02 2014 HALLITSE RISKIT KANSAIN- VÄLISESSÄ KAUPASSA LUE LISÄÄ SIVULTA 10 14 26 30 KOEAIKA OSANA REKRYTOINTIPROSESSIA VARAINSIIRTOVERO YRITYSKAUPOISSA SÄÄTIÖLAIN KOKONAISUUDISTUS
02/2014 SISÄLTÖ 3 PÄÄKIRJOITUS 4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 6 KUINKA VÄLTTÄÄ JURIDISIA SUDENKUOPPIA SOSIAALISESSA MEDIASSA 10 RISKIENHALLINTA KANSAINVÄLISESSÄ KAUPASSA HYVÄLLÄ SOPIMUSTEKNIIKALLA 14 KOEAIKA OSANA REKRYTOINTIPROSESSIA 17 VAINAJAN DIGITAALINEN JÄÄMISTÖ 18 KUOHUVAA KESKUSTELUA ALKOHOLIMAINONNAN UUDET SÄÄNNÖT 1.1.2015 20 HAASTATTELU: HEIKKI CANTELL NIB 24 SAATAVAN PERINTÄ JA MAKSUVELVOLLISUUDEN KIISTÄMINEN 26 VARAINSIIRTOVERO YRITYSKAUPOISSA 28 MIPIM 2014 30 SÄÄTIÖLAIN KOKONAISUUDISTUS 32 TAVARAMERKKEJÄ KAIKILLE AISTEILLE 35 NIMITYSUUTISET 36 UUDET OSAKKAAT 38 KOULUTUKSET PÄÄTOIMITTAJA Viikka Tyynilä, puh. 010 684 1663 TOIMITUKSEN OSOITE Fabianinkatu 29 B, FI-00100 Helsinki SÄHKÖPOSTI juridiabutzow@juridia.com ILMOITUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET juridiabutzow@juridia.com JULKAISIJA Asianajotoimisto Juridia Bützow Oy ULKOASU JA TAITTO Radikal Advertising Helsinki PAINOPAIKKA Erweko OSOITELÄHDE Asianajotoimisto Juridia Bützow Oy:n ja Asianajotoimisto Heinonen & Co Oy:n asiakas- ja suoramarkkinointirekisterit ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa KANNESSA osakas Vesa Turkki, kuva: Kari Ylitalo
3 INNOLLA SYKSYYN Lehden uudistus ja ilme ja artikkelit olivat todella positiivinen yllätys hienoa työtä! Pyysimme viime lehdessä lukijoiltamme palautetta uudistuneesta lehdestä, ja iloksemme positiivista palautetta tuli paljon. Lehden tekijöille palautteen saaminen onkin kallisarvoista, ja haluan lämpimästi kiittää kaikkia palautteen antajia. Palautteen antajien kesken arvoimme ipad Airin, jonka voitti Marketta Eräsaari Helsingistä. Onnittelut vielä voittajalle! Olemme yksi Suomen johtavista asianajotoimistoista täyden palvelun toimisto, joka erikoistuu liikejuridiikkaan. JB-lehtemme on asiantuntijalehti, jossa kerromme juridiikan alan ajankohtaisista ilmiöistä ja asioista raikkaan kuvituksen kera. Tämänkertaisessa lehdessä kerromme muun muassa riskienhallinnasta kansainvälisessä kaupassa, 1.1.2015 voimaan tulevista alkoholimainonnan uusista säännöistä ja säätiölain kokonaisuudistuksesta sekä neuvomme, kuinka yritykset voivat välttää juridisia sudenkuoppia sosiaalisessa mediassa. Esittelemme myös Juridia Bützowin uusimmat tulokkaat sekä neljä uutta osakastamme. JB-LEHTEMME ON ASIANTUNTIJALEHTI, JOSSA KERROMME JURIDIIKAN ALAN AJANKOHTAISISTA ILMIÖISTÄ JA ASIOISTA Toivotan hyvää syksyä ja mielenkiintoisia hetkiä JB-lehden parissa! Viikka Tyynilä MYYNTI- JA MARKKINOINTIKOORDINAATTORI PÄÄTOIMITTAJA
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TYÖSTÄMISTÄ Moni talousviisas on viime aikoina pohtinut maailmantalouden ja siihen liitännäisen Suomen talouden ja yritysten lähitulevaisuutta. Yhteinen näkemys lienee siitä, että edessä on useamman laihan vuoden jakso, jossa vientivetoinen Suomi on todennäköisemmin taantuja kuin menestyjä. Yrityksemme ovat kovin riippuvaisia pää vientimaidemme menestyksestä ja viime aikoina erityisesti sen puutteesta. Yhdysvaltojen talouden korjaaminen vie edelleen useita vuosia ja Kiinakin taitaa jo yskiä. RAHOITUS Vaikka eurooppalainen rahoituskriisi lienee hetkellisesti pahimman vaiheensa ohittanut, on osan suomalaisten yritysten kriittisimmäksi asiaksi noussut saatavilla olevan rahoituksen rajallisuus. Osa yrityksistä kärsii maksuvaikeuksista ja lyhytaikaisen rahoituksen saamisen haasteista. Sama tilanne tulee jatkumaan pitkään ja yritykset jakautuvat menestyjiin, haasteissa tuskaileviin tai niihin kaatuviin. YRITYSJÄRJESTELYITÄ ERI SUHDANTEISSA Haastavat ajat luonevat sekä likvidaatiota että konsolidaatiota. Vuonna 2013 konkurssihakemusten lukumäärä oli 3 131 ja kuluvana vuonna olemme suunnilleen samassa vauhdissa. Konkurssien määrä onkin 2009 alkaen pysynyt vakiona 3000 hakemuksen kieppeillä, eikä ainakaan hake-
