LAPSEN LUOVUTTAMINEN ADOPTIOON BIOLOGISEN VANHEMMAN KOKEMUS JA TARPEET TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA Taina Majuri TtM, hoitotyön lehtori, terveydenhoitaja, lastensairaanhoitaja
KOTIMAINEN ADOPTIO 30 50 adoptiota vuosittain Adoptio on juridinen prosessi, jossa lapsi saa uudet vanhemmat Biologiset vanhemmat luopuvat adoptiossa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan vanhempana Adoptiolaki 2012 mahdollistaa avoimen adoption, joka tarkoittaa sitä, että adoptoidun lapsen, biologisen vanhemman ja adoptioperheen välillä säilyy jonkinlainen yhteys Yhteys voi olla kuvien ja kirjeiden lähettämistä tai tapaamisia Avoimuuden asteesta sovitaan adoptioprosessin aikana
KOTIMAINEN ADOPTIO Adoptioneuvontaa annetaan sekä biologisille vanhemmille että adoptiovanhemmille Adoptioneuvonnan antajana on joko oman kunnan sosiaalitoimi tai Pelastakaa Lapset ry:n adoptiotoimisto Biologisen vanhemman adoptioneuvonnan kestoa ei ole määritetty: voi alkaa hyvissä ajoin raskausaikana tai vasta lapsen synnyttyä Biologinen vanhempi hyötyy neuvonnasta sitä enemmän, mitä pidempi ja intensiivisempi se on
TIETOJA TUTKIMUKSESTA Pro gradu-tutkimus Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikössä, hyväksytty 3/2015 Artikkelikäsikirjoitus hyväksytty julkaistavaksi Hoitotiede -lehteen (tutkimuskysymys 1) Artikkelikäsikirjoitus arvioitavana Tutkiva Hoitotyö -lehdessä (tutkimuskysymys 2) Laadullinen tutkimus Avoimet haastattelut Aineistolähtöinen sisällönanalyysi
AINEISTON KUVAILUA Aineiston keruu maaliskuu 2013 lokakuu 2013 Osallistujia ilmoittautui 15, joista 3 vetäytyi ennen haastattelua: osallistujien rekrytointi Pela, perhelehtien verkkokeskustelut, Facebook tutkimusaineisto 12 haastattelua, kymmenen naista, kaksi miestä Osallistujien ikä haastatteluhetkellä 18 70 vuotta Osallistujien ikä adoption tapahtuessa 15 36 vuotta Adoptiosta kulunut aika haastatteluhetkellä 3kk 48 vuotta Kymmenen adoptiota tapahtunut lapsen ollessa vastasyntynyt, kaksi lapsen ollessa leikki-ikäinen (sijoituksen muuttuminen adoptioksi)
MILLAISENA BIOLOGISET VANHEMMAT KOKEVAT LAPSEN LUOVUTTAMISEN ADOPTOITAVAKSI? Osattomuus oman elämän merkittävään tapahtumaan Lapsen etäännyttäminen itsestä Elämän kapeutuminen Vanhemmuuden syrjästäkatsoja Adoption jättämät arvet Sopeutuminen adoptiopäätökseen Lapsen hyvän tavoitteleminen Adoptiopäätöksen työstäminen
Otin sen linjan, että kyllä mää sydänäänet kuulin, mutta ultrissa enkä missään valitsin sen, etten katsele enkä halua kuvia. Sit välillä havahtu (vauvan olemassaoloon), kun tunsi jotain liikettä. Oon koittanu aika paljon olla miettimättä sitä asiaa. Se tavallaan pyssyy se asia semmosena, että minä en sitä, mun ei oo lupa unohtaa. Mää en lähteny aborttii aktiivisesti hakemaan Ja kyllä näin myöhemmin niin mä oon tosi onnellinen, että mä tein sen, koska joku sai lapsen. Mää koin semmosen ison hylkäyksen tään perheeni kohdalta jo heti siinä, kun kaikki tuli julki. Nyt minä oon huomannu, että semmoset tilaisuudet, jotka on ennen ollu hirveen satuttavia, niin pystyn olemaan niissä. Oli ihan hirveetä jättää (vauva sairaalaan) ja lähtee yksin. Mulla on vielä raskausarvet et siitä tulee aina välillä mieleen, Mulle tuli aika pahat arvet sillon. Mun näkökulmasta se mimmoseen perheeseen meni niin että se oli niinkun hyvänoloinen se perhe. Se syyllisyys se kattaa sen äitiyden, mutta se kattaa niin paljon muutakin. että se kattaa koko ihmisyyden. Jos on seurustelusuhteita tullu niin jos ne on näyttäny vakavammilta niin sillon on sanonu asiasta, koska sit joskus kun se tulee koputteleen ovelle niin on hyvä tietää. Pakko se suru on käyvä läpi. Ei siinä oo muuta tietä. Se suru pitää elää läpi. Ja jokkaisen ihmisen kohalla, jonka kanssa enemmän oon tekemisissä, niin minä sen (adoption) jouvun myöntämään ja joka kerta kun minä sen ääneen sanon, niin aina se kirpasee.
MILLAISIA KOKEMUKSIA BIOLOGISELLA VANHEMMALLA ON AMMATTILAISTEN TOIMINNASTA ADOPTIOPROSESSIN AIKANA JA SEN JÄLKEEN? Asiakaslähtöinen kohtaaminen Ammatillinen rinnalla kulkeminen Adoption huomioiminen asiakassuhteessa Epäröivä kohtaaminen Ammatillinen epävarmuus Biologisen vanhemmuuden puutteellinen ymmärtäminen Kuormittava kohtaaminen Epäasiallinen kommunikaatio Aliarvioiva suhtautuminen
Neuvolassa hoidettiin se vauva-asia ja siihen kuuluvat, sokerit ja paineet ja semmosen psyykkisen hyvinvoinnin huomiointi oli nolla. Oon jälkeenpäin miettiny, että siitä (adoptiosta) ei neuvolassa koskaan puhuttu mitään. Kätilöopiskelija oli ainut, joka on jotenkin kestänyt kohdata sen mun pahan olon. Että se hoidetaan hyvin asiallisesti ja näin, mutta kukaan ei kysyny koskaan, että kuinka sää voit. Tärkee olis että tarvis niitten työntekijöiden olla työntekijöitä siinä kohtaa eikä ottaa sitä omaa kielteistä mielipidettä.
BIOLOGINEN VANHEMPI ASIAKKAANA Neuvolan terveydenhoitaja tai synnytyssairaalan kätilö on usein ensimmäinen ammattihenkilö, jonka kanssa adoptiovaihtoehto tulee puheeksi Hoitohenkilökunnan rooli biologisen vanhemman adoptiotapahtumaan liittyvän kokemuksen rakentumisessa on merkittävä Näissä kohtaamisissa saatu tieto ja kohtelu saattavat olla koko adoptioprosessia leimaavia tekijöitä erityisesti biologiselle äidille Vastuullisesti toimiva ammattilainen mahdollistaa biologiselle vanhemmalle tuomitsemattoman, kannustavan hoidon ja huolenpidon
BIOLOGINEN VANHEMPI ASIAKKAANA Adoptioprosessin aikana ja vuoden sisällä adoption jälkeen tukea vaille jääneet biologiset äidit kuvaavat adoption olevan elämässään eniten stressiä aiheuttanut tapahtuma Adoptio aiheuttaa traumatisoitumista -> vanhemman kyky aktiivisesti hakea tukea itselleen heikkenee Kokemus ohitetuksi tulemisesta tai epäasiallinen kohtelu saattavat estää myöhemmän tuen hakemisen ja siten vaikeuttaa adoptiosta selviytymistä Ne, jotka ovat saaneet tukea, voivat emotionaalisesti paremmin, kuin tukea vaille jääneet
BIOLOGINEN VANHEMPI ASIAKKAANA Ammatillinen toiminta edellyttää tietoisuutta adoptioprosessista kaikkien adoption osapuolten näkökulmasta = adoptioosaaminen (adoption smart) Ammattilaisen epävarmuus voi aiheuttaa häpeän tunteita ja vaikenemista -> adoption traumatisoiva vaikutus Ammattilaisen asenteet ja tilanteen tunnistaminen voivat olla ratkaisevia tekijöitä biologisen vanhemman myöhemmälle selviytymiselle
POHDINTAA Biologisen vanhemman kokemus on monitasoinen ja usein ristiriitainen Adoption seurauksena biologinen vanhempi kokee osattomuutta useilla elämän alueilla Aiemmissa tutkimuksissa osattomuuden kokemus on liitetty surun ja menetyksen käsittelemättä jäämiseen ja siihen, että adoptio häivytetään omasta elämästä leimatuksi tulemisen pelossa Asenneilmaston muuttuminen suvaitsevammaksi erilaisia perhemuotoja kohtaan ei toistaiseksi näytä ulottuvan koskemaan niitä vanhempia, jotka ovat luovuttaneet lapsensa adoptoitavaksi Miten biologista vanhempaa voitaisiin auttaa adoptioprosessin aikana ja myöhemmin niin, että vältyttäisiin leimautumiselta ja traumatisoitumiselta?
KEHITTÄMISEHDOTUKSIA Moniammatillisen yhteistyön lisääminen: neuvola/synnytyssairaalat/adoptioneuvonnan antajat/lastensuojelu Adoptiosuunnitelma: toiveiden, tarpeiden dokumentointi, tiedonsiirto esimerkiksi neuvolan, synnytyssairaalan ja lastensuojelun kesken, biologinen vanhempi nähdään itse aktiivisena toimijana prosessissa Adoptio-osaamisen lisääminen: koulutusta, tutkimusta Opas ammattilaisille? Opas läheisille?
LOPUKSI Useiden tätä tutkimusta varten haastateltujen motiivi kertoa kokemuksistaan oli se, että biologisten vanhempien asemasta puhuttaisiin enemmän ja että he saisivat ymmärrystä ja hyväksyntää sekä tukea ja apua sitä tarvitessaan Monet käyttivät ilmaisua on aika tulla ulos kaapista KIITOS SINULLE, ETTÄ HALUAT OLLA OMALTA OSALTASI RAOTTAMASSA KAAPIN OVEA! Tiedot lähdemateriaalista saa pyydettäessä tutkimuksen tekijältä