Syrjinnän ja syrjäytymisen rajapinnat romanilasten ja nuorten kokemuksissa Valtakunnallinen seminaari Helsingissä 27.9.2010
Yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän torjuminen SM:n yhteensovittamistehtävät Hallintomuutos vuoden 2008 alusta > ministeriön oikeusyksikkö, jossa oikeudellisten asioiden ja yhdenvertaisuusasioiden vastuualueet Yhteensovittamistehtävät, jotka koskevat eri vähemmistöryhmiä samanaikaisesti yhdenvertaisuussuunnittelu syrjinnän seurantajärjestelmä EU Progress ohjelma (YES kampanjat) ja muut yhteistyössä toteutettavat kehittämisprojektit EU -asiat 2
Kohtaavatko romanilapset syrjintää koulutuksessa? Erot valtaväestöön nähden useilla ulottuvuuksilla ovat niin suuret, että niiden pohjalta on perusteltua epäillä syrjinnän olevan yksi tekijä romanilasten huonossa koulutustilanteessa suhteelliset osuudet toisen asteen ja korkeakoulutuksessa erityisluokilla opiskelu peruskoulun keskeyttäminen kotiopetuksessa olevat lapset romanikielen opetus kouluissa syrjintäkokemukset 3
Esimerkkejä syrjintätilanteista suoraa (välitöntä) ja epäsuoraa (välillistä) syrjintää koulukiusaaminen poissaoloihin puuttumattomuus yhteydenpito koteihin romanikulttuurin stereotyyppiset tulkinnat työharjoittelupaikkojen saaminen erityisluokkasiirrot 4
Lapsiasiavaltuutetun selvitys Enemmän samanlaisia kuin erilaisia Haastattelututkimus (10-18 -vuotiaat romanilapset ja romaniaikuiset) Valikoitunut otos (esim. lähes kaikki haastatellut käyneet esikoulun, kouluissa koulunkäyntiavustaja tai romanikielen opettaja), mutta tulokset silti merkittäviä Useimmat olivat kokeneet koulukiusaamista, vaikka kyky tunnistaa kiusaamista/syrjintää oli huono Laajat sosiaaliset verkostot (sukulaiset) Vahva romani-identiteetti (erityisesti yhteisöllisyyden arvostus) 5
Lapsiasiavaltuutetun selvitys Enemmän samanlaisia kuin erilaisia Suositukset koulutusta koskien: kiusaamiseen puuttuminen romanikulttuurin edistäminen romanikielen opetus romanitaustaisten työntekijöiden palkkaaminen opettajakoulutus muut koulutuksen erityiset tukitoimet 6
Lapsiasiavaltuutetun selvitys Enemmän samanlaisia kuin erilaisia Koettu syrjintä muuttuu lasten mielessä arkipäiväiseksi, normaaliksi vuorovaikutukseksi 58 % kokenut jonkin asteista syrjintää tai kiusaamista Romanipojat joutuvat useammin kiusatuiksi kuin tytöt Kokemuksista kerrottiin nimittelynä, mollaamisena, mannetteluna ja porukan ulkopuolelle sulkemisena. Monet haastatelluista, erityisesti pojat, mainitsivat myös tappeluista No siitä ne mannettelee. Sanovat, että romanit ovat varkaita. Sillei niinku että romanit on romaneja, että ei ne oo mitään semmoisia, että ei saa mannetella eikä uskoa varastelemista (opettajan puuttuminen). Ei ne usko sitä opettajaa. (10-vuotias poika) 7