5 POSITIIVISTA HAASTAVISSA AJOISSA ON SE, ETTÄ TYÖN TEKEMINEN PALAA SILLE KUULUVAAN ARVOONSA. HARRI TOLPPANEN toimitusjohtaja musten määrän olennaista vähentymistä ole näköpiirissä. Yritysjärjestelyjen määrä näyttää sekin pysyvän vuoden 2013 tasolla mutta ei olennaisesti kasvavan rahoituksen kapeikoista johtuen. Toisaalta olosuhteiden pakosta tapah tuvien yritysjärjestelyjen määrä tullee kasvamaan, mikäli näkyvyys pysyy heikkona ja suhdannevaihtelu nykivänä. Tämä avaa hyviä mahdollisuuksia sekä teollisille ostajille ja pääomasijoittajille rahoituksen ollessa kunnossa. arvostamista ja siihen liittyvää kasvua tästäkin lehdestä ilmenevin tavoin. Toivotamme Yhteistyökumppaneillemme Menestystä ja Työn Iloa. Harri Tolppanen I TOIMITUSJOHTAJA TYÖN ARVOSTUS Positiivista haastavissa ajoissa on se, että työn tekeminen palaa sille kuuluvaan arvoonsa. Juridia Bützowissa olemme jatkaneet ja tulemme nöyrästi jatkamaan työn
/ TEKSTI Elina Koivumäki (asianajaja, osakas) / KUVA Ilkka Vuorinen / KUVITUS Shutterstock KUINKA VÄLTTÄÄ JURIDISIA SUDENKUOPPIA SOSIAALISESSA MEDIASSA Sosiaalisella medialla tarkoitetaan erilaisia digitaalisissa verkoissa tarjolla olevia viestintäympäristöjä, joissa käyttäjällä on mahdollisuus olla aktiivinen sisällön tuottaja. Suomen lainsäädäntö ei sisällä nimenomaisia säännöksiä sosiaaliseen mediaan liittyen. Siihen sovelletaan kaikkia kyseiseen tilanteeseen sopivia, olemassa olevia Suomen lakeja, vaikkei niissä ole erityisiä pykäliä sosiaalisesta mediasta. Artikkelissa esitellään muutamia sosiaalisessa mediassa tyypillisesti esiintyviä juridisia sudenkuoppia. MARKKINOINNIN TUNNISTETTAVUUS Lainsäädäntömme sisältää säännöksen sekä kuluttajiin että toisiin yrityksiin kohdistuvan markkinoinnin osalta. Markkinoinnista on aina käytävä selkeästi ilmi sen kaupallinen tarkoitus sekä se, kenen lukuun markkinoidaan. Lokakuussa 2008 säädettiin kuluttajamarkkinointiin lisäksi erillinen valtioneuvoston asetus, jonka mukaan on sopimatonta ja harhaanjohtavaa antaa sellainen kuva, että elinkeinonharjoittaja ei harjoita elinkeinoaan vaan on kuluttaja (esim. keskustelupalstoilla kuluttajana esiintyminen). Säännösten noudattaminen yhteisöllisessä mediassa toteutettavassa markkinoinnissa ei ole ongelmatonta. Esimerkiksi blogien osalta ei lukijoille liene aina selvää, milloin on kyseessä blogia pitävän henkilön omasta mielipiteestä ja milloin henkilö käsittelee tiettyä aihetta markkinoijan toimeksiannosta. Vastaavasti esim. Facebook:ssa ylläpidettävistä Pages ja Groups
/ TEKSTI Nimi Niminen (asianajaja, osakas) / KUVA Kari Ylitalo / KUVITUS Shutterstock 7 SUOMEN LAINSÄÄDÄNTÖ EI SISÄLLÄ NIMENOMAISIA SÄÄNNÖKSIÄ SOSIAALISEEN MEDIAAN LIITTYEN. -sivuista ei aina selvästi ilmene, onko kyseessä markkinoijan ylläpitämä virallinen Facebook-sivusto vai työntekijöiden tai fanien perustama sivusto. Markkinoija on viime kädessä vastuussa markkinoinnistaan sosiaalisessa mediassa, joten pelisäännöt mm. bloggarikumppaneiden kanssa on syytä olla selvillä. SOSIAALINEN YHTEISÖ SISÄLLÖNTUOTTAJANA Nykyään on yhä tavanomaisempaa kannustaa asiakkaita tuottamaan sisältöä sosiaaliseen mediaan. Tähän sisällöntuotantoon sisältyy useita juridisia sudenkuoppia, joista seuraavassa listataan keskeisimpiä. Sisällöntuotanto on suositeltavaa toteuttaa teknisesti niin, että aineiston lähettämisrajapinnassa henkilön tulee aktiivisesti rastittaa vahvistus ehtojen hyväksymisestä. IMMATERIAALIOIKEUDET Immateriaalioikeudet liittyvät lähes kaikenlaiseen sisällöntuotantoon, ja erityisesti ne koskettavat erilaisia valokuva- tai suunnittelukilpailuita. Kampanjaehdoissa on syytä ohjeistaa, ettei ole sallittua lähettää aineistoa, jonka sisältöön on otettu luvatta immateriaalioikeuksilla toiselle suojattua aineistoa. Markkinoijalla ei ole oikeutta hyödyntää elinkeinotoiminnassaan luvatta esimerkiksi toisen yrityksen suojattuja tavaramerkkejä. Erilaisissa suunnittelukilpailuissa osallistujilta on syytä ottaa vakuutus siitä, että he ovat itse JATKUU
