Viestintä- ja markkinointistrategia Vaikuttaminen, edunvalvonta ja lainsäädäntötyö

Transkriptio

1 Viestintä- ja markkinointistrategia Hallituksen hyväksymä Monikanavaisen vaikuttajaviestinnän ja perinteisen viestinnän tarkoitus on tukea organisaation perustehtävän toteutumista sekä tavoitteiden saavuttamista. Kansalaisareenan viestintä- ja markkinointistrategia tukee järjestöstrategiaa Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintä- ja markkinointistrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman mukaisesti. Rahoitus- ja varainhankintastrategian osalta tavoitteena on lisätä ja monipuolistaa varainhankinnan kanavia ja lähteitä, jotta Kansalaisareena ei ole STEA-riippuvainen. Tavoitteena on saada STEA:n ulkopuolista rahoitusta vähintään euroa vuodessa vuoteen 2022 mennessä. Rahoitus- ja varainhankintastrategia on erikseen, mutta varainhankinnan toimenpiteitä lisätään tuleviin yleistoiminnan, hankkeiden ja ak-toiminnan viestintäsuunnitelmiin. 1. Vaikuttaminen, edunvalvonta ja lainsäädäntötyö Strategisen tavoitteet Tavoitteena on olla keskeinen vaikuttaja vapaaehtoistoiminnan verkostoissa Suomessa ja että vapaaehtoistoiminnan ja -toimijoiden asema paranee poliittisessa päätöksenteossa. Viestinnän lyhyen tähtäimen tavoitteet Viestinnässä korostuu yhteiskunnallinen vaikuttamistyö (vaikuttamisviestintä, mielipidejohtaminen, asennemuokkaus, verkostoviestintä jne.) sekä vapaaehtoistoiminnan lainsäädännön kehittämistarpeista ja säädösten sujuvoittamisen tarpeista viestiminen. Viestinnän pitkän tähtäimen tavoitteet Viestinnän tavoitteena on tuoda esiin epäkohtia lainsäädännössä ja parantaa vapaaehtoistoiminnan asemaa poliittisessa päätöksenteossa välittämällä tietoa laadukkaasti järjestetystä vapaaehtoistyöstä ja edistämällä sitä, että jokaisen on mahdollista tehdä itselleen sopivaa vapaaehtoistyötä yhdenvertaisesti. Viestinnässä korostuu vapaaehtoisuuden merkitys niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Kohderyhmät Päättäjät, rahoittajat, suuri yleisö, vapaaehtoistoiminnan aktiivit ja ammattilaiset Kanavia ja keinoja 1

2 Mediaviestintä, lobbausviestintä, sidosryhmäviestintä mm. Valikkoverkostolle. Lausunnot ja kannanotot, julkilausumat, aloitteet, tiedotteet, somesta erityisesti Twitter, uutiskirje, Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän toiminta ja seminaarit, KANE, verkostot, selvityksistä ja tutkimuksista viestiminen, tapaamiset, vaalit, lainsäädäntöön ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen ja vaikuttaminen. Toimitaan tiiviisti yhdessä oikeusministeriön demokratiayksikön kanssa, joka on nimetty valtionhallinnossa vastaamaan vapaaehtoistyön kehittämisen koordinaatiosta kansallisella tasolla. Vastuut ja roolit Hallitus ja toiminnanjohtaja: Viestinnän linjaus, päättäjätason viestintä, verkostovaikuttaminen. Viestintäsuunnittelija: Viestinnän suunnittelu ja toteuttaminen, osallistuu myös linjaukseen. Järjestösuunnittelija kokoaa ja lähettää uutiskirjeen verkostolle. Myös muu henkilöstö osallistuu tarvittaessa soveltuvin osin. 2. Vapaaehtoistoiminnan lisääntyminen, laadun parantuminen ja merkityksen korostaminen Strategiset tavoitteet Vapaaehtoistoiminta on tärkeää, koska se lisää ihmisten ja koko yhteiskunnan hyvinvointia ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kasvattaa keskinäistä luottamusta. Tavoitteena on lisätä ja edistää vapaaehtoistoiminnan kehittämistä Suomessa. Viestinnän lyhyen tähtäimen tavoitteet Viestinnän tavoitteena on auttaa järjestöjä, julkista sektoria ja yrityksiä vapaaehtoistoiminnan edistämisessä, laajentuvan valikkotoiminnan ja jäsenyhteisöjen kanssa viestimisen kehittäminen, kehitetyistä vapaaehtoismuodoista viestiminen. Hankkeiden kokemuksista ja kehitetyistä malleista viestiminen. Viestinnän pitkän tähtäimen tavoitteet Tavoitteena on edistää vapaaehtoistoiminnan kehittämistä Suomessa hyödyntäen myös kansainvälistä vapaaehtoistoimintaa inspiraation lähteenä. Tehdään vapaaehtoisuudesta entistäkin houkuttelevampaa kannustavien tarinoiden ja esimerkkien avulla hyötyjä korostaen. Kohderyhmät 2