Lapsiasiavaltuutetun selvitys Enemmän samanlaisia kuin erilaisia Lapset olivat kuulleet tarinoita kiusaamisesta muilta romaneilta, ja monet lähtivät kouluun pelonsekaisin tuntein ja odotuksin Kiusaaminen on yksi vaikuttava tekijä koulumotivaation puutteeseen Kestää kauan ennen kuin uskalletaan kertoa vanhemmille tai opettajille, sillä asian selvittely pelottaa eikä vanhemmille ei haluta aiheuttaa huolta Asia ulkoistetaan: kiusaaminen ei kohdistu henkilökohtaisesti itseen vaan hänen edustamaansa romaniuteen Ei ole kiusattu. Joskus on joku huutanut jotain manne tai mustalainen, mutta ei semmosta itseen kohdistuvaa. (14-vuotias tyttö) 8
Lapsiasiavaltuutetun selvitys Enemmän samanlaisia kuin erilaisia Syrjintää ja kiusaamista esiintyy myös koulun ulkopuolella Silloin tällöin joskus kun menee kylällä, niin kuuluu kaikkia herjauksia. Kyllä se silti vaikka sitä ei näy päällisin puolin, niin kyllä se aina koskee. (16-vuotias poika) Nimittelyn ja perään huutamisen lisäksi romanilapsia ja - nuoria seurataan ja valvotaan korostuneesti esimerkiksi kaupoissa ja muissa julkisissa tiloissa heidän etnisen taustansa perusteella. Palveluissa koetaan myös syrjintää. Ja sitte jos menee vaikka johonkin kauppaan, niin ne heti niinku syrjäyttää, että niinku näyttää mieltä. (10- vuotias poika) 9
Poissaoloihin puuttumattomuus Jos puhutaan pääväestöön kuuluvasta lapsesta, jos se on poissa koulusta niin heti on yhteydenotto kotiin, niin miksi sen pitää olla niin, että sinne romanikotiin ei oteta yhteyttä? Mun mielestä se on niinku surullista. (Romaninainen, Lapsiasiavaltuutetun selvitys) Puuttumattomuus voi johtua romaneihin liittyvistä stereotypioista (romaneille koulutus ei ole niin tärkeää; vanhemmat ovat vieneet mukanaan markkinoille, sukuloimaan jne.) arkuudesta (romanikulttuuria ja romanien tapoja ei tunneta ja yhteydenottoa pelätään) ammattitaidon puutteesta (yhteydenottoja koteihin ei yleensäkään tehdä poissaoloihin liittyen) Puuttumattomuus, jos sitä tapahtuu vain vähemmistöjen kohdalla, on epätasa-arvoista kohtelua tai jopa syrjintää 10
Erityisluokkasiirrot Erityisluokka elämänkulussa -tutkimus Taustalla aiemmissa tutkimuksissa todettu havainto siitä, että vammaisten, romani-, ja maahanmuuttajataustaisten lasten siirtojen määrät erityisluokille ovat suuria muiden oppilaiden siirtoihin verrattuna Haastattelujen kautta haluttiin selvittää siirtoprosessia ja seurauksia yhdenvertaisuusnäkökulmasta Haastattelututkimus; haastateltavat peruskoulun erityisluokilla opiskelleita nuoria 11
Erityisluokkasiirrot Erityisluokka elämänkulussa -tutkimus Haastateltujen kokemukset osallisuudesta ja kuulluksi tulemisesta kouluyhteisössään Sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutus erityisluokilla opiskelevien oppilaiden ja muiden oppilasryhmien välillä Syrjintäkokemukset ja koulun toimintakulttuuri syrjinnän ehkäisyssä Jatko-opiskelumahdollisuudet ja tulevaisuuden odotukset 12
Erityisluokkasiirrot Erityisluokka elämänkulussa -tutkimus Haastateltavilla itsellään ei ollut selkeää käsitystä siitä, miksi heidät oli siirretty erityisluokalle Vanhemmat olivat monessa tapauksessa toivoneet lapsilleen erityisluokka ja/tai erityiskoulusijoitusta toiveenaan turvallinen kouluympäristö Osa haastateltavista pohti kuitenkin varsin kriittisesti sitä, että vanhemmilla ei välttämättä ollut päätöksentekoon tarvittavaa ymmärrystä erityisopetuksen seurauksista ja eri vaihtoehdoista Monissa haastatteluissa kerrottiin vanhempien tukeutuneen prosessissa mukana olleiden asiantuntijoiden näkemyksiin Kokemus: lapsen omaa mielipidettä ei kysytty vanhemmat ja asiantuntijat päättivät siirrosta 13
