KAAKKOIS-SUOMEN ENSIHOIDON KEHITTÄMISSTRATEGIA VUOTEEN 2010

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu KAAKKOIS-SUOMEN ENSIHOIDON KEHITTÄMISSTRATEGIA VUOTEEN 2010 Raportti Päivi Mäenpää Kotka 2006 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Nro 27. 1

Copyright Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kustantaja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Taitto Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, viestintäpalvelut, T. Helkiö Painopaikka Oy Kotkan kirjapaino Ab, Hamina 06/2006 ISSN 1239-9094 ISBN 952-5214-75-3 2

Esipuhe Sairaankuljetus on maassamme erityisesti 1990-luvulta lähtien kehittynyt voimakkaasti sisällöllisesti ja toiminnallisesti osana potilaan kokonaisvaltaista hoitoketjua. Erityisesti lääkkeiden ja teknologian käyttö on lisääntynyt. Niinpä tehohoidon menetelmiä on ryhdytty soveltamaan kriittisessä tilassa olevien potilaiden hoidossa sairaanhoitolaitosten ulkopuolella. Kehityksen myötä on myös kuljetuksen aikana potilaita alettu hoitaa tehokkaasti. Tänä päivänä puhutaankin kokonaisvaltaisesti ensihoitojärjestelmästä. Terveydenhuollon ammattihenkilöitä on tullut yhä kattavammin mukaan sairaankuljetustehtäviin. Lainsäädännössä sairaankuljetus jaetaan perustasoon ja hoitotasoon. Terveyskeskukset ohjaavat ja valvovat perustasoa ja sairaanhoitopiirit puolestaan hoitotasoa. Sairaankuljetuksen järjestämisvastuu on tällä hetkellä kansanterveyslaissa säädetty terveyskeskuksen tehtäväksi. Terveyskeskus voi järjestää toiminnan joko itse tai sopia järjestämisestä yksityisen luvanvaraisen yrityksen tai pelastustoimen kanssa. Kuljetuskalusto ja välineistö on nykyään standardoitu EU-säädösten mukaisesti. Osa kuljetuksista on potilassiirtoja ja osa selkeästi ensihoitoa. Ensihoitojärjestelmän hoitoketjun ensimmäinen linkki on hätäkeskus, jonka on pyrittävä mahdollisimman tarkkaan tilanteen arviointiin, ja arvioinnin mukaisesti tarvittavan, oikean tasoisen ja tarkoituksenmukaisen yksikön hälyttämiseen. Ketju etenee hälytetyn yksikön saapumiseen tapahtumapaikalle ja ammattilaisten tekemään tilannearvioon. Tilannearvion pohjalta tehdään tarvittavat hoitotoimenpiteet koulutuksen, ammattitaidon, kokemuksen ja voimassaolevan ohjeistuksen antamin valmiuksin. Tarvittaessa konsultoidaan ensihoidon vastuulääkäriä, ja näin saatujen hoito-ohjeiden mukaisesti potilaan hoitoa edelleen jatketaan kuljetuksen aikana hoitopaikkaan saakka. Erittäin tärkeää on, että tänä aikana turvataan toimiva tiedonvälitys em. toimijoiden kesken. Perustuslain mukaan kansalaisille tulee taata tarvittavat terveydenhuollon palvelut tasapuolisesti kaikkialla maassamme. Kuitenkin mm. sosiaali- ja terveysministeriön asettama Sairaankuljetuksen luvan myöntämistä ja taksan vahvistamista koskevien käytäntöjen kehittämistyöryhmä, Saku-työryhmä muistiossaan vuonna 2000 totesi, että nykyinen järjestelmä on epäselvä, sekava. Siksi maassamme tulisi ryhtyä toimenpiteisiin järjestelmän yhtenäistämiseksi. Työryhmä mm. totesi, että selkeää kokonaisvastuuta toimivasta ensihoitojärjestelmästä ei ole osoitettu millekään terveydenhuollon taholle ja kunta/terveyskeskus on tänä päivänä liian pieni yksikkö järjestämisvastuuseen. Työryhmä ehdottikin, että sairaankuljetus järjestettäisiin ns. alueellisen mallin pohjalta laajempana kokonaisuutena. Työryhmä esitti myös em. pohjalta tarvittavat muutokset lainsäädäntöön. Erittäin tärkeää potilaan hoitoketjussa ensihoitojärjestelmässä on myös tarvittavan tiedon siirto oikea-aikaisesti potilaan kohtaamisen, tilanteen ja hoidon arvioimisen, oikeiden toimenpiteiden ja tarvittavien konsultaatioiden varmistamiseksi. Viranomaisradioverkko, VIRVE on otettu kattavasti maassamme sairaankuljetusyksiköiden käyttöön ja VIRVEn ansiosta perustiedonsiirto sairaankuljetusyksiköiden, hätäkeskuksen ja terveydenhuollon päivystyspisteiden välillä on voimakkaasti kehittynyt. Kuitenkin mm. datan siirrossa ja itse viestinnässä on puutteita. Valtakunnallista ensihoitokertomuksen sisällön määritystä vasta parhaillaan tehdään. 3

