Uusiutuvat keskukset uusiutuvan Etelä-Savon vetureina - Esiselvitys

Uusiutuvat keskukset uusiutuvan Etelä-Savon vetureina - Esiselvitys Etelä-Savon maakuntaliitto 2010

UUSIUTUVAT KESKUKSET UUSIUTUVAN ETELÄ-SAVON VETUREINa - esiselvitys ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO 2010

SISÄLLYS ESIPUHE 1 0. TIIVISTELMÄ 3 1. JOHDANTO 5 2. Kyselytutkimus 6 2.1 Suhtautuminen paikalliseen yhteistyöhön keskuksen rakennetun ympäristön kehittämiseksi 8 2.2 Suhtautuminen maakuntaliiton mahdolliseen tukeen paikalliselle yhteistyölle 9 2.3 Osallistuminen maakuntaliiton tukemaan yhteiseen suunnitteluun 10 2.4 Maankäytön ja keskusten kehittämistarpeet 11 3. CASE ESIMERKKEJÄ JA KOKEMUKSIA KESKUSTAN KEHITTÄMISHANKKEISTA 13 3.1 Taajamien vetovoimaisuus -hankkeet Pohjois-Pohjanmaalla 1999-2010 13 3.2 Tähtitaajamat -hanke Kouvolan seudulla 2004-2010 15 3.3 Miten kehittää lähiötä? - tapaustutkimus Riihimäen Peltosaaresta, metropolin laidalta 2009 16 3.4 Petäjäveden omakotitalonäyttely 2009 18 3.5 Esimerkki (linkki) kansainväliseen keskusten kehittämistyöhön (BID) 19 4. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 20 sivu Liitteet - Kyselylomakkeet - Luonnos Tähtitaajamat -hankkeen (2008-2010) jatkon Taajaman kehittämissuunnitelmasta

Esipuhe (Jarmo Vauhkonen) Etelä-Savo tulee joka tapauksessa uusiutumaan lähivuosikymmeninä nopeasti. Entistä voimakkaammin uusiutuminen tulee kohdistumaan myös alueen keskuksiin. Samalla keskustoihin muodostuu huomattavasti kehittämispotentiaalia ja mahdollisuuksia. Se on mahdollisuus, jonka hyödyntäminen edellyttää vahvaa panostusta maakunnan omiin keskuksiin ja niiden kilpailukyvyn turvaamiseen/uusiutumiseen. Keskusten kehittäminen (uusiutuminen) on linjattu Etelä-Savon maakuntastrategiassa, -kaavassa ja - ohjelmassa lähivuosien kehityksen yhdeksi painopistealueeksi. Avainkysymykseksi nousee, pystymmekö käytännössä johtamaan ja hyödyntämään kehitystä vai tyydymmekö pelkästään ajopuuksi. Keskusten uusien innovatiivisten kehittämiskonseptien ja liiketoimintamallien ideoinnin, tunnistamisen ja testaamisen aika on nyt. Etelä-Savon (Itä-Suomen) keskustojen uusiutumisen haasteet ja mahdollisuudet ovat osa laajempaa ja hyvin ajankohtaista valtakunnallista ilmiötä. Suomi koostuu lähes 80 toisistaan poikkeavasta työ- ja asuntomarkkina-alueesta, erillisistä seuduista, joista vain vajaa kolmannes kasvattaa väestöään. Kasvavien kaupunkiseutujen ulkopuolisten keskustojen uusiutumispotentiaalin ja moottorien hyödyntäminen tarvitsee uutta näkemistä ja näkemystä. Samalla korostuu myös yhteiskunnan rooli. On ymmärrettävää, että kasvavien kaupunkiseutujen kehitys ja haasteet vievät päähuomion valtakunnan tason kaupunkisuunnittelukeskustelussa ja perustutkimuksessa. Toisaalta on kuitenkin yllättävää, miten vähän huomiota ilmiön laajuudesta ja ajankohtaisuudesta huolimatta valtakunnan tasolla on käytännössä kiinnitetty kasvavien kaupunkiseutujen ulkopuolisten alueiden kaupunki- ja taajamarakenteen sisäiseen uusiutumiseen, uusiutumisen moottoreihin ja mahdollisuuksiin. Yleisellä tasolla asia jollakin tavalla (mutta puutteellisesti) tiedostetaan, mutta käytännön tekemisen painopiste on ihan muualla. Hankekohtainen kehitys sekä aluekehityksen ja aluesuunnittelun irrallisuus ovat omiaan vaikeuttamaan entisestään keskusten uusiutumista etenkin kasvukeskusten ulkopuolella, jossa kehityksen moottoreita on usein vähemmän tarjolla kuin kasvukeskuksissa. Tämän takia kaikki mahdolliset investoinnit sekä uusiutumisen moottorit olisi tunnistettava ja hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti. Tuekseen keskustojen uusiutuminen tarvitsee lisää valtakunnallista perustutkimusta, politiikkaa ja markkinointiviestintää, jotta paikallisilla toimijoilla olisi käytössään käytännönläheisiä esimerkkejä ja toimintamalleja ja myös markkinavoimat nykyistä laajemmin saadaan vakuuttumaan keskustojen uusiutumisen mahdollisuuksista ja uusista liiketoimintamahdollisuuksista. Valtioneuvosto päätti 20.12.2007 hallituskauden 2007-2011 valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Valtakunnallisia aluekehityksen painopisteitä ovat olleet 1) alueiden kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen, 2) alueiden elinvoimaisuuden vahvistaminen ja alueellisten kehityserojen pienentäminen ja 3) alueellisten erityishaasteiden ratkaiseminen. Toistaiseksi Etelä-Savolle/Itä-Suomelle ei ole kirjattu erityisiä valtakunnallisia alueiden kehittämisen tavoitteita ja valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VAT) on tunnistettu lähinnä alueen ympäristöarvot (VAT Vuoksi). Keskustojen vetovoimaisuudella ja kilpailukyvyllä on erittäin suuri merkitys koko Etelä-Savon sujuvalle arjelle ja maakuntastrategian päätavoitteiden muuttovoitto ja vahvistuva aluetalous, toteutumiselle. Etelä-Savossa (Itä-Suomessa?) on selkeä tarve kokonaisvaltaiselle keskustojen kehittämisohjelmalle. Omine erityispiirteineen Etelä-Savon kokemuksilla saattaisi olla laajempaakin merkitystä, mikä mahdollistaa useampia rahoitusmahdollisuuksia. Muualta saatujen kokemusten mukaan tahtotila ja asenne ratkaisevat kuitenkin enemmän kuin raha. Carpe diem Etelä-Savo. Mikkelissä 10.8.2010 Jarmo Vauhkonen Suunnittelujohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto

Esipuhe (Janne Viitamies) Haastattelin ja laadin yhteenvedon haastatteluista. Yhteenveto sisältyy tekstiin. Arvioin, että Etelä-Savossa on mahdollista saada käyntiin pitkäjänteinen kaupunkikeskustojen ja muiden kuntakeskusten kehittämistyö. Esimerkiksi Saksassa keskustaajaman kehittäminen on kuntapolitiikan ytimessä riippumatta kaupungin koosta. Kyse ei ole vain yksittäisistä projekteista (toki niistäkin), vaan siitä, että valtuusto ja kunnanjohto käyttävät aikaansa ja käytössään olevia varoja jatkuvasti keskusten elinvoiman hyväksi. Tavoitteena on generoida investointeja kuntaan. Sitä pidetään kunnan kriittisenä eksistenssitekijänä: Kunnan olemassaolon ajatellaan perustuvan rakennetun ympäristön olemassaoloon. Taajaman vahvistaminen vahvistaa kunnan tulevaisuutta. Tällainen toiminta on mahdollista myös Etelä-Savossa useimmissa nykyisistä kunnista, ja tietysti sitä perinteisesti tehdäänkin. Jotta keskuksen kehittämisestä syntyy kunnanjohdolle uusi strateginen työväline, kahden edellytyksen pitää täyttyä: 1. Kehittämistyö pitää organisoida siten, että yritykset ja kiinteistönomistajat ovat siinä mukana, ja 2. maakuntahallinto tukee kehittämistä henkisesti, vaikutusvaltansa turvin taloudellisesti ja mahdollisesti myös pienten kuntien kyseessä ollen hallinnollisesti. Mikkelin keskustauudistus ei olisi toteutunut ilman maakuntahallinnon päättämiä pieniä kehittämisrahoja Mikke ry:n käyttöön 2000- luvulla. Jos Etelä-Savon kunnat ja kuntien alueella toimivat yritykset ja yksityiset omistajat haluavat kehittää taajamiaan pitkäjänteisesti, yhteistyö eri toimijoiden kanssa jopa vuosikymmeniä jatkuvassa kehittämistyössä on välttämätöntä. Toivottavasti tämä esiselvitys osaltaan auttaa keskusten kehittämisliikkeen käynnistämisessä. Haastattelut tehneenä voin vakuuttaa, että sille on tilaus olemassa. Mikkelissä 12.8.2010 Janne Viitamies Toiminnanjohtaja Mikke ry 2

