OPPIAINEKOHTAISET SISÄLLÖT JA TAVOITTEET Liite ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS VUOSILUOKAT 1-2 Äidinkieli ja kirjallisuus on ajatteluun, kieleen, yhteisöön ja kulttuuriin kasvattava oppiaine, joka antaa oppilaille välineitä oman elämänsä hallintaan ja elinikäiseen oppimiseen. Keskustan koulussa äidinkielen opetus on kokonaisvaltaista oppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikointia, jolla tuetaan oppilaan yksilöllistä kielen oppimista. Opetuksessa otamme huomioon, että oppilaat saattavat olla hyvinkin eri vaiheissa oppimisprosessissaan. Kirjallisuuden tehtävänä on tuottaa oppilaille elämyksiä. Lukeminen 1. lk Oppilas oppii lukemisen harjoittelun tärkeyden eli lukuläksyn tekemisen lukemaan mekaanisesti ääneen lukemaan melko sujuvasti pieniä lauseita 2. lk Oppilas kehittyy 1. luokalla opituissa taidoissa lukee sujuvasti ääneen harjoittelee lukemaan äänettömästi lukee pieniä tarinoita kehittyy luetun ymmärtämisessä Kirjoitus 1. lk Oppilas 2. lk Oppilas osaa kirjoittaa sanoja oikein pystyy kirjoittamaan sanelun mukaan sanatasolla hallitsee isot ja pienet tekstauskirjaimet pyrkii kirjoittamaan huolellisesti ja siististi aloittaa luovan kirjoittamisen harjoittelun kehittyy 1. luokalla opituissa taidoissa hallitsee oikeinkirjoituksen lausetasolla osaa käyttää lauseessa aloitus- ja lopetusmerkkejä opettelee tyyppikirjaimet kehittyy luovan kirjoittamisen taidoissa 1
Ilmaisutaidot 1. lk Oppilas 2. lk Oppilas oppii pyytämään ja odottamaan puheenvuoroaan rohkaistuu esittämään asiansa kuuluvasti ja selkeällä äänellä harjaantuu kertomaan kokemuksistaan ja selvittämään asiansa oppii kuuntelemaan toisia harjoittelee keskittyvää ja tarkkaa kuuntelemista kehittyy edelleen 1. luokalla opituissa taidoissa harjaantuu kertomaan mielipiteitä ryhmälle harjaantuu ja rohkaistuu esittämään pieniä näytelmiä tai muita esityksiä osaa toimia arkipäivän puhetilanteissa- harjaantuu kysymään ja vastaamaan Kirjallisuus Kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että oppilas lukee ja kuuntelee nauttien ja eläytyen monenlaista kaunokirjallisuutta myös vapaaaikanaan ja oppii valitsemaan itselleen sopivaa luettavaa osaa ja haluaa keroa ja keskustella lukemastaan osaa verrata lukemaansa tekstiä omiin tietoihinsa ja kokemuksiinsa tutustuu keskeisiin lasten- ja nuortenkirjailijoihin sekä heidän teoksiinsa tutustuu kirjallisuuden peruslajeihin (runo, satu, fantasia, kertomus ) saa monipuolisia kielellisiä ka kirjallisia kokemuksia ja elämyksiä harjoittelee kriittisyyttä ja saa mahdollisuuksia, välineitä ja käsitteitä ajatustensa, kokemustensa ja tietojensa jäsentämiseen ja laajentamiseen sekä mielikuvituksensa rikastamiseen Kirjatarjotin 1. lk 2. lk Oppilas oppii käyttämään koululla käyvää kirjasto-autoa sekä koulun kirjastoa. Mahdollisuuksien mukaan hankitaan kirjasarja koko luokan luettavaksi. Jatketaan 1. luokalla opittuja käytäntöjä sekä harjoitellaan pääkirjaston käyttöä. Hankitaan kirjasarja koko luokan luettavaksi. 2
Opittavat käsitteet 1. lk päähenkilö tapahtumapaikka ja aika sadun tuntomerkit kirjailija käsitteenä 2. lk Laajennetaan 1. luokalla opittuja käsitteitä sadun tunnusmerkkeistä hyvä vs paha, kolmi- tai seitsenluku, prinssi/prinsessa, onnellinen loppu sadun lajit (kts. edellä) esimerkkeinä kirjailijoista mm. Topelius, Tove Jansson, Astrid Lindgren, Aleksis Kivi Käytettäviä menetelmiä 1. lk parilukeminen laputtaminen (oppilas kirjoittaa tarralapuille omia huomioitaan ja ajatuksiaan sitä mukaan, kun niitä syntyy kirjaa lukiessa) keskustelu tarinan kerronta riimittely 2. lk 1. luokalla käytettyjen lisäksi lukupäiväkirjan pitäminen tai kirjallisuusvihko draamaharjoitukset kuvittaminen Aihekokonaisuuksien liittyminen äidinkieleen 1. Ihmisenä kasvaminen Oppilas oppii vuorovaikutus- ja viestintätaitoja. Äidinkielessä alkuopetuksen osalta tavoitteellisuus tulee voimakkaasti esiin. Oppilaalla on tarve oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Vastuullisuus kehittyy kotiharjoittelun myötä, samoin vastuu kuuntelemisesta. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Otetaan huomioon juhlapäivät ja kansalliset merkkipäivät. Tutustutaan eri maiden satuihin ja kulttuureihin. 3
3. Viestintä ja mediataito tutustutaan sanomalehtiin kirjeenvaihto 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys mielipiteen ilmaiseminen esiintyminen 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Oppilaan osallistuminen kierrätykseen itsestään huolehtimiseen tulevaisuudenkuvan luomiseen 6. Turvallisuus ja liikenne symbolit merkkikieli 7. Ihminen ja teknologia tietotekniikka käyttöohjeiden ja ohjekirjojen lukeminen ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS VUOSILUOKAT 3-6 Alkuopetusluokkien tavoitteiden kertaamista ja varmistamista kaikilla osa-alueilla 3. luokka Lukeminen Sujuva, rytmikäs ja eläytyvä mekaaninen lukeminen Ymmärtävä lukeminen: löytää tekstistä vastauksen esitettyyn kysymykseen. Alustava asiatekstin käsittely erilaiset lukutavat: silmäilevää, sanatarkkaa, tietoa etsivää lukemista asiatekstin alleviivaus ja numerointi 4
Kirjallisuus Kirjallisuuteen tutustuminen Lukutapana sujuvaa, innokasta omaehtoista lukemista oman mielilukemisen löytäminen eri kirjasarjojen lukemista kyky erottaa kokonaisuuden kannalta tärkeät asiat toisarvoisista tekstin sisällön ja rakenteen ennustaminen Kirjallisuuden käsitteitä: juoni, juonikartta, fantasian aineksia Tutustutaan Kalevalasta Väinölä ja Pohjola Lukuharrastuksen vahvistaminen Katso ehdotus kirjallisuusosuuden kirjatarjottimesta eri luokka-asteille. Tiedonhaun alkeiden oppiminen kirjan rakenne : sisällysluettelo hakemistot (tiedon löytäminen kirjasta) tietokirjojen löytäminen lastenosaston hyllyistä kirjastoluokitus karkeasti tutustuminen nuorten kaunokirjallisuuteen tutustutaan joihinkin kokonaisteoksiin yhteisesti kirjaesittelyjä Kielioppi, oikeinkirjoitus Alaluokkien oikeinkirjoitusasioiden kertausta tarvittaessa Oikeinkirjoitus: vokaalit, konsonantit ja diftongit geminaatat, pitkät vokaalit, äng-äänne, yleis- ja erisnimet, yhdyssanat synonyymit ja vastakohdat Lause: lausetaju kehittyy pää- ja sivulause alustavasti toteamus, käsky ja kielto, kysymys- lauseet yksikkö ja monikko Kielioppi: sanojen luokittelua; substantiivi, verbit, adjektiivit aakkostaminen adjektiivin vertailumuodot Kirjoittaminen Selkeä käsiala ja virheetön oikeinkirjoitus Erilaisten tekstien tuottaminen esim. kirjoitelma 5
satu päiväkirja kirje, kortti, kutsu Oman tekstin suunnittelun apuvälineet; viimeistely, otsikointi, muokkaus, tukisanalista. Tekstinkäsittely tietokoneella Oman kirjoitustaidon arviointi ja itseilmaisu Mielipiteen perustelu Ilmaisu Erilaisten puhetilanteiden harjoittelua Osaa kuunnella toisten ajatuksia ja mielipiteitä ääneen lukeminen ja esittäminen (selkeä ääntäminen, sopiva nopeus, ilmeikkyys, tehokeinoina hidastus, nopeutus tai äänen madallus, hiljentäminen, tauko, katse kuulijoihin) mielipide esitelmä väittely haastattelu näytelmät, dramatisoinnit ja pantomiimiharjoitukset improvisointiharjoitukset luokka- tai seinälehti sanomalehden tekoon tutustuminen (sisällys, taitto jne.) keskustelut television ja videoiden katselusta sekä tietokonepelien pelaamisesta. 4. luokka Lukeminen Kolmannen luokan taitojen vahvistaminen: Sujuva, rytmikäs ja eläytyvä mekaaninen lukeminen Ymmärtävä lukeminen: löytää erilaisista teksteistä vastauksen esitettyyn kysymykseen. Alustava asiatekstin käsittely erilaiset lukutavat: silmäilevää, sanatarkkaa, tietoa etsivää lukemista asiatekstin alleviivaus ja numerointi Kirjallisuus Lukutapa: pohdiskeleva ja kyselevä lukeminen syy- ja seuraussuhteiden oivaltaminen kyky luoda visuaalisia mielikuvia luetusta ennustava lukeminen Kirjallisuuden käsitteitä: juonen rakenne, käännekohta, fantasia, pääjuoni/ sivujuoni Tutustutaan Kalevalasta Väinämöisen matka Tuonelaan ja Aino 6
Tiedonhaun perusteiden oppiminen kirjaston palvelujen käyttö tarkemmin: laina-ajat, aineiston varaus, myöhästymismaksut jne. aineistotietokanta Salomo ja kirjaston internetsivut, opetus pienryhmissä haku kirjan nimen ja tekijän mukaan oppilaat tekevät annetut tehtävät käyttäen aineistotietokantaa ja osaavat hakea aineiston hyllyistä kirjaesittelyjä Kielioppi, oikeinkirjoitus Alaluokkien oikeinkirjoitusasioiden kertausta tarvittaessa Oikeinkirjoitus: vokaalit, konsonantit ja diftongit geminaatat, pitkät vokaalit, äng-äänne, yleis- ja synonyymit ja vastakohdat Lause: lausetaju kehittyy pää- ja sivulause toteamus, käsky ja kielto, kysymys- lauseet Kielioppi: sanojen luokittelua; substantiivi, verbit, adjektiivit, partikkelit, pronominit, numeraalit adjektiivin vertailumuodot verbien persoonataivutus perus- ja aikamuodot Kirjoittaminen Selkeä käsiala ja virheetön oikeinkirjoitus Erilaisten tekstien tuottaminen esim. kirjoitelma satu päiväkirja kirje, kortti, kutsu Oman tekstin suunnittelun apuvälineet; viimeistely, otsikointi, muokkaus, tukisanalista. Tekstinkäsittely tietokoneella Oman kirjoitustaidon arviointi ja itseilmaisu Mielipiteen perustelu 7
Ilmaisu Erilaisten puhetilanteiden harjoittelua Osaa kuunnella toisten ajatuksia ja mielipiteitä ääneen lukeminen ja esittäminen (selkeä ääntäminen, sopiva nopeus, ilmeikkyys, tehokeinoina hidastus, nopeutus tai äänen madallus, hiljentäminen, tauko, katse kuulijoihin) mielipide esitelmä väittely haastattelu näytelmät, dramatisoinnit ja pantomiimiharjoitukset improvisointiharjoitukset videointi luokka- tai seinälehti sanomalehden tekoon tutustuminen (sisällys, taitto jne.) keskustelut television, videoiden katselusta sekä tietokonepelien pelaamisesta. 5. luokka Lukeminen Suhtautuu kriittisesti lukemaansa sekä osaa päätellä rivien välistä. Löytää tekstistä silmäilemällä oleelliset asiat Löytää asiatekstistä pääkohdat Hallitsee opiskelutekniikan alkeet erilaiset lukutavat; silmäilevää, sanatarkkaa, tietoja etsivä ja nopea lukeminen asiatekstin alleviivaus ja numerointi Kirjallisuus Erilaiseen kirjallisuuteen tutustuminen Kirjallisuuden arviointia keskustelemalla ja kirjaesityksinä Lukutapa: Päätelmien tekeminen, ennustava lukeminen Syy-seuraus suhteiden oivaltaminen Henkilökuvan laatiminen Kirjallisuuden käsitteitä: runon alku- ja loppusointu kalevalainen runo teema aukkokohdat Tutustutaan Kalevalan koko juoneen esim. lasten satu- Kalevala, henkilökuva: Väinämöinen 8
Tiedonhakutaitojen soveltaminen todelliseen tarpeeseen: internet tietolähteenä, kriittinen suhtautuminen tietoon hakuteokset, tietosanakirjat: mitä ovat, miten käytetään kirjaesittelyjä Kirjoittaminen Vahvistetaan edellisten vuosien ainesta Erilaisten tekstien tuottamista: kirjoitelma aineistokirjoituksena tiivistelmä, referaatti essee vastaus mielipidekirjoitus uutinen Oman tekstin suunnittelussa apuvälineinä jaksotus sekä viimeistely, otsikointi, muokkaus, tukisanalista Sanojen ryhmittelyä merkityksen ja taivutuksen perusteella Tekstinkäsittelyohjelman käyttö Kielioppi, oikeinkirjoitus Verbiopista pääluokat, aikamuodot sijamuodoista nominatiivi, partitiivi, genetiivi ja paikallissijat yhtenä ryhmänä sivu- ja päälauseet, konjunktiot lauseenjäsenistä subjekti ja predikaatti puhutun ja kirjoitetun kielen ero Ilmaisu Erilaisten puhetilanteiden harjoittelua Osaa kuunnella toisten ajatuksia ja mielipiteitä ääneen lukeminen ja esittäminen (selkeä ääntäminen, sopiva nopeus, ilmeikkyys, tehokeinoina hidastus, nopeutus tai äänen madallus, hiljentäminen, tauko, katse kuulijoihin) mielipide esitelmä väittely haastattelu pienimuotoisen puheen pito esim. onnittelu näytelmät, dramatisoinnit ja pantomiimiharjoitukset teatteritietoutta: käsikirjoitus, lavastus, rekvisiitta, tehosteet improvisointiharjoitukset kuunnelma videointi 9
luokka- tai seinälehti sanomalehden tekoon tutustuminen (sisällys, taitto jne.) keskustelut television, videoiden katselusta sekä tietokonepelien pelaamisesta. 6. luokka Lukeminen 5. luokan asioiden syventäminen ja vahvistaminen Suhtautuu kriittisesti lukemaansa sekä osaa päätellä rivien välistä. Löytää tekstistä silmäilemällä oleelliset asiat Löytää asiatekstistä pääkohdat Hallitsee opiskelutekniikan alkeet erilaiset lukutavat; silmäilevää, sanatarkkaa, tietoja etsivä ja nopea lukeminen asiatekstin alleviivaus ja numerointi Kirjallisuus Lukutapa: Aukkokohtien havaitseminen, oma tulkinta Syy-seuraus suhteiden oivaltaminen Henkilökuvan laatiminen Kirjallisuuden käsitteitä: Tanka, haiku yms. runoja Teema - avoin ja suljettu loppu useita juonia (Paahde) kertojan moninaisuus aukko kohdat Kalevala: Henkilöt Marjatta, Lemminkäinen, Aino,Joukahainen, Kullervo Aleksis Kiven Seitsemän veljestä kirjan juoni Koiramäki-kirjana Tiedonhakutaitojen soveltaminen todelliseen tarpeeseen: opettajan antaman tehtävän aineiston hakeminen kirjastossa (kirjat, lehdet, romput, internet ja aineistotietokanta Salomo) kirjaesittelyjä Ilmaisu Erilaisten puhetilanteiden harjoittelua Osaa kuunnella toisten ajatuksia ja mielipiteitä ääneen lukeminen ja esittäminen (selkeä ääntäminen, sopiva nopeus, ilmeikkyys, tehokeinoina hidastus, nopeutus tai äänen madallus, hiljentäminen, tauko, katse kuulijoihin) 10
mielipide esitelmä väittely haastattelu näytelmät, dramatisoinnit ja pantomiimiharjoitukset teatteritietoutta: käsikirjoitus, lavastus, rekvisiitta, tehosteet improvisointiharjoitukset kuunnelma videointi luokka- tai seinälehti sanomalehden tekoon tutustuminen (sisällys, taitto jne.) keskustelut television, videoiden katselusta sekä tietokonepelien pelaamisesta. KIRJALLISUUS 1. Kirjallisuuden opetus Yleistä Kirjallisuuden lukeminen tukee lausetajun kehittymistä, laajentaa sanavarastoa ja antaa eväät käsitteelliseen ajatteluun. Lukeminen on tie syvälliseen äidinkielen hallintaan. Sen avulla saadaan tietoa omasta kielestä, sen rakenteesta, sanastosta ja käyttötavoista. Hyvä äidinkielen hallinta luo pohjan oppimiselle ja ajattelulle. Kirjallisuus tutustuttaa lukijansa erilaisiin ihmisiin ja uusiin ympäristöihin. Käsitys omasta elämänpiiristä, tavoista ja perinteestä avastuu ja vahvistuu. Oppilas saa mahdollisuuden samaistua myös oman kulttuurinsa ja kokemusmaailmansa ulkopuoliseen maailmaan. Kirjallisuus hälventää ennakkoluuloja ja vahvistaa itsetuntemusta. Kirjallisuuden kautta lapsi oppii hahmottamaan todellisuutta, luo kiinnekohtia omaan kulttuuriinsa ja tekee tutustumisretkiä vieraisiin kulttuureihin. Kirjallisuus antaa välineitä käsitellä omassa elämässä esille tulevia asioita. Se auttaa tunnistamaan ja ymmärtämään omia ja muiden tunteita ja antaa ratkaisumalleja elämän ongelmakohtiin. Samaistumisen kautta lukija voi kokea syviä tunteita, oivaltaa elämän mahdollisuuksia ja löytää uusia ajattelumalleja. Kirjallisuus antaa virikkeitä omaan kirjalliseen ja suulliseen ilmaisuun ja luo pohjan keskusteluille. Yhteinen lukukokemus kasvattaa yhteisöllisyyteen. Kirja on verraton ystävä. Sen voi ottaa mukaan minne vain. Se on viihdyke, joka täyttää elämän tylsät hetket pyyteettömästi. Kirjallisuuden harrastaja ei ole koskaan yksin. Hänen mielensä on täynnä tarinoita. Lukeminen pitää mielikuvituksen hereillä ja antaa reaalimaailman rinnalle myös toisia maailmoja, joihin voi kokemuksiaan peilata. Lapsuuden myönteisillä lukukokemuksilla on suuri merkitys elinikäisen lukuharrastuksen syntymiseen. Kirjallisuus on sekä oppimien kohde että väline. Kirjallisuuden tehtävänä on tuottaa oppilaille elämyksiä. Se voi toimia taidenautintona ja avata väyliä myös muihin taidemuotoihin. Se punoo yhteen ja eheyttää eri oppiaineiden sisältöjä. Kirjallisuus on taito-, tieto- ja taideaina, jonka avilla opetetaan ajattelua, kieltä ja kulttuuria sekä sen perintöä. 11