Etelä-Suomen lääninhallituksen aloitteesta käynnistyi vuonna 2003 Kaakkois-Suomen ensihoidon viestinnän kehittämishanke. Hanketta rahoittavat Etelä-Suomen lääninhallitus, EU sekä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirit, ja sitä hallinnoi Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy:n Hyvinvoinnin tutkimus-kehittymiskeskus, HYTKES. Hankkeen yksi tavoite on ollut laatia Kaakkois-Suomen ensihoidon kehittämisstrategia vuoteen 2010 alueen toimintavalmiuksien ja tiedonkulun lisäämiseksi ja parantamiseksi huomioiden ensihoidon sisällön kehittyminen ja valtakunnassa meneillä olevat kehittämistoimenpiteet. Strategia-asiakirja valmistui keväällä 2006 ja se lähetettiin lausunnolle Kaakkois-Suomen kuntiin. Strategiaa oli laatimassa alueen ensihoidon asiantuntijoita ja käytännön toimijoita terveyskeskuksista, sairaanhoitopiireistä, pelastuslaitoksista sekä alan yrityksistä. Strategiaprosessia ohjasi KTT Jyrki Ahola. Strategiassa päätavoitteeksi otettiin Kaakkois-Suomen ensihoitojärjestelmän yhtenäistäminen yhteiseksi ensihoidon toiminnalliseksi ensihoitopalvelukeskukseksi, jota hallinnoisivat esim. sairaanhoitopiirit. Saaduissa lausunnoissa koettiin erittäin tärkeäksi esitetty visio laajemman yhtenäisen kokonaisuuden aikaansaamiseksi osaavine toimijoineen, mikä vastaa sitä tahtotilaa, mitä Kaakkois-Suomessa vallitsee. Lausunnoissa myös todettiin, että strategiassa on nostettu esille oikeat asiat henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Edelleen todettiin, että ensihoidon toiminnan laadun lisäksi johtamisen sekä logistiikan kehittäminen ovat tärkeitä osa-alueita. Lausunnoissa otettiin yleisesti kantaa siihen, että strategiatyössä olisi tullut arvioida tarkemmin vaihtoehtoisten mallien taloudellisia vaikutuksia. Ensihoidon viestinnän kehittämishankkeen ohjausryhmä jatkaakin vielä taloudellisten vaikutusten vertailua ja arviointia. Tarkoituksena on, että tämän strategia-asiakirjan lisäksi toimitetaan alueen kuntiin, kuntayhtymiin ja sairaanhoitopiireihin vuoden 2006 lopussa asiantuntijatyönä laadittu kustannusvertailu esitetyn toimintamallin taloudellisten vaikutusten konkreettista arvioimista ja vertailua varten. Strategia-asiakirja ja kustannusvertailut ovat perusta, jonka pohjalta kehittämistyötä on edelleen jatkettava kunnissa yhteistyössä sidosryhmätoimijoiden kanssa niin, että strategiatyön aikana selkeästi löydetty yhteinen tahtotila Kaakkois-Suomen uudistetuksi ensihoitopalvelumalliksi toiminnan laadun, osaamisen sekä viestinnän kehittämisineen toteutuu ja muodostuu hyväksi käytännöksi. Kirsti Riihelä Kaakkois-Suomen ensihoidon viestinnän kehittämishankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja 4

Tiivistelmä Kaakkois-Suomen ensihoidon kehittämisstrategia on alueen ensihoidon toimijoiden tarpeista nouseva toiminnan kehittämisen linjaus vuoteen 2010. Tämä strategiatyö on osa Kaakkois- Suomen ensihoidon viestinnän kehittämishanketta. Hanke on EU:n, Etelä-Suomen lääninhallituksen sekä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirien rahoittama ja se toimii 1.1.2003 31.12.2006. Hanketta hallinnoi Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy ja siellä toimiva Hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskus, HYTKES. Kehittämisstrategiaprosessin tarkoituksena oli tuoda Kaakkois-Suomen alueen ensihoidon toimijoiden tahtotila mukaan päätöksentekoon, joka johtaa myöhemmin ensihoitopalvelutoiminnan menestyksekkääseen organisointiin ja kehittämiseen. Lähtökohtana on ensihoitopalvelun kokoaminen hallinnollisesti siten, että palvelun tasa-arvoinen saatavuus ja laatu on mahdollista turvata entistä tehokkaammin ja taloudellisemmin. Prosessi toteutettiin jatkuvan strategiatyöprosessimallin mukaisesti (Ahola 1995). Strategiatyössä oli mukana ensihoidon asiantuntijoita Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueelta, ja he työskentelivät pääosin näissä kahdessa alueellisessa ryhmässä. Työryhmien tuotokset vedettiin kokouksen jälkeen yhteen ja vietiin jälleen käsiteltäväksi seuraavaan kokoukseen. Kehittämisstrategiatyön pohjaksi muodostettiin matriisi, johon erotettiin lähinnä porrastetun ensihoitopalveluketjun mukaiset painoalueet ensivastetoiminta, perustason ensihoitotyö, hoitotason ensihoitotyö, lääkärijohtoinen ensihoitopalvelu, monipotilastilanne ja siirtokuljetus. Näitä alueita tarkasteltiin kuuden näkökulman kautta, joita ovat ensihoitopalvelun tasa-arvoinen saatavuus, talous ja palvelun tuottaminen, henkilöstön osaaminen, tieto- ja viestintäjärjestelmät sekä teknologian kehittyminen, valvonta, ohjaus ja laadunhallinta sekä operatiivinen johtaminen, viranomaisyhteistyö ja maantieteelliset erityisalueet. Matriisin kautta muodostettiin yleinen ensihoidon kehittämisstrategia näkökulmittain, joka suuntasi painoaluekohtaisten strategioiden laatimista yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Kehittämisstrategia rakentuu vuonna 2003 Kaakkois-Suomen ensihoidon viestinnän kehittämishankkeessa tehdyn selvitystyön, uusimman alan kirjallisuuden ja tutkimuksen sekä strategiatyössä mukana olleiden asiantuntijoiden yhdessä arvioimien perususkomusten pohjalle. Tämän kehittämisstrategiatyön visio pyrkii kuvamaan ensihoitopalvelun haluttua tilaa Kaakkois-Suomessa vuonna 2010. Vuonna 2010 Kaakkois-Suomen alueen ensihoitopalvelu on organisoitu siten, että se tarjoaa alueen asukkaille tasa-arvoisesti ja inhimillisesti korkeatasoisen sekä nopean avun erilaisissa terveysongelmissa taloudellisesti ja tehokkaasti. Alueen ensihoitopalvelun tuottaa osaava ensihoitohenkilöstö, joka toimii asiakaslähtöisesti tehden saumatonta yhteistyötä muiden ensihoitopalvelun keskeisten toimija- ja viranomaistahojen kanssa. Tästä visiosta tulee totta tavoiteasettelun sekä niiden saavuttamiseksi määriteltyjen strategioiden avulla. Strategiset linjaukset on kuitenkin saatava elämään pitkäjänteisesti konkreettisissa toimintasuunnitelmissa ja päätöksissä. Työssä on kuvattu kolme kärkihanketta. Ensimmäinen on ensihoitopalvelun alueellinen järjestäminen eli Kaakkois-Suomen ensihoitopalvelukeskuksen perustaminen. Toisena on sähköisen tiedonsiirron kehittäminen osana alueellista poti- 5

lastietojärjestelmää. Kolmas on viranomaisyhteistyön käynnistäminen lääkinnällisen pelastustoimen ohjeistuksen luomiseksi ja toiminnan kehittämiseksi. Näiden avulla strategiatyön linjauksia on mahdollista lähteä toteuttamaan. 6