Mielipiteiden ilmaisu sosiaalisessa mediassa on siten tasapainoilua lojaliteettivelvoitteen ja sananvapauden välillä, eikä tarkkoja rajoja sallitulle ja kielletylle voi yleispätevästi antaa. ideoineet suunnitelmansa eikä sitä ole kopioitu muualta. Lisäksi, mikäli suunnittelukilpailun lopputulokset siirtyvät järjestäjän omaisuuteen ja kaupallisesti hyödynnettäväksi, on asiasta kerrottava jo kilpailuehdoissa. HENKILÖN KUVAN JA NIMEN KÄYTTÖ Kampanjaehdoissa tulee informoida, että osallistuja saa lähettää kilpailuun aineistoa vain, jos aineistossa esiintyvät henkilöt ovat antaneet nimenomaisen suostumuksensa kyseisen aineiston toimittamiseen. Vastaava suostumus tarvitaan kuvaajalta, mikäli hän on eri henkilö kuin aineiston kilpailuun lähettävä henkilö. AINEISTON JA SEN LÄHETTÄJÄN NIMEN JULKAISEMINEN Kampanjaehdoissa on informoitava, millaiset julkaisuoikeudet yritys pidättää toisaalta kaikkeen kampanjaan tuotettuun sisältöön ja toisaalta esimerkiksi kuvauskilpailun voittaneisiin aineistoihin. Ehdoissa kannattaa määritellä, että lähettämällä aineistoaan kampanjaan henkilö antaa suostumuksensa aineiston julkaisemiseen kerrottuihin tarkoituksiin. Lisäksi kampanjaehdoissa tulee muistaa informoida siitä, julkaistaanko sisältöä tuottavien henkilöiden nimet sellaisenaan vai esim. nimimerkeillä. LIIKESALAISUUKSIEN PALJASTAMINEN Yritysten tulee välttää omien ja asiakkaidensa liikesalaisuuksien tahatonta tai tahallista paljastamista yhteisöllisessä mediassa, ja muistuttaa työntekijöitään salassapidosta. Esimerkiksi uudenlaiset paikkatietoon ja sisäänkirjautumiseen perustuvat palvelut voivat varomattomalla käytöllä aiheuttaa juridisia riskejä. Sijaintitiedon kertominen saattaa paljastaa esim. luottamuksellisten yhteistyöneuvottelujen vireilläolon tai asiakassuhteen olemassaolon. TYÖNTEKIJÄN LOJALITEETTIVELVOLLISUUS Sosiaaliseen mediaan liittyy myös työsopimuslakiin sisältyvä niin sanottu työntekijän lojaliteettivelvollisuus. Kiteytettynä voidaan todeta, että työntekijän on ylläpidettävä tietty lojaliteetti työnantajaansa kohtaan myös yhteisöllisessä mediassa esiintyessään. Työsopimuslain mukaan työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Lojaliteettivelvoite tarkoittaa käytännössä sitä, ettei työntekijä voi ilman juridisia seuraamuksia esimerkiksi halventaa työnantajaansa sosiaalisessa mediassa tavalla, joka rikkoo lojaliteettivelvoitetta. Työntekijän lojaliteettivelvoite ulottuu myös vapaa-aikaan, eli työntekijä ei voi vapaasti kritisoida työnantajaansa työajan ulkopuolella yhteisöllisessä mediassa yksityishenkilön roolissa toimien. Toisaalta työntekijöillä on sananvapauslainsäädäntöön perustuva yleinen oikeus ilmaista mielipiteitään kenenkään sitä ennakolta sensuroimatta, huomioiden työntekijää sitovat salassapitovelvoitteet. Mielipiteiden ilmaisu sosiaalisessa mediassa on siten tasapainoilua lojaliteettivelvoitteen ja sananvapauden välillä,
9 eikä tarkkoja rajoja sallitulle ja kielletylle voi yleispätevästi antaa. Selvää on, että ilmaistessaan kritiikkiä työnantajastaan, työntekijän on syytä varmistua kritiikkinsä paikkansapitävyydestä. Lojaliteettivelvoitteen ja sananvapauden rajanvetoa on alettu käsitellä myös suomalaisissa tuomioistuimissa. Helsingin käräjäoikeus antoi 22.2.2011 päätöksensä asiassa, jossa koruliikkeessä työskennellyltä työntekijältä vaadittiin työsopimuslainsäädäntöön perustuen vahingonkorvausta hänen Facebook:ssa sekä muutamilla keskustelupalstoilla julkaisemiensa kirjoitusten vuoksi (L 09/36752). Työntekijä oli kritisoinut työnantajaansa ja kehottanut ihmisiä boikotoimaan kyseistä koruliikettä. Koruliikkeen korvauskanne kuitenkin hylättiin, sillä vahingon aiheuttamista ei näytetty toteen. Sosiaalisen median juridiikan kannalta kiinnostavia käräjäoikeuden päätöksen perusteluissa ovat kuitenkin seuraavat seikat: työntekijä oli osa-aikaisena myymäläapulaisena eli myyntitehtävissä: tässä asemassa olevalta työntekijältä voidaan kohtuuden mukaan vaatia sellaista menettelyä, joka ei ole sopimatonta työnantajaa kohtaan; työsuhteen osa-aikaisuudella ei ole merkitystä lojaliteettivelvollisuuden olemassa oloon sinänsä; sillä, onko kirjoitukset toimitettu internetiin työajalla vai sen ulkopuolella, ei ole merkitystä lojaliteettivelvollisuuden olemassa oloon sinänsä; sillä ei ole merkitystä, että tekstit oli ladattu internetiin irtisanomisajan aikana; ja kirjoituksissa esitetyt asiat ovat liittyneet todellisiin tapahtumiin eivätkä ole perättömiä; työntekijän tulee kuitenkin