KARTTAKYSELYIDEN TULOKSET

YLIMUONION KÄYTTÖSUUNNITTELU KARTTAKYSELYIDEN TULOKSET Annakaisa Heikkonen Metsähallitus 21.2.2014

1 Sisältö 1 KOOSTE SIDOSRYHMÄKYSELYSTÄ... 2 1.1 Kyselyn sisältö... 2 1.2 Karttavastaukset... 3 1.3 Muu palaute... 3 2 KOOSTE KANSALAISKYSELYSTÄ... 5 2.1 Kyselyn sisältö... 5 2.2 Karttavastaukset... 6 2.3 Toiveet Ylimuonion maankäytölle... 6 2.4 Muu palaute... 8 Liitekartat kansalaiskyselyn vastauksista: Kartta 1: Metsästys- ja kalastuspaikat Kartta 2: Luonnontuotteiden keruupaikat sekä luontoarvojen vuoksi tärkeät paikat Kartta 3: Maisema- ja kulttuuriarvojen vuoksi tärkeät paikat Kartta 4: Tärkeät reitit, muut tärkeät kohteet ja paikat, joista haluan antaa palautetta Ylimuonion maankäytön suunnitteluun

2 1 KOOSTE SIDOSRYHMÄKYSELYSTÄ 1.1 Kyselyn sisältö Metsähallitus keräsi tietoa paikallisten sidosryhmien ja toimijoiden tärkeistä toiminta-alueista ja maankäytön suunnittelussa huomioitavista kohteista Tunturi-Lapin matkailukeskusten alueella (kuva 1). Kysely oli avoinna 29.11.2013-19.1.2014 osoitteessa www.metsa.fi/vaikuta. Tiedon keruussa hyödynnettiin uutta karttapohjaista kyselymenetelmää, Haravaa. Kyselyn kohderyhmänä olivat Kittilän, Kolarin ja Muonion alueella toimivat matkailu- ja ohjelmapalvelualan yritykset sekä paikalliset valtion maita hyödyntävät yhdistykset ja järjestöt. Kyselykutsut lähetettiin sähköpostitse tai kirjeitse kohderyhmälle. Yhteystiedot poimittiin kuntien yhdistys- ja yritysrekistereistä sekä Metsähallituksen omilta yhteystietolistoilta loka-marraskuussa 2013. Kuva 1. Sidosryhmäkyselyn alue Kyselykutsu lähetettiin yhteensä 291 taholle. Kyselykutsun sai sähköpostitse 233 matkailu- tai ohjelmapalvelualan yritystä. Yhdistysten ja järjestöjen osalta kyselykutsu lähetettiin sähköpostitse 45 taholle. Sähköpostiosoitetta ei ollut tiedossa 13 taholle, ja heille kyselykutsu lähetettiin postitse. Kyselyssä oli kuusi sivua. Ensimmäisellä sivulla annettiin taustatietoja kyselystä ja toisella pyydettiin vastaajan taustatiedot. Seuraavaksi kyselyssä vastaajaa pyydettiin merkitsemään kartalle kohteita, jotka ovat heidän toiminnassaan tärkeitä (ks. kuva 2). Vastaukset pyydettiin antamaan kahdella kyselysivulla niin, että kesäaikaisessa toiminnassa tärkeät kohteet pyydettiin merkitsemään omalle sivulleen ja talviaikaiset omalleen. Merkitsemiseen oli käytettävissä paikka (piste)-, alue- ja reittityökalut. Tehdyn merkinnän osalta pyydettiin kuvaamaan, miksi kohde on tärkeä seuraavan valikon avulla: Kalastuksessa Kulttuuriarvojen vuoksi Luonnontuotteiden keruussa Luontoarvojen vuoksi Maisema-arvojen vuoksi Matkailun yritystoiminnassa Metsästyksessä Retkeilyssä tai luontoliikunnassa Muuten, miten