Äidinkieli ja kirjallisuus on ajatteluun, kieleen, yhteisöön ja kulttuuriin kasvattava oppiaine, joka antaa oppilaalle välineitä oman elämänsä hallintaan ja elinikäiseen oppimiseen. Kirjallisuuden tarjoaminen, siihen opastaminen ja kasvattaminen on kannattavaa ja tarkoituksenmukaista, koska se auttaa oppilasta kehittymään eheäksi, ennakkoluulottomaksi ja itsenäisesti ajattelevaksi aikuiseksi. Tavoitteet Kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että oppilas lukee ja kuuntelee nauttien ja eläytyen monenlaista kaunokirjallisuutta myös vapaaaikanaan ja osaa valita itselleen sopivaa luettavaa. osaa ja haluaa kertoa ja keskustella lukemastaan. osaa verrata lukemaansa teksiä omiin tietoihinsa ja kokemuksiinsa. Tuntee keskeisiä lasten- ja nuortenkirjailijoita sekä heidän teoksiaan. Tuntee kirjallisuuden peruslajit (runo, satu, fantasia, kertomus.) Saa monipuolisia kielellisiä ja kirjallisia kokemuksia ja elämyksiä. Oppii kriittisyyteen ja saa mahdollisuuksia, välineitä ja käsitteitä ajatustensa, kokemustensa ja tietojensa jäsentämiseen ja laajentamiseen sekä mielikuvituksensa rikastamiseen. 2. VUOSILUOKAT 1. luokka "Kirjatoukka" A. Lukutapa Elämyksellistä tutustumista kirjallisuuteen opettajan luentaa kuunnellen, kuvia katsellen ja taidon karttuessa myös itse lukien B. Kirjatarjotin Kirjasarja koko luokan luettavaksi keväällä esim. Timo Parvela: Outo juttu Oppilaalle sopivia: Keltanokka- sarja, Kirjava kukko- sarja, Parvela: Ella- kirjat Huovi: Urpo ja Turpo- kirjat Jacobsson: Lasse ekaluokkalainen Nopola: Heinähattu ja Vilttitossu Lindgren: Melukylän lapset, Lotta-kirjat, Kipinä-sarja yms. Opettaja lukee ääneen: Lindgren: Kultasiskoni (fantasia) Somersalo: Mestaritontun seikkailut Uspenski: Fedja-setä menee kouluuun Dahl: Kuka pelkää noitia 12
Erilaisia runoja ja loruja mm. Kirsi Kunnas Topeliuksen, Grimmin yms. klassikkosatuja Kalevala: Maailmansynty, Väinämöinen, Joukahainen C. Opittavat käsitteet päähenkilö tapahtumapaikka ja aika sadun tuntomerkit kirjailija käsitteenä D. Käytettäviä menetelmiä parilukeminen laputtaminen keskustelu sadutus tarinankerronta riimittely 2. luokka "Kirjahiiri" A. Lukutapa Lukutaidon ja halun vahvistuminen. Lausekokonaisuuksien ja lyhyiden juonellisten tarinoiden itsenäinen lukeminen B. Kirjatarjotin Kirjasarja koko luokan luettavaksi: H. Huovi: Atte ja Nysä-putte Oppilaalle sopivia: Lindgren: Eemeli, Marikki Nopola: Heinähattu ja Vilttitossu Puupponen: Kiljuset Levola: Pussauskoppi, Sysimusta sukkapyykki, Risto Räppääjä Jacobssen: Lasse tokaluokkalainen Kirjava kukko- sarja Opettaja lukee ääneen: Lindgren: MIO, POIKANI MIO 13
JANSSON: MUUMITARINA (VALITTAVISSA) SATUKLASSIKOITA HÖLMÖLÄISSADUT ELÄINSATUJA IHMESADUT ESINESADUT LEGENDA KALEVALA: ILMARINEN, SAMPO C. Opittavat käsitteet Päähenkilö ja sivuhenkilö tapahtumapaikka ja aika sadun tunnusmerkit: mm. hyvä vs. paha, kolmi- tai seitsenluku, prinssi/prinsessa, onnellinen loppu sadun lajit kts. edellä juoni Kirjailija esimerkkinä Topelius, Tove Jansson, Astrid Lindgren, Aleksis Kivi D. Käytettäviä menetelmiä Lukupäiväkirjan pitäminen tai kirjallisuusvihko Keskustelu Parilukeminen Laputtaminen Tarinan kerronta Kuvittaminen Draamaharjoitukset 3. luokka 4. luokka A. Lukutapa A. Lukutapa Sujuvaa, innokasta ja omaehtoista lukemista Mieleisen lukemisen löytäminen Kyky erottaa olennainen epäolennaisesta Kirjasarjojen lukeminen Kyselevä, pohdiskeleva lukeminen Kyky luoda visuaalisia mielikuvia luetusta Kyky erottaa olennainen epäolennaisesta Taito rytmittää lukemista juonen jännitteiden mukaan 14
Ennustava lukeminen B. Kirjatarjotin B. Kirjatarjotin Kirjasarja koko luokalle Parvela: Isäni on supermies Nopola: Risto Räppääjä Dahl: Matilda / Iso kiltti jätti Kirkegaard: Kumi-Tarzan Aapeli: Koko kaupungin Vinski Lindgren: Peppi Pitkätossu Mauri Kunnas kirjat Vihreä varis-sarja Tomi Kontio: Keväällä isä sai siivet Timo Parvela: Pikkuveljet ja taika-avain J.K. Rowling: Harry Potter ja viisasten kivi Nilsson: Tsatsiki- sarja Kirkegaard: Kumi-Tarzan Aapeli: Koko kaupungin Vinski Lindgren: Ronja Ryövärintytär Sarjakirjat: 4X, Viisikko, Pappilan ponitytöt Roald Dahl: Iso kiltti jätti Viiru ja Pesonen kirjat Opettaja lukee Lindgren: Veljeni Leijonamieli Satuja, tarinoita, runoja Kalevala: Aino ja Väinämöisen matka Tuone- Opettaja lukee Lindgren: Ronja Ryövärintytär Eläinaiheisia satuja, tarinoita Kalevala: Väinölän ja Pohjolan kylät laan C. Opetettavat asiat C. Opetettavat asiat - juoni / juonikartta - fantasian elementtejä - fantasian aineksia - juonen rakenne, käännekohta - pääjuoni / sivujuoni Kirjailijaan tutustuminen Roald Dahl, Parvela, Lindgren Kirjailijaan tutustuminen J.K. Rowling 15
D. Menetelmät D. Menetelmät - kuuma tuoli - ennustaminen - lukupäiväkirja - kirjallisuusvihko / lukupäiväkirja 5. luokka 6. luokka A. Lukutapa A. Lukutapa Päätelmien tekeminen, ennustava lukeminen, Aukkokohtien havaitseminen, oma tulkinta, Syy-seuraus suhteiden oivaltaminen Syy-seuraus suhteiden oivaltaminen, Henkilökuvan laatiminen Henkilökuvan laatiminen B. Kirjatarjotin B. Kirjatarjotin Kallioinen: Topi-kirjat Anne Frank: Päiväkirja Jacobsson: Eva ja Adam Bert- kirjat Margaret Mahy: Maanalainen tie Dahl: Iskä ja Danny Parkkinen: Osku Rowling: Potter- kirjat Montgomery: Pieni runotyttö yms. Väyrynen& Väyrynen: Rikkilä: Pertsa ja Kilu : Paahde Sarjakuva- lukeminen Opettaja lukee: Allmond: Nimeni on Skellig Erlingsson: Ritari Benjamin kyyhkynen Runoja Odysseuksen retket Kalevala: koko juoni esim. lasten satu- Kalevala Aino, Henkilökuva Väinämöinen Opettaja lukee: Singer: Höyhenpoika : Näkymätön Elina Runoja Odysseuksen retket Kalevala: Henkilöt Marjatta, Lemminkäinen, Joukahainen, Kullervo Aleksis Kiven Seitsemän veljestä Koiramäki-kirjana C. Opeteltavat asiat C. Opeteltavat asiat - Runon alku- ja loppusointu - Tanka, haiku yms. Runoja Kalevalainen runo - Teema - Teema - avoin ja suljettu loppu - aukkokohdat - useita juonia (Paahde) - kertojan moninaisuus 16
D. Menetelmät D. Menetelmät - sosiogrammi - sosiogrammi - tyhjä tuoli, liikkuvat patsaat - tyhjä tuoli, liikkuvat patsaat - ääneen ajattelu - - ääneen ajattelu - juoni- ja henkilökartta - juoni- ja henkilökartta 2. Kirjallisuuden opetuksen menetelmiä Keskustelu Kirjallisuudessa merkitykset perustuvat paljolti kunkin lukijan omaan tulkintaan, eivät niinkään tosiseikkoihin. Kun jokainen kertoo tekstin herättämistä ajatuksista ja tunteista, muut huomaavat, miten eri tavoin sama teksti vaikuttaa eri lukijoihin. Keskustelun avulla jokaisen tulkinta rikastuu. Myös kirjan teema ja sanoma avautuvat entistä syvemmältä. - Dialogi tai ryhmäkeskustelu, jossa opettaja antaa ryhmille keskusteltavia kysymyksiä. Kaikkien eri ryhmien ajatuksia kuunnellaan vuoronperään. Parilukeminen Parilukemisessa kaksi oppilasta lukee samaa tekstiä tai kirjaa yhdessä. Lukupareiksi on hyvä laittaa suunnilleen samantasoiset lukijat. Lukupari jakaa luettavan tekstin yhdessä sovittuihin jaksoihin. Jos kyseessä on lyhyt teksti, keskustelu luetusta käydään ennen kuin luetaan eteenpäin. Kun keskustelu hiipuu, sovitaan uusi pysähdyspaikka ja luetaan siihen asti. Jos taas kyseessä on kirja, pari lukee sovitun osan kirjasta kotona ja keskustelu käydään koulussa. Parilukemisella on hyvä tapa aloittaa ensimmäisen luokan oppilaiden kanssa kirjallisuuteen tutustuminen. Parilukemisessa voidaan yhdistää myös eri luokka-asteet, jolloin isommat oppilaat ovat tutoreina, opiskelun ohjaajina pienemmille oppilaille. Parilukemista tulee harjoitella pitkään ennenkuin se sujuu hyvin kaikilla. Kirjallisuuspiiri Kirjallisuuspiirit sopivat hyvin sellaisiin luokkiin, jotka ovat sekakoosteisia esim. paljon maahanmuuttajia. Näissä piireissä jokaisen on mahdollisuus osallistua. Kirjallisuuspiireissä oppilaat itse valitsevat luettavat kirjat ja jakavat tehtävät (esim. keskustelun johtaja, kuvittaja, sanavaraston/ ilmaisun rikastuttaja). Ryhmissä on 4 5 oppilasta. Ryhmä päättää lukemisaikataulustaan ja jokainen sen jäsen valmistautuu yhdessä sovitulla tavalla jokaiseen kirjallisuuspiirin tapaamiseen kirjallisin muistiinpanoin. Tehtävät vaihtuvat ja opettaja auttaa ryhmiä toimimaan. Opettaja tapaa lukupiiriryhmän viikoittain, jossa hän toimii keskustelun mallittajana. Kun ryhmä on lukenut kirjan, se esittelee lukemansa kirjan muulle luokalle. Sitten muodostetaan uusi ryhmä ja aloitetaan alusta. Lukupäiväkirjat ja lokikirjat Lukupäiväkirja on erinomainen väline opettajalle oppilaidensa lukuharrastuksen, -mieltymyksien, - tapojen seuraamisessa. Sen avulla opettaja voi tehdä myös havainnointeja jokaisen oppilaan kehittymisestä lukijana mm. miten oppilas tekee havaintoja kirjojen henkilöistä, juonesta, teemasta jne. 17
Lukupäiväkirjaan oppilas kirjoittaa etupäässä tekstin hänessä aikaansaamat reaktiot lukemisen edetessä. Lukupäiväkirjassa oppilas voi ilmaista niitä ajatuksiaan ja tunteitaan, joita hänessä syntyy kirjaa lukiessaan. Myös lapputetut ajatukset voi myöhemmin siirtää lukupäiväkirjaan. Kun taas lokikirjassa kirjataan myös kaikki mahdolliset lukemisen oppimiseen liittyvät asiat, esim. lukupiirin toiminnasta. Lukupäiväkirjan pitäminen täytyy opettaa pienin askelin esim. harjoittelemalla ensin yhteisesti pienten opettajan ääneen lukemien kertomusten avulla. Opettaja lukee kertomusta puoleen väliin, jonka jälkeen oppilas kirjaa ajatuksensa ja mietteensä tekstistä. Sitten opettaja lukee kertomuksen loppuun ja ennenmainittu toistuu. Pedagoginen draama Pedagoginen draama eli opetusnäytelmä on opetusmenetelmä, jota voidaan käyttää kaikissa oppiaineissa. Sen avulla kehitetään viestintä ja vuorovaikutustaitoja, luovaa ajattelua ja mielikuvituksen käyttöä sekä ilmaisutaitoja, myötäelämisen kykyä ja sosiaalisia taitoja. Sen avulla opiskeltavia asioita tutkitaan elämyksellisesti tunteiden pohjalta. - Draamaimprovisaatio Draamaimprovisaatiossa opettaja jättää lukemansa kertomuksen kesken ja oppilaat keksivät kertomukseen jatkoa improvisoiden. Koko luokka on mukana tapahtumassa ja yleisöä ei ole. - Tarinateatteri-improvisaatio Opettaja istuu ohjaajantuolissa ja pyytää yhtä oppilasta tulemaan kertomaan lukemastaan kirjasta sellaisen kohdan, jonka hän haluasi nähdä. Oppilas valitsee näyttelijöiksi ne, jotka tarjoutuneista luokkatovereistaan tapahtuman henkilöt. Kun oppilas on kertonut kirjan kohtauksen, opettaja antaa lisäohjeita näyttelijöille ja esitys katsotaan. Tyhjä tuoli/ kuuma tuoli Luokan eteen laitetaan tuoli, ja tietty kirjan henkilö kuvitellaan istumaan tuoliin. Oppilaat saavat kysyä henkilöltä hänen ajatuksistaan ja tekemisistään. Still-kuvat Kirjan yhdestä kohtauksesta tehdään ikään kuin valokuva rakentamalla siitä kuva näyttämölle. Kun kuva on valmis, jokainen kuvassa oleva sanoo ääneen yhden repliikin joko jollekulle toiselle tai itselleen. Laputtaminen Oppilas kirjoittaa tarralapuille omia huomioitaan ja ajatuksiaan sitä mukaan, kun niitä syntyy kirjaa lukiessa 18
SALON SEUDUN TIEDONHAUN OPINTO-OHJELMA 1. Perusopetus Versio 1 Johdanto Perusopetuksen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yksilöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Tehtävänä on kehittää oppijoiden kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuriperintöä sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. 1 Tiedonhaku- ja hallintataitojen kehittäminen on sisällytetty valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin. Perusteissa on mm. määritelty, että opetuksessa käytettävien työtapojen tulee kehittää tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja. Omana asiakokonaisuutenaan tiedonhankintataidot on opetussuunnitelman perusteissa kirjattu äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistavoitteisiin ja sisältöihin kolmannelta vuosiluokalta alkaen. Tiedonhankintataidot ovat osa lukutaitoa, ja niiden kehittyminen on elinikäinen prosessi. Tarpeet ja tavat hankkia tietoa ovat ihmisillä yksilölliset. Kaikilla tulee olla mahdollisuus saada perusopetuksen yhteydessä tiedonhaun perustaidot. Salon seudun tiedonhaun opetusohjelma alkaa ensimmäiseltä vuosiluokalta. Se perustuu koulujen ja yleisten kirjastojen väliseen yhteistyöhön. Kirjastot nähdään oppimisen tukiasemina. Tiedonhakutaitojen opettaminen ja oppiminen on osa jokapäiväistä koulutyötä, kirjastoissa järjestettävät oppimistuokiot ovat pistemäisiä. Kullekin vuosiluokalle on määritelty keskeiset oppisisällöt. Opetusta toteutetaan koulussa, koulukirjastossa ja yleisessä kirjastossa. Koulu vastaa opetusohjelman toteutumisesta. Käytännön järjestelyt ja aikataulut sovitaan yhdessä kirjaston kanssa. Tiedonhaku alkaa mielenkiintoisesta ongelmasta, johon tietoa tarvitaan. Opettaja suunnittelee kirjastokäyntikerrat ja keskustelee ennen käyntiä kirjastoammattilaisen kanssa aihepiiristä ja tiedonhakutehtävistä. Näin kirjastossa annettava opetus voidaan nivoa kiinteästi koulun opetukseen. Aikaisemmilla vuosiluokilla opetettuihin asioihin voidaan palata, ja niitä kerrataan tarvittaessa. Opinto-ohjelman toteutumista ja oppimistuloksia arvioidaan säännöllisesti. Ohjelmaan on sisällytetty myös kirjavinkkaus säännöllisenä toimintana. Kirjavinkkausta voidaan tehdä sekä kauno- että tietokirjallisuudesta. Opinto-ohjelman suorittaminen merkitään todistuksen erilliseen liitteeseen. 1 Perusopetuksen opetuskokeilussa lukuvuonna 2003-2004 noudatettavat opetussuunnitelman perusteet vuosiluokille 3-9 ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet vuosiluokille 1-2. Opetushallitus. Helsinki 2003. 19
Salon seudun tiedonhaun opinto-ohjelma Versio 1 1. Perusopetus 1. luokka Kirjasto on kiva paikka, sinne voi mennä toistekin! Peruslukutaidon oppiminen, kirjasto- ja lainaus käsitteiden oppiminen 1 käynti lukemisen oppiminen mitä kirjasto on kirjastokortin käyttö lainaus ja palautus (laina-ajat, myöhästymismaksut jne.) käyttäytyminen kirjastossa aineiston sijainti kirjastossa tutustuminen kirjaston henkilökuntaan satutuokio/ nukketeatteriesitys kirjaesittelyjä koulu opettaja ja kirjasto yhdessä opettaja ja kirjasto yhdessä opettaja ja kirjasto yhdessä opettaja ja kirjasto yhdessä kirjasto kirjasto kirjasto opettaja koulussa, kirjaston kirjavinkkaus koulussa tai kirjastossa 2. luokka Lukuharrastuksen sytyttäminen, kirjastonkäytön vakiinnuttaminen 1 käynti aakkostus kirjan rakenne : kirjan nimi, tekijät tutustuminen lastenkirjoihin ja helppolukuisiin sarjoihin kirjaesittelyjä opettaja koulussa opettaja koulussa opettaja ja kirjasto opettaja koulussa, kirjaston kirjavinkkaus koulussa tai kirjastossa 3. luokka Lukuharrastuksen vahvistaminen, tiedonhaun alkeiden oppiminen 1 käynti kirjan rakenne : sisällysluettelo, hakemistot (tiedon löytäminen kirjasta) tietokirjojen löytäminen lastenosaston hyllyistä, kirjastoluokitus karkeasti tutustuminen nuorten kaunokirjallisuuteen kirjaesittelyjä opettaja koulussa opettaja koulukirjastossa, kirjasto opettaja ja kirjasto opettaja koulussa, kirjaston kirjavinkkaus koulussa tai kirjastossa 20
4. luokka Tiedonhaun perusteiden oppiminen 1 käynti kirjaston palvelujen käyttö tarkemmin: lainaajat, aineiston varaus, myöhästymismaksut jne. aineistotietokanta Salomo ja kirjaston internetsivut, opetus pienryhmissä haku kirjan nimen ja tekijän mukaan oppilaat tekevät annetut tehtävät käyttäen aineistotietokantaa ja hakevat kirjat hyllystä kirjaesittelyjä kirjasto kirjasto opettaja koulussa, kirjaston kirjavinkkaus koulussa tai kirjastossa 5.-6. luokka Tiedonhakutaitojen soveltaminen todelliseen tarpeeseen, kriittisyys ja internet 5. luokka hakuteokset, tietosanakirjat: mitä ovat, miten käytetään internet tietolähteenä, kriittinen suhtautuminen tietoon kirjaesittelyjä opettaja koulussa opettaja koulussa opettaja koulussa, kirjaston kirjavinkkaus koulussa tai kirjastossa 6. luokka 1 käynti opettajan antaman/opettajan kanssa sovitun projektin (tehtävän) aiheeseen liittyvään aineistoon tutustuminen kirjastossa (kirjat, lehdet, romput, internet), haku aiheen mukaan aineistotietokanta Salomosta kirjaesittelyjä kirjastossa, tunnin valmistelu: opettaja ja kirjastonhoitaja yhdessä opettaja koulussa, kirjaston kirjavinkkaus koulussa tai kirjastossa 21
