I Kansalaisareena - Vapaaehtoistyötä Varten 3. II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle 2015 4

Hallitus 18.9.2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 SISÄLLYS Sivu I Kansalaisareena - Vapaaehtoistyötä Varten 3 II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle 2015 4 1. Kansalaisareena ajaa vapaaehtois- ja vertaistoiminnan etua 4 Vaikuttamistoiminta, edunvalvonta ja lainsäädäntötyö 4 Yhteistyö Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän kanssa ja verkostovaikuttaminen 4 Keinoja, toimenpiteitä, tuotoksia 5 2. Kansalaisareena viestittää ja tekee vapaaehtoistoimintaa tunnetuksi 6 Viestintä, kampanjat, tapahtumat 6 Viestintä ammattilaisille ja aktiiveille valtakunnallisissa, alueellisissa ja paikallisissa verkostoissa 7 3. Kansalaisareena innovoi, mahdollistaa ja juurruttaa vapaaehtois- ja vertaistoiminnan uusia käytäntöjä 8 Avita kaveria ryhdy vertaisohjaajaksi -hanke 8 Vapaaehtoiskortti 9 Muut hankkeet 10 4. Kansalaisareena edistää yksityisen, kolmannen ja julkisen sektorin yhteistyötä 11 Verkostojen tukeminen ja VALIKKO-toiminta 11 Oppilaitos- ja tutkimusyhteistyö 11 1

Työyhteisöjen vapaaehtoistoiminta, välittäjäorganisaatiomallit, kaksisuuntainen yritysyhteistyö, varainhankinnan uudet mallit 12 III Resurssit Verkostot ja jäsenistö 13 Kansalaisareenan omat vapaaehtoiset 13 Hallitus 14 Henkilöstö 14 Talous 15 2

I Kansalaisareena - Vapaaehtoistyötä Varten Vapaaehtoinen ja omaehtoinen toiminta on elimellinen osa kansalaisyhteiskuntaa sekä yhteiskunnallisen luottamuksen ja sosiaalisen pääoman kasvattamista. Vapaaehtois- ja vertaistoiminta edistää tekijöidensä henkilökohtaista ja sosiaalista kehitystä, itseluottamusta, itsearvostusta ja minäkuvaa. Vapaaehtoistoiminta on kansalaisoikeus, yksi eurooppalaisen ja globaalin solidaarisen kehityksen peruspilareita. Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuoden 2011 toimenpidesuosituksissa (P.A.V.E= Policy Agenda for Volunteering in Europe) painotetaan, että laadukas vapaaehtoistoiminta vaatii vahvaa ja avointa monenvälistä yhteiskunnallista kumppanuutta. Jotta vapaaehtoistyölle asetetut odotukset ja tavoitteet saavutetaan, tarvitaan kokonaisvaltaista kansallisen tason kehittämistyötä. Ja jotta vapaaehtoisten oikeudet ja vastuut voidaan määritellä ja toimintaa mahdollistava lainsäädäntö laatia, tarvitaan yhdenmukaisia tukimekanismeja ja sektorirajat ylittäen toimivia organisaatiorakenteita. Sektorirajat ylittävä vapaaehtoistoiminnan vaikuttamis- ja kehittämistyö on Kansalaisareenan ydinaluetta. Keväällä 2014 tehdyn sidosryhmäselvityksen mukaan Kansalaisareenalta odotetaan julkiseen keskusteluun ja lainsäädäntöön vaikuttamista sekä valtakunnallisella että ruohonjuuritasolla. Kansalaisareenan halutaan olevan lainsäädäntöön vaikuttaja, tiedonvälittäjä, viestinviejä, mahdollistaja; uusien hyvien käytäntöjen ja yhteistyömallien kehittäjä; kohtaamispaikkojen tukija; hajallaan olevan vapaaehtoistoiminnan tutkimuksen kokoaja; vapaaehtoistoiminnan edunvalvoja ja asiantuntija. Kysely lähetettiin koko Kansalaisareenan laajalle verkostolle (N=1600) ja vastauksia saatiin 128. Mitä Kansalaisareena on? Kansalaisareenan järjestöstrategian 2015-2018 mukaan Kansalaisareena on vapaaehtoistyön puolestapuhuja, innovaatioiden kehittäjä ja mahdollistaja, verkosto-osaaja ja sillanrakentaja, joka ajaa vapaaehtoisten etua ja luo uusia vapaaehtois- ja vertaistoiminnan malleja edistäen vapaaehtoista ja omaehtoista toimintaa, vertaisuutta ja yhteisöllisyyttä yhdessä sektorirajat ylittävän kumppanuusverkoston ja ruohonjuuritason kentän kanssa. Kansalaisareenan strategiset tavoitteet ovat: I Vaikuttaminen ja edunvalvonta II Vapaaehtoistoiminnan ja Kansalaisareenan tunnetuksi tekeminen III Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kehittäminen IV Yksityisen, kolmannen sektorin ja julkisen välinen yhteistyö 3

