Laukaan kunta (S Le^t c-r,*gl) ve*tl.lo,tl.)-a+_{vt t5 a,f on /e,"t Palvelutarpeiden selvitys ja palvelujen vaihtoehtoiset tuotantotavatvuoteen 2015 (palvelustrategia)
JOHDANO Palvelustrategian tarkoitus Kunnalla on palvelujen järjestämisvastuu lainsäädännön nojalla kunnalle kuuluvista palveluista sekä muista kunnan järjestettäväkseen ottamistaan palveluista. Påiäsåiäntöisesti palvelut rahoitetaan verovaroin, osin asiakasmaksuin. Kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita kunnat voivat tuottaa kuntakonserninsa sisällä omissa organisaatioissaan, yhteistyössä naapurikuntien kanssa esimerkiksi kuntayhtymissä taikka hankkia palveluita ulkopuolisilta toimijoilta, kuten yksityisiltä yrityksilta, kolmannen sektorin järjestöiltä jne. Kuntaliiton hallitus on 3.6.2003 antanut suosituksen, että kuntien tulisi laatiapalvelujensa järjestämisestä noin 10 vuodeksi eteenpäin ulottuvat linjaukset eli palvelustrategia. Laukaan kunta on tarkastellut yleisellä tasolla palvelujen kehitystä valtuustokauden2005-2008 kuntastrategiassa, jonka tarkastelukausi ulottuu vuoteen 2015. Laukaan kunnan valtuustokauden strategiassa on p aatefty, että tämän I i s åik s i laaditaan eri I I inen p alve lustrate gi a. Nyþisen palvelutarpeen ja siihen vaikuttavien muutostekijöiden perusteella kunnassa on tehty selvitys palvelutarpeiden määrällisestä ja laadullisesta kehityksestä sekä palvelujen suunnitelluista tuotantotavoista eri toimialoilla vuoteen 2015 saakka. Palvelutarpeiden m uutoksiin vaiku ttavat: o Asukaslukurasukasmäärä ilastokeskuksen ennusteen mukaan Laukaan kunnan asukasmäärä kasvaa vuoteen 2015 mennessä 18922 asukkaaseen (asukasluku I.10.2007 on 17501). o Väestön ikärakenne Yli 75-vuotiaiden maärä lisääntyy merkittävästi. Kasvu vuodesta 2005 vuoteen 2015 on 25,4 prosenttia ja vuoteen2025 91,5 prosenttia. Myös 0-6 -vuotiaiden määrä lisääntyy (19,5 ja 21,8 prosenttia). Palveluja on lisättävä sekä lapsiperheille että vanhuksille. Huoltosuhde heikkenee em. aj anj aksona. o Väestönkoulutusrakenne: utkinnot suorittaneiden henkilöiden määrä koko väestöstä (17193 as.) Laukaan kunnassav.2005: Keskiaste Alin korkea-aste Alempi kk-aste Ylempi kk-aste utkijakoulutusaste Sukupuolet yhteensä 20-24 25-29 30-34 3s-39 561 509 410 560 0 40 147 222 1 I 128 123 93 2347986 0068 40-44 45-49 50-54 682 698 648 2s5 237 201 81 78 64 13 87 65 8810 55-59 60-64 65- Yhteensä 581 287 418 5414 180 105 127 1514 94 46 75 793 44 32 27 529 102254
Laukaan kunnan väestön koulutustaso on viime vuosina noussut. Keskiasteen tutkintojen mäarä on kasvanut vuodesta 200 1 vuoteen 2005 7,6 yo. Korkeakoulututkintoj en määrä on kasvanut samana tarkasteluaikana peräti 3I,9 yo. Lisäksi tutkijakoulutuksen omaavien maara on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2001 vuoteen 2005. Elinkeinoelämän rakenne Laukaa saa lisää sekä teollisia että elinkeinoelämää palvelevia yrityksiä. Palvelutuotantoyritysten lisääntyessä (mm. matkailu- javapaa-aikapalvelut) perinteinen maatalous menettää suhteellista asemaansa. Yhdyskuntarakenne Kuntarakenne perustuu tehokkaaseen maapolitiikkaan, hyviin liikenneyhteyksiin sekä taajamien ja kylien muodostamiin turvallisiin nauhamaisiin kokonaisuuksiin pääteiden suunnassa. Eniten väestön kasvuun on varauduttu maantien 637 suunnassa (Leppävesi- Vihtavuori-Kirkonkylä). o Kuntalaistenelinolot Sairastavuus Laukaalaiset ovat sairastavuusindeksillä mitattuna maan keskiarvoa terveempiä. Sairastavuusindeksin mukaan Keski-Suomi oli sairaanhoitopiireistä sijaluvulla 12 vuonna 2003 (Kelan vuonna 2004 julkaisema suomalaisten sairastavuusselvitys). Jyväskylåin, Jyväskylän maalaiskunnan, Muuramen ja Laukaan indeksiluvut olivat maan keskiarvoa parempia. yöttömyys Laukaan työttömyysaste on laskenut vuosittain 1-1,5 prosenttiyksikköä ollen vuonna 2007 aiie 10 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden työttömänä olleiden maara on vähentynyt edellisvuodesta (vaihteiu alkuvuodesta2}} 204-22I henkllöä/kk), nuorten alle 25-vuotiaiden tvöttömien määrä on hienoisessa laskussa. Asunto-olot Laukaassa asuntokanta ei merkittävästi eroa maan keskiarvosta.latil<aassa ok-asuntoja on 65 o/o asuntokannasta. Laukaan asuntokuntien keskikoko on 2,45 (koko maa2,72) ja asuntojen