3 Lisäksi pyydettiin merkitsemään, mihin kuukausiin hyödyntäminen ajoittuu. Kohteen merkitystä tulevalla 5- vuotiskaudella pyydettiin arviomaan liukukytkimellä asteikolla ei merkittävä erittäin merkittävä. Vastaaja pyydettiin kuvaamaan, mitä toiveita kohteella on muille maankäyttömuodoille. Vastaamista varten oli laadittu valikko, jossa vaihtoehtoina olivat kaavoitus, kaivostoiminta, kalastus tai metsästys, kulttuuriperinnön hoito tai suojelu, luonnonsuojelu, luonnontuotteiden keruu, maa-ainestoiminta, maastoliikenne, malminetsintä, matkailun yritystoiminta, metsätalous tai puun tuotanto, poronhoito, retkeily tai luontoliikunta, turvetuotanto, tuulivoiman tuotanto sekä muu, mikä. Valikkoon oli liitetty selitekenttä (254 merkkiä) tarkempaa kuvausta varten. Kuva 2. Harava-karttakyselyn käyttäjänäkymä. Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 18 tahoa, joista yrityksiä oli 11 (Enontekiö 3, Kittilä 1, Kolari 5, Muonio 2), kyläyhdistyksiä kaksi (Muonio), riistanhoitoyhdistyksiä kaksi, luonnonsuojeluyhdistys, liikuntaalan yhdistys ja oppilaitos. Ylimuoniota koskevia vastauksia saatiin neljältä taholta, joista yksi on kyläyhdistys, yksi oppilaitos ja kaksi matkailualan yritystä. 1.2 Karttavastaukset Ylimuonion suunnittelualueen osalta karttapaikannuksia toimijoille tärkeistä kohteista tehtiin etenkin alueen pohjoisosaan. Kohteet kuvauksineen sekä niistä esitetyt toiveet muille toimijoille on esitetty kuvassa 3 seuraavalla sivulla. Eniten paikannuksia teki kyläyhdistys, joka merkitsi niin, alue-, paikka- kuin reittikohteitaan. Matkailuyrittäjät merkitsivät heille tärkeitä reittejä (talvireitti ja kesäreitti), ja oppilaitos yhden paikan ja alueen. 1.3 Muu palaute Kysymykseen Mitä muuta palautetta haluatte antaa? vastasi Ylimuonion osalta kaksi tahoa seuraavasti: Kyselyssä vuodenaikajaottelu oli meille paikallisille jokseenkin turha, sillä kyseiset alueet ovat meille tärkeitä ympäri vuoden. Oli myös epäselvää, pitikö rasteja panna myös niihin ruutuihin, joista olimme eri mieltä- kuten esim. kaivostoiminta. Meiltä jäi todennäköisesti paljon rasteja panematta, kun emme osanneet palata riittävän kauas taaksepäin. Olisi ollut vielä kätevämpää, jos olisi voinut valita useampia alueita ja sitten vasta kirjata selvitykset alueista.