3 Vapaaehtoistoiminnan ammattilaiset ja aktiivit (Valikkoverkosto), jäsenyhteisöt, järjestöt, yritykset, kumppaniverkostot, hankekohtaiset verkostot, suuri yleisö Kanavia ja keinoja Mediaviestintä, markkinointiviestintä, sidosryhmäviestintä Kotisivut, sähköpostilistat, verkosto- ja uutiskirjeet, sosiaalinen media ja Facebookin maksetut mainokset, tiedotteet, tapahtumat, kampanjat, VerkkoAreena, kampanjaviestintä (Vuoden vapaaehtoinen -kampanja, Vapaaehtoistoiminnan messut, Vapaaehtoisten päivä, Kansainvälinen vertaistuen päivä. Human interest - jutut mm. aikakauslehtiin. Blogi-/vlogiyhteistyö?) Vastuut ja roolit Hallitus ja toiminnanjohtaja: Viestinnän tavoitteiden linjaus Viestintäsuunnittelija: Viestinnän suunnittelu ja toteuttaminen, osallistuu myös tavoitteiden linjaukseen. Järjestösuunnittelija kokoaa ja lähettää uutiskirjeen verkostolle Valikkotoiminnan suunnittelija tekee pääosin Valikkoverkoston viestintää Hankkeiden työntekijät viestivät hankkeiden kohderyhmille asetettujen tavoitteiden mukaisesti sekä levittävät hankkeissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä yhdessä viestintäsuunnittelijan kanssa. Hankkeiden työntekijät osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun esimerkiksi mielipidekirjoituksin ja kannanotoin. Myös muu henkilöstö osallistuu tarvittaessa soveltuvin osin. 3. Vapaaehtoistoiminnan ja Kansalaisareenan tunnetuksi tekeminen Kansalaisareena on vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnallinen vaikuttaja Suomessa. Vapaaehtoistoiminnan määrän lisäämisen ja laadun kehittämisen lisäksi parannamme vapaaehtoistoiminnan saavutettavuutta, monimuotoisuutta, innovatiivisuutta ja näkyvyyttä. Luomme uudenlaisia toimintamuotoja muun muassa erilaisten kehittämishankkeiden puitteissa ja tavoitamme hankkeiden kautta uudenlaisia kohderyhmiä. Strategiset tavoitteet Tavoitteena on, että vapaaehtoistoiminta on tunnettua sekä houkuttelevaa ja että Kansalaisareenan ja sen eri toimintojen/sisältöjen tunnettuus lisääntyy entisestään. Viestinnän lyhyen tähtäimen tavoitteet 3