II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle 2015 1. Kansalaisareena ajaa vapaaehtois- ja vertaistoiminnan etua Kansalaisareenan strategisena tavoitteena on mahdollistaa mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. Vaikuttamistoiminta, edunvalvonta ja lainsäädäntötyö Vapaaehtoistoiminta on suomalaisen yhteiskunnan voimavara. Se mahdollistaa vapaaehtoisten ja vertaisten tuen ja avun toisille ihmisille, tarjoaa merkityksellisiä tehtäviä sekä lisää ihmisten välistä luottamusta ja välittämistä. Kansainvälisesti vapaaehtoistyö on Suomessa hyvällä tasolla ja meillä on potentiaalia vahvistaa sitä entisestään. Vapaaehtoistoiminta ja vapaaehtoistoiminnan vahvistama keskinäinen luottamus on yksi keskeinen suomalaisen yhteiskunnan vahvuustekijä. Vapaaehtoistoimintaa organisoivat tahot kohtaavat monia verotukseen, oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyviä haasteita. Myös vapaaehtoiset kohtaavat työssään epäkohtia. Sosiaali- ja terveyssektorilla vapaaehtoisten vastuulle voidaan yrittää antaa tehtäviä, jotka kuuluisivat hoitohenkilökunnalle. Vastuuta voi olla liikaa tai liian vähän. Usein myös vapaaehtoistyöhön on kohtuuttoman vaikeaa päästä, vapaaehtoisen osaamista ei osata valjastaa oikealla tavalla käyttöön tai tehtävät ovat muuta, kuin mitä vapaaehtoinen olisi halunnut tehdä jne. Kansalaisareenan tehtävänä on tämä vapaaehtoistoiminnan kentän, yksittäisten järjestöjen ja yksittäisten vapaaehtoisten asian ajaminen, epäkohtiin puuttuminen ja vaikuttaminen, jotta vapaaehtoiset ja vapaaehtoisen toiminnan kenttä voisivat mahdollisimman hyvin. Lainsäädännön tulee olla vapaaehtoistyötä mahdollistavaa. Lainsäädäntö ja viranomaiskäytännöt asettavat tällä hetkellä huomattavan paljon rajoja vapaaehtoistoiminnan toteuttamiselle ja kehittämiselle. Erityisesti ruohonjuuritason ja omaehtoisen vapaaehtoistoiminnan uudet muodot kärsivät puuttuvasta lainsäädännöstä ja vallitsevista viranomaiskäytännöistä; esimerkkinä vaikkapa verottajan kannanotto aikapankkeihin, joiden toiminta ei verottajan mukaan ole vapaaehtoistoimintaa. Aikapankit kuitenkin ovat jo 80-luvulla Amerikassa kehitetty ja 2000-luvulla laajasti Euroopassa levinnyt vapaaehtoistyön perusmuoto, joka kumpuaa suoraan ruohonjuuritason kansalaistoiminnasta. Yhteistyö Eduskunnan tukiryhmän kanssa ja verkostovaikuttaminen Kansalaisareena toimii vapaaehtoistyön lainsäädännön vaikuttamistehtävässä yhdessä vapaaehtois- ja vertaistoiminnan aktiivien, järjestökentän ja vuonna 2009 Kansalaisareenan aloitteesta Eduskuntaan perustetun vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän kanssa. Tukiryhmässä on edustajat kaikista puolueista. Toimintavuosi on vaalivuosi ja se vaikuttaa myös tukiryhmän toimintaan ja aiheuttaa tarpeen uudelleen järjestäytymiseen. Yhteistyölle Eduskunnan tukiryhmän ja verkostojen kanssa on asetettu seuraavanlaisia pitkän aikavälin tavoitteita, jotka ovat linjassa eurooppalaisten (P.A.V. E) linjausten kanssa: On 4

aktiivisesti edistettävä vapaaehtoistoiminnalle suotuisien toimintaympäristöjen rakentumista ja poistettava lainsäädännön vapaaehtoistoiminnalle asettamat esteet mahdollistettava sektorirajat (julkinen, yksityinen, järjestö) ylittävien vapaaehtoistoiminnan kumppanuuksien rakentuminen mahdollistettava riittävä kehittämistä tukeva tutkimus sekä kansainvälisesti vertailukelpoinen tilastointi turvattava rahoitus sektorirajat ylittävään kehittämiseen sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla ratkaistava vapaaehtoistoimintaan liittyvät verotukselliset kysymykset poistettava työttömien asemaan vapaaehtoistoimijoina liittyvät esteet mahdollistettava vapaaehtoistoiminnassa syntyvän oppimisen tunnustaminen mahdollistettava kansalaisten matalankynnyksen osallistuminen vapaaehtoistoimintaan kehittämällä koko maan kattavaa sähköistä vapaaehtoisten välityspalvelua sekä mahdollistamalla vapaaehtoisen lähtökohdista toimiva face to face -kohtaaminen (= vapaaehtoiskeskusten toimintamalli) luotava valtakunnallinen malli paikallisten/alueellisten vapaaehtoistoiminnan keskusten hyvien käytäntöjen vaihdolle ja levittämiselle. Keinoja, toimenpiteitä ja tuotoksia 1. Toimitaan Eduskunnan tukiryhmän sihteerinä ja huolehditaan siitä, että edellä mainittuja tavoitteita viedään tukiryhmän toiminnassa systemaattisesti eteenpäin tukiryhmän tekemien valintojen ja aikataulujen mukaan. Tukiryhmän kokousten valmistelussa ja toimeenpanossa hyödynnetään Kansalaisareenan kumppanuusverkoston laajaa asiantuntemusta ja vaikuttamistyötä tehdään yhdessä kumppanuusverkoston kanssa. 2. Vaikutetaan hallitusohjelmaan tavoitteiden ja vapaaehtoistyön lainsäädännön eteenpäin viemiseksi 3. Toimitaan aktiivisesti, jotta vapaaehtoistyölle löytyy vastuutaho valtionhallinnossa 4. Muodostetaan eduskuntaan uusi vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä vaalien jälkeen 5. Vaikutetaan lainsäädäntöön lausunnoin ja aloittein 6. Tehdään tunnetuksi ja levitetään toimenpideohjelman P:A:V:E = Policy Agenda for Volunteering in Europe konkreettisia tavoitteita ja käydään vuoropuhelua eri tahojen kanssa toimenpideohjelmassa esitettyjen suositusten eteenpäin viemiseksi. Tärkeimmät 5

