lisäaine Xn 0,3 Peittauskylvyn inhibiitti C = syövyttävä Xn = haitallinen N = ympäristölle vaarallinen Veden kulutus Veden kulutus on noin 1200 m 3 /a. Vesi otetaan kunnallisesta verkosta. Vettä käytetään saniteettivetenä sekä prosesseissa korvaamaan prosessialtaista haihtunut vesi, sinkittyjen kappaleiden jäähdytysvetenä ja uusien kylpyliuosten valmistukseen. Energian käyttö ja energiatehokkuus Esikäsittelyaltaat ja sinkityspata lämpiävät sähköllä. Rakennus lämmitetään kaukolämmöllä. Sähkön kulutus on arviolta 2500 MWh vuodessa ja kaukolämmön 2300 MWh vuodessa. Yritys on solminut Teknologiateollisuus ry:n kanssa energiatehokkuussopimuksen. Energiasäästön kokonaistavoitteeksi on asetettu 9 % vuoteen 2016 mennessä. Varastointi Sinkkiharkot varastoidaan sisätiloissa. Varastointimäärä on noin 5-20 tonnia kerrallaan. Altaissa on sulaa sinkkiä yhteensä noin 350 tonnia. Kemikaali Varastomäärä [tonnia] Luokitus Varastointi Hapan rasvanpoisto 1 C; R35 Kemikaalivarastossa Sinkkiammoniumkloridi C, 22-34, Kemikaalivarastossa (ZnCl 2 ) 3 N; 50/53 Sinkkikloridi 1 0,25 Xn; R22; C; R 34, N; R 50-53 Kemikaalivarastossa

5 Ammoniumkloridi (NH 3 Cl) 1 Xn; R22; Xi, R36 Kemikaalivarastossa Heksametyleenitetraamiini Ammoniakkivesi,25 % Vetyperoksidi 35-50 % 1 0,5 0,5 F, Xn R11-42/43 C, N; R34, 50 R5;O; R8;C R35; Xn, R20/22 Kemikaalivarastossa Kemikaalivarastossa Kemikaalivarastossa Peittauslisäaine 0,5 Xn, Xi, R20/21/22-36/38 Xn, Xi, N R22-41-50 Kemikaalivarastossa Natronlipeä 50 % 1 C; R35 Kemikaalivarastossa Nestekaasu,propaani 0,1 F+, R12 Pullossa (a' 11 l) Prosessialtaissa varastoitavat kemikaalit: Kemikaalit Kylvyn luokitus Allas Nimi Tilavuus Määrä m 3 tonnia 1 Peittaus 50 Suolahappo C; R36/37/38 50 Piklane RP 85 Heksametyylitetraamiini altaat 2, 3, 4, 5 ovat samanlaisia kuin allas 1 6 Peittaus 60 Suolahappo Piklane RP 85 Heksametyylitetraamiini 9 Hapan rasvanpoisto 50 Rasvaalkoholipolygygolieetteri (H 3 PO 4 ) C; R36/37/38 60 C; R34 50 11 Juoksute 60 Sinkkiammoniumkloridi Xn; R22 C; R34 N; R50-53 60 Huuhteluvesialtaiden tilavuudet ovat (allas 7) 60 m 3, (allas 8) 60 m 3 ja (allas 10) 50 m 3 ovat huuhteluvesialtaita. Kemikaalit varastoidaan samassa tilassa vesienkäsittelyjärjestelmän kanssa. Tila on betonipohjainen ja viemäröimätön ja lattian pinnan kallistus on poispäin ulko-ovelta (tarkastuskäynti 23.2.2011). Ongelmajätteille on oma erillinen betonipohjainen kylmä varasto (tarkastuskäynti 23.2.3011). Sinkkituhka säilytetään varastokatoksessa, tuhka-astioissa tai tynnyreissä. Kovasinkki säilytetään peitettynä kuormalavoilla. Polttoöljyä ei enää varastoida kiinteistöllä.

6 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakemuksen mukaan tehtaalla käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa, joka on yleisesti käytössä suomalaisissa kuumasinkityslaitoksissa. Tehtaalla käytössä oleville kemikaaleille ei ole niitä ympäristöystävällisempiä taloudellisesti järkeviä vaihtoehtoja. Tehtaalla sovelletaan Suomen ympäristökeskuksen julkaisun 546 (Selvitys parhaasta käytettävissä olevasta tekniikasta (BAT) Suomen kuumasinkityslaitoksissa vuonna 2001) mukaisia menettelyjä ja toimenpiteitä, joita ovat: Rasvanpoistokemikaalien analysointi oikean annostelun varmistamiseksi. Peittaushappojen optimaalinen käyttö: Inhibiittorin (heksametyleenitetra-amiini) käyttö peittauksen tehostamiseksi (lisäys vain uuteen happoon) Suolahapot analysoidaan 3-4 krt/vuosi, jonka perusteella tehdään lisäys- tai vaihtopäätös Käytetyn peittaushapon toimittaminen hyötykäyttöön. Juoksute: juoksutetta ei vaihdeta, vakiotäydennys viikoittain, tarvittava säätö ratkaistaan analyysin perusteella 3-4 kertaa vuodessa juoksutealtaan pohjalta poistettava sakka toimitetaan hyötykäyttöön Sinkkiroiskeiden määrän vähentäminen oikeilla työmenetelmillä ja tuotteiden kuivauksella ennen sinkityskastoa. Pakkausmateriaalien toimittaminen hyötykäyttöön. Raakaveden kulutusta vähennetään vesien kierrättämisellä, Prosessialtaiden ja laitteiden ennaltaehkäisevä kunnossapito vahinkojen välttämiseksi. Suolahappoaltaiden kunto tarkastetaan aina, kun ne ovat tyhjänä Juoksutealtaat tarkastetaan puhdistuksen yhteydessä. Laitoksen hyvä ajotapa, johon kuuluu mm.: henkilökunnan koulutus jätteiden ja kemikaalien asianmukainen käsittely ja varastointi riskien minimointi prosessissa muodostuvien päästöjen ja jätteiden seuranta. Sinkkipadan poistoilma suodatetaan. Suodatinmateriaalista irrotettu, sinkkiä, ammoniumkloridia ja suolahappojäämiä sisältävä jäte toimitetaan uusiokäyttöön. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt viemäriin Prosessijätevesiä ei hakemuksen mukaan johdeta enää viemäriin. Vain saniteettijätevedet johdetaan viemäriin. Tarkastuksella 23.2.2011 selvisi, että jäähdytysvesialtaiden ylivuotovedet johdetaan myös viemäriin. Prosessijätevedet ovat esikäsittelyssä syntyviä huuhteluvesiä ja sinkittyjen kappaleiden jäähdytyksessä syntyviä jäähdytysvesiä. Huuhteluvedet käsitellään ja palautetaan takaisin huuhteluvesikäyttöön. Huuhteluvesien käsittelyvaiheet ovat: vetyperoksidin (H 2 O 2 ) lisäys raudan saostamiseksi, ph:n säätö

