Rakennus- ja ympäristölautakunta 117 11.06.2014 Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta 1041/11/01/01/2013 Rakennus- ja ympäristölautakunta 117 Valmistelija: Hannu Miettinen, ymp.suunnittelija, p. 044-7809 309 Asia Sami Salonen on tehnyt 11.11.2013 ilmoituksen Kokkolan kaupungin Jokikylän kylässä Ullavalla Pokenharjun alueella Sydännevalla harjoitettavan turvetuotannon aloittamisesta. Suunnitellun tuotantoalueen kokonaispinta-ala on hakemuksen mukaisesti 5,9 ha. Laitoksen sijainti on esitetty liitteessä A. LIITE A 117 TURVETUOTANTOILMOITUS Ilmoittaja Salonen Sami Korventie 55 68380 Yli-Ullava TOIMINNAN JA YMPÄRISTÖN KUVAUS Alueen sijainti Kokkolan kaupunki, Jokikylän kylä, tila Pokenharju RN:o 19:47 Pinta-ala: 4,9 ha Tuotantoalue kuuluu Perhonjoen vesistöalueeseen ja siinä Vionojan valuma-alueeseen. Tuotantoalueen vedet purkavat metsäojaa pitkin Vionojaan sekä edelleen Ullavanjoen kautta Perhonjokeen. Lähialueella ei sijaitse asuin- ja vapaa-ajanrakennuksia. Toiminta: Alueella tuotetaan palaturvetta ja jyrsitty turve kerätään paloina.
Vesienkäsittely: sarkaojissa lietesyvennykset ja päisteputkipidättimet, laskeutusallas (200 m3), tasausallas välpällä, pumppaamo sekä pintavalutuskenttä (0,35 ha) ja mittapato. Polttonesteiden ja jätteiden varastointi: tuotantoalueella säilytettävien polttonesteiden ja voiteluaineiden käsittelyssä noudatetaan kunnallisia määräyksiä. Aineet säilytetään alueella olevassa laakasiilossa, jossa on betonirakenteinen pohja ja seinät. Sydännevalle suunniteltu uusi tuotantoalue on tällä hetkellä kokonaan metsätalouskäyttöön ojitettua nevaa. Tuotantoalue rajoittuu välittömästi toiseen turvetuotantoalueeseen (PTR-Kuljetus Oy, ilmoitus alle 10 ha tuotantoalueesta viranomaiskäsittelyssä). ASIAN KÄSITTELY Lausunnot Asiassa on pyydetty lausunto Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on todennut, että ympäristönsuojelulain perusteella ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava lupa (ympäristölupa). Ympäristönsuojeluasetuksen mukaan ympäristölupa vaaditaan turvetuotannolta ja siihen liittyvältä ojitukselta, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupa tulee tietyissä tapauksissa hakea myös alle 10 hehtaarin tuotannolle, mikäli toiminnasta saattaa aiheutua vesistön pilaantumista tai jos siitä saattaa aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Turvetuotantoalueiden vesiensuojelumenetelmien tulee edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Turvetuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteet tulee suunnitella ja mitoittaa uuden Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristönhallinnon ohje 2/2013) mukaisesti. Uusien turvetuotantohankkeiden vesienkäsittelyn vähimmäisvaatimus on sarkaojien lietteenpidättimet sekä lietesyvennykset, laskeutusallas sekä lisäksi jokin liukoisia ravinteita poistava menetelmä, esimerkiksi pintavalutuskenttä. Näin käsiteltynä toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumista. ELY-keskus katsoo, että hakijan tulee teettää selvitys alueen luontoja suojeluarvoista sekä arvio siitä, onko suunnitelluilla toimenpiteillä vaikutusta läheisen Vionnevan (FI1000019) Natura-alueen luonto- ja suojeluarvoihin. ELY-keskuksen käsityksen mukaan turvetuotantohanke on käsiteltävä kunnan viranomaisen toimesta. Mikäli toiminta aloitetaan,
