OPPIAINEKOHTAISET SISÄLLÖT JA TAVOITTEET

OPPIAINEKOHTAISET SISÄLLÖT JA TAVOITTEET Liite ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS VUOSILUOKAT 1-2 Äidinkieli ja kirjallisuus on ajatteluun, kieleen, yhteisöön ja kulttuuriin kasvattava oppiaine, joka antaa oppilaille välineitä oman elämänsä hallintaan ja elinikäiseen oppimiseen. Keskustan koulussa äidinkielen opetus on kokonaisvaltaista oppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikointia, jolla tuetaan oppilaan yksilöllistä kielen oppimista. Opetuksessa otamme huomioon, että oppilaat saattavat olla hyvinkin eri vaiheissa oppimisprosessissaan. Kirjallisuuden tehtävänä on tuottaa oppilaille elämyksiä. Lukeminen 1. lk Oppilas oppii lukemisen harjoittelun tärkeyden eli lukuläksyn tekemisen lukemaan mekaanisesti ääneen lukemaan melko sujuvasti pieniä lauseita 2. lk Oppilas kehittyy 1. luokalla opituissa taidoissa lukee sujuvasti ääneen harjoittelee lukemaan äänettömästi lukee pieniä tarinoita kehittyy luetun ymmärtämisessä Kirjoitus 1. lk Oppilas 2. lk Oppilas osaa kirjoittaa sanoja oikein pystyy kirjoittamaan sanelun mukaan sanatasolla hallitsee isot ja pienet tekstauskirjaimet pyrkii kirjoittamaan huolellisesti ja siististi aloittaa luovan kirjoittamisen harjoittelun kehittyy 1. luokalla opituissa taidoissa hallitsee oikeinkirjoituksen lausetasolla osaa käyttää lauseessa aloitus- ja lopetusmerkkejä opettelee tyyppikirjaimet kehittyy luovan kirjoittamisen taidoissa 1

Ilmaisutaidot 1. lk Oppilas 2. lk Oppilas oppii pyytämään ja odottamaan puheenvuoroaan rohkaistuu esittämään asiansa kuuluvasti ja selkeällä äänellä harjaantuu kertomaan kokemuksistaan ja selvittämään asiansa oppii kuuntelemaan toisia harjoittelee keskittyvää ja tarkkaa kuuntelemista kehittyy edelleen 1. luokalla opituissa taidoissa harjaantuu kertomaan mielipiteitä ryhmälle harjaantuu ja rohkaistuu esittämään pieniä näytelmiä tai muita esityksiä osaa toimia arkipäivän puhetilanteissa- harjaantuu kysymään ja vastaamaan Kirjallisuus Kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että oppilas lukee ja kuuntelee nauttien ja eläytyen monenlaista kaunokirjallisuutta myös vapaaaikanaan ja oppii valitsemaan itselleen sopivaa luettavaa osaa ja haluaa keroa ja keskustella lukemastaan osaa verrata lukemaansa tekstiä omiin tietoihinsa ja kokemuksiinsa tutustuu keskeisiin lasten- ja nuortenkirjailijoihin sekä heidän teoksiinsa tutustuu kirjallisuuden peruslajeihin (runo, satu, fantasia, kertomus ) saa monipuolisia kielellisiä ka kirjallisia kokemuksia ja elämyksiä harjoittelee kriittisyyttä ja saa mahdollisuuksia, välineitä ja käsitteitä ajatustensa, kokemustensa ja tietojensa jäsentämiseen ja laajentamiseen sekä mielikuvituksensa rikastamiseen Kirjatarjotin 1. lk 2. lk Oppilas oppii käyttämään koululla käyvää kirjasto-autoa sekä koulun kirjastoa. Mahdollisuuksien mukaan hankitaan kirjasarja koko luokan luettavaksi. Jatketaan 1. luokalla opittuja käytäntöjä sekä harjoitellaan pääkirjaston käyttöä. Hankitaan kirjasarja koko luokan luettavaksi. 2

Opittavat käsitteet 1. lk päähenkilö tapahtumapaikka ja aika sadun tuntomerkit kirjailija käsitteenä 2. lk Laajennetaan 1. luokalla opittuja käsitteitä sadun tunnusmerkkeistä hyvä vs paha, kolmi- tai seitsenluku, prinssi/prinsessa, onnellinen loppu sadun lajit (kts. edellä) esimerkkeinä kirjailijoista mm. Topelius, Tove Jansson, Astrid Lindgren, Aleksis Kivi Käytettäviä menetelmiä 1. lk parilukeminen laputtaminen (oppilas kirjoittaa tarralapuille omia huomioitaan ja ajatuksiaan sitä mukaan, kun niitä syntyy kirjaa lukiessa) keskustelu tarinan kerronta riimittely 2. lk 1. luokalla käytettyjen lisäksi lukupäiväkirjan pitäminen tai kirjallisuusvihko draamaharjoitukset kuvittaminen Aihekokonaisuuksien liittyminen äidinkieleen 1. Ihmisenä kasvaminen Oppilas oppii vuorovaikutus- ja viestintätaitoja. Äidinkielessä alkuopetuksen osalta tavoitteellisuus tulee voimakkaasti esiin. Oppilaalla on tarve oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Vastuullisuus kehittyy kotiharjoittelun myötä, samoin vastuu kuuntelemisesta. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Otetaan huomioon juhlapäivät ja kansalliset merkkipäivät. Tutustutaan eri maiden satuihin ja kulttuureihin. 3