0. Tiivistelmä Keskusten kehittäminen (uusiutuminen) on linjattu Etelä-Savon maakuntastrategiassa, - kaavassa ja -ohjelmassa lähivuosien kehityksen yhdeksi painopistealueeksi. Uusiutuvat keskukset uusiutuvan Etelä-Savon vetureina on yhteinen hanke- ja työnimi keskusten kehittämiseen tähtääville toimenpiteille. Tämä esiselvityksen tavoitteena on tukea keskusten kehittämistä sekä arvioida laajemman keskusten kehittämisohjelman tarvetta. Case Mikkelin, case Savonlinnan ja case Mäntyharjun kyselytutkimuksen perusteella Etelä- Savon kunnilla on tarvetta ja valmiutta keskusten kehittämiseen yhteistyössä eri toimijoiden, myös maakuntaliiton kanssa. Samalla kuitenkin korostetaan paikallisen ja itsenäisen päätösvallan merkitystä. Esiselvityksen avulla on pyritty luomaan yleiskuvaa myös kasvavien kaupunkiseutujen ulkopuolelle jäävien taajamakeskustojen kehittämisestä Suomessa. Valtakunnallinen yleiskuva on muodostettu Pohjois-Pohjanmaan, Kouvolan seudun, Riihimäen Peltosaaren ja Petäjäveden omakotitalonäyttelyn kokemusten perusteella. Mikkelin, Savonlinnan ja Mäntyharjun paikalliset esimerkit ja paikalliset kokemukset keskustojen kehittämishankkeista muualta Suomesta luovat hyvän perustan keskustojen kehittämiselle myös Etelä-Savossa. Samalla ne korostavat entisestään oman tekemisen ja keskustojen aktiivisen kehittämisen merkitystä. Toisaalta on yllättävää, miten vähän huomiota ilmiön laajuudesta ja ajankohtaisuudesta huolimatta sekä metropolialueen ja kasvavien kaupunkiseutujen kehitykseen verrattuna valtakunnan tasolla kiinnitetään taantuvien (kasvavien kaupunkiseutujen ulkopuoleisten) alueiden kaupunki- ja taajamarakenteen sisäiseen uusiutumiseen, uusiutumisen moottoreihin ja mahdollisuuksiin. Keskusten kehittämisen valtakunnallisena haasteena on kokonaisvaltaisen kehityskuvan puute ja siihen sitoutuminen sekä investointien kokonaisvaltainen hyödyntäminen osana hyvin moniulotteista ja hidasta keskusten uusiutumisprosessia, joka edellyttää aluekehityksen ja aluesuunnittelun yhteen sovittamista sekä paikallisten toimijoiden kuten kuntien ja investorien hyvää ja innovatiivista yhteistyötä. Lähes kaikissa maan kunnissa myös keskustaajamaa on pyritty kehittämään kaavoituksen, täydennysrakentamisen, liikenneympäristön parannustoimenpiteiden sekä rakennuskannan ylläpidon keinoin, mutta toteutuksesta on puuttunut kokonaisnäkemys. Lisäksi keskustaajaman kehittämisestä on vastannut ensisijaisesti julkinen sektori ja sitä on lähestytty lähinnä fyysisen ympäristön näkökulmasta tai yksittäisen hankkeen ja investoinnin myötä. Tarvitaan kokonaisvaltaisempaa, myös seudullisiin asunto- ja kiinteistömarkkinoihin ja alueen sosiaaliseen elämään liittyvää tutkimusta ja harkintaa. Muualta maasta saatujen kokemusten mukaan keskustojen kehittäminen ei ala kaavoituksella eikä ole vain kaavoitusta. Lisäksi kehittämistoimenpiteiden onnistumisen kannalta aivan keskeistä on, kuinka tulos tulkitaan asunto- ja kiinteistömarkkinoilla. Etelä-Savossa on erittäin haasteelliset asunto-, työpaikka- ja kiinteistömarkkinat. Maakunta ei kuulu investointikohteena maan kärkikastiin. Tämän takia kaikki mahdolliset investoinnit ja kehittämistoimenpiteet sekä uusiutumisen moottorit ja potentiaalit, kuten Mikkelin, Savonlinnan ja Mäntyharjun esimerkkitapaukset osoittavat, olisi tunnistettava ja hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti myös kiinteistömarkkinoiden näkökulmasta. Esimerkiksi matkailutulo perustuu pääosin juuri kiinteistöbusinekseen. 3

Myös imagolla ja markkinointiviestinnällä on merkitystä keskusten uusiutumisessa: ilman vetovoimaa alue ei voi saavuttaa menestystä ja ilman menestystä alueen asema voi olla heikko. Yksittäisten alueiden ja kuntien lisäksi korostuu tänä päivänä myös seutujen, maakuntien ja koko Itä-Suomen kuva ja tarina. Kun Itä-Suomessa tajutaan, että tulipa esimerkiksi japanilainen matkailuja Lappeenrantaan, Savonlinnaan, Kuopioon tai Joensuuhun, hän on tullut Saimaalle ja Itä-Suomeen, niin silloin on saavutettu paljon. Etelä-Savossa (Itä-Suomessa?) on selkeä tarve sekä kokonaisvaltaiselle keskustojen kehittämisohjelmalle aluekehityksen yhdelle kärkihankkeelle Pohjois-Pohjanmaan ja Kouvolan seudun tapaan että yksittäisten keskusten kehittämiselle Mikkelin, Savonlinnan ja Mäntyharjun esimerkkien mukaisesti.

1. Johdanto Elinkeinoelämä sekä sujuva ja turvallinen arki tarvitsevat uskottavia ja kilpailukykyisiä keskuksia myös Etelä-Savossa. Etelä-Savossa keskuksen ei tarvitse olla suuri, mutta sen pitää olla elinvoimainen ja kilpailukykyinen myös investointikohteena. Keskustojen vetovoimaisuudella ja kilpailukyvyllä on erittäin suuri merkitys koko Etelä-Savon sujuvalle arjelle ja maakuntastrategian päätavoitteiden, muuttovoitto ja vahvistuva aluetalous, toteutumiselle. Keskusten kehittäminen (uusiutuminen) on linjattu Etelä-Savon maakuntastrategiassa, -kaavassa ja -ohjelmassa lähivuosien kehityksen yhdeksi painopistealueeksi. Uusiutuvat keskukset uusiutuvan Etelä-Savon vetureina on yhteinen hanke- ja työnimi keskusten kehittämiseen tähtääville toimenpiteille. Tämän esiselvityksen avulla Etelä-Savon maakuntaliitto haluaa käynnistää laajemman keskustelun maakunnan keskusten merkityksestä ja mahdollisuuksista. Tavoitteena on selvittää, mikä on kuntien ja toimijoiden tarve ja valmius keskusten kehittämiseen sekä erityiseen keskustojen kehittämisohjelmaan. Esiselvityksen avulla on pyritty luomaan myös yleiskuvaa kasvavien kaupunkiseutujen ulkopuolelle jäävien taajamakeskustojen kehittämisestä Suomessa. Keskusten kehittämisen avainkysymyksiä ovat: - Panostetaanko keskusten vetovoimaisuuteen, kilpailukykyyn ja kehittämiseen riittävästi? - Voidaanko keskusten vetovoimaisuutta ja kokonaisvaltaista markkinointia investointikohteena parantaa? - Keskusten identiteetti, uusiutumisen moottorit ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Etelä-Savossa? - Voidaanko investointien (public-private) yhteen sovittamista (win-win) ja kokonaisvaltaista hyödyntämistä parantaa? Keskustelun tueksi Etelä-Savon maakuntaliiton johdolla tehtiin tämä esiselvitys kevään 2010 aikana. Esiselvityksen tavoitteena on: - edistää maakuntastrategian, maakuntakaavan ja maakuntaohjelman toteuttamista - hyödyntää poikkeuksellisen vilkasta kehitys- ja investointibuumia ja niiden kokemuksia muutamissa maakunnan keskuksissa - havainnollistaa keskusten merkitystä ja kehitystä käytännönläheisesti kolmen esimerkkikohteen (Mikkeli, Savonlinna ja Mäntyharju) kekemusten avulla - koota ja hyödyntää keskusten kehittämishankkeiden kokemuksia muualta Suomesta - tuottaa perusaineistoa keskusten pitkäjänteistä kehittämistyötä varten Etelä-Savossa Esiselvityksen kappaleessa 2 esitellään kyselytutkimus ja sen tulokset. Kappaleessa 3 esitellään neljä esimerkkiä keskusten kehittämisestä muualta Suomesta ja yksi linkki kansainväliseen keskusten kehittämistyöhön. Kappale 4 sisältää yhteenvedon ja johtopäätökset.

2. Kyselytutkimus Esiselvitystyön tekemisestä ovat vastanneet toiminnanjohtaja Janne Viitamies Mikke ry:stä (kyselytutkimus) ja suunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitosta (case esimerkit ja kokemukset keskusten kehittämishankkeista). Kyselytutkimuksen avulla oli tarkoituksena selvittää, kuinka Etelä-Savon kunnanjohtajat, kuntien maankäytön asiantuntijavirkamiehet sekä Etelä-Savon elinkeinoelämän edustajat suhtautuvat a) paikallisesti organisoituun keskustojen rakennetun ympäristön kehittämisyhteistyöhön ja b) maakuntaliiton mahdolliseen tukeen paikalliselle kehittämisyhteistyölle. Kyselylomake liitteenä. Kyselytutkimuksen kohteet edustavat varsin hyvää otosta maakunnan keskuksista: Mikkelin keskustarakenne ja ydin torin ympärillä on selkein. Matkakeskushanke, toriparkki ja kaupan investoinnit vahvistavat tätä rakennetta entisestään (www.mikke.info > Keskustauudistus). Savonlinnan keskusta on rakentunut vetovoimaisiin mutta samalla erittäin haasteellisiin luonnonoloihin (saariin) valtatien 14 varrelle ja keskustan uusiutumisen moottorina toimii juuri valtatien siirto pois keskustasta ja uuden rinnakkaisväylän rakentaminen (www.savonlinna.fi > Kaupunkikeskustan kehittäminen). Mäntyharju edustaa perinteistä maaseutukuntaa, jossa vapaa-ajan asutuksella on vanha asema ja pitkät perinteet. Kuntakeskus on Savonlinnan tapaan rakentunut maantien varrelle. Erityispiirteenä on lisäksi Savonradan rakentamisen vaikutus ja keskustan siirtyminen kirkonkylästä parin kilometrin päähän nykyiselle paikalleen. Haasteellinen väestökehitys, palvelurakenne, vapaa-ajan asutus ja mm. kaupan, kulttuurimatkailun (Salmelan taidekeskus) ja koulukeskuksen investoinnit ovat Mäntyharjun kuntakeskuksen uusiutumisen moottoteita. Mikkelin ja Savonlinnan keskusten kehittämiseen voi tutustua tarkemmin yllä mainittujen linkkien (nettiosoitteiden) välityksellä. Mäntyharjun osalta tiedot vielä puuttuvat kunnan kotisivuilta, mutta niitä täydennetään tältä osin esiselvityksen jatkotoimenpiteiden myötä. Tutkimusmenetelmäksi päätettiin kuntien viranhaltijoiden ja elinkeinoelämän edustajien haastattelu. Haastattelujen avulla arvioitiin olevan parhaat edellytykset tavoittaa kohderyhmä ja saada aidosti merkityksellistä tietoa käyttöön. Haastateltavien kohdejoukko haluttiin pitää pienenä mutta edustavana. Joukkoon valittiin Mikkeli, Savonlinna ja Mäntyharju, koska niissä tiedettiin olevan taajamien kehittämistä vireillä. Niiden jatkohalukkuudesta haluttiin erityistä tietoa. Lisäksi niiden avulla arvioitiin olevan mahdollista päätellä yleistä kehittämishalukkuutta esiselvitysmielessä. Kyseessä oli kvantitatiivista osuutta ajatellen otanta koon mukaan. Haastateltaviksi päätettiin kutsua kunnanjohtajat, kuntien teknisen toimen ja maankäytön johtajat ja asiantuntijat sekä paikallisia ja maakunnallisia elinkeinoelämän johtajia. Haastattelut sopi ja haastateltavat henkilöt viime kädessä valitsi haastattelun tekijä itse.