7. luokka Tiedonhakutaitojen syventäminen, kriittinen ja analyyttinen suhtautuminen tietoon 2 käyntiä kirjastoluokitus tarkemmin (1-10) kirjastojärjestelmä tarkemmin: millä muilla tavoilla voi hakea kuin kirjan nimellä, tekijän nimellä, aiheella mikä on käsikirjasto ja miten sitä käytetään kirjastossa käytettävissä olevat tietokannat internet tiedonhakuvälineenä kriittinen suhtautuminen kaikkeen informaatioon internet tiedonhakuvälineenä ja esimerkkejä tiedon vaaroista : mitä kaikkea internet voi sisältää kirjaesittelyjä kirjasto kirjasto opettajat koulussa, kirjasto kirjasto opettajat koulussa opettajat koulussa kirjasto äidinkielen opettaja koulussa, kirjaston kirjavinkkaus koulussa tai kirjastossa 8. luokka Tutustuminen kaunokirjallisuuteen aikuisten kaunokirjallisuus kirjaesittelyjä teeman mukaan äidinkielen opettaja äidinkielen opettaja koulussa, kirjaston kirjavinkkaus koulussa tai kirjastossa 9. luokka Kyky itsenäisesti käyttää ja arvioida kriittisesti eri tiedonlähteitä 2 käyntiä kertaus: aineistotietokanta Salomo, kirjastossa käytössä olevat tietokannat, internetin hakukoneet, käytännön työkaluja tiedonhaun nopeuttamiseksi esitelmä/essee/tehtävä, joka vaatii tiedonhakua, aihe opettajan kanssa sovittu (vastuu tehtävänannossa opettajalla) kirjaesittelyjä koulu ja kirjasto yhdessä (jatkuvaa toimintaa) opettaja ohjaa tehtävän tekoa, kirjastonhoitaja auttaa tarvittaessa tiedonhaussa äidinkielen opettaja koulussa, kirjaston kirjavinkkaus koulussa tai kirjastossa 22
Salon seudun tiedonhaun opinto-ohjelma LIITE 1: Kirjastoauton palvelut Salossa Kirjastoauto osallistuu opinto-ohjelman toteuttamiseen perusopetuksen vuosiluokilla 1-3. Ohjelman toteuttaminen vuosiluokilla 4-6 on pääasiassa pääkirjaston vastuulla. Myös näiden luokkien oppilaat käyttävät toki kuitenkin jatkuvasti kirjastoauton palveluja kouluilla. Kirjastoauto käy kaikilla kouluilla vähintään kerran kahdessa viikossa. Kaikille luokille varataan aikaa kirjastoautokäyntiin 15 minuuttia/kirjastoauton käyntikerta koululla. 1.-luokille varataan mahdollisuuksien mukaan aikaa 20 minuuttia/käyntikerta. Ekaluokkalaisen kirjastoautopaketti Ensimmäisille luokille lähetetään ennen kirjastoauton ensimmäistä koulukäyntikertaa - kirjastokortin tilauslomake kotona täytettäväksi - kirjastoauton infohaitari - kirjastoauton aikataulu Kirjastoauton ensimmäisellä koulukäynnillä oppilaille jaetaan valmiit kirjastokortit ja kerrotaan kirjastokortin käytöstä lainaaminen saa alkaa. Seuraavat kirjastoauton koulukäynnit mukailevat Salon seudun tiedonhaun opinto-ohjelmaa. Oheiseen liitteeseen (liite a) on merkitty ohjelmasisällöt, joiden toteuttamiseen kirjastoauto osallistuu. Jokaisella tai ainakin joka toisella käynnillä opitaan kirjastoautosta ja siis kirjastosta jotakin uutta. 23
ENGLANTI Salon kaupungin kieliohjelman mukaisesti ala-asteen kouluissa vieraan kielen opetus alkaa kolmannelta vuosiluokalta. A1-kieltä opetetaan kaksi tuntia viikossa kolmannesta kuudenteen luokkaan. Vuosiluokat 3-6 Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää lisäten. Hänen tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia, mutta eivät eriarvoisia. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia. Tavoitteet Kielitaito Oppilas oppii kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään kohdekielellä yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön tilanneyhteyden tukemana kirjoittamaan lyhyen viestin kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan kohdekulttuuria ja tutustuu alustavasti kohdekulttuurin ja suomalaisen kulttuurin yhtäläisyyksiin ja eroihin viestimään kohdekulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa kohdekulttuurille luontevalla tavalla. Opiskelustrategiat Oppilas oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa käyttämään pari- ja pienryhmätilanteita hyväkseen kielen opiskelussa käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana sekä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin. 24
3. luokka Tilanteet ja aihepiirit kodin ja lähiympäristön tilanteita kouluun, harrastuksiin, maaseutuun ja kaupunkiin liittyvää sanastoa Rakenteet substantiivien yksikkö ja monikko adjektiiveja artikkeleihin tutustumista be, can ja have keskeisiä verbejä perusmuodossa käskyjä ja kieltoja persoonapronomineja prepositioita s- genetiivi perusluvut 1 20 foneettisen kirjoituksen lukeminen Viestintästrategiat kirjoitus- ja äänneasujen erilaisuus puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen 4. luokka Tilanteet ja aihepiirit Rakenteet edellisten tilanteiden ja aihepiirien kertaaminen ja syventäminen koulupäivät, harrastukset ja vapaa-aika aika ja sää matkustamista, maiden nimiä ja kohdemaan kulttuuria edellisten vahvistaminen epäsäännölliset monikot artikkelit yleispreesens ja kestopreesens kysymyksen muodostaminen do- ja does- apuverbit perusluvut 20 100 aakkoset adjektiivien vertailua 25
Viestintästrategiat edellisten vahvistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta omien viestien suunnittelu 5. luokka Tilanteet ja aihepiirit edellisten tilanteiden ja aihepiirien kertaaminen ja syventäminen henkilötietojen kysyminen ja antaminen ohjeiden antaminen ja noudattaminen kuvaileminen ja vertailu sairaudet kirjeen tai lyhyehkön viestin kirjoittaminen Rakenteet edellisten vahvistaminen there is / there are rakenne komparatiivi ja superlatiivi pronominien possessiivi- ja objektimuodot järjestysluvut Viestintästrategiat edellisten vahvistaminen puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa 6. luokka Tilanteet ja aihepiirit edellisten tilanteiden ja aihepiirien kertaaminen ja syventäminen kansainvälisyys ja erilaiset kulttuurit Suomesta kertominen kohdekielellä luonto ja kestävä kehitys lomailu ja juhlat Rakenteet edellisten vahvistaminen imperfekti futuuriin ja konditionaaliin tutustuminen of-genetiivi ainesanoja 26
Viestintästrategiat edellisten vahvistaminen viestintätilanteeseen sopiva tyyli kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa A 2 SAKSA Salon kaupungin kieliohjelman mukaisesti ala-asteen kouluissa A 2 saksan opetus alkaa viidenneltä vuosiluokalta. A 2 kieltä opetetaan kaksi tuntia viikossa viidennestä kuudenteen luokkaan. Vuosiluokat 5-6 Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää lisäten. Hänen tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia, mutta eivät eriarvoisia. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia. Tavoitteet Kielitaito Oppilas oppii kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään saksan kielellä yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön tilanneyhteyden tukemana kirjoittamaan lyhyen viestin kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan kohdekulttuuria ja tutustuu alustavasti kohdekulttuurin ja suomalaisen kulttuurin yhtäläisyyksiin ja eroihin viestimään kohdekulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa kohdekulttuurille luontevalla tavalla 27
Opiskelustrategiat Oppilas oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa käyttämään pari- ja pienryhmätilanteita hyväkseen kielen opiskelussa käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana sekä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin. 4. luokka (lv. 2011-2012) Tilanteet ja aihepiirit kodin ja lähiympäristön tilanteita kouluun, harrastuksiin, maaseutuun ja kaupunkiin liittyvää sanastoa koulupäivät, harrastukset ja vapaa-aika aika ja sää matkustamista, maiden nimiä ja kohdemaan kulttuuria Rakenteet aakkoset perusluvut 0 20 epämääräiset artikkelit ein/eine määräiset artikkelit der/die/das säännöllinen verbintaivutus preesensissä sein ja haben epäsäännöllisiä verbejä, esim. schlafen kysymyslauseita ja kysymyssanoja omistuspronomineja kieltosanat nicht ja kein preposition sisältäviä ajan- ja paikanilmaisuja Viestintästrategiat saksan kielelle tyypillisiä ääntämisen ja kirjoituksen eroja puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta 5. luokka (lv. 2012-2013) Tilanteet ja aihepiirit edellisten tilanteiden ja aihepiirien kertaaminen ja syventäminen henkilötietojen kysyminen ja antaminen ohjeiden antaminen ja noudattaminen 28
Rakenteet kuvaileminen ja vertailu sairaudet kirjeen tai lyhyehkön viestin kirjoittaminen edellisten vahvistaminen kein/keine sanan käyttö epäsäännöllisiä verbejä, esim. mögen, werden perusluvut 20 100 akkusatiivi muutosverbejä, esim. essen, fahren substantiivien monikkoja prepositioita paikanilmauksissa heikkojen verbien perfekti komparatiivimuotoja modaaliverbejä vahvojen verbien perfektiin tutustumista järjestysluvut Viestintästrategiat edellisten vahvistaminen puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa omien viestien suunnittelu 6. luokka (lv. 2012-2013 ja 2013-2014) Tilanteet ja aihepiirit edellisten tilanteiden ja aihepiirien kertaaminen ja syventäminen kansainvälisyys ja erilaiset kulttuurit Suomesta kertominen saksan kielellä luonto ja kestävä kehitys lomailu ja juhlat Rakenteet vahvojen verbien perfekti datiivi prepositioita imperatiivi Viestintästrategiat edellisten vahvistaminen viestintätilanteeseen sopiva tyyli kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa 29
MATEMATIIKKA Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia ajattelun kehittämiseen sekä käsitteiden ja ratkaisumenetelmien oppimiseen. Opetuksen tehtävänä on myös kehittää luovaa ja täsmällistä ajattelutapaa sekä ohjata löytämään asioita ja asiayhteyksiä ja etsimään ratkaisuja ongelmiin. Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti ja luotava kestävä pohja käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Opetuksen apuna toimii konkreettisuus: oppilaiden kokemukset ja ajattelutavat yhdistetään matematiikan abstraktiin järjestelmään. Arkipäivän ongelmatilanteet, jotka voidaan ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Tieto- ja viestintätekniikkaa tulee käyttää mahdollisuuksien mukaan. Matematiikan opetuksen merkitys on laaja. Se vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvamiseen ja se edistää oppilaan tavoitteellista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta. Vuosiluokat 1 2 Matematiikan alkuopetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, keskittymisen, kuuntelemisen ja kommunikoinnin harjaannuttaminen sekä kokemusten hankkiminen matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden muodostumisen perustaksi. Tavoitteet 1. Oppilas oppii keskittymään, kuuntelemaan, kommunikoimaan ja kehittämään ajatteluaan ja ongelmien ymmärtäminen ja ratkaiseminen tuottaa iloa. 2. Oppilas saa monipuolisia kokemuksia eri tavoista esittää matemaattisia käsitteitä; käsitteiden muodostumisessa keskeisiä ovat puhuttu ja kirjoitettu kieli, välineet ja symbolit sekä harkitut ja johdonmukaiset opetusmenetelmät; oppilas huomaa käsitteiden muodostavan rakenteita ylä- ja alakäsitteineen. 3. Oppilas ymmärtää luonnollisen luvun käsitteen ja oppii siihen soveltuvia peruslaskutoimituksia. 4. Oppilas löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syyseuraussuhteita ja oppii perustelemaan päätelmiään ja ratkaisujaan konkreettisesti malleilla ja välineillä sekä kirjallisesti ja suullisesti. 5. Oppilas harjaantuu tekemään havaintoja omalta kannaltaan tärkeistä ja haasteellisista matemaattisista ongelmista. 30
Keskeiset sisällöt Luvut ja laskutoimitukset 1.lk 2.lk lukumäärä, lukusana ja numerosymboli lukujen ominaisuudet: vertailu, luokittelu, järjestykseen asettaminen, lukujen hajottaminen ja kokoaminen konkreettisin välinein kymmenjärjestelmän rakentumisen periaate ykköset, kymmenet, sadat lukualue 0 100 yhteen- ja vähennyslasku sekä laskutoimitusten väliset yhteydet luonnollisilla luvuilla eri laskutapojen ja välineiden käyttöä: palikoita ja kymmenjärjestelmävälineitä, lukusuora, päässälasku, paperin ja kynän käyttö erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkimista kymmenjärjestelmän rakentumisen periaate ykköset, kymmenet, sadat, tuhannet lukualue 0 1000 yhteen- ja vähennyslasku sekä laskutoimitusten väliset yhteydet luonnollisilla luvuilla kertolaskua ja kertotaulut 1 5 jakolaskua konkreettisilla välineillä eri laskutapojen ja välineiden käyttöä: palikoita ja kymmenjärjestelmävälineitä, lukusuora, päässälasku, paperin ja kynän käyttö erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkimista murtoluvun käsitteen pohjustaminen konkreettisin välinein Algebra 1.lk 2.lk säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien näkeminen kuvista yksinkertaisia lukujonoja säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien näkeminen kuvista yksinkertaisia lukujonoja Geometria 1.lk ympäröivän tilan avaruudellisten suhteiden havainnointi ja kuvailu ympäristössä olevien geometristen muotojen havainnointi, kuvailu ja nimeäminen kaksiulotteisten ja kolmiulotteisten muotojen tunnistaminen, selostaminen ja nimeäminen kaksiulotteisten muotojen rakentaminen, piirtäminen ja jäljentäminen sekä kolmiulotteisten kappaleiden tunnistaminen ja rakentaminen yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia 31
2.lk ympäröivän tilan avaruudellisten suhteiden havainnointi ja kuvailu geometriset peruskäsitteet, kuten piste, jana, suora ja kulma kaksiulotteisten muotojen rakentaminen, piirtäminen ja jäljentäminen sekä kolmiulotteisten kappaleiden tunnistaminen ja rakentaminen yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia Mittaaminen 1.lk 2.lk mittaamisen periaate pituus, aika ja hinta mittavälineiden käyttö (viivain, mittanauha, kello, raha) tärkeimpien mittayksiköiden käyttö ja vertailu (metri, senttimetri, tunti, puoli tuntia, euro) mittaustuloksen arviointi pituus, massa, pinta-ala, tilavuus, aika ja hinta mittavälineiden käyttö (viivain, mittanauha, metrimitta, vaaka, kello, raha) tärkeimpien mittayksiköiden käyttö, vertailu ja muuntaminen (millimetri, senttimetri, metri, gramma, kilogramma, desilitra, litra, minuutti, tunti, sentti, euro) mittaustuloksen arviointi Tietojen käsittely ja tilastot 1.lk 2.lk tietojen etsiminen, kerääminen ja tallentaminen yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen koottujen tietojen esittäminen pylväsdiagrammina tietojen etsiminen, kerääminen ja tallentaminen yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen koottujen tietojen esittäminen pylväsdiagrammina MATEMATIIKKA 1. Matematiikan opetussuunnitelman lähtökohdat ja tavoitteet vuosiluokilla 3-6 Lukuvuoden keskeiset oppisisällöt muodostavat laajoja painopistealueita, opintokokonaisuuksia, joita on mahdollisuus opiskella pitkäjänteisesti ja kiireettömästi. Opiskelussa keskeistä on ajattelutaitojen kehittäminen. Ymmärrykseen perustuva laskutaito on matematiikan opetuksen tavoite. Tärkeää on eri laskutoimitusten ja niiden välisten yhteyksien ymmärtäminen. Oppilaan on harjaannuttava myös selkeään ja huolelliseen kirjalliseen ja suulliseen esittämiseen. 32
Oppimisen tavoitteena on käsitteiden ymmärtävä oppiminen. Se tapahtuu toiminnan kautta, kuten työskentelemällä konkreettisten välineiden ja materiaalien avulla. Työskentely välineillä on erityisen tärkeää juuri uutta käsitettä opittaessa. Toiminnallisen vaiheen tarvitsevat kaikenikäiset ja -tasoiset oppilaat. Lukujen numeeriset merkinnät eri laskutoimituksissa otetaan käyttöön vähitellen oppilaan oman toiminnan ja keskustelun kautta. Symbolisen esitysmuodon käyttöönottamista liian varhain tulee välttää. Matematiikan opetuksessa käytetään myös keskustelunomaisia, kokeilevia ja keksiviä sekä ongelmakeskeisiä työtapoja. Tietokonetta ja laskinta on hyvä käyttää jo alkuopetuksessa. On tärkeää opettaa käyttämään laskinta tarkoituksenmukaisesti 2. Matematiikan painopistealueet vuosiluokittain Esi 1.-2. luokat 3.-4. luokat 5.-6. luokat Lukukäsite Lukukäsite --------> --------> Yhteen- ja vähennyslaskun käsite ja yhteys Yhteen- ja vähennyslaskun käsite ja yhteys Yhteen- ja vähennyslaskun algoritmit ja harjoittelu Kerto- ja jakolaskun käsite Kerto- ja jakolaskun algoritmit ja harjoittelu Murto- ja desimaaliluvun käsite Murto- ja desimaaliluvun algoritmit ja harjoittelu Murtoluvun, desimaaliluvun ja prosentin yhteys 33
3. Tarkennetut painopistealueet vuosiluokittain 3.1. Ongelmanratkaisu Esi 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk Ongelmanratkaisu Käsitteiden ymmärtävä oppiminen Numeeriset ongelmat - lukutaju Kuvalliset ongelmat yleinen päättelykyky Avoin ongelmanratkaisu - luovuus Säännönmukaisuuksien löytäminen looginen päättely Omien ongelmien kehittäminen 3.2. Lukukäsite ja laskutoimitukset Paikkajärjestelmä Kymmenjärjestelmä Esi 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk Lukualue 0-10 luvut tutuiksi lukumäärän ymmärtäminen ja laskeminen numerokäsite Lukualue 0-100 ykköset, kymmenet ja sadat suuruusvertailu Lukualue 0-1000 ykköset tuhannet suuruusvertailu lukujen muodostaminen Lukualue 1000-9999 Lukualue 10 000- miljoonat lukumäärän, lukusanan ja numeromerkinnän yhteys (lukeminen, kirjoittaminen ja piirtäminen) 60- järjestelmä (kello) Yhteen- ja vähennyslasku merkkien + ja - tunnistaminen enemmän vähemmän yhteen- ja vähennyslaskun yhteys yhteen- ja vähennyslasku algoritmit muistinumero lainaaminen peruslaskutoimitusten varmentaminen yhtä monta kymmenylitys Kerto- ja jakolasku kertolaskun käsite kertotaulut 2-10 kaksinumeroinen kertoja kaksinumeroinen jakaja jakolaskun käsite kertotaulut 1-5 kertolaskun algoritmi jakolaskua jakokulma yksinumeroinen jakaja varmentaminen 34
