Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1. Arvopohja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan koulutyön arvopohjana Suomessa ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetuksen tulee edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Jäljempänä kuvatut Karhulan koululle laaditut Koulun tehtävä ja Toiminta-ajatus ovat sopusoinnussa tämän arvopohjan kanssa, joka siten välittyy opetuksen tavoitteisiin ja sisältöön sekä koulun jokapäiväiseen toimintaan. Arvojen ja toiminta-ajatuksen toteutumisen seuraaminen ja jatkuva pohtiminen on tärkeää. 1.2. Koulun tehtävä Karhulan koulun tehtävänä on toimia perusopetuslain ja asetuksen mukaisesti perusopetuksen tarjoajana. Perusopetus on maksutonta yleissivistävää koulutusta koko ikäluokalle. Perusopetuslain mukaan jokainen Suomessa vakinaisesti asuva lapsi on oppivelvollinen kymmenen vuoden ajan siitä vuodesta alkaen, jolloin hän täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun oppilas on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut kymmenen vuotta. Karhulan koulussa perusopetuksen kolmen ylimmän luokan opetuksesta vastaavat eri oppiaineita opettavat aineenopettajat. Opetukseen kuuluu myös oppilaanohjausta kaikille ja tarpeen mukaan erityisopetusta niille oppilaille, joilla on oppimisvaikeuksia. Perusopetuksen oppimäärä sisältää kaikille yhteisinä aineina äidinkieltä ja kirjallisuutta, toista kotimaista kieltä, vieraita kieliä, terveystietoa, uskontoa tai elämänkatsomustietoa, historiaa, yhteis-kuntaoppia, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa, liikuntaa, musiikkia, kuvataidetta, käsityötä ja kotitaloutta. Näiden lisäksi Karhulan koulussa oppilaille tarjotaan erilaisia valin-naisaineita. Yhteisten aineiden ja valinnaisten kurssien sisällöt, opetusmenetelmät ja tavoitteet kuvataan opetussuunnitelman oppiainekohtaisessa osassa. 1.3. Toiminta-ajatus Karhulan koulussa korostetaan hyviä käytöstapoja, järjestystä, ahkeruutta, turvallisuutta ja vastuuntuntoa. Näistä kiinni pitämällä voidaan tarjota edellytykset monipuoliseen oppimiseen ja myönteiseen kasvuun tiedollisesti, taidollisesti ja henkisesti. Toisesta ihmisestä välittäminen ilmenee siten, että havaittuihin ongelmiin puututaan mahdollisimman pian. Koulun oppimiskulttuuri ja toimintatavat tukevat oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi 1.4. Kasvatus- ja opetustavoitteet Karhulan koulussa pyritään kasvattamaan oppimaan oppivia, osallistuvia, aktiivisia, yhteistyökykyisiä ja yhteiskunnan pelisääntöjen mukaan monikulttuurisessa ympäristössä toimivia, työtä ja muutoksia pelkäämättömiä kansalaisia, jotka saavat valmiuksia selviytyä jatkuvasti teknistyvässä ja kansainvälistyvässä maailmassa. 2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN

2.1. Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteiden 6 :n mukaisesti perusopetus pohjautuu oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi. Oppiminen on aktiivinen ja päämääräsuuntautunut tapahtuma, jossa oppijan omat tulkinnat ja havainnot ovat keskeisellä sijalla. Paitsi tietoja ja taitoja opiskellaan koulussa lisäksi oppimis- ja työskentelytapoja, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Karhulan koulussa pyritään kaikessa oppimisessa herättämään oppijan motivaatio ja aktivoimaan aiemmat tietorakenteet, jotka ovat uuden oppimisen oleellisimpia elementtejä. Koska oppiminen on myös tilannesidonnaista, kiinnitetään erityistä huomiota oppimisympäristön monipuolisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen kaikissa oppimistilanteissa. 2.2. Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuu (Opetussuunnitelman perusteet 2004). Karhulan koulun fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat koulun rakennukset ja tilat, ympäröivä luonto, opetusvälineet ja oppimateriaalit. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostaa se ihmissuhteiden verkosto, johon yksittäinen oppilas kuuluu yhdessä muiden oppilaiden ja koulun henkilökunnan (rehtori, opettajat, talonmies-vahtimestari, terveydenhoitaja, siistijät, keittiöhenkilö-kunta) kanssa. Kirjastopalveluja kehitetään Karhulan koulussa ja mediatekniikan ja tietoverkkojen käyttöä lisätään.. Näin voidaan tulevaisuudessa tarjota entistä paremmin oppilaan oppimismotivaatiota tukeva ja aktiivisuuteen, itseohjautuvuuteen ja luovuuteen kannustava oppimisympäristö. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit. Se pyritään rakentamaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettuja tavoitteita. Karhulan koulun toimintakulttuuriin sisältyvät järjestyssäännöt, käytöstavat, monenlaiset ohjeet mm. juhlatilaisuuksissa käyttäytymistä varten sekä koulun perinteiset arvot ( Karhulan koulun henki ). Karhulan koulun henkeen on aina kuulunut rikkumattoman työrauhan edellyttäminen kaikilta työyhteisön jäseniltä, kohteliaiden käytöstapojen korostaminen ja fyysisen koskemattomuuden vaatimus. Oppilailla on mahdollisuus osallistua Karhulan koulun toimintakulttuurin kehittämiseen olemalla mukana etenkin oppituntien ulkopuolisen toiminnan kuten juhlien, teemapäivien ja erilaisten tapahtumien järjestelyissä (oppilaskunta, tukioppilaat). 3. AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuuksilla on Opetussuunnitelman perusteissa (2004) oppiaineiden status. Opetusta eheyttävät aihekokonaisuudet kuvataan Opetussuunnitelman perusteissa ennen oppiainekohtaisia opetuksen keskeisiä sisältöjä. Aihekokonaisuudet ovat kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin (9 ). Aihekokonaisuuksilla pyritään kapeasta ainejaosta ilmiöiden ja kokonaisuuksien ymmärtämiseen. Tähän voidaan koulussa päästä vain siten, että oppilaat saavat eri oppiaineille luonteenomaisella ja oppilaan kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla kokemuksia todellisiin käytännön asioihin vaikuttamisesta.

Aihekokonaisuuksia on seitsemän: 1. Ihmisenä kasvaminen 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 3. Viestintä ja mediataito 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta 6. Turvallisuus ja liikenne 7. Ihminen ja teknologia Kaikki yllä olevat aihekokonaisuudet sisältyvät Karhulan koulun opetussuunnitelmassa kuvattuihin oppiaineisiin. Aihekokonaisuuksien tulee myös näkyä koulun toimintakulttuurissa, minkä vuoksi on tärkeää etsiä yhteistyötahoja oppiainerajojen yli. Esimerkkejä konkreettisista toimista aihekokonaisuuksien toteuttamiseksi Karhulan koulussa: 1. Ihmisenä kasvaminen Kouluväen yhteistyö tapakasvatuksessa (opettajien lisäksi keittäjät, vahtimestari ym.) Sovittelutoiminta Oman oppimisen arviointi (itsearviointi) 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Itsenäisyyspäivän juhlat Kansainväliset yhteydet (vierailut, kirjeenvaihto) 3. Viestintä ja mediataito Tiedonhaku monipuolisesti ja kriittisesti Sosiaalinen vuorovaikutus ryhmätöissä, keskusteluissa, esitelmissä jne. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Nuorisovaltuustovaalit ja varjovaalit eduskunta- ja eurovaalien yhteydessä Sisäinen yrittäjyys (ahkera ja luova omatoimisuus normaalissa koulutyössä) Ulkoinen yrittäjyys - työelämään tutustumisjaksot ja yritysvierailut 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta Työympäristön siistinä pitäminen Ihmisen vaikutus ympäristöönsä ja itseensä kautta aikojen 6. Turvallisuus ja liikenne Fyysinen ja henkinen koskemattomuus jokaisen oikeus Opettajien ohjeet turvalliseen siirtymiseen mm. kotitalouden ja liikunnan oppitunneille 7. Ihminen ja teknologia Teknisten laitteiden käyttäminen ja ymmärtäminen Ihmisen ja teknologian suhde