Abstract The development strategy of emergency care of South-East Finland is the definition of policy until 2010 for the development of the activities rising from the needs of those working within emergency care in the area. This strategy work is part of the development project of the development of emergency communication in South-East Finland. The project is funded by the EU, the State Provincial Office of Southern Finland, the hospital districts of South Karelia and is carried out 1.1.2003 31.12.2006. The project is administered by Kymenlaakso University of Applied Sciences Ltd and HYTKES, the research and development centre functioning there. The aim of the project is to take the wishes of emergency care providers into account in decision making, which will later on lead to the successful organization and development of emergency services. The starting point is to gather the emergency care services administratively so that the equal availability and quality of services will be guaranteed more effectively and economically. The process was carried out in accordance with the process model of continuous strategy work. (Ahola 1995). The strategy work was participated by the emergency experts of Kymenlaakso and South Karelia and the working took mainly place in these two regional groups. The ideas of the groups were discussed in the following meeting. A matrix was formed for the basis of the development strategy work. This included mainly the target areas of the chain of emergency services first response, basic emergency care, advanced emergency care, emergency care lead by doctors, situations with multiple casualties and transfer transports. These areas were examined from six points of view equal availability of emergency services, economy and production of the services, knowledge of the personnel, information and communication systems as well as the development of technology, supervision, counselling and quality control and operative management, cooperation with authorities and geographical special areas. A general development strategy was formed by the matrix with the aim of drawing out target strategies in accordance with the common goals. The development strategy based on the research work done for the development project for the emergency communication of South-East Finland in 2003, the latest literature and research of the field as well as the basic beliefs assessed by the experts participating the strategy work. The vision of this strategy work aims to describe the desired state of emergency services in 2010. On this basis it is desired in South-East Finland that In year 2010 the emergency services in South-East Finland will be organized so that all the inhabitants of the area have an equal, humanly high standard and quick access to health care services economically and effectively. The emergency services of the area will be produced bya qualified emergency care personnel, who works patient-centeredly in close cooperation with the main providers of emergency services and the authorities. This vision will come true by setting goals and reaching them by defined strategies. The strategic definition of policy must be evident in the concrete long-term action plans and decisions. The research describes three target projects, the regional arrangement of emergency services, 7

that means launching the emergency service centre of South-East Finland, the development of telemedicine information exchange as part of the regional patient record system, and starting the authority cooperation for drawing out guidelines for medical rescue work and the development of activities by means of which the definition of policy of the strategy work can be started. 8

Sisällys ESIPUHE TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 STRATEGIAPROSESSIN TOTEUTTAMINEN JA ORGANISOINTI 11 1.1 Ensihoito strategiaprosessissa 11 1.2 Mitä strategia-ajattelu on? 12 1.3 Mitä hyötyä Kaakkois-Suomen ensihoidon kehittämisstrategiasta on? 12 1.4 Miten strategiatyö organisoitiin? 13 2 KAAKKOIS-SUOMEN ENSIHOIDON KEHITTÄMISSTRATEGIAPROSESSIN KUVAUS 16 3 NÄKÖKULMIA KAAKKOIS-SUOMEN ENSIHOITOPALVELUN KEHITTÄMISEEN 19 3.1 Ensihoitopalvelua koskeva lainsäädäntö 19 3.2 Toimintaympäristön perususkomusten eli nykytilan kuvaus 21 3.2.1 Ensihoitopalvelun tasa-arvoinen saatavuus 23 3.2.2 Talous ja palvelun tuottaminen 24 3.2.3 Henkilöstön osaaminen 25 3.2.4 Tieto- ja viestintäjärjestelmät sekä teknologian kehittyminen 27 3.2.5 Valvonta, ohjaus ja laadunhallinta 28 3.2.6 Operatiivinen johtaminen, viranomaisyhteistyö ja maantieteelliset erityisalueet 29 3.3 Kaakkois-Suomen ensihoitopalvelun visio vuoteen 2010 30 4 KAAKKOIS-SUOMEN ENSIHOITOPALVELUN KESKEISET TAVOITTEET JA STRATEGIAT NIIDEN SAAVUTTAMISEKSI 32 4.1 Ensihoitopalvelun tasa-arvoinen saatavuus 32 4.2 Talous ja palvelun tuottaminen 33 4.3 Henkilöstön osaaminen 34 4.4 Tieto- ja viestintäjärjestelmät sekä teknologian kehittyminen 35 4.5 Valvonta, ohjaus ja laadunhallinta 36 4.6 Operatiivinen johtaminen, viranomaisyhteistyö ja maantieteelliset erityisalueet 37 4.7 Strategiset kärkihankkeet 38 5 TOIMINNAN PAINOALUEIDEN MUKAISET STRATEGIAT 40 5.1 Ensivastetoiminta 40 5.2 Perustason ensihoitotyö 42 5.3 Hoitotason ensihoitotyö 44 5.4 Lääkärijohtoinen ensihoitotoiminta 46 5.5 Monipotilastilanteet 48 5.6 Siirtokuljetukset 50 9

6 YHTEENVETO KAAKKOIS-SUOMEN ENSIHOIDON KEHITTÄMISSTRATEGIASTA 52 LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Strategiatyöprosessin kokoukset ja prosessin ohjaukset vuosina 2004 2005 Liite 2: Kaakkois-Suomen ensihoidon kehittämisstrategiaseminaarin, 19.1.2006, ohjelma Liite 3: Kaakkois-Suomen hätäkeskusalueen hoitolaitostunnisteet / terveydenhuollon toimintayksiköt Liite 4: Kaakkois-Suomen hätäkeskusalueen sairaankuljetus- ja ensihoitoyksiköt Liite 5: Kaavio Kaakkois-Suomen ensihoitopalvelukeskuksesta ja sen toiminnasta KUVIOT 1. Kaakkois-Suomen ensihoidon kehittämisstrategian painoalueet ja näkökulmat (matriisi) 2. Jatkuva strategiaprosessi 10