lojaliteettivelvollisuuden perusteella ottaa huomioon toimintansa mahdolliset vaikutukset työnantajalle ja pidättyä työnantajalle haitallisesta menettelystä siinäkin tapauksessa, että työnantaja on omalla toiminnallaan myötävaikuttanut tilanteeseen. LAADI OHJEISTUS Koska nimenomaista sosiaalisen median lainsäädäntöä ei Suomessa vielä ole, ja koska yritysten esiintyminen yhteisöllisessä mediassa on vasta alkuvaiheessa, on suositeltavaa laatia sisäinen ohjeistus sosiaaliseen mediaan liittyen. Ohjeistuksessa kuvataan, mitä työntekijöiden tulee huomioida sosiaalisessa mediassa toimiessaan. Ohjeistukseen kannattaa kirjata selkokielellä se, miksi ohjeistus on ylipäänsä laadittu ja mitä yrityksen intressejä sillä suojellaan. Työntekijät eivät välttämättä tunnista ilman ohjeistusta sitä, mikä merkitys ajattelemattomalla toiminnalla sosiaalisessa mediassa voi olla yrityksen ja sen brändien maineelle, asiakassuhteille ja sitä kautta yrityksen arvolle ja toimintaedellytyksille. Lisäksi ohjeessa on syytä selostaa, mitä seuraamuksia ohjeen rikkomisesta voi aiheutua työntekijälle. Juridia Bützowin asiantuntijat ovat avustaneet lukuisia suomalaisia yrityksiä ja muita yhteisöjä sosiaalisen median käytön ohjeistusten laadinnassa.
/ TEKSTI Vesa Turkki (asianajaja, osakas) / KUVA Kari Ylitalo / KUVITUS Shutterstock RISKIENHALLINTA KANSAINVÄLISESSÄ KAUPASSA HYVÄLLÄ SOPIMUSTEKNIIKALLA Moni suomalainen vientiyritys pohtii, mitä riskienhallinnassa on tehtävissä kaiken arjen kiireen keskellä. Tässä annan muutamia vinkkejä juristin työpöydältä. On riskienhallinnan kannalta hyvä asia, että tavaran kauppaa koskeva lainsäädäntö on pitkälle kansainvälisesti harmonisoitu. Palvelujen kauppaa koskevaa yleislainsäädäntöä ei ole olemassa, mutta harmonisoituneet sopimuskäytännöt ja sopimusoikeuden perusperiaatteet auttavat palveluyrityksiä tässäkin eteenpäin kansainvälisillä markkinoilla oikein hyvin. Riskienhallinnassa on hyvä mieltää, että kv-kaupan toimintakäytännöt harmonisoituvat koko ajan ja ne on yrityksessä tunnettava. Vakiintunut alan toimijoiden kauppatapa on merkittävässä roolissa. On myös syytä etukäteisesti hyvällä sopimustekniikalla välttää ja hallinnoida potentiaalisia riitaisuuksia sillä riitojen ratkaisumekanismit ovat hankalia, aikaa vieviä ja kulttuurillisesti vieraita. Kansainvälistä tavaran kauppaa säätelee ylikansallisesti neuvoteltu ja valmisteltu kauppalaki CISG (Convention on Contracts for the International Sale of Goods), joka on solmittu Wienissä vuonna 1980. CISG tunnetaan meillä myös nimellä kansainvälinen kauppalaki ja sen jäsenvaltiot edustavat yli 2/3 maailmankaupasta (Japani tullut mukaan 2009 ja Brasilia 2014). Laki on keskeinen esimerkki kansainvälisten kaupan esteiden poistamisesta myös lainsäädäntöä harmonisoimalla ja tarjoaa yritykselle konkreettisen työkalun riskienhallintaan sekä lisää ennustettavuutta sopimusten laadinnassa ja ongelmatilanteissa. Hyvään sopimustekniikkaan on hyvä sisällyttää muutama lähtökohtainen oivallus: 1) kaiken kattavaa sopimusta ei ole 2) sopimus on aina altis tulkinnoille 3) joustavuus on hyve, mutta väärin ja harkitsemattomasti käytettynä se voi johtaa koko yrityksen olemassaolon vaarantumiseen. Sopimus on aina monen tekijän summa. Siihen vaikuttavat mm. sopimusosapuolten liiketoiminnan luonne, heidän asiakassuhteensa sisältö, valittu sopimustyyppi, osapuolten markkinavoima ja -tilanne sekä erityisesti myös osapuolten neuvotteluja tietotaito. Sopimuksen tarkoitus on olla osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien yhtälö ja kuvaus. Asianmukainen sopimus selventää sopimuskumppanien välisiä tehtäviä, heidän oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan sekä parantaa yhteistyötä ja auttaa välttämään ongelmia. Kansainvälinen kauppalaki lähtee siitä, että osapuolten odotetaan säätelevän kaupallista suhdettaan ja oikeudellisia velvollisuuksiaan ensisijaisesti sopimuksella. Sopimusvapaus ja osapuolten tahto on ensisijainen, laki väistyy osapuolten sopimustahdon tieltä. Kun yritys tunnistaa liiketoi-