Haastattelut: Haastateltava Positio Yhteisö Pvm Hannu Peltomaa Geodeetti Mikkelin kaupunki.3. Ilkka Tarkkanen Kaavoituspäällikkö Mikkelin kaupunki.3. Jussi Teittinen Kunnanjohtaja Mäntyharjun kunta 9.4. Jorma Holopainen Tekninen johtaja Mikkelin kaupunki.4. Soile Kuitunen Kehitysjohtaja Mikkelin kaupunki 9.4. Päivi Behm Asemakaava-arkkitehti Savonlinnan kaupunki 20.4. Kari Tikkanen Tekninen johtaja Savonlinnan kaupunki 20.4. Janne Laine Kaupunginjohtaja Savonlinnan kaupunki 20.4. Risto Aalto Yleiskaavainsinööri Savonlinnan kaupunki 20.4. Kimmo Mikander Kaupunginjohtaja Mikkelin kaupunki 22.4. Merja Haverinen Aluejohtaja Kesko 30.4. Tapio Kuusi Yrittäjä / maanomistaja Mäntyharju 0.6. Teemu Punavaara Yrittäjä / puheenjohtaja Mäntyharjun yrittäjät ry 10.6. Heikki Hämäläinen Toimitusjohtaja Ok Suur-Savo.6. Olli Österlund Yrittäjä / järjestöaktiivi Savonlinnan yrittäjät ry 15.6. Kari Repo Hallituksen puheenjohtaja Repo-yhtiöt.6. Tuukka Forssel Toimitusjohtaja Mäsek Oy.6. Kyselytutkimus on kvantitatiivis-kvalitatiivinen. Vastausten numeraalisen jakautumisen lisäksi on olennaista lukea kuhunkin kysymykseen annetut lisäkommentit. Kaikilta haastateltavilta kysyttiin, kuinka he suhtautuvat yritysten, kiinteistönomistajien ja kunnan yhteistyöhön keskuksen rakennetun ympäristön kehittämiseksi. Samoin kaikilta kysyttiin, kuinka he suhtautuvat siihen, että maakuntaliitto tukisi tällaista organisoitua kehittämisyhteistyötä. Lisäksi kuntien edustajilta kysyttiin erityisesti mielipidettä eräiden keskuksen kehittämistoimien tarpeellisuuteen ja tavoiteltavuuteen. Yritysten edustajilta kysyttiin erityisesti tietoa tai arvioita yksityisten investointien kohdistumisesta keskuksiin. Haastateltavat vastasivat annettujen vastausvaihtoehtojen mukaisesti ja täydensivät halutessaan vastauksiaan lisäkommentein. Kyselytutkimuksen tuloksena kävi ilmi, että Etelä-Savon kunnat ja kuntakeskuksissa toimivat yritykset hyödyntäisivät yhdessä maakuntaliiton rahoitus- ja asiantuntija-apua keskusten idea- ja yleissuunnittelun hyväksi, jos maakuntaliitto sitä tarjoaisi. Haastatellut kuntien ja yritysten asiantuntijat painottivat vallan säilyttämistä paikallisissa käsissä sen suhteen, millä tavoin kunnan ja yritysten yhteinen suunnittelu toteutetaan. Toinen merkittävä painotus oli suunnitteluyhteistyön suuntautuminen nopeasti toteutettaviin hankkeisiin. Kolmantena tuli esiin vaatimus, että maakuntaliiton tulisi kyetä järjestämään rahoitusta muualta kuin omasta toiminnallisesta budjetistaan. 7

2.1. Suhtautuminen paikalliseen yhteistyöhön keskuksen rakennetun ympäristön kehittämiseksi Kun kuntien ja elinkeinoelämän edustajilta kysyttiin, kuinka hyödyllisenä pidätte yritysten, kiinteistönomistajien ja kunnan yhteistä idea- ja yleissuunnittelua keskustan rakennetun ympäristön kehittämiseksi, vastaukset jakautuivat seuraavasti: 7 6 5 kpl 4 3 Kuntien edustajat Elinkeinoelämän edustajat 2 1 0 Erittäin haitallisena Haitallisena Yhdentekevänä Hyödyllisenä Erittäin hyödyllisenä Suhtautuminen paikalliseen yhteistyöhön keskuksen rakennetun ympäristön kehittämiseksi. Kuntien edustajien lisäkommentteina tulivat esiin seuraavat näkemykset: Yhteistyö on suorastaan pakollista, jos aiotaan päästä toteutukseen asti vähänkin monimutkaisemmissa kohteissa. Yhteisen suunnittelun on syytä palvella toteuttamista hyvin suoraan. Työskentelyresursseja ei ole mielekästä uhrata taivasteluun. Kunta ei voi määrätä. Sitoutuminen onnistuu parhaiten, kun osapuolet ovat mukana mahdollisimman varhain. Elinkeinoelämän edustajien lisäkommentteina tulivat esiin seuraavat näkemykset: Suunnittelun yhteistyö on olennaista kustannustehokkuuden takia. Yhteistyö pitää organisoida hyvin, jotta se johtaa tuloksiin. Yrityksiä ei kutsuta riittävästi mukaan. Yksityisellä ei ole välttämättä riittävää ammattitaitoa tasapuoliseen yhteistyöhön. Yhteinen suunnittelu auttaa kuntaa varmasti ennakoimaan tulevia tarpeita ja tuottamaan siten todella edellytyksiä investoinneille. Paikallisten toimijoiden lisäksi yhteistyöhön pitää saada mukaan Destia ja tiehallinto, kun puhutaan Mäntyharjun keskustaajaman liikenneväylien kehittämisestä. 8

2.2 Suhtautuminen maakuntaliiton mahdolliseen tukeen paikalliselle yhteistyölle Kaikki haastatellut kuntien ja elinkeinoelämän edustajat vastasivat myönteisesti, kun kysyttiin, pidättekö maakuntaliiton mahdollista tukea keskustan rakennetun ympäristön kehittämisyhteistyölle hyödyllisenä. Kuntien edustajien lisäkommentteina tulivat esiin seuraavat näkemykset: Suunnittelun sisältöön ei tarvita maakuntaliiton ohjeita. Yhteistyön rahoittajana ja rahoituksen järjestelijänä maakuntaliitto on tervetullut kumppani, mutta esimerkiksi keskustan tavoitetila on meillä jo määritelty ja sävelet ovat selvät. Langat on pidettävä paikallisissa käsissä. Byrokratian rakentaminen ei ole tavoiteltavaa, mutta suora taloudellinen tuki vaativille suunnittelukohteille on ok ja osallistuva kumppanuuskin aina erikseen tarvelähtöisesti arvioituna. Suunnittelun sisältö pitää saada määritellä itsenäisesti paikallisesti. Elinkeinoelämän edustajien lisäkommentteina tulivat esiin seuraavat näkemykset: Mitä ehtoja tuki sisältää? Onko se Troijan hevonen, joka salakuljettaa muut päättämään meidän asioista? Yleisellä tasolla tuki on totta kai hyödyksi, koska parhaimmillaan sen avulla saadaan yhteistyö käyntiin. Se olisi helvetin hieno juttu. Kuntaa vähän kartetaan nyt. Kolmannen tahon mukana olo voisi nopeuttaa asennemuutosta. Se on maakuntastrategian mukaista toimintaa. 9

2.3 Osallistuminen maakuntaliiton tukemaan yhteiseen suunnitteluun Kun kuntien edustajilta kysyttiin, kuinka todennäköisenä pidätte kuntanne osallistumista paikallisesti organisoituun yhteiseen suunnitteluun, jos maakuntaliitto tukisi sitä, vastaukset jakautuivat seuraavasti: 7 6 5 kpl 4 3 Kuntien edustajat Elinkeinoelämän edustajat 2 1 0 Erittäin epätodennäköisenä Epätodennäköisenä EOS Todennäköisenä Erittäin todennäköisenä Osallistuminen maakuntaliiton tukemaan yhteiseen suunnitteluun. Kuntien edustajien lisäkommentteina tulivat esiin seuraavat näkemykset: Tuki saattaisi ratkaisevasti edesauttaa kaupungin ja kiinteistönomistajien osallistumista yhteistyöhön esimerkiksi Olavinkadun uudistamiseksi. Kantani on myönteinen sillä ehdolla, että raha tulee muualta kuin maakuntaliiton toimintabudjetista. Ei ole järkeä kierrättää kuntien maakuntaliitolle maksamaa jäsenmaksurahaa toisille kunnille. Elinkeinoelämän edustajien lisäkommentteina tulivat esiin seuraavat näkemykset: Yrityksemme osallistuminen riippuu täysin cocktailista. Toiminnan pitää olla tehokasta ja päämäärätietoista. Oikeat ihmiset pitää olla mukana, sellaiset, joilla on valtuudet ja resurssit kunnossa. Sitten osallistuminen julkiseen suunnitteluun kiinnostaa. Kolmannen osapuolen mukana olo voi saada yhteistyön uudestaan kiinnostavaksi. Tiedän, että monet yritykset lähtevät taajamailmeen kehittämissuunnitteluun myös rahallisesti, jos vaste on selkeä. 10