1 Strategiaprosessin toteuttaminen ja organisointi Ensimmäisessä luvussa käydään läpi tässä strategiatyössä käytetyt käsitteet ja kuvataan yleisesti strategia-ajattelun luonnetta, sen organisoimista tässä prosessissa sekä esitetään koko työtä ohjannut matriisi, johon on koottu strategian painoalueet ja niiden tarkastelunäkökulmat. 1.1 Ensihoito strategiaprosessissa Tässä strategiatyön loppuraportissa kuvataan Kaakkois-Suomen ensihoidon kehittämisstrategia vuoteen 2010. Koska ensihoidon kentällä on käytössä useita toimintaa kuvaavia käsitteitä, käydään aluksi läpi tässä työssä käytetyt käsitteet ja niiden perustelut. Sairaankuljetustoiminnan painopiste on viime vuosina siirtynyt yhä enemmän potilaiden kuljettamisesta heidän hoitamiseensa eli ensihoitoon. Ensihoito on terveydenhuollon palvelu, joka turvaa äkillisesti sairastuneen ja onnettomuuden uhrin korkeatasoisen hoidon tapahtumapaikalla, sairaankuljetuksen aikana ja sairaalassa sisältäen tilanteen arviointia, potilaan ja omaisen ohjausta ja neuvontaa, potilaan elintoimintoja käynnistävää tai ylläpitävää sekä hänen terveydentilaansa parantavaa toimintaa. Hoitotason ensihoito on tehohoidon tasoista hoitoa, joka viedään potilaan luokse. Hoitoa jatketaan kuljetuksen aikana, ja se päättyy vasta silloin, kun potilas on luovutettu lopulliseen, potilaan hoitoon kykenevään hoitopaikkaan ja hoitovastuu on luovutettu sen hoitohenkilöstölle. (Kinnunen 2002; Määttä 2003). Ensihoito on toimintana siis enemmän kuin perinteisellä sairaankuljetuksella ymmärretään. Kuljetus ensihoidossa on kuitenkin edelleen olennainen toimintaa määrittelevä tekijä, sillä avun tarve käynnistyy hätäpuhelusta ja sen yhteydessä hätäkeskuspäivystäjän tekemästä riskinarviosta. Tehdyn riskinarvion ja paikallisen terveysviranomaisen antamien ohjeiden mukaan tilanteeseen hälytetään sairaankuljetusyksikkö tai -yksiköitä. (STM 2005:23). Ensihoitohenkilöstön potilaan luona tekemän tilannearvon perusteella annetaan kyseisen potilaan tarvitsema ensihoito, joka johtaa joko potilaan kuljetukseen terveydenhuollon toimintayksikköön ja potilaan kuljetuksenaikaisen hoidon turvaamiseen tai potilaan neuvontaan ja jatkohoidon ohjaukseen ilman kuljetuksen tarvetta, ns. x-tehtävään. Kuntaliitto on määritellyt kansanterveyslaissa tarkoitetun sairaankuljetuksen ensihoitopalveluksi, joka tuottaa ensihoitoa (Huhtala, 2004). Ensihoitopalvelun käsite antaa nykyisestä toiminnasta oikeamman kuvan ja se pitää sisällään sekä sairaankuljetuksen että potilaan tilan vaativan ensihoidon. Tässä strategiatyössä käytetään käsitteitä ensihoitopalvelu ja ensihoitopalvelujärjestelmä, jotka kattavat käsitteinä koko potilaan toiminnallisen katkeamattoman hoitoketjun avun hälyttämisestä siihen saakka, kun potilas on siirretty jatkohoitoon. Ensihoitopalveluhenkilöstön tekemästä potilaan hoitotyöstä käytetään käsitettä ensihoitotyö. 11

1.2 Mitä strategia-ajattelu on? Tulevaisuus muodostuu Kuusen, Hiltusen & Linturin (2000) mukaan asioiden muuttumisesta ajassa. Muutoksen saavat aikaan erilaiset muutosvoimat, joihin kuuluu myös strateginen ajattelu. Ahola (1995) määrittelee strategisen ajattelun jatkuvana asiantilojen näkemisenä, kokonaisuuksien hahmottamisena ja tavoitteellisten tulevaisuudenkuvien luomisena ja arviointina sekä näiden kuvien muuttamisena todeksi. Se on enemmän kuin pelkkää ajattelua. Strategioita voidaankin Kuusen ym. (2000) mukaan kuvata toiminnaksi, joiden avulla pyritään ohjautumaan oikealle reitille, joka vie kohti tavoitetta eli visiota. Tässä Kaakkois-Suomen ensihoidon kehittämisstrategiassa vuoteen 2010 on pyritty näkemään alueen ensihoitotoiminnan tulevaisuuteen käyttäen apuna Aholan (1995) jatkuvan strategiaprosessin mallia. Työ on ollut mielenkiintoista ja haastavaa. Ensihoito on nuori terveydenhuollon toimiala, joka on vasta kehittymässä ja hakemassa parhaan mahdollisen toiminnan mallia. Tässä työssä on pyritty etsimään uusia toimintamalleja irrottautuen nykyhetkestä ja siitä johtuvista rajoitteista. Ensihoitotoimintaa ohjaava lainsäädäntö on yksi tällainen rajaava tekijä. Strategiatyöryhmä on tiedostanut, että sillä ei ole mahdollisuutta ainakaan suoranaisesti vaikuttaa lainsäädännön muuttumiseen. Työryhmä on halunnut korostaa hyviä toimintamalleja ja tuoda esille ajatuksia siitä, millainen olisi hyvä ja toimiva ensihoitojärjestelmä Kaakkois-Suomessa vuonna 2010. Onko tämä strategiatyön tulos sellainen, johon myös asioista päättävät voivat sitoutua siten, että esitetyt strategiat ovat muutakin kuin pelkkää ajattelua? Siihen ei voi antaa vastausta tässä työssä, sillä kysymys on myös tahdosta muuttaa asioita. 1.3 Mitä hyötyä Kaakkois-Suomen ensihoidon kehittämisstrategiasta on? Kaakkois-Suomen ensihoidon kehittämisen strategiaprosessissa oli tavoitteena linjata alueen ensihoitotoiminnan tulevaisuutta siten, että tämä terveydenhuollon osa-alue mahdollistaa entistä korkealaatuisemman ensihoitopalvelun tuottamisen alueen väestölle. Tulevaisuuden linjauksen pohjana on strategiatyön alkuvaiheessa tehty nykytilan alueellinen ja valtakunnallinen kartoitus, jossa strategiatyöryhmä kävi läpi ensihoitopalvelutoiminnan ongelmat ja kehittämiskohteet. Tulevaisuuden linjauksessa keskeisinä laadullisina määritteinä ovat strategiatyöryhmässä yhteisesti hyväksytyt alueen ensihoitotoiminnan arvot, joita ovat ammatillinen osaaminen, toiminnan inhimillisyys ja asiakaslähtöisyys, alueellinen tasa-arvoisuus, eri toimijoiden yhteistyö sekä toiminnan taloudellisuus ja tehokkuus. Arvot on tarkoituksella ilmaistu ihmisestä lähtien, vaikka useimmiten järjestys asioita käsiteltäessä on toinen. Nämä arvot ovat strategiaprosessin perusta ja myötäilevät myös potilaan asemaa ja oikeuksia koskevan lain (785/1992) henkeä. Strategiaprosessissa saatiin aikaan seuraavat asiat: Määriteltiin ensihoitopalvelun taustalla olevat alueelliset ja laajemmat perususkomukset, joiden avulla kartoitettiin nykytila. Analyysi perustui olemassa olevaan yleiseen tietoon sekä toimijoiden omiin näkemyksiin. Asetettiin ja kuvailtiin Kaakkois-Suomen ensihoitopalvelun tahtotila eli visio. 12