3. Viestintä ja mediataito tutustutaan sanomalehtiin kirjeenvaihto 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys mielipiteen ilmaiseminen esiintyminen 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Oppilaan osallistuminen kierrätykseen itsestään huolehtimiseen tulevaisuudenkuvan luomiseen 6. Turvallisuus ja liikenne symbolit merkkikieli 7. Ihminen ja teknologia tietotekniikka käyttöohjeiden ja ohjekirjojen lukeminen ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS VUOSILUOKAT 3-6 Alkuopetusluokkien tavoitteiden kertaamista ja varmistamista kaikilla osa-alueilla 3. luokka Lukeminen Sujuva, rytmikäs ja eläytyvä mekaaninen lukeminen Ymmärtävä lukeminen: löytää tekstistä vastauksen esitettyyn kysymykseen. Alustava asiatekstin käsittely erilaiset lukutavat: silmäilevää, sanatarkkaa, tietoa etsivää lukemista asiatekstin alleviivaus ja numerointi 4

Kirjallisuus Kirjallisuuteen tutustuminen Lukutapana sujuvaa, innokasta omaehtoista lukemista oman mielilukemisen löytäminen eri kirjasarjojen lukemista kyky erottaa kokonaisuuden kannalta tärkeät asiat toisarvoisista tekstin sisällön ja rakenteen ennustaminen Kirjallisuuden käsitteitä: juoni, juonikartta, fantasian aineksia Tutustutaan Kalevalasta Väinölä ja Pohjola Lukuharrastuksen vahvistaminen Katso ehdotus kirjallisuusosuuden kirjatarjottimesta eri luokka-asteille. Tiedonhaun alkeiden oppiminen kirjan rakenne : sisällysluettelo hakemistot (tiedon löytäminen kirjasta) tietokirjojen löytäminen lastenosaston hyllyistä kirjastoluokitus karkeasti tutustuminen nuorten kaunokirjallisuuteen tutustutaan joihinkin kokonaisteoksiin yhteisesti kirjaesittelyjä Kielioppi, oikeinkirjoitus Alaluokkien oikeinkirjoitusasioiden kertausta tarvittaessa Oikeinkirjoitus: vokaalit, konsonantit ja diftongit geminaatat, pitkät vokaalit, äng-äänne, yleis- ja erisnimet, yhdyssanat synonyymit ja vastakohdat Lause: lausetaju kehittyy pää- ja sivulause alustavasti toteamus, käsky ja kielto, kysymys- lauseet yksikkö ja monikko Kielioppi: sanojen luokittelua; substantiivi, verbit, adjektiivit aakkostaminen adjektiivin vertailumuodot Kirjoittaminen Selkeä käsiala ja virheetön oikeinkirjoitus Erilaisten tekstien tuottaminen esim. kirjoitelma 5

satu päiväkirja kirje, kortti, kutsu Oman tekstin suunnittelun apuvälineet; viimeistely, otsikointi, muokkaus, tukisanalista. Tekstinkäsittely tietokoneella Oman kirjoitustaidon arviointi ja itseilmaisu Mielipiteen perustelu Ilmaisu Erilaisten puhetilanteiden harjoittelua Osaa kuunnella toisten ajatuksia ja mielipiteitä ääneen lukeminen ja esittäminen (selkeä ääntäminen, sopiva nopeus, ilmeikkyys, tehokeinoina hidastus, nopeutus tai äänen madallus, hiljentäminen, tauko, katse kuulijoihin) mielipide esitelmä väittely haastattelu näytelmät, dramatisoinnit ja pantomiimiharjoitukset improvisointiharjoitukset luokka- tai seinälehti sanomalehden tekoon tutustuminen (sisällys, taitto jne.) keskustelut television ja videoiden katselusta sekä tietokonepelien pelaamisesta. 4. luokka Lukeminen Kolmannen luokan taitojen vahvistaminen: Sujuva, rytmikäs ja eläytyvä mekaaninen lukeminen Ymmärtävä lukeminen: löytää erilaisista teksteistä vastauksen esitettyyn kysymykseen. Alustava asiatekstin käsittely erilaiset lukutavat: silmäilevää, sanatarkkaa, tietoa etsivää lukemista asiatekstin alleviivaus ja numerointi Kirjallisuus Lukutapa: pohdiskeleva ja kyselevä lukeminen syy- ja seuraussuhteiden oivaltaminen kyky luoda visuaalisia mielikuvia luetusta ennustava lukeminen Kirjallisuuden käsitteitä: juonen rakenne, käännekohta, fantasia, pääjuoni/ sivujuoni Tutustutaan Kalevalasta Väinämöisen matka Tuonelaan ja Aino 6