2.4 Maankäytön ja keskusten kehittämistarpeet Kuntien edustajilta kysyttiin näkemystä kuntakeskuksen kehittämistarpeista. Lisäksi kysyttiin näkemystä maankäytön kehittämisestä ja maankäytön nykyisten vahvuuksien hyödyntämisestä. (Tämän lisäksi kuntien edustajilta kysyttiin kaupallisen keskuksen merkityksestä kulttuuri-, liikenne-, identiteetti- ja imagopaikkana. Samoin kysyttiin suhtautumisesta tapahtumatoimintaan, jouluvalaistukseen, asumiseen keskuksessa jne. Kyse oli esiselvityksen orientoivista kysymyksistä, joten niistä ei raportoida tässä.) Mikkeli: Esimerkiksi seuraavat väitteet näyttävät kuvaavan Mikkelin maankäytön ja liikekeskustan kehittämistä 2010-luvun aikana. Näistä kaikki haastatellut kunnan edustajat olivat samaa mieltä: - Suuri liikennejärjestelmän uudistus keskustassa on tarpeen. - Seudullinen rakennemalli on tarpeellinen yhdyskuntarakenteen kehittämissuuntien määrittelemiseksi. - On tarpeellista arvioida kuntakaavojen ajantasaisuutta ja tarkkuustasoa. Tonttitarjontaa on monipuolistettava. - Asumista keskustassa on lisättävä. - Keskustaan on rakennettava kerrostaloja, ei omakoti- tai rivitaloja. - Jalankulku- ja kevyen liikenteen sujuvuutta on parannettava ja väylien tasoa on parannettava. - Uusia kävelykatuja on tarpeen rakentaa. - Katuvalaistuksen uudistaminen on tarpeen. - Liikekiinteistöjen kohentaminen ja modernisointi, liikefasadien uudistaminen ja valo- ja muun julkisivumainonnan uudistaminen on tarpeellista. Savonlinna: Esimerkiksi seuraavat väitteet näyttävät kuvaavan Savonlinnan maankäytön ja liikekeskustan kehittämistä 2010-luvun aikana. Näistä kaikki haastatellut kunnan edustajat olivat samaa mieltä: - Suuri liikennejärjestelmän uudistus keskustassa on tarpeen. - Elinkeinoelämän tonttipalvelua pitää kehittää ja investointitarpeita on ennakoitava nykyistä paremmin. - Kehittäjä-investoijia on tarpeen rekrytoida. - Keskustaa on syytä uudistaa ja tiivistää lisärakentamisen avulla. - Asumista keskustassa on lisättävä. 11

- Keskustaan on rakennettava kerrostaloja, ei omakoti- tai rivitaloja. - Keskustan saavutettavuutta pitää parantaa ja liikkeiden huoltoajoliikenteen sujuvuutta on lisättävä. - Autojen ja polkupyörien paikoitus on organisoitava keskustassa uudelleen. - Jalankulku- ja kevyen liikenteen sujuvuutta on parannettava ja väylien tasoa on parannettava. - Jalkakäytävien päällystystä on tarpeen parantaa. - Katuvalaistuksen, katukalusteiden, roska-astioiden ja tapahtumatorin uudistaminen on tarpeen. - Uusia kauppakeskuksia on tarpeen rakentaa keskustaan. - Liikekiinteistöjen kohentaminen ja modernisointi, liikefasadien uudistaminen ja valo- ja muun julkisivumainonnan uudistaminen on tarpeellista. Mäntyharju: Esimerkiksi seuraavat väitteet näyttävät kuvaavan Mäntyharjun maankäytön ja liikekeskustan kehittämistä 2010-luvun aikana. Näistä kaikki haastatellut kunnan edustajat olivat samaa mieltä: - Pääkeskuksen pitkän ajan status on tarpeen määritellä maankäytössä. - Suuria liikennejärjestelmän uudistuksia ei tarvita. (Väite ei koske ns. Mäntyharjun kanavaa.) - Kiinteistöjen ja tonttien myyntiä ja markkinointiviestintää pitää tehostaa. - Kehittäjä-investoijia on tarpeen rekrytoida. - Keskustaa on syytä uudistaa ja tiivistää lisärakentamisen avulla. - Asumista keskustassa on lisättävä. - Liikkeiden huoltoajoliikenteen sujuvuutta on lisättävä ja uusia autoliikenneyhteyksien on muodostettava keskustassa. - Jalankulku- ja kevyen liikenteen sujuvuutta on parannettava ja väylien tasoa on parannettava. - Jalkakäytävien sulatusjärjestelmä ei ole tarpeellinen. - Katuvalaistuksen, katukalusteiden, roska-astioiden ja tapahtumatorin uudistaminen on tarpeen. - Uusien kauppakeskusten rakentaminen ei ole tarpeellista. - Liikekiinteistöjen kohentaminen ja modernisointi, liikefasadien uudistaminen, korttelinsisäisten jalankulkuyhteyksien toteuttaminen, valo- ja muun julkisivumainonnan uudistaminen, uusien ulkomainospaikkojen osoittaminen ja joulu- ja muun talvivalaistuksen kehittäminen on tarpeellista. 12

3. Case esimerkkejä ja kokemuksia keskustan kehittämishankkeista 3.1 Taajamien vetovoimaisuus hankkeet Pohjois-Pohjanmaalla 1999-2010 Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Oulun yliopiston johdolla ja laajassa yhteistyössä Pohjanmaan ympäristökeskuksen, Elävä Kaupunkikeskusta ry:n, kuntien ja paikallisten toimijoiden kanssa maakunnan pienten kaupunkitasoisten keskustojen kehittämiseen ja vetovoimaisuuteen on panostettu jo 10 vuotta. Alkuvaiheessa painopiste on ollut keskusten fyysisessä suunnittelussa, mutta on vähitellen siirtynyt myös keskusten toiminnalliseen ja sosiaaliseen kehittämiseen. Poimintoja keskustojen kehittämistyön kokemuksista: Keskustojen lähtökohdat, kehityshistoria, nykytila ja kehittämistarpeet ovat erilaiset Kehittämiselle ei voida antaa yleispäteviä toteuttamismalleja kutakin keskustaa kehitetään sen omista lähtökohdista. Kehittämissuunnitelmat pohjautuvat aina kunkin kaupungin tai kunnan keskustan huolelliseen analyysiin. Hankkeen lähtökohtana realistinen, resurssit ja tulevaisuuden kehitysnäkymät huomioonottava suunnittelu. Suunnitelman vaiheittainen toteutuminen tähtää vuosikymmen tai kahden päähän. Kohti pitkäjänteistä kehitystyötä Taajamakuvan kohentaminen on pitkäaikainen prosessi Taajamakuva muotoutuu hitaasti monien yksittäisten ratkaisujen ja toimenpiteiden kautta vuosikymmenien kuluessa. Tavoitteena määritellä ne suuntaviivat, joiden perusteella kutakin taajamaa halutaan tulevaisuudessa kehittää, jotta aikanaan voitaisiin olla tyytyväisiä kehitykseen. Taajamien vetovoimaisuus hankkeessa toteutettuihin pilottiprojekteihin kuuluu olennaisena osana tavoitteiden asettaminen sille, miten kunnan taajamakuvaa kehitetään nyt ja tulevaisuudessa. Taajaman kehittämisen tulee pohjautua paikan erityispiirteisiin ja identiteettiin. Ongelmia on ratkaistava paikallisista lähtökohdista, eikä yleispäteviksi ymmärrettyjä malleja kopioimalla. - Tila, auto ja ihminen (mittakaava) - keskusta alkaa siitä, kun auton ovi suljetaan. - Vaikka lähes kaikissa kunnissa keskustaajamaa on pyritty kehittämään kaavoituksen, täydennysrakentamisen, liikenneympäristön parannustoimenpiteiden sekä rakennuskannan ylläpidon keinoin, on toteutuksesta puuttunut kokonaisnäkemys. Suunnitelmia ja visioita on ehkä laadittu, mutta ne ovat epärealistisia. - Jokainen taajama on asukkaidensa ja historiansa näköinen. Keskusta on paikka, jossa paikkakunnan identiteetti kiteytyy. Siellä menneisyys ja tulevaisuus kohtaavat nykyisyyden. Jos keskusta kuolee, kunnan sydän pysähtyy, taantuu. Visiointi tarvitsee uutta näkemistä ja näkemystä, visioiden toteutuminen vaatii niihin uskomista TAHTOTILA. 13

- Keskustojen kehittäminen vuosikymmenien jatkuva prosessi. Ratkaisevaa ei ole se, mitä ulkopuoliset ajattelevat, vaan ensisijaisesti se, mitä mieltä asukkaat ja päättäjät ovat ja millaiseen kehitystyöhön he sitoutuvat. Katse ei saa suuntautua vuoden, vaan kymmenen, ehkä kahdenkymmenen vuoden päähän. - Keskustan kehittäminen on mahdollista vain paikallisista lähtökohdista ja paikallisten toimijoiden yhteistyöllä. - Hankkeen aikana kumpusi tarve laajentaa fyysistä näkökulmaa koskemaan myös toimintaa, joka liittyy keskustoihin. - Monesti ei ole kyse suurista summista vaan pienimuotoisista toimenpiteistä. - Näkökulmassa on edelleen laajentamisen varaa: pienten kaupunkien ja kuntien keskustojen kaupallista vetovoimaa voisi parantaa yhteistyöllä ja uudentyyppisellä liiketoimintaverkostoajattelulla. Yhteistyön toivotaan laajenevan käsittämään myös Oulun yliopiston markkinoinnin laitoksen. Hankkeen aikana huomattiin, että olisi aika siirtyä ohjelmallisempaan kehityssuunnitelmien toteuttamiseen. Pohjois-Pohjanmaalla on selkeä tarve pikkukaupunkien ja keskustojen kehittämisohjelmalle. (Linkit: www.pohjois-pohjanmaa.fi/maakunnan_suunnittelu_ja_kehittaminen/projektit/paattyneet/elavat_ydinkeskustat www.ymparisto.fi > Ajankohtaista > Koulutus ja seminaarit > Koulutus ja seminaarit 2009 > Maakuntakaavoituksen neuvottelupäivät 7.-8.10.2009 > Soikkeli Anu) 14