Asetettiin tavoitteet ensihoitopalvelun painoalueille, joita tarkasteltiin valituista näkökulmista (vrt. matriisi). Suunniteltiin ja valittiin Kaakkois-Suomen tasolle ensihoitopalvelun kehittämisen strategiat eli toiminnan yleislinja ja strategiat ensihoitopalvelun eri osa-alueille. Nimettiin kärkihankkeet, joiden totuttamisella vauhditetaan ensihoitopalvelun kehittämistä Kaakkois-Suomessa. Laadittiin yksityiskohtaisia toimintasuunnitelmia ensihoitopalvelun eri painoalueille. Kehittämisstrategia on laadittu mahdollisimman laajan ensihoidon alueellisen asiantuntijaryhmän yhteistyönä. Ryhmässä päädyttiin toiminnan kehittämisen linjaukseen, jonka mukaan ensihoitopalvelu organisoidaan Kaakkois-Suomessa alueellisesti sairaanhoitopiirien toimintana. Kaakkois-Suomen ensihoitopalvelun järjestämisalue on tällöin sama kuin Kaakkois-Suomen hätäkeskuksen toiminta-alue. Tämä linjaus mahdollistaa ensihoitopalvelun kehittämisen kokonaisuutena, kun alueella jo käytössä olevat resurssit yhdistetään ja käytetään koko alueen ensihoitopalvelun kehittämiseen.. Lopullisena tavoitteena on tarjota alueen asukkaille entistä korkeatasoisempaa hoitoa erilaisissa terveysongelmissa, osaavan ja työhönsä motivoituneen henkilöstön avulla. Tehty strategiatyö antaa selkeät suuntaviivat ja osin myös konkreettiset ehdotukset toiminnan kehittämiseen 1.4 Miten strategiatyö organisoitiin? Strategiaprosessi on tehty alueen ensihoitopalvelun asiantuntijoiden ja Kaakkois-Suomen ensihoidon viestinnän kehittämishankkeen yhteistyönä. Hanke on EU:n, Etelä-Suomen lääninhallituksen sekä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirien rahoittama hanke, ja sitä hallinnoi Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy ja siellä toimiva Hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskus, HYTKES. Työ käynnistyi virallisesti syksyllä 2004, kun Etelä-Suomen lääninhallitus oli hyväksynyt aiemman hankesuunnitelman muutokset. Hankesuunnitelman muutoksessa tavoitteisiin lisättiin Kaakkois-Suomen ensihoidon kehittämisstrategian laatiminen. Syksyn 2004 aikana oman strategiaprosessimallin kehittänyt kauppatieteiden tohtori, professori Jyrki Ahola lupautui antamaan ohjausta prosessin läpiviemiseksi hankkeen projektipäällikkö Päivi Mäenpäälle, jonka vastuulla oli strategiatyön käytännön toteuttaminen. Kaakkois-Suomen ensihoidon strategiatyö on tehty jatkuvan strategiaprosessin mukaan, jossa alueen ensihoitopalvelua tarkastellaan kuuden (6) keskeisen painopistealueen kautta. Ne noudattavat koko ensihoitojärjestelmän eri toiminta-alueita, sillä painopisteet ovat muototutuneet ensihoitopalvelujärjestelmän toiminnallisesta kokonaisuudesta. Näin ne mahdollistavat koko toiminnan tarkoituksenmukaisen tarkastelun. Valitut painoalueet ovat: ensivastetoiminta perustason ensihoitotyö hoitotason ensihoitotyö lääkärijohtoinen ensihoitopalvelu 13