3.3. Lukukäsite ja laskutoimitukset Murtoluvut Desimaaliluvut Prosenttilasku Yhtälöt ja lausekkeet Esi 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk avoimia yhteen- ja vähennyslaskuyhtälöitä (ei muuttujaa) avoimia yhteen-, vähennysja kertolaskuyhtälöitä (ei muuttujaa) murtoluvun käsite samannimisten murtolukujen yhteen- ja vähennyslaskun alkeita suuruusvertailu laskujärjestys samanimisten murtolukujen yhteen- ja vähennyslasku ekvivalenssi havainnon kautta desimaaliluvun käsite suuruusvertailu yhteys murtolukuun desimaaliluvun yhteen- ja vähennyslasku päässälaskuna ja allekkain sulkumerkit lausekkeen tekeminen sanallisesta tehtävästä laventaminen ja supistaminen erinimisten murtolukujen yhteen- ja vähennyslasku murtoluvun muuntaminen desimaaliluvuksi ja päinvastoin kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla pyöristäminen kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla kertominen ja jakaminen murtoluvulla kertominen ja jakaminen desimaaliluvulla prosentin käsite prosenttiluvun ja prosenttiarvon laskeminen Päässälaskut 7 + _ = 12 8 _ = 40 35
3.4. Geometria ja mittaaminen Kappaleiden ja kuvioiden tutkiminen ja luokittelu Säännönmukaisuuksien löytäminen ja tuottaminen Avaruudellinen hahmottaminen Esi 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk samanlaisuuksien ja erilaisuuksien huomaaminen esineiden luokittelu eril. ominaisuuksien mukaan esineiden sarjoittaminen järjestykseen eri ominaisuuksien mukaan havainnoidaan ja tutkitaan 2- ja 3-ulotteista ympäristöä ----------- ------------ ----------- ---------- ----------- -------> ----------- ------------ ----------- ---------- ----------- -------> ----------- ------------ ----------- ---------- ----------- -------> Kuvioiden ja kappaleiden piirtäminen, symmetria jatkuva ja eijatkuva viiva kolmio, nelikulmio, ympyrä piste, suora, jana suunnikas, puolisuunnikas monikulmio ympyrä ja sen osat --------> Mittaaminen ja arviointi ominaisuuksien laadun havaitseminen: - leveys - paino - pituus määriä: - vähän - yhtä paljon mittaamisen käsite pituuden mittaaminen (cm,m) pituuden mittaaminen (mm,cm,m) massan mittaaminen (g, kg) tilavuuden mittaaminen (dl, l) pituuden mittaaminen (mm, cm, m, km) ajan käsitteet massan mittaaminen (g,kg,t) kulman mittaaminen ja piirtäminen pinta-alan laskeminen (nelikulmio, suunnikas ja kolmio) mittayksikköjärjestelmä kappaleen tilavuuden laskeminen mittakaava Ajan mittaaminen tasatunnit tasa- ja puolet tunnit minuutit s,min,h,d, kk,a Rahat eurorahan käyttö eri laskutoimituksissa, harjaantuminen arkitilanteiden vaatimiin käyttötaitoihin 36
3.5. Tietojen hankkiminen, tulkinta ja esittäminen Esi 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk Tietojen kerääminen havainnoimalla -----> Tietojen etsiminen tekstistä ja kuvista -----> Tietojen hankinta kirjoista, lehdistä ja tiedostoista ----> Tietojen kerääminen haastatteluilla ja kyselyillä ----> Tietojen etsiminen taulukoista ja diagrammeista ----> Kellot ja kalenterit...aikataulut ja niiden tulkinta ----> Erilaiset kartat.. piirrokset, kaaviot ja niiden tulkinta ----> Tietojen esittäminen ja tallentaminen ----> Esi 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk 37
YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO Ympäristö- ja luonnontieto on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuva aineryhmä, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, itseään ja muita sekä terveyttä ja sairautta. Keskustan koulussa ympäristö- ja luonnontiedon lähestymistavat ja sisällöt valitaan oppilaiden edellytysten ja kehitystason perusteella sekä siten, että opiskelutilanteissa voidaan harjoitella yksilöllisesti ja ryhmässä sekä ulkona ja sisällä. Koulumme lähellä sijaitseva metsä mahdollistaa ulkona opiskelun ja tutkimisen sekä luonnon tarkkailemisen. Tavoitteet Oppilas oppii tuntemaan luontoa ja rakennettua ympäristöä ja havaitsemaan omassa elinympäristössään tapahtuvia muutoksia hankkimaan tietoa luonnosta ja ympäristöstä havainnoimalla ja tutkimalla sekä yksinkertaisia lähdeaineistoja käyttämällä tekemään havaintoja eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen, sekä kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaan havaintojaan tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita pohtimaan hyvän ympäristön merkitystä ja toimimaan siinä vastuullisesti psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsensä ja muiden arvostamista ja sosiaalista osaamista turvallisuuteen ja terveyteen liittyvää ajattelua ja toimintamalleja toimimaan turvallisesti liikenteessä ja lähiympäristössä Keskeiset sisällöt 1-2 luokilla Eliöt ja elinympäristö eliöt ja elinympäristöt eloton ja elollinen luonto eliöiden elinympäristöjen havainnoimista: piha, puisto, metsä, niitty ja pelto tavallisimpien kasvi-, sieni- ja eläinlajien havainnoimista luonnon tarkkailua eri vuodenaikoina ruuan alkuperään ja tuottamiseen tutustumista Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana Salo: sijaintiin, maisemaan ja kulttuuriympäristöön tutustuminen luonnonympäristö ja rakennettu ympäristö erilaisia karttoja aika ja avaruus elämää maapallolla ennen ja nyt (perhe ja lähiyhteisöt) 38
merkkipäivät ja juhlat entisajan elinkeinoja ja elämäntapoja Ympäristön ilmiöitä sääilmiöitä: lämpötila, tuuli valo ja ääni: lähteisiin ja ominaisuuksiin tutustuminen sähkö: lähteet, käyttö, säästäminen ja sähköturvallisuus magneettiin tutustuminen Ympäristön aineita ominaisuuksien ja olomuotojen tutkimista: vesi ja ilma, maa- ja kivilajeja erilaisia materiaaleja: lasi, muovi, puu paperi, metalli tekstiili. säästävä käyttö, lajittelu ja kierrätys Ihminen ja terveys ihmisen elämänkaari ihmisen kehon kasvu ja kehittyminen terveydestä huolehtiminen: ravitsemus, puhtaus, liikkuminen, koulunkäynnin, levon ja harrastusten tasapaino, ulkoilu ja pukeutuminen minä ja koulukaverini (tunteiden käsittely) Turvallisuus turvallinen koulumatka, liikennekäyttäytyminen ja vaaratilanteiden välttäminen turvallisesti liikenteessä jalankulkijana ja pyöräilijänä liikennemerkit koulun ja luokan säännöt ja niiden noudattaminen hyvät tavat ja toisen huomioon ottaminen kiusaamisen estäminen 39
AIHEKOKONAISUUKSIEN SISÄLTYMINEN YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIEDON OPETUKSEEN Ihmisenä kasvaminen koulu alkaa - itsenäistyminen ja koululaisen perustaidot yksilö yhteisön jäsenenä - toisten huomioon ottaminen oppilaan psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen kasvu Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys me ja maailma - tiedostaa monenlaisia kulttuureja miten ennen elettiin - kotiseudun ja Suomen kansanperinteeseen tutustuminen Viestintä ja mediataito posti, sanomalehti, radio, televisio tietokone Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys yhteisistä asioista huolehtiminen Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta aineen kiertokulku raaka-aineesta tuotteeksi ja jätteeksi kierrätys säästeliäs materiaalien käyttö Turvallisuus ja liikenne turvallinen koulutie ja yhteisö turvallisuus luokkatilanteessa, rohkeus keskusteluun liikennemerkit, symbolit jalankulkijana ja pyöräilijänä liikenteessä Ihminen ja teknologia tietotekniikka 40
YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO Vuosiluokat 3-4 Ympäristö- ja luonnontieto on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuva integroitu aineryhmä, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, itseään ja muita ihmisiä, ihmisten erilaisuutta sekä terveyttä ja sairautta. Ympäristö- ja luonnontiedon opetus tukeutuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat oppilaan ympäristöön ja oppilaaseen itseensä liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat sekä oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen avulla oppilaalle kehittyy myönteinen ympäristö- ja luontosuhde. Minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa. Ympäristö- ja luonnontiedon lähestymistavat ja sisällöt valitaan oppilaiden edellytysten ja kehitystason perusteella sekä siten, että opiskelutilanteissa voidaan työskennellä myös maastossa. Tässä hyödynnetään koulumme lähipuistoja, urheilupuistoa, Pahkavuoren maastoa sekä Vähäjokea. Ympäristö- ja luonnontietoon liittyvät käsitteet voidaan jäsentää kokonaisuuksiksi, joissa tarkastellaan oppilasta, ympäröivää maailmaa ja hänen toimintaansa yhteisön jäsenenä. Näiden kokonaisuuksien opiskelu auttaa häntä ymmärtämään omaa ympäristöään sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta. Tavoitteet Oppilas oppii toimimaan ympäristössään turvallisesti, ja itseään suojellen sekä noudattaa annettuja ohjeita koulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä tuntemaan oman lähiseudun luontoa ja rakennettua ympäristöä sekä havaitsemaan niissä tapahtuvia muutoksia sekä hahmottamaan kotiseutunsa osana Suomea ja Pohjoismaita hankkimaan tietoa luonnosta ja ympäristöstä havainnoimalla, tutkimalla ja erilaisia lähdeaineistoja käyttämällä tekemään havaintoja eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen sekä kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaan havaintojaan tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita lukemaan ja laatimaan yksinkertaisia karttoja sekä käyttämään kartastoa esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa tuntemaan ympäristön ilmiöihin liittyviä käsitteitä suojelemaan luontoa ja säästämään energiavaroja psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsensä ja muiden arvostamista ja sosiaalista osaamista oppii terveitä elintapoja. 41
3. luokka Keskeiset sisällöt Eliöt ja elinympäristöt elottoman ja elollisen luonnon peruspiirteet erilaisia elinympäristöjä ja eliöiden sopeutuminen niihin oman lähiympäristön tavallisimpia kasvi-, sieni- ja eläinlajeja Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana oma lähiympäristö, Salo kotikaupunkina vuorokauden- ja vuodenajat maaston keskeiset piirteet ja kartta Ympäristön ilmiöitä ääneen ja valoon liittyviä ilmiöitä sekä kuulon ja näön suojelu lämpöön liittyvien ilmiöitä ja lämmön lähteitä Ympäristön aineita arkielämään kuuluvia aineita ja materiaaleja sekä niiden säästävä käyttö ja kierrätys veden ominaisuuksia ja olomuodon muutokset, veden käyttö ja kiertokulku luonnossa Ihminen ja terveys omasta terveydestä huolehtiminen ja arkipäivän terveystottumukset sairastaminen ja tavallisimpia lasten sairauksia, toimiminen hätätilanteissa ja yksinkertaiset ensiaputoimet Turvallisuus kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy, fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen, oman koulun turvallisuus, liikennekäyttäytyminen ja vaaratilanteiden välttäminen, koti- ja vapaa-ajan tapaturmat sopimukset ja säännöt, hyvät tavat ja toisten huomioon ottaminen, rahan käyttö ja toisen omaisuuden kunnioittaminen 42
4. luokka Keskeiset sisällöt Eliöt ja elinympäristöt luonto eri vuodenaikoina kasvien ja eläinten elinkaari ruoan alkuperä ja tuottaminen Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana Salon seutu ja Varsinais-Suomi, niiden luonnonolot ja maisemat sekä rakennettu ympäristö ja ihmisen toiminta Suomi, Pohjoismaat ja muut lähialueet sekä maapallo ihmisen elinpaikkana Ympäristön ilmiöitä yksinkertaisten laitteiden toimintaperiaatteita ja erilaisten rakenteiden lujuuden tutkiminen magneettisia ja sähköisiä ilmiöitä Ympäristön aineita arkielämään kuuluvia aineita ja materiaaleja sekä niiden säästävä käyttö ja kierrätys ilman ominaisuuksia sekä palaminen ja paloturvallisuus veden ominaisuuksia ja olomuodon muutokset, veden käyttö ja kiertokulku luonnossa Ihminen ja terveys ihmisen keho sekä kasvun ja kehityksen vaiheet pääpiirteissään omasta terveydestä huolehtiminen ja arkipäivän terveystottumukset sairastaminen ja tavallisimpia lasten sairauksia, toimiminen hätätilanteissa ja yksinkertaiset ensiaputoimet Turvallisuus kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy, fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen, oman koulun turvallisuus, liikennekäyttäytyminen ja vaaratilanteiden välttäminen, koti- ja vapaa-ajan tapaturmat sopimukset ja säännöt, hyvät tavat ja toisten huomioon ottaminen, rahan käyttö ja toisen omaisuuden kunnioittaminen 43
BIOLOGIA JA MAANTIETO Vuosiluokat 5-6 Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja vaalimaan luonnon monimuotoisuutta. Biologian opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta tuntemaan myös itseään ihmisenä ja osana luontoa. Ulkona tapahtuvassa opetuksessa oppilaan tulee saada myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnosta sekä oppia havainnoimaan ympäristöä. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen. Opetusta toteutetaan sekä maastossa että luokkahuoneessa. Hyödynnetään koulumme lähipuistoja, urheilupuistoa, Pahkavuoren maastoa sekä Vähäjokea. Maantiedon opetuksessa tarkastellaan maapalloa ja sen erilaisia alueita. Opetuksen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään luonnon ja ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja niiden välistä vuorovaikutusta eri alueilla. Maantiedon opetuksen tavoitteena on laajentaa oppilaan maailmankuvaa kotimaasta Eurooppaan ja muualle maailmaan. Opetus järjestetään siten, että oppilas saa käsityksen luonnonympäristöjen ja kulttuuriympäristöjen rikkaudesta eri puolilla maapalloa ja oppii arvostamaan niitä Vuosiluokilla 5 6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään omaa kasvuaan ja kehitystään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena prosessina sekä ihmisen ja hänen ympäristönsä välisenä vuorovaikutuksena. Biologian ja maantiedon opetuksen tulee painottaa vastuullisuutta, luonnon suojelua ja elinympäristöjen vaalimista sekä tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi. Tavoitteet Oppilas oppii tuntemaan eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä eliölajien sopeutumista elinympäristöihinsä hahmottamaan eliökunnan kokonaisuuden ja luokittelemaan eliöitä liikkumaan luonnossa sekä havainnoimaan ja tutkimaan luontoa maastossa ymmärtämään, että ihminen on ravinnontuotannossaan riippuvainen muusta luonnosta kehittämään ympäristölukutaitoaan, toimimaan ympäristöystävällisesti, huolehtimaan lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa tietämään perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista arvostamaan kasvua ja kehitystä jokaisen henkilökohtaisena prosessina, tunnistamaan murrosiän tunnuspiirteitä sekä ymmärtämään ihmisen seksuaalisuutta pohtimaan kasvuun, kehitykseen, ihmisten erilaisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä ottamaan vastuuta omista teoistaan sekä ottamaan huomioon toiset ihmiset laatimaan ja tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään tilastoja, diagrammeja, kuvia ja sähköisiä viestimiä maantieteellisen tiedon lähteinä hahmottamaan maailmankartan ja tuntemaan sen keskeisen nimistön ymmärtämään ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista maapallolla 44