3.2 Tähtitaajamat hanke Kouvolan seudulla 2004-2010 Esiselvitys ja hankeohjelman valmisteluvaiheessa Kouvolan seudun kuntataajamille (Elimäki Inkeroinen Jaala Kausala Myllykoski Valkeala) on laadittu 2004 2005 asiantuntijoiden toimesta taajama-analyysit, joiden pohjalta taajamille on annettu fyysisen ympäristön sekä kaupallisen toiminnan kehittämisehdotukset. Taajamien kaupallista tilaa on tarkasteltu myös myynti- ja ostovoimatilastojen valossa. Seudun ostokäyttäytymisessä on havaittavissa muutos asioinnin suuntautumisesta taajamiin. Kaupan kasvu paikalliskeskuksissa on ollut suurempaa kuin suuryksiköissä. Tähän ovat vaikuttaneet mm. päivittäistavaraketjujen laajennusinvestoinnit taajamiin. Sekä ympäristön että kaupallisen toiminnan kehittämiseksi taajamiin esitettiin muodostettavaksi asiointialueita rakennetta ja toimintoja tiivistämällä. Alueellisen kasvun sijaan resurssit esitettiin kohdistettavaksi laadun ja kaupallisen rakenteen tiivistämiseen. Asiantuntijalausuntojen lisäksi käytettävissä on myös asukaskyselyn tulokset ympäristön ja palvelujen kehittämistoiveista sekä yrittäjätapaamisissa saatu palaute asiantuntijoiden antamista kehittämistoimenpiteistä. Tulokset vahvistivat aikaisempia päätelmiä jatkotoimenpiteiden tarpeellisuudesta. Poimintoja keskustojen kehittämistyön kokemuksista: - Tähtitaajamat hankkeessa panostettiin Pohjois-Pohjanmaata nopeammin myös toiminnalliseen suunnitteluun, erityisesti kaupallisten palveluiden kehittämiseen. Fyysiset kehittämissuunnitelmat ovat kehittymässä yhä enemmän toiminnallisten liiketoimintasuunnitelmien ja markkinointisuunnitelmien suuntaan. - Asiakaspalvelunäkökulman korostaminen - Paikallisia lähtökohtia ja paikallisten toimijoiden yhteistyötä ja merkitystä koko kehitystyön veturina korostetaan (toimiva taajamaryhmä, jonka apuna toimii tarpeen mukaan alakohtaisia tiimejä, seuroja, yhdistyksiä, yms.). - Yhteistyö (ja tuki) Kouvolan kaupungin teknisen toimen kanssa ensiarvoisen tärkeää. Samoin yhteistyö eri hankkeiden kanssa (hyvät käytännöt) - Projektipäällikön ohjeita keskustojen kehittämiseen ja kehittämissuunnitelmien/ohjelmien laatimiseen: 1) Yritysnäkökulma 2) Sitouttaminen jo hankesuunnitelman yhteydessä 3) Realistiset tavoitteet: yksinkertaiset, konkreettiset, ruohonjuuritason asiat ensin 4) Taajamaverkostojen hyödyntäminen 5) Resurssointi Tähtitaajamat kehittämishanke (2008-2010) päättyy tämän vuoden lopussa. Nykyisen hankkeen puitteissa kullekin keskukselle laaditaan oma kehittämissuunnitelma (esimerkkiluonnos liitteenä). Taajamien kehittämiseksi Kouvolan seudun kuntayhtymän ja aluekeskusohjelman päämääränä on oltava jatkossa sellaisen toimintamallin kehittäminen, jonka avulla käynnistyy seudun palvelurakennetta tukeva pitkän aikavälin taajamakehitystyö. (Linkki: www.tahtitaajamat.fi) 15

3.3 Miten kehittää lähiötä? tapaustutkimus Riihimäen Peltosaaresta, metropolin laidalta 2009 Suomi koostuu lähes 80 toisistaan poikkeavasta työ- ja asuntomarkkina-alueesta, erillisistä seuduista, joista vain vajaa kolmannes kasvattaa väestöään. Oma lukunsa ovat taantuvien seutujen asuinalueet, joissa muutosten määrä ja mitta on pitkälti arvoitus. Suomen myöhäinen kaupungistuminen näkyy selvästi asuntokantamme rakenteessa. Meillä, toisin kuin useissa muissa eurooppalaisissa kaupungeissa 1960- ja 1970 luvulla rakennetun asuntokannan määrä on merkittävä. Väestöstä peräti viidennes asuu tässä asuntokannassa. Kysymys tämän asuntokannan ja samalla erilaisten lähiöiden peruskorjaamisesta, uusiutumisesta ja kehittämisestä lähestyy nopealla vauhdilla. Kansallisia kokemuksia ja tutkittua tietoa erilaisten ratkaisujen toimivuudesta on vielä varsin vähän. Laajempaa keskustelua peruskorjausta vaativan asuntokannan seudullisesta sijainnista, paikallisista oloista, muutosten voimasta ja merkityksestä, ja sitä kautta alueiden kehittämiseen liittyvistä ratkaisumahdollisuuksista ei toistaiseksi ole käyty. Poimintoja keskustojen kehittämistyön kokemuksista: Keskeiseksi kysymykseksi on noussut, kuinka näitä alueita tulisi kehittää. Ei yksin teknistaloudellisista ja arkkitehtonisista lähtökohdista, vaan kokonaisvaltaisemmalla otteella. Riihimäen Peltosaarta on tutkittu tästä lähtökohdasta. Tutkimuksessa on tarkasteltu mm. Riihimäen asemaa ja menestystä osana metropoliseutua seuraavien kysymysten valossa: 1. Onko Riihimäki seudullinen voittaja vai ei? 2. Kuinka Riihimäen suhteellinen asema ilmenee? 3. Mitkä ovat Riimimäen menestymistä osoittavat keskeiset mittarit? Riihimäen aseman ja menestyksen arvioimiseksi nousi esille kolme pääteemaa: asema, menestys ja vetovoima. Riihimäen asemaa, menestystä ja vetovoimaa on tarkasteltu metropolialueella suhteessa alueen muihin kuntiin. Käytetyt indikaattorit on luokiteltu kolmeen luokkaan: vahvoihin, keskiverto ja heikkoihin muuttujiin. Luokittelu perustuu siihen, miten Riihimäki sijoittuu/asemoituu suhteessa muihin kuntiin Helsingin seudulla ja verrattuna Hyvinkääseen, Porvooseen ja Saloon. Tiivistetysti voisi todeta, että ilman vetovoimaa alue ei voi saavuttaa menestystä ja ilman menestystä alueen asema voi olla heikko. Arvioinnissa käytettiin yhdeksää pääindikaattoria kolmen teeman (asema, menestys ja vetovoima) ja kolmen näkökulman (asukas, yritys, kaupunki) kautta jäsennettynä. Jokaiselle teemalle ja näkökulmalle on valittu tilastollinen muuttuja. Nopean teollistumisen ja väestönkasvun odotuksin 1960- ja 1970-luvuilla rakennettu Peltosaaren lähiö ei deindustrialisaation, maineensa ja taloudellisen laskusuhdanteen takia menestynyt. Asuinalueen väestöpohja muodostui seudullisten asuntomarkkinoiden kautta heikoksi, ja Peltosaaresta on muodostunut rakenteellisen työttömyyden ja sosiaalisten ongelmien erityinen paikallinen keskittymä. Alueen sisäinen eriytyminen näkyy asukaskyselyissä, asuntojen hallintamuodoissa sekä fyysisessä ja sosiaalisessa rakenteessa. Peltosaaren keskeinen sijainti tarjoaa kuitenkin hyvän mahdollisuuden kehittää aluetta. Sekä taloudelliset että sosiaaliset reunaehdot tekevät Peltosaaren kehittämisestä erityisen haasteellisen tehtävän. Ongelmia nousee esille, kun näkökulmaa laajennetaan pelkästä kiin- 16