Erityisluokkasiirrot Erityisluokka elämänkulussa -tutkimus Joillakin paikkakunnilla rakentui perinteeksi romanilasten erityisluokilla opiskeleminen Romanivanhemmille erityisluokasta muodostui tuttu konteksti, ja he halusivat lapsensa sen kivan tutun opettajan luokalle Muutos on tapahtumassa siihen suuntaan, että romaniperheet eivät enää halua erityisluokkasijoituksia Erityisluokilta siirtymistä normaaliopetukseen takaisin on tapahtunut hyvin vähän Koulukypsyyttä ja erityisopetuksen tarvetta mittavat testit voivat olla maahanmuuttaja- ja romanitaustaisten lasten kohdalla ongelmallisia kielellisesti ja kulttuurisesti 14
Erityisluokkasiirrot Erityisluokka elämänkulussa -tutkimus Valtaosa haastateltavista oli kokenut erityisluokan olleen turvallinen ja rauhallinen oppimisympäristö Kritiikkiä alisuorittajaksi kasvamisesta Vuorovaikutus yleisluokkien kanssa oli vähäistä Erityisluokkalaisiin suhtauduttiin kielteisesti koulun sisällä: kiusaaminen, nimittely, poissulkeminen Kun meil oli liikuntaa, me oltiin niin pieni ryhmä, ni meiän piti oli jonkun toisen ryhmän kaa yhessä. Meil oli sit liikunnassa niinku kaks isompaa ryhmää, niin sit tietenkin siinä tuli se, että kun ties, että me ollaan pienryhmässä, ni sit se oli semmosta syrjimistä. Aina just oli jotain. Sit valittiin ne oman luokan (oppilaat) ja sit sinne jäi, me jäätiin yleensä viimiseks ja sit yleensä kukaan ei puhunu meille mitään. 15
Erityisluokkasiirrot Erityisluokka elämänkulussa -tutkimus Opinto-ohjausta oli antanut oma opettaja ei opintoohjaaja Suurta osaa ohjattiin hakemaan yleisten ammattioppilaitosten erityisryhmiin tai erityisammattioppilaitoksiin > erityisopetusputki jatkui Oppilaat olivat kokeneet, että opintojen ohjauksessa ei heidän kiinnostuksensa kohde tullut otetuksi huomioon No tota, ehkä se oli niinku heidän näkemys siitä, että mikä mulle sopis ja mikä olis mulle oikea suunta. Ja mun olis ehkä siinä vaiheessa pitäny sanoa, että se ei oo mun alani. Että ehkä he ei myöskään tienneet sitä, et se ei oo mun alani. Et se voi olla niin, että mä en uskaltanu tai en uskaltanu kieltää. En uskaltanu sanoa. Se oli vaikee tilanne. 16
Erityisluokkasiirrot Erityisluokka elämänkulussa -tutkimus Peruskoulun jälkeen monet haastateltavista ovat kiertäneet koulutusjärjestelmässä etsien omaa paikkaansa, ja samalla juuri se itseä kiinnostava ala on näyttäytynyt syystä tai toisesta poissuljettuna Osa oli myös huolissaan erityisopetustaustan vaikutuksista työnsaantiin. Mahdollista on, että erityisopetustausta ja vähemmistöryhmään kuuluminen yhdessä voivat lisätä riskiä moniperustaisen syrjinnän kohtaamiseen työelämässä. No, kyl se vähä vaikuttaa. Kyl ainakin meiän ope sanoo, et se vaikuttaa sillai, että tota, voi olla vaikeempaa saada. Mä olin vähän sillai, et no ainakaan siinä ei aatella tasavertasta. Että siinä ollaan, vähän niinku syrjitään. 17