suosituksista on huomioitu yllä mainituissa Kansalaisareenan, Eduskunnan tukiryhmän ja verkoston yhteisissä tavoitteissa 7. Osallistutaan julkiseen keskusteluun vapaaehtoistyön kehittämisestä 8. Kansalaisareena toimii sektorirajat ylittäen vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen asiantuntijana muiden tahojen organisoimissa kotimaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa (esim. European Volunteer Center CEV, International Association for Volunteer Effort National Volunteer Centres, Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANEn kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten vahvistamisen alatyöryhmä, Kirkkohallituksen vapaaehtoistyön kehittämisryhmä, Self-help Experts -verkosto, Kansalaisyhteiskunta - lehden toimitusneuvosto, CIMOn Kansalaisten Eurooppa -ohjelman ohjausryhmä). Tavoitteena on verkostotuntemus, vaikuttaminen ja asiantuntijuuden kasvu. Välitämme tietoa siitä, mitä muualla tapahtuu juuri nyt, jolloin ymmärrys vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan merkityksestä ja tarpeista lisääntyy näissä ryhmissä. Toisaalta Kansalaisareenan oma verkostotuntemus laajenee ja syvenee sekä käsitys oman organisaation roolista kokonaisuudessa pysyy tuoreena. Yhteisen asiantuntijuuden ja ymmärryksen kasvun ja vaikuttamistoiminnan kautta viedään eteenpäin asetettuja tavoitteita. 9. Pyritään tiivistämään yhteistyötä kuntapäättäjien ja virkamiesten kanssa sekä vaikuttamistyötä kunnallisella tasolla. 2. Kansalaisareena viestittää ja tekee vapaaehtoistoimintaa tunnetuksi Kansalaisareenan viestinnän perimmäisenä tarkoituksena on vapaaehtoistoiminnan näkyvyyden ja arvostuksen lisääminen mediassa ja järjestökentällä. Viestintää ohjaa vuonna 2014 tehty viestintästrategia yhdessä 2014 valmistuneen Kansalaisareenan järjestöstrategian kanssa. Viestintä, kampanjat, tapahtumat Media- ja kampanjaviestinnässä lyhyen tähtäimen tavoitteena on lisätä vapaaehtoistoiminnan näkyvyyttä valtakunnallisessa mediassa. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on, että vapaaehtoistoiminta tunnustetaan yhdeksi menestystekijäksi suomalaisessa yhteiskunnassa, ja että Kansalaisareena tunnetaan julkisuudessa ja asiantuntijoiden keskuudessa kansallisesti ja kansainvälisesti vapaaehtoistoiminnan arvostettuna edunvalvojana ja asiantuntijana. Viestintä on olennainen osa kaikkea Kansalaisareenan toimintaa. Vapaaehtoistoiminnan tunnetuksi tekeminen on kuitenkin oma osa-alueensa, jolla painottuu erityisesti media- ja markkinointiviestintä sekä kampanjat ja tulevaisuudessa kasvavassa määrin myös varainhankinta. Kansalaisareena tekee vapaaehtoistoimintaa tunnetuksi yhdessä kumppanuusverkoston, vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan aktiivien, vapaaehtoistoiminnan resurssikeskusten sekä Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän kanssa. 6

Viestintä on jatkuvaa viestimistä Kansalaisareenan järjestämistä tapahtumista, seminaareista ja kampanjoista eri kanavissa. Mediaviestintää tehdään perinteisissä tiedotusvälineissä sekä sosiaalisessa mediassa (Facebook-sivut, Sharewood, Blogit ja mahdollisuuksien mukaan muut some-kanavat). Uusien varainhankintamallien mukaisesti varainhankinnan on onnistuakseen oltava elimellinen osa yhteisön missiota ja viestintää. Verkkoviestinnän kehittäminen ja varainhankintakampanjan käynnistäminen on keskeistä vuoden 2015 aikana. Kansalaisareenan kotisivu-uudistus jatkuu ja Kansalaisareenan blogilla jatketaan yhteistyötä muun muassa Humanistisen ammattikorkeakoulun Vapaaehtoisjohtamisen linjan kanssa (ks. luku 4. Oppilaitosyhteistyö). Vuonna 2015 merkittävimmät vapaaehtoistoiminnan tunnettuutta kasvattavat kampanjat ja tapahtumat ovat Liikuta minua -kampanja toukokuussa; Vuoden vapaaehtoinen -kampanja syysjoulukuussa, Volunteer Vapaaehtoistoiminnan messut sekä Vapaaehtoisten päivä joulukuussa. Avita kaveria -hankkeeseen liittyy viestintä- ja varainhankintakampanja, jota käsitellään luvussa 3. Keinoja, toimenpiteitä ja tuotoksia Liikuta minua -kampanja Vuoden vapaaehtoinen -kampanja Volunteer Vapaaehtoistoiminnan messut Vapaaehtoisten päivän kampanja yhteistyössä SOSTEn, Metsähallituksen, Valon ja Allianssin kanssa Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän Päivä vapaaehtoisena -kampanja Mediaviestintä Verkkoviestintä (VerkkoAreena-verkkolehti, Sosiaalinen media) Kotisivu-uudistus Varainhankintakampanja Tavoitellut tulokset Liikuta minua -tapahtumia järjestetään yli 30 eri paikkakunnalla Vuoden vapaaehtoinen -kampanjan medianäkyvyys kattaa valtakunnallisen, paikallisen ja alueellisen median Vapaaehtoistoiminnan messujen näytteilleasettaja- ja kävijäkyselyn tavoite: 70 % vastaajista kertoo löytäneensä kiinnostavia tehtäviä ja 80 % näytteilleasettajista kertoo löytäneensä uusia sopivia vapaaehtoisia Vapaaehtoisten päivän tapahtumien onnistumista seurataan medianäkyvyyden ja kumppanuusverkostolle tehtävän kyselyn perusteella Päivä vapaaehtoisena -kampanjan medianäkyvyys kasvaa edellisestä kerrasta 2-3 VerkkoAreenaa ilmestyy Blogilla ilmestyy vuoden aikana 10-20 juttua Kotisivuja ja Kansalaisareenan Fb-sivuja kehitetään suuren yleisön ja varainhankinnan näkökulmasta Kotisivujen kävijämäärä lisääntyy 20 % Facebook-sivujen tykkääjien määrä kaksinkertaistuu 7