Aihekokonaisuuksiin liittyvän toiminnan jatkuva kehittäminen on Karhulan koulussa käynnissä koko ajan. Erityisen tärkeäksi on koettu mm. turvallisuus ja liikenne johtuen koulun keskeisestä sijainnista. Turvallisuusasioita sisältyy terveystiedon opetussuunnitelmaan ja tämän lisäksi tapahtumia ja teemapäiviä aiotaan järjestää oman koulun sisällä ja ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa yhdessä. Sisäinen yrittäjyys kirjataan koulun tiedostetuksi toimintatavaksi eli oppilasta ohjataan omatoimisuuteen, aktiivisuuteen, sitoutumiseen, elämänikäiseen oppimiseen, hyvän työn hallintaan ja päämäärätietoisuuteen. Ulkoinen yrittäjyys tuo koulun toimintaan positiivista vuorovaikutusta koulun läheisyydessä olevien yritysten kanssa. Samalla korostuu toisen työn arvostaminen ja kunnioittaminen. 4. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Kodin ja koulun välinen yhteistyö tulee määritellä opetussuunnitelmassa yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa (Opetussuunnitelman perusteet 2004). Koulu tukee huoltajia, joilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Karhulan koulussa yhteistyömuotoja kodin ja koulun välillä ovat yhteisötasolla mm. koulun tiedotteet huoltajille, vanhempainillat, joissa aiheina ovat erilaiset kasvatukseen, opetukseen ja jatkokoulutukseen liittyvät asiat, erilaiset kyselyt huoltajille, vanhempainyhdistyksen toiminta sekä koulun juhlat. Yksilötasolla yhteistyötä koulun ja kodin välillä edustavat luokanvalvojien yhteydenotot huoltajiin, henkilö-kohtaiset tapaamiset sekä huoltajien ja oppilashuoltoryhmän tapaamiset tarvittaessa. 5. YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA Karhulan koulu tekee yhteistyötä erityisesti Helilän koulun kanssa, jonka tiloissa Karhulan koulun oppilaille opetetaan kotitaloutta ja teknistä työtä. Muuta yhteistyötä rinnakkaiskoulujen kanssa tapahtuu yhteisten opettajien ja tukioppilaskoulutuksen muodossa. Muita yhteistyötahoja Karhulan koululla ovat mm. työ- ja elinkeinoelämä (työelämään tutustuminen, vierailukäynnit ym.), toisen asteen oppilaitokset, Kotkan kaupungin eri hallintokunnat (sosiaali-, nuorisoja sivistystoimi), seurakunnat ja poliisi. Erityisen merkittäviä yhteistyökumppaneita ovat lisäksi ne haminalaiset maatilat, joiden isäntäväet ovat antaneet merkittävän panoksensa Karhulan koulun maa- ja metsätalousryhmien leirikouluviikkojen ohjelmaan kohta kahden vuosikymmenen ajan. 6. OPPIMISSUUNNITELMA Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Opinto-ohjelma muodostuu niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas opiskelee lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelman laadinnassa on keskeistä yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös mahdolliset tuki-toimet, kuten tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus. Oppimissuunnitelma laaditaan tarvittaessa erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille. Oppimissuunnitelma voidaan laatia myös kaikille oppilaille. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. 7. OPPILASHUOLTO Koululaisen hyvinvoinnista huolehtiminen edellyttää koulutoimen yhteistyötä eri hallinnonalojen kanssa.