perehtyy Euroopan maantietoon ja maapallon muihin alueisiin sekä oppii arvostamaan ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin. 5. luokka Keskeiset sisällöt Eliöt ja elinympäristöt lähialueiden keskeisen eliölajiston tunnistaminen ja ohjattu kasvien keruu eliöiden elinympäristöjä, kuten metsä ja suo, ravintoketjut sekä metsien hyötykäyttö Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys ihmisen kehon rakenne ja keskeiset elintoiminnot, lisääntyminen sekä murrosiän fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset oman kehon arvostus ja suojelu, tervettä kasvua ja kehitystä tukevat ja haittaavat tekijät sekä seksuaalisen kehityksen yksilöllinen vaihtelu Luonnon monimuotoisuus luonnon monimuotoisuuden merkitys sekä jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet Eurooppa osana maailmaa Eurooppa maailman kartalla ja Euroopan karttakuva Euroopan ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet sekä ihmisen toiminta 6. luokka Keskeiset sisällöt Eliöt ja elinympäristöt kasvien kasvu ja sen kokeellinen tutkiminen sekä eläinten ja kasvien lisääntyminen elintarvikkeiden alkuperä ja tuottaminen sekä puutarhan antimet Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys ihmissuhteisiin, huolenpitoon ja tunteiden säätelyyn liittyvät sosiaaliset tekijät, suvaitsevaisuus sekä ikäkauteen liittyvät oikeudet ja vastuu Luonnon monimuotoisuus luonnon monimuotoisuuden merkitys sekä jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet 45
Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapal lolla maailmankartan keskeinen nimistö ja karttataidot sademetsät, savannit, arot, aavikot, talvisateiden alueet sekä lauhkean ja kylmän vyöhykkeen alueet ihmisen elinympäristöinä sekä ihmisten monimuotoinen elämä erilaisissa ympäristöissä luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus maapallolla sekä ihmisen toiminnan aiheuttamat muutokset ympäristössä FYSIIKKA JA KEMIA Vuosiluokat 5-6 Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan ja kemian peruskäsitteitä ja periaatteita. Opiskelun tulee innostaa oppilasta luonnontieteiden opiskeluun, auttaa oppilasta pohtimaan hyvän ja turvallisen ympäristön merkitystä sekä opettaa oppilasta huolehtimaan ympäristöstään ja toimimaan siinä vastuullisesti. Opetukseen integroidaan terveystiedon opetusta, jossa oppilaan toimintaa tarkastellaan turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta. Tavoitteet Oppilas oppii työskentelemään ja liikkumaan turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattamaan annettuja ohjeita tekemään havaintoja ja mittauksia, etsimään tietoa tutkittavasta kohteesta sekä pohtimaan tiedon luotettavuutta tekemään johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan sekä tunnistamaan luonnonilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, joissa selvitetään ilmiöiden, eliöiden, aineiden ja kappaleiden ominaisuuksia sekä niiden välisiä riippuvuuksia käyttämään luonnontieteellisen tiedon kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa fysiikan ja kemian alaan kuuluvia käsitteitä ymmärtämään päihde- ja vaikuteaineiden vaarallisuuden. 46
5. luokka Keskeiset sisällöt Energia ja sähkö lämmön, valon ja liikkeen aikaansaaminen sähkön avulla sekä sähköturvallisuus Luonnon rakenteet turvallinen liikkuminen ja tapaturmien ehkäiseminen Aineet ympärillämme veden ominaisuudet ja sen merkitys liuottimena, luonnonvesien tutkiminen sekä veden puhdistaminen elinympäristöön kuuluvien aineiden ja tuotteiden alkuperä, käyttö ja kierrätys sekä niiden turvallinen käyttö päihteet ja huumaavat aineet ja niiden haitat 6. luokka Keskeiset sisällöt Energia ja sähkö erilaisia sähkön ja lämmön tuotantotapoja sekä energiavarat Luonnon rakenteet Maan vetovoima ja kitka sekä voimista aiheutuvia liike- ja tasapainoilmiöitä Maan ja Kuun liikkeet ja näistä aiheutuvia ilmiöitä sekä Aurinkokunnan rakenne ja tähtitaivas Aineet ympärillämme ilman koostumus ja ilmakehä maaperästä saatavien aineiden luokittelu sekä aineiden erotusmenetelmiä 47
TERVEYSKASVATUS Keskeiset sisällöt Psyykkinen terveys terve itsetunto arvot ja asenteet moraali psyykkinen tasapaino henkilökohtaiset voimavarat Fyysinen terveys ihmisen kasvu ja kehitys, elimistön toiminta terveyden ylläpito terveyttä kuluttavat asiat yleisiä vaivoja ja pitkäaikaissairauksia fyysisten vammojen ennaltaehkäisy turvallisuuskasvatus ja ensiapu Sosio-emotionaalinen terveys tunteet, vuorovaikutustaidot toimiminen ryhmässä vastuullisuus suvaitsevaisuus sosiaalinen tuki vuorovaikutustaidot Terveystiedon sisällöt on ryhmitelty teemoittain: 1) IHMINEN - kasvu ja kehitys, 2) OMASTA TERVEYDESTÄ HUOLEHTIMINEN JA ITSEHOITO arkipäivän terveystottumuksina, 3) HEN- KINEN TERVEYS, 4) SAIRAUDET JA NIIDEN HOITO 5) TERVEYDELLE HAITALLISET AINEET ja 6) TURVALLISUUS/ LIIKENNETURVALLISUUS. Alkuopetuksen aikana terveystiedon opetuksen painopistealueita ovat omasta hygieniasta huolehtiminen ja terveellisten ruokailutottumusten omaksuminen. Kolmannella ja neljännellä luokalla opetuksen painopistealueita ovat terveyttä edistävien arkikäytäntöjen ja tottumusten omaksuminen. Viidennellä ja kuudennella luokalla opetuksessa painotetaan ihmisen kasvuun ja kehitykseen liittyvien fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten prosessien ymmärtämistä. Terveystietoa opetetaan lapsilähtöisesti ja toiminnallisesti erilaisiin arkipäivän tilanteisiin liittyen. 48
IHMINEN kasvu ja kehitys 1. luokka Keskeisten kehonosien tunnistaminen, näyttäminen ja nimeäminen (omasta sekä toisen kehosta) Omien perustunteiden tunnistaminen, nimeäminen ja ilmaiseminen, tunteiden ilmaisun sääteleminen Terveystarkastus: pituus ja paino, pitkäaikaissairaiden kontrollit ja esikoulutarkastuksessa ilmenneiden asioiden kontrollit 2. luokka Sydämen sykkeen tunnistaminen rasittavan liikunnan aikana Kiihtyneen hengityksen tunnistaminen rasittavan liikunnan aikana Tunteiden ilmaisun sääteleminen, toisten huomioonottaminen, ryhmässä toimiminen Terveystarkastus: kasvu, näkö, kuulo, keuhkot, iho, korvat, nielu, vatsa, kilpirauhanen, imusolmukkeet (terveydenhoitaja ja lääkäri) 3. luokka Terveiden elämäntapojen ja liikunnan rooli niiden kehittymisessä. Tunteiden ilmaisun sääteleminen, toisten huomioonottaminen ja auttaminen, ryhmässä toimiminen Terveystarkastus: paino, pituus, ryhti, näkö, ulkoilu, liikuntaharrastukset, nukkuminen, kaverit, koulukiusaaminen, koulumenestys (terveydenhoitaja) 4. luokka Liikunnan vaikutus elimistöön ja fyysiseen kuntoon Fyysisen kunnon seuraaminen Toisten ihmisten huomioonottaminen ja auttaminen (UE) Vastuullinen toiminta ryhmän jäsenenä Terveystarkastus: EVY-oppilaat: paino, pituus, pärjääminen koulussa 5. luokka Sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta, keuhkojen toiminta, luuston tehtävät, lihasten tehtävät, hermoston tehtävät, ruuansulatus, aistit (BI) Rakentava yhteistoiminta ryhmässä Tupakka, alkoholi, huumeet(bi) Murrosikä ja sen tuomat muutokset kehossa(bi) Terveystarkastus: kasvu, näkö, murrosikä, nukkuminen, kaverit, sosiaalinen tilanne (terveydenhoitaja ja lääkäri) 6. luokka Ihmissuhteet: toisen ihmisen arvostaminen ja huomioonottaminen, ystävyys, seurustelu (UE) Rakentava yhteistoiminta ryhmässä 49
Murkkutunti (terveydenhoitaja tai opettaja) Minä ja muut: terveellinen ravinto, uni, yleisimmät infektiosairaudet, tunteiden ilmaisu (BI) Ensiavun alkeita (BI) Omasta terveydestä huolehtiminen arkipäivän terveystottumuksina 1. luokka Aamupesu WC -hygienia Käsien pesu (WC:ssä käynnin jälkeen, ennen ruokailua) Oma hiusharja tai kampa, omat päähineet Vaatteet: puhtaiden alusvaatteiden vaihtaminen joka päivä Liikuntavaatteiden vaihto liikuntatunneille ja peseytyminen liikuntatuntien jälkeen Vuodenaikojen mukainen pukeutuminen(päähineen käyttö pakkasilla, takki pois sisällä ollessa) sisäkengät koulussa Ennen kouluun tuloa syödään aamupala Kouluruoka on hyvää ja terveellistä Uimahallikäyttäytyminen ja koko vartalon peseminen 2. luokka Peseytyminen: aamupesu, iltapesu, kokosuihku Vaatteet: yöllä ja päivällä käytetään eri vaatteita Sään mukainen pukeutuminen Liikuntatuokioille pukeudutaan liikuntavaatteisiin Ravinto: terveellinen aamupala, ateria, välipala Suuhygienia: hampaiden pesu 3. luokka Miksi peseydytään: aamulla, illalla, milloin tarvitaan kokosuihkua Vaatteet: yöllä ja päivällä käytetään eri vaatteita Suuhygienia: hampaiden pesu Sään mukainen pukeutuminen 4. luokka Aamupesu, iltapesu, kokosuihku Vaatteet: yöllä ja päivällä käytetään eri vaatteita Suuhygienia: hampaiden pesu Sään mukainen pukeutuminen Juhlaan pukeutuminen 50
5. luokka Peseytyminen: päivittäinen peseytyminen (lisääntyvä hieneritys) (BI) Kemikaalien käyttö: saippua, shampoo, deodorantti (FY / KE) Petivaatteiden vaihto Pukeutumissäännöt, asianmukainen pukeutuminen eri tilanteissa Ruokapyramidi tai ympyrä Säännöllinen ruokailurytmi: aamupala, kouluruokailu,välipala, lämmin iltaruoka, iltapala(bi) Kuukautishygienia (BI) 6. luokka Peseytyminen: päivittäinen peseytyminen (lisääntyvä hieneritys) Sään ja tilaisuuden luonteen mukainen pukeutuminen: liikuntatapahtumat, retket ja leirikoulut Ruokapyramidi tai -ympyrä (BI) Säännöllinen ruokailurytmi: aamupala, kouluruokailu, välipala, lämmin iltaruoka, iltapala (BI) Henkinen terveys 1. luokka Millainen minä olen - millaisia me olemme Millaisten asioiden tekemisestä minä pidän - millaisista asioista me pidämme Missä minä olen hyvä - missä me olemme hyviä Mikä minua pelottaa - mikä meitä pelottaa Minä sinä - me, kaikilla on oikeus fyysiseen koskemattomuuteen Minun tavarani sinun tavarasi, meidän luokan yhteiset tavarat, lainaaminen 2. luokka Mitä olen oppinut Mitä haluaisin oppia Missä asioissa olen hyvä missä muut ovat hyviä, erilaisuuden ymmärtäminen Ystävyys ystävyyden ylläpito Tunteiden ilmaiseminen Kiusaaminen miten siihen voi puuttua 3. luokka Minun sukuni meidän oma perheemme, äidin perhe, isän perhe (UE) Koulutyö, vapaa-aika ja harrastukset omien voimien jakaminen tasapuolisesti eri alueiden kesken 51
4. luokka Millaiset asiat ovat minulle tärkeitä (UE) Erilaisuuden hyväksyminen (UE) 5. luokka Mikä on minun mielestäni yhteisöllisesti oikein ja mikä väärin (UE) Vastuu omista ja yhteisistä asioista sekä niiden hoitamisesta 6. luokka Mikä on minun mielestäni yhteisöllisesti oikein ja mikä väärin (UE) Vastuu omista ja yhteisistä asioista sekä niiden hoitamisesta Terveydelle haitalliset aineet 5. luokka Tupakanpolton, alkoholin sekä huumeiden käytön vaikutukset: elimistöön ja terveyteen, arkielämään, ihmissuhteisiin sekä rahankäyttöön (FY/KE/BI) 6. luokka Tupakanpolton, alkoholin sekä huumeiden käytön vaikutukset: elimistöön ja terveyteen, arkielämään, ihmissuhteisiin sekä rahankäyttöön (FY/KE/BI) Sairaudet ja niiden hoito 1. luokka Akuutti sairaus (nuhakuume, vatsatauti, influenssa) jäädään kotiin lepäämään Luokassa olevien lasten pitkäaikaissairaudet, yleisimmin: (Astma: mitä se on ja miten sitä pitää hoitaa) (Allergia: mitä se on, allergisoivien aineiden välttäminen) 2. luokka Nuha, kuume, influenssa hoito Päänsärky: ennaltaehkäisy (raitis ilma, riittävä lepo, säännöllinen ruokailu, riittävä liikunta, tietokoneen kanssa työskentelyä rajoitetusti) 3. luokka Ärtymys ja väsymys: levon merkitys terveydelle (jaksamiselle ja oppimiselle) Luokassa olevien lasten sairastamat pitkäaikaissairaudet, esim. diabetes 52
4. luokka Työergonomia koulussa ja tietokoneen ääressä, hyvä ryhti Ensiapu: avun hälyttäminen, 112 5. luokka Miten yleisimpiä sairauksia ennaltaehkäistään omilla arkipäivän valinnoilla Tupakoinnista johtuvia sairauksia -> astma, allergia (FY/KE) Alkoholinkäytöstä johtuvia sairauksia (FY/KE) Huumeiden käytöstä johtuvia terveyshaittoja (FY/KE) 6. luokka Suomalaisten tyypillisiä kansantauteja: sydänsairaudet, tukielinsairaudet, syövät Miten edellä mainittuja ennaltaehkäistään omilla arkipäivän valinnoilla Tupakoinnista johtuvia terveyshaittoja -> astma, allergia Alkoholinkäytöstä johtuvia terveyshaittoja Huumeiden käytöstä johtuvia terveyshaittoja Turvallisuus/liikenneturvallisuus 1. luokka Oman luokan ja koulun yhteiset säännöt Jalankulkijan liikennekäyttäytyminen; heijastin, liikennevalot, jalankulkijan liikennemerkit Paloturvallisuus: kynttilä 2. luokka Koulun yhteiset säännöt ja toimintakäytänteet Polkupyöräilijän liikennekäyttäytyminen; pyöräilijän liikennemerkit 3. luokka Polkupyöräilijän liikennesäännöt; polkupyöräilijän varusteet: kypärä, heijastimet, valo, soittokello 4. luokka Polkupyörän huolto, taitoajo polkupyörällä (YML) Liikennemerkit Turvallinen liikkuminen vesillä ja jäällä 53
5. luokka Polkupyörän huolto, taitoajo polkupyörällä Oikealla asenteella liikenteessä 6. luokka Oikealla asenteella liikenteessä USKONTO Tavoitteet tietää oman uskontokuntansa nimen tietää, että on olemassa muitakin uskontoja oppii ristin merkin oman uskon tunnuksena ymmärtää uskonnon tietojen hallinnan osana yleissivistystä sekä oivaltaa uskon ja rukouksen omaa elämää kannattavana voimana arvostaa omaa uskontoaan, mutta kunnioittaa toisinuskovien uskonnollista vakaumusta tajuaa kirkkovuoden noudattavan kristinuskon merkkitapahtumia mieltää Raamatun, VT:n, UT:n ja Virsikirjan uskontoon liittyviksi kirjoiksi ymmärtää käskyt elämää suojelevina ohjeina osaa käsitteen kolmiyhteinen Jumala: Jumala, Jeesus ja Pyhä Henki tajuaa, että Raamatun kertomukset ovat sovellettavissa tähänkin päivään opetustilanteessa - kuuntelu - keskustelu - ilmaisee oman mielipiteensä, pelkäämättä, onko vastaus oikea vai väärä - kunnioittaa toisten mielipidettä - esittää pohdiskelevia kysymyksiä - on asiallinen puheissaan - harjoittelee rikasta, siistiä, asiallista vihkotyötä Oman koulun toimintakulttuuri Yhteistyö koulun ja srk:n kesken: oman srk:n kirkot tutuksi oman srk:n hautausmaat tutuksi srk:n työntekijät tutuksi (mahdollisuuksien mukaan vierailut ja haastattelut puolin ja toisin = yhteistyö) osallistuminen srk:n järjestämiin tilaisuuksiin muihin uskontokuntiin tutustumiselle mahdollisuus koulun havaintomateriaalien käyttö opetuksen tukena 54
koulun kirjaston käyttö myös uskonnonopetuksen tukena Psyykkinen ympäristö mahdollisissa luokkahartauksissa huomioidaan liturgiset värit koulun kokoelmista käytetään Salon Mediakeskuksesta saatavaa materiaalia, mikäli mahdollista pyritään tekemään uskontotunnista tunnelmallinen hiljentymisen tuokio opetuksen ohella erityisinä juhlapäivinä yritetään löytää tilaa myös aiheeseen sopivalle rekvisiitalle : kynttilät, kukat, esineet 2. luokan päättyessä hallitsee oman uskontokuntansa nimen tietää, että maailmassa on muitakin uskontoja mieltää Raamatun, Virsikirjan ja Katekismuksen omaan uskontoonsa liittyviksi kirjoiksi ymmärtää, että kirkkovuosi seuraa Jeesuksen elämänvaiheita osaa etsiä virsiä virren numeron mukaan tuntee kirkkovuoden eri pyhiin liittyviä virsiä esim. (joulu, pääsiäinen) hallitsee ristin symbolin oman uskontonsa tunnuksena osaa ainakin yhden rukouksen ulkoa tajuaa, että käskyt suojelevat elämää ymmärtää kultaisen säännön ja rakkauden kaksoiskäskyn merkityksen ihmisten välisessä kanssakäymisessä osana hyvää elämää Oppisisällöt Oma uskonto 1. lk 2. lk risti-symboli oman uskontomme nimi kirkko (fyysinen asu) srk:n työntekijöitä sakramentti: kaste srk:n toiminta: päiväkerhot, pyhäkoulu jumalanpalvelus muita tunnuskuvia: A ja O rippikoulu lähetystyö 55
Rukoukset 1. lk 2. lk kiitos muistellaan joku opittu tai tehdään oma rukous Isä meidän Virret Koulussamme on tekeillä virsiopas, jossa käsitellään myös alkuopetuksessa opetettavat virret. Kirjat 1. lk 2. lk virsikirja Raamattu: VT, UT virsikirja Etiikka = eettiset aiheet 1. lk 2. lk koulussa, luokkatoverit ystävät, perhe hyviä sanoja hyviä tekoja Kultainen sääntö Kaksoiskäsky kotona, yksin arvostan kaveria onnellisia asioita siedän pettymyksiä annan omastani, omatunto Raamatun kertomukset 1. lk luomiskertomus elämää Palestiinassa Jeesus- kertomuksia (elämä, teot) 56
2. lk Nooa Palestiinan elämää Jeesus ja vertauksia Juhlat 1. lk 2. lk adventti, uusi vuosi joulu, palmusunnuntai loppiainen, kiirastorstai (ehtoollinen), pääsiäinen kirkkovuosi pyhäinpäivä (lapset-enkelit) jouluaika: evankeliumi pääsiäisaika syventäen helluntai Vastuu luonnosta 1. lk 2. lk kasvit ovat ilonamme hoidamme luontoa eläimet on annettu meille hoidettaviksi Perusarvot 1. lk 2. lk Kultainen sääntö Rakkauden toinen käsky luokan asioita syventäen 57