Kuva 3. Yleiskuva Harava-sidosryhmäkyselyn karttavastausten sijoittumisesta Ylimuonion alueella. 4

5 2 KOOSTE KANSALAISKYSELYSTÄ 2.1 Kyselyn sisältö Kansalaisille järjestettiin Tunturi-Lapin ja Ylimuonion maankäyttöä koskeva karttapohjainen Internet-kysely 15.1.-9.2.2014 Paikka!-karttapalvelussa (kyselyalueen kuva kannessa). Kyselyssä oli viisi sivua. Ensimmäisellä sivulla annettiin taustatietoja kyselystä ja toisella pyydettiin vastaajan taustatiedot. Varsinaiset karttakysymykset olivat sivuilla kolme ja neljä: kolmannella sivulla pyydettiin merkitsemään kartalle valmiiksi nimettyjen paikannustyökalujen avulla vastaajalle tärkeitä kohteita eri toiminnoissa tai niihin liittyvien arvojen vuoksi (kuva 4 alla). Vastaajan käytössä oli seuraavat paikannustyökalut: Retkeily tai luontoliikuntapaikka Kalastuspaikka Metsästyspaikka Luonnontuotteiden keruupaikka (marjastus, sienestys ym.) Luontoarvojen vuoksi tärkeä paikka Maisema-arvojen vuoksi tärkeä paikka Kulttuuriarvojen vuoksi tärkeä paikka Muu tärkeä paikka Tärkeä reitti. Kuva 4. Paikka!-karttakyselyn käyttäjänäkymäylimuonion alueelta. Toisessa karttakysymyksessä vastaajaa pyydettiin kertomaan toiveensa Ylimuonion maankäytöstä ja halutessaan antamaan antaa palautetta jostain tietystä kohteesta Tästä kohteesta haluan antaa palautetta - merkintätyökalun avulla. Merkintään pystyi lisäämään sanallisen kuvauksen. Kyselyssä oli lisäksi mahdollista jättää yhteydenottopyyntö Metsähallitukselle. Viidennellä sivulla pyydettiin palautetta kyselystä ja tarjottiin mahdollisuus antaa muuta sanallista palautetta. Käyntejä kyselyssä oli yhteensä 181 kpl. Taustatiedot antoi 68 henkilöä ja karttapaikannuksia tehtiin yhteensä 400 kpl. Vastaajista enemmistö (65 %) oli iältään 41-60 vuotiaita. Iältään tätä vanhempia oli 16 % ja nuorempia 19 % vastaajista. Lähes puolet (44 %) vastaajista oli muoniolaisia, Kolarista 5 %, Kittilästä 3 % ja Enontekiöltä 3 %. Vastaajista 46 % ilmoitti kotipaikkansa olevan jokin muu. Enemmistö vastaajista oli miehiä (79 %).