teistötalouden näkökulmasta seudullisten asuntomarkkinoiden näkökulmaan. Haastatteluissa toistuu usein ajatus siitä, että tällä (noin 100 km) etäisyydellä metropolin keskustasta ihmiset pyrkivät hakeutumaan omakotitaloihin ja väljempään ympäristöön. Rakentamistehokkuuteen ja lisäkerroksiin perustuva rahoitusmalli ei toimi Peltosaaren asuntomarkkinoilla. Parempi vaihtoehto olisi puutarhamainen asutus. Tämä vaihtoehto ei kuitenkaan ratkaise kysymystä projektin rahoituksesta. Dynaamisilla ja kasvavilla kaupunkiseuduilla, joilla on riittävät asuntomarkkinat ja peruskysyntää erilaisille, myös edullisemmalle ja hieman vaatimattomammalle asuntokannalle, myös osittain tehty uudistus/saneeraus voi toimia. Sen sijaan taantuvilla alueilla markkinoiden ulkopuolella kevyt/helppo/mahdollinen peruskorjaus voi vain pahentaa tilannetta ja betonoida epäedullisen kehityskierteen. Toisaalta jotain on usein pakko tehdä eikä perusteellisempaan uusiutumiseen/peruskorjaukseen, esimerkiksi asuntokannan purkamiseen riitä resurssit eikä poliittinen tahto. Kun jäsennetään julkisen sektorin onnistumista ja epäonnistumista asuinalueiden kehityshankkeissa, esille nousee ainakin seuraavia rakenteellisia reunaehtoja: 1. Keskeiseksi nousee se, millä tavalla peruskorjauksen/uusiutumisen tulos tulkitaan paikallisilla tai seudullisilla asuntomarkkinoilla. Onnistumisen kannalta keskeistä on, että peruskorjauksen/uusiutumisen tuloksena syntyvälle asuntokannalle on laaja-alaista paikallista kysyntää. Muussa tapauksessa julkisen sektorin yksin orkestroima prosessi kalliine investoineen pikemminkin pysyvöittää sosiaalisten ongelmien paikallisen kasautumisen (alueen status, imago, vetovoima, kilpailukyky). 2. Yhtä tärkeää on se, että yksittäisten lähiöiden sosiaalinen tilanne ei ennen peruskorjausta ole niin huono, että paikalliset ongelmat ovat saaneet itse itseään ruokkivan luonteen (epäedullisen kehityskierteen). Jos alue on leimautunut ja jonkinlaisessa sosiaalisessa alikehityksen kierteessä, alueen kehittäminen on vaikeaa, jopa lähes mahdotonta ilman hyvin radikaaleja toimia, muun muassa sitä, että myös alueen väestöpohja suunnitellaan ja rakennetaan uudestaan. Näyttää siltä, että keskeisimmät Peltosaareen liittyvät huolet ja ongelmat ovat täsmälleen samoja kuin ne, jotka Keski-Euroopassa ovat nousseet onnistumisen keskeisiksi reunaehdoiksi tai epäonnistumisen riskeiksi. 3. Lisäksi esille nousee voimakkaasti alueen mainetta ja imagoa koskeva huoli. Tutkimus osoittaa, että sosiaalinen näkökulma lähiöiden peruskorjaamisessa on vakava. Tarvitaan lisää tutkimusta ilmiöstä ja erilaisista tapauksista sen sisällä. Teknis-taloudellinen tai arkkitehtuuriin ja kaupunkisuunnitteluun tukeutuva näkökulma ei yksin riitä, kysymys ei ole vain kaavoituksesta, tarvitaan kokonaisvaltaisempaa, myös seudullisiin asuntomarkkinoihin ja alueen sosiaaliseen elämään liittyvää tutkimusta ja harkintaa. (Linkki: www.ara.fi > Julkaisut > ARAn julkaisuja Suomen ympäristö sarjassa, SY 46/2009) 17

3.4 Petäjäveden omakotitalonäyttely 2009 Näyttelymallin taustalla on kuntastrategiatyö ja sen mukainen painopiste: tarve kunnan asukasluvun lisäämiseen ja elinvoimaisuuden ylläpitämiseen > Rakennetaan Jyväskylän seudulle uusi innovatiivinen, siirrettävissä oleva, omakotitalonäyttely. Näyttelyssä esitellään asumisen, palvelujen ja teollisuuden uusia innovaatioita, joilla vauhditetaan alueen yritysten kehittymistä, tunnettuutta ja työllisyyden kehitystä. Näyttelymallin kehittämisen ja toteuttamisen aikajana oli 3 vuotta: esiselvitys > kehittämishanke > näyttelyn koordinointi > näyttely. Tulokset: Petäjäveden omakotitalonäyttely valittiin vuoden 2009 keskisuomalaiseksi markkinointiteoksi (huom. JYP liigamestariksi samana vuonna). Positiivinen kierre ja vaikutus on jatkunut: 19 talon näyttely kesällä 2009 > 46 myytyä/varattua tonttia 30.10.2009 + 9,5 miljoonan investoinnit. Kangasniemen omakotitalonäyttely 2011 toteutetaan Petäjäveden mallilla. Kunnalla ei ole toistaiseksi erityistä keskustan kehittämisohjelmaa. Linkkinä kunnan strategiaan on lähinnä yleinen tarve saada kuntaan uusia asukkaita, yrittäjiä ja työpaikkoja. Osana esiselvityshanketta on nettisivujen avulla selvitetty Etelä-Savon kunta- ja tonttimarkkinointia ja Kangasniemen esimerkki muodostaa melko hyvän yleiskuvan koko maakunnan tilanteesta. Saimaan maakunnan tarina, kunnan tai kuntakeskuksen oma kehityskuva ja tarina eikä ympäristö- ja sijaintiedun tehokkaampi hyödyntäminen ole vielä rantautunut kunta- eikä tonttimarkkinointiin. Tosin eivät kunnat ole panostaneet muihinkaan tarinoihin omassa markkinoinnissaan. Poikkeuksiakin on, mutta lähinnä markkinointia ohjaa yleinen tarve saada kuntaan uusia asukkaita, yrittäjiä ja työpaikkoja. Poimintoja keskustojen kehittämistyötä varten: - Näyttelykonseptin merkitys ja hyödyntäminen keskusten markkinointiviestinnässä on syytä huomioida. - Messu- ja näyttelykonseptit voivat toimia yhtenä keskusten kehittämisen moottorina, mutta ne tulisi mahdollisuuksien mukaan aina kytkeä osaksi keskuksen kokonaisvaltaista uusiutumisprosessia. (Linkit: www.omakotitalonayttely.fi/petajavesi ja www.omakotitalonayttely.kangasniemi.fi) 18

3.5 Esimerkki (linkki) kansainväliseen keskusten kehittämistyöhön (BID) Business Improvement District (BID) is a public-private partnership in which businesses in a defined area pay an additional tax or fee in order to fund improvements within the district s boundaries. BIDs may go also by other names, such as business improvement area, business revitalization zone, community improvement district, special services area, or special improvement district. www.britishbids.info - British BIDs - An integrated membership organisation that brings together BIDs and stakeholders to share in joint learning and inform future BIDs policy. www.bidrm.org - Business Improvement District Relationship Management BIDRM is a community resource portal which provides business solutions for BID managers and advocates. www.londonbids.info - London BIDs - The London BIDs BID Toolki, a step-by-step guide and downloadable tools for partnerships that are thinking about whether a BID is right way forward, or those that need support on specific aspects of BIDs.. www.bids-scotland.com - Business Improvement Districts Scotland www.urban-improvement-districts.de German research-website on Urban Improvement Districts, e.g. Business or Neighbourhood and Residential Improvement Districts with links to German and international projects, statutories and publications Why Business Improvement Districts Work - article by the Manhattan Institute for Policy Research (May 1996) http://www.manhattan-institute.org/html/cb_4.htm Managing the Micropolis: Proposals to Strengthen BID Performance and Accountability - a 1997 report on the lack of accountability in some BIDs and recommendations for reform http://tenant.net/oversight/bid97/bid97.html Business Improvement Districts and Innovative Service Delivery - a national survey of BIDs by Professor Jerry Mitchell http://www.businessofgovernment.org/pdfs/mitchell.pdf UKBIDs - The Association of Town Centre Management s BIDs website http://www.ukbids.org/ 19

4. Yhteenveto ja johtopäätökset Mikkelin, Savonlinnan ja Mäntyharjun esimerkit ja kokemukset keskustojen kehittämishankkeista muualta Suomesta luovat hyvän perustan keskustojen kehittämiselle myös Etelä-Savossa. Samalla ne korostavat entisestään oman tekemisen ja keskustojen aktiivisen kehittämisen merkitystä. Kyselytutkimuksen tuloksena kävi ilmi, että Etelä-Savon kunnat ja kuntakeskuksissa toimivat yritykset hyödyntäisivät yhdessä maakuntaliiton rahoitus- ja asiantuntija-apua keskusten idea- ja yleissuunnittelun hyväksi, jos maakuntaliitto sitä tarjoaisi. Haastatellut kuntien ja yritysten asiantuntijat painottivat vallan säilyttämistä paikallisissa käsissä sen suhteen, millä tavoin kunnan ja yritysten yhteinen suunnittelu toteutetaan. Toinen merkittävä painotus oli suunnitteluyhteistyön suuntautuminen nopeasti toteutettaviin hankkeisiin. Muualta Suomesta saatujen kokemusten mukaan toteutuksesta on puuttunut juuri kokonaisnäkemys. Yksittäiset hankkeet voivat kyllä toimia keskustan kehittämisen moottoreina, mutta keskustojen kehittäminen ei voi perustua vain irrallisiin nopeasti toteuttaviin hankkeisiin. Kolmantena tuli esiin vaatimus, että maakuntaliiton tulisi kyetä järjestämään rahoitusta muualta kuin omasta toiminnallisesta budjetistaan. Etelä-Savon kokonaisvaltaisella keskustojen kehittämisohjelmalla omine erityispiirteineen olisi laajempaakin merkitystä, mikä puolestaan mahdollistaa useampia rahoitusmahdollisuuksia. Case Peltosaaren painopiste on lähiön kehittämisessä ja uusiutumisessa, mutta sekä tapaustutkimus nostaa esille taajamarakenteen strategisen eheyttämisen ja keskustojen kehittämisen haasteet paljon laajemmin. Suomi koostuu lähes 80 toisistaan poikkeavasta työ- ja asuntomarkkina-alueesta, erillisistä seuduista, joista vain vajaa kolmannes kasvattaa väestöään. Maan kasvukehityksen kärkenä Helsingin seutu on kansainvälisessäkin vertailussa osoittautunut suhteellisen pienestä koostaan huolimatta yhdeksi Euroopan nopeimmin kasvavista kaupunkiseuduista, ja sen kasvu on painottunut nimenomaan alueen reunoille (urban sprawl). On ymmärrettävää, että kasvavien kaupunkiseutujen kehitys vie päähuomion valtakunnan tason kaupunkisuunnittelukeskustelussa ja tutkimuksessa. Toisaalta on kuitenkin yllättävää, miten vähän huomiota ilmiön laajuudesta ja ajankohtaisuudesta huolimatta valtakunnan tasolla kiinnitetään taantuvien alueiden kaupunki- ja taajamarakenteen sisäiseen uusiutumiseen, uusiutumisen moottoreihin ja mahdollisuuksiin. Yleisellä tasolla asia jollakin tavalla (mutta puutteellisesti) tiedostetaan, mutta käytännön tekemisen painopiste on ihan muualla. Missä määrin juuri keskustelun, perustutkimuksen sekä kaupunki- ja taajamarakenteen sisäisen uusiutumisen mallien puutteen takia myös kasvukeskusten ulkopuoliset alueet pyrkivät kasvamaan ulospäin kasvavien kaupunkiseutujen mallilla ja kehityksen moottoreilla, vaikkei niitä olisikaan. Ja missä määrin taantuvien alueiden todelliset taajamarakenteen sisäiset uusiutumisen moottorit ja strategisen eheyttämisen mahdollisuudet jäävät tämän takia tunnistamatta tai niitä ei osata hyödyntää. Lähes kaikissa maan kunnissa myös keskustaajamaa on pyritty kehittämään kaavoituksen, täydennysrakentamisen, liikenneympäristön parannustoimenpiteiden sekä rakennuskannan ylläpidon keinoin, mutta toteutuksesta on puuttunut kokonaisnäkemys. Keskustaajaman kehittämisestä on vastannut ensisijaisesti julkinen sektori ja sitä on lähestytty lähinnä fyysisen ympäristön näkökulmasta tai yksittäisen investoinnin myötä. Muualta maasta saatujen 20