USKONTO Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen lähtökohtana on tutustuttaa oppilas monipuolisesti uskonnolliseen kulttuuriin ja tuoda esiin oppilaan kehityksen ja kasvun kannalta keskeisiä tekijöitä. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskonnon vaikutus yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Opetuksessa perehdytään Raamattuun sekä rohkaistaan oppilaita eettiseen arviointiin ja vastuullisuuteen. Keskeiset sisällöt Vuosiluokat 3-4 Oppilas tutustuu Raamattuun kristillisen maailmankatsomuksen pohjana. Opetuksessa käydään läpi Vanhan Testamentin keskeiset kertomukset sekä Jeesuksen elämä ja opetukset Uudessa Testamentissa. Oppilas oppii käyttämään Uutta Testamenttia tiedonhaun lähteenä. VANHA TESTAMENTTI Alkukertomukset ja patriarkat Mooseksen elämä ja Israelin kansan vaiheet Kuninkaiden aika ja profeetat UUSI TESTAMENTTI Jeesuksen elämä ja opetukset Jeesuksen kuolema ja pääsiäisen tapahtumat Vuosiluokat 5-6 Oppilas tutustuu kristillisen seurakunnan syntyyn ja kristinuskon leviämiseen sekä luterilaiseen kirkkoon ja seurakunnan toimintaan sekä muihin kristillisiin kirkkoihin ja liikkeisiin. JEESUKSEN ELÄMÄ JA OPETUKSET Syvennetään 3. ja 4. vuosiluokan tietoja Jeesuksen tunnetuimmat vertaukset ja niiden merkitykset SEURAKUNNAN SYNTY JA KRISTINUSKON LEVIÄMINEN Helluntain tapahtumat ja ensimmäisen seurakunnan synty Paavalin elämänvaiheet ja lähetysmatkat Kristinuskon leviäminen Eurooppaan Kirkon kahtiajakautuminen LUTERILAINEN KIRKKO JA MUUT KRISTILLISET LIIKKEET Martti Luther ja uskonpuhdistus Mikael Agricola ja luterilaisuuden leviäminen Suomeen Kirkkovuoden tapahtumat ja niiden yhteys Jeesuksen elämänkaareen Kirkolliset toimitukset Muut kristilliset kirkot ja yhteisöt 58
Etiikka Vuosiluokat 3-6 Oppilas oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista sekä kristillisen etiikan soveltamista Raamatun opetusten pohjalta. KESKEISIÄ TEEMOJA Ihmisen arvo erityisesti luomisen näkökulmasta Kultainen sääntö, rakkauden kaksoiskäsky ja kymmenen käskyä Yhdessä elämisen kysymykset ja oikeudenmukaisuus Toisen ihmisen ja luonnon kunnioitus, valintojen tekeminen ja vastuullisuus Suvaitsevaisuus niihin kirkkoihin, uskontoihin ja vähemmistöihin, jotka liittyvät oppilaan elämään ORTODOKSINEN USKONTO 1-6 Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Lisäksi opetuksessa pyritään uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttamiseen. Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1-2 on tietojen, taitojen ja pyhän kokemisen kautta tarjota oppilaalle aineksia oman maailmankatsomuksen rakentamiseksi ja eettisesti vastuuntuntoiseksi ihmiseksi kasvamiseksi. OPETUSJÄRJESTELYT Ortodoksien uskonnon opetus tapahtuu yleensä useammasta koulusta tulevien ortodoksioppilaiden yhdysluokkaopetuksena. Opetus eriytetään oppilaiden ikä- ja valmiustason sekä kielitaidon mukaan. Oppilaille järjestetään syys- ja kevätlukukaudella kirkkopäivä sekä mahdollisuuksien mukaan tilaisuuksia tutustua kirkkoon ja seurakuntasalilla pidettäviin ortodoksisiin näyttelyihin. TYÖTAVAT - jumalanpalveluksiin osallistuminen, retket, vierailut - askartelu, piirtäminen, käsityöt, veisujen opettelu, kirjalliset tehtävät - yhteistoiminnalliset työtavat - kerronta 1. LUOKKA Oppilas - oppii ortodoksisen kristillisyyden sekä uskonopin peruskäsitteitä - oppii tuntemaan kirkkovuotta - tutustuu oman seurakunnan toimintaan - tutustuu Jeesuksen kotimaahan ja Jeesuksen elämän keskeisiin vaiheisiin lähinnä kirkkovuoden kautta - osallistuu ortodoksiseen liturgiaan - oppii ottamaan huomioon lähimmäisensä opetusryhmässä ja sen ulkopuolella 59
Sisällöt: Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset - tärkeimmät kirkkovuoden juhlat kuten joulu, teofania, palmusunnuntai ja pääsiäinen - paasto - joitakin pyhiä ihmisiä Kirkon jäsenenä - oma kirkko, ortodoksina perheessä ja koulussa - risti, ristinmerkki ja ikoni - rukous Raamattu pyhänä kirjana - Jeesuksen elämän keskeisiä tapahtumia - Jeesuksen kotimaa Liturginen elämä - jumalanpalvelus - joitakin kirkkoveisuja ja tärkeimpien juhlien veisuja - kirkko rakennuksena Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen - ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisuutena - Isä, Poika ja Pyhä Henki - oikea ja väärä - ystävyys ja suvaitsevaisuus 2. LUOKKA Oppilas - syventää ortodoksisen kristillisyyden sekä uskonopin peruskäsitteitä - oppii tuntemaan kirkkovuotta - tutustuu oman seurakunnan toimintaan - tutustuu Jeesuksen elämään ja opetuksiin kirkkovuoden juhlien kautta - osallistuu ortodoksiseen liturgiaan - oppii ottamaan vastuuta omista teoistaan Sisällöt: Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset - tärkeimmät kirkkovuoden juhlat kuten Neitsyt Marian ilmestys, Ristin ylentäminen ja kirkkovuoden alku - oppilaan oma taivaallinen esirukoilija ja nimipäivä - paasto - joitakin pyhiä ihmisiä Kirkon jäsenenä - siunaaminen - liturgia - vainajien muisteleminen Raamattu pyhänä kirjana - luominen - Jeesuksen opetuksia - evankeliumi 60
Liturginen elämä - nimenanto - kaste, voitelu ja ehtoollinen - papin tapaaminen - joitakin kirkkoveisuja ja tärkeimpien juhlien veisuja - kirkko pyhänä paikkana Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen - ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisuutena - lähimmäisenrakkaus - väärin tekeminen ja katumus VUOSILUOKKIEN 3-6 ORTODOKSIUSKONNON OPETUKSESTA Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Lisäksi opetuksessa pyritään uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttamiseen. Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä on tietojen, taitojen ja pyhän kokemisen kautta tarjota oppilaalle aineksia oman maailmankatsomuksen rakentamiseksi ja eettisesti vastuuntuntoiseksi ihmiseksi kasvamiseksi. 3. LUOKKA Oppilas: Sisällöt: oppii ortodoksisuuden peruskäsitteitä perehtyy kirkkovuoteen, pyhien ihmisten elämään ja liturgiseen elämään tutustuu oman seurakunnan elämään perehtyy Raamatun kertomuksiin oppii pohtimaan omaan elämään liittyviä eettisiä kysymyksiä tutustuu oman lähiympäristön uskontoihin Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset suurista juhlista helatorstai ja helluntai oman kirkon pyhän elämäkerta ja Johannes Kastajan elämä suuren paaston käytäntöjä ja merkitystä Kirkon jäsenenä ortodoksinen perinne kotipaikkakunnalla kotiseurakunta ja sen toiminta lähiympäristön muut uskonnot Raamattu pyhänä kirjana alkukertomukset patriarkkakertomukset Egyptistä luvattuun maahan Liturginen elämä sakramenteista Ehtoollinen tutustuminen liturgiaan ja sen toimittajiin kirkkomatkan yhteydessä pääsiäisen tropari suurten juhlien ikoneja 61
Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen Pyhän Kolminaisuuden persoonat teofanian yhteydessä kirkon ja seurakunnan tehtävä kymmenen käskyn etiikka 4. LUOKKA Oppilas: Sisällöt: oppii ortodoksisuuden peruskäsitteitä perehtyy kirkkovuoteen, pyhien ihmisten elämään ja liturgiseen elämään tutustuu oman seurakunnan elämään perehtyy Raamatun kertomuksiin oppii pohtimaan omaan elämään liittyviä eettisiä kysymyksiä tutustuu oman lähiympäristön uskontoihin Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset oppilaan oma suojeluspyhä suurista juhlista ristin löytäminen ja teofania Sergei ja Herman Valamolainen Kirkon jäsenenä kotiseurakunta ja sen toiminta seurakunnat ja hiippakunnat Suomessa Raamattu pyhänä kirjana Jeesuksen elämä Jeesuksen opetukset ylösnousemus pääsiäisen yhteydessä Liturginen elämä sakramenteista katumus kirkkorakennuksen osat joulutropari, kirkon pyhän tropari pyhien ihmisten ikoneja Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen pelastus ja iankaikkinen elämä 5. LUOKKA Myönteinen suhtautuminen omaan kirkkoon perehtymällä kirkkovuoden kiertoon, pyhien ihmisten elämään, ortodoksisuuden peruskäsitteisiin ja omaan seurakuntaan Totuttamalla rukouksen ilmapiiriin ja kirkon yhteiseen rukouskieleen Ortodoksisen maailmankuvan vähittäinen kehittäminen osana yleismaailmallista ortodoksiaa Ortodoksisuus ja sen historiallinen jatkuvuus nykyhetkeen, muiden kristillisten ryhmien synty 62
Sisällöt: Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset pyhät ajat ja kirkkovuoden juhlista erityisesti Neitsyt Marian juhlat kirkon suuria opettajia ja marttyyreja Karjalan valistajat paastoajat ja paasto Kirkon jäsenenä ortodoksinen perinne Suomessa ja maailmassa oman seurakunnan toiminta luostarien toiminta: Valamon ja Lintulan luostarit kirkollisia järjestöjä lähiympäristön muita kirkkoja ja uskontoja juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä ja eriyttäviä piirteitä Raamattu pyhänä kirjana Jeesuksen opetukset: rakkauden kaksoiskäsky ja kultainen sääntö Evankeliumien kirjoittajat Uuden testamentin ajanhistoriaa Liturginen elämä jumalanpalveluksen toimittajat ja pappeuden asteet jumalanpalveluskielen aistiminen sakramenteista tarkemmin kaste ja mirhalla voitelu kirkko rakennuksena ja pyhänä paikkana ikonien merkitys kirkkomusiikki Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen Isä, Poika ja Pyhä Henki kirkko ja seurakunta nuoren tukena 6. LUOKKA myönteisen ilmapiirin luominen ortodoksisen opetuksen aikana rukous osana ortodoksista perinnettä tutustuminen ortodoksisuuden peruskysymyksiin ortodoksisen vakaumuksen kehittäminen ja vahvistaminen toisen erilaisuuden kunnioittaminen Sisällöt: Raamattu Apostolien teot profeetat, kuninkaiden aika, psalmit Kirkkohistoria alkuseurakunnan leviäminen apostoli Paavali ja lähetysmatkat Efraim Syyrialainen 63
Maailmanuskonnot uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin pyhät kirkon sanoman viejinä ortodoksinen lähetystyö ja sen merkitys Liturgiikka ja uskonoppi sakramentit jumalanpalvelukset: liturgia, vigilia ja muita kirkollisia toimituksia paaston aika kirkkorakennus, kirkkotaide ja kirkkomusiikki Etiikka Vuorisaarnan etiikka ortodoksi Kirkon elävänä osana Turun ortodoksisen seurakunnan alueella opetussuunnitelmissa huomioon otettavia paikallisia erityispiirteitä ovat: pyritään järjestämään kaksi kirkkopäivää lukuvuodessa pyhäköt pyritään järjestämään vuosittain opintoretki praasniekat Turku, Salo, Rauma joka kolmas vuosi opintoretki suuntautuu Heinävedelle Valamon/Lintulan luostariin oppilasvierailut ONL piispan vierailut ELÄMÄNKATSOMUSTIETO (VUOSILUOKILLE 1-6) ( Alhaisten koulu) Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja ohjata aktiivisesti omaa elämäänsä. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Elämänkatsomustiedon opetus tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämistä, niihin liittyviä laaja-alaisia tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamista. Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa vapaiksi, tasa-arvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi. TAVOITTEET VUOSILUOKILLA 1 6 Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa. 64
Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja sen myötä oppia hahmottamaan kokonaisuuksia, kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa tutustua ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteisiin ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteisöstä ja luonnosta tutustua lähiympäristönsä katsomuksiin ja kulttuureihin. Opetus etenee vuosittain vaihtuvien teemojen avulla. Opetusryhmä on yleensä iältään heterogeeninen ja oppilaissa on vaihtuvuutta vuosittain. Teemat: * Itseluottamus * Yhteiselämän perusteet * Tunne-elämä * Ihmisoikeudet, YK * Suomalainen kulttuuriperinne ja juhlakalenteri * Ympäristö ja luonto * Isovanhemmat * Kertomuksia maailman synnystä Opetus voi edetä Lions Quest -koulutusohjelman mukaan, mikäli opettaja on saanut siihen asianmukaisen koulutuksen ja oheismateriaalin. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu Oppilas kykenee arvioimaan erilaisten tilanteiden moraalisia vaatimuksia ja teon moraalista oikeutusta ymmärtää tekevänsä väärin toimiessaan vastoin omaksumiaan periaatteita kykenee tutkimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy erilaisten toimintalähtökohtien olemassaolon ymmärtää, että konflikteihin on löydettävissä väkivallattomia ratkaisuja. Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti Oppilas tunnistaa katsomuksellisia kysymyksiä osaa käyttää oppiaineen keskeisiä käsitteitä (elämänkatsomus, kulttuuri, vähemmistö) rohkenee esittää omia näkemyksiään ja ymmärtää, että näkemyksiä tulee perustella pystyy hahmottamaan katsomusvapauden merkityksen omassa elämässään osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta. Yhteisö ja ihmisoikeudet Oppilas 65
tuntee ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita ymmärtää yhteisten sääntöjen merkityksen ymmärtää yksilöllisen vastuullisuuden ja sen, että yksilö kuuluu erilaisiin yhteisöihin. Ihminen ja maailma Oppilas tuntee erilaisia maailmaa ja ihmisen paikkaa koskevia selityksiä ymmärtää luonnon ja ympäristön tärkeyden ihmiselle osaa toimia luontoa kunnioittaen ja on omaksunut kestävän kehityksen periaatteita. HISTORIA Vuosiluokkien 5 ja 6 historianopetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilas historiallisen tiedon luonteeseen, sen hankkimiseen ja peruskäsitteisiin sekä omiin juuriinsa ja historian merkittäviksi muodostuneisiin tapahtumiin esihistoriasta Ranskan suureen vallankumoukseen saakka. Tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään, mitä historia on ymmärtämään, että tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien lähteiden ja tarkastelutapojen myötä ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin ja käyttämään oikein käsitteitä esihistoria, vanha aika, keskiaika ja uusi aika kuvailemaan muutoksia, joiden on katsottu vaikuttaneen oleellisesti ihmisen elämään tunnistamaan esimerkkien avulla jatkuvuuden historiassa esittämään muutoksille syitä Keskeiset sisällöt 5. luokka Maailmanhistoria ESIHISTORIALLINEN AIKA Ihmisen evoluutio Kivikauden ihminen Pronssin ja raudan keksiminen HISTORIALLINEN AIKA 1) Vanha aika Maanviljelyn kehittyminen Kirjoitustaidon keksiminen Jokisuistojen korkeakulttuurit Kadonneet kulttuurit Egypti 66
Kreikan yhteiskunta Rooman yhteiskunta 2) Siirtyminen keskiaikaan Kansainvaellusten aika Eurooppalaisen kulttuurin muotoutuminen Kristillisen kirkon kahtiajako Islamilainen maailma Suomen historia OMAT JUURET JA HISTORIALLINEN TIETO Oman perheen ja kotiseudun historia ESIHISTORIALLINEN AIKA Jääkauden jälkeinen Suomi Kivi-, pronssi- ja rautakausi Suomessa 6. luokka Maailmanhistoria 1) KESKIAIKA Rooman valtakunnan tuho Eurooppalaisten valtioiden synty Ristiretket ja katolisen kirkon valta 2) UUSI AIKA Renessanssiaika Uskonpuhdistus Löytöretket Uudet keksinnöt ja ajatukset Eurooppalaisten valtioiden kehitys - Englanti - Ranska - Venäjä Yhdysvaltojen itsenäistyminen ja siirtolaisuus Ranskan suuri vallankumous Suomen historia 1) KESKIAIKA Ristiretket Ruotsin vallan aika 67
Katolisen kirkon vaikutus Suomessa 2) UUSI AIKA Uskonpuhdistuksen vaikutukset Suomessa Suomi suurvallan osana Säätyvallan aika Kustavilainen aika MUSIIKKI Musiikki tuo kokonaisvaltaisesti iloa ja virkistystä elämäämme. Keskustan koulussa pyrimme ylläpitämään ja kehittämään lapsen luontaista innostuneisuutta musiikkiin sekä herättämään kiinnostusta musiikkiin. Tavoitteena on yhdessä tekemisen ja onnistumisen ilon kokeminen. Musiikinopetuksen lähtökohtana on musiikillisten taitojen kehittäminen musiikin kuuntelemisen, laulamisen, soittamisen ja musiikkiliikunnan avulla. Tavoitteet Oppilas tutustuu musiikin peruskäsitteisiin laulaen, soittaen, liikkuen ja kuunnellen oppii luonnollista äänenkäyttöä ja rohkaistuu laulamaan yksin ja ryhmässä tutustuu rytmi- ja melodiasoittimiin tutustuu kehosoittimiin rohkaistuu soittamaan yksin ja ryhmässä oppii kuuntelemaan ja havainnoimaan ääniympäristöä ja musiikkia arvioi kuulemaansa ja perustelee mieltymyksiään havainnoi musiikin peruskäsitteitä oppii ilmaisemaan itseään kehollisesti ja vapautuneesti musiikin kautta tuottaa mahdollisuuksiensa mukaan melodia-ja rytmisommitelmia laulamalla ja soittamalla SISÄLLÖT 1. lk Korostetaan leikinomaisuutta ja iloista yhdessäoloa. Oppilas oppii eri aihepiireihin liittyviä lauluja ja erilaisia lauluja ( mm. solo-tutti-laulut, kaikulaulut.) tutustuu perusrytmiin ja sanarytmiin tutustuu taa, ti-ti, taa-aa rytmeihin erottaa hiljaisen ja voimakkaan äänen erottaa korkean ja matalan äänen tutustuu duuriin ja molliin tutustuu koulusoittimiin ja harjoittelee niiden oikeaa soittotapaa 68