6 2.2 Karttavastaukset Ylimuonion suunnittelualuetta koskien saatiin runsaasti karttamerkintöjä. Suunnittelualueen rajauksen sisälle tehtiin 217 pistepaikannusta ja alueen tuntumaan 12 reittimerkintää. Koska kartoitetut teemat (esim. metsästys, luontoarvot, maisema) eivät ole luonteeltaan pistemäisiä vaan laajoja alueita koskevia, on Ylimuonion käyttösuunnitelman laadinnan yhteydessä tarkasteltavaan aineiston sisällytetty kaikki ne merkinnät, jotka ovat joko suunnittelualueen sisällä tai 3 km säteellä siitä. Näin muodostetun alueen sisälle jää 312 merkintää: Metsästyspaikkoja 90 Luonnontuotteiden keruupaikkoja 42 Retkeily- tai luontoliikuntapaikkoja 38 Kalastuspaikkoja 37 Luontoarvojen vuoksi tärkeitä paikkoja 36 Maisema-arvojen vuoksi tärkeitä paikkoja 30 Kulttuuriarvojen vuoksi tärkeitä paikkoja 10 Muu tärkeä paikka 13 Tärkeitä reittejä 12 kpl Ylimuonion suunnittelualuetta koskevat karttamerkinnät selitteineen on esitetty liitteenä olevilla kartoilla teemoittain: Kartta 1: Metsästys- ja kalastuspaikat Kartta 2: Luonnontuotteiden keruupaikat sekä luontoarvojen vuoksi tärkeät paikat Kartta 3: Maisema- ja kulttuuriarvojen vuoksi tärkeät paikat Kartta 4: Tärkeät reitit, muut tärkeät kohteet ja paikat, joista haluan antaa palautetta Ylimuonion maankäytön suunnitteluun Kyselyssä saatiin runsaasti myös kirjallista palautetta Ylimuonion maankäytön suunnittelua koskien sekä muoniolaisilta että paikkakunnan ulkopuolella asuvilta.. Seuraavassa on esitetty koko kyselyaineistoon osalta saadut vastaukset 1) Ylimuonion maankäyttöä koskevaan kysymykseen ja 2) muuhun palautteeseen. 2.3 Toiveet Ylimuonion maankäytölle Vastauksen kysymykseen Mitä toivot Ylimuonion maankäytöltä? antoi 29 henkilöä, joista kotikunnakseen ilmoitti Kittilän 2, Kolarin 2, Muonion 12 ja muun 12 henkilöä, 1 tyhjä. Vastaukset on luokiteltu teemoittain. Vastauksia ei ole muokattu, ainoastaan useita teemoja sisältävistä vastaukset on jaettu teemansa mukaan erillisiksi virkkeiksi ja ydinsisältöä lihavoitu. Yleinen Että edes jotain säästyis tulevalle polvelle Luonto-, retkeily- ja ainutlaatuisten maisema-arvojen huomioimista maankäytön suunnittelussa. Toivon,maankäytölle luonto arvojen säilyttämistä,niinpä esitänkin maa alueen liittämistä puistoalueseen kokonaisuudessa ja luomaan olemassa oleville mökeille ja kiinteistöille tyydyttävät säännöt,liitoksen toteutumisen jälkeen puiston säännöt ja kehittäminen matkailu alueet matkailun käyttöön ja lisäämällä reittejä ja mökkejä niin metsähallituskin saa jatkuvaa tuloa vuosittain,ei missään tapauksessa saa raiskata ainoata muonion luonto aluetta eikä pilata maisemaa puistoalueelta katsottuna vaan puistonpuolelta raja puistole avonaiseksi koko alueeksi.toivon asian toteutuvan ihmisille iloksi ja valtiolle hyödyksi.kiitos. Luontoarvojen huomioon ottamista jotta voimme säilyttää aitoa luontoa tuleville sukupolville. Maankäytön suunnittelun aloittaminen, luontoarvojen ymmärtäminen ja alueen metsähakkuusuunnitelmien hylkääminen. Muonio on matkailupitäjä ja luonto kaikkinen piirteineen on sen vahvuus.... Metsä kannattaa säilyttää eläinten, kasvien, sienten, hyönteisten ym. ja ihmisten toimintaympäristönä ja hyödyntää vain siltä osin kuin se on kestävää pitkällä aikavälillä. Talousmetsien paikka on etelämpänä alueilla, jossa metsä kasvaa hyödynnettävään mittaan 40-60 vuodessa. Ylimuonion maankäyttö olis toivottavaa jättää matkailukäytölle ainoastaan.