kokemusten mukaan keskustojen kehittäminen ei ala kaavoituksella eikä ole vain kaavoitusta. Tarvitaan kokonaisvaltaisempaa, myös seudullisiin asuntomarkkinoihin ja alueen sosiaaliseen elämään liittyvää tutkimusta ja harkintaa. Case Peltosaari jäsentää hyvin julkisen sektorin onnistumista ja epäonnistumista sekä rakenteellisia reunaehtoja asuinalueiden kehityshankkeissa. Teknis-taloudellinen tai arkkitehtuuriin ja kaupunkisuunnitteluun tukeutuva näkökulma ei yksin riitä. Haasteena on investointien kokonaisvaltainen hyödyntäminen osana hyvin moniulotteista ja hidasta keskusten uusiutumisprosessia, joka edellyttää aluekehityksen ja aluesuunnittelun yhteen sovittamista sekä keskeisten toimijoiden kuten kuntien ja investorien hyvää ja innovatiivista yhteistyötä. Lisäksi joudumme tarkastelemaan kehitystä kaupunki- ja taajamarakenteen fyysisen kasvun sijaan myös sisältäpäin, ylläpidon ja sisäisen uusiutumisen näkökulmasta kuten edellä jo korostettiin. Case Peltosaari korostaa aivan oikein asuntomarkkinoiden merkitystä asuinalueiden kehittämistoimenpiteiden tuloksia arvioitaessa. Sama pätee kiinteistömarkkinoihin ja keskusten kehittämiseen laajemminkin. Kiinteistön arvolla ja arvokehityksellä on merkitystä. Esimerkiksi matkailutulo perustuu pääosin juuri kiinteistöbusinekseen. Etelä-Savossa on erittäin haasteelliset asunto-, työpaikka- ja kiinteistömarkkinat. Maakunta ei kuulu investointikohteena maan kärkikastiin. Tämän takia kaikki mahdolliset investoinnit sekä uusiutumisen moottorit, kuten Mikkelin, Savonlinnan ja Mäntyharjun esimerkkitapaukset osoittavat, olisi tunnistettava ja hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti. Esimerkiksi kaupan investoinnit toimivat keskusten uusiutumisen merkittävänä moottorina. Samalla ne voivat olla maaseutukuntien kirkonkylien kehityksen harvoja todellisia moottoreita. Toisaalta myös Etelä-Savon oma väestökehitys toimii uusiutumisen moottorina ja luo mahdollisuuksia, tekee tilaan kiinteistömarkkinoille myös taajamarakenteen sisällä. Kunnan omilla ja välttämättömillä toimenpiteillä kuten kunnallistekniikan investoinnit ja niiden toteuttamisen laatu voi olla huomattava merkitys sekä olemassa olevien kiinteistöjen arvokehitykselle että alueen vetovoimaisuudelle investointi- ja lisärakentamiskohteena. Case Peltosaari nostaa esille myös imagon, kehityskuvan ja tarinan merkityksen: ilman vetovoimaa alue ei voi saavuttaa menestystä ja ilman menestystä alueen asema voi olla heikko. Yksittäisten alueiden ja kuntien lisäksi korostuu tänä päivänä myös seutujen, maakuntien ja koko Itä-Suomen kuva ja tarina. Itä-Suomi kuvassa (väestö vähenee ja alue taantuu) on parantamisen varaa. Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen työvaliokunta päättikin 29.6.2010 panostaa Itä-Suomi kuvan parantamiseen (alustava työohjelma liitteenä). Myös Saimaan tarinassa on potentiaalia ja monenlaista käyttöä kunta- ja tonttimarkkinoinnin tukena, mutta Saimaan tarinan jalkauttamiseen ja hyödyntämiseen eri tasoilla on syytä panostaa. Kun täällä tajutaan, että tulipa esimerkiksi japanilainen matkailuja sitten Lappeenrantaan, Savonlinnaan, Kuopioon tai Joensuuhun, hän on tullut Saimaalle ja Itä-Suomeen, niin silloin on saavutettu paljon. Tähtitaajamat hanke korostaa oman tekemisen, yritys- ja asiakaspalvelunäkökulman sekä realististen tavoitteiden ja resurssoinnin merkitystä keskusten kehittämisessä. Hanke tarjoaa hyviä eväitä keskustojen kehittämisohjelman ( liiketoiminta- ja markkinointiohjelman ) laatimiselle ja jalkauttamiselle (taajamaryhmät). Keskustojen uusiutumispotentiaalin ja sen moottorien hyödyntäminen tarvitsee uutta näkemistä ja näkemystä. Etelä-Savon (Itä-Suomen) keskustojen uusiutumisen haasteet ja mahdollisuudet ovat osa laajempaa ja hyvin ajankohtaista valtakunnallista ilmiötä. Tuekseen myös kasvavien kaupunkiseutujen ulkopuolelle jäävien keskustojen uusiutuminen tarvitsee lisää valtakunnallista perustutkimusta, politiikkaa ja markkinointiviestintää, jotta myös markkinavoimat nykyistä laajemmin saadaan vakuuttumaan keskustojen uusiutumisen mahdollisuuksista ja uusista liiketoimintamahdollisuuksista. Kasvavilla kaupunkiseuduilla kehityksen moottoreita (investoreita) on tarjolla enemmän kuin niiden ulkopuolella, mikä korostaa yhteiskunnan roolin ja toimenpiteiden merkitystä. 21

Mikkelin ja Mäntyharjun keskustojen kehittämisesimerkit sijoittuvat Mikkelin seudulle, jolla on saman aikaisesti vireillä myös kaupunkiseudun rakennemallin ja liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen. Sama toimintamalli on vireillä myös Savonlinnan seudulla. Tämä saattaa osaltaan helpottaa kokonaiskuvan hahmottamista sekä paikallisten erityispiirteiden ja mahdollisuuksien tunnistamista ja huomioon ottamista. Tämän esiselvityksen jatkotoimenpiteenä ja osana Ekotehokkaan vapaa-ajan asumisen kehittäminen Etelä-Savossa ja loma-asuntomessuilla 2011 EU-hanketta Mäntyharjun kuntakeskuksen uusiutumista on tavoitteena tarkastella esimerkinomaisesti juuri vapaa-ajan asutuksen sekä luonto- ja kulttuurimatkailun näkökulmasta. Mäntyharjussa järjestetään valtakunnalliset loma-asuntomessut ekotehokkuus teemalla (www.loma-asuntomessut.fi). Dilpomityön (Oulun yliopisto, arkkitehtiosasto) avulla on tarkoitus herättää loma-asuntomessujen yhteydessä keskustelua maaseutukuntakeskusten uusiutumisesta visioimalla Mäntyharjun kuntakeskusta vapaa-ajan asutuksen sekä luonto- ja kulttuurimatkailun paikallisena keskuksena; mikä muuttuu. Samalla nostetaan esille kuntakeskuksen uusiutumisen potentiaalia ja investointikohteita sekä laaditaan erityinen ympäristön laatukäsikirja uusiutuvan kuntakeskuksen yhtenäisen ilmeen tueksi. Etelä-Savossa (Itä-Suomessa?) on selkeä tarve sekä kokonaisvaltaiselle keskustojen kehittämisohjelmalle aluekehityksen yhdelle kärkihankkeelle Pohjois-Pohjanmaan ja Kouvolan seudun tapaan että yksittäisten keskusten kehittämiselle Mikkelin, Savonlinnan ja Mäntyharjun esimerkkien mukaisesti. Uusiutumisen toteuttaminen vaatii pitkäjänteisyyttä, sitoutumista ja uusiutumiseen uskomista. Muualta saatujen kokemusten mukaan tahtotila ja asenne ratkaisevat enemmän kuin raha. Norsu syödään pala kerrallaan. Carpe diem Etelä-Savo. LIITTEET: - Kyselylomakkeet - Luonnos Tähtitaajamat hankkeen (2008-2010) jatkon Taajaman kehittämissuunnitelmasta 22

Kyselylomakkeet LIITE Etelä-Savon keskusten kehittäminen Esiselvityksen haastattelulomake/kunnat 16.4.2010 Vastaaja Vastaajan toimi ja taustayhteisö Aika ja paikka 231

Karttaharjoitus Määritä kuntakeskuksen/kaupunkikeskuksen - keskipiste/painopiste - rajaus - kaupallinen ydinalue 1. Kuntakeskuksen / kaupunkikeskustan uudistamisen tarve ja tavoitteet 2010-luvulla 1.1 Millainen status kuntakeskuksella / kaupunkikeskustalla tai sen osalla on kunnassanne: Paras Toinen ET kulttuuriympäristönä liiketoimintapaikkana liikenteellisenä keskuksena paikallisen identiteetin kantajana kunnan / kaupungin imagotekijänä kehittämistoimien kohteena Vastaajan kommentit 1.2 Keskuksen toiminnallisuus: pidättekö tavoiteltavana seuraavia aktiviteettien kehittämistoimia kuntakeskuksessa / kaupunkikeskustassa? Kesätapahtumien yleisömäärän kasvattaminen (katutapahtumat) Joulusesongin katutapahtumien yleisömäärän kasvattaminen Torikaupan lisääminen Kaupan ja palveluiden yritysten määrän lisääminen Asumisen lisääminen keskuksessa Kaupunki- tai kuntamainonnan tehostaminen 24 Kyllä Ei EOS