Oppilashuoltoon kuuluu oppilaan oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuolto edistää nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä. Oppilashuollossa korostuu oppimisvaikeuksien, oppimisen esteiden sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien varhainen tunnistaminen, poistaminen, ehkäiseminen ja lieventäminen. 7.1. Oppilashuollon tavoitteet ja keskeiset periaatteet - ongelmien varhainen tunnistaminen - oppilaan tukeminen - luottamuksellinen yhteistyö nuoren ja huoltajan kanssa - yhteistyö oppilashuollon palvelujen asiantuntijoiden kanssa Opettajien ja luokanvalvojien merkitys on suuri, heidän seuratessaan oppilaan kehitystä ja oppimisen esteiden ilmentymistä. Yleensä luokanvalvoja on ensimmäinen, joka on huoltajaan yhteydessä ongelmien (esimerkiksi lisääntyneet poissaolot) ilmetessä. Oppilashuollon henkilöstö keskustelee luokanvalvojan ja opettajien kanssa. Se suunnittelee erilaisia tukitoimia oppilaan auttamiseksi. Oppilashuollon henkilöstö on yhteydessä huoltajaan, ja yhdessä huoltajan ja tarvittaessa oppilashuollon palvelujen asiantuntijoiden kanssa suunnitellaan toimia oppilaan ongelmien ehkäisemiseksi, lieventämiseksi ja poistamiseksi. Oppilashuollolliset toimenpiteet liittyvät usein kiusaamiseen, väkivaltaan, häirintään, mielenterveydellisiin ongelmiin, päihteiden käyttöön, tapaturmiin tai onnettomuuksiin Näihin kaikkiin koululla on puuttumissuunnitelmat. 7.2 Oppilashuoltoryhmä Oppilashuoltoryhmä kokoontuu kerran viikossa. Siihen kuuluvat rehtori, opinto-ohjaaja(t), terveydenhoitaja, koulukuraattori sekä erityisopettaja. Oppilashuoltoryhmä joutuu kokoontumaan joskus useamminkin ja joustavasti eri kokoonpanolla, jos ilmenee akuutti tilanne, johon voidaan varhaisessa vaiheessa puuttua tai estää sen syntyminen kokonaan. 8. OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Kaikkien opettajien tehtävä on ohjata oppilasta opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitoja ja ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Oppilaan huoltajalle on järjestettävä mahdollisuuksia saada tietoa opetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan tulevaisuudelle. Oppilaalle ja huoltajalle tulee selvittää ohjauksen järjestäminen sekä opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat. Huoltajille ja oppilaalle järjestetään tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan ja opinto-ohjaajan kanssa. Ohjauksen tulee tukea erityisesti niitä oppi-laita, joilla on opiskeluvaikeuksia ja vaara syrjäytyä ja jäädä perusopetuksen jälkeen koulutuksen ulkopuolelle. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys - aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa ja luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Ulkoinen yrittäjyys tulee mukaan koulun toimintaan ensisijaisesti opinto-ohjaajien järjestämissä työelämän edustajien kouluvierailuissa, työpaikkakäynneillä, projektitöissä ja työelämään tutustumisessa. Seitsemännen luokan oppilailla on opiskelun aikana tukena ja apuna koulutetut yhdeksäsluokkalaiset tukioppilaat. Heidän merkityksensä korostuu etenkin opiskelun alkuvaiheessa, kun kaikki on vielä uutta ja outoa yläkoulun alkuvaiheessa. Kullakin luokalla on omat nimetyt tukioppilaat. 9. TUKIOPETUS Oppilaalla on oikeus tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta tekee ensisijaisesti opettaja.