Tiedonhaun perusteiden oppiminen kirjaston palvelujen käyttö tarkemmin: laina-ajat, aineiston varaus, myöhästymismaksut jne. aineistotietokanta Salomo ja kirjaston internetsivut, opetus pienryhmissä haku kirjan nimen ja tekijän mukaan oppilaat tekevät annetut tehtävät käyttäen aineistotietokantaa ja osaavat hakea aineiston hyllyistä kirjaesittelyjä Kielioppi, oikeinkirjoitus Alaluokkien oikeinkirjoitusasioiden kertausta tarvittaessa Oikeinkirjoitus: vokaalit, konsonantit ja diftongit geminaatat, pitkät vokaalit, äng-äänne, yleis- ja synonyymit ja vastakohdat Lause: lausetaju kehittyy pää- ja sivulause toteamus, käsky ja kielto, kysymys- lauseet Kielioppi: sanojen luokittelua; substantiivi, verbit, adjektiivit, partikkelit, pronominit, numeraalit adjektiivin vertailumuodot verbien persoonataivutus perus- ja aikamuodot Kirjoittaminen Selkeä käsiala ja virheetön oikeinkirjoitus Erilaisten tekstien tuottaminen esim. kirjoitelma satu päiväkirja kirje, kortti, kutsu Oman tekstin suunnittelun apuvälineet; viimeistely, otsikointi, muokkaus, tukisanalista. Tekstinkäsittely tietokoneella Oman kirjoitustaidon arviointi ja itseilmaisu Mielipiteen perustelu 7

Ilmaisu Erilaisten puhetilanteiden harjoittelua Osaa kuunnella toisten ajatuksia ja mielipiteitä ääneen lukeminen ja esittäminen (selkeä ääntäminen, sopiva nopeus, ilmeikkyys, tehokeinoina hidastus, nopeutus tai äänen madallus, hiljentäminen, tauko, katse kuulijoihin) mielipide esitelmä väittely haastattelu näytelmät, dramatisoinnit ja pantomiimiharjoitukset improvisointiharjoitukset videointi luokka- tai seinälehti sanomalehden tekoon tutustuminen (sisällys, taitto jne.) keskustelut television, videoiden katselusta sekä tietokonepelien pelaamisesta. 5. luokka Lukeminen Suhtautuu kriittisesti lukemaansa sekä osaa päätellä rivien välistä. Löytää tekstistä silmäilemällä oleelliset asiat Löytää asiatekstistä pääkohdat Hallitsee opiskelutekniikan alkeet erilaiset lukutavat; silmäilevää, sanatarkkaa, tietoja etsivä ja nopea lukeminen asiatekstin alleviivaus ja numerointi Kirjallisuus Erilaiseen kirjallisuuteen tutustuminen Kirjallisuuden arviointia keskustelemalla ja kirjaesityksinä Lukutapa: Päätelmien tekeminen, ennustava lukeminen Syy-seuraus suhteiden oivaltaminen Henkilökuvan laatiminen Kirjallisuuden käsitteitä: runon alku- ja loppusointu kalevalainen runo teema aukkokohdat Tutustutaan Kalevalan koko juoneen esim. lasten satu- Kalevala, henkilökuva: Väinämöinen 8

Tiedonhakutaitojen soveltaminen todelliseen tarpeeseen: internet tietolähteenä, kriittinen suhtautuminen tietoon hakuteokset, tietosanakirjat: mitä ovat, miten käytetään kirjaesittelyjä Kirjoittaminen Vahvistetaan edellisten vuosien ainesta Erilaisten tekstien tuottamista: kirjoitelma aineistokirjoituksena tiivistelmä, referaatti essee vastaus mielipidekirjoitus uutinen Oman tekstin suunnittelussa apuvälineinä jaksotus sekä viimeistely, otsikointi, muokkaus, tukisanalista Sanojen ryhmittelyä merkityksen ja taivutuksen perusteella Tekstinkäsittelyohjelman käyttö Kielioppi, oikeinkirjoitus Verbiopista pääluokat, aikamuodot sijamuodoista nominatiivi, partitiivi, genetiivi ja paikallissijat yhtenä ryhmänä sivu- ja päälauseet, konjunktiot lauseenjäsenistä subjekti ja predikaatti puhutun ja kirjoitetun kielen ero Ilmaisu Erilaisten puhetilanteiden harjoittelua Osaa kuunnella toisten ajatuksia ja mielipiteitä ääneen lukeminen ja esittäminen (selkeä ääntäminen, sopiva nopeus, ilmeikkyys, tehokeinoina hidastus, nopeutus tai äänen madallus, hiljentäminen, tauko, katse kuulijoihin) mielipide esitelmä väittely haastattelu pienimuotoisen puheen pito esim. onnittelu näytelmät, dramatisoinnit ja pantomiimiharjoitukset teatteritietoutta: käsikirjoitus, lavastus, rekvisiitta, tehosteet improvisointiharjoitukset kuunnelma videointi 9