11 ON RISKIENHALLINNAN KANNALTA HYVÄ ASIA, ETTÄ TAVARAN KAUPPAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ ON PITKÄLLE KANSAINVÄLISESTI HARMONISOITU. minnassaan sopimus- tai liikeriskin, on riski huomioitava vastuunrajoituksella tai riskivarauksella sopimuksessa niin, että ideaalitilanteessa yritys voi pahimman vaihtoehdon toteutuessa ennustaa riskitason kaavalla X euroa/potentiaalinen riski. Tämä on yrityksen riskienhallinnan perusasia sopimustekniikassa. Kun juristit puhuvat riskeistä, he yleensä tarkoittavat yrityksen vahingonkorvausvelvollisuutta. Yrityksen mahdollinen korvausvelvollisuus syntyy sopimuksen sisältämien ehtojen tai yrityksen toimimisvelvollisuuden laiminlyönnin perusteella, joko 1) sopimuksen mukaisena, tai 2) sovellettavan lain nojalla. Vastuuperusteet ovat usein käytännössä joko (i) virhe tuotteessa tai palvelussa tai (ii) viivästys toimimisvelvollisuudessa. Kansainvälisessä kaupassa vallitsevana on ns. täyden korvauksen peri aate. CISG:n vahingonkorvaussystematiikka on rikkojalle ankara eikä CISG erottele vahinkolajeja. Tämä saattaa tulla yritykselle yllätyksenä. Kansainvälisen kauppalain 74 artikla toteaa nimenomaisesti, että vahingonkorvaus sopijapuolen sopimusrikkomuksen johdosta käsit tää rahamäärän, joka vastaa sopimus rikkomuksen vuoksi toiselle sopijapuolelle aiheutunutta vahinkoa, mukaan luettuna menetetty kauppavoitto. En tunne yritysjohtajaa, joka edellä sanotun mieltäessään olisi valmis allekirjoittamaan tällaisen avoimen riskin yrityksensä puolelta. Sopimukseen otettavat vastuunrajoitusehdot ovat ehtoja, joilla rajoitetaan sopijapuolen korvausvastuuta asettamalla tälle (i) enimmäismäärä (esim. kiinteä euromäärä tai prosenttiosuus sopimuksen arvosta) tai (ii) jättämällä tietyt vahinkolajit (kuten välilliset vahingot) kokonaan korvausvastuun ulkopuolelle. Edellä sanottu on vastuunrajoitusehtojen tarkoitus. Usein ne suojaavat nimenomaan myyjän intressiä ja vähentävät sopijapuolen potentiaalista vastuuta sen tekemän sopimusrikkomuksen seurauksista. Ostajien tulee ennakoida, että sopimus sisältää vastuunrajoitusehtoja myyjän vastuun rajaamiseksi. Vaikka sopimusvapaus vallitsee, eivät vastuunrajoitusehdot ole aivan ehdottomia. Vastuunrajoitusten ei ole katsottu sitovan sopijapuolia kun kyseessä (i) ehtojen kohtuuttomuudesta johtuva sitomattomuus ja/ tai (ii) sopimusta rikkonut osapuoli on toiminut tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta ja/tai (iii) rajoitukset tekevät sopimuksesta selvästi epätasapainoisen. Vastuunrajoitusehtoja koetetaan usein käytännön riitatilanteessa murtaa tekemällä väite osapuolen rikkomuksen törkeän moitittavasta luonteesta. On kuitenkin syytä todeta, että kynnys törkeälle huolimattomuudelle on huomattavan korkea kansainvälisessäkin oikeuskäytännössä, joten JATKUU
YRITYKSEN RISKIENHALLINNASSA ENNAKOINTI ON KESKEISTÄ. selkeää vastuunrajoitusehtoa on vaikea murtaa, jollei kyseessä ole erityisen moitittava huolimattomuus tai piittaamattomuus sopimuksen sisältämän toimimisvelvollisuuden sisällöstä tai osapuolten asemasta. Yrityksen riskienhallinnassa ennakointi on keskeistä. On huomattavasti halvempaa ennakoida riskit kuin navigoida ongelmista ulos. Kun yritys tarkastelee sopimusta normaalin kaupankäynnin osana ennakkoon, ei jälkikäteen, kun ongelma on ilmaantunut, ollaan oikealla tiellä. Käytännön keinoja riskienhallintaan yrityksessä ovat mm: 1) yrityksen tasolla: täydellinen corporate legal audit liiketoiminnan riskeistä ja käytettyjen sopimusten suhteesta niihin 2) standardisopimusdokumentaation laatiminen / laadituttaminen sekä sen päivittäminen 3) yleisten ehtojen käyttäminen osana yrityksen myyntejä ja ostoja 4) tarjous/vastaus -dokumentaation laatiminen osaksi myynti- ja ostotoimintaa sekä alihankintaa. Sopimustekniikan perusasia on, että yritys kykenee sopimaan selkeästi osapuolten tehtävistä, kaupan kohteesta, kohteen laadusta, laadun mittareista ja varmistamaan osapuolten yhteisymmärryksen. Perusasia on myös, että tunnistetaan ja ennakoidaan riskit mikä voi mennä pieleen ja mitä se maksaa puolin ja toisin. Kun käytetään selkeitä määrittelyjä sopimuksessa, käytetään räätälöityjä sopimusmalleja päivitettynä, ollaan pitkällä. Kentällä toimivien myyjien on syytä tuntea