monipotilastilanne siirtokuljetus Lisäksi ensihoitopalvelun toimintoja tarkasteltiin strategiatyöryhmässä kuudesta (6) eri näkökulmasta, jotka ovat samat kaikille painotusalueille. Näkökulmien valinnassa strategiatyöryhmä käytti pohjana yhdysvaltalaisen NHTSC: n (National Highway Traffic Safety Commite) luomaa 14 ulottuvuuksista mallia. Sen perusteella muokattiin tässä työssä käytetyt näkökulmat, jotka ovat seuraavat: ensihoitopalvelun tasa-arvoinen saatavuus talous ja palvelun tuottaminen henkilöstön osaaminen tieto- ja viestintäjärjestelmät sekä teknologian kehittyminen valvonta, ohjaus ja laadunhallinta operatiivinen johtaminen ja viranomaisyhteistyö sekä maantieteelliset erityisalueet (mm. vesistö, liikenneyhteydet ja raja) Kuvio 1. Kaakkois-Suomen ensihoidon kehittämisstrategian matriisi Strategiaprosessi eteni vaiheittain. Perustavaa esityötä oli tehty jo vuoden 2003 aikana, jolloin Kaakkois-Suomen ensihoidon viestinnän kehittämishanke käynnistyi. Silloinen projektipäällikkö Jukka Pappinen oli koonnut alueen ensihoidon asiantuntijoita kokouksiin, joissa keskityttiin muutamien ensihoitopalvelun toimintojen kehittämiseen. Tällöin kehitettiin mm. tilastointimallit elottomille sekä sydäninfarktin trombolyysi- eli liuotushoitoa saaneille potilaille. Varsinaisen strategiaprosessin käynnistyttyä syksyllä 2004 todettiin, että ensihoidon asiantuntijoita, joilla on mahdollista aktiivisesti osallistua prosessiin, on melko pieni ryhmä. Tällöin päätettiin, että prosessi viedään läpi siten, että ei muodosteta erikseen painoalueiden mukaisia alatyöryhmiä. Painoalueittaiset työryhmät olisivat mahdollistaneet jokaisen alueen syvällisemmän tarkastelun, mutta asiantuntijaryhmän koko määritteli tässä toiminnan organisoinnin realiteetit. 14

Strategiatyöryhmän jäsenet Strategiatyöryhmän kokouksiin ovat osallistuneet prosessin eri vaiheissa seuraavat henkilöt: ensihoidon vastuulääkäri Loikas Petri, Kymenlaakson sairaanhoitopiiri ensihoidon vastuulääkäri Niemelä Heimo, Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri ensihoidon vastuulääkäri, avohoidon johtaja, Kristeri Kari, Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä sairaankuljetusyrittäjä Putkinen Esko, Parikkalan Ensihoitopalvelu Oy sairaankuljetusyrittäjä Koponen Markku, Imatran alueen sairaankuljetus ky sairaankuljetusyrittäjä Arola Hannu, Anjalankosken sairaankuljetus ky sairaankuljetusyrittäjä Natunen Anssi, Ruokolahden ensihoito ky ensihoidon vt. osastonhoitaja Pappinen Jukka, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri johtava lääkäri Kohvakka Timo Lappeenrannan tk (syksystä 2005 lähtien Imatran kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja) apulaispalopäällikkö Westerstråhle Ulf, Etelä-Karjalan pelastuslaitos projektipäällikkö Mäenpää Päivi, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, HYTKES Lisäksi seuraaville henkilöille on lähetetty sähköpostitse kokouksissa käsiteltyjä asioita ja työstettyä materiaalia kommentoitavaksi: sairaankuljetuspäällikkö Wall Janne, Kymenlaakson pelastuslaitos johtava lääkäri Keränen Pekka, Joutsenon tk ensihoidon johtaja Ruusunen Juha, Imatran tk ensihoidon vastuulääkäri Virolainen Raija, Elimäen tk sairaankuljetusyrittäjä Turtia Timo, Paramedic Oy Strategiatyötä on myös käsitelty Kaakkois-Suomen ensihoidon viestinnän kehittämishankkeen ohjausryhmässä, johon kuuluvat seuraavat henkilöt: sosiaalineuvos, lääninlääkäri Riihelä Kirsti, Etelä-Suomen lääninhallitus, sosiaali- ja terveysosasto, ohjausryhmän puh.joht. johtajaylilääkäri Kauppinen Ritva, Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri, varapuh.joht. (varajäsen Niemelä Heimo) johtajaylilääkäri Haavisto Ermo, Kymenlaakson sairaanhoitopiiri, varapuh.joht. (varajäsen Loikas Petri) pelastusjohtaja Parkko Vesa, Kymenlaakson pelastuslaitos ensihoidon koulutusohjelmajohtaja Saikko Simo, Etelä-Karjalan AMK (jäsen 31.5.2005 asti) sairaankuljetusyrittäjä Koponen Markku, Imatran alueen sairaankuljetus ky ensihoidon vastuulääkäri, avohoidon johtaja, Kristeri Kari, Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä sosiaali- ja terveydenhuollon VIRVE pääkäyttäjä Pekkola Tapio, Etelä-Suomen lääninhallitus aikuiskoulutusjohtaja Airola Anneli, Kymenlaakson AMK projektijohtaja Hasu Johanna, Kymenlaakson AMK (jäsen 18.8.2005 asti) apulaispalopäällikkö Westerstråhle Ulf, Etelä-Karjalan pelastuslaitos (jäsen 1.8.2005 lähtien) ensihoidon johtaja Ruusunen Juha, Imatran terveyskeskus (jäsen 1.8.2005 alkaen) 17

Kaakkois-Suomen ensihoidon viestinnän kehittämishankkeesta ohjausryhmään kuuluu projektipäällikkö Päivi Mäenpään lisäksi projektikoordinaattori Marko Lehikoinen 1.4.2005 alkaen. Ohjausryhmän kokouspöytäkirjat ja muu materiaali lähetetään myös sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Partaselle, Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri sekä sairaanhoitopiirin johtaja Kari Hassiselle, Kymenlaakson sairaanhoitopiiri sekä projektin valvojalle, EU-koordinaattori Merja Rossille Etelä-Suomen lääninhallituksen sivistysosastolle. 18