Erityisluokkasiirrot Erityisluokka elämänkulussa -tutkimus Osa haastatelluista romaniväestöön kuuluvista nuorista aikuisista oli kokenut oman erityisluokkasiirtonsa tai peruskoulun jälkeiseen valmentavaan koulutukseen ohjautumisen syynä olleen ainakin osittain romanitaustan Lasta tutkittaessa ja diagnoosin paikkansapitävyyttä pohdittaessa tulisi ottaa huomioon aina kulloinkin kyseessä olevaan kulttuuriin liittyvät tyypilliset toiminnan ja olemisen tavat Koulutusyhteiskunnan marginaaliin ajautumisen taustalla voi olla myös syrjintä- ja kiusaamiskokemuksia sekä kokemuksia yhtäältä alisuoriutumisesta, toisaalta tuetta jäämisestä 18
Mitä puuttuminen edellyttää? Puuttuminen edellyttää tunnistamista, keinoja, yhteistyötä ja uskallusta Opettajilla ja muilla kouluyhteisön aikuisilla tulisi olla kykyä tunnistaa syrjintää ja kiusaamista (vrt. esim. Anne-Mari Keskisalon tutkimus/joensuu) Opettajakoulutukseen sisältyy monikulttuurisuusopetusta, mutta ei käytännön taitoja ja välineitä tunnistaa syrjintää, puuttua siihen ja ehkäistä sitä ennalta Solidaarisuus työyhteisöä kohtaan estää puuttumista Kouluissa, joissa syrjintää tunnistetaan, sen esiintyminen myös tunnustetaan 19
Mitä puuttuminen edellyttää? Romanivanhemmat eivät aina ole tietoisia oikeuksistaan ja heiltä puuttuu rohkeutta olla yhteydessä opettajiin ja osallistua koulun tai vanhempien järjestämään toimintaan Romanikoteja tukevan työn muodot ovat saaneet aikaan hyviä tuloksia Romanivanhempien omat syrjintäkokemukset vaikuttavat taustalla Tarvitaan kotiopetukseen ja erityisluokkasiirtoihin liittyvää neuvontaa (romanijärjestöt?) Tarvitaan kouluyhteisöissä kaikille yhteisiä keinoja syrjinnästä ilmoittamiseksi (oppilaat) ja puuttumiseen rohkaisemiseksi (koulun aikuiset) 20
Keinoja ja välineitä edistää puuttumista yhdenvertaisuussuunnittelu (kunnalliset, toimialakohtaiset ja koulukohtaiset suunnitelmat) > uudet suositukset syrjinnän seuranta (erillisselvitykset romanilasten koulutustilanteesta ja kouluviihtyvyydestä) opettajakoulutus ja täydennyskoulutus opasmateriaali kodin ja koulun yhteistyö (mm. linkkityöntekijät) positiivinen erityiskohtelu stereotypioiden purkaminen romaniaikuisten näkyminen kouluissa romanien historian ja kulttuurin opetus osana opetussuunnitelmaa 21
Romanipoliittinen ohjelma esimerkkejä koskien varhaiskasvatusta Kehitetään avoimen varhaiskasvatuksen muotoja Lisätään tiedotustoimintaa romanivanhemmille esiopetuksen tärkeydestä Liitetään romanilasten olosuhteita ja romanikulttuuria käsittelevät opintokokonaisuudet lastentarhanopettajien koulutukseen Tuetaan päiväkotihenkilöstön valmiuksia tiedostaa romanilasten erityistarpeet ja tarve oppimisvalmiuksien vahvistamiseen Valmistetaan romanikulttuuria esittelevää ja romanikielistä virikemateriaalia päivähoitoon ja esiopetukseen Kannustetaan kuntia palkkaamaan romanitaustaisia varhaiskasvattajia päiväkoteihin 22