2. lk Korostetaan leikinomaisuutta ja iloista yhdessäoloa. Vahvistetaan ja syvennetään 1. luokalla opittuja taitoja. Oppilas oppii lauluja (lisätään mm. kaanon) tutustuu tasa- ja kolmijakoiseen rytmiin erottaa äänen voimakkuuden vaihtelut erottaa äänen korkeuden vaihtelut tutustuu nuottien aika-arvoihin taa, ti-ti, taa-aa tutustuu nuottiviivastoon ja avaimeen sekä nuottien osiin tutustuu teosten muotoihin, rakenne tutustuu kuuntelun avulla myös muihin soittimiin Musiikki luokilla 3 6 1. Laulaminen 3. lk puhe-, laulu-, ja rytmikaanonit lorut, hokemat, äänileikit soolo-tutti -laulua huomioidaan ja opetellaan äänenhuoltoa opetellaan Varsinais-Suomen laulu Tutustutaan muihin maakuntalauluihin opetellaan Maamme-laulu 4. lk puhe-, laulu-, ja rytmikaanonit lorut, hokemat, äänileikit soolo-tutti -laulua huomioidaan ja opetellaan äänenhuoltoa lauletaan lauluja Pohjoismaista 5. lk puhe-, laulu-, ja rytmikaanonit lorut, hokemat, äänileikit soolo-tutti -laulua huomioidaan ja opetellaan äänenhuoltoa lauletaan lauluja Euroopasta 6. lk puhe-, laulu-, ja rytmikaanonit lorut, hokemat, äänileikit soolo-tutti -laulua huomioidaan ja opetellaan äänenhuoltoa lauletaan lauluja maailmalta 69
2. Soittaminen Perehdytään soitinhuoltoon, soitinten käsittelyyn ja säilytykseen joka luokka-asteella. 3. lk 4. lk tutustutaan erilaisiin rytmisoittimiin ja niiden oikeaan soittotapaan opetellaan erilaisia rytmipohjia, joita hyödynnetään laulujen yhteydessä ryhmän tason mukaan aloitetaan esim. nokkahuilun, kitaran, laattasoittimien tai bändisoittimien systemaattinen soittaminen kehosoittimet tutustutaan tarkemmin bändisoittimiin (basso, rummut, kitara) jatketaan kolmannella luokalla aloitetun soittimen opettelua sovelletaan teoriassa opeteltavia asioita 5. lk varmennetaan ja laajennetaan 3. ja 4. luokalla aloitettua soittotaitoa luokkaorkesteri 6. lk varmennetaan ja laajennetaan opittuja soittotaitoja luokkaorkesteri 3. Teoria 3. lk 4. lk opetellaan koko-, puoli-, 1/4- ja 1/8-osanuotit sekä niitä vastaavat tauot opetellaan C-duuriasteikko (c1 c2) tutustutaan tahtilajeihin 2/4, 3/4, 4/4 opetellaan yleisimpiä musiikkitermejä tutustutaan duuri- ja mollisointuihin opetellaan piirtämään G-avain opetellaan koko-, puoli-, 1/4- ja 1/8-osanuotit sekä niitä vastaavat tauot opetellaan C-duuriasteikko (c1 c2) tutustutaan tahtilajeihin 2/4, 3/4, 4/4 opetellaan yleisimpiä musiikkitermejä tutustutaan duuri- ja mollisointuihin opetellaan piirtämään G-avain 5. lk opetellaan lisää nuottien aika-arvoja sekä niitä vastaavat tauot: pisteellinen neljäsosanuotti pisteellinen puolinuotti 70
pisteellinen kokonuotti 1/16-osanuotti opetellaan nuottien sävelnimet G-avaimella (g d3) tutustutaan tahtilajiin 6/8 käsitellään ylennys- ja alennusmerkit opetellaan lisää yleisempiä musiikkitermejä 6. lk opetellaan lisää nuottien aika-arvoja sekä niitä vastaavat tauot: pisteellinen neljäsosanuotti pisteellinen puolinuotti pisteellinen kokonuotti 1/16-osanuotti opetellaan nuottien sävelnimet G-avaimella (g d3) tutustutaan tahtilajiin 6/8 käsitellään ylennys- ja alennusmerkit opetellaan lisää yleisempiä musiikkitermejä 4. Liikkuminen 3. 6. lk Hyödynnetään liikkumista kaikilla musiikin osa-alueilla esim. seuraavin keinoin: kehorytmit tanssit leikit eläytyminen improvisointi 5. Musiikkitietous ja kuuntelu Huomioidaan paikallinen musiikkitarjonta ja yhteydet paikallisiin musiikkitahoihin, esim. seurakunta, musiikkiopisto, kansalaisopisto, Halikon musiikkiyhdistys jne. 3. lk kuunnellaan ja opetellaan tunnistamaan eri soitinperheiden soittimia tutustutaan suomalaiseen musiikkiin ja säveltäjiin opetellaan kuulemaan tasa- ja kolmijakoisen musiikin ero perehdytään ainakin yhteen musiikkiteokseen (esim. Pekka ja Susi, Eläinten karnevaali) kuunnellaan musiikkia monipuolisesti 4. lk tutustutaan pohjoismaiseen musiikkiin ja säveltäjiin (esim. E. Grieg, Bellmann) perehdytään ainakin yhteen pohjoismaiseen musiikkiteokseen (esim. Peer Gynt, Finlandia) 71
5. lk kuunnellaan musiikkia monipuolisesti tutustutaan eurooppalaiseen musiikkiin ja säveltäjiin perehdytään ainakin yhteen eurooppalaiseen musiikkiteokseen (esim. Smetana: Moldau, Musorgski: Näyttelykuvia) opetellaan sinfoniaorkesterin kokoonpano huomioidaan afrikkalainen musiikki (kts. yml:n oppiaines) tutustutaan musikaaliin (esim. Maija Poppanen, Sound of music) kuunnellaan musiikkia monipuolisesti 6. lk tutustutaan musiikin eri aikakusiin ja niiden merkittävimpiin säveltäjiin tutustutaan musiikin eri tyylilajeihin ooppera (Taikahuilu) operetti baletti (Pähkinänsärkijä) tutustutaan aasialaiseen musiikkiin (kts. yml:n oppiaines) Musiikkiluokkien opetussuunnitelma on kirjattuna yleisen opetussuunnitelmaosan liitteeksi. KUVATAIDE Pyrimme Keskustan koulussa antamaan valmiuksia oppilaille kuvallisessa ilmaisussa. Pyrimme kannustamaan oppilaita tekemään havaintoja ympäristöstään kuvallisen ajattelun kehittymiseksi ja visuaalisen ympäristön ymmärtämiseksi. Pyrimme kehittämään oppilaiden esteettistä ja eettistä tietoisuutta. Taide tuodaan oppilaiden tasolle. Opetuksessamme kehitämme kuvataiteen keinoin oppilaiden mielikuvitusta ja ongelmanratkaisutaitoja. Varsinkin 1-2 luokkien aikana käytämme monipuolisesti aistihavaintoja, mielikuvia, elämyksiä ja ympäristössä olevaa kuvamaailmaa. Kukin oppilas työskentelee oman kokemuksensa pohjalta ja käyttää omia mahdollisuuksiaan. Opetus pyritään toteuttamaan iloisessa ja suvaitsevassa ilmapiirissä, jossa kannustetaan oppilaita persoonalliseen ja tämän ikäiselle tyypilliseen luovaan ilmaisuun. Käytämme opetuksessa kuvataiteelle tyypillistä prosessia: suunnittelu, luonnostelu, työn toteuttaminen ja arviointi. Oppilaita kannustetaan myös töidensä viimeistelyyn ja säilyttämiseen. Keskeiset sisällöt 1-2 luokilla Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Taiteentuntemus ja kulttuurinen osaaminen Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu 72
Media ja kuvaviestintä Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu 1.lk 2. lk Kuvailmaisun keinot: maalaaminen, piirtäminen, grafiikka, muovailu ja rakentaminen Sommittelun peruselementit: viiva, väri, muoto, tila, liike, aika ja volyymi Väriopin perusteet: päävärit, värikokeilut Kuvien tarkastelu ja arvioiminen kuvataiteen käsittein eri tekniikkojen alkeita tilojen kuvaamisen alkeita värikokeiluja perusmuotoja mallista tekemistä muotojen ja pintarakenteiden havainnointia ja tuottamista pinnan täyttäminen elävä viiva ja rytmi jatketaan edellisten harjoitteiden kehittämistä Taiteentuntemus ja kulttuurinen osaaminen 1.lk 2. lk Taidekuva tutkimisen ja keskustelun ja oman kuvantekemisen kohteena Suomalaisia mestareita, esimerkkejä entisajan taiteesta ja nykytaiteesta Museo- ja/tai taidenäyttelyvierailu taidekäsitteiden alkeita taidekuvia elämyksiä ja motivaatiota antamaan kotikaupungin taidetta syvennetään taide-käsitettä taidekuvilla tehdään omia taideteoksia mallin mukaan Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu. 1. lk 2. lk lähiympäristön luonto, rakennukset esineet, esineiden suunnittelu ja valmistaminen kolmiulotteinen rakentaminen luonto ilmaisun innoittajana lähiympäristön tarkastelua viihtyvyyden kannalta kansanperinteen tarkastelua esineiden kuvausta ja valmistamista 73
kolmiulotteisuuden tarkastelua Media ja kuvaviestintä 1. lk 2. lk kuvakerronnan perusteita kuvakentän jaottelu kuvitus, sarjakuva, mainoskuva television, sarjakuvien ja mainonnan visuaalisten viestien kriittinen tarkastelu ja tutkiminen elämyksellisyys kuvan ja sanan yhdistäminen eri tekniikkoihin tutustuminen keskustelu katsomisen jälkeen elämykset harjaannutetaan havainnointia ja kriittistä tarkastelua AIHEKOKONAISUUKSIEN SISÄLTYMINEN KUVATAITEESEEN Ihmisenä kasvaminen Kuvataiteen avulla harjoitellaan omaa kuvallista ilmaisua ja sitä kautta vahvistetaan tervettä itsetuntoa. Esteettinen ja eettinen tietoisuus kehittyvät kuvallisissa harjoituksissa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Tämä aihekokonaisuus liittyy taiteentuntemukseen ja kulttuuriseen osaamiseen kuvataiteessa. Viestintä ja mediataito Tämä aihekokonaisuus sisältyy median ja kuvaviestinnän sisältöalueisiin. KUVATAIDE Pyrimme Keskustan koulussa antamaan valmiuksia oppilaille kuvallisessa ilmaisussa. Pyrimme kannustamaan oppilaita tekemään havaintoja ympäristöstään kuvallisen ajattelun kehittymiseksi ja visuaalisen ympäristön ymmärtämiseksi. Pyrimme kehittämään oppilaiden esteettistä ja eettistä tietoisuutta. Taide tuodaan oppilaiden tasolle. Opetuksessamme kehitämme kuvataiteen keinoin oppilaiden mielikuvitusta ja ongelmanratkaisutaitoja. 3-4 luokkien oppilaat keskittyvät perustietoihin ja taitoihin. 5-6 luokkien oppilaat soveltavat perustaitoja ja opettelevat käyttämään kuvaa ilmaisukeinona ja viestinnän välineenä. Opetus pyritään toteuttamaan iloisessa ja suvaitsevassa ilmapiirissä, jossa kannustetaan oppilaita persoonalliseen ja luovaan ilmaisuun sekä oman että toisten työn arvostamiseen. Opetukseen kuuluu myös kuvataiteelle tyypillinen prosessi: suunnittelu, luonnostelu, työn toteuttaminen ja arviointi. Oppilaita kannustetaan myös töidensä viimeistelyyn ja säilyttämiseen. 74
Keskeiset sisällöt luokilla 3-6 Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu luokilla 3-4 Kuvailmaisun perustaidot sekä kuvataiteelle ominaisten työtapojen ja materiaalien käyttö ovat opetuksen perussisältöjä. KUVAILMAISUN TEKNIIKAT 3 4 lk 1. Piirustus tutustutaan erilaisiin piirtimiin 2. Maalaus ja värien sekoittaminen tutustutaan siveltimenkäytön eri tekniikoihin väriympyrä, välivärit, vastavärit, kylmät ja kuumat värit 3. Muovailu ja rakentaminen savityöt 4. Grafiikka tutustutaan grafiikan käsitteeseen ja johonkin menetelmään (esim. materiaalipainanta, vaahtomuovipainanta, tarttumapiirros, sabloonapainanta) KUVALLINEN AJATTELU 3-4 lk Kuvallista ajattelua kehittää kaikenlaisen taiteen näkeminen. 1. Sommittelu eli kuvan rakentaminen piste, viiva, pinta, volyymi: jatketaan keskeisten harjoitteiden soveltamista 2. Näkemisen harjoittaminen näkeminen on kuvaamisen edellytys havaintojen tekeminen ympäristöstä ja niiden soveltaminen kuvalliseen ilmaisuun (esim. asetelmat, rakennukset, luonnon kuvaus) itsearviointi omasta prosessista sen aikana ja sen jälkeen luokan töiden edustava esillelaitto ja tarkastelu taidekuvat sopivissa yhteyksissä VÄLINEHUOLTO Välineiden tarkoituksenmukainen käyttö ja niistä hyvin huolehtiminen. Taiteentuntemus ja kulttuurinen osaaminen 1. Taidekuvien käyttö mahdollisuuksien mukaan sopivissa yhteyksissä. (esimerkiksi edeten suomalaisista taidekuvista maailman klassikoihin) 2. Mahdollisuuksien mukaan museo / taidekäynti ja toiminta siellä 75
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Oman lähiympäristön ja sen arkkitehtuurin näkeminen ja kriittinen tarkastelu ja sitä kautta oma kolmiulotteinen rakentaminen. Media- ja kuvaviestintä Nykypäivän taide on laajentunut käyttämään median ja viestinnän keinoja. 1. Medioissa käytettyjen kuvien kriittinen tarkastelu: toden ja tehdyn erottaminen, kuvan muokkauksen mahdollisuudet 2. Kuvakerronnan perusteet tarinasta kuvaksi kuvan ja tekstin yhdistäminen Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu luokilla 5-6 5-6 luokkien opetuksessa painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän välineenä sekä perustaitojen hallintaa. Korostetaan opitun soveltamista esim. vapaamuotoisissa töissä. KUVAILMAISUN TEKNIIKAT 5-6 lk 1. Piirustus kolmiulotteisuus piirtämisessä (mm. perspektiivi ja varjostus valo /varjo) käytetään vaihdellen erilaisia piirtimiä 2. Maalaus ja värien sekoittaminen väriopin syventäminen (esim. murretut ja taitetut värit) käytetään vaihdellen eri maalaustekniikoita 3. Muovailu ja rakentaminen tilataide mahdollisuuksien mukaan eri materiaalien käyttö kolmiulotteisissa töissä (esim. paperi, puu, savi, pahvi, kierrätysmateriaali) 4. Grafiikka jatketaan grafiikkaan tutustumista soveltuvilla menetelmillä KUVALLINEN AJATTELU 5-6 lk Kuvallista ajattelua kehittää kaikenlaisen taiteen näkeminen. 1. Sommittelu eli kuvan rakentaminen piste, viiva, pinta, volyymi: jatketaan keskeisten harjoitteiden soveltamista 2. Näkemisen harjoittaminen näkeminen on kuvaamisen edellytys havaintojen tekeminen ympäristöstä ja niiden soveltaminen kuvalliseen ilmaisuun 76
(esim. asetelmat, rakennukset, luonnon kuvaus) itsearviointi omasta prosessista sen aikana ja sen jälkeen luokan töiden edustava esillelaitto ja tarkastelu taidekuvat sopivissa yhteyksissä VÄLINEHUOLTO Välineiden tarkoituksenmukainen käyttö ja niistä hyvin huolehtiminen. Taiteentuntemus ja kulttuurinen osaaminen luokilla 5-6 1. Taidekuvien käyttö mahdollisuuksien mukaan sopivissa yhteyksissä. (esimerkiksi edeten suomalaisista taidekuvista maailman klassikoihin) 2. Mahdollisuuksien mukaan museo / taidekäynti ja toiminta siellä 3. Erilaisiin tyylisuuntiin tutustuminen (aikakaudet ja ismit) Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu luokilla 5-6 Oman lähiympäristön ja sen arkkitehtuurin näkeminen ja kriittinen tarkastelu ja sitä kautta oma kolmiulotteinen rakentaminen. Media- ja kuvaviestintä luokilla 5-6 Nykypäivän taide on laajentunut käyttämään median ja viestinnän keinoja. 1. Medioissa käytettyjen kuvien kriittinen tarkastelu: toden ja tehdyn erottaminen, kuvan muokkauksen mahdollisuudet 2. Kuvakerronnan perusteet tarinasta kuvaksi kuvan ja tekstin yhdistäminen KÄSITYÖ Käsityö on taitoaine, jossa opetellaan tuottamaan omin käsin esineitä erilaisista materiaaleista valmiisiin tai omiin suunnitelmiin perustuen. Käsityössä on tärkeää oppia kunnioittamaan käsityöperinnettä, työturvallisuutta ja noudattamaan työohjeita. Opetuksemme tarkoituksena on kehittää käden taitoja, kasvattaa työntekoon ja ohjata luovaan ongelmanratkaisutaitoon. 77
Tavoitteet Oppilas oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä tuntemaan ja käyttämään erilaisia materiaaleja tuntemaan ja käyttämään erilaisia perustekniikkoja käyttämään erilaisia välineitä suunnittelemaan omaa työtään arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä Oppilas ottaa huomioon turvallisuusnäkökohdat Oppilas oppii työskentelemään pitkäjänteisesti ja valmistamaan työnsä loppuun saakka. Sisältöalueet 1-2 luokkien aikana Leikkaaminen Liimaaminen Muovailu Paperitaittelu Rei ittäminen Painanta Lankatyöt Virkkauksen alkeet Ompelu Puuaskartelu Kierrätysmateriaalien käyttö 1. luokka Omatoimista käsityöaskartelua eri materiaaleilla ohjeiden mukaan. saksien käytön harjoittelua eri materiaaleihin painantamenetelmän kokeiluja lankatöitä erilaisilla langoilla virkkauksen alkeet käsinompelun harjaannuttaminen puuaskartelua 2.luokka Opetellaan eri osa-alueiden taitoja tekemällä työtä itsenäisesti, pareittain ja ryhmissä. Tärkeää on työn suunnitteluun osallistuminen, ohjeiden ymmärtäminen ja niiden seuraaminen. käsityö- ja askartelutaitojen harjaannuttaminen monipuolisilla tehtävillä 78
KÄSITYÖ 3-6 Käsityö on taitoaine, jossa opetellaan tuottamaan omin käsin esineitä erilaista materiaaleista valmiisiin tai omiin suunnitelmiin perustuen. Käsityössä on tärkeää oppia kunnioittamaan käsityöperinnettä, työn turvallisuutta ja noudattamaan työohjeita. Opetuksemme tarkoituksena on kehittää kädentaitoja, kasvattaa työntekoon ja ohjata luovaan ongelmanratkaisutaitoon. Käsityön opetuksen järjestäminen 1-2 luokilla käsityötä opetetaan kokonaisopetuksen osana kaikille oppilaille. 3-4 luokilla käsityö jakautuu tekstiilityöhön ja tekniseen työhön. Oppilas opiskelee lukukauden teknistä työtä ja lukukauden tekstiilityötä. 5-6 luokkien ajaksi oppilas valitsee joko teknisen työn tai tekstiilityön. Lisäksi kaikille oppilaille järjestetään molempia aineita joko kurssimuotoisesti tai integroidun työn muodossa. Tavoitteet Oppilas oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä tuntemaan ja käyttämään erilaisia materiaaleja tuntemaan ja käyttämään erilaisia perustekniikoita käyttämään erilaisia työvälineitä suunnittelemaan omaa työtään arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä ottamaan huomioon turvallisuusnäkökohdat työskentelemään ohjeiden mukaan, pitkäjänteisesti ja valmistamaan työnsä loppuun saakka palauttamaan työvälineet oikeille paikoille ja siistimään oma työpiste Tekstiilityö Tekstiilityön sisältöalueet ovat: koneompelu neulonta virkkaus kirjonta vapaavalintaiset tekniikat tekstiilitieto 79