7 erämaa-alueiden säilyttämistä Retkeilyn (luontomatkailun) kannalta tärkeiden maisemien suojelu. osasalle alueista lisärauhoittaminen. Täyssuojelu Osallistaminen Kaavoitus Suunnittelun osalta on syytä kuunnella paikallisia ihmisiä ja kuunnella heidän tarpeitaan. Toivoisin että alueen asukkaitten ja muitten aluetta käyttävien tahojen ääntä kuultaisiin ja otettaisiin huomioon maankäyttöä suuniteltaessa. Koska metsien hakkaamatta jättämisellä on harvinaisen laaja kannatus paikakallisesti, on sosiaalisesti täysin kestämätöntä tomia toisin. Metsähallituksen osallistavan suunnittelun järjestelmä sekä lain edellyttämä yhteiskuntavastuu eri intressitahoja huomioimalla ovat koetuksella Ylimuonion tapauksessa....kaavotetaaan mökkitonteiksi Vuontisjärven pohjoispää, josta Metsähallitus saa myyntituloa, joka olisi tullut metsänmyynnistä. Alueen kehittäminen (kaavoitus) Toivon, että alue säästyy tuulivoimalta Metsänhoidon menetelmät Alueella suoritetaan ainakin taimikonhoitoa ja maiseman avaushakkuita. Hyväksyn Metsähallitus-tyyppisen metsätalouden. ilman muuta täytyy hakata kaikki mikä on mahdollista,ei siellä kukaan käy. Metsänhakkuut olisivat kevyitä ja lakialueet jätettäisiin hakkaamatta kokonaan ja lakialueitten ympärille jätettäisiin kunnollinen suoja-alue UUDISTUSHAKKUITA EI TEHTÄIS,HARVENTAA SAA NORMAALISTI, UUSI METSÄLAKI SALLI- SI MYÖS POIMINTAHAKKUUT Metsätalouden rajoittaminen ettei metsiä hakattaisi ja luonto pysyisi koskemattomana. Hakkuita ei kannata suorittaa kyseisellä alueella, koska nämä alueet ovat Muonion viimiset vanhojen metsien alueet, joita ei ole suojeltu. Metsähallituksenmaat tulisi säilyttää hakkuista, alue on maastollisesti hienoa ja ainutlaatuista. Muonion pohjoisosien valtiometsiin en soisi enää hakkuita Juutilaisen pohjoispuolelle. Alue tulisi säilyttää paikallisten ihmisten retkeily-, metsästys- ja kalastuskohteena. Valtiometsät ko. alueella ovat säilyneet suhteellisen koskemattomina, jopa aarnialuetita löytyy. Kiitos Metsähallituksen... Muonionjoen ja kansallispuiston väliset valtionmaat tulee jättää rauhaan hakkuilta....talousmetsien paikka on etelämpänä alueilla, jossa metsä kasvaa hyödynnettävään mittaan 40-60 vuodessa. Luovutaan metsätalouskäytöstä MU2 alueella Juutilaisesta pohjoiseen kokonaan. Hakkuutulot ovat hyvin minimaaliset Puusto ja metsä kasvaa hitaasta, joten suurin arvo sillä on silloin kun se on jätetty kasvamaan ja uudistuminen voi tapahtua luonnon suomin ehdoin. Jos metsän kasvua täyteen pituuteen pitää odottaa 100-200 vuotta, ei ole mitään järkeä tuhota sellaista metsää kertahakkuulla....ja alueen metsähakkuusuunnitelmien hylkääminen. Toivon todella jätettävän sen rauhaan hakkuilta. Kaikkea ei tarvitse käyttää rajulla tavalla hyväksi.