7 välille 8,5 10 ja polymeerin (Fennopol) lisäys lietteen hiutaloimiseksi ja laskeutumisen edistämiseksi. Laskeutunut liete kuivataan kammiosuotopuristimessa. Käsitellyt vedet palautetaan takaisin huuhtelualtaisiin. Myös kammiosuotopuristimelta erottuva vesi kierrätetään. Huuhteluhtelualtaisiin kertyvä pohjaliete poistetaan noin 2-3 vuoden välein. Tässä yhteydessä huuhtelualtaiden vesi vaihdetaan johtamalla käytetty vesi happoaltaisiin. Lattioiden pesuvedet johdetaan myös huuhtelualtaisiin. Ympäristöluvassa (lupamääräys 5) määrättiin, että kunnan viemäriin johdettavien jätevesien haitta-ainepitoisuudet eivät saa 1.1.2005 alkaen ylittää seuraavia arvoja: Sinkki, Zn 3,0 mg/l Mineraaliöljypohjaisten hiilivetyjen kokonaispitoisuus 200 mg/l ph 6,0-11,0 Jäteveden lämpötila max 40 o C Ympäristöluvassa määrättiin myös, että viemäriin johdettavien prosessijätevesien sinkin ja mineraaliöljypohjaisten hiilivetyjen pitoisuudet sekä ph on määritettävä kahdella eri kerralla otetuista näytteistä. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys on ottanut näytteet (vuorokauden kokoomanäytteitä) vuosina 2008, 2009 ja 2010. Sinkki mg/l Näytteenottopvm Mineraaliöljyt µg/l ph 23.5.2008 1,3 280 7,6 18.8.2008 5,6 1300 8 29.4.2009 3,3 150 9,2 17.8.2009 0,42 2 8,5 31.8.2010 4,9 < 100 8,7 Päästöraja 3,0 200 6-11 Päästöt ilmaan Ilmapäästöjä (pöly, sinkki, ammoniumkloridi, kloridi, hiilidioksidi, rikkidioksidi ja typen oksidit) syntyy esikäsittelyaltaiden ja sinkityspadan ilmanvaihdosta. Sinkkipatojen huurujen poistojärjestelmä on rakenteeltaan suljettu, jolloin kaikki sinkitysprosessissa muodostuvat kaasut imetään suodatinjärjestelmään. Puhdistettu ilma palautetaan takaisin työtiloihin tai johdetaan ulos. Sinkityspadan pussisuodatin voi käsitellä noin 25 000 m 3 ilmaa tunnissa. Suodatinpinta-ala on noin 450 m 2. Suodatetun ilman pölypitoisuus on alle 5 mg/m 3 ja ominaispäästö alle 0,04 kg/sinkitty tonni. Suodattimen takuuarvo pölypitoisuudelle on alle 3 mg/m 3. Sinkkipadan huurujen suodattimen pussien keskimääräinen käyttöikä on 3-5 vuotta. Ikää voidaan pidentää talkin lisäyksellä.

8 Ympäristöluvassa sinkkipatojen poistoilman hiukkaspitoisuusrajaksi 1.1.2006 lähtien määrättiin 5 mg/nm 3. Lisäksi määrättiin, että sinkkipadoilta ilmaan johdettavan poistoilman hiukkas-, sinkki- ja ammoniumkloridipitoisuus on selvitytettävä ulkopuolisella asiantuntijalla. Selvitys oli teetettävä viimeistään 30.6.2006 mennessä ja tämän jälkeen sinkkipatojen poistoilman hiukkas-, sinkki- ja ammoniumkloridipitoisuus määrättiin mittautettavaksi joka toinen vuosi. Päästömittaukset on tehty 18.5.2006 ja 18.8.2010. Haitta-aine / mittauspäivä Pitoisuus mg/nm 3 ominaispäästö g/t Vuosipäästö kg/a Hiukkaset 18.5.2006 Suodatin 0,03 0,29 0,26 Yleispoisto 0,92 11,7 72,0 18.8.2010 Suodatin 0,02 0,20 1,2 Ammoniumkloridi 18.5.2006 Suodatin 0,0007 0,01 0,01 Yleispoisto 0,54 7,1 42,7 18.8.2010 Suodatin < 0,001 < 0,01 < 0,05 Sinkki 18.5.2006 Suodatin <0,01 <0,16 <0,1 Yleispoisto 0,21 2,7 16,4 18.8.2010 Suodatin < 0,004 < 0,03 < 0,18 Suodatin = sinkkipadan poisto suodattimen jälkeen Yleispoisto = PK203 Vuosipäästöt vuosina 1998 ja 2006: Haitta-aine 1998 kg/a 2006 kg/a Hiukkaset 5490 249 Ammoniumkloridi 2169 151 Sinkki 430 51,6 Vuoden 2010 määräaikaismittauksen perusteella sinkkipadan poiston suodattimen kautta pääsi ilmaan hiukkasia 1,4 kg/a, ammoniumkloridia alle 0,06 kg/a ja sinkkiä alla 0,21 kg/a. Vuonna 2010 ei selvitetty hajapäästöjä. Melu ja tärinä Melua syntyy trukki- ja rekkaliikenteestä sekä metalliosien käsittelystä. Hakemuksen mukaan meluhaitta on vähäinen. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Kuumasinkityksessä muodostuu nestemäisiä ja kiinteitä jätteitä. Nestemäisiä jätteitä ovat käytetyt peittaushapot ja jäteöljyt. Kiinteitä jätteitä ovat sinkityspadalla muodostuvat sinkkituhka ja kovasinkki ja suodattimien puhdistuksesta saatava jäte. Kierrätettäviä jätteitä ovat myös pakkaamiseen käytetty puu ja metalliromu. Jätteistä suuri osa voidaan toimittaa kierrätykseen ja hyödynnettäväksi muussa teollisuudessa. Suurimmat jäteosiot hyödynnetään raaka-aineena:

9 jätehappo lannoiteteollisuudessa ja kovasinkki sekä sinkkituhka uudelleenjalostuksessa. Jätelaji ja EWC-koodi Määrä Käsittely t/a Jätehappo 110105 180 Uudelleenjalostukseen Jätehapposakka* 110109 1 Ongelmajätteen käsittelyyn Rasvanpoiston sakka* 110113 0 0,5 Ongelmajätteen käsittelyyn Juoksutteen suodatinsakka* 110109 0 0,5 Ongelmajätteen käsittelyyn Puhdistamosakka 190205* 1 Hyötykäyttöön (osittain) 190206 Sinkkituhka 110502 50 Uudelleenjalostukseen Kovasinkki 110501 80 Uudelleenjalostukseen Rautaromu 200140 10 Uudelleenjalostukseen Jäteöljy* 130208 0,4 Uudelleenjalostukseen / ongelmajätteenkäsittelyyn Pussisuodattimen pöly* 110503 5,0 Hyötykäyttöön * = ongelmajäte Jätehappo eli laimentunut sinkkipitoinen suolahappo: Suolahappopeittauksessa suolahappoliuokseen kertyy tuotteiden ruosteesta rautaa ja muita pinnan epäpuhtauksia. Sinkitystyökaluista ja tuotteiden uudelleenpinnoituksista liuokseen kertyy sinkkiä. Liuos vaihdetaan ajoittain. Jätehappo toimitetaan lannoitetuotannon raaka-aineeksi. Se pumpataan suoraan altaasta säiliöautoon. Jätehapposakka on happoaltaiden pohjalle kertynyttä tuotteiden pinnasta irronnutta ainesta. Se toimitetaan ongelmajätteen käsittelyyn. Rasvanpoiston sakka: Rasvanpoistossa käytetään alkalista pesuainetta, johon tuotteista irtoaa öljypitoisia aineksia. Pesuliuoksen pohjalle laskeutuva sakka kerätään ajoittain muutaman vuoden välein Sinkkituhka on sulan sinkin pinnalle muodostunutta oksidikerrosta, joka poistetaan aina sinkityskaston yhteydessä. Se toimitetaan kerran kuukaudessa uudelleen jalostettavaksi. Kovasinkki eli rautasinkki on sinkkipadan pohjalle kerääntynyttä ainetta, joka koostuu raudasta ja sinkistä. Se ei ole korkean rautapitoisuuden vuoksi suoraan hyödynnettävissä sinkityslaitoksen prosessissa, vaan se toimitetaan muualle uudelleen jalostettavaksi. Pussisuodattimen pöly hyödynnetään juoksutteen valmistuksessa tai toimitetaan hyödynnettäväksi sinkin valmistuksessa.

10 Päästöt maaperään (estäminen) Maaperän pilaantumisriskin minimoimiseksi kemikaalit (mm. happojen tuonti ja vienti sekä lastaukset) käsitellään sisätiloissa, joissa on sisäisellä viemäröinnillä estetty valumiset. Lattiatilat on varustettu myös kynnyksillä, jolloin ne toimivat suoja-altaina. Kiinteistön maaperä on kunnostettu vuonna 2008. Sinkillä pilaantuneita maamassoja toimitettiin käsittelyyn yhteensä 7499 tonnia. Pirkanmaan ympäristökeskus totesi lausunnossaan 19.1.2009, että kiinteistön käytölle ei ole estettä sen nykyisessä käytössä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakemuksen mukaan normaalitilanteessa laitoksen toiminnasta ei aiheudu vaikutuksia ihmisten terveyteen, yleiseen viihtyvyyteen, luontoon ja sen toimintoihin tai rakennettuun ympäristöön. Vaikutukset ilmaan Ympäristöluvassa (lupamääräys 3) luvan saaja määrättiin selvittämään sinkin leviäminen ilmapäästöjen mukana lähiympäristöön. Selvitys määrättiin tehtäväksi vuonna 2004 ja tämän jälkeen viiden vuoden välein. Leviämisselvitys tehtiin laskentamallin (ISCST3-laskentamalli) avulla vuonna 2006. Laskenta-alue on 5 km 2 (2,5 km x 2,0 km). Laskettuja hiukkaspitoisuuksia (PM 10 ) verrattiin valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) annettuihin ilmanlaadun ohjearvoihin: PM 10 70 µg/m 3 (kuukauden 2. suurin vuorokausiarvo). Korkeimmat pitoisuudet laskettiin noin 600 metrin etäisyydellä Heikkilän Lastenojanvuorella, missä vuorokausipitoisuuksiksi saatiin hieman alle 0,1 µg/m 3. Sinkin osalta laskettuja vuorokausipitoisuuksia verrattiin kansainväliseen suositusarvoon (Verein Deutscher Ingenieure VDI) 50 µg/m 3 (vuosikeskiarvo). Korkeimmaksi vuorokausipitoisuudeksi laskettiin 0,02 µg/m 3 noin 600 metrin etäisyydellä Heikkilän Lastenojanvuorella. Vaikutus pintavesiin Laitoksen päästöjä vesiin on tarkkailtu Lastenojassa, jossa tarkkailupiste sijaitsee laitoksen sade- ja sulamisvesien purkupaikan ylä- ja alapuolella. Näytteet on otettu kolme kertaa vuodessa. Hanhonojasta (näytepiste 3A) on otettu näytteitä kaksi kertaa vuodessa. Tarkkailun mukaan Lastenojasta otetuista näytteistä analysoitiin seuraavia haitta-ainepitoisuuksia: Vuosina 2005-2009 näytteiden analyysitulokset vaihtelivat laitoksen yläpuolella olevasta ojapisteessä P1 sinkin osalta < 20 900 µg/l, kokonaistypen 0,39 6,81 mg/l, sähkönjohtavuuden 9,3 41,5 ms/m, ph 5,6 7,1 ja rauta 6,3 28 000 µg/l.

11 Samoin vuosina laitoksen alapuolisesta ojapisteestä P2 otetuista näytteistä havaittiin seuraavat arvot: sinkki 89-7100 µg/l, kokonaistyppi 0,75 3,07 mg/l, sähkönjohtavuus 9,3 62,9 ms/m, ph 5 ja rauta 960 20 000 µg/l. Hanhonojasta otetuista näytteistä on analysoitu sinkkipitoisuuksia. Vuosina 1998-2010 sinkkipitoisuudet ovat olleet keskimäärin 147 µg/l. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Suodatinlaitteistosta pidetään käyttöpäiväkirjaa, joka on tarvittaessa nähtävänä tehtaalla. Uudistetulla laitoksella on aloitettu prosessin eri osa-alueiden jatkuva tarkkailu. Sinkityspadan huurujen suodatinlaitteistossa on paineeroon perustuvat mittalaitteet, jotka ilmaisevat järjestelmän toimivuuden jatkuvasti. Järjestelmä suorittaa hälytyksen, mikäli suodatinlaitteistoon tulee toimintahäiriö. Puhdistus- ja peittauskylpyjen kuntoa seurataan ja niiden toimivuutta tarkkaillaan. Raudan ja sinkin määritykset tehdään esim. fotometrillä. Kylpyjen ja metallien pitoisuusmääritykset teetetään ostopalveluna. Suolahappoaltaiden kunto tarkastetaan aina, kun ne ovat tyhjinä ja juoksutealtaat tarkastetaan puhdistuksen yhteydessä. Tarkkailutulokset dokumentoidaan käyttöpäiväkirjaan. Huolto- ja mahdollisista poikkeustoiminnoista pidetään päiväkirjaa. Päästötarkkailu Ilmapäästöt Ympäristöluvassa määrättiin, että sinkkipadoilta ilmaan johdettavan poistoilman hiukkas-, sinkki- ja ammoniumkloridipitoisuus on mittautetaan joka toinen vuosi. Hakija esittää mittausväliksi viittä vuotta, koska 18.5.2006 ja 18.8.2010 suoritettujen mittausten perusteella suodattimet toimivat tehokkaasti ja pitoisuudet alittivat selvästi luparajan. Lisäksi hakija katsoo, että viisi vuotta on mittausvälinä myös useilla vastaavilla laitoksilla. Päästöt viemäriin Puhdistettujen prosessivesien sinkkipitoisuus ja ph tarkastetaan yhtiön omalla fotometrillä, jos on syytä epäillä mahdollista toimintahäiriötä käsittelylaitteistoissa. Tulokset tallennetaan yhtiön omassa tietojärjestelmässä.