Varainhankintakampanja käynnistyy Viestintä vapaaehtoistoiminnan ammattilaisille ja aktiiveille Kansalaisareenan 2014 tekemän sidosryhmäkyselyn mukaan Kansalaisareenalta odotetaan tehokasta vapaaehtoistoiminnan ammattilaisille ja aktiiveille suunnattua viestintää. Kansalaisareenan odotetaan välittävän tietoa verkostoista, tapahtumista ja tutkimuksista sekä saattavan toimijoita yhteen. Sidosryhmäkyselyn vastaajat kuvasivat Kansalaisareenaa asiantuntevaksi ja aktiiviseksi. Tämän maineen vahvistaminen entisestään vaatii onnistunutta viestintää vapaaehtoistoiminnan asiantuntijoille ja aktiiveille sekä järjestökentälle. Tavoitteena on vahvistaa käsitystä, että Kansalaisareena on johtava vapaaehtoistoiminnan asiantuntijataho Suomessa. Keinoja, toimenpiteitä ja tuotoksia Uusille Valikko-sivuille on kerätty kattavasti asiantuntijatietoa vapaaehtoistoiminnasta Sähköpostilistoilla (valikko, verkosto) välitetään säännöllisesti asiantuntijoita, aktiiveja ja muita sidosryhmiä kiinnostavaa tietoa Suunnittelija jalkautuu kerran kuussa tapaamaan alueellisia Valikko-ryhmiä, verkostoja ja yhteistyökumppaneita Valikkojen Fb-sivut ovat toimiva viestinnän väline koordinaattoreille Sähköpostilistoille liittyy jatkuvasti uusia ihmisiä Kotisivut uudistuvat ja päivittyvät jatkuvasti ja palvelevat asiantuntevasti vapaaehtoistoiminnan kehittäjiä, tutkijoita, opiskelijoita ja muita sidosryhmiä VerkkoAreenassa käsitellään aiempaa enemmän vapaaehtoistoimintaa koskevaa tutkimusta Tavoitellut tulokset Valikkojen uudet internet-sivut ovat toimiva ja kompakti tietopankki koordinaattoreille Sähköpostilistoille (valikko, verkosto) liittyy jatkuvasti uusia vapaaehtoistoiminnan asiantuntijoita ja aktiiveja Kotisivuilla olevien tietopankkien kävijämäärät ja opinnäytetöissä ja selvityksissä olevat referenssit Kansalaisareenan kotisivuille lisääntyvät 3. Kansalaisareena innovoi, mahdollistaa ja juurruttaa vapaaehtois- ja vertaistoiminnan uusia käytäntöjä Kansalaisareenan strategisena tavoitteena on vapaaehtois- ja vertaistoiminnan saavutettavuuden, uusien toimintamallien ja hyvien käytäntöjen, arviointimenetelmien ja laadukkaan vapaaehtoistoiminnan kehittäminen, edistäminen ja juurruttaminen yhdessä sektorirajat ylittävän kumppanuusverkoston ja ruohonjuuritason kanssa. Avita kaveria - ryhdy vertaisohjaajaksi -hanke (2014-2016) Kansalaisareenalla on laaja kokemus vertaisohjaajien paikallisen koulutuksen ja valtakunnallisen kouluttajakoulutuksen toteuttamisesta ja kehittämisestä. Avita kaveria -hanke perustuu 8

Kansalaisareenan keväällä 2012 tekemään kyselyyn vertaistuen kehittämisen tarpeista. Kyselyn mukaan ylivoimaisesti eniten Kansalaisareenalta toivottiin yhteisiä vapaaehtoisille tarkoitettuja vertaisohjaajakoulutuksia eri puolille Suomea. Toiseksi eniten toivottiin paikallista yhteismarkkinointia vertaistoiminnasta ja omaehtoisesta toiminnasta suurelle yleisölle. Kolmanneksi eniten toivottiin paikallisia työnohjauksia vapaaehtoisille vertaistuen ohjaajille ja neljänneksi eniten alueellista yhteismarkkinointia. Hankkeen tavoitteena on kolmen vuoden aikana käynnistää yhteensä 21 alueella yhdessä paikallisten kumppanuusverkostojen kanssa vapaaehtoisten vertaisohjaajien koulutus, toiminnan ohjaus ja yhteinen paikallinen markkinointi. Hanke käynnistyy kouluttajakoulutuksella ja siihen liittyvällä vertaistoiminnan ohjaajien jatkokoulutuksella seitsemällä paikkakunnalla eri puolilla Suomea (Pohjois-Savo, Kaakkois-Suomi, Tampereen seutu, Uusimaa, Kokkola, Oulu ja Etelä-Savo). Kolmen vuoden aikana koulutetaan kaikkiaan noin 80 vertaisohjaajien kouluttajaa ja jatkokoulutuksena noin 30 vertaistoiminnan ohjaajaa. Jatkokoulutetuilla on työnohjauksellisia valmiuksia ohjata vapaaehtoisten vertaisohjaajien toimintaa. Jokaisessa koulutettavien vertaisohjaajien ryhmässä voi olla 8 18 vertaisohjaajaa ja kolmen vuoden aikana tuetaan 170-380 vertaisohjaajan toimintaa ja uusien ryhmien käynnistymistä eri puolilla Suomea. Ryhmät voivat parhaimmillaan tavoittaa 3000 4000 vertaistoimijaa. Hankkeeseen liittyy Avita kaveria ryhdy vertaisohjaajaksi -vapaaehtoisten rekrytointikampanja sekä Avita kaveria - vertaistuella on merkitystä -asenne- ja media/varainhankintakampanja. Viestintäkampanjoilla haetaan vapaaehtoisia vertaisohjaajia koulutukseen, tiedotetaan ryhmistä paikallisesti ja vaikutetaan suuren yleisön asenteisiin ja tuetaan näin paikallista yhteisöllisyyttä ja paikallisia toimijoita. Varainhankintakampanjaa varten käynnistetään keräys ja haetaan lisärahoitusta hankkeen toteutukseen. Hanke käynnistyi kouluttajakoulutuksilla ja verkostojen kokoamisella keväällä 2014 Kuopion ympäristössä ja Kaakkois-Suomessa. Syksyllä 2014 vuorossa ovat Tampere ja Uusimaa (Järvenpää koulutuspaikkakuntana). Vuonna 2015 vuorossa ovat Kokkola ja Mikkeli. Vuoden 2015 aikana on tavoitteena tavoittaa noin 1000-1500 vertaistoimijaa, kouluttaa 100 vapaaehtoista vertaisohjaajaa ja tavoittaa mediakampanjoilla 100 000-300 000 vertaistuesta ja sen tukemisesta kiinnostunutta. Hankkeelle on saatu rahoitusta Raha-automaattiyhdistyksestä. Hankkeelle haetaan korotusta ohjeelliseen suunnitelmaan, jotta projektinvetäjän ja kouluttajien avuksi voidaan rekrytoida projektiassistentti ja kouluttajien ja vertaisohjaajien lisäksi kouluttaa 30 vertaistoiminnan ohjaajaa, joilla on työnohjauksellisia valmiuksia. Vapaaehtoiskortti Vapaaehtoiskorttiin on haettu RAY:lta projektirahoitusta vuosille 2015-2018. Jos projekti toteutuu, siihen palkataan projektipäällikkö ja projektisuunnittelija, jotka työskentelevät Kansalaisareenan toimistolla. Projektissa kehitetään vapaaehtoistoiminnan kortti eli virtuaalinen portfolio (tietokanta), jonka avulla vapaaehtoistyöhön osallistunut voi dokumentoida ja todentaa vapaaehtoistyössä opitun osaamisen, suoritetut tehtävät sekä vapaaehtoiset koulutukset. Korttiin 9

