Terveydensuojeluviranomaisen katsaus Keskuskoulun tilanteeseen 12.5.2015 Kimmo Ilonen ympäristöterveyssuunnittelija, FM Risto Karnaattu terveystarkastaja, RTA Tyypillisiä sisäilmaongelmia aiheuttavia tekijöitä Puutteellinen ilmanvaihto Mikrobiologiset tekijät (homeet, bakteerit hiivat) Lämpöolot ja vetoisuus Hiukkaset (pienhiukkaset sisältä ja ulkoa, pöly, rakennuspöly, mineraalikuitupöly, asbesti) Kemialliset tekijät (VOC, formaldehydi, hajut, jne.) Tupakansavu Allergeenit (eläinpöly, huonekasvit, siitepöly) Säteily (radon) Melu, tärinä 15.5.2015 Ympäristökeskus 2 1
Rakennuksessa, jossa on sisäilmaongelma On yleensä enemmän epäpuhtauksia kuin rakennuksessa, jossa ei ole sisäilmaongelmaa sairas terve Voidaan oireilla enemmän kuin rakennuksessa, jossa ei ole sisäilmaongelmaa Oireilu sairas Oireilu terve 15.5.2015 Ympäristökeskus 3 Vertailussa kuvitteelliset koulut Koulussa ei sisäilmaongelmaa terve 20-30 nuhaoireilevaa 10 yskivää 5 hengenahdistusta kokevaa 5 astmaatikkoa (tai astmalääkitys ilman diagnoosia) 2-3 poskiontelotulehdusta Sisäilmaongelmainen koulu sairas 50 nuhaoireilevaa 15 yskivää 15 hengenahdistusta kokevaa