luokka- tai seinälehti sanomalehden tekoon tutustuminen (sisällys, taitto jne.) keskustelut television, videoiden katselusta sekä tietokonepelien pelaamisesta. 6. luokka Lukeminen 5. luokan asioiden syventäminen ja vahvistaminen Suhtautuu kriittisesti lukemaansa sekä osaa päätellä rivien välistä. Löytää tekstistä silmäilemällä oleelliset asiat Löytää asiatekstistä pääkohdat Hallitsee opiskelutekniikan alkeet erilaiset lukutavat; silmäilevää, sanatarkkaa, tietoja etsivä ja nopea lukeminen asiatekstin alleviivaus ja numerointi Kirjallisuus Lukutapa: Aukkokohtien havaitseminen, oma tulkinta Syy-seuraus suhteiden oivaltaminen Henkilökuvan laatiminen Kirjallisuuden käsitteitä: Tanka, haiku yms. runoja Teema - avoin ja suljettu loppu useita juonia (Paahde) kertojan moninaisuus aukko kohdat Kalevala: Henkilöt Marjatta, Lemminkäinen, Aino,Joukahainen, Kullervo Aleksis Kiven Seitsemän veljestä kirjan juoni Koiramäki-kirjana Tiedonhakutaitojen soveltaminen todelliseen tarpeeseen: opettajan antaman tehtävän aineiston hakeminen kirjastossa (kirjat, lehdet, romput, internet ja aineistotietokanta Salomo) kirjaesittelyjä Ilmaisu Erilaisten puhetilanteiden harjoittelua Osaa kuunnella toisten ajatuksia ja mielipiteitä ääneen lukeminen ja esittäminen (selkeä ääntäminen, sopiva nopeus, ilmeikkyys, tehokeinoina hidastus, nopeutus tai äänen madallus, hiljentäminen, tauko, katse kuulijoihin) 10

mielipide esitelmä väittely haastattelu näytelmät, dramatisoinnit ja pantomiimiharjoitukset teatteritietoutta: käsikirjoitus, lavastus, rekvisiitta, tehosteet improvisointiharjoitukset kuunnelma videointi luokka- tai seinälehti sanomalehden tekoon tutustuminen (sisällys, taitto jne.) keskustelut television, videoiden katselusta sekä tietokonepelien pelaamisesta. KIRJALLISUUS 1. Kirjallisuuden opetus Yleistä Kirjallisuuden lukeminen tukee lausetajun kehittymistä, laajentaa sanavarastoa ja antaa eväät käsitteelliseen ajatteluun. Lukeminen on tie syvälliseen äidinkielen hallintaan. Sen avulla saadaan tietoa omasta kielestä, sen rakenteesta, sanastosta ja käyttötavoista. Hyvä äidinkielen hallinta luo pohjan oppimiselle ja ajattelulle. Kirjallisuus tutustuttaa lukijansa erilaisiin ihmisiin ja uusiin ympäristöihin. Käsitys omasta elämänpiiristä, tavoista ja perinteestä avastuu ja vahvistuu. Oppilas saa mahdollisuuden samaistua myös oman kulttuurinsa ja kokemusmaailmansa ulkopuoliseen maailmaan. Kirjallisuus hälventää ennakkoluuloja ja vahvistaa itsetuntemusta. Kirjallisuuden kautta lapsi oppii hahmottamaan todellisuutta, luo kiinnekohtia omaan kulttuuriinsa ja tekee tutustumisretkiä vieraisiin kulttuureihin. Kirjallisuus antaa välineitä käsitellä omassa elämässä esille tulevia asioita. Se auttaa tunnistamaan ja ymmärtämään omia ja muiden tunteita ja antaa ratkaisumalleja elämän ongelmakohtiin. Samaistumisen kautta lukija voi kokea syviä tunteita, oivaltaa elämän mahdollisuuksia ja löytää uusia ajattelumalleja. Kirjallisuus antaa virikkeitä omaan kirjalliseen ja suulliseen ilmaisuun ja luo pohjan keskusteluille. Yhteinen lukukokemus kasvattaa yhteisöllisyyteen. Kirja on verraton ystävä. Sen voi ottaa mukaan minne vain. Se on viihdyke, joka täyttää elämän tylsät hetket pyyteettömästi. Kirjallisuuden harrastaja ei ole koskaan yksin. Hänen mielensä on täynnä tarinoita. Lukeminen pitää mielikuvituksen hereillä ja antaa reaalimaailman rinnalle myös toisia maailmoja, joihin voi kokemuksiaan peilata. Lapsuuden myönteisillä lukukokemuksilla on suuri merkitys elinikäisen lukuharrastuksen syntymiseen. Kirjallisuus on sekä oppimien kohde että väline. Kirjallisuuden tehtävänä on tuottaa oppilaille elämyksiä. Se voi toimia taidenautintona ja avata väyliä myös muihin taidemuotoihin. Se punoo yhteen ja eheyttää eri oppiaineiden sisältöjä. Kirjallisuus on taito-, tieto- ja taideaina, jonka avilla opetetaan ajattelua, kieltä ja kulttuuria sekä sen perintöä. 11