yrityksen sopimuspolitiikka ja sen perusteet. Tällöin uskalletaan avata keskustelu vaikeistakin asioista ja neuvottelu on helpompaa, kun no go -tilanne on yrityksessä selkeästi määritelty. JURIDIA BÜTZOWIN KANSAINVÄLISEN KAUPAN JA SOPIMUSOIKEUDEN ASIANTUNTIJARYHMÄ Juridia Bützow edustaa kotimaisia ja kansainvälisiä yhtiöitä kaikilla merkittävillä kansainvälisen kaupan sektoreilla. Avustamme asiakkaitamme säännöllisesti erilaisissa järjestelyissä laatimalla ja neuvottelemalla mm. jälleenmyynti- ja agenttisopimuksia, myynti- ja valmistussopimuksia ja teknologia- tai tutkimusyhteistyösopimuksia. Asiantuntijoillamme on myös erityisosaamista muista kansainväliseen kauppaan läheisesti liittyvistä oikeudenaloista, kuten kilpailuoikeudesta ja immateriaalioikeudesta. Näin ollen hoidamme asiakkaidemme toimeksiannot kokonaisvaltaisesti ja kunkin asiakkaan ominaispiirteet huomioon ottaen. Työskentelemme asiakkaamme tarpeista ja tavoitteista käsin. Olemme mukana myös asiakkaidemme tytäryhtiö- tai yhteisyrityshankkeissa globaalisti.
13 EI NIIN MONIMUTKAISTA ONGELMAA, ETTEIKÖ RATKAISU LÖYTYISI.
/ TEKSTI Mari Mohsen (lakimies, varatuomari) ja Timo Jarmas (asianajaja, varatuomari, osakas) / KUVAT Kari Ylitalo / KUVITUS Shutterstock KOEAIKA OSANA REKRYTOINTI- PROSESSIA MIKSI KOEAIKA Huolellinenkaan rekrytointiprosessi ei aina takaa, että uusi työsuhde on perfect match. Tästä syystä työsopimuksissa, myös määräaikaisissa, tulee sopia koeajasta, jonka aikana voidaan selvittää, vastaako työsuhde odotuksia puolin ja toisin. Oikein käytettynä koeaika antaa työnantajalle mahdollisuuden varmistua työntekijän ammattitaidosta ja soveltuvuudesta työhön ja työyhteisöön. Työntekijälle koeaika tarjoaa ikkunan varmistaa vastaavatko lupaukset todellisuutta. Jos odotukset eivät täyty, koeaika turvaa melko kevyen tavan perääntyä sopimuksesta. KAIKKI IRTI KOEAJASTA Jotta koeajasta on työsuhteen kannalta hyötyä, työnantajan on panostettava perehdyttämiseen ja valvottava huolellisesti työntekijän suoriutumista. Näin siitäkin huolimatta, että perehdyttäminen vaatii aikaa ja vaivaa. Koeaikana on pystyttävä luotettavasti arvioimaan, onko rekrytointi osunut oikeaan. JATKUU
JOS ODOTUKSET EIVÄT TÄYTY, KOEAIKA TURVAA MELKO KEVYEN TAVAN PERÄÄNTYÄ SOPIMUKSESTA. 15
Koeaikana tulisi käydä keskusteluita, joissa käsitellään työsuoritusta avoimesti. Näin ideaalimaailmassa. Todellisuudessa koeaikaa ei usein pystytä hyödyntämään, vaan työntekijä jää syvään veteen selviytymään ja aika kuluu. Työntekijällä on oikeus saada tukea ja oikea-aikaista palautetta onnistumisistaan ja epäonnistumisistaan. Vain tällä tavoin työntekijällä on mahdollisuus osoittaa taitonsa ja sisäistää, mitä häneltä edellytetään. Koeaikana tulisi käydä keskusteluita, joissa käsitellään työsuoritusta avoimesti. Vaikka kielteisen palautteen antaminen on vaikeaa, vastuullisen esimiehen on kohdattava ikävät tilanteet ja hoidettava ne tyylikkäästi. Vain tällä tavoin käytettynä koeaika voi palvella tarkoitustaan. Koeaikapurku, jos siihen joudutaan, ei edellytä varoituksen antamista. Palautteen antaminen ja puuttuminen puutteelliseen työsuoritukseen on tästä huolimatta tärkeää, ellei välttämätöntä. Jos koeaikana ei ole puututtu työsuoritukseen lainkaan ja tästä huolimatta koeaikapurku tehdään, riitauttamisen riski on ilmeinen. KOEAIKAPURKU TYÖNTEKIJÄN OIKEUS? Oikein käytetty koeaika takaa, että epäonnistumaan tuomittu työsuhde ei rasita osapuolia liian pitkään. Jos työntekijä ei parhaasta mahdollisesta tuesta huolimatta täytä työn vaatimuksia, on myös hänen etunsa irtautua mahdollisimman pian työstä, johon ei sovellu, ja hakeutua kyvyilleen paremmin sopiviin tehtäviin. Myös työyhteisön kannalta on haitallista, jos työt kasaantuvat muille työtoverin pätemättömyyden vuoksi. Tämä johtaa äärimmillään ilmapiirin tulehtumiseen työtovereiden ja esimiesten odottaessa, että henkilö ymmärtäisi itse lähteä. Tällainen tilanne on estettävissä vastuullisella esimiestyöllä. KOEAIKAPURKU OIKEILLA SYILLÄ Koeaikapurulla työsopimus päättyy välittömin vaikutuksin. Purku on sallittu vain koeajan tarkoitukseen nähden asiallisilla perusteilla, eikä purkuun saa olla syrjiviä