keskipinta-ala9},7 m2 (koko maa79 m2). l+htaasti asuvia Laukaassa on 13,4 o/o asuntokunnista (koko maa 10 %) ja erittäin puutteellisesti varustettuja asuntoj a 8,1 o/o (koko maa 5,2 %). Väestön ikääntyessä vanhusasuntokuntien asuinoloihin joudutaaîpanostamaan. Palvelujen vaihtoehtoiset tuotantotavat Vaihtoehtoisia toimint aapoja ovat esimerkiksi :. kunnassa tai kuntakonsernissa tuotettava palvelu o toisten kuntien kanssa yhteistyönä tuotettu palvelu o ostopalvelu, jossa kunta sopii palveluntuottajan kanssa asiakkaalle tarjottavista palveluista o kururan tarjoama tietyn toimialan palveluseteli, jolla asiakas voi ostaa tarvitsemiaan palveluita haluamaltaan palvelun tarjoajalta. ulkopuoliselle yritykselle annettavatoimilupa o palvelutuotannossa tarvittavan käyttöomaisuuden vuokraus ulkopuoliselle yritykselle o julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyci
. yksityistäminen eli kunnan toiminnan myyminen yksityiselle liiketoiminnan harjoittajalle (kunnan henkilöstön mahdollinen siirtyminen liikkeenluovutuksen yhteydessä uuden yrittäjän palvelukseen) o kunnan tukema vapaaehtois- tai omaistyö o harrastus- ja vapaaehtoispohjaisten toimijoiden tukeminen avustuksin Vaihtoehtoisia toimintatapoja selvitettäessä on pyritty kiinnittämään huomiota tieto- ja tietoliikennetekniikan suomiin laajoihin mahdollisuuksiin ja erityisesti ratkaisuihin, joilla edistetään itsepalvelun käyttöä tietoverkkoj en avulla. Palvelutuotannon arviointi ja tuotannon eri vaihtoehdot Laukaassa arkastelua varten Laukaan kunnassa on laadittu lomake, johon arviointi on tehty. Palveluja on tarkasteltu palvelukokonaisuuksina. Lähtökohtana on pidetty hallinto- ja talousarviorakennetta, joka pohjautuu osasto-, tulosyksikkö- ja tulospaikkajakoon. arkastelussa palvelut on pilkottu mahdollisimman pieniin loogisiin kokonaisuuksiin ja ne edelleen osiin, jotta palvelukokonaisuuden sisältö mahdollisimman hyvin avautuisi ja myös pieniä kokonaisuuden osia ja sen vaihtoehtoisia tuotantotapoja voitaisiin arvioida. Vaihtoehtoisten toimintatapojen kasittelyllä ja arvioinnilla sekä niiden hyödyntämisellä voidaan merkittävästi lisätä myös palvelujen käyttäjien mahdollisuuksia osallistua palvelun suunnitteluun ja tuottamiseen. Resurssit Palvelustrategian yhteydessä on selvitetty eri palvelutuotantotapoihin käytettävät taloudelliset resurssit ja henkilöstön maara. Palveluun käytetyt määrarahat on kuvattu menot-tulot-netto - tarkastelulla. Kunnan oman henkilöstön maañ on ilmoitettu henkilötyör,uosina (htv). Sovitettaessa kunnan käytettävissä olevia taloudellisia ja henkilöstöresursseja lisääntyvåiän palvelukysynnän tyydyttämiseen tavoitteina ovat laadultaan ja kustannuksiltaan mahdollisimmantarkoituksenmukaiset palvelutuotantotavat. Vaihtoehtoisten tuotantotapojen vertailussa tärkeällä sijalla on kunnan oma palvelutuotanto ja pyrkimys sen jatkuvaan kehittämiseen. austalla on ollut myös henkilöstön koulutustaso, henkilöstön ikärakenne, työvoiman saatavuus eri aloilla j a palvelutuotannon yksikkökustannukset eri tapauksissa. Palveluselvityksen laadinnassa lähtökohtana on ollut, että sen perusteella palittàjät, kuntalaiset, kunnan henkilöstö ja ulkopuoliset markkinoilla toimivat palveluntarjoajat voivat tehdä niistä omat j ohtopäätöksensä. o Kunnan oman toiminnan kehittaminen kohdentuu oikeisiin asioihin o Kuntalaiset saavat tietoa ja voivat varautua palvelutarjonnan muutoksiin. o Kunnan henkilöstö osaa varautua palvelutarjonnan muutosten edellyttämiin vaatimuksiin, joita aiheutuu kunnan tarjoamien palvelujen lisäämisestä tai supistamisesta taikka yhteistoiminnasta muiden toimij oiden kanssa. o Ulkopuoliset toimijat voivat puolestaan valmistautua mm. investointitarpeisiin, joita tarvitaan palvelutoimintojen käynnistämiseen, kun kunta itse on päàttänyl luopua niiden hoitamisesta. Oman toiminnan jatkuvan kehittamisen lisäksi kunnan tulee jatkuvasti aktiivisesti selvittää ja arvioida vaihtoehtoisten tuotantotapojen hyödyntämismahdollisuuksia. On tärkeätä, että tuotantotapoja arvioidaan ainakin aina, kun kunnassa ollaan käynniståimässä uusia palveluja tai entisiä lisätään taikka supistetaan. avoitteena on jatkuvan vuorovaikutuksen luominen ja ylläpitäminen palvelutuotantoa harjoittavien toimij oiden kanssa.