Äidinkieli ja kirjallisuus on ajatteluun, kieleen, yhteisöön ja kulttuuriin kasvattava oppiaine, joka antaa oppilaalle välineitä oman elämänsä hallintaan ja elinikäiseen oppimiseen. Kirjallisuuden tarjoaminen, siihen opastaminen ja kasvattaminen on kannattavaa ja tarkoituksenmukaista, koska se auttaa oppilasta kehittymään eheäksi, ennakkoluulottomaksi ja itsenäisesti ajattelevaksi aikuiseksi. Tavoitteet Kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että oppilas lukee ja kuuntelee nauttien ja eläytyen monenlaista kaunokirjallisuutta myös vapaaaikanaan ja osaa valita itselleen sopivaa luettavaa. osaa ja haluaa kertoa ja keskustella lukemastaan. osaa verrata lukemaansa teksiä omiin tietoihinsa ja kokemuksiinsa. Tuntee keskeisiä lasten- ja nuortenkirjailijoita sekä heidän teoksiaan. Tuntee kirjallisuuden peruslajit (runo, satu, fantasia, kertomus.) Saa monipuolisia kielellisiä ja kirjallisia kokemuksia ja elämyksiä. Oppii kriittisyyteen ja saa mahdollisuuksia, välineitä ja käsitteitä ajatustensa, kokemustensa ja tietojensa jäsentämiseen ja laajentamiseen sekä mielikuvituksensa rikastamiseen. 2. VUOSILUOKAT 1. luokka "Kirjatoukka" A. Lukutapa Elämyksellistä tutustumista kirjallisuuteen opettajan luentaa kuunnellen, kuvia katsellen ja taidon karttuessa myös itse lukien B. Kirjatarjotin Kirjasarja koko luokan luettavaksi keväällä esim. Timo Parvela: Outo juttu Oppilaalle sopivia: Keltanokka- sarja, Kirjava kukko- sarja, Parvela: Ella- kirjat Huovi: Urpo ja Turpo- kirjat Jacobsson: Lasse ekaluokkalainen Nopola: Heinähattu ja Vilttitossu Lindgren: Melukylän lapset, Lotta-kirjat, Kipinä-sarja yms. Opettaja lukee ääneen: Lindgren: Kultasiskoni (fantasia) Somersalo: Mestaritontun seikkailut Uspenski: Fedja-setä menee kouluuun Dahl: Kuka pelkää noitia 12

Erilaisia runoja ja loruja mm. Kirsi Kunnas Topeliuksen, Grimmin yms. klassikkosatuja Kalevala: Maailmansynty, Väinämöinen, Joukahainen C. Opittavat käsitteet päähenkilö tapahtumapaikka ja aika sadun tuntomerkit kirjailija käsitteenä D. Käytettäviä menetelmiä parilukeminen laputtaminen keskustelu sadutus tarinankerronta riimittely 2. luokka "Kirjahiiri" A. Lukutapa Lukutaidon ja halun vahvistuminen. Lausekokonaisuuksien ja lyhyiden juonellisten tarinoiden itsenäinen lukeminen B. Kirjatarjotin Kirjasarja koko luokan luettavaksi: H. Huovi: Atte ja Nysä-putte Oppilaalle sopivia: Lindgren: Eemeli, Marikki Nopola: Heinähattu ja Vilttitossu Puupponen: Kiljuset Levola: Pussauskoppi, Sysimusta sukkapyykki, Risto Räppääjä Jacobssen: Lasse tokaluokkalainen Kirjava kukko- sarja Opettaja lukee ääneen: Lindgren: MIO, POIKANI MIO 13

JANSSON: MUUMITARINA (VALITTAVISSA) SATUKLASSIKOITA HÖLMÖLÄISSADUT ELÄINSATUJA IHMESADUT ESINESADUT LEGENDA KALEVALA: ILMARINEN, SAMPO C. Opittavat käsitteet Päähenkilö ja sivuhenkilö tapahtumapaikka ja aika sadun tunnusmerkit: mm. hyvä vs. paha, kolmi- tai seitsenluku, prinssi/prinsessa, onnellinen loppu sadun lajit kts. edellä juoni Kirjailija esimerkkinä Topelius, Tove Jansson, Astrid Lindgren, Aleksis Kivi D. Käytettäviä menetelmiä Lukupäiväkirjan pitäminen tai kirjallisuusvihko Keskustelu Parilukeminen Laputtaminen Tarinan kerronta Kuvittaminen Draamaharjoitukset 3. luokka 4. luokka A. Lukutapa A. Lukutapa Sujuvaa, innokasta ja omaehtoista lukemista Mieleisen lukemisen löytäminen Kyky erottaa olennainen epäolennaisesta Kirjasarjojen lukeminen Kyselevä, pohdiskeleva lukeminen Kyky luoda visuaalisia mielikuvia luetusta Kyky erottaa olennainen epäolennaisesta Taito rytmittää lukemista juonen jännitteiden mukaan 14