12 Yhtiö esittää viemäriin menevien prosessijätevesien tarkkailun lopettamista, koska laitoksen huuhteluvedet puhdistetaan ja kierrätetään takaisin prosessiin, joten jätevesikuormaa ei synny lainkaan. Vaikutusten tarkkailu Vaikutus ilmaan Aurajoki Oy esittää, että sinkin leviämiskartoituksia ei määrättäisi tehtäviksi säännöllisesti, koska kyseessä ei ole erityisen herkkä kohde kuten esim. pohjavesialue tai koulun tai päiväkodin välitön läheisyys ja, koska poistoilma suodatetaan tehokkaasti. Yhtiö esittää, että kartoitus tehtäisiin vasta, kun sinkitystoiminta alueella loppuu. Vaikutus pintavesiin Pintavesivaikutuksia tarkkaillaan Lastenojasta laitoksen yläpuolelta (näytepiste P1) ja alapuolelta (näytepiste P2) otettavista näytteistä. Näytteet otetaan 2-4 kertaa vuodessa ja niistä analysoidaan: Zn Kokonaistyppi Sähkönjohtavuus ph Fe Yhtiö katsoo, että tarkkailu lopetettaisiin viimeistään vuonna 2012. Yhtiö perustelee asiaa sillä, että sinkin laskeuma ilmanpäästöinä ympäristöön ja sitä kautta pintavesiin on loppunut ja lisäksi lähialueella on runsaasti teollista ja logistista toimintaa, joka mahdollisesti vaikuttaa vesien pitoisuuksiin. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Pelastussuunnitelma normaaliolojen ja poikkeusolojen onnettomuuksia sekä uhkatilanteita varten on laadittu vuonna 2009. Suunnitelma on tarkistettu ja täydennetty vuonna 2010. Happoaltaat ovat PE-muovilla pinnoitettua betonia. Niillä on varoaltaat, jotka on varustettu vuodon ilmaisimilla. Ympäristöluvassa määrättiin (lupamääräys 16), että luvan saajan on ympäristöasioiden ohjeistoa laatiessaan tarkasteltava myös laitoksen toiminnan mahdollisia ympäristöriskejä ja niihin varautumista. Tehtaalla on vuonna 2007 tehty satunnaispäästöriskianalyysi. Siinä selvitettiin mahdolliset päästöt, syyt, seuraukset ja niihin varautuminen toimenpide-ehdotuksineen. Muilta osin poikkeustilanteisiin varautuminen on edelleen ympäristöluvassa kuvatun mukaista. Laitoksella on ympäristöjärjestelmä, joka on sertifioitu ISO 14001 standardin mukaan.

Lupahakemuksen täydennykset 13 14.9.2010, 16.11.2010, 20.12.2010, 21.2.2011, 23.2.2011 (tarkastuksella), 13.4.2011 ja 26.4.2011 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on kuulutettu Pirkkalan kunnan virallisella ilmoitustaululla ja Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla 5.1. 4.2.2011. Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Pirkkalainen -lehdessä 5.1.2011. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Pirkkalan kunnan palvelupisteessä osoitteessa Suupantie 11, 33960 Pirkkala. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto ympäristönsuojelulain niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset 23.2.2011 Lausunnot Pirkanmaan ELY-keskus: Aurajoki Oy esittää hakemuksessaan ehdotuksen uudeksi tarkkailusuunnitelmaksi. Esitys koskee ilmapäästöjen, jätevesien ja pintavesien tarkkailua. Päästöt ilmaan Laitoksella on käytössä enää yksi sinkkipata (kastoallas), jonka poistoilma suodatetaan. Vuosina 2006 ja 2010 tehdyissä päästö-mittauksissa hiukkas-, sinkki- ja ammoniumkloridipäästöt olivat hyvin vähäisiä. Aurajoki Oy ehdottaa poistoilman uudeksi mittausväliksi viittä vuotta. Ilmapäästöjen leviämismalliselvitys on tehty vuonna 2006. Lasketut hiukkas-, sinkki- ja ammoniumkloridipitoisuudet olivat pieniä koko tarkastelualueella ja alittivat olemassa olevat ohje- ja suositusarvot. Laitoksen voimassa olevan ympäristöluvan määräyksessä 3 on edellytetty sinkin leviämisen kartoittamista viiden vuoden välein. Lupahakemuksen ehdotuksessa uudeksi tarkkailusuunnitelmaksi Aurajoki Oy esittää määräaikaisten kartoitusten poistamista. Pirkanmaan ELY-keskus hyväksyy esitykset ilmapäästöjen tarkkailusta. Tarkkailusuunnitelmassa tulee kuitenkin esittää toimenpiteet, joilla laitos varmistaa suodattimen toimintavarmuuden. Päästöt viemäriin Ehdotuksessa uudeksi tarkkailusuunnitelmaksi Aurajoki Oy toteaa, että poistuvia prosessivesiä ei ole, koska prosessivedet ovat suljetussa järjestelmässä. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen näytteenotoissa on laitokselta tulevassa jätevedessä kuitenkin vuosina 2008, 2009 ja 2010 todettu olleen sinkkiä yli sallitun pitoisuuden (3,0 mg/l).