LAUKAAN KUNA PALVELUJEN NYKYILAN KIIVAUS JA ARVIOINI SEKÄ OIMII\NAN SUUNNIELU Än n sämisapa ULEVAISUUDE S SA oimielin/ osasto: Kunnanhallitus/keskushallinto OIMINNO rnhräväxoko- NAISUUKSINA OIMINNON JÁRJESÃMISAPA räu,ä nnrxnr,r,ä RESURSSI Määrärahat KYSYNNAII KEHIYS OIMINNAN JÁRJESÄMISAPA ULEVAISIruDES- SA Valtuustokauden lopussa Vuonna 2015 Keskushallinto Oma tuotanto M 967.700 49.030 N 918 670 Vakaa Oma tuotanto Oma tuotanto Yleisjohto + vaalit Lievestuoreen yhteispalveþiste Arkistotoimi ja asiakirjahallinto Puhelinkeskus neuvonta ja monistamo Oma tuotanto Oma tuotanto Oma tuotanto Oma tuotanto 8%henk. 3 henkilöä % henkilöä 2 henkilöä 3 henkilöä Vakaa Vakaa Vakaa Vakaa Omatuotanto Oma tuotanto Oma tuotanto Oma tuotanto Oma tuotanto Oma tuotanto Oma tuotanto Oma tuotanto Kuluttaianeuvonta Ostooalvelu M 16 070 Kasvava Ostooalvelu Valtio 2009 Yleinen edunvalvonta Oma tuotanto M 65 160 69 000 N -3840 2%herk. Kasvava Oma tuotanto Valtio 2009
oimielin/ osasto: Kunnanhallitus/taloushallinto OIMINNO OIMINNON JÃRJESÄVNSUPE EHIiV/iKOKO- ÄLLÄHEKELLÄ NAISUUKSINA RESURSSI Määrärahaf KYSYNNAN KEHIYS OIMINNAN JARJESAMISAPA ULEVAISUU- DESSA Valtuustokauden lopussa Vuonna 2015 aloushallinto Oma tuotanto (perintä ulkoistettu) M N 408.044 2.200 405.844 Vakaa Oma tuotanto sähköisesti (perinta ukoistettu) Oma tuotanto sähköisesti þerintä ulkoistetnr) Hallinto Kirjanpito Maksuliikenne 2htv 2hw 3 htv Verotus Ostopalvelu M N IC (:entinen AK) Oma tuotanto+ostopalvelut (7013 0) M N 34s.200 345.200 466.298 634.7tt 168.413 Vakaa Ostopalvelu Ostopalvelu Kasvava Oma tuotanto+ostopalvelut 70130 Oma tuotanto+ostopalvelut 70130 4htv
oimielir/ osasto: Kunnr nhallitus/henkilöstöhallinto '(,IMINNO OIMINNON JÃRJESÄNNS- EHÄVÄKOKO- APA ÄLLÄHEKELLÄ NAISUUKSINA RESURSSI Määrärahat KYSYNNi KEHIYS OIMINNAN JÄ,RJESÄUS,PA ULEVAISUUDES- SA Valtuustokauden Vuonna 201 5 hallinto yht. Menot: M ulot: Netto: N M 1 812 613 5s9 108 N I 253 505 8 henkilöä þsyy entisellään, seututerveyskeskuksen toteutuessa laske- VA "toimisto" M 363 191 2820 N 360 371 Hallinto : suunnittelu, johtaminen ja ohjaus Oma tuotanto 2 henkilöä Ðsvv entiselläåin Oma toiminta Oma toiminta Palkanlaskenta Oma tuotanto 6 henkilöä Seututerveyskeskuksen toteutuessa laskeva Oma toiminta Oma toiminta yöllisyystyöt ( palvelee koko organisaatiota) Oma toiminta, yhteistyö Saraprojektin kanssa ll/41024922 460788 N 564 134 Pysyy entiselläíin Oma toiminta Oma toiminta
palvelut -työsuojelun järjestäminen, työpaikkaruokailun järjestäminen, keskitetty koulutus, keskitetty työhyvinvointitoiminta, henkilöstön muistamiset ym. Oma toiminta, tuki järjestäjätle, osto omalta organisaatiolta M2ll 503 N 2il 503 þsyy entisel- Iä in Oma toiminta, tuki järjestäjälle, osto omalta organisaatiolta Oma toiminta, tuki järjestäjälle, osto omalta organisaatiolta Yhteistoimintaelin: Oma toiminta M 3641 þsyy entisellä in Yhteistvörvhmä yöterveyshuolto Osto omalta terveyskeskukselta M 192 100 Laskeva 9s 500 seutuyhteis- N 95 500 Wön mvötä Nuorten kesätyöt Yhteistyö nuorisotoimen kanssa M t7 256 þsyy entisellä in Omatoiminta Osto omalta terveyskeskukselta Yhteistyö kunnan sisällä Oma toiminta Ostopalvelu seututerveyskeskukselta Yhteistyö kunnan sisällä
oimielir/ osasto: Etinkeinotoimi OIMINNO OIMINNON ùirjes EHÄVÄKOKO- räll,ä HEKELLÄ NAISUUKSINA - kunnan valitseman yrittäj yys-strate gian mukaiset toimet RESURSSI Määrärahat N 100 000 0,30 htv - yrittäjyys nivoutuu tulevaisuudessakin kunnan menestysteki- OIMINNAN JÃRJESÄIVIISIP^I ULEVAISUUDES- - yhteistyötatrojen määrä lisä intyy kunnan kasvaessa j a yrirysmäåirtin lisäänryessä Vuonna 2015 -myönteinen väestökehþs ja elinkeinoelämän monipuolistuminen jatkuu - yrittäjien palvelut yritystä perustaessa sekä yritystoimintaan liittyvissä asioissa -kunta, E-keskus, Finnvera, Jykes ja yksityinen tarjonta N 100 000 0,30 htv - uusien yritysmäåirä kasvaa keskimätirin 50 yrityståi/vuosi - ikä?intyminen ja siitä johtuva uuden omistajuuden löytziminen yrityksiin, joissa eijatkajaa - yrittäjien ikääntymisen mukanaan tuoma yrittäjä- rakenteen muutos kiihtyy - uusien yritysten mä2iråin nettolisäys jatkuu - kunta-strategiaa tukevan hanketoimiman hallinnointi - kunta, seutuyhteistyö, JyvåisRiihi N 100 000 0,30 hrv - yrittäjyyden edistämiseen ja olemassa olevan yritystoimin- nan kehittämiseen tarkoitettu hanketoimin- - uusi rahoituskausi alkaa. painotukset kehittämishankkeiden suuntaan lisääntyvät - EU:n tukimuodot painottuvat entistä enemm?in kehittåimishankkeiden suuntaan N 600 000 0,10 hrv - säilyy ennallaan - seutuyhteistyö nykymuotoisena j atkuu valtuustokauden - seutuyhteistyö jatkuu ja etsii uusia toimintamalleja - maatalouden tukij åirjestelmien hallinnointi N 98 000 2htv - tilojen määrä vakiintuu ja tukimuodot lisääntyvät - uuden ohjelmakauden tukimuotojen tuomien viranomaistehtävien ta kentaminen -maatalouden tukimuodot lisäåintyvät ja muuttuvat enemmän ympäristötukien suuntaan - maatilojen lukumäåirä vakiintuu lähes nyþrtasolle johtuen kaupungin läheisyydestä ja sen mahdollistamista sivuelinkeinoista
oimielin/ osasto: Sosiaali- ia terveyslautakunta / sosiaali- ja terveysosasto / ulosvksikkö: Lasten päivähoitopalveluien ty OIMINNO OIMINNON JARJESAMISAPA KYSYNNAN EHÄVÄKOKO- ÄLLli HEKELLÄ (v.2oo7 A:ssa) KEHIYS NAISUUKSINA RESJRSSI 42007 Määrärahat Menot (M) ulot () Netto (N) henkilötyövuosia (Htv) OIMINNAN JÃRJESÃMISAPA ULEVAISUUDESSA Valtuustokauden lopussa Vuonna 2015 LASEN PAIVA- HOIDON KOKO- NAISUUS Laukaan ku nan omana toimintana: Päivåtkodit j a perhepäivíihoito. Ostopalveluna yksityisiltä palvelun tuottajilta: Päiväkodit Laukaan Aurinko ja Peurunka. Palvelurahalla tuettu yksityinen päivähoito: Päivåikodit Rauhala, Aarrelaiva, Merikarhu j a yksityinen perhepäivähoito M 7 408 786 I 037 090 N 6 371 696 l4l,2hfv Asukasluku kasvaa vuosittain n.130:lla henkilöllä. 12/2006 astkasluku oli l7 390,joista alle kouluikäisiä 9,4%o, joista päivähoitoa tarvitsevia 43,5%o= 711 lasta Asukaslukuarvio 17 780 Joista alle kouluikäisiä lapsia 9,4Yo = I 67 1, joista päivåihoitoa tarvitsevia 43,5Yo : 727 lasta. Kuntastrategian 2005-2015 tavoitteena asukaslukumäåi ä v. 2015 on l8 500, joista alle kouluikäisiä lapsia 9,4o/o : I 73 9, joista päivähoitoa tarvits evia 43,5Yo : 7 56 lasta. Päivähoitopaikkoj en lisätarve vuosina 2007-2015 yhteensä 45 paikkaa. arve katetaan lisäåimällä kunnallista perhepäivèihoitoa, yksityisen päivzihoidon palvelurahan käyttöä, sekä ostamalla paikkoja seudullisella sopimuksilla yli kuntarajojen. Myös rajoitetusti ostopalveluna esim. eritvispäivähoidon osalta.
Lasten päiväkotihoito Perhepäivähoito ja ryhmäperhepäivähoito Kunnallisia päiväkoteja 8 kpl Ostopalvelupäivzikotej a Aurinko (vuorohoito) ja Peurunka Perhep äivåiho itajia 52 Laukaan Kunnallinen: M2 407.570 477 500 N l 930 070 Ostopalvelu: M 396 000 68 000 N 328 000 60.6 Htv M I 602 578 346 500 N I 256 078 54,8 Htv Koko päivähoitopaikkojen lisätarve vuosina 2007-2015 yhteensä 45 paikkaa. Koko päivähoitopaikkojen lisätarve vuosina 2007-2015 yhteensä 45 paikkaa. Kunnallisia päiväkoteja Ostopalvelupäiväkotej a Keskitetly vuorohoito PerhepäivähoitaJia 52 Kunnallisia päiväkotej a Ostopalvelupäiväkotej a Keskitetry vuorohoito Perhepäivähoitajía 57 Erityispäivähoito Integroituna päivähoidon kokonaisuuteen. M293 8r7 7340 N 286 477 Erityisavustaj ien mäåirä 8,2 5 Erityisavustajien mäåirä I 0,25 Esiopetus ukea tarvitsevat lapset (koululaiset) yhteistyössä koulutoimen kanssa, päiväkodeissa 6 esiopetusryhmää l0 Htv 16.83+3. l3) M 458 716 69s0 N451 766 Kuman omana toimintana päivåikodeissa6 rylwñä n. 85 lasta päiväkodeissa 6 ryhmää, ryhmåikoot kasvavat Vammaisten esiopetus I$,l39557 (netto) Ostopalveluna päiväkodeissa n. 40 lasta Ostopalveluna päivzikodeissa Esiopetus ostopalveluna M 38 660 (netto) ll,2htv
Lasten kotihoidontuki Yksityisen päivähoidon tuki ja palveluraha Kotona kotihoidontuella hoidettavia lapsia 515 (31.12.2006) Yksþisiä päiväkoteja 3: Aarrelaiva, Merikarhu ja Rauhala Yksityinen perhepäivåihoito Yhr. I l6 lasta(31.12.2006 M 1 350 000 (netto) M 418 710 (netto) Koko päivähoitopaikkojen lisätarve vuosina 2007-2015 yhteensä 45 paikkaa. Yksityisiä päivåikoteja 3, niissä palveluraha käytössä Yksityisiä päiväkoteja 4, niissä palveluraha käytössä Muu päivähoito Seudullinen sopimus päivåihoitopaikkojen ostosta ja myynnistä yli kuntarajojen sekä ostopalveluna mm. erþispäivíitroitoa Muu päivähoito (yhteistoiminta-alue) Yhteinen päivlihoidon seudullinen sopimus koskee 8 kuntaa Jyväsþlåin seudulla. Sovittu yksi yhteinen hinta sijoituksissa. M l2l 500 80 000 N 41 500 Koko päivähoitopaikkojen lisätarve vuosina 2007-2015 yhteensä 45 paikkaa. Päivåihoidon seutupalvelut, sopimukset yli kuntaraj oj en n. 25 lasta. Päivähoidon seutupalvelut n. 40 lasta ostoina. Mahdollisuutena yksi yhteinen seudullinen päivähoito. Päivähoidon hallinto + erittelemätön päiväkoti Sisältää toimistosihteerin, va ahenkilöiden (2) ja kasvatustoiminnan johtajan palkat ym. hallintoon liitlyvät kulut, sekä muualle kohdistamattomat elåikemenoþerusteiset eläkekulut M28t 678 s0 800 N 230 878 4.6 Htv ilanne ennallaan ilanne ennallaa tai seudullisesti yhteinen päivähoidon hallinto.
oimielir/ osasto: Sosiaali- ja terveyslautakunta/sosiaali-.ia terveysosasto/ Sosiaalipalveluien ty OIMINNO OIMINNON JARJESAMISAPA KYSYNNAN EHIiVÄKOKO- ÄLLÄHEKELLÄ KEHIYS NAISUUKSINA RESURSSI A2007 Määrärahat Menot (M) ulot () Netto (N) - henkilötyövuosina lhtv) SOSIAALIPALVE- LUJEN KOKONAI- SI.IUS Sosiaalitoimen hallinto Yleinen sosiaalþö ja ostopalveluina M7.929.4t3 t.027.733 N 6.901.680 34.5 Htv M 30.478 0,7 Htv Perusturva- j a lapsiperhetyön sosiaalityö, etuus- ja toimistosihteerin ja palveluohjaajan työ kunnan omana toimintana M 39s.460 5.000 N 390.460 ll htv Palveluta ve lisäåintyy väestömäåirän kasvaessa OIMINNAN JÃRJESÃMISAPA ULEVAISUUDESSA Valtuustokauden lopussa Vuonna 2015 ia ostopalveluina ja ostopalveluina Emallaan tai kuntien välisenä vhteistvönä Palvelutarve tai lisäåintyy osittain seutuvhteistvönä väestömä ir n kasvaessa Perusturvatyö M N 95.27r 95.271 Palveluntarve lisäåintyy väestömäåiråin kasvaessa Perusturvatyön sosiaalþö ja palveluohjaus kunnan omana toimintana Velkaneuvonta, kriisi- ja sosiaalipäivystys, sosiaaliasiamiestoiminta ostopalveluna Sosiaalipäivystyksen järjest?iminen tullut pakolliseksi 2007, ostopalveluna ja seutuyhteistyönä Kunnan omarra toimintana, ostopalveluna j a seutuyhteistyönä
Lapsiperhetyö Lapsiperheiden sosiaalityö, lastenvalvojan palvelut, perhetyö, tukiasuminen ja lastensuojelun muu avohuolto kuman omana toimintana. Perheneuvolatoiminta, adoptioneuvonta, tukihenkilötyö ja vaikeissa kriisitilanteissa ensi- ja turvakotitoiminta ostopalveluna Lastensuojelun avohuolto: M 454. 5s5 24.000 N 430.555 6,3 htv Lasten psykososiaalinen palvelujen tarve kasvaa väestömä ir in kasvaessaja lasten oireiden lisäåintyessä. ia ostopalveluna, ostopalveluna ja seutuyhteistyönä Lastensuojelun sijaishuolto Kehþsvammaisten palveluohjaus Perhe- ja laitoshoito ostopalveluna M 536 060 26 000 N 510 060 M 98 500 I Htv Sijoitusten tarve kasvaa lapsiperheiden lisäåintyessä. Palvelujen piiriin tulee vuoteen 2015 mennessä 12-13 kehþsvammaista henkilöä lisää: syynä muuttoliike ja vuosittain syntyy keskimäärin yksi kehþsvammainen lapsi Ostopalveluna Kunnan om ma toimintana Ostopalveluna ja seutuyhteistyöna S eudullisen kuntayhteistyön mahdollisuudet käytös sä Ja diagnosoirurin muutokset lisäävät asiakkaita.
Kehitysvammaisten asumispalvelut Vammaisten työllistämisnalvelut Vaikeavammaisten taloudelliset tukitoimet ja vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen Päihdehuolto (asumispalvelupaikkoja l6) Ostopalveluna yksityisiltä toimijoilra ja muilta kunnilta tai kuntayhtymiltä (asumispalvelupaikkoja 3 0) Perhehoito toimeksiantosopimuksilla Laitoshoito ostopalveluna (73 %) ja ostopalveluna(27 %) Vaikeavammaisten sosiaalityö kwman omana toimintana. Kuljetuspalvelut ( 364 asiakasta) ja tulkkipalvelut (9 asiakasta) ostopalveluna, henkilökohtainen avustajatoiminta (21 asiakasta) taloudellisena tukena ja sen lomitus ostopalveluna, palveluasuminen ostopalveluna ( yht. 33 asiakasta, osalle palveluasuminen omaan kotiin), asunnonmuutostyöt ( 28 asiakkaalle v. 2006) Päihdehuollon avohuollon sosiaalityti kunnan omana palveluna Päihdehuollon katkaisu- vieroitus- ja laitoskuntoutus ostopalvelura Päihdehoitaja ja oman terveyskeskuksen katkaisuhoito terveydenhuollon palvelukuvauksessa M 1.882.513 121.353 N 1.761.160 9,5 Htv M s97.480 67.150 N 530.330 6 Htv M 1.400.550 N 1.400.550 M 189 265 7500 N 181 765 Uusia asiakkaita tulee muuttoliikkeen mukana ja aikuistuvat nuoret fulevat asumispalve- Iun piiriin nopeammin kuin vanhemmat ikäluokat Palvelujen þsyntä kasvaa väestönkasvun myötä. Uusia asiakasryhmiä lakien velvoittamana Lainsäädåintömuutokset odotettavissa Päihdehaitat myötäilevät väestökasvua ja muita yhteiskunnallisia, mm. alkoholipo- Iiittisia, muutoksia Kuman omana toimintana ja ostopalveluna ia ostopalveluna, ostopalveluina j a seutuyhteistyössä, ostopalveluna j a seutuyhteistyönä ja ostopalveluna yksityisiltä toimijoilta ja muilta kunnilta Ostopalveluna Seudullinen yhteistyo hyödynnetä in Kunnan om ma toimintana, ostopalveluna ja seutuyhteistyössä, ostopalveluna j a seutuyhteistyönä
oimeentulotuki Elatusturva oimeentulotuen sosiaali- ja toimistotyö kunnan omana palveluna Elatusturvan maksatus ja käsittely ostopalveluna M 1.s36 350 526210 N 1.010 149 M469 020 213 000 N 256 020 oimeentulotuen saajien mä irät sidoksissa työllisyyden kehitykseen, työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin ja työvoiman aktivointiin sekä muun sosiaaliturvan muutoksiin Väestömääråin lisäys ja avio- ja avoerojen mäåi än kasvu kasvattaa elatusturvamenota Ostopalveluna seutuyhteistyönä Valtio (Kela) hoitaa ja rahoittaa
oimielin/ osasto: Sosþ4!:jg telygyq4{4kunta / sosiaali- ja terveysosasto/terveyspalveluien tulosvksikkö OIMINNO OIMINNON JÀRJESÄMISAPA RESURSSI KYSYNNAN OIMINNAN JARJESÃMISAPA ULEVAISUUDESSA EHÄVÄKOKO- rillä HEKELLÄ (v.2oo7 A:ssa) 42007 KEHIYS Valtuustokauden lopussa Vuonna 2015 NAISUUKSINA Määrärahat Menot ulot Netto ERVEYSPAL- VELVELUJEN KO- KONAISLruS Ostopalveluina - K-S keskussairaala - Yksityisetpalveluntuottajat Kunnan omana toimintona henkilötyövuosia lhtv) M 19.833.066 1.628.730 N 18.204.336 133-2htv M N 668.633 6.000 662.663 l2,l htv Kysyntä kasvaa - väestön kasvuja ikäåintvminen Aitiys-, perhesuunnittelu-ja lastenneuvola-palvelut Koulu- ja opiskelijatervevdenhuolto Lapsiperheiden mäåirä kasvaa. Kasvuun ja kehþkseen liittyvä tuen tarve lisäänw Va hemmuuden tukeminenja syrjäylymisen estäminen lisää kvsvntää Ostopalveluina - K-S keskussairaala - Yksityisetpalveluntuottaiat tai seututerveyskeskustoimintona. Ostopalveluina K-S keskussairaala - Yksitvisetoalvelunhrottaiat Seututerveyskeskuksen toimintona.
yöterveyshuolto Kunnan omana toimintona M N Vastaanotto-palvelut Kunnan omana toimintona päivystys- ja aj anvarausvastaanotto,väestövastuuläuikåiri ja -hoitaj atoiminta, rasitustutkimukset, gynekologiset ultraäänitutkimukset Ostopalveluna lääkäri-palvelut päivystykseen /2 pv/ld< + suuret juhlapyhät. Ostopalveluna mahalaukun ja paksusuolen tähystystutkimukset, ortopedin konsultaatiot 4s3.935 474.600-20.66s 7,1 htv M2.869.478 399.100 N 2.470.378 33 htv Yritysten määrä lisäänw Maatalousyrittäjien työterveyshuoltopalvelujen þsynta kasvaa. Suurella osalla myös sairaanhoitosooimukset Palvelujen þsyntä kasvaa Erikoissairaanhoito siirtää tehtäviä terveyskeskukselle mm. päiväkirurgia.rnova Kunnan omana toimintona Kuman omana toimintana Ostopalveluna tåihystystutkimukset, lääkåiripalveluj a ostetaan päivystykseen, mahdollisesti hoitaj atyövoimaa joudutaan myös ostamaan. urvallisuus/valvonta./ avustavaa työvoimaa ostetaan vastaanotolle ilta- ja viikonloppuvuoroihin Seututerveyskeskuksen to imintona. Alueellisen työterveyshuollon j ärj eståimèinâ palveluna Väestövastuutoiminta edelleen seututerveyskeskuksen toimintona Jne. Päihdepalvelut Hoidon tarpeen arviointi ja suunnittelu Suun terveydenhuolto Kunnan omana toimintona Seudullinen yhteistyö erityisesti huumeriippuvaisten hoidossa - Alkoholiriippuvaisten kuatoutuspalvelut hankitaan useista eri laitoksista a tuntatautilain mukainen terveysneuvonta ruiskuhuumeiden käyttäj ille omassa terveyskeskuksessa Kunnan omana toimintona. Seudullinen yhteistyö viikonloppupäivystyksissä. Laitoshoidon määrärahat sosiaalitoi- InESSA M 1.238.779 349.290 N 889.489 Palvelujen þsyntä kas- YAA Palveluiden þsyntä kasvaa Palvelujen þsyntä kasvaa. Kunnan omana toimintona Seudullinen yhteistyo a hmtatautilain mukainen terveysneuvonta ruiskuhuumeiden käyttäjille omassa terveyskeskuksessa Seudullinen vhteistvö. Seututerveyskeskuksen toimintona artuntatautilain mukainen terveysneuvonta ruiskuhuumeiden käyttäjille omassa terveyskeskuksessa Seututerveyskeskuksen toimintona. Seudullista yhteistoimintaa erikoistason hammashoidossa. 20.9ht:,l
Psykiatrinen avohoito Vastaanottopalvelut: kriisien hoitaminen, psyykkisten sairauksien hoito, työlqyvyn tutkimus ja konsultaatiot Ostopalveluna sai aanhoitopiiriltä M N 1.t84.732 79.220 1.105.512 9,5 htv Kysyntä kasvaa Erikoissairaanhoito siirtää potilaita jatkohoitoon Ostopalveluna sairaanhoitopiiriltä Seututerveyskeskuksen toimintona Ostopalveluna sairaanhoitopiiriltä Kuntoutus: Asumiskuntoutus, kotikuntoutus, päivätoiminta, ryhmätoiminta Kuntouttavan hoidon tarve kasvaa Seututerveyskeskuksen toimintona Kuntouttava työtoiminta Ostopalveluna Kysyntä kasvaa Ostopalveluna Ostopalveluna / seututerveyskeskuksen toimintona. Palveluasuminen Sairaalapalvelut - erveyskeskuksen vuodeosastohoito Ostopalveluna Kunnan omana toimintona M 1.878.399 289.600 N 1.588.799 35,2htv Palveluasumisen tarve kasvaa Kysyntä kasvaa Hoitomenetelmien Kehittyminen ja aktiivinen hoito lisäävät sairaalapaikkojen tarvetta þritäåin tarjoamaan jatkohoitopaikka erikoissai aanhoidosta siirlwille Palveluasuminen ostopalveluna yksityisiltä palvelujen tuottaiilta Kun an omana toimintana Ostopalveluna yksityisiltä palvelujen tuottajilta Seututerveyskeskuksen toimintona.
ukipalvelut: Erþispalvelut Puheterapeutti Psykologit Kunnan omana toimintona arvittaessa ostopalveluna Erityispalvelut: M 152.206 N 152.206 Kysyntä kasvaa Kunnan omana toimintona Ostopalveluna puheterapeutin ja psykologin konsultaatioita/terapiaa Seututerveyskeskuksen toimintona Ostopalveluna konsultaatioitalterapiaa 3 htv Kuvantamispalvelut Kunnan omana toimintoj a Ostopalveluna röntgenläåikärikonsultaatiot I x viikossa Vzpäivää Kuvantamispalvelut: M rs7.606 17.520 N 140.086 2,6htv Kysyntä kasvaa Kunnan omana toimintoia Ostopalveluna Seututerveyskeskuksen toimintona Konsultaatiot K-S keskussairaalasta sähköisesti reaaliaiassa Fysioterapia erveyspalvelujen johtaminen ja hallinto Keskitetry sijaisten palkkaus Kunnan omana toimintona Fysioterapia: M 326.202 I1.500 N 314.702 5,2htv Kunnan omana toimintona M 318.366 N 318.366 3,7 htv Kysyntä kasvaa Erikoissairaanhoito siirtää tehtäviä terveyskeskukselle mm. päivåikimrgla Palveluiden kasvu edellyttää nopeaa reagointia muuttuviin tilanteisiin Kunnan omana toimintona Ostopalveluna Kunnan omana toimintona Seututerveyskeskuksen toimintona Ostopalveluna Keskitetty seututerveyskeskuksen hallinto. Kuntayhteistyö lisä?intyy palvelujen suunnittelussa ja toteutuk- SESSA
Erikoissairaanhoito Ostetaan påiäsääntöisesti K-S sairaanhoi- M 10.582.230 1.900 N 10.580.330 a ve kasvaa. Väestön määni lisäåintyy ja ikä intyy utkimusten ja hoitomahdollisuuksien lisäåintyminen ja kehittyminen Ostopalveluna Keski-suomen sairaanhoitopiiriltä Ostopalveluna Keski-Suomen sairaan oitopiidltä
oimielin/ osasto: Sosiaali- OIMINNO EHÄVÄKOKO- NAISUUKSINA rormrnnon ÄrunffiÞ,1 ÄLLÄ HEKELLÄ (v.2oo7 ra:ssa) RESURSSI a2007 Määrärahat Menot(M) ulot () Netto (N) henkilötyö- ulosyksikkö: Vanhusten KYSYNNÄN KEHIYS 'IMINNANJÁRJESÄ'Iffi SA Valtuustokauden lopussa VANHUSEN PALVELUJENKO- KONAISUUS Kunnan toimintana þìstopalveluna yksityisiltä palvelujen tuonajilta Kotona asumisen mahdollisuuksia tuetaan palveluja kehittämällä ja lisää_ mällä. M 8.610.941 1.641.270 N 6.969.671 I12,5 Hrv 75-vuotiaiden ja sitä vanhempien määrä kasvaa n.20 %o vuoteen 20 I 5 menness i ja ostopalveluna yksityisiltä palveluj en tuottajilta Kotona asumista tuetaan edelleen palveluja kehittämällä Suunnitelmallinen vapaaehtoistyö käytössä Kunnan toimintana ja ostopalveluna yksityisilta palvelujen tuoüajilta Seudullisesti yhteistyössä erityispalvelut Kotona asumista tuetaan edelleen palveluja kehittämällä Ennaltaehkäisevät kotikäynnit luonteva osa vanhusten palve- Päiväsairaanhoito, tukee kotona asumista ja omaishoitoa M 402.810 83.800 N 319.0t0 6,9 Htv 75 vuotiaiden ja sitä vanhempien määrä kasvaa n.20 %ovuoteen 2015 mennessä
Kotihoito (yhdistetyt kotipalvelu ja kotisairaanhoito, ja kotihoitoa tukevat tukipalvelut) Palveluasuminen Ostopalveluna yksityisiltä palvelujen tuottajilta: kotisairaanhoidon viikonloppuhoito, yöhoito, tukipalvelut, ja sotainvalidien kotihoito (kotihoidon ostopalvelu n. 12 %) Ostopalveluna yksityisiha asumispalvelujen tuottajilta Päiväkeskus M N M2.606.219 752.200 N 1.854.079 53,2Htv I[/d2.42s.684 236.470 N 2.189.214 0,4 Htv 2Hf'/ tlt.248 33.400 77.848 75-vuotiaiden ja sitä vanhempien määrä kasvaa n.20 %o vuoteen 2015 mennessa Myös alle 65- vuotiaiden monisai aiden mäåirä kasvaa avoitteena on, että90 %o yli75- vuotiaista asuu omassa kodissa 75-vuotiaiden ja sitä vanhempien mää ä kasvaa n.20 o/ovuoteen 2015 mennessä Myös alle 65- vuotiaiden monisairaiden mäåirä kasvaa 75 vuotiaiden ja sitä vanhempien mäzirä kasvaa n.20 %óvuoteen 2015 mennessa Kunnan om ìna toimintana, asiakaskriteerit käytössä Ostopalveluna yksityisiltä palvelujen tuottajilta: ksh:n viikonloppuhoito, yöhoito, tukipalvelut, ja sotainvalidien kotihoito. Aloitetaa r ostopalveluna koneellinen lääkkeideni a- ko Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset käytössä Ostopalveluna yksityisilta palvelujen tuottaj ilta, asiakaskriteerit käytössä Ostopalveluna yksityisiltä palvelujen tuottajilta, palveluseteli ja seniorineuvola käytössä Seudullinen yhteistyö hyödynnetä in. Ostopalveluna yksityisiltä palveluj en tuottaj ilta Kunnalliset ryhmäkodit ja mahdollisesti kunnallinen palvelutalo Seudullinen yhteistyo hyödynnetään. Päivtikeskustoiminta laaj entunut maaseutullylille