turvetuotantoalue merkitään ELY-keskuksen ylläpitämään ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (VAHTI). Hakijan tulee toimittaa ELY-keskukselle sähköisesti (TYVI-palvelimen kautta) tai kirjallisesti vuosiraportti tuotantotoiminnasta raportointivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Mikäli toiminta laajenee Sydännevan turvetuotantoalueella yli 10 hehtaarin, tuottajan tulee hakea ympäristölupaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta. Turvetuotantoalueelle tulee laatia pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelmasta säädetään pelastuslain 15 :ssä ja velvollisuus laatia pelastussuunnitelma turvetuotantoalueille on säädetty valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta 1 :ssä. Pelastussuunnitelma on toimitettava alueen pelastusviranomaiselle hyväksyttäväksi ja se on laadittava ennen toiminnan aloittamista turvetuotantoalueella. Lisäksi toiminnanharjoittajan on noudatettava sisäministeriön laatimaa opasta turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta. LISÄSELVITYKSET Hakijalta pyydettiin 7.3.2014 selvitys alueen luonto- ja suojeluarvoista sekä luonnonsuojelulain edellyttämä arvio siitä, onko suunnitelluilla toimenpiteillä vaikutusta läheisen Vionnevan Natura-alueen luontoarvoihin. Hakija toimitti 21.1.2014 päivätyn selvityksen Sydännevan turvetuotantoalueen ja sen lähialueen luontoarvoista ja arvion hankkeen vaikutuksista Vionnevan Natura-alueen luontoarvoihin. Hankealueen luonto- ja suojeluarvot Sydännevan alue on kokonaisuudessaan ojitettu. Ojituksen vaikutuksesta metsän kasvu on alueella elpynyt ja alueen alkuperäinen luonnontila on muuttunut. Vanhana ojitusalueena hankealueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Alue edustaa metsätalouskäyttöön ojitettua suoaluetta. Vionnevan luonto- ja suojeluarvot Vionneva on pinta-alaltaan 878 hehtaaria ja kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Se on myös Natura 2000-kohde. Vionneva on kahdesta keitaasta muodostuva kohosuoalue, joka on pääosin luonnontilassa. Vionnevan suotyypit ovat karuja. Alueen kasvilajisto muodostuu tavanomaisesta suokasvillisuudesta. Vionneva on yksi Keski-Pohjanmaan tärkeimmistä lintusoista ja Vionneva on linnustoltaan erittäin arvokas. Alueella esiintyy myös luontodirektiivin mukaisia luontotyyppejä, joiden edustavuudet ja luonnontilat ovat erinomaisia. Reunojen ojitukset eivät vaikuta oleellisesti kohosuon
luonnontilaan. Hankkeen vaikutukset lähialueen sekä Vionnevan luontoarvoihin Sydännevan hankealue on kokonaisuudessaan ojitettua suota. Alueen luonnontila on muuttunut eikä alueella ole erityisiä luontoarvoja. Länsi- ja kaakkoispuoleiset mineraalimaa-alueet (Pokenharju ja Kykyrinpirttikangas) ovat metsätalouskäytössä. Pokenharjulla on 12,5 ha laajuinen maa-aineksen ottoalue. Alueilla ei ole erityisiä luontoarvoja. Vionneva sijaitsee Sydännevan hankealueelta 1, 5 km länteen. Vionnevan ja hankealueen välinen alue on suota, jossa on pienialaisia mineraalimaasaarekkeita ja peltoalueita. Vionnevan ja hankealueen väliset suoalueet on ojitettu. Hankealueen vedet laskevat kanavamaisen metsä/pelto-ojan kautta Vionojaan. Vionnevan suojeluperusteena on alueen linnustollinen arvo, joka perustuu keidassuo-osien kuivien kermialueiden ja märkien/avovesipintaisten kulju- ja allikkoalueiden vuorotteluun. Sydännevan hankkeella ei ole vaikutusta Vionnevan vesitalouteen. Hankealueen vedet johtuvat metsä/pelto-ojan