4 Viestinnän tavoitteena on vahvistaa kampanjatyötä ja tehdä vapaaehtoistoimintaa ja Kansalaisareenaa näkyväksi valtakunnallisessa, alueellisessa ja sosiaalisessa mediassa sekä yhteistyökumppaneiden keskuudessa erityisesti kampanjoiden / tapahtumien välityksellä (erit. Vuoden vapaaehtoinen, Vapaaehtoistoiminnan messut, Vapaaehtoisten päivä ja Vertaistuen päivä, sidosryhmäyhteistyö, jäsenjärjestöyhteistyö). Tekemällä yhteistyötä yhteiskuntavastuuta painottavien yritysten ja yhteisöjen kanssa laajennetaan kampanjoiden ja tapahtumien tavoittamaa ihmismäärää ja saadaan uusia kohderyhmiä vapaaehtoistoiminnan pariin. Myös hankkeiden kautta Kansalaisareena tulee tunnetuksi uusien toimijoiden parissa. Viestinnän pitkän tähtäimen tavoitteet Tavoitteena on lisätä Kansalaisareenan tunnettuutta julkisuudessa ja asiantuntijoiden keskuudessa kansallisesti ja kansainvälisesti sekä luoda Kansalaisareenasta vapaaehtoistoiminnan arvostetuin edunvalvoja ja asiantuntija. Kohderyhmät Suuri yleisö/vapaaehtoiset, jäsenet, kumppaniverkostot, päättäjät/rahoittajat/valtakunnalliset toimijat Kanavia ja keinoja Mediaviestintä, markkinointiviestintä, sidosryhmäviestintä Kotisivut, sähköpostilistat, verkosto- ja uutiskirjeet, sosiaalinen media ja Facebookin maksetut mainokset sekä maksetut mainokset printtimediassa, tiedotteet, tapahtumat, kampanjat, kasvokkainen viestintä ja jalkautuminen alueellisesti, yritysyhteistyö ja sponsorointi, VerkkoAreena, kampanjaviestintä (Vuoden vapaaehtoinen -kampanja, Vapaaehtoistoiminnan messut, Vapaaehtoisten päivä, Kansainvälinen vertaistuen päivä, sidosryhmäyhteistyö, jäsenjärjestöyhteistyö), Kansalaisareenan tarina, piirrosvideo ja muu materiaali. Blogi-/vlogiyhteistyö. Vastuut ja roolit Hallitus ja toiminnanjohtaja: Viestinnän tavoitteiden linjaus Viestintäsuunnittelija: Viestinnän suunnittelu ja toteuttaminen, osallistuu myös tavoitteiden linjaukseen. Järjestösuunnittelija kokoaa ja lähettää uutiskirjeen verkostolle sekä osallistuu tarvittaessa muutenkin. Hankkeiden työntekijät: 4