syitä. Koeajan tarkoitukseen liittymättömät henkilökohtaiset tai taloudellis-tuotannolliset irtisanomisperusteet eivät oikeuta työantajaa käyttämään koeaikapurkua, vaan tällöin on edettävä irtisanomismenettelyssä. Rekrytointiprosessin osana, vastuullisen työnantajan käyttämänä koeaikapurku on myös työntekijän etu. JURIDIA BÜTZOWIN TYÖOIKEUDEN ASIANTUNTIJARYHMÄ Työoikeuden asiantuntijamme palvelevat yrityksiä, yhteisöjä ja yksityishenkilöitä. Palveluihimme kuuluvat oikeudenkäynnit eri tuomioistuimissa, konsultointi sekä sopimusten ja muiden työoikeudellisten asiakirjojen laatiminen. Asiantuntijamme avustavat yritystoiminnan uudelleenjärjestelyissä, yhteistoimintamenettelyissä sekä työehtosopimuksiin liittyvissä asioissa. Lisäksi koulutamme työ- ja virkasuhdeasioissa. Työoikeus on yhä keskeisempi menestystekijä jokaisen työnantajan toiminnassa. Juridia Bützowin asiantuntijat auttavat sekä yritystä että julkisyhteisöä menestymään henkilöstöpolitiikassaan.
/ TEKSTI Kari Parkkinen (asianajaja, Specialist Counsel) / KUVAT Kari Ylitalo ja Shuterstock 17 VAINAJAN DIGITAALINEN JÄÄMISTÖ Digitaalisella jäämistöllä tarkoitetaan vainajan hallinnassa ollutta, erilaisille alustoille tallennettua sähköistä aineistoa. Siihen kuuluvat niin tietokoneen kovalevylle, muistitikulle, sosiaalisen median palveluihin, digitaalikameroihin kuin esimerkiksi puhelimeenkin talletettu materiaali sekä sähköiset maksutilit, kuten PayPal ja ebay. Digitaalista jäämistöä koskevan tuoreen selvityksen mukaan kirjesalaisuuden ja luottamuksellisten viestien suojan voidaan katsoa päättyvän henkilön kuollessa. Vainajan sähköiseen viestintään liittyvä ja muu digitaalinen aineisto siirtyvät siten kuolinpesän hallintaan samoin kuin vainajan muutkin asiakirjat. Kuolinpesän osakkailla on näin ollen muun muassa oikeus tutustua vainajan tietokoneen sisältöön ja kirjautua vainajan sähköpostilaatikkoon. Digitaalisen jäämistön tutkiminen on suositeltavaa varsinkin silloin, kun vainajalla oli merkittävää omaisuutta tai internetissä tehtyjä sopimuksia, joiden irtisanominen kuoleman jälkeen tulee ajankohtaiseksi. Erityisesti yrittäjänä toimineen perittävän digitaalisen sopimus-, kirjanpito- ynnä muun aineiston läpikäyminen on välttämätöntä jo pesänselvityksen asianmukaiseksi toteuttamiseksi. On kuitenkin huomionarvoista, että perillisten ja pesänselvittäjän tutkimisoikeuden laajuus tulisi käsittää samankaltaiseksi kuin edunvalvojan oikeus tutustua päämiehensä kirjeisiin ja sähköposteihin. Näin ollen selvästi perittävän yksityiselämään, harrastuksiin ja vapaa-aikaan kuuluvat sähköpostiviestit ja muu materiaali jäisivät lähtökohtaisesti tutkimisoikeuden ulkopuolelle, koska pesänselvitys on mahdollista suorittaa myös ilman niiden avaamista. Perilliset eivät kuitenkaan syyllisty yksityisyyden loukkaukseen, vaikka tällaiseen aineistoon tutustuisivatkin. Sähköisessä muodossa olevan jäämistön kohtelusta kuoleman jälkeen on mahdollista määrätä testamentilla. Testamentissa voi esimerkiksi esittää toiveen siitä, kuka perillisistä aineistoon tutustuu, taikka että sähköinen jäämistö tulee kokonaisuudessaan tuhota. Digitaalisen jäämistön selvityksessä ongelmallisinta lienee usein se, ettei vainaja ole jättänyt perillisten tietoon käyttäjätunnuksiaan ja salasanojaan. Viestintävirasto on 5.3.2013 julkaisemassaan linjauksessa todennut, että teleyrityksillä on oikeus luovuttaa vainajan viestit, tunnistamistiedot ja kirjautumistunnukset kuolinpesän osakkaille samojen kriteerien mukaisesti kuin perittävälle itselleen. Tietojen saamiseksi perillisen tulee osoittaa olevansa vainajan oikeudenomistaja, mihin käytännössä vaaditaan maistraatissa vahvistetun perukirjan osakasluettelon esittämistä. EU:n alueella otetaan vuonna 2015 käyttöön niin sanottu eurooppalainen perintötodistus, mikä helpottanee myös digitaalisten palveluntarjoajien kanssa asioimista rajat ylittävissä perimystilanteissa. Sosiaalisen median palveluilla on omia sopimusehtoja siitä, kuinka toimitaan kuolemantilanteissa. Muun muassa Facebook ei luovuta palvelun käyttäjätunnuksia perillisille, mutta voi sulkea tilin varmennettujen perillisten pyynnön perusteella.