14 Pirkanmaan ELY-keskus edellyttää, että laitos selvittää, mistä jäteveden sisältämä sinkki on peräisin. Lisäksi laitoksen on esitettävä toimenpiteet, joilla sinkin pääsy viemäriin estetään. Näytteenottoa tulee toistaiseksi jatkaa. Analyysivalikoimaan tulee lisätä kadmium, koska sitä voi esiintyä epäpuhtautena sinkissä. Vaikutukset pintavesiin Aurajoki Oy esittää, että pintavesien tarkkailusta luovutaan kokonaan viimeistään vuonna 2012. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry suorittaa tarkkailuohjelman mukaisesti vesistötarkkailua kahdesti vuodessa kolmesta purkualueen vesistöpisteestä. Tarkkailun vuosiyhteenvedoissa vesiensuojeluyhdistys toteaa, että Aurajoki Oy:n jätevesien vaikutukset ovat jätevesien välittömällä purkualueella Lastenojassa joiltakin osin melko voimakkaat. Erityisesti veden sähkönjohtavuus ja sinkkipitoisuudet ovat olleet huomattavasti luonnontasoa suurempia. Pirkanmaan ELY-keskus toteaa, että vesistötarkkailua tulee toistaiseksi jatkaa seuraavin muutoksin. Laitoksen omasta kuormitustarkkailusta (hulevesien vaikutukset Lastenojan havaintopaikoissa P1 ja P2) voidaan luopua. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen suorittamaa vesistötarkkailua muutetaan siten, että tarkkailusta poistetaan Isolammin havaintopaikka, mutta lisätään tarkkailuun laitoksen yläpuolelta havaintopaikaksi edellä mainittu Lastenojan piste P1. Analyysivalikoimasta voidaan poistaa happi, mutta tilalle tulee lisätä kadmiumin määritys. Isolammin pohjasedimentistä tulee ottaa kertaluonteisesti näyte sinkki- ja kadmiumpitoisuuden selvittämiseksi. Näytteestä tulee myös määrittää kuivaainepitoisuus ja hehkutushäviö. Lisäksi laitoksen tulee kartoittaa piha-alueen viemäröinti, jotta näytteenotossa todetun sinkin alkuperä ja kulkeutuminen Lastenojan näytteenottopisteeseen saadaan selvitettyä. Pirkkalan ympäristölautakunta: Ympäristölautakunnan lausunto sisälsi selvityksen alueen kaavoitustilanteesta. Lautakunta toteaa, että toiminnasta ei ole tehty valituksia kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Aurajoki Oy on tehnyt vesistötarkkailua ympäristöluvan mukaisesti kahdesti vuodessa Lastenojasta, Hanhonojasta ja Isolammista. Laitokselta ei ole enää kohtuullista vaatia vesistötarkkailua nykyisessä muodossa, koska sinkitysprosessi on muutettu suljetuksi. Vesistötarkkailu kertookin nykyään enemmän muiden tekijöiden kuin Aurajoki Oy:n toiminnan vaikutuksesta vesistöjen laatuun. Luultavasti Aurajoki Oy:n suorittamaa vesistötarkkailua tullaan jatkamaan Pirkkalan kunnan toimesta, koska tarkkailu on todettu hyödylliseksi ja siitä on olemassa pitkällisiä tilastoja. Aurajoki Oy:n tulee kuitenkin jatkossakin tarkkailla omien hulevesiensä laatua. Tähän tarkoitukseen soveltuvin tarkkailupaikka on sellainen hulevesien purkupaikka, jonka kautta kulkee kaikki merkittävä huuhtoutuma piha-alueelta ja katto-

15 vesistö. Myös ojasedimenttien sinkkipitoisuuksia olisi hyödyllistä kertaluonteisesti selvittää. Laitoksen tulee varmistua, ettei prosessijätevesiä pääse viemäriin poikkeuksellisissakaan tilanteissa kuten esimerkiksi altaiden ylivuototilanteissa. Viemäriin johdettavien vesien laadulla on luvassa annettava määräykset ja tarkkailuvelvoitteet. Ympäristöluvassa tulee olla määräykset sallituille ilmapäästöille sekä ilmapäästöjen tarkkailuohjelman tekemiseksi. Hiukkas-, sinkki- ja ammoniumkloridipitoisuus tulee mittauttaa riittävän usein esimerkiksi vähintään viiden vuoden välein. Poistoilmasuodattimien kunnossapitoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. Toiminnanharjoittajan tulee etukäteen suunnitelmallisesti varautua häiriö- ja poikkeustilanteisiin ilmapäästöjen osalta. Mikäli häiriön vuoksi suodatinlaitteiston on pois toiminnasta, sinkitys on keskeytettävä kunnes suodatinlaitteisto on saatu toimintakuntoon. Ympäristöluvan käsittelyssä tulee selvittää, voiko sulatettava sinkki sisältää epäpuhtauksia sellaisina pitoisuuksina, että sillä voisi olla vaikutuksia päästöihin tai jätteiden käsittelyyn. Tähän liittyen toiminnanharjoittajalta voi olla syytä vaatia tehtäväksi esitys laitokselle tuotavien ja sulatukseen ohjattavien sinkkiharkkojen laadun seurannan järjestämisestä. Ympäristölupahakemuksesta ei saa selvää käsitystä laitoksen energiatehokkuudesta ja mahdollisista energiansäästötoimenpiteistä kuten lämmön talteenoton käyttömahdollisuuksista. Hakemusta tulisi tältä osin täydentää. Vuosiyhteenvedot toiminnan tarkkailusta ja tiedot toiminnanmuutoksista pyydetään toimittamaan myös Pirkkalan ympäristölautakunnalle. Vesistötarkkailun ja ilmanlaadun tulokset tulisi toimittaa heti niiden valmistuttua. Tampereen Vesi: Pirkkalan siirtoviemäristä Tampereen Veden Raholan jätevedenpuhdistamolle johdettavien jätevesien laatua Tampereen Vesi seuraa ottamalla vuosittain 2-4 näytettä. Vuonna 2003 yhdessä näytteessä oli sinkkiä 8 mg/l. Kaikissa muissa näytteissä ajanjaksolla 2001-2011 (30 kpl näytteitä) sinkkipitoisuudet olivat alle 0,4 mg/l ja normaali vaihteluväli on ollut 0,05 0,15 mg/l. Pirkkalan siirtoviemärin virtaama vuonna 2009 oli noin 2000 m 3 /d. Pirkkalan viemäristä Raholan jätevedenpuhdistamolle johdettavan sinkkikuorman määrä (2000 m 3 /d, 0,1 mg/l) on noin 200 g/d. Aurajoki Oy:n 31.8.2010 jätevesinäytteen sisältämä sinkkimäärä (4,9 mg/l, 23 m 3 /d) 112 g/d voi aiheuttaa noin 50 % Raholan jätevedenpuhdistamolle Pirkkalan jätevesiviemärissä tulevasta normaalista sinkkikuormituksesta. Pirkkalan jätevesiviemärin virtaama 2000 m 3 /d on vain osa Raholan jätevedenpuhdistamolle tulevasta jätevesivirtaamasta, joka on keskimäärin 15 000 m 3 /d. Raholan jätevedenpuhdistamolle tulevan jäteveden sinkkipitoisuudet ovat olleet 0,1 0,2 mg/l vuosina 2009-2010. Teollisuusjätevesisopimuksissa Tampereen Veden jätevesiviemäriin johdettavan jäteveden sinkkipitoisuudelle Tampereen veden käyttämä raja-arvo on 3, 0 mg/l.

