Baltic Queen 7.2.2015
Suomen Ammattivalmentajat SAVAL Akavalainen palvelu- ja edunvalvontajärjestö Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTYn jäsenyhdistys Suomen Valmentajat ry:n yhteisöjäsen
SAVAL perustettiin tarpeeseen 1200 henkilöä, joiden tuloista vähintään puolet valmennuksen tehtävistä 60 % osa-aikaisia Työsopimuskäytännöt kirjavia, kirjallinen sopimus vain harvalla Valmentajilla tarve ja halu omaan ammatilliseen edunvalvontaan 1600 henkilöä, joiden tuloista vähintään puolet valmennuksen tehtävistä 75 % päätoimisia Työsopimukset kirjallisesti, käytännöt kehittyneet, työehtosopimus Valmentajan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot tutkintorakenteeseen Valmentaminen ammattina Suomessa 2002, Suomen Valmentajat ry ja KIHU Valmentaminen ammattina Suomessa 2012, SAVAL, Suomen Valmentajat ry ja KIHU
AMMUNTA GOLF JOUSIAMMUNTA JUDO KEILAILU LUMILAUTAILU MELONTA MOOTTORIURHEILU MÄKIHYPPY NYRKKEILY PAINI PAINONNOSTO PESÄPALLO PIKALUISTELU PURJEHDUS RATSASTUS SOUTU SQUASH SULKAPALLO TAEKWONDO TANSSI SAVALin jäsenjakauma n= 894
Toiminnan painopisteet 2015 HENKILÖKOHTAINEN AMMATILLINEN EDUNVALVONTA AMMATTIVALMENTAJAN TYÖNKUVA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ SEKÄ TYÖHYVINVOINTI KANSAINVÄLISYYS
Urheiluseura toimintaympäristönä Kansalaistoiminta on muuttunut, vapaaehtoisuus jopa kasvussa Vapaaehtoisuus lyhytjänteistä, projektimaista, kohdentuvaa Ammattimaistuminen hyvä vaihtoehto vastata myös vapaaehtoistyön haasteisiin ja odotuksiin Odotukset laadusta, osaamisesta ja ammattimaisuudesta kasvavat haastaa yhdistystoiminnan aatteellisen ytimen Vetovoimaisuus ratkaistaan eri medioissa mielikuvat Ammattimainen ote helpottaa hallintoa ja toimintaa ei kasaannu muutamalle aktiiville
Seuratoiminnan tunnuspiirteitä Jäsenkunnan moninaisuus, moniäänisyys, epämääräisyys Ammattilaiset ja vapaaehtoiset yhdessä Tunteet, intohimot, henkilökohtaisuus, omistautuminen, voimakkaat motiivit, aate, sitoutuminen Demokratia, yhdessä sovittu päätöksenteko, jäsenen ääni, osallistaminen Päätösvaltasuhteiden epämääräisyys, moniportaisuus, epäselvät roolit Epämuodollisuus, harrastus Yhtä perhettä, identiteetti, yhteisöllisyys
Kommentti jäseneltä Olen töissä urheilujärjestössä. Palkattuja on muutama, loput ovat vapaaehtoistoimijoita. Vapaaehtoisten käyttäytyminen palkallisia kohtaan rikkoo palkkatyön sääntöjä: ei ymmärretä, etten halua tehdä ylitöitä tai että minun pitäisi laskea ylityöt vapaaehtoistyöksi. Esimies onneksi ymmärtää. Vapaaehtoistoimijat myös kuvittelevat, että he voivat sanoa ihan mitä tahansa palkallisille. Jos vapaaehtoiset käyttäytyisivät samalla tavalla omalla työpaikallaan, siitä syntyisi ongelmia. Minulla on turva ammattijärjestöstä vain, kun työntekijöiden tai esimiehen välillä syntyy konflikti, mutta vapaaehtoistoimijoiden kanssa ei ole muuta kuin rikosilmoitus keinona käsitellä asioita, jos ne menevät liian pitkälle. Tässä on suuri epäkohta.