/ TEKSTI Laura Teirikko (lakimies) / KUVA Kari Ylitalo / KUVITUS Shutterstock KUOHUVAA KESKUSTELUA - ALKOHOLIMAINONNAN UUDET SÄÄNNÖT 1.1.2015 Alkoholilainsäädännön tulevat uudistukset puhuttavat mediassa. Alkoholilain 1.1.2015 voimaantulevan muutoksen yleisenä tavoitteena on vähentää lasten ja nuorten altistumista alkoholimainonnalle. Kuohuttavimpana keskustelunaiheena on ollut alkoholilain mainontasäännöksen muutos, jonka mukaan mietoja alkoholijuomia, kuten olutta, siideriä tai viiniä, ei enää jatkossa saa mainostaa järjestyslain tarkoittamilla yleisillä paikoilla, kuten bussipysäkeillä, kadunvarsissa, liikennevälineissä tai kauppakeskuksissa. Mietojen alkoholijuomien mainostaminen on kuitenkin jatkossakin sallittua yleisötilaisuuksissa, kuten urheilutapahtumissa ja konserteissa, sekä niihin pysyvästi käytettävissä paikoissa. Esimerkkinä yleisötilaisuuksiin pysyvästi käytettävästä paikasta on lainmuutosta koskevassa hallituksen esityksessä nimenomaisesti mainittu jäähalli, jonka kaukalon laitaan maalattua alkoholijuoman tavaramerkkiä ei tarvitse poistaa otteluiden välillä, vaikka kyse on yleisestä paikasta. Alkoholijuomien mainonta yleisötilaisuuksissa edellyttää toki, että mainonnassa otetaan muutoin huomioon alkoholijuomien mainontaa koskevat lain rajoitukset. Väkevien alkoholihuomien mainontaan ei tule lainmuutoksen myötä merkittäviä muutoksia, se on edelleen muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kiellettyä. Kuitenkin, 1.4.2014 alkaen väkevien alkoholijuomien vähittäismyyjät ovat saaneet julkaista verkkopalvelussaan väkevien alkoholijuomien vähittäismyyntihinnaston. Tämä oli merkittävä muutos Alkolle sekä laiva- että lentoyhtiöille, jotka ovat Suomessa luvan saaneita väkevien alkoholien vähittäismyyjiä. Uudessa laissa säädetään myös alkoholimainontaa koskevista alueellisista rajoituksista, joiden mukaan Suomen alkoholilaki ei käytännössä tulisi sovellettavaksi, jos alkoholi-
19 LAKIMUUTOKSEN YHTENÄ TARKOITUKSENA ON PYRKIÄ PAREMMIN OTTAMAAN HUOMIOON MAINONTA ESIMERKIKSI SOSIAALISESSA MEDIASSA. mainonta on julkaistu ulkomaalaisessa aikakauslehdessä tai internetsivuilla kyseisen maan kuluttajille, vaikka lehti tai verkkosivu olisi Suomessa luettavissa. Säännöksen sisältö ei ole yksiselitteinen ja sen soveltuminen edellyttää aina tapauskohtaista arviota. Lakimuutoksen yhtenä tarkoituksena on pyrkiä paremmin ottamaan huomioon mainonta esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Jatkossa kiellettyä on mietojen alkoholijuomien mainonta, jossa kuluttajat osallistuvat peliin, arpajaisiin tai kilpailuun, sekä mainonta, jossa käytetään kuluttajien itsensä tuottamaa tai jakamaa sisältöä, kuten kirjoituksia, valokuvia, videoklippejä tai mainosfilmejä. Esimerkiksi kuluttajien omien juomiskuvien tai -videoiden jakaminen valmistajan internetsivujen tai yhteisöpalvelujen kautta on kielletty, samoin kuin tykkäämiseen perustuvat kisat tai kampanjat. Kuluttajien omaehtoinen viestintä on muutoksen jälkeenkin sallittua ja siten kuluttajat voivat keskenään sallitusti jakaa esimerkiksi lomakuvia sosiaalisessa mediassa, vaikka niissä olisi esillä alkoholijuoma. Lainuudistusta koskeva hallituksen esitys ja uuden lain sanamuoto ovat tulkinnanvaraisia mm. sen suhteen, millainen alkoholimainonta yleisötilaisuuksissa tai sosiaalisessa mediassa on sallittua. Odotamme mielenkiinnolla, millaisen ohjeistuksen alkoholimainontaa valvova Valvira tulee antamaan uuden lain tiimoilta. Juridia Bützow on jo nyt ollut neuvonantajana mukana suunnittelemassa niin suomalaisten kuin ulkomaalaisten asiakasyritystemme mainontaa tulevan lakimuutoksen huomioiden.
/ TEKSTI Nimi Niminen (asianajaja, osakas) / KUVA Kari Ylitalo / KUVITUS Shutterstock ON TODELLA TÄRKEÄÄ, ETTÄ VOIN VAIKUTTAA MERKITTÄVIIN ASIOIHIN VÄLIIN AIKA PAPERIKUIVALLAKIN TYÖLLÄ. SE TUO TYÖNTEKOON MOTIVAATIOTA. Heikki Cantell Pohjoismaiden Investointipankin NIBin lakiasiainjohtaja