Romanipoliittinen ohjelma esimerkkejä koskien perusopetusta Parannetaan täydennyskoulutuksella opettajien valmiuksia tukea romanioppilaita Lisätään kodin ja koulun yhteistyötä ja tiedotusta vanhemmille Puututaan tehokkaasti myös romanilasten koulukiusaamiseen Kannustetaan kuntia palkkaamaan romanitaustaisia koulunkäyntiavustajia Kehitetään tukiopetusta, opinto-ohjausta ja oppilashuollon palveluja romanioppilaille Tuetaan romanioppilaiden osallistumista läksykerhoihin ja muuhun opiskelua tukevaan kerhotoimintaan Vahvistetaan romanikielen opetusta ja osaamista mm. kielipesä -toiminnan avulla 23
Romanipoliittinen ohjelma esimerkkejä koskien perusopetusta Otetaan romanilasten ja -nuorten tarpeet huomioon osana oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämistoimintaa Kannustetaan oppilaanohjauksessa romaninuorten osallistumista toisen asteen opintoihin Laaditaan Internet-pohjainen oppimateriaali romanien historiasta ja kulttuurista käytettäväksi koulujen ja oppilaitosten opetussuunnitelmien mukaisissa opinnoissa sekä opetusmateriaaleissa 24
Romanipoliittinen ohjelma esimerkkejä koskien yhdenvertaisuuden edistämistä Kehitetään romaniväestön kohtaaman syrjinnän seurantaindikaattoreita syrjinnän kokonaisseurannan yhteydessä Lisätään romaniväestön keskuudessa tietoisuutta oikeudesta syrjimättömään kohteluun vahvistamalla romanijärjestöjen osaamista toteuttaa syrjinnän vastaisia hankkeita Kehitetään viranomaisten yhdenvertaisuussuunnittelua yhteistyössä romanien kanssa Toteutetaan romaneihin kohdistuvien ennakkoluulojen purkamiseen tähtäävä tiedotuskampanja Vahvistetaan ihmisoikeus- ja kansalaiskasvatusta osana kulttuuristen oikeuksien edistämistä ja romaneihin kohdistuvan syrjinnän ehkäisyä 25
Romanipoliittinen ohjelma esimerkkejä koskien yhdenvertaisuuden edistämistä Romaniväestön keskuudessa olevat vähemmistöt kuten vammaiset henkilöt, seksuaalivähemmistöihin kuuluvat henkilöt sekä eri vakaumukselliset, elämänkatsomukselliset ja uskonnolliset ryhmät tulee nähdä monimuotoisuutena romaniväestön sisällä Kehitetään romanijärjestöjen ja Romaniasiain neuvottelukunnan sekä alueellisten neuvottelukuntien työtä monimuotoisuuden hyväksymiseksi romaniväestön keskuudessa Kehitetään toimenpiteitä moniperusteisen syrjinnän torjumiseksi ja ehkäisemiseksi ja lisätään romaniväestön tietoutta moniperusteisesta syrjinnästä ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä (romaninaiset, -nuoret, - vanhukset, vammaiset henkilöt ja muihin vähemmistöihin kuuluvat) 26
Yhdenvertaisuusmateriaalit www.yhdenvertaisuus.fi Enemmän samanlaisia kuin erilaisia http://www.lapsiasia.fi/julkaisut;jsessionid=094823cdd087ba9afd3008f01575 Erityisluokka elämänkulussa http://www.yhdenvertaisuus.fi/suomi/ Romanipoliittinen ohjelma http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1477342 Muutu. Puutu. Oppilaitoksen yhdenvertaisuusopas http://www.yhdenvertaisuus.fi/mp/db/file_library/x/img/11513/file/muutu.puutu.pdf..pdf 27