Työelämän normisto Perusperiaate työehtojen paraneminen Työlainsäädäntö työsopimuslaki työaikalaki vuosilomalaki työsuojelulaki laki työehtosopimuksista laki yksityisyyden suojasta tasa-arvolaki yhdenvertaisuuslaki Työehtosopimus 3 eri tasoa valtakunnalliset konsernikohtaiset työpaikkataso Sisältö luottamusmiehet palkkaus lomarahat sairaslomat äitiyslomat matkakorvaus alakohtaiset asiat Työsopimus työntekopaikka toimenkuva työaika yksilöpalkkaus bonukset luontoisedut (lomat ja lomaraha) (salassapito) (kilpailukielto) (keksinnöt)
Työsopimus ja ja työehtosopimus
Työsopimuslaki Työlainsäädännön peruslaki Pakottavaa oikeutta työntekijän suojaksi ainoastaan laissa nimenomaisesti mainituista seikoista voidaan sopia työntekijän oikeuksia heikentävästi Sisältää määräykset työntekijän ja työnantajan yleisistä velvollisuuksista työsuhteen aloittamisesta ja sen päättämisestä lomautuksesta ja palkanmaksusta
Työsuhteen tunnusmerkit Työn tekeminen toiselle (työnantajalle) Työn vastikkeellisuus työnantaja maksaa sosiaali- ja sivukulut Perustuu sopimukseen sopimuksen perusteella määräytyy työoikeudellinen asema Työnantajan johto- ja valvontaoikeus; direktiovalta Ammatinharjoittaja on itsenäinen yrittäjä, joka tekee töitä toimeksiantojen pohjalta
Työsopimus vai muu sopimus? Mikäli kyse työsuhteesta, tulisi aina tehdä työsopimus Toimintatavoista voidaan sopia muulla sopimuksella Mikäli työstä ei saa vastiketta, voi kulukorvauksia toteutuneita kustannuksia vastaan saada rajallisen määrän vuodessa päiväraha 20 päivältä matkakustannusten korvauksia 2000 euroa
Työntekijällä on oikeus Työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan ja muihin vähimmäisehtoihin Suojaan, jonka lait ja sopimukset antavat Ammatilliseen järjestäytymiseen Terveelliseen ja turvalliseen työympäristöön
Työntekijällä on velvollisuus Tehdä työnsä huolellisesti noudattaen työnantajan toimivaltansa mukaisia määräyksiä Noudattaa työturvallisuutta Olla tekemättä työtä/toimintaa, joka vahingoittaa työnantajaansa kilpailevana toimintana Olla paljastamatta ammatti- tai liikesalaisuuksia
Työntekijä tarvitsee työsuhdetaitoja Yhteistyökyky ja -taito Vastuun ottaminen ja sen kantaminen Omasta osaamisesta ja ammattitaidosta huolehtiminen Palautteen antaminen ja vastaanottaminen Aktiivisuus, työn kehittäminen ja asioiden vieminen eteenpäin Me-hengen luominen; toisten huomiointi, kohteliaisuus, arvostus, kunnioitus Hyvän puhuminen työpaikasta, työkavereista ja esimiehestä Muiden tukeminen ja kannustaminen Esimiehen antamien ohjeiden noudattaminen
Työnantajalla on oikeus Ottaa työntekijä työhön Johtaa työtä ja valvoa sitä (direktio-oikeus) mitä työntekijä tekee (sisältö) miten työntekijä työnsä suorittaa (suoritustapa) milloin työtä tehdään (työvuoro) missä työtä tehdään (työpaikka) Irtisanoa ja purkaa työsopimus lain sallimissa rajoissa
Työnjohto-oikeutta rajoittavat säännöt Lain tai hyvän tavan vastaiset määräykset aina kiellettyjä Työntekijän fyysiset ja ammattitaidolliset edellytykset suoriutua tehtävistä otettava huomioon Työnjohtovalta ulottuu pääsääntöisesti työaikaan Työsuhdeasioiden etusijajärjestyksessä ylempänä olevat lainsäännökset ja sopimusmääräykset otettava huomioon Olennaiset muutokset työtehtävissä tai siirrot tehtävistä toiseen huomioitava Työntekijän yksityisyyden suojaa, kuten puhelin- ja kirjesalaisuutta ei saa loukata