Ennustava lukeminen B. Kirjatarjotin B. Kirjatarjotin Kirjasarja koko luokalle Parvela: Isäni on supermies Nopola: Risto Räppääjä Dahl: Matilda / Iso kiltti jätti Kirkegaard: Kumi-Tarzan Aapeli: Koko kaupungin Vinski Lindgren: Peppi Pitkätossu Mauri Kunnas kirjat Vihreä varis-sarja Tomi Kontio: Keväällä isä sai siivet Timo Parvela: Pikkuveljet ja taika-avain J.K. Rowling: Harry Potter ja viisasten kivi Nilsson: Tsatsiki- sarja Kirkegaard: Kumi-Tarzan Aapeli: Koko kaupungin Vinski Lindgren: Ronja Ryövärintytär Sarjakirjat: 4X, Viisikko, Pappilan ponitytöt Roald Dahl: Iso kiltti jätti Viiru ja Pesonen kirjat Opettaja lukee Lindgren: Veljeni Leijonamieli Satuja, tarinoita, runoja Kalevala: Aino ja Väinämöisen matka Tuone- Opettaja lukee Lindgren: Ronja Ryövärintytär Eläinaiheisia satuja, tarinoita Kalevala: Väinölän ja Pohjolan kylät laan C. Opetettavat asiat C. Opetettavat asiat - juoni / juonikartta - fantasian elementtejä - fantasian aineksia - juonen rakenne, käännekohta - pääjuoni / sivujuoni Kirjailijaan tutustuminen Roald Dahl, Parvela, Lindgren Kirjailijaan tutustuminen J.K. Rowling 15

D. Menetelmät D. Menetelmät - kuuma tuoli - ennustaminen - lukupäiväkirja - kirjallisuusvihko / lukupäiväkirja 5. luokka 6. luokka A. Lukutapa A. Lukutapa Päätelmien tekeminen, ennustava lukeminen, Aukkokohtien havaitseminen, oma tulkinta, Syy-seuraus suhteiden oivaltaminen Syy-seuraus suhteiden oivaltaminen, Henkilökuvan laatiminen Henkilökuvan laatiminen B. Kirjatarjotin B. Kirjatarjotin Kallioinen: Topi-kirjat Anne Frank: Päiväkirja Jacobsson: Eva ja Adam Bert- kirjat Margaret Mahy: Maanalainen tie Dahl: Iskä ja Danny Parkkinen: Osku Rowling: Potter- kirjat Montgomery: Pieni runotyttö yms. Väyrynen& Väyrynen: Rikkilä: Pertsa ja Kilu : Paahde Sarjakuva- lukeminen Opettaja lukee: Allmond: Nimeni on Skellig Erlingsson: Ritari Benjamin kyyhkynen Runoja Odysseuksen retket Kalevala: koko juoni esim. lasten satu- Kalevala Aino, Henkilökuva Väinämöinen Opettaja lukee: Singer: Höyhenpoika : Näkymätön Elina Runoja Odysseuksen retket Kalevala: Henkilöt Marjatta, Lemminkäinen, Joukahainen, Kullervo Aleksis Kiven Seitsemän veljestä Koiramäki-kirjana C. Opeteltavat asiat C. Opeteltavat asiat - Runon alku- ja loppusointu - Tanka, haiku yms. Runoja Kalevalainen runo - Teema - Teema - avoin ja suljettu loppu - aukkokohdat - useita juonia (Paahde) - kertojan moninaisuus 16