8 Toivon että alue säästyy... hakkuilta luonnontilaisissa metsissä ja erämaisilla alueilla. toivon, että maat ja metsät saisivat olla rauhassa" seuraaville sukupolville sillä pohjoisen metsät uusuituvat todella hitaasti. jos välttämättä pitää hakata metsiä niin parempaa tulosta varmaan saisi kun hakkuita tehtäisiin etelämpänä suomessa. olemme ostaneet vanhan metsäkantatilan yli- muoniosta koitamme omalta osaltamme huolehtia metsästämme. siis ei ostettu metsätilaa rahan hyötymis mielessä... " Vanhat metsät jätettävä hakkuilta rauhaan, niiden arvo on moninkertainen virkistyskäytössä kuntalaisille. Ylimuonion vanhat metsät tulee jättää hakkaamatta paikallisten asukkaiden virkistyskäytön, porotalouden ja matkailun talouskäytön vuoksi. Puustosta saatava taloudellinen hyöty ei ole missään mielekkäässä suhteessa muuten metsästä saatavaan talous- ja virkistyshyötyihin.... alueen metsähakkuusuunnitelmien hylkääminen Virkistyskäyttö ja matkailu Juutilaisen pohjoispuolelle... Matkailun kehittäminen ko. alueella tulisi sallia: Moottikelkkareitin rakentaminen Mielmukkavaaraan Viktoriareitistä revontulien tarkkailua varten. Viktoriareitin siirtäminen Miasvaaran itäpuolelle. Vaellusreitistön lisääminen myös ikimetsiin!!! Suunnittelussa huomioitaisiin luontoliikunta ja viihtyvyytta parannettaisiin rakentamalla erilaisia vetovoimaisia tekijöitä, esim. merkittyjä polkuja, laavuja, taukotupia tms. Virkistysalueista saadaan suosittuja kohteita ja lisäarvoa alueen matkailuyrittäjille. Maastossa moottoriajoneuvojen käyttöä tulee rajoittaa, lähinnä mönkijät, jotka kuluttavat luontoa. Tieyhteyden rakentaminen Keräsiepistä Raattamaan hanke tukee alueen kehittämistä kaikin tavoin. Patikointi ja hiihtoreitistön kunnostaminen ja ylläpito koko alueelle. Nyt panostetaan vain muutamiin kohteisiin jotka nähty ja koluttu useampaan kertaan! Kulkija voi ihastella luonnonvarararaisia ja koskemattomia alueita. Tällöin matkailuyrittäjät voisivat viedä turisteja ihastelemaan kansallispuiston viereen koskematonta luontoa! Mikä on samantyyppistä kuin kansallispuisto.koska kaikki ihmiset eivät voi kävellen tai hiihtäen puistoon mennä. Voisivat matkailuyrittäjät ja ohjelmapalveluyrittäjät tuottaa, tälläisillekkin ihmisille hienoja luontoretkiä. Metsästääkin saa, kunhan antaa muiden olla rauhassa. 2.4 Muu palaute Kyselyn lopussa vastaajaa pyydettiin antamaan muuta palautetta. Vastauksen antoi 16 henkilöä, joista kotikunnakseen ilmoitti Muonion 9, Kolarin 1 ja muun 6 vastaajaa. Vastaukset on luokiteltu teemoittain. Vastauksia ei ole muokattu, ainoastaan useita teemoja sisältävistä vastaukset on jaettu teemansa mukaan erillisiksi virkkeiksi ja ydinsisältöä lihavoitu. Alueen maankäyttö En ole matkailuyrittäjä,olen muuttanut Muonioon luontoarvojen vuoksi. Alue on minulle erittäin tärkeää luontoarvojen ja ainutlaatuisuuden vuoksi. Metsätaloudelliset tuotot on todettu mitättömiksi luontoarvojen rinnalla!!alueen kehittäminen muilla keinoilla tuo paljon suuremmat tulot kuin hakkuista saaduilla tuloilla. Ja huom!, alueen maisemallinen vaikutus näkyy muuallekin kuin puistoon > oloksen näkymät Säilyttämällä alueen metsät luonnontilaisena voimme kaikki nauttia niistä nyt ja tulevaisuudessa. Valtiolle metsätaloutellinen hyöty on niin vähäinen ja lyhyt kantoinen ajatus,nähden siihen että kun ihmiset tarvivat aluettä satojakin vuosia eteenpäin ja tulevat sukupolvet tarvivat juuri tämmesiä luonto alueita,kaikkein viisainta riitelemättä vaikka pakko liitoksela liittää tämä alue olemassa olevaan puisto alueeseen,jota on alunperinkin suuniteltu kun puisto aluetta tehtiin,mutta kun silloin muonio tarvi elinkeinokseen vuontisjärven kalanpyynti alueeksi niin raja pantiin itä puolelle,säästäkää ja Liitäkää nyt koko alueeksi.kiitos! Muonionjoen ja kansallispuiston väliset valtionmaat tulee jättää rauhaan hakkuilta. Alueen metsillä on valtava merkitys matkailulle, porotaloudelle, sekä virkistyskäytölle. Tämä merkitys ei katoa mihinkään ajan myötä, vaan pystyssä ollessaan metsät tuottavat tuloja ja hyvinvointia alueelle ja kansantaloudelle varmasti enemmän, kuin MH:n kertakäyttöhakkuilla. Metsähallituksen tuloksessa ne vilahtaisivat vain hyvin lyhyen aikaa, ja vahinko alueen taloudelle sekä ihmisten hyvinvoinnille oli-