5 Hankkeeseen liittyvän viestinnän suunnittelu ja toteuttaminen (sisältää yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisen) Myös muu henkilöstö osallistuu soveltuvin osin. 4. Vapaaehtoistoiminnan käytänteet paranevat Vuosina toteutettavan Jeesaan Nuori vapaaehtoistoiminnassa - hankkeen tavoitteena on innostaa nuoria ja opiskelijoita mukaan vapaaehtoistoimintaan. Myös mahdolliset uudet hankkeet tukevat vapaaehtoistoiminnan käytänteiden paranemista. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden valikkotoiminnassa tavoitteena on kehittää vapaaehtoistoiminnan laatua ja saavutettavuutta paikallisesti ja valtakunnallisesti kehittämällä valikkoryhmien osaamista ja ryhmien välistä yhteistyötä sekä osaamisen jakamista. Kansalaisareenan omaa vapaaehtoistoimintaa kehitetään ja vapaaehtoisten perehdytystä ja taitoja vahvistetaan. Strategiset tavoitteet Tavoitteena on kokeilevan ja ketterän kehittämisen edistäminen vapaaehtoistoiminnassa. Viestinnän lyhyen tähtäimen tavoitteet Viestinnän tavoitteena on tuoda esille omien hankkeiden, yhteistyöverkostojen, jäsenyhteisöjen ja kokeilujen sekä uusien toimintamallien tuloksia. Viestinnän pitkän tähtäimen tavoitteet Viestinnän tavoitteena on levittää ja juurruttaa uusia toimintamalleja käyttöön siten, että vapaaehtois- ja vertaistoiminnan laatu ja saavutettavuus paranevat. Kohderyhmät Vapaaehtoistyön koordinaattoreiden ja vertaistuen verkostot, jäsenet, muut vapaaehtoistyön ammattilaiset ja aktiivit, julkisen sektorin toimijat, oppilaitokset, yritysyhteistyökumppanit Kanavia ja keinoja Asiantuntijaviestintä vapaaehtoistyön ja vertaistuen aktiiveille ja ammattilaisille: Sähköpostilistat, kokoukset, Valikkoverkoston nettisivut ja Facebook-sivu, Kansalaisareenan VerkkoAreena ja sen blogipostaukset, seminaarit, uutiskirje Asiantuntijaviestintä Jeesaan-hankkeen kumppanuusverkostolle: Sähköpostilistat, hankkeen nettisivu, Facebook, Twitter, Instagram, Kansalaisareenan uutiskirje, VerkkoAreena, tapaamiset, seminaarit. 5

6 Sidosryhmäviestintä: Sähköpostilista, tapaamiset, seminaarit Vastuut ja roolit Toiminnanjohtaja: Viestinnän linjauksen määrittäminen, henkilökohtainen viestintä tärkeiden yhteistyökumppaneiden kanssa, VerkkoAreenan päätoimittajuus. Uutiskirjeen ja julkaisusarjan päätoimittaja. Uutiskirjeen verkostolle kokoaa ja lähettää järjestösuunnittelija. Suunnittelijat: Valikkoverkoston viestintää hoitaa pääasiassa valikkotoiminnan suunnittelija eri kanavissa. Viestintäsuunnittelija: Viestinnän suunnittelu/viestinnän linjaukseen osallistuminen Suunnittelee ja toteuttaa lähinnä yleistoiminnan viestintää: nettisivut, Facebook-sivun ja Twitterin ylläpito, Vapaaehtoisjohtamisen arkea -blogiyhteistyön hoitaminen (Vapaaehtoisuus on timanttia toimintaa), tiedotteet, lehdistön sähköpostilistojen ylläpito, VerkkoAreenan, Nätarenanin ja Webarenan toimituspäällikkönä toimiminen jne. Viestinnän kokonaiskoordinointi ja konsultointi. Hankkeen työntekijät: Hankkeisiin liittyvän viestinnän suunnittelu ja toteutus. Järjestösuunnittelija kehittää Kansalaisareenan omaa vapaaehtoistoimintaa yhdessä muun henkilöstön kanssa, kokoaa ja lähettää uutiskirjeen. Logona käytetään kaksikielistä logoa Kansalaisareena Citizen Forum Seuranta, mittaaminen ja arviointi Viestinnän seurantaa ja tuloksien mitattavuutta tarkastellaan muun muassa käytössä olevien analytiikkatyökalujen, kyselyiden, säännöllisesti (vuosittain) tehtävien tutkimusten ja rajallisen mediaseurannan keinoin. Datankeruu ja sen analysointi tulee suhteuttaa resursseihin. Kansalaisareenan näkyvyyttä ja tiedotteiden läpimenoa seurataan pääasiassa Googlen avulla. Nebulan tilastojen avulla seurataan Kansalaisareenan kotisivuilla kävijöitä, Facebook-seurannalla Facebook-sivuilla kävijöitä ja Twitterissä sen omilla seurantatyökaluilla. Uutiskirjeessä Mailchimpissä on oma seurantatyökalu. 6