kautta Vionojaan eikä metsä/pelto-ojan valuma-alueeseen sisälly alueita Vionnevasta. Vionnevan suojeluperusteena olevaan linnustolliseen arvoon Sydännevan hankkeella ei ole vaikutusta. Hankealue on kokonaisuudessaan ojitettua metsää kasvavaa suoaluetta eikä sillä ole linnustollista arvoa. Ojitettuna metsää kasvavana alueena hankealueella ei myöskään ole vetisiä alueita, jotka toimisivat muuttoaikaan kahlaajalajiston kerääntymispaikkana. Tilanne on sama myös hankealueen ympäristön suoalueilla. Hankkeen vesistövaikutukset Mikäli vesiensuojelurakenteet tehdään ELY-keskuksen lausunnossaan esittämällä tavalla, ei tuotantoalueelta ole odotettavissa normaaleissa sääolosuhteissa merkittäviä vesistövaikutuksia. Kuitenkin se edellyttää rakenteiden huolellista rakentamista ja jatkuvaa huoltoa. Vesistövaikutuksia ja käyttöä tulee tarkkailla koko tuotannon ajan. Ympäristösihteeri Rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa, että Kokkolan kaupungin Jokikylän kylässä tilalla Pokenharju RN:o 19:47 sijaitseva Sydännevan alle 10 ha:n turvetuotantoalue ei tarvitse ympäristölupaa.
Toiminnan haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi ja vaikutusten seuraamiseksi lautakunta katsoo kuitenkin tarpeelliseksi antaa seuraavat määräykset YsL 83:n ja 84.4 :n nojalla: 1. Toiminta-alue on alle 10 hehtaaria. 2. Tuotantoalueen vedet ohjataan sarkaoja-altaiden ja päisteputkien kautta kokoojaojaan ja edelleen laskeutusaltaaseen. Laskeutusallas tyhjennetään vuosittain lietteestä kuivaan ja mahdollisimman vähävetiseen aikaan. Altaan lietetilan on oltava vähintään 4 m3/ha. Tuotantoalueen vedet tulee ohjata vesiensuojelurakenteiden kautta tuotannon päätyttyäkin kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä ja kuormituksen voidaan katsoa vähentyneen. Turvetuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteet tulee suunnitella ja mitoittaa uuden Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristönhallinnon ohje 2/2013) mukaisesti. 3. Tuotantovaiheessa pintavalutuskentän tehoa ja päästötarkkailua tulee suorittaa metsäojaan ohjattavista purkuvesistä ottamalla näytteet ennen valumavesien käsittelyä pintavalutuskentässä ja niiden jälkeen pintavalutuskentän mittapadolta. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaamasta vesimäärä. Näytteitä otetaan toukokuussa 1 krt ja syys-lokakuussa 1 krt. Näytteistä määritetään kiintoaine, COD Mn, Kok-P, Kok-N, ph, NH4-N, PO4-P ja Fe. Vesistötarkkailua tulee suorittaa kolmena ensimmäisenä tuotantovuotena sekä sen jälkeen kolmen vuoden välein tuotantoalueen alapuolisesta metsäojasta kahdesta eri pisteestä: tuotantoalueen laskuojan yläpuolella ja tuotantoalueen laskuojan alapuolella ennen seuraavan tuotantoalueen laskuojaa. Näytteet otetaan toukokuussa 1 krt ja syys-lokakuussa 1 krt. Näytteistä määritetään lämpötila, kiintoaine, ph, väri, COD Mn, Kok-P, PO4-P, Kok-N, NO3-NO2-N, NH4-N, Fe ja sähkönjohtokyky. Päästö- ja vesistötarkkailua voidaan suorittaa yhteistarkkailuna viereisen tuotantoalueen kanssa. Tarkkailun suorittajalla tulee olla riittävä koulutus ja kokemus ympäristönäytteenottoon ja analyysit tulee teettää julkisen valvonnan alaisessa laboratoriossa. Hakijan tulee toimittaa kirjallisesti vuosiraportti Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tuotantotoiminnasta, päästö- ja vesistötarkkailusta sekä poikkeustilanteista raportointivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. 4. Turvetuotantoalueelle tulee laatia ennen toiminnan aloittamista pelastussuunnitelma ja toimittaa se alueen pelastusviranomaiselle hyväksyttäväksi. Lisäksi toiminnanharjoittajan tulee noudattaa