D. Menetelmät D. Menetelmät - sosiogrammi - sosiogrammi - tyhjä tuoli, liikkuvat patsaat - tyhjä tuoli, liikkuvat patsaat - ääneen ajattelu - - ääneen ajattelu - juoni- ja henkilökartta - juoni- ja henkilökartta 2. Kirjallisuuden opetuksen menetelmiä Keskustelu Kirjallisuudessa merkitykset perustuvat paljolti kunkin lukijan omaan tulkintaan, eivät niinkään tosiseikkoihin. Kun jokainen kertoo tekstin herättämistä ajatuksista ja tunteista, muut huomaavat, miten eri tavoin sama teksti vaikuttaa eri lukijoihin. Keskustelun avulla jokaisen tulkinta rikastuu. Myös kirjan teema ja sanoma avautuvat entistä syvemmältä. - Dialogi tai ryhmäkeskustelu, jossa opettaja antaa ryhmille keskusteltavia kysymyksiä. Kaikkien eri ryhmien ajatuksia kuunnellaan vuoronperään. Parilukeminen Parilukemisessa kaksi oppilasta lukee samaa tekstiä tai kirjaa yhdessä. Lukupareiksi on hyvä laittaa suunnilleen samantasoiset lukijat. Lukupari jakaa luettavan tekstin yhdessä sovittuihin jaksoihin. Jos kyseessä on lyhyt teksti, keskustelu luetusta käydään ennen kuin luetaan eteenpäin. Kun keskustelu hiipuu, sovitaan uusi pysähdyspaikka ja luetaan siihen asti. Jos taas kyseessä on kirja, pari lukee sovitun osan kirjasta kotona ja keskustelu käydään koulussa. Parilukemisella on hyvä tapa aloittaa ensimmäisen luokan oppilaiden kanssa kirjallisuuteen tutustuminen. Parilukemisessa voidaan yhdistää myös eri luokka-asteet, jolloin isommat oppilaat ovat tutoreina, opiskelun ohjaajina pienemmille oppilaille. Parilukemista tulee harjoitella pitkään ennenkuin se sujuu hyvin kaikilla. Kirjallisuuspiiri Kirjallisuuspiirit sopivat hyvin sellaisiin luokkiin, jotka ovat sekakoosteisia esim. paljon maahanmuuttajia. Näissä piireissä jokaisen on mahdollisuus osallistua. Kirjallisuuspiireissä oppilaat itse valitsevat luettavat kirjat ja jakavat tehtävät (esim. keskustelun johtaja, kuvittaja, sanavaraston/ ilmaisun rikastuttaja). Ryhmissä on 4 5 oppilasta. Ryhmä päättää lukemisaikataulustaan ja jokainen sen jäsen valmistautuu yhdessä sovitulla tavalla jokaiseen kirjallisuuspiirin tapaamiseen kirjallisin muistiinpanoin. Tehtävät vaihtuvat ja opettaja auttaa ryhmiä toimimaan. Opettaja tapaa lukupiiriryhmän viikoittain, jossa hän toimii keskustelun mallittajana. Kun ryhmä on lukenut kirjan, se esittelee lukemansa kirjan muulle luokalle. Sitten muodostetaan uusi ryhmä ja aloitetaan alusta. Lukupäiväkirjat ja lokikirjat Lukupäiväkirja on erinomainen väline opettajalle oppilaidensa lukuharrastuksen, -mieltymyksien, - tapojen seuraamisessa. Sen avulla opettaja voi tehdä myös havainnointeja jokaisen oppilaan kehittymisestä lukijana mm. miten oppilas tekee havaintoja kirjojen henkilöistä, juonesta, teemasta jne. 17

Lukupäiväkirjaan oppilas kirjoittaa etupäässä tekstin hänessä aikaansaamat reaktiot lukemisen edetessä. Lukupäiväkirjassa oppilas voi ilmaista niitä ajatuksiaan ja tunteitaan, joita hänessä syntyy kirjaa lukiessaan. Myös lapputetut ajatukset voi myöhemmin siirtää lukupäiväkirjaan. Kun taas lokikirjassa kirjataan myös kaikki mahdolliset lukemisen oppimiseen liittyvät asiat, esim. lukupiirin toiminnasta. Lukupäiväkirjan pitäminen täytyy opettaa pienin askelin esim. harjoittelemalla ensin yhteisesti pienten opettajan ääneen lukemien kertomusten avulla. Opettaja lukee kertomusta puoleen väliin, jonka jälkeen oppilas kirjaa ajatuksensa ja mietteensä tekstistä. Sitten opettaja lukee kertomuksen loppuun ja ennenmainittu toistuu. Pedagoginen draama Pedagoginen draama eli opetusnäytelmä on opetusmenetelmä, jota voidaan käyttää kaikissa oppiaineissa. Sen avulla kehitetään viestintä ja vuorovaikutustaitoja, luovaa ajattelua ja mielikuvituksen käyttöä sekä ilmaisutaitoja, myötäelämisen kykyä ja sosiaalisia taitoja. Sen avulla opiskeltavia asioita tutkitaan elämyksellisesti tunteiden pohjalta. - Draamaimprovisaatio Draamaimprovisaatiossa opettaja jättää lukemansa kertomuksen kesken ja oppilaat keksivät kertomukseen jatkoa improvisoiden. Koko luokka on mukana tapahtumassa ja yleisöä ei ole. - Tarinateatteri-improvisaatio Opettaja istuu ohjaajantuolissa ja pyytää yhtä oppilasta tulemaan kertomaan lukemastaan kirjasta sellaisen kohdan, jonka hän haluasi nähdä. Oppilas valitsee näyttelijöiksi ne, jotka tarjoutuneista luokkatovereistaan tapahtuman henkilöt. Kun oppilas on kertonut kirjan kohtauksen, opettaja antaa lisäohjeita näyttelijöille ja esitys katsotaan. Tyhjä tuoli/ kuuma tuoli Luokan eteen laitetaan tuoli, ja tietty kirjan henkilö kuvitellaan istumaan tuoliin. Oppilaat saavat kysyä henkilöltä hänen ajatuksistaan ja tekemisistään. Still-kuvat Kirjan yhdestä kohtauksesta tehdään ikään kuin valokuva rakentamalla siitä kuva näyttämölle. Kun kuva on valmis, jokainen kuvassa oleva sanoo ääneen yhden repliikin joko jollekulle toiselle tai itselleen. Laputtaminen Oppilas kirjoittaa tarralapuille omia huomioitaan ja ajatuksiaan sitä mukaan, kun niitä syntyy kirjaa lukiessa 18