16 Tampereen Vesi pitää myönteisenä kehityksenä tehtaan uudistuksen mahdollistamaa suljettua vesikiertoa, jonka mukaisesti laitoksen huuhteluvedet puhdistetaan ja kierrätetään takaisin prosessiin, joten normaaliajossa jätevesikuormaa jätevesiviemäriin ei saniteettivesien lisäksi pitäisi lainkaan syntyä. Laitoksen ympäristöjärjestelmä (ISO 14001) tukee myös laitoksen ympäristöystävällistä ajotapaa ja jatkuvaa parantamista. Tampereen Vesi esittää ympäristölupaan rajoituksia ja tarkkailumääräyksiä kunnalliseen viemäriin johdettaville jätevesille. Laadun tarkkailua ehdotetaan jatkettavaksi voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti toistaiseksi tai määräajaksi, jonka kuluessa hakija voi todentaa, että jätevesiviemäriin johdetaan vain tavanomaisia saniteettijätevesiä eli ei ylitetä kunnan viemäriin johdettavien jätevesien haitta-ainepitoisuuksia, jotka on määritelty 1.1.2005 alkaen Pirkanmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksessä 27.5.2003. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia, eikä esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Vastine Pirkkalan kunnan ympäristölautakunnan lausuntoon: Aurajoki Oy hankkii kaiken käyttämänsä sinkin kotimaiselta toimittajalta. Kyseisen sinkkitehtaan päätuote on erittäin korkealaatuinen SHG-sinkki, jonka puhtausaste on vähintään 99,995 prosenttia sinkkiä. Asiakkaiden toiveiden mukaisesti sinkkiin on voitu lisätä alumiinia tai muita metalleja. Toimittajamme luotettavuutta todistavat toimittajamme toimintojen sertifioinnit kansainvälisten ISO 9001:2000 laadunhallintajärjestelmän, ISO 14001 ympäristöjärjestelmän ja OHSAS 18001 työterveys ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmän mukaisesti. Laadun takeena jokaisessa erässä on analyysiraportti. Laitoksen uudistuksen yhteydessä vuonna 2004 luovuttiin fossiilisista polttoaineista ja päädyttiin käyttämään sähköenergiaa sen päästöttömyyden ja paremman hyötysuhteen vuoksi. Osa sinkkipadan lämmöstä säteilee suoraan hallin lämmitykseen. Suodattimelta lähtevä lämmin poistoilma kierrätetään halliin öisin ja viikonloppujen ajan. Vastine Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntoon Laitokselta oli mahdollista päästä pieniä määriä vesiä jäähdytysaltaasta viemäriverkkoon. Veden virtaaminen estetään jatkossa katkaisemalla yhteys kokonaan ja veden korkeus säädetään teknisesti oikealle tasolle. Ratkaisu toteutetaan 1.6.2011 mennessä. Prosessissa käytettävä sinkki sisältää analyysien perusteella kadmiumia 0,01-0,02 promillea, todennäköisesti pitoisuudet kadmiumin suhteen jätevedessä tulevat olemaan pysyvästi alle mittausrajan.

17 Piha-alueen viemäröinnin kartat ovat päivitetyt ja lähtevän veden mittauskaivo on kyseisen kartan perusteella määriteltävissä. Vastine Tampereen Veden lausuntoon Korjaavat toimenpiteet prosessivesien mahdolliseen pääsyyn viemäriin tehdään kevään 2011 aikana, jolloin viimeinenkin mahdollisuus veden ylijuoksuun sulkeutuu. Pihassa olevasta mittakaivossa juoksevasta vedestä näyte on mahdollista ottaa keväästä syksyyn. Todellinen virtaama voidaan tarkistaa kaivoon tulevan putken suulta. Käyttövesimäärä ei anna todellista kuvaa pois virtaavasta vedestä, koska pääosa käytettävästä vedestä käytetään laitoksen altaiden täydentämiseen hapon laimentamisen tai haihtumisten yhteydessä. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tarkistaa Aurajoki Oy:n Pirkkalan laitoksen ympäristöluvan (Pirkanmaan ympäristökeskus, 27.5.2003, dnro 1998Y0450-111) lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset kuuluvat seuraavasti: Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt ilmaan 1 Sinkkipatojen poistoilma on puhdistettava suodattamalla. Suodatetun poistoilman hiukkaspitoisuuden on oltava alle 5 mg/nm 3. Lupamääräystä katsotaan noudatetun, kun määräaikaismittauksissa yhdenkään mittausjakson keskiarvo ei ylitä päästöraja-arvoa. Sinkityksen huurujen suodatinjärjestelmien vuosittaisen kokonaiskäyttöasteen on oltava vähintään 95 %. Mikäli suodatin on häiriön vuoksi pois toiminnasta yli vuorokauden, sinkitys on keskeytettävä, kunnes suodatin on saatu toimintakuntoon. (YSL 4, 43, YSA 19 ) 2 Sinkkipadalta ilmaan johdettavan poistoilman hiukkas-, sinkki- ja ammoniumkloridipitoisuus on mittautettava ulkopuolisella asiantuntijalla joka viides vuosi alkaen vuodesta 2015. Vuoden 2015 mittauksen yhteydessä on mitattava/selvitettävä myös hiukkasten, sinkin ja ammoniumkloridin hajapäästöt. Mittaustilanteen on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia tuotantotilannetta. Mittaussuunnitelma on toimitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle viimeistään kuukautta ennen mittauksen teettämistä. (YSL 5 ja 43 )

18 3 Toiminnanharjoittajan tulee osallistua Pirkkalan alueen ilmanlaadun yhteisseurantaan, mikäli kunnan alueella aloitetaan hiukkas- tai metallipäästöjen yhteisseuranta. (YSL 46, YSA 19 ) Päästöt vesiin, viemäriin ja maaperään 4 Yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää seuraavia arvoja: Sinkki, Zn 3,0 mg/l Kadmium 0,01 mg/l Mineraaliöljypohjaisten hiilivetyjen kokonaispitoisuus 200 mg/l ph 6,0-11,0 Jäteveden lämpötila max 40 o C Jätevesien laimentaminen muilla vesillä raja-arvon saavuttamiseksi on kiellettyä. Viemärilaitoksen pitäjä voi asettaa em. tiukempia raja-arvoja haittaainepitoisuuksille. (YSL 43, 47, YSA 36 ) 5 Ulkopuolisen asiantuntijan on otettava näytteet viemäriin johdettavista prosessijätevesistä. Jätevedestä on määritettävä sinkin, kadmiumin ja mineraaliöljypohjaisten hiilivetyjen pitoisuudet, ph sekä lämpötila. Näytteenoton yhteydessä on arvioitava virtaama. Näytteet on otettava kerran vuodessa vuorokauden kokoomanäytteenä ja niiden on edustettava laitoksen toiminnasta syntyviä normaaleja jätevesiä. Tulokset on raportoitava Pirkanmaan ELY-keskukselle, Pirkkalan kunnan ympäristölautakunnalle ja Tampereen Vedelle. Pirkanmaan ELY-keskus voi tarvittaessa muuttaa tarkkailua tai päättää viemäriin menevien vesien tarkkailun lopettamisesta, jos tarkkailu osoittaa, että laitokselta ei enää pääse haitallisia aineita viemäriin. (YSL 5, 46, 47 YSA 19 ) 6 Isolammin pohjasedimentistä ja Lastenojan pohjasedimentistä tehtaan purkupaikan alapuolelta on otettava kertaluonteisesti näytteet, joista on määritettävä kuiva-ainepitoisuus ja hehkutushäviö sekä sinkin ja kadmiumin pitoisuudet. Pohjasedimenttinäytteet on otettava 31.12.2011 mennessä. Analyysitulokset on toimitettava tiedoksi Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Pirkkalan kunnan ympäristölautakunnalle. (YSL 5, 43, YSA 19 ) 7 Luvan saajan on toimitettava koko piha-alueen viemäröintiä koskeva kartta Pirkanmaan ELY-keskukselle 30.9.2011 mennessä. Viemäröintikartasta on selvittävä piha-alueen päällystetyt alueet, piha-alueen kallistukset, vesien johtaminen sadevesikaivoihin ja hulevesien purkupaikat. (YSL 5, YSA 19 )