3-4 luokka Koneompelu Ompelukoneen käyttö: ompelukoneen perusosien nimeäminen ompelukoneen perustoimintojen hallitseminen (langoitus, puolaus, suora ommel, siksak, piston pituuden ja leveyden säätö, peruutus ja käännös) Tekniikat: huolittelu yhdyssauma päärme applikointi kaavan käyttö Virkkaus virkkauksen perusteiden kertaaminen (aloitussilmukka, ketjusilmukka) kerrosten virkkaaminen (kiinteä silmukka) Tekninen työ 3. luokka Puu Muovi sahaus mitoittaminen, piirroitus ja suorakulman käyttö poraaminen hiominen käsin naulaaminen vuoleminen liiman käyttö liitoksissa muovin käyttö puutöiden lisukkeena sahaus poraus hionta kiillottaminen muotoilu lämmön avulla Metalli leikkaaminen viilaaminen taivuttaminen Pintakäsittely värittäminen petsaus lakkaus 80
maalaus vesiohenteisilla maaleilla 4. luokka Kolmannen luokan sisältöjen syventämisen lisäksi uusina Puu talttaaminen höylääminen viilaaminen hiominen koneella ruuviliitos penkkiporakoneen turvallinen käyttö Metalli sahaaminen poraaminen Sähkö ja elektroniikka Oppilas oppii virtapiirin ja yleisimmät käyttämänsä komponentit kuten virtalähde vastus johdin kytkin ledi Pintakäsittely maalaaminen kevytpoltto puuöljyjen ja vahojen käyttö 5-6 luokka Koneompelu Ompelukoneen käyttö: ompelukoneen itsenäinen ja sujuva käyttäminen saumurin käytön harjoittelua Tekniikat: kaavan käyttö sopivan kaavan valitseminen, kaavan jäljentäminen valmiista kaava-arkista peruskaavamerkkien merkitseminen ja ymmärtäminen kaavan asettaminen kankaalle langansuuntaan 81
Neulonta saumavarojen ja muotolaskosten merkitseminen kankaan oikea leikkaaminen silmukoiden luominen oikea ja nurja silmukka edestakaisneule langanvaihto joustinneule neuletiheyden laskeminen päättäminen neulesauma suljettu neule kirjoneule kavennukset työn huolittelu Kirjonta Oppilas tutustuu erilaisiin kirjontapistoihin: etupisto varsipisto ristipisto pykäpisto laakapisto linnunsilmäpisto 3-6 luokat Vapaavalintaiset tekniikat kankaanpainanta värjäys kudonta huovutus napin ja näpinläven ompelu vetoketjun ompelu nyörit ja nauhat virvittäin ompelu nahkatyöt Tekstiilitieto käytettäviin materiaaleihin ja niiden hoitoon ja ominaisuuksiin tutustuminen (puuvilla, villa, pellava, silkki, tavallisimmat tekokuidut) oikeiden materiaalien valinta käyttötarkoituksen mukaan materiaalien taloudellinen käyttö oikeiden työotteiden ja -asentojen merkityksen ymmärtäminen 82
luokan siisteydestä ja välineistä huolehtimien oikean silityslämpötilan valitseminen oikeiden käsitteiden käyttäminen kuvallisten ja kirjallisten ohjeiden seuraaminen 5.-6. luokka Teknisen työn sisällöt Visuaalinen ja tekninen suunnittelu tekninen piirtäminen, mallintaminen ja tietotekniikan sovelluksia suunnittelussa erilaisten materiaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin rakennettu ympäristö ja erilaiset tuotteet sekä niiden sisältämä symbolinen merkitys eli viesti erilaisten laitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita, teknologisia käsitteitä ja järjestelmiä sekä niiden sovelluksia. Valmistaminen teknisessä työssä tarvittavat käsityövälineet ja koneet sekä niiden taitava ja turvallinen käyttö teknisen työn eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden luova valinta, yhdistäminen ja työstäminen monipuolista laiterakentelua kodin tarve-esineiden huolto, kunnostus ja kierrätys. paikallisten materiaalien uusiokäyttö 5. luokka Edellisten luokkien sisältöjen syventämisen lisäksi uusina Puu muotosahaus erilaisia liitoksia penkki- ja käsiporakoneen turvallinen käyttö penkkihöylän terän säätö Metalli taivuttaminen pehmeäjuotos Muovi hiominen poraaminen taivuttaminen 83
Sähkö ja elektroniikka juottaminen suljettu ja avoin virtapiiri, rakentelusarjat komponenteista diodi kapasitori transistori ic-piiri Pintakäsittely ruiskumaalauksen esittely öljyäminen puuvahojen käyttö 6. luokka Edellisten luokkien sisältöjen syventämisen lisäksi Puu puuntyöstökoneiden käytön esittely Metalli pakottaminen niittaus takominen Sähkö ja elektroniikka rakentelusarjat elektroniikan peruskomponenttien hallinta Pintakäsittely Oppilas oppii huolellisen pintakäsittelyn merkityksen tuotteen esteettiseen lopputulokseen. Hän oppii myös puun vahauksen ja erilaisten puuöljyjen käyttäytymisen ja liuottimien vaarat. LIIKUNTA Liikunta on oppiaine, jolla on mahdollisuus vaikuttaa oppilaan kokonaispersoonallisuuteen. Liikunnanopetuksemme tavoitteena on tukea ja edistää oppilaiden fyysistä ja psyykkistä kasvua ja kehitystä. Liikunnassa oppilaat harjoittelevat asiantuntevalla opastuksella liikuntaan ja terveyteen liittyviä perustaitoja ja tietoja. Pyrimme kehittämään oppilaiden kuntoa, yhteistyötaitoja ja tarjoamaan mahdollisuuksia myönteisiin elämyksiin. Tärkeää on myös jatkuvan liikuntaharrastuksen herättäminen oppilaissa. Liikunnanopetuksen lähtökohtana on eteneminen oppilaiden aktiivisesta, leikinomaisesta liikkumisesta kohti liikunnan lajitaitojen oppimista. 84
1-2-luokkien liikunnassa harjoitellaan erityisesti yhdessä tekemistä ja toisten huomioon ottamista, mutta myös omien liikuntakykyjen tunnistamista ja omasta liikkumisesta nauttimista. Liikuntatunneilla harjoitellaan hyvien tapojen ja liikuntaan liittyvien sääntöjen noudattamista. Tärkeää on alusta lähtien oppia huolehtimaan liikuntavarusteista sekä liikunnan jälkeisestä peseytymisestä. Keskustan koulun sijainti lähellä kaupungin urheilualueita ja keskeisimpiä liikuntapaikkoja sekä metsän tuntumassa antaa mahdollisuuden monipuoliselle liikunnanopetukselle kaikkina vuodenaikoina. Liikunnanopetuksen sisällöt 1-2 luokilla Perusliikunta Käveleminen Juokseminen Hyppääminen Heittäminen Kiipeileminen 1. lk 2. lk tutustutaan työskentelytapoihin harjoitellaan yksilön taidot huomioiden harjaannutetaan jo opeteltuja perustaitoja ja kehitetään niitä edelleen Maastoliikunta Metsässä tai puistossa leikkiminen Koulun pihalla valokuvasuunnistusta ja karttaharjoitusta 1. lk 2. lk tutustutaan koulun pihaan ja ympäristöön aloitetaan maastoharjoittelu kehitellään koulun pihalla harjoitteita laajennetaan kartan käyttöä Palloilu ja pienpelit ulkona Jalkapalloharjoitteita ja pienpeliä Heitto- ja mailapelit isolla ja pienellä pallolla 1. lk 2. lk tutustutaan välineisiin aloitetaan pari ja joukkuetehtävät lisätään pelin osuutta opetellaan häviämistä ja voittamista aloitetaan tekniikkaharjoitteet 85
Leikit ja pienpelit sisällä ja ulkona Hippaleikit Viestileikit Välineleikit Yhteistoimintaleikit Palloleikit 1. lk 2. lk leikitään enemmän tuttuja leikkejä harjoitellaan yhdessä tekemistä perustaitojen harjoittelua leikkien muodossa ilon ja virkistymisen tuottaminen yhdessä leikkimällä Voimistelu Perusvoimistelu Järjestäytymismuodot rivi, jono, parijono, piiri Alkuasentoja Voimistelua eri lihasryhmillä Mielikuvaliikuntaa Teline- ja välinevoimistelu Temppuilua telineillä ja välineillä Teline- ja välineradat 1. lk opetellaan perusliikkeitä voimistelussa kehontuntemusta lisäten mielikuvaliikuntaa alkuasentojen ja liikkeiden nimiä 2. lk lisätään notkeus- ja tasapainoliikkeitä lisätään taitoharjoitteita Musiikkiliikunta ja tanssi Liikuntaa erilaisten rytmien tahdissa Pikkutanssit ja laululeikit Oman luovan ilmaisun kokeilut 1. lk luodaan jatkumo varhaislapsuuden luovalle ilmaisulle kerrataan päiväkotien laululeikkejä opetellaan yhdessä tekemistä 2. lk harjaannutetaan 86
rytmikykyä ilmaisutaitoa yhdessä tekemistä Talviliikunta Luistelu ja jääleikit ja -pelit Hiihto olosuhteiden mukaan 1. lk opetellaan selviytymään omien luistelu- ja hiihtovälineiden käytössä perustaitoja 2. lk parannetaan omista välineistä huolehtimista harjaannutetaan perustaitoja Uinti Veteen totuttautumista leikein ja harjoittein Alkeisuintitekniikat Hypyt ja sukellukset 1. lk opetellaan alkeistekniikkoja itsenäistä vedessä liikkumista uimahallisäännöt 2. lk harjaannutetaan uintitekniikkoja siirrytään jo osittain syvälle puolelle harjoittelemaan kellunnat, sukellus, hypyt ja itsenäinen vesiliikunta AIHEKOKONAISUUKSIEN SISÄLTYMINEN LIIKUNTAAN Ihmisenä kasvaminen Tämä kokonaisuus on liikunnanopetuksessamme peruspilarina. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Liikunnanopetuksemme sisällöt on valittu suomalaisen perinteen mukaisista vaihtoehdoista. Siinä erityisesti luonto on vaikuttavassa asemassa sekä vuodenajat, joista olemme riippuvaisia. Otamme erityisesti juhla-aikoina liikunnanopetukseemme mukaan oman maamme ja vieraiden maiden liikuntakulttuuria. Viestintä ja mediataito Liikunnassa harjoitellaan ilmaisua kokonaisvaltaisesti. Varsinkin alaluokilla kehon käyttö asioiden ilmaisemisessa on luonteenomaista oppilaille. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 87
Liikunnassa opitaan vastuunottamista, osallistumista, vaikuttamiskeinoja ja johtamista erilaisten joukkueleikkien ja pelien avulla. Turvallisuus ja liikenne Liikunnanopetuksessa painottuvat aina turvallisuusseikat. Siirtymiset luokittain liikuntapaikoille opettavat samalla liikenteessä liikkumista. 1-2 luokilla liikutaan koulun ja lähiympäristön maastossa. Tässä yhteydessä opetellaan tarvittavia turvallisuussääntöjä ja liikkumista niiden mukaan. Liikunnanopetuksen sisällöt 3-6 luokilla Liikunta on oppiaine, jolla on mahdollisuus vaikuttaa oppilaan kokonaispersoonallisuuteen. Liikunnanopetuksemme tavoitteena on tukea ja edistää oppilaiden fyysistä ja psyykkistä kasvua ja kehitystä. Liikunnassa oppilaat harjoittelevat asiantuntevalla opastuksella liikuntaan ja terveyteen liittyviä perustaitoja ja tietoja. Pyrimme kehittämään oppilaiden kuntoa, yhteistyötaitoja ja tarjoamaan mahdollisuuksia myönteisiin elämyksiin. Tärkeää on myös jatkuvan liikuntaharrastuksen herättäminen oppilaissa. Liikunnanopetuksen lähtökohtana on eteneminen oppilaiden aktiivisesta, leikinomaisesta liikkumisesta kohti liikunnan lajitaitojen oppimista. 1-2-luokkien liikunnassa harjoitellaan erityisesti yhdessä tekemistä ja toisten huomioon ottamista, mutta myös omien liikuntakykyjen tunnistamista ja omasta liikkumisesta nauttimista. Liikuntatunneilla harjoitellaan hyvien tapojen ja liikuntaan liittyvien sääntöjen noudattamista. Tärkeää on alusta lähtien oppia huolehtimaan liikuntavarusteista sekä liikunnan jälkeisestä peseytymisestä. Keskustan koulun sijainti lähellä kaupungin urheilualueita ja keskeisimpiä liikuntapaikkoja sekä metsän tuntumassa antaa mahdollisuuden monipuoliselle liikunnanopetukselle kaikkina vuodenaikoina. 3-6 luokkien liikunnassa painotetaan edellisten lisäksi liikuntaan liittyvien käsitteiden omaksumista, eri lajitaitojen ja tekniikoiden harjoittelua, oman fyysisen suorituskyvyn tuntemista, parantamista ja rajojen löytämistä, myönteisen asenteen omaksumista eri liikuntamuotoja kohtaan, Fair Play periaatetta ja rohkaisemista elinikäisen liikuntaharrastuksen löytämiseen mielekkäiden liikuntakokemusten kautta. Perusliikunta ja yleisurheilu Oman kunnon ja liikuntataitojen kehittäminen leikinomaisesti ja monipuolisesti Käveleminen Juokseminen Hyppääminen Heittäminen Kiipeileminen 3-4 lk perustaitojen kehittäminen kohti lajitaitoja sekä lajitekniikoihin tutustuminen taitoedellytysten luominen monipuolisesti ja leikinomaisesti 88
5-6 lk yleisurheilulajeista esim. pikajuoksu, pallonheitto, pituushyppy, kestävyysjuoksu (maastojuoksu), viestijuoksu perustaitojen varmentaminen sekä lajitaitojen ja -tekniikoiden kehittäminen esim. pikajuoksu, kuulantyöntö, pituushyppy, korkeushyppy, kestävyysjuoksu (maastojuoksu), viestijuoksut lisäksi opettajan harkinnan mukaan tutustumista muihin yleisurheilulajeihin (esim. kiekonheitto, kolmiloikka, seiväshyppy jne.) Maastoliikunta ja suunnistus Metsä liikuntaympäristönä Maastoleikit ja -pelit Karttamerkit Kartanluku Reitinvalinta Retkeilyn perusteet Jokamiehenoikeudet ja -velvollisuudet 3-4 lk 5-6 lk harjoitellaan maastossa liikkumista leikinomaisesti, siirrytään vähitellen koulun pihalta maastoon tutustutaan opetus- ja suunnistuskartan väreihin ja karttamerkkeihin sekä kartan suuntaamiseen karttaretket, luonnon kunnioittaminen tutustutaan erilaisiin karttoihin, kartan ja maaston yhteys, integrointi maantietoon harjoitellaan mielikuvien luomista maastosta kartan perusteella ja reitinvalintojen ja reittisuunnitelman tekemistä helpolla suunnistusradalla kehitetään mielikuvien luomista maastosta kartan perusteella (integrointi äidinkieleen) harjoitellaan reitinvalintojen ja reittisuunnitelman tekemistä ja niiden toteuttamista maastossa harjoitellaan maaston havainnointia ja vertaamista karttaan maastossa kehitetään kartanlukutaitoa ja suunnitelmallista maastossa etenemistä harjoitellaan retkeilytaitoja kartan suuntaaminen kompassin avulla Palloilu ja pienpelit Pallonkäsittelytaidot erilaisilla palloilla ja pelivälineillä Yleiset palloilutaidot ja pelikoulutus Yhteistyökyvyn kehittäminen Fair Play periaate 3-4 lk keskeisimpiin lajitaitoihin tutustuminen, kehittäminen ja soveltaminen peliin erilaiset heitto-, kiinniotto-, kuljetus- ja syöttötavat erilaisia pien- ja viitepelejä leikinomaisesti sääntösovellukset ryhmän taitotason mukaan esim. jalkapallo, pesäpallo, salibandy (sähly), koripallo ja lentopallo 89
5-6 lk eri pelien peliajatus ja toimiminen joukkueena toimiminen joukkueen jäsenenä lajitaitojen soveltaminen peliin yksinkertaisten taktisten ajatusten siirtäminen peliin lajivalikoiman laajentaminen esim. käsipallo ja salamapallo pelaaminen sovittujen sääntöjen mukaan ja yleisimpien pallopelien perusteiden hallinta Voimistelu Perusvoimistelu Välinevoimistelu Telinevoimistelu 3-4 lk 5-6 lk perusliikkeitä eri kehonosilla voimistelua välineillä ja telineillä monipuolisesti kokonaisvaltaiseen kehonhallintaan pyrkiminen tasapainon, koordinaation, ketteryyden, suorituskohtaisen voiman ja nivelten liikkuvuuden kehittäminen voimisteluleikit ja -kisat kokonaisvaltaiseen kehonhallintaan pyrkiminen perusliikkeiden varmentaminen ja liikkeiden yhdistäminen sarjoiksi erilaisilla välineillä ja telineillä kehonhallinnan kehittäminen kuntotekijöiden kehittäminen monipuolisesti lihasvoima ja kestävyys, verenkierto- ja hengityselimistön kestävyys, nivelten liikkuvuus Ilmaisu- ja musiikkiliikunta 3-4 lk liikkuminen eri rytmeissä ja tempoissa itseilmaisua musiikin mukaan laululeikit, piiritanssit, pikkutanssit tai suomalaiset kansantanssit 5-6 lk tutustuminen erilaisiin rytmeihin ja niiden mukaan liikkuminen eri maiden tanssirytmit oman ilmaisun kehittäminen ja siihen rohkaistuminen omien tanssien tekeminen ja esittäminen Talviliikunta Luistelu Jääpelit Maastohiihto lumi- ja välinetilanne huomioiden Ulkoleikit 90
3-4 lk 5-6 lk luistelutaitojen harjaannuttaminen luisteluleikit ja -kisat pienpelejä säännöt, turvallisuus hiihtovälineiden oikea käsittely maastohiihdon perustekniikoiden kehittely ulkoleikkejä, esim. pulkkamäki luistelutaitojen varmentaminen tutustuminen muodostelmaluisteluun jääpelit, luisteluleikit ja -kisat säännöt ja yksinkertaiset taktiset kuviot maastohiihdon perustekniikoiden harjaannuttaminen ulkoleikkejä, esim. pulkkamäki Uinti Kellunnat, liu'ut, sukellukset ja hypyt Uintitekniikat Taitomerkkien suorittaminen Hengenpelastusuinti Vesileikit ja pelit 3-4 lk 5-6 lk kelluntojen, liukujen, uintitekniikoiden, sukeltamisen ja hyppyjen harjaannuttaminen leikinomaisesti oppilaan taitotason mukaan rohkaistuminen monipuoliseen vedessä liikkumiseen uintitekniikoiden edelleen kehittäminen (vartalon asento, potkut, käsiliikkeet, hengitys) matka- ja aikauintia oppilaskohtaisin tavoittein taitomerkkisuorituksiin valmistautuminen erilaisin uinti-, sukellus- ja hyppyharjoittein hengenpelastamisen perusteet, hengenpelastusuintitekniikoiden harjoittelu Tutustuminen uusiin liikuntamuotoihin Salohalli päivä Erilaiset teema- ja retkipäivät luokat 3-6 kaikki luokka-asteet osallistuvat Salohalli päivään, jossa tutustutaan uusiin liikuntalajeihin osallistuminen erilaisiin koulun tai luokan liikuntatempauksiin Terveyskasvatus Liikuntavarusteiden merkitys Henkilökohtainen hygienia Kuntotietous 3-4 lk 91
5-6 lk oikeat liikuntavarusteet liikunnan merkitys terveydelle verryttelyn ja venyttelyn merkitys peseytyminen liikuntasuorituksen jälkeen ryhdikäs olemus päälihasryhmät sykkeen mittaus ja sen tarkoitus hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto, lihaksiston suorituskunto perustietous siitä, miten em. kuntoalueita hoidetaan oikeat nosto- ja työskentelyasennot oman kunnon kehityksen seuranta fyysisen kunnon ja suorituskyvyn kehittäminen 92