7 Viestinnän tavoitteiden saavuttamista seurataan periodisesti arviointikyselyillä (esim. jäsenistöltä ja sidosryhmiltä). Arviointiin ei ole yhtä ainoaa ja oikeaa mittaria tai keinoa. Perinteisinä pidetyt mittarit esimerkiksi medianäkyvyys eivät aina kerro oikeita tuloksia. Näkyvyys pelkän näkyvyyden vuoksi ei riitä, on oltava sisältöä ja vaikuttavuutta. Vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa. Monet seikat vaikuttavat yhtä aikaa lopputulokseen. Viestinnän vaikutukset näkyvät lisäksi usein vasta pitkän ajan kuluessa; näin etenkin, kun pyritään vaikuttamaan ihmisten asenteisiin ja arvoihin. Tärkeintä on liiton toiminnan vaikuttavuus, jolle on määritelty strategiassa mittarit. 7

8 Rahoitus- ja varainhankintastrategia Varainhankinnan osalta Kansalaisareenan tavoitteena on lisätä ja monipuolistaa varainhankinnan kanavia. Tavoitteena on saada STEA:n ulkopuolista rahoitusta vähintään euroa vuodessa vuoteen 2022 mennessä. Tämän lisäksi tavoitteena on kasvattaa STEA:lta tulevan rahoituksen osuutta vähintään yhdellä hankkeella (noin euroa). Varainhankinnassa suositaan kokeilevaa ja ketterää kehittämistä sekä tarjotaan Kansalaisareenan vapaaehtoisille ja jäsenyhteisöille osallistumismahdollisuuksia. Varainhankinnan toimenpiteet vuosina Kartoitetaan säätiöiden ja institutionaalisten rahoittajien rahoitusmahdollisuuksia (esimerkiksi säätiöt ja rahastot, ministeriöt, Sitra, Opetushallitus, joukkorahoitus, yritysyhteistyö, EU-rahoitus, maakunta/kuntarahoitus, suoralahjoitukset ja kklahjoitukset, arpajaiset Vapaaehtoistoiminnan messuille) => Vastuu: Toiminnanjohtaja, hanketyöntekijät => Potentiaali noin 10 k - 50 k eur - Käydään aktiivista ja säännöllistä keskustelua suurempien yritysten kanssa mahdollisista yhteistyömuodoista ja sponsorointikohteista tai lahjoituksista. => Vastuu: Toiminnanjohtaja => Potentiaali noin 2 k - 10 k eur - Haetaan kuntien ja maakuntien rahoitusta aina kun mahdollista. => Vastuu: Valikkotoiminnan suunnittelija, tapahtumakoordinaattori, toiminnanjohtaja => Potentiaali noin 5 k - 10 k eur - Kokeillaan joukkorahoitusta (esim. Mesenaatti) hankkeiden ja kampanjoiden yhteydessä. => Vastuu: Järjestötoiminnan suunnittelija, viestinnän suunnittelija, hanketyöntekijät => Potentiaali noin 2 k - 10 k eur. - Tehostetaan jäsenhankintaa tapahtumissa ja kohtaamisissa. => Vastuu: Tapahtumakoordinaattori, järjestötoiminnan suunnittelija, toiminnanjohtaja => Potentiaali noin 2 k - 5 k eur - Hyödynnetään uuden rahankeräyslainsäädännön tuomia mahdollisuuksia ja pyydetään osana vaikuttamistoimintaa ja viestintää lahjoituksia verkossa, sosiaalisessa mediassa ja tapahtumissa sekä kampanjoiden yhteydessä. => Vastuu: Viestinnän suunnittelija, järjestötoiminnan suunnittelija, tapahtumakoordinaattori, toiminnanjohtaja 8

9 => Potentiaali noin 2 k - 5 k eur - Haetaan säännöllisesti uusia STEA-hankkeita yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa. => Vastuu: Toiminnanjohtaja, hanketyöntekijät => Potentiaali noin 50 k k eur 9