9 Kysely si suunnaton. Valtion metsien käsittelyssä täytyy päästä eroon MH:n yksipuolisesta sanelupolitiikasta. MH:lla on valtavat resurssit tuottaa mieleistään propagandaa, ja hakata sumeilematta kaikki, mitä ei nousta erityisen voimakkaasti puolustamaan. MH:n iskulause: Näe metsä puilta." on juuri sitä, mitä MH:n itsensä pitäisi kyetä tekemään, näkemään metsiemme muutkin arvot, kuin mitä niillä on pinossa. Muut metsienkäyttömuodot kärsivät aina vääjäämättä hakkuista, mutta MH:n koneisto vain jauhaa samaa mantraansa: Monikäyttömetsiin mahtuvat kaikki metsienkäyttömuodot. Mutta kun MH:n mielestä kaiken tulisi tapahtua tehometsätalouden ehdoilla, muille jäisi vain raiskattu maa, jonka kanssa olisi vain tultava toimeen parhaansa mukaan. Tämä Muonion metsien tapaus on loistava esimerkki siitä, että valtion metsien käsittelyssä, sekä käsittelemättä jättämisessä, on viisasta ajatella laajemmin, kuin pelkästään MH:n tulosta ajatellen. MH:n tulisikin käyttää tarjottava tilaisuus hyödykseen, ja alkaa viimein hallinnoimaan valtion, eli meidän kaikkien, omistamia metsiä laaja- ja kauaskatseisemmalla tavalla, ottaen aidosti huomioon muut metsänkäyttömuodot. Se olisi lopulta kansantaloudellemme parempi ratkaisu, kuin nykyinen, yksinomaan MH:n omia rakenteita ja tulosta ajatteleva toimintatapa. ONHAN ALUETTA HYÖDYNNETTY ENNEKIN METSÄTALOUDESSA.EI TURISTIT EROTA VUO- DEN PÄÄSTÄ ONKO ALUEELLA SUORITETTU HAKKUITA (HARVENNUKSIA) EI VIIMEISISTÄ- KÄÄN HAKKUISTA OLE HAITTAA PAIKALLISILLE Itse kyselystä: Kartalle ei voinut maalata alueita, vaan piti pistellä yksittäisiä neuloja, ja kommentoida niitä erikseen pikku ikkunoihin. Valtavan työläs ja vaikea tapa käsitellä näinkin laajaa ja monella tapaa arvokasta aluetta. Kommentit jäävät väkisinkin torsoiksi, eikä ole mielekästä tikuttaa laajaa aluetta metri metriltä." olis kyselyn tekemiseen voinut paneutua paljon paremmin. Pisteellä oli vaikea määrittää aluetta. Piirtämällä alue olisi ollut helpompi. Käyttötarkoitus käsitti suurempaa aluetta esim. metsästys tapahtuu laajalla maastonkohdan alueella (Vuontisrova, Mustavaara, Nirrokero ym. ym.) Tyhjentästi ei ole mahdollista käydä kaikkia alueita läpi, joten monien paikkojen osalta yksi ihminen ei voi ilmaista täydellisesti kantaansa. Karttapohja antoi tehdä vain yhden merkinnän, ymmärsin ohjeista että useampikin merkintä on mahdollista, mutta näin sitä huijataan? Merkintöjen tekemisen helppoudesta en ole varma. En tiedä, pitäisikö niiden näkyä, ainakaan minulle ne eivät näkyneet. En siis tiedä, onnistuinko, mutta muuten se ioli helppoa. Kysely olisi voinut olla pitempikin, jossa olisi suoraan kysytty kansalaisten mielipidettä Ylimuonion metsien merkitystä eri toiminnoille, kuten metsätalous, matkailu, virkistyskäyttö, porotalous ja luonnonsuojelu. Eri toimintoja olisi ollut hyvä suoraan arvottaa, jolloin valtion eli kansalaisten metsien hallinnoija olisi saanut käsityksen Ylimuonion metsien käyttö- ja olemassaoloarvoista. Samoin Metsähallituksen suunnittelujärjestelmästä ja nykyisestä erikoisesta ratkaisusta, jossa matkailuyrittäjät joutuvat maksamaan että Metsähallitus noudattaa lakisääteisiä velvoitteitaan olisi tullut esittää suoria kysymyksiä. Osallistaminen ja vuorovaikutus mikäli alue hakataan, uskoni metsähallituksen luontoarvojen arviointiin ja niiden arvostukseen romahtaa. Tämän päivän paikalliset tarpeet ja arvot tulee ottaa huomioon. Jotenkin tuntuu turhalta antaa palautetta, ennenkään metsähallitus ei ole kuullut paikallisia vaan metsät on hakattu vedoten valtion rahan tarpeeseen. Onkohan vaikutusta? Toivottavasti nähdään tuloksiakin kun nyt on uhrattu todella paljon taustatyöhön! älkää kyselkö Köpiltä,ei se omista eikä määrää valtion maita. olisi mukavaa jos saisi vaikka sähköpostiin tietoa missa mennään"...ja todella toivomme, että metsät jätettäisiin luonnonmukaisiksi..." Toivon hyvän yhteishengen jatkuvan ko. alueen kehittämisneuvotteluissa. - Hillapaikkoja en halua laajaan julkisuuteen.

KARTTA 1: Metsästys- ja kalastuspaikat 1

2 KARTTA 2: Luonnontuotteiden keruupaikat sekä luontoarvojen vuoksi tärkeät paikat

KARTTA 3: Maisema- ja kulttuuriarvojen vuoksi tärkeät paikat 3

4 KARTTA 4: Tärkeät reitit, muut tärkeät kohteet ja paikat, joista haluan antaa palautetta Ylimuonion maankäytön suunnitteluun