3 Näkökulmia Kaakkois-Suomen ensihoitopalvelun kehittämiseen Tässä kappaleessa käydään läpi jatkuvan strategiaprosessin vaiheista perususkomusten määrittely matriisiin tarkastelunäkökulmien kautta sekä esitetään toiminnan kehittämisen visio. Aluksi esitetään kooste ensihoitopalvelua säätelevästä lainsäädännöstä, joka muodostuu useista eri säädöksistä. Osa näistä koskee erityisesti ensihoitopalvelun järjestämistä, sopimista, valvontaa, ohjausta sekä toimintaan liittyviä vastuukysymyksiä. Osa lainsäädännöstä on yleistä terveydenhuoltoa ja siten myös ensihoitopalvelussa toimivaa henkilöstöä, koskevaa. 3.1 Ensihoitopalvelua koskeva lainsäädäntö Suomen perustuslain (731/1999) 6 edellyttää ihmisten tasavertaista kohtelua yhteiskunnassa ja 19 mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Kansanterveyslain (KTL, 66/1972 14) perusteella kunnan tulee huolehtia sairaankuljetuksen järjestämisestä sekä järjestää ja ylläpitää lääkinnällistä pelastustoimea sekä paikallisiin olosuhteisiin nähden tarvittaa sairaankuljetusvalmiutta, lukuun ottamatta sairaankuljetukseen tarvittavia ilma-alusten sekä kelirikkokelpoisten ja vastaavanlaisten erityiskulkuneuvojen hankintaa. Asetus pelastustoimesta (787/2003) määrittelee, että terveydenhuoltoviranomaiset huolehtivat lääkinnällisestä pelastustoimesta ja sairaankuljetuksesta. Lääkinnällinen pelastustoimi on erikoissairaanhoitolain (ESHL, 1062/ 1989, 1) mukaan osa erikoissairaanhoitoa. Sairaanhoitopiirin on nimettävä lääkinnällisestä pelastustoimesta vastaava lääkäri, jonka tehtävänä on edistää, organisoida ja johtaa toiminnan kehittämistä alueellaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuuksista (733/1992) annetun lain perusteella kunta voi järjestää sairaankuljetuksen joko omana toimintanaan, yhdessä toisen kunnan kanssa, olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä tai hankkimalla palvelut toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelun tuottajalta. Yksityisellä sairaankuljetusyrityksellä tulee olla lain luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä (343/1991) edellyttämä lääninhallituksen myöntämä liikennelupa. Pelastustoimi voi tuottaa asetuksen pelastustoimesta (787/2003) mukaan ensihoitopalvelua, jos siitä on sovittu terveydenhuoltoviranomaisten kanssa. Sairaankuljetusasetuksen (565/1994) mukaan sairaankuljetuksen pitää olla lääketieteellisesti asianmukaista ja kuljetusmuotoa valittaessa on otettava huomioon potilasturvallisuus. Lisäksi toimintaa varten pitää olla asianmukainen sairaankuljetuskalusto ja varustus. Asetus määrittelee myös perus- ja hoitotason ensihoidon. Terveyskeskus ohjaa ja valvoo perustason ja osaltaan hoitotason sairaankuljetusta, ja tähän tehtävään on määrätty ensihoidosta vastaava lääkäri, tai jos häntä ei ole nimetty, toiminnasta vastaa terveyskeskuksen johtava lääkäri, vastaava lääkäri tai ylilääkäri. Sairaanhoitopiiri ohjaa ja valvoo osaltaan hoitotason sairaankuljetusta, ja tehtävään on nimetty ensihoidosta vastaava lääkäri. 19

Ensihoitopalvelussa on voimassa kaikki se, mitä potilaan asemaa ja oikeuksia (785/1992, muutokset 653/2000) koskevassa laissa on säädetty. Tämän perusteella potilaalla on oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun. Lain mukaan potilasta on myös ohjattava ja annettava hänelle terveydentilaan ja hoitoon liittyvä selvitys siten, että potilas ymmärtää sen sisällön. Potilasvahinkolain (585/1994) mukaan potilaalla on oikeus korvaukseen terveydenhuollossa sattuneesta vahingosta, joka johtuu tutkimukseen, hoitoon tai muuhun vastaavaan toimintaan liittyvästä laiminlyönnistä tai tapaturmasta. Tapaturma voi tapahtua myös sairaankuljetuksen aikana. Laissa on määritelty lisäksi ensihoitopalveluun olennaisesti liittyvien hätäkeskuspäivystäjien ja sopimukseen perustuvien ensivasteauttajien toiminnasta johtuvat potilasvahingot. Lääkehoidon toteuttamisesta ensihoitopalvelussa, kuten muussakin terveydenhuollossa, säädetään lääkelaissa 395/1987 ja sen muutoksissa 853/2005 sekä lääkeasetuksessa 693/1987. Lääkelaitos antaa em. lainsäädännön perusteella tarkemmat toimintaa koskevat säädökset. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuoden 2006 alussa lääkehoidon toteuttamista käsittelevän oppaan (Turvallinen lääkehoito Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa, 2005:32), jossa määritellään mm. terveydenhuollon ammattihenkilöiden lääkkeiden annosteluun liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Sairaankuljetusasetuksen (565/1994, 5) mukaan hoidon jatkuvuuden varmistamiseksi potilaan tilasta ja hänelle suoritetuista toimenpiteistä on tehtävä asianmukaiset merkinnät. Ensihoitopalvelussa täytetään SV210-lomake, johon kirjataan hoitamiseen liittyvät tiedot. Lomake toimii myös KELA: n matkakorvauslomakkeena. Täytetty SV 210-lomake on näin osa potilasasiakirjaa. Lain potilaan asemasta ja oikeuksista 12 mukaan on säädetty lisäksi, että terveydenhuollon ammattihenkilön on merkittävä potilasasiakirjoihin tarpeelliset tiedot potilaan hoidon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan turvaamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa potilasasiakirjojen laatimisesta (99/2001) määritellään kirjaamiseen liittyvät ohjeet ja henkilöt, jotka saavat tehdä merkintöjä potilasasiakirjoihin. Näitä ovat potilaan hoitoon osallistuvat henkilöt, jotka on määritelty laissa (559/1994) ja asetuksessa (564/1994) terveydenhuollon ammattihenkilöistä. Potilaan hoitoon osallistuvat terveydenhuollon ammattihenkilöt saavat tehdä merkinnät potilasasiakirjoihin. Myös muut hoitoon osallistuvat henkilöt saavat tehdä merkintöjä ammattihenkilöiden ohjeiden mukaan. Henkilötietolain (523/1999) mukaan potilaalla on oikeus tarkastaa häntä koskevat potilasasiakirjoihin merkityt tiedot. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) määrittelee eri terveydenhuollon ammattihenkilöt, kuten laillistetun, luvan saaneen ja nimikesuojatun ammattihenkilön, ja antaa yleiset sekä ammattieettiset velvoitteet. Lain 22 rajaa taudinmäärityksen ja oikeuden määrätä lääkkeitä lääkärin tehtäväksi. Ensihoitotilanteet sairaalan ulkopuolisena toimintana eroavat kuitenkin muista terveydenhuollon palveluista. Hätätilanteissa tarvitaan sekä perusettä hoitotasolla riittäviä hoitotoimenpidevaltuuksia sekä hoitovaltuuksia. Nämä perustuvat perus- ja täydennyskoulutukseen, määräaikaiseen hoitovelvoitteeseen (-lupaan) ja tilanteessa tarvittaessa tehtävään lääkärin konsultaatioon hoito-ohjeiden pyytämiseksi. Luvat ovat paikkakunta- tai sairaanhoitopiirikohtaisia, ja ne myöntää pääsääntöisesti perustasolla terveyskeskuksen ensihoidon vastuulääkäri ja hoitotasolla sairaanhoitopiirin ensihoidon vastuulääkäri. (Määttä 2003, 29) Myös terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) mukaan salassapitovelvollisuutta koskevat määräykset ovat erittäin tärkeät. Salassapitovelvollisuuden väistymisen 20