Sisäministeriön laatimaa opasta turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta. Tuotantoalueella säilytettävät polttoaineet tulee säilyttää pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja joista aineet eivät pääse leviämään vesistöön ja pohjaveteen. Jakelupisteen luona on myös oltava riittävä määrä imeytysaineita ja työkaluja mahdollisten polttonesteiden valumien talteen korjaamiseksi. Yli 1 m3:n säiliöt suositellaan varustettavan ylitäytön ja lapon estolaittein ja ne tulisi olla kaksivaippaisia tai ne olisi vaihtoehtoisesti sijoitettava riittävän suuriin ja tiiviisiin suoja-altaisiin. 5. Toiminnasta syntyvät ongelmajätteet tulee toimittaa hyväksyttyyn ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. 6. Tuotantoajoista, tuotteista, tuotantomääristä, vuosittain käytössä olevasta tuotantoalasta, altaiden tyhjennyksistä, sekä ongelmajätemääristä ja niiden toimituspaikoista pidetään kirjaa, joka säilytetään koko tuotannon ajan. Yhteenveto kirjanpidosta on pyydettäessä esitettävä kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hakijan tulee toimittaa ELY-keskukselle sähköisesti (TYVI-palvelimen kautta) tai kirjallisesti vuosiraportti tuotantotoiminnasta raportointivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. 7. Tuotannon päättymisestä ja alueen jatkokäytöstä ilmoitetaan vähintään puoli vuotta ennen toiminnan päättymistä ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8. Mikäli toiminta muuttuu olennaisesti, esim. laajenee tai siitä aiheutuu edellä annetuista määräyksistä huolimatta naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, toiminnalle tulee hakea ympäristölupa. Päätöksen perustelut Kohteeseen ei tarvita ympäristölupaa, koska tuotantoala on alle 10 ha. YsA 5 :n 5c-kohdan mukaan turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria on ympäristölupavirastossa käsiteltävä lupa-asia. Kunnan viranomaisen harkintavaltaan kuuluvaa luvan tarvetta ei voida myöskään perustella YsL:n muilla määräyksillä. Toimintaa ei sijoiteta pohjavesialueelle, joten lupatarve ei muodostu YsA 1 :n 2 momentin mukaan. Etäisyys lähimpään vapaa-ajan asutukseen on 3 km. Em. seikkojen perusteella voidaan katsoa, että naapureille ei aiheudu toiminnasta naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua
kohtuutonta rasitusta toiminnan laajuus ja etäisyys lähimpään naapuriin huomioon ottaen, eikä luvan tarve määräydy näin ollen ympäristönsuojelulain 28 :n 3 kohdan mukaan. Vesienkäsittelymenetelmäksi on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti perustaso (sarkaojien päisteputket, lietetaskut, laskeutusallas ja pintavalutuskenttä). Vesienkäsittelytasoa määrättäessä on huomioitu tuotantoalueen koko 4,9 ha. Annetut määräykset on annettu haitallisten ympäristövaikutusten estämiseksi ja toiminnanharjoittajan tekemän suunnitelman valvomiseksi. Sovelletut oikeusohjeet Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 83, 84 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5 Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26 (+ muutos 4.2.2000/90) 17 ja 18 Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta hyväksyi päätösesityksen.