19 Melu 8 Laitoksen aiheuttama melutaso melulle eniten altistuvien asuinrakennusten piha-alueella ei saa ylittää melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. (YSL 43, YSA 19, VNp 993/1992) Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 9 Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jolla on ympäristölupa ongelmajätteiden käsittelyyn. Ongelmajätettä luovutettaessa jätteiden siirrosta on laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston päätöksen (659/1996) mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan. (YSL 43, 45, YSA 19, JäteL 15, 19, JäteA 5, 6, Vnp 659/96) 10 Hyödynnettäväksi tai loppusijoitettavaksi toimitettavan jätemateriaalin saa luovuttaa vain asianmukaiseen käsittelyyn tai kuljetukseen, joka on hyväksytty ympäristönsuojelulain ja jätelain edellyttämällä tavalla. Luvan saajan on kaikin tavoin pyrittävä vähentämään jätteiden muodostumista. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä oleva jäte on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Jätettä ei saa ohjata poltettavaksi, jos se voidaan hyödyntää materiaalina. (YSL 43, 45, YSA 19, JäteL 6, 9, 15 ) Varastointi 11 Kemikaalit, polttoaineet, raaka-aineet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa tai pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille. (YSL 7, 8, 43, JäteL 19 ) 12 Muualla kuin laitteistoissa varastoitavat kemikaalit on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa katetussa, reunakorokkein varustetussa tiivispohjaisessa varastossa, jota ei ole viemäröity. Keskenään vaarallisesti reagoivat kemikaalit eivät vuototilanteissa saa päästä kosketuksiin toistensa kanssa. Laitoksen säiliö- ja varastoalueet sekä kemikaalien lastauspaikat on varustettava asianmukaisilla suojauksilla ja sellaisilla viemäröinti- ja venttiilijärjestelmillä, että sade- ja hulevedet voidaan johtaa valvotusti ja hallitusti pois. Säiliöiden ja putkistojen kuntoa tulee seurata säännöllisesti. (YSL 43, 45, YSA 19, JäteL 6, JäteA 5, 6 )

20 13 Ongelmajätteet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katetussa, reunakorokkein varustetussa tiivispohjaisessa tilassa, jota ei ole viemäröity. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään. Samansisältöisiä ongelmajätteitä voidaan yhdistää, mutta ei kuitenkaan laimentaa. Nestemäisessä muodossa olevat ongelmajätteet on varastoitava siten, että vuototapauksissa ongelmajäte saadaan kerättyä hallitusti talteen. Onnettomuustilanteita varten on varattava riittävästi imeytysmateriaalia. (YSL 43, 45, YSA 19, JäteL 6, JäteA 5, 6 ) Häiriö- ja poikkeustilanteet 14 Mikäli laitteisiin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat niiden laatua haitallisemmaksi tai lisäävät laitoksesta aiheutuvaa melua, laitteet on saatettava toimintakuntoon niin pian kuin se on teknisesti mahdollista. Poikkeuksellisen suuria päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joissa kemikaaleja, polttonesteitä tai muita aineita pääsee vuotamaan maaperään, pintavesiin, pohjavesiin, viemäriin tai haihtumaan ilmaan on ilmoitettava viipymättä Pirkkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pirkanmaan ELY-keskukselle sekä viemäriin johdettavien jätevesien osalta myös Tampereen Vedelle. (YSL 43, 46, 62, YSA 19, 30 ) 15 Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta alueilla, joissa kemikaalien vuotaminen viemäreihin tai maaperään on mahdollista, on oltava aina saatavilla riittävä määrä imeytysmateriaalia. Vuotoina ympäristöön päässeet aineet on kerättävä välittömästi talteen. Vuotojen pääsy hallitsemattomasti sade- ja jätevesiviemäröintiin on pystyttävä estämään kaikissa tilanteissa. (YSL 43, 62 ja 76, YSA 19 ja 30, JäteL 6 ja 19 ) Tarkkailu ja raportointi 16 Tehdasalueella muodostuvien sade- ja sulamisvesien vaikutuksia pintavesiin tulee tarkkailla ulkopuolisen asiantuntijan toimesta Lastenojasta ja Hanhonojasta (näytepiste 3A) otettavista vesinäytteistä. Lastenojasta näytteet on otettava ojan virtaussuunnassa tehtaan yläpuolelta (näytepiste P1) ja alapuolelta (näytepiste P2). Näytteet on otettava kaksi kertaa vuodessa kevään ja syksyn ylivirtaamakautena. Näytteistä on analysoitava sinkin, kadmiumin ja raudan pitoisuudet sekä ph ja sähkönjohtavuus. Tarkkailutulokset on toimitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Pirkkalan ympäristönsuojeluviranomaiselle heti niiden valmistuttua. (YSL 46, YSA 19 ) 17 Luvan saajan on tarkkailtava laitoksen käyttöä esittämänsä käyttötarkkailuohjelman mukaisesti. Lisäksi luvan saajan on tarkkailtava säännöllisesti sinkityspadan ja prosessialtaiden kuntoa. Jätevesi- ja hulevesikaivot on puhdistettava säännöllisesti. Prosessinosturit on tarkastettava vuosittain. (YSL 43, 46, YSA 19 )

21 18 Luvan saajan on koottava tehtaan toiminnan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua koskevat tiedot tarkkailuohjelmaksi. Tarkkailuohjelmassa on otettava huomioon tämän päätöksen tarkkailua koskevat määräykset ja siihen on liitettävä selvitys tarkkailupisteiden sijainneista. Tarkkailuohjelma on toimitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle 31.8.2011 mennessä. Pirkanmaan ELYkeskus voi tarvittaessa päivittää tarkkailuohjelmaa, jos se ei heikennä tulosten luotettavuutta ja tarkkailun kattavuutta tai lupamääräyksen valvottavuutta. (YSL 46 ) 19 Luvan saajan on raportoiva valvontaviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä edellistä kalenterivuotta koskevat tiedot toiminnasta ja päästöistä. Raportissa, joka on soveltuvin osin toimitettava sähköisesti, on esitettävä seuraavat asiat: tiedot tuotannosta ja käyntiajoista, myös puhdistinten käyntiajat raaka-aineiden ja kemikaalien kulutus hiukkasten, sinkin ja ammoniumkloridin vuosipäästöt ilmaan (määräaikaismittausten välivuosina päästöt raportoidaan laskennallisesti viimeisimpien mittausten mukaisia ominaispäästökertoimia käyttäen) sinkin, kadmiumin ja mineraaliöljypohjaisten hiilivetyjen vuosipäästöt viemäriin mittausraportit vuoden aikana sattuneet häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet, niiden syyt ja kestoajat sekä niiden aikana syntyneet päästöt ja jätteet yhteenveto toiminnassa syntyneistä jätteistä, niiden laadusta ja määristä, varastoinnista, kuljetus- ja käsittelytavoista sekä toimituspaikoista tiedot vuoden aikana sattuneista häiriötilanteista sekä muista poikkeuksellisista tilanteista, niiden syyt ja kestoajat sekä niiden aikana syntyneet päästöt ja jätteet selvitys vuoden aikana toteutetuista toimenpiteistä jätteiden määrän vähentämiseksi ja hyötykäytön lisäämiseksi vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa tiedot vuoden aikana toteutetuista energiansäästötoimista ja energiantehokkuuden kehityksestä Ympäristönsuojelun tarkkailukertomuksen perusteena olevat asiakirjat, kuten analyysitulokset, käyttöpäiväkirjat, häiriötulostukset ja muut mittaustulokset, kalibrointiraportit ja huoltotodistukset on säilytettävä vähintään viimeiseltä kolmelta vuodelta viranomaisia varten. (YSL 46, YSA 19, JäteL 51, 52, JäteA 22 ) Toiminnan mahdollinen lopettaminen 20 Luvan saajan on hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista, esitettävä valvontaviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperän suojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä järjestelyistä. (YSL 43 ja 90, YSA 19, JäteL 6 )