periaatteena on asianomaiselta henkilöltä saatu lupa. Ensihoitopalvelua, osana muuta terveydenhuoltoa, koskee salassapidon väistymiseen liittyvä ilmoitusvelvollisuus tartuntatautilain (583/1986. 23), lastensuojelulain (683/1983, 40), rikoslain (839/1889), lain kuolemansyyn selvittämisestä (459/1973, 14) sekä lain tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta (24/2001, 10) säädösten mukaisesti. Myös pelastuslain (458/2003, 85) mukaan pelastustoimen palveluksessa oleva tai pelastustoimeen osallistuva henkilö ei saa pelastustoimeen kuulumattomalla tavalla käyttää hyödykseen tai luvatta ilmaista muille tässä tehtävässään seikkaa, josta on lailla säädetty tai lain nojalla määrätty salassapitovelvollisuus. Tähän liittyvät mm. henkilön terveydentilaa koskevat tiedot. 3.2 Toimintaympäristön perususkomusten eli nykytilan kuvaus Strategiaprosessissa on tärkeää tarkastella toimintaympäristöä. Ahola (1995) erottaa ympäristöanalyysissä kaksi näkökulmaa. Makronäkökulman analyysissä tarkastellaan ympäristöä laajasti. Ensihoidon kehittämisstrategiaprosessissa tämä tarkoittaa ensihoidon tämänhetkisen toimintaympäristön tarkastelua sekä mahdollisten tulevaisuuspolkujen hahmottelua valtakunnallisella tasolla. Mikronäkökulmassa tarkastellaan lähellä olevaa toimintaympäristöä, joka tässä ensihoidon kehittämisstrategiassa on Kaakkois-Suomen alueen tilanne nyt ja sen odotettavissa olevat muutokset. Seuraavassa tarkastellaan ensihoitopalvelun toimintaympäristöä sekä mikro- että makrotasolla. Perususkomusten kuvaaminen perustuu strategiatyöhön osallistuneiden asiantuntijoiden tietoon, näkemyksiin ja kokemuksiin toiminnan nykytilasta, lainsäädäntöön sekä ensihoitopalvelua käsittelevään uusimpaan kirjallisuuteen. Kaakkois-Suomen ensihoidon viestinnän kehittämishankkeen edellinen projektipäällikkö Jukka Pappinen selvitti vuoden 2003 aikana Kaakkois-Suomen ensihoidon tilannetta tilastoidun tiedon perusteella. Tätä tietoa on käytetty työssä soveltuvin osin. Suomalaisesta ensihoidon järjestelmästä ja hallinnoinnista ei ole olemassa toistaiseksi sellaista tieteellistä tietoa, jota olisi voitu käyttää strategiatyön pohjana. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama ensihoitotyöryhmä (STM 1997:16) tarkasteli ensihoitojärjestelmää palveluketjuna. Työryhmässä kartoitettiin ensihoitojärjestelmän nykytila ja ongelmat sekä selvitettiin lääkintähelikopteritoimintaa osana ensihoitojärjestelmää. Tämä työ oli tärkeä toiminnan kokonaisuuden hahmottamisen kannalta. Ensihoitopalvelun merkitys osana terveydenhuoltoa ja potilaan hoito- ja palveluketjun alkua on jatkuvasti lisääntymässä koko valtakunnassa, kun ensihoitopalvelutehtävien määrä kasvaa nopeasti. Tähän vaikuttaa mm. se, että väestö ikääntyy, elinikä kasvaa ja pitkäaikaissairaiden osuus väestöstä lisääntyy. Lisäksi mielenterveysongelmat sekä päihteiden ja huumeiden käyttö ovat kasvava ongelmakenttä. Näihin tilanteisiin liittyy usein väkivaltaisuutta, tapaturmariskien lisääntymistä sekä huumeiden yliannostus- ja alkoholimyrkytystapauksia. Myös sosiaaliset ongelmat, kuten yksinäisyys ja syrjäytyneisyys lisääntyvät. Sosiaalisiin ongelmiin apua tuova sosiaalipäivystysjärjestelmä on vasta kehittymässä Suomeen. Ensihoitopalvelujärjestelmän on pystyttävä vastamaan väestön yhä monitahoisempiin ja vaikeampiin terveydellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. (Määttä 2003, 24) Huolimatta edellä mainituista yhteiskunnallisista kehitystrendeistä päivystystoiminta keskittyy terveydenhuollon laitoksissa yhä suurempiin yksiköihin, mistä seuraa potilaiden kuljetusmatkojen pidentyminen. Tämä kehitys edellyttää asianmukaista, ammattitaitoista ja tehokasta ensihoitoa potilaan kotona tai tapahtumapaikassa. Varsinkin väestön ikääntyminen lisää sekä 21