liitetään myös yleinen tieto-osuus vapaaehtoistoiminnasta eli esimerkiksi tietoa vapaaehtoisen oikeuksista ja velvollisuuksista sekä lainsäädännöstä. Kortin tavoitteena on lisätä kiinnostusta vapaaehtoistoimintaa kohtaan, lisätä vapaaehtoistoiminnan arvostusta ja ymmärrystä sekä edistää tiettyjen erityisryhmien, kuten vammaisten ja maahanmuuttajien työllistymistä. Kortin avulla esimerkiksi vapaaehtoistöitä tehnyt kehitysvammainen voisi todistaa vapaaehtoistyössä hankitun osaamisensa ja siten työllistyä palkkatöihin. Projektin ensimmäisen toimintavuoden eli vuoden 2015 aikana selvitetään, miten kortti parhaiten palvelee vapaaehtoistoiminnan kenttää. Keskeisinä kysymyksinä tulevat olemaan mm: 1) Miten eri vapaaehtoistoimintaa tarjoavien tahojen mielestä vapaaehtoistoiminnan kortti voisi toimia heidän toimintakentällään ja millainen kortin on tällöin oltava? 2) Minkälaisia valmiuksia eri organisaatioissa toimiville vapaaehtoisille kehittyy? Kartoituksen tulosten perusteella virtuaalista tietokantaa varten ryhdytään luomaan sisältöä. Ensimmäisenä suunnitellaan niin sanottu vapaaehtoistoiminnan perusosa eli korttiin liitettävä vapaaehtoistoiminnan tieto-osuus. Myös virtuaalisen portfolion sisältöä eli sitä, miten vapaaehtoishistoria tietokannassa näkyy, ryhdytään suunnittelemaan ensimmäisenä toimintavuonna. Projektille avataan ensimmäisenä toimintavuonna myös internet-sivut ja tietoisuutta rakenteilla olevasta kortista ja sen hyödyistä aletaan kasvattaa. Internet-sivujen ohella viestintää tehdään mm. sosiaalisessa mediassa ja Kansalaisareenan ja projektin yhteistyökumppanien (Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry, Nuorten Keskus, NMKY Liitto ja Sosiaalipedagogiikan säätiö) sähköpostilistojen ja internet-sivujen avulla. Kansalaisareenan niin sanotulla verkostolistalla on yli 1500 järjestötoimijaa. Muut hankkeet Kansalaisareena on solminut aiesopimuksen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:n kanssa liittyen hankkeeseen Yhdessä vahvemmaksi hyvinvointi kasvaa meistä! Hankkeessa on kysymys Maa- ja kotitalousnaisten järjestön vapaaehtoisohjelman ja -toiminnan kehittämisestä maaseudun ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Kansalaisareena osallistuu Vapaaehtoistoiminnan koordinointi -valmennusohjelman suunnitteluun ja toteutukseen sekä Vapaaehtoisena toimiminen - valmennusohjelman suunnitteluun ja kahden pilottimaakunnan kanssa toteutettavan valmennusohjelman toteutukseen ja mallintamiseen. Kansalaisareena on solminut aiesopimuksen Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n Vekkari-projektiin 2015 2017. Projektin tavoitteena on vertais- ja vapaaehtoistoiminnan mallien jatkokehittäminen Vekkari, vertaisesta kaveri -projektin tulosten perusteella. Kohtaamispaikkaseminaari järjestetään vuoden 2015 maaliskuussa Seinäjoella; seminaari järjestetään nyt kymmenettä kertaa. Kohtaamispaikkaseminaarit ovat tärkeitä erityisesti vertaistuen saamisen ja kokemusten vaihdon kannalta. Kansalaisareenalta odotetaan sidosryhmäkyselyn mukaan nykyistä vahvempaa roolia kohtaamispaikkojen tukemisessa. Vuonna 2015 valmistellaan hanketta kohtaamispaikkojen tukemiseksi ja jatketaan nykyisten toimintamuotojen ja kohtaamispaikkarekisterin ylläpitämistä. 10