Huoltajalle tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Myös oppilas ja huoltaja voivat olla aloitteellisia asiassa. Tukiopetusta annetaan tilapäisten oppimisvaikeuksien aiheuttaessa jälkeen jäämistä. Tukiopetusta annetaan oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien ulkopuolella mutta perustellusta syystä, ja aina erikseen sopimalla myös oppitunnin aikana. Jos tukiopetuksella ei saavuteta haluttua oppimista, oppilas ohjataan osa-aikaiseen erityisopetukseen. 10. OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia, annetaan osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena pienryhmässä tai yksilöllisesti. Tarvittaessa oppilaalle tehdään henkilökohtainen oppimissuunnitelma, joka laaditaan yhdessä huoltajan, oppilaan, opinto-ohjaajan ja erityisopettajan ja tarvittaessa asiantuntijoiden kanssa. 11.TUNTIJAKO Karhulan koulun tuntijako Oppiaine 7lk 8lk9lk Äidinkieli 3 3 3 A-kieli 2 3 3 B-kieli 3 2 1 Matematiikka 3 3 4 Biologia 1 1 2 Maatieto 1 1 1 Fysiikka 1 2 1 Kemia 1 1 1 Terveystieto 0,4 1,61 Uskonto/ET 1 1 1 Historia 2 2 Yhteiskuntaoppi 3 Musiikki 1 Kuvataide 2 Liikunta 2 2 2 Käsityö 3 Kotitalous 3 Oppilaanohjaus 0,6 0,41 Valinnaisaineet* 7 6 yhteensä 30 30 30 MUS- painotus* 2 3 3 A2- venäjä* 2 2 2 Musiikkipainotteisen ja A-venäjän valinneilla 7. luokan kuvataide vasta 8. luokalla. 12.OPPILAAN ARVIOINTI 12.1. ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA

Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on muodostaa oppilaalle ja huoltajalle realistinen kuva siitä miten oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on myös tukea ja ohjata oppilaan persoonallisuuden kasvua. Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka hänelle on asetettu henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Karhulan koulussa noudatetaan viisijaksojärjestelmää. Lukuvuodessa annetaan viisi kasautuvaa jaksotodistusta suoritettujen kurssien mukaisesti. Kurssisuoritukseen kuuluu työskentelyn arviointi. Perusteena käytetään työskentelyn vastuullisuutta ja oma-aloitteellisuutta, taitoa suunnitella, toteuttaa ja arvioida omaa työtään sekä yhteistyökykyä muiden henkilöiden kanssa. Lukuvuoden päätteeksi annettavaan jaksotodistukseen merkitään luokalta siirtäminen / luokalle jättäminen sekä koulun alkaminen syksyllä. Lukuvuosi katsotaan oppiaineittain suoritetuksi, jos yhden kurssin oppimäärän arvosana on hyväksytty, kahden kurssin oppimäärän arvosanoista vähintään toinen on hyväksytty ja kolmen kurssin oppimäärän arvosanoista vähintään kaksi hyväksyttyjä. Oppilas voidaan jättää luokalleen, jos hänen menestymisensä yhdessä tai useammassa lukuvuoden aikana opiskellussa oppiaineessa on heikko. Luokalle jäämisestä päättävät rehtori ja oppilasta opettavat opettajat. Jos huoltaja, rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä opinto-ohjaajan kanssa toteavat, ettei oppilas selviä seuraavan lukuvuoden opinnoista, voidaan luokalle jättäminen suorittaa ilman heikkoja opintomenestyksiä. Oppiaineen hylätty suoritus voidaan uusia koulutyön päätyttyä järjestettävässä uusintakokeessa. 9- luokkalaisella on mahdollisuus osallistua uusintaan myös viimeisen jakson aikana. (Peruskouluasetus 11 : Oppilaalle, jonka suoritus on hylätty, tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa asianomaisessa aineessa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuus voidaan antaa myös lukuvuoden koulutyön päätyttyä). Valinnaisaineen arviointitapa ilmoitetaan kyseisen aineen kurssiselosteen yhteydessä. Hylätty suoritus vastaa pakollisen aineen hylättyä suoritusta. Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8-9. Päättöarviointia varten on laadittu perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä koti-talous. Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Yhden vuosiviikkotunnin valinnaisaine voidaan arvioida vain sanallisesti (hyväksytty) päättöarviointiin. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa. 12.2. KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön, arvostaa työtä ja noudattaa sääntöjä. Tällä tarkoitetaan oppilaan kykyä ja halua ymmärtää, arvostaa ja tukea toisia ihmisiä sekä vaalia ympäristöä. Työn arvostaminen koskee sekä omaa että toisen tekemää työtä. Sääntöjen noudattamisessa otetaan huomioon se, miten oppilas tuntee säännöt ja sitoutuu niihin. Oppilaan käyttäytyminen arvioidaan opettajainkokouksessa käydyn arviointikeskustelun pohjalta. Arvioinnin kohteena käytetään oppilaan oman ja toisen työn arvostamista, ihmisen ja ympäristön huomioimista sekä sääntöjen tuntemista ja noudattamista. 10 oppilas käyttäytyy erittäin kohteliaasti, tervehtii, osaa seurustella sekä nuorten että vanhempien kanssa, auttaa mielellään kaikkia, on huolellinen ja suhtautuu myönteisesti koulutyöhön

9 oppilas esittää asiansa kohteliaasti, tervehtii, on auttavainen, suhtautuu myönteisesti koulutyöhön 8 on positiivinen, suhtautuu samoin koulunkäyntiin, yleensä noudattaa sääntöjä ja annettuja ohjeita, tekee työnsä. 7 oppilas saattaa häiritä muita tunnilla, aiheuttaa käyttäytymisellään häiriöitä, ei huolehdi velvoitteitaan - läksyt aika usein tekemättä, palauttaa usein myöhässä erilaisia koulun pyytämiä papereita, saa jälki-istuntoja, on huolimaton 6 oppilas häiritsee tunneilla ja käytävissä, puhuu epäkohteliaasti, kiroilee, kiusaa muita, tekee ilkivaltaa, on vilpillinen, läksyt harvoin tehty, välineet hukassa tai rikki 5 oppilas käyttäytyy rumasti kaikkialla, kiusaa muita, tekee ilkivaltaa, valehtelee ja kiroilee, puhuu rumasti lähes kaikkialla, ei tee läksyjä, työvälineitä ei useimmiten mukana, myöhästelee jatkuvasti, hävittää kirjoja ja vihkoja, usein jälki-istuntoja 4 tekee jotain poikkeuksellisen rangaistavaa, käy tunneilla vain olemassa, toistuvia luvattomia poissaoloja, ei palauta mitään papereita ilman jatkuvaa seurantaa, täysin välinpitämätön myöhästelyjen suhteen, ei kunnioita toisten omaisuutta. Kukin opettaja antaa käytösnumeron oppilaalle samalla kun antaa oppiaineen numeron. Näistä numeroista lasketaan keskiarvo, jonka pohjalta opettajainkokous luokanvalvojan esityksestä antaa numeron ja se näkyy oppilaan 3. ja 5. jakson todistuksessa joka luokkatasolla; lisäksi 7. luokalla myös 2. jakson todistuksessa. YHTEISET AINEET ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS SUOMI TOISENA KIELENÄ A-KIELI ENGLANTI B1-KIELI RUOTSI MATEMATIIKKA BIOLOGIA MAANTIETO FYSIIKKA KEMIA USKONTO E-L tai USKONTO ORT. tai ELÄMÄNKATSOMUS HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI KUVATAIDE MUSIIKKI KÄSITYÖ TEKNINEN tai TEKSTIILI KOTITALOUS LIIKUNTA 9 kurssia 9 kurssia 8 kurssia 6 kurssia 10 kurssia 4 kurssia 4 kurssia 4 kurssia 2 kurssia 1 kurssi 3kurssia 6 kurssia

TERVEYSTIETO OPPILAANOHJAUS MAAHANMUUTTAJAN ÄIDINKIELI, VENÄJÄ 2kurssia 6 kurssia