SALON SEUDUN TIEDONHAUN OPINTO-OHJELMA 1. Perusopetus Versio 1 Johdanto Perusopetuksen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yksilöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Tehtävänä on kehittää oppijoiden kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuriperintöä sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. 1 Tiedonhaku- ja hallintataitojen kehittäminen on sisällytetty valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin. Perusteissa on mm. määritelty, että opetuksessa käytettävien työtapojen tulee kehittää tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja. Omana asiakokonaisuutenaan tiedonhankintataidot on opetussuunnitelman perusteissa kirjattu äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistavoitteisiin ja sisältöihin kolmannelta vuosiluokalta alkaen. Tiedonhankintataidot ovat osa lukutaitoa, ja niiden kehittyminen on elinikäinen prosessi. Tarpeet ja tavat hankkia tietoa ovat ihmisillä yksilölliset. Kaikilla tulee olla mahdollisuus saada perusopetuksen yhteydessä tiedonhaun perustaidot. Salon seudun tiedonhaun opetusohjelma alkaa ensimmäiseltä vuosiluokalta. Se perustuu koulujen ja yleisten kirjastojen väliseen yhteistyöhön. Kirjastot nähdään oppimisen tukiasemina. Tiedonhakutaitojen opettaminen ja oppiminen on osa jokapäiväistä koulutyötä, kirjastoissa järjestettävät oppimistuokiot ovat pistemäisiä. Kullekin vuosiluokalle on määritelty keskeiset oppisisällöt. Opetusta toteutetaan koulussa, koulukirjastossa ja yleisessä kirjastossa. Koulu vastaa opetusohjelman toteutumisesta. Käytännön järjestelyt ja aikataulut sovitaan yhdessä kirjaston kanssa. Tiedonhaku alkaa mielenkiintoisesta ongelmasta, johon tietoa tarvitaan. Opettaja suunnittelee kirjastokäyntikerrat ja keskustelee ennen käyntiä kirjastoammattilaisen kanssa aihepiiristä ja tiedonhakutehtävistä. Näin kirjastossa annettava opetus voidaan nivoa kiinteästi koulun opetukseen. Aikaisemmilla vuosiluokilla opetettuihin asioihin voidaan palata, ja niitä kerrataan tarvittaessa. Opinto-ohjelman toteutumista ja oppimistuloksia arvioidaan säännöllisesti. Ohjelmaan on sisällytetty myös kirjavinkkaus säännöllisenä toimintana. Kirjavinkkausta voidaan tehdä sekä kauno- että tietokirjallisuudesta. Opinto-ohjelman suorittaminen merkitään todistuksen erilliseen liitteeseen. 1 Perusopetuksen opetuskokeilussa lukuvuonna 2003-2004 noudatettavat opetussuunnitelman perusteet vuosiluokille 3-9 ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet vuosiluokille 1-2. Opetushallitus. Helsinki 2003. 19

Salon seudun tiedonhaun opinto-ohjelma Versio 1 1. Perusopetus 1. luokka Kirjasto on kiva paikka, sinne voi mennä toistekin! Peruslukutaidon oppiminen, kirjasto- ja lainaus käsitteiden oppiminen 1 käynti lukemisen oppiminen mitä kirjasto on kirjastokortin käyttö lainaus ja palautus (laina-ajat, myöhästymismaksut jne.) käyttäytyminen kirjastossa aineiston sijainti kirjastossa tutustuminen kirjaston henkilökuntaan satutuokio/ nukketeatteriesitys kirjaesittelyjä koulu opettaja ja kirjasto yhdessä opettaja ja kirjasto yhdessä opettaja ja kirjasto yhdessä opettaja ja kirjasto yhdessä kirjasto kirjasto kirjasto opettaja koulussa, kirjaston kirjavinkkaus koulussa tai kirjastossa 2. luokka Lukuharrastuksen sytyttäminen, kirjastonkäytön vakiinnuttaminen 1 käynti aakkostus kirjan rakenne : kirjan nimi, tekijät tutustuminen lastenkirjoihin ja helppolukuisiin sarjoihin kirjaesittelyjä opettaja koulussa opettaja koulussa opettaja ja kirjasto opettaja koulussa, kirjaston kirjavinkkaus koulussa tai kirjastossa 3. luokka Lukuharrastuksen vahvistaminen, tiedonhaun alkeiden oppiminen 1 käynti kirjan rakenne : sisällysluettelo, hakemistot (tiedon löytäminen kirjasta) tietokirjojen löytäminen lastenosaston hyllyistä, kirjastoluokitus karkeasti tutustuminen nuorten kaunokirjallisuuteen kirjaesittelyjä opettaja koulussa opettaja koulukirjastossa, kirjasto opettaja ja kirjasto opettaja koulussa, kirjaston kirjavinkkaus koulussa tai kirjastossa 20