Kommentit 1.3 Rakennettu ympäristö: pidättekö kuntakeskuksen / kaupunkikeskustan kehittämistä seuraavissa asioissa tai kohteissa tarpeellisena 2010-luvulla? Kyllä Ei EOS 1.3.1 Maankäytön laajat suunnittelukysymykset Pääkeskuksen pitkän ajan statuksen määrittely maankäytössä Liikennejärjestelmän uudistaminen (matkakeskus, uusi väylä tms.) Seudullinen rakennemalli yhdyskuntarakenteen kehittämissuuntien määrittelemiseksi Kuntakaavojen ajan tasaisuuden arviointi, tarkkuustaso, tonttitarjonnan monipuolistaminen Elinkeinoelämän tonttipalvelun kehittäminen ja investointitarpeiden ennakointi Kuntakeskuksen / kaupunkikeskustan yleiskaavan laadinta Muuta 1.3.2 Maankäytön olevien vahvuuksien hyödyntäminen Kiinteistöjen ja tonttien myynnin ja markkinointiviestinnän tehostaminen Kehittäjä-investoijien rekrytointi Keskuksen uusiutuminen ja tiivistäminen lisärakentamisen avulla Asumisen ja vapaa-ajan asumisen lisääminen Kerrostalojen rakentaminen keskukseen Omakotitalojen ja rivitalojen rakentaminen keskukseen 253

Muuta 1.3.3 Keskuksen ajoneuvoliikenneolot Keskuksen saavutettavuuden parantaminen Liikkeiden huoltoajoliikenteen sujuvuuden lisääminen Uusien autoliikenneyhteyksien muodostaminen keskuksessa Autojen paikoituksen uudelleen organisointi Muuta 1.3.4 Keskuksen jalankulku- ja kevyen liikenteen olot Jalankulku- ja kevyen liikenteen sujuvuuden parantaminen Jalankulku- ja kevyen liikenteen väylien tason parantaminen Polkupyörien paikoituksen uudelleen organisointi Uusien kävelykatujen rakentaminen Muuta 1.3.5 Keskustan pienympäristö Jalkakäytävien päällystyksen parantaminen Jalkakäytävien sulatusjärjestelmien käyttöönotto Katu- ja muun yleisvalaistuksen uudistaminen Katukalusteiden uudistaminen Roska-astioiden uudistaminen Kauppa- ja tapahtumatorin kohentaminen Arvorakennusten julkisivujen valaiseminen 26 4

Muuta 1.3.6 Keskusta liiketoimintapaikkana Uusien kauppakeskusten rakentaminen Liikekiinteistöjen kohentaminen ja modernisointi Liikefasadien uudistaminen Korttelinsisäisten jalankulkuyhteyksien toteuttaminen Valo- ja muun julkisivumainonnan uudistaminen Uusien ulkomainospaikkojen osoittaminen Joulu- ja muun talvivalaistuksen kehittäminen Muuta Kommentit 275

2. Kuntakeskuksen / kaupunkikeskustan kehittämisen yhteistyö 2010-luvulla 2.1 Toiminnallisuutta koskeva toteuttaminen: kuinka hyödyllisenä pidätte liike-elämän ja kunnan yhteistyötä toiminnallisten kehittämistoimien toteuttamiseksi? Erittäin hyödyllisenä Hyödyllisenä Yhdentekevänä Haitallisena Erittäin haitallisena Kommentit 2.2 Kuinka hyödyllisenä pidätte yritysten, kiinteistönomistajien ja kunnan yhteistä idea- ja yleissuunnittelua keskustan rakennetun ympäristön kehittämiseksi? Erittäin hyödyllisenä Hyödyllisenä Yhdentekevänä Haitallisena Erittäin haitallisena Kommentit 2.3 Kuinka hyödyllisenä pidätte asukkaiden osallistumista kehittämisyhteistyöhön? Erittäin hyödyllisenä Hyödyllisenä 28 6

Yhdentekevänä Haitallisena Erittäin haitallisena Kommentit 297

3. Maakuntaliiton mahdollinen tuki organisoidulle yhteistyölle 3.1 Pidättekö hyödyllisenä, jos Etelä-Savon maakuntaliitto pyrkii tukemaan ja kehittämään: Kyllä Ei EOS toiminnallista (tapahtumat jne.) liike-elämän ja kunnan yhteistyötä paikallista keskustan rakennetun ympäristön kehittämisyhteistyötä Kommentit 3.2 Jos Etelä-Savon maakuntaliitto tukisi paikallisesti organisoitua yhteistyötä kuntanne alueella, kuinka todennäköisenä pidätte, että te hyödyntäisitte tukea vuosina 2010 2015? Erittäin todennäköisenä Todennäköisenä EOS Epätodennäköisenä Erittäin epätodennäköisenä 30 8

Etelä-Savon keskusten kehittäminen Esiselvityksen haastattelulomake/yritykset 30.4.2010 Vastaaja Vastaajan toimi ja taustayhteisö Aika ja paikka 319

1. Yrityksen investointien tai maankäytön tarve Etelä-Savossa vuoteen 2020 mennessä 1.3 Rakentaako yritys Etelä-Savossa merkittävästi uutta kapasiteettia 2010-luvulla? 1.4 Toteuttaako yritys korvausinvestointeja merkittävästi Etelä-Savossa 2010-luvulla? 1.3 Kohdistuuko investointeja 2010-luvulla seuraaviin kuntiin? Kyllä Ei EOS Mäntyharju Savonlinna Mikkeli Juva Ristiina Pieksämäki Muuta 1.4 Kohdistuuko investointeja 2010-luvulla keskustaan? Mäntyharju Savonlinna Mikkelis 32 10

Juva Ristiina Pieksämäki Muuta 33 11

2. Kuntakeskuksen / kaupunkikeskustan kehittämisen yhteistyö 2010-luvulla 2.1 Toiminnallisuutta koskeva toteuttaminen: kuinka hyödyllisenä pidätte liike-elämän ja kunnan yhteistyötä toiminnallisten kehittämistoimien toteuttamiseksi? Erittäin hyödyllisenä Hyödyllisenä Yhdentekevänä Haitallisena Erittäin haitallisena Kommentit 2.2 Kuinka hyödyllisenä pidätte yritysten, kiinteistönomistajien ja kunnan yhteistä idea- ja yleissuunnittelua keskustan rakennetun ympäristön kehittämiseksi? Erittäin hyödyllisenä Hyödyllisenä Yhdentekevänä Haitallisena Erittäin haitallisena Kommentit 2.3 Kuinka hyödyllisenä pidätte asukkaiden osallistumista kehittämisyhteistyöhön? Erittäin hyödyllisenä Hyödyllisenä 34 12

Yhdentekevänä Haitallisena Erittäin haitallisena Kommentit 35 13

3. Maakuntaliiton mahdollinen tuki organisoidulle yhteistyölle 3.1 Pidättekö hyödyllisenä, jos Etelä-Savon maakuntaliitto pyrkii tukemaan ja kehittämään: Kyllä Ei EOS toiminnallista (tapahtumat jne.) liike-elämän ja kunnan yhteistyötä paikallista keskustan rakennetun ympäristön kehittämisyhteistyötä Kommentit 3.2 Jos Etelä-Savon maakuntaliitto tukisi paikallisesti organisoitua yhteistyötä kuntanne alueella, kuinka todennäköisenä pidätte, että yrityksenne osallistuisi paikallisiin yhteistyöprojekteihin kunnan kumppanina vuosina 2010 2015? Erittäin todennäköisenä Todennäköisenä EOS Epätodennäköisenä Erittäin epätodennäköisenä 36 14

Luonnos Tähtitaajamat -hankkeen (2008-2010) jatkon Taajaman kehittämissuunnitelmasta LIITE 6/2010 TAAJAMAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1. Sijainti 1.2. Taajaman historia 1.3. Kaupan ja palvelujen nykytila 1.4. Taajaman rooli ja profiili seudulla 1.5. Toiminnallisuus ja yhteistyö 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1. Taajamarakenne 2.2. Väestöpohja luo ostovoiman 2.3. Elinkeino- ja palvelurakenne - työpaikat ja työssäkäynti - palvelujen käyttäjäryhmät, muutokset 2.4. Kilpailutilanne ja tulevaisuuden näkymät 3. KEHITTÄMISEN TAVOITTEET 3.1. Visio 3.2. Tavoiteprofiilin kuvaus 3.3. Päätavoitteet 4. ELINVOIMAINEN TAAJAMA TARVITSEE VETOVOIMAISEN KESKUSTAN 4.1. Vetovoimainen keskusta - palvelutarjonnan vahvistaminen - yrittäjien ja järjestöjen yhteistyö - tapahtumat - kiinteistönomistajat - asukkaat 4.2. Opasteet 4.3. Liikennejärjestelyt 4.4. Luonto ja ympäristö 4.5. Neuvonta ja asiakaspalvelujärjestelmät 4.6. Tiedotus 4.7. Markkinointi ja muu viestintä 5. TAAJAMARYHMÄN KEHITTÄMISPANOKSET 5.1. Kehittämiseen sitoutuvat osapuolet / Taajamaryhmät / Taajamaillat - työpanokset 5.2. Taajamien rahoitusmuodot 5.3. Käyttösuunnitelmat, kustannusarviot 6. TÄHTITAAJAMAT KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TULOKSET LIITTEET - organisaatiot, työryhmien kokoonpanot - toimenpidesuunnitelmat - markkinointisuunnitelmat 371