Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön?

Transkriptio

1 Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja

2 Esimerkkejä eri maista Valtio Hallintomuoto Valtionmaat (milj.ha) Toiminta Suomi (uusi?) Valtion erityisliikelaitos + tytäryhtiöt + LS-virasto 3,5 0 5,6 (vesial.3,4) Metsätalous, kiinteistökauppa Maa-ainekset, taimituotanto jne. Suojelu, virkistys Ruotsi Valtion osakeyhtiö + tytäryhtiöt + LS-virasto ja kulttuuriperintövirasto 4,1 0 n. 6,4 Metsätalous, kiinteistökauppa, luvat Taimituotanto, puun tuonti ym. Valtionrahoitus suojelualueille + yhteiskuntaa hyödyttävä toiminta Norja (ei EU) Valtionyhtiö + tytäryhtiöt 6,0 Metsätalous, virkistys, valtion suojelun toimeenpanovelvoite ym. Tsekki Valtion liikelaitos 1,3 Hallintaoikeus, hakkaajat kilpailutetaan Viro Valtion virasto 1,1 Metsätalous, suojelu, virkistys, taimituotanto jne.

3 Hallintomallit vaihtelee! Valtion maaomaisuuden hallintomuoto voi olla sellainen kuin kunkin maan lainsäädäntö ja tavoitteet määrittelevät kunhan se ei vääristä kilpailua. Suomessakin liikelaitosmalli toimisi edelleen ihan hyvin, JOS liikelaitos saisi omistusoikeuden valtion omaisuuteen ja olisi konkurssikelpoinen => se ei ole järkevää, eikä siksi mahdollista. Nyt ajetaan erityisliikelaitosmallia (aiemmin on jo kaatunut 2 erilaista viritystä toinen toistaan ongelmallisempia). Luonnonsuojeluliitolla ei ole tiukkaa kantaa hallintomalliin, kunhan luonnon, luonnonsuojelun ja virkistyskäytön sekä luontaistalouden edellytykset eivät heikkene. Ongelmia on tullut valtataistelusta; kuka saa määrätä mistäkin ja tehdä minkäkinlaista bisnestä valtion omaisuudella => Yhteisen edun tavoittelu ei ole pysynyt kärjessä

4 Vaikutus ympäristöön? Hakkuumäärät ja muiden luonnonvarojen käyttömäärät ovat keskeisiä => ei ole juurikaan merkitystä kuka hakkaa tai kaivaa soraa, ratkaisevaa on se paljonko ja missä hakataan/kaivetaan Maankäytön suunnittelu pitäisi tehdä virastossa, joka toimii avoimesti ja yhteiskunnan kokonaisetu huomioiden, ympäristöministeriön alaisuudessa. Tuottovaateen alaiseen taseeseen ei pidä laittaa mitään sellaista, missä ei voi hakata puuta tai ole tarkoitus tehdä muuta kovaa bisnestä Siis virkistysalueet, vedet, tunturit, suot, rajoitetun toiminnan alueet yms. Luontopalveluiden taseeseen, kansallisomaisuudeksi! Suojelu- ja virkistysalueiden hoito on Luontopalveluissa toiminut hyvin Ei pidä muuttaa YM:stä lähtevää Luontopalveluiden ohjausjärjestelmää tai toteuttavan henkilökunnan sijoitusta.

5 Ongelmia MMM:n ja YM:n pitäisi ohjata MH:sta, välillä tuntuu, että toimii toisinpäin Eduskunnan rooli on vain asettaa MH:n tuottotavoite budjettikäsittelyn yhteydessä. Metsähallitus hoitaa kansalaisten yhteistä omaisuutta jo nykyäänkin omilla ehdoillaan: - Luonnonvarasuunnittelun osallistaen tehtyjä kirjauksia ei noudateta. Viimeisimmässä LVS-prosessissa (Kainuu) osallistamista ei enää edes yritetty. - Aiemmin MH määritteli itse tuloutustavoitteensa (joka vuosi aiempaa suuremmaksi) => kestävyyden rajat on jo ylitetty, eikä hakkuita voi enää lisätä, vaikka Eduskunta/VVM vaatii => pakko myydä maata, jotta saa tuloutusvaateen täytettyä Hölmöläisten hommaa. - Maanmuokkaus ja metsänhoito on muuttunut rajummaksi => paluu 1980-luvun ys-tasolle on jo tapahtunut. Metsätalouden yhtiöittäminen vie päätösvallan yhä kauemmas kansalaisista.

6 Ongelma Laatumaa on ongelmallinen. Sitä ei ole ollut tarkoitus erottaa emo-metsähallituksesta, mutta sen tuottovaade nousee selkeästi. Ajatus Laatumaalle rakennettavasta suljetusta leikkikentästä, jossa yhteisten rantojen myynnillä yms. saa leikkiä bisnestä valtion omaisuudella, on kelvoton Laatumaa toimii kilpailluilla markkinoilla ja pitää siksi erityisliikelaitosmallissa yhtiöittää siinä missä Metsätalous oy:kin.

7 Valtion hakkuualueilla on maanmuokkauksessa siirrytty yhä enemmän ojitusmätästykseen (vastaa pahamaineista syväaurausta) Erittäin pahat vesistöhaitat, virkistys ja luontoarvot tuhoutuvat täysin. Valtionmailla pitäisi toimia fiksummin kuin muualla. Miksi valtio ei näytä mallia? Voisiko uudistus johtaa nykyistä parempaan ratkaisuun yhteisen omaisuuden käytössä?

8 Metsähallituksen salassa valmisteltu uudistus siirtäisi yleiset vesialueet Metsähallituksessa taseeseen, jolta odotetaan tuottoja. Suomen luonnonsuojeluliitto vastustaa lakimuutosta => tätä mieltä ovat suomalaiset yleisesti => sivuilla on vieraillut lähes 1,5 miljoonaa kävijää

9 KIITOS! YLI 75