22 RATKAISUN PERUSTELUT Perustelut lupamääräysten tarkistamiselle Ympäristöluvan tarkistamishakemuksen mukaan Aurajoki Oy:n Pirkkalan tehtaan toiminta ei ole ympäristöluvan myöntämisen jälkeen muuttunut olennaisesti siten, että ympäristökuormitus olisi lisääntynyt tai muuttunut entistä haitallisemmaksi. Tämän vuoksi hakemus voidaan käsitellä voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisena. Tarkistettujen lupamääräysten perustelut Päästöt ilmaan Lupamääräys 1: Määräys vastaa voimassa olevan luvan määräystä 1. Tarpeettomat määräajat on poistettu, mutta mm. hiukkasten päästöraja pysyy ennallaan. Lupamääräys 2: Määräys vastaa voimassa olevan luvan määräystä 2. Määräyksestä on poistettu määräaika tarpeettomana. Mittausväliä on harvennettu kahdesta vuodesta viiteen vuoteen. Aluehallintovirasto katsoo, että tehtaalla on käytössä ilmapäästöjen suodatinlaitteisto, joka edustaa parasta tällä hetkellä käytettävissä olevaa puhdistustekniikkaa ja, joka toimii tehokkaasti. Tämän vuoksi viiden vuoden mittausväli on riittävä. Vuoden 2006 määräaikaismittauksessa selvitettiin myös tehtaan muista poistoista (mm. yleispoistot) ilmaan pääsevät haitta-aineet. Aluehallintovirasto katsoo, että vastaavanlainen kattava mittaus on tarpeen teettää kertaluonteisesti hajapäästöjen määrän kehityksen seuraamiseksi. Lupamääräys 3: Määräys vastaa voimassa olevan luvan määräystä 4. Määräystä on tarkennettu niin, että luvan saaja on määrätty osallistumaan yhteistarkkailuun vain, jos siinä seurataan päästöjä, joihin tehtaan toiminnalla voi olla vaikutuksia. Päästöt vesiin ja viemäriin Lupamääräys 4: Määräys 4 vastaa voimassa olevan ympäristöluvan määräystä 5. Tarpeeton määräaika on poistettu. Kadmiumille on määrätty päästöraja, koska sitä esiintyy sulatettavassa sinkissä epäpuhtautena. Lisäksi kadmium on aine, joka on valtioneuvoston asetuksen (2006/1022) vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista liitteessä 1 b tarkoitettu aine, joten sen pitoisuuksia viemäriin menevässä vedessä on tarpeen rajoittaa. Lupamääräys 5: Määräys vastaa voimassa olevan ympäristöluvan määräystä 7. Kadmiumin tarkkailuvelvoite on lisätty samalla perusteella kuin päästöraja on määrätty määräyksessä 4. Lisäksi Pirkanmaan ELY-keskus on lausunnossaan esittänyt kadmiumin lisäämistä analyysivalikoimaan. Näytteet on määrätty otettaviksi määräajoin, kun voimassa olevassa luvassa määrättiin näytteet ottamaan vain kahdella eri kerralla. Aluehallintovirasto katsoo, että näytteenottoa on tarpeen toistaiseksi jatkaa, koska näytteistä on analysoitu päästöraja-arvon ylittäviä sinkkipitoisuuksia. Kromipitoisten huuhteluvesien kromin ja nikkelin pitoisuuksien sekä ph:n selvittämistä koskeva velvoite on

23 poistettu, koska ruostumattomien teräsrakenteiden peittaus tehtaalla on lopetettu. Lupamääräys 6: Isolammin ja Lastenojan pohjasementtinäytteiden ottamisesta ja analyyseistä on määrätty Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Pirkkalan ympäristölautakunnan lausunnoissa esitettyjen vaatimusten mukaisesti. Lupamääräys 7: Määräys on uusi. Kokoa piha-alueen viemäröintikartta on tarpeen vesiin hulevesien mukana mahdollisesti pääsevien sinkkipäästöjen selvittämiseksi. Melu Lupamääräys 8: Lupamääräys vastaa voimassa olevan ympäristöluvan määräystä 8. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Lupamääräykset 9 ja 10 vastaavat voimassa olevan ympäristöluvan määräyksiä 9 ja 10, jotka säilyvät ennallaan. Varastointi Lupamääräys 11: Määräys vastaa voimassa olevan ympäristöluvan määräystä 12. Lupamääräys 12: Määräys vastaa voimassa olevan ympäristöluvan määräystä 13. Tarkistetusta määräyksestä on poistettu kemikaalien varastoinnin järjestämiselle asetettu määräaika, koska tarkastuksella 23.2.2011 havaittiin, että kemikaalien varastointi on em. lupamääräyksen 13 mukainen. Lupamääräys 13: Määräys vastaa voimassa olevan ympäristöluvan määräystä 14. Tarkistetusta määräyksestä on poistettu ongelmajätteiden varastoinnin järjestämiselle asetettu määräaika, koska tarkastuksella 23.2.2011 havaittiin, että varastointi on em. lupamääräyksen 14 mukainen. Häiriö ja poikkeustilanteet Lupamääräykset 14 ja 15: Määräykset vastaavat voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräyksiä 17 ja 18. Vain viranomaisia koskevat tiedot on ajantasaistettu. Tarkkailu ja raportointi Lupamääräys 16: Sade- ja sulamisvesien vaikutustarkkailua on muutettu. Voimassa olevassa ympäristöluvassa (lupamääräys 19) määrättiin päästötarkkailusta Tampereen vesipiirin 28.4.1975 hyväksymän tarkkailuohjelman siihen 19.7.1988 ja 24.3.2000 tehtyine muutoksineen mukaisesti. Aluehallintovirasto katsoo, että tehtaan vaikutuksia pintavesiin on tarkoituksenmukaisinta tarkkailla Lastenojasta ja Hanhonojasta otetuista vesinäytteistä. Hanhonojan tarkkailua on tarpeen toistaiseksi jatkaa, koska näytteistä on analysoitu luonnontilaista korkeampia sinkkipitoisuuksia. Isolammen tarkkailu