Työnantajalla on velvollisuus 1/2 Edistettävä suhteitaan työntekijöihin ja työntekijöiden keskinäisiä suhteita Huolehdittava siitä, että työntekijä voi suoriutua työstään Pyrittävä edistämään työntekijän mahdollisuuksia kehittyä kykyjensä mukaan työurallaan etenemiseksi Kohdella työntekijöitä tasapuolisesti sukupuoli, ikä, terveydentila, kieli, uskonto, vakaumus, työsuhteen ehdoissa sen muodon mukaan (määräaikainen, osa-aikainen, kokoaikainen)
Työnantajalla on velvollisuus 2/2 Huolehtia työturvallisuudesta Antaa yli kuukauden työsuhteessa oleville selvitys työnteon keskeisistä ehdoista (työsopimus) Tarjota kokoaikaista työtä osa-aikatyöntekijöille, jos lisätyöntarve on Tarvittaessa kouluttaa työntekijöitä Noudatettava vähintään alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen määräyksiä työehdoista Maksaa työntekijöille työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka
Voiko tuntityöntekijän palkkaa alentaa? Työnantaja voi muuttaa työsuhteen keskeisiä ehtoja (työaikaa, työtehtäviä, palkkausta jne.) vain, jos siihen on niin vankka peruste, että se riittäisi irtisanomiseen Muutosten käyttöönotossa on kuitenkin aina noudatettava Irtisanomisaikaa Mitä väljemmin työsuhteen ehdoista on sovittu, sitä helpommin työnantaja voi niitä muuttaa
Työhyvinvoinnin edistäminen Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa. Työterveyslaitos
Strateginen hyvinvointi muk. Aura et al. - Strateginen hyvinvointi tukee organisaation toiminnan tuloksellisuutta Ossi Aura, strategisen hyvinvoinnin ja työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja konsultti, Suomen Terveystalo
Työhyvinvoinnin johtaminen on työtä On pysähdyttävä pohtimaan mitä halutaan saada aikaan suunnanotto työn tekeminen Strategia ja johtaminen kunnossa Ihmiset tietävät, miksi tulevat töihin Ihmisillä riittävät resurssit työhönsä Työstä saa tyydytystä Työn ja vapaa-ajan erottaminen
Työhyvinvoinnin positiiviset vaikutukset Terveys ja hyvinvointi lisääntyvät, jaksaminen paranee, työura pitenee Sairauspoissaolot ja henkilöstön vaihtuvuus vähenee, tekemättömän työn kustannukset vähenevät Hyvä ilmapiiri ja fiilis näkyvät työssä viihtymisenä, luovuutena ja innostuksena Edistää organisaation mainetta ja tukee rekrytointia Menestyvämpi ja tuottavampi organisaatio
Työhyvinvointiin vaikuttavia seikkoja Esimiesaseman selkeys, kenelle raportoidaan Tehtävänkuva ja sen muutokset Työmäärä, työ- ja lepoajat, työajan seuranta; mikä katsotaan työajaksi Matkustussäännöt leiri- ja kilpailumatkoilla Uralla eteneminen ja kouluttautumismahdollisuus Mahdollisuus vaikuttaa linjauksiin seuran päätöksenteossa Dokumentaation puuttuminen: sopimukset, toimintatavat, perehdyttäminen; yhteinen hyväksyntä
Kiitos aktiivisuudestanne! YHTEYSTIEDOT Pekka Potinkara toiminnanjohtaja 044 359 2833 pekka.potinkara@saval.fi Suomen Ammattivalmentajat SAVAL ry Ratavartijankatu 2, 00520 HELSINKI (09) 2510 1375 toimisto@saval.fi www.saval.fi