4. Kansalaisareena edistää yksityisen, kolmannen ja julkisen sektorin yhteistyötä Strategisena tavoitteena on yhteiskuntavastuun vahvistaminen siten, että eri sektoreiden luottamukseen perustuvalla ja tulevaisuuteen suuntaavalla yhteistyöllä vahvistetaan kansalaisten näkökulmaa painottavan, hyvinvointia edistävän, sosiaalista pääomaa, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta lisäävän yhteiskunnan rakentumista. Tavoitteena on sellaisten uusien innovatiivisten yhteistyömallien kehittyminen ja juurtuminen, jotka mahdollistavat monimuotoisen uuden horisontaalisen vapaaehtoistyön jatkuvan kehittämisen ja myös järjestöjen rahoituksen vahvistumisen. Verkostojen tukeminen ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden VALIKKO-toiminta Kansalaisareena ylläpitää ja tukee ruohonjuuritason vertaistuen verkostoja, vapaaehtoistoiminnan aktiivien verkostoja ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden VALIKKO-verkostoja. Toimintavuonna keskitytään vertaistuen verkostojen tukemiseen Avita kaveria -hankkeen avulla, VALIKKO-verkostojen tukemiseen jalkautumalla aiempaa enemmän fyysisesti kentälle, kohtaamispaikkojen tukemiseen hankevalmistelulla sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittämiseen ja rajapintojen tutkimiseen. Kansalaisareena on aloitteellinen vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden koulutuksen kehittämiseksi ja erityisesti johtamiskoulutuksen aikaansaamiseksi. Marika Aron 2012 Kansalaisareenan tilauksesta tekemän opinnäytetyön Kansalaisareenoilla vapaaehtoistoimintaa johtamassa mukaan koordinaattoreiden osaamisen heikkoudet liittyvät muutosprosesseihin, talousosaamiseen, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, osallistaviin ja yhteisöllisiin työmenetelmiin sekä monikulttuurisuuteen ja kielitaitoon. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden johtamiskoulutusta on tuon jälkeen alettu kehittää eri oppilaitoksissa (erityisesti Humak) ja tekeillä on verkostoyhteistyönä myös Huomisen vapaaehtoisjohtaja -koulutuksen aikaansaaminen. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden kaksipäiväinen perinteeksi muodostunut seminaari järjestetään syksyllä 2015. Vuoden 2015 teemaksi on suunniteltu vapaaehtoistoiminnan vaikuttavuutta koordinaattoreille tehdyn kyselyn perusteella. Edellä mainittu kysely valikkotoiminnan kehittämisestä toteutettiin keväällä 2014. Kyselyn mukaan koordinaattorit haluavat Kansalaisareenalta eniten tukea tiedottamiseen ja markkinointiin, vaikuttamistyön/vapaaehtoistoiminnan edunvalvonnan kehittämiseen, vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden koulutuksen kehittämiseen ja vapaaehtoistoiminnan vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseen. Kyselyä hyödynnetään sekä valikkotyön käytännön kehittämisessä että rahoitusta haettaessa. Oppilaitos- ja tutkimusyhteistyö Vuonna 2015 jatketaan viestintäyhteistyötä Humanistisen ammattikorkeakoulun Vapaaehtoisjohtamisen linjan kanssa. Vapaaehtoisjohtamisen arkea -blogisarjaa jatketaan säännöllisesti, mikäli koulutusta järjestetään vuoden aikana. Jos koulutusta ei järjestetä, blogisarjaa pyritään jatkamaan linjalta valmistuneiden vapaaehtoisten toimin. Viestintäyhteistyötä Humakin kanssa pyritään tekemään myös Vuoden vapaaehtoinen -kampanjan tiimoilta. 11

Opinnäyteyhteistyötä eri oppilaitosten kanssa kehitetään. Tavoitteena on tiedottaa oppilaitoksille säännöllisesti Kansalaisareenan tarjoamista opinnäytetöiden aiheista, joita ne voivat tarjota opiskelijoilleen. Tarkoituksena on, että opiskelija tekee opinnäytetyönsä yhteistyössä Kansalaisareenan kanssa niin, että sen tuloksia voidaan hyödyntää Kansalaisareenan toiminnassa. Oppilaitosyhteistyötä pyritään tekemään myös eri tapahtumissa. Opiskelijoita hankitaan vapaaehtoisiksi esimerkiksi Vapaaehtoistoiminnan messuille. Taloustutkimuksen kanssa tehdään keväällä 2015 selvitys vapaaehtoistoiminnan yleisyydestä. Tutkimus tulee olemaan vertailukelpoinen Kansalaisareenan vuonna 2010 Taloustutkimuksella teettämän selvityksen kanssa ja tuloksia voidaan myös verrata Anne Birgitta Yeungin vuonna 2002 tekemän Vapaaehtoistoiminta osana kansalaisyhteiskuntaa -tutkimuksen tuloksiin. Tutkimusta varten hankitaan yhteistyökumppaneita. Vapaaehtoistoiminnan ajankohtais- ja tulevaisuusseminaarit järjestetään yhdessä Eduskunnan tukiryhmän ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Suomesta puuttuu kansainvälisen vertailun kestävä vapaaehtoistoiminnan osaamista kehittävä taho, ja kotimainen tutkimus on hajallaan. Kansalaisareenan sidosryhmätutkimuksessa pidetään tärkeänä, että hajallaan olevaa tutkimusta on koottu Kansalaisareenan kotisivuille. Tutkimustietoa toivottaisiin sidosryhmätutkimuksen mukaan hyödynnettävän myös aiempaa enemmän Kansalaisareenan lehdessä VerkkoAreenassa. Kansalaisareena toimii aktiivisesti, jotta tutkimukseen liittyviin tiedon kokoamisen tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan entistä paremmin. Kansalaisareenan kotisivuilla olevaa kouluttaja- ja työnohjaajapankkia päivitetään ja uudistetaan. Työyhteisöjen vapaaehtoistoiminta, välittäjäorganisaatiomallit, kaksisuuntainen yritysyhteistyö, varainhankinnan uudet mallit Sekä yksityisen että julkisen sektorin työnantajat voivat monin tavoin mahdollistaa työntekijöiden vapaaehtoistoimintaa. Parhaimmillaan vapaaehtoisohjelma on huolellisesti suunniteltu osa työyhteisön yhteiskuntavastuun ja sosiaalisen vastuun ohjelmaa. 2010-luvulla Kansalaisareena on pienimuotoisesti toiminut välittäjäorganisaationa työyhteisöjen ja heitä vastaanottavien yhteisöjen välillä. Työyhteisöjen vapaaehtoistoiminta on kiinnostuksen kohteena niin CEV:ssä kuin IAVE:n (International Association for Volunteer Effort) kansallisten keskusten (National Volunteer Centres) verkostossakin. Toimintavuonna liitytään Employee Volunteering European Network (EVEN) -verkostoon sekä selvitetään mahdollista kansainvälistä hanketta. Työyhteisöjen vapaaehtoistoiminta-oppaat yrityksille ja työyhteisöjen vapaaehtoistoimintaa organisoiville yhteisöille käännettiin suomeksi vuonna 2010, kun TEKES rahoitti Kansalaisareenan esiselvitystä vapaaehtoistoiminnan kehittämistarpeista kunta-, yritys ja kolmannen sektorin rajat ylittävässä tulevaisuuteen suuntautuvassa innovaatiohankkeessa. Keväällä 2014 Kansalaisareena teetti Taloustutkimuksella yhdessä Suomen Palloliiton ja HelsinkiMission kanssa selvityksen pk-yritysten tuen suuntautumisesta. Vanhukset, taide ja mielenterveystyö saavat tällä hetkellä vähiten pk-yritysten tukea ja urheilu eniten. Kyselyssä ei 12

erotettu vastikkeellista ja vastikkeetonta tukea. Toimintavuonna selvitetään muun muassa kyselyä hyödyntäen kaksisuuntaisen yritysyhteistyön kehittämismahdollisuuksia ja kehitetään varainhankinnan uusia toimintamalleja. Valikkotoiminnassa keskitytään toimintavuonna paitsi vapaaehtoistyön vaikuttavuuden arviointiin, myös erityisesti julkisen sektorin, yrityssektorin ja kolmannen sektorin yhteistyömallien kehittämiseen. Avita kaveria -hankkeessa pyritään ohjaamaan resursseja myös julkisen sektorin, yrityssektorin ja kolmannen sektorin yhteistyömallien kehittämiseen vertaistuen alueella. Kansalaisareena hyödyntää työssään myös aiheesta yhteistyössä syntyneitä opinnäytetöitä. III Resurssit Verkostot ja jäsenistö Kansalaisareenan yhteistyökumppanit ovat vapaaehtoistoiminnan ammattilaisia, aktiivisia vapaaehtoisia, järjestöjä, seurakuntia, erilaisia toimintaryhmiä ja kohtaamispaikkoja, tutkijoita, oppilaitoksia ja viranomaistahoja, yrityksiä ja kansainvälisiä kumppaneita sekä vaikuttajia, kuten Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä ja rahoittajat. Kansalaisareenan toiminta suuntautuu ulospäin järjestöstä. Kumppanuus Kansalaisareenan kanssa ei edellytä jäsenyyttä. Jäsenet voivat olla henkilö-, yhteisö- tai kannattajajäseniä. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen lisäksi Kansalaisareenan kumppanuusverkosto vahvistuu myös liikunta-, nuoriso- ja kulttuurisektoreilla sekä yritysten yhteiskuntavastuun alueella. Kansalaisareenan jäsenpohjaa vahvistetaan tiedottamalla järjestön tarkoituksesta ja toiminnasta eri sektoreiden vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan ammattilaisten keskuudessa ja suurelle yleisölle eri tapahtumien ja hankkeiden yhteydessä. Yhteyksiä jäseniin tiivistetään ja jäsenpalveluja kehitetään saadun palautteen ja resurssien mukaan. Kansalaisareenan omat vapaaehtoiset Kansalaisareenassa on kiinnostavia ja haastavia vapaaehtoistehtäviä kehittämisestä ja vaikuttamisesta kiinnostuneille vapaaehtoisille. Kansalaisareena pyrkii tarjoamaan vapaaehtoistehtäviä hyvin erilaisista lähtökohdista tuleville ihmisille. Vapaaehtoistehtävät sovitetaan henkilön omaan osaamiseen ja kiinnostuksen kohteisiin. Vuonna 2014 käyttöönotettujen omien vapaaehtoisten ohjausprosessien käyttöä kehitetään edelleen. Loppukeväästä järjestetään omille vapaaehtoisille yhteinen kehittämistilaisuus, jossa vapaaehtoiset saavat tukea ja pääsevät mukaan ideoimaan Kansalaisareenan toimintaa. Konkreettiset tavoitteet 1) Kansalaisareenalla on sitoutuneita vapaaehtoisia 10 ja tilapäisesti auttavia 30-40 2) Vapaaehtoisten rekrytointiin, ohjaukseen, kannustamiseen ja kiittämiseen liittyvät prosessit ovat käytössä (perehdyttämisopas valmistui vuonna 2013) 3) Vapaaehtoistoiminnan tuotoksina syntyy 10-15 selvitystä, materiaalikoostetta, päivitettyä kotisivua, blogikirjoitusta ym. 13

4) Vapaaehtoistoiminnassa hyödynnetään verkon ilmaisia työkaluja 5) Markkinoidaan Kansalaisareenan vapaaehtoistehtäviä omilla kotisivuilla, ToimintaSuomen vapaaehtoiseksi.fi -hakukoneessa ja Vapaaehtoistoiminnan messuilla Tavoitellut tulokset Vapaaehtoisten määrän tavoitetasosta toteutuu vähintään 90-prosenttisesti Vapaaehtoisten rekrytointi- ja ohjausprosessit ovat käytössä Tuotostavoitteesta on toteutunut vähintään 70 prosenttia Kansalaisareenalla on jatkuvasti tarjolla myös pelkästään verkon välityksellä toteutettavia vapaaehtoistehtäviä Hallitus Vuosien 2008-2014 aikana toteutettu hallituksen strategiatyöskentely jatkuu vuonna 2015 ja suuntaa tulevaa toimintaa. Hallitus seuraa ja arvioi toimintaa säännöllisesti. Uutena ohjausvälineenä käytetään vuonna 2014 valmistunutta järjestöstrategiaa vuosille 2014-2018. Hallitus kokoontuu 7-8 kertaa ja kokoontumisista 1 2 järjestetään puolen päivän/yhden päivän mittaisina arviointi- ja strategiakokouksina. Hallituksen jäsenten laajaa asiantuntemusta hyödynnetään Kansalaisareenan toiminnassa monipuolisin tavoin. Henkilöstö Suunniteltu toiminta tarvitsee riittävän ja ammattitaitoisen henkilöstön. Toimintasuunnitelman mukainen toiminta edellyttää riittäviä perusresursseja Kansalaisareenan ydintehtävien hoitamiseen. Hankkeiden lisääntymisen myötä myös yleisavustuksella katettujen tukitoimintojen välttämättömyys korostuu. Toimintavuonna jatketaan vuonna 2014 käynnistettyä työyhteisön kehittämisprosessia. Johtaminen, vaikuttamistoiminta, osa verkostotyöstä (mm. kv-verkostot ja tutkimusverkostot), kehittämistyöstä, viestinnästä ja hallinnosta ovat toiminnanjohtajan vastuulla. Valikko-verkostot, osa kehittämistyöstä ja kansainvälisestä yhteistyöstä, hallinnosta ja kampanjoista ovat suunnittelijan toimenkuvassa. Viestintäsuunnittelijan toimenkuvassa painottuvat viestintä, kampanjat ja varainhankinta. Uusien hankkeiden valmistelu kuuluu toiminnanjohtajan ja suunnittelijan toimenkuvaan. Tasokorotusta yleisavustukseen haetaan määräaikaisen suunnittelijan tehtävän vakinaistamiseksi kokoaikaisena viestintä/mediasuunnittelijana sekä järjestöassistentin palkkaamiseen erityisesti projektien myötä kasvavien hallinnollisten rutiiniluonteisten tehtävien hoitoon. Avita kaveria -hankkeeseen (RAY Ck) haetaan korotusta, jotta voidaan palkata lisää työvoimaa nykyisen 1,6 henkilötyövuoden sijaan 2,0 henkilötyövuotta (projektinvetäjä+ projektiassistentti). Kouluttajapanosta ostetaan myös ostopalveluna. Vertaisohjaajien kouluttajakoulutuksen lisäksi on tarpeen toteuttaa kouluttajakoulutuksen jatkokoulutuksena vertaistoiminnan ohjaajien koulutus. Vertaistoiminnan ohjaajakoulutus antaa kouluttajille alue- ja paikallistasolla työnohjauksellisia valmiuksia vertaisohjaajien tukemiseen. Koulutusmalli kehitetään hankkeessa. 14

Vapaaehtoiskortti-hankkeeseen haetaan rahoitusta projektipäällikön ja projektisuunnittelijan tehtäviin. Talous Yleisavustuksen piirissä ovat järjestön ydintehtävät. Ydintehtävien toteuttamiseen haetaan tasokorotusta ohjeellisessa suunnitelmassa olevasta 180 000 eurosta 260 000 euroon. Toiminnan laajenemisen ja paikallistasolle ulottuvien hankkeiden myötä Kansalaisareenan hallinnolliset tehtävät ovat kasvaneet. Tasokorotuksella palkataan uutena työntekijänä järjestöassistentti sekä vakinaistetaan määräaikaisen suunnittelijan toimi nykyisen 0,9 henkilötyövuoden sijaan kokoaikaisena. Avita kaveria -hankkeeseen haetaan 145 000 euron rahoitusta ohjeellisessa suunnitelmassa olevan 106 000 euron sijaan. Vapaaehtoiskortti-hankkeeseen haetaan rahoitusta 130 000 euroa. Kaupunkien järjestöavustusta haetaan syyskuussa Helsingistä vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kehittämiseen Helsingissä. Mahdollisiin EU-hankkeisiin haetaan rahoitusta asianomaisista ohjelmista. Kansalaisareena on liittynyt Sharewood.org-sosiaaliseen mediaan, jossa kansalaiset voivat osoittaa mainostuottoja ja Smartumin lahjoitus.fi -palveluun, jossa yritykset voivat lahjoittaa henkilökunnalleen ja sidosryhmilleen lahjakortteja, joiden tuotto ohjataan hyväntekeväisyysjärjestöille. Tuotot näistä ovat kuitenkin jääneet olemattomiksi. Kansalaisareena suuntaa vuonna 2015 resursseja varainhankintakampanjan käynnistämiseen. Jäsenmaksujen kartuttamiseksi vahvistetaan uusien jäsenten hankintaa. Kansalaisareenan toiminnan luonteesta johtuu, että verkostoitumisesta, tiedon levittämisestä, vähävaraisten sekä pienten ja toimintaansa vasta suunnittelevien ryhmien tukemisesta, ohjaamisesta ja konsultoimisesta ei ole mahdollista periä palvelumaksuja. Seminaari- ja koulutusmaksut pyritään saamaan osallistujille edullisiksi, jotta tilaisuuksiin voitaisiin vapaaehtoistoiminnan kentältä ja ruohonjuuritasolta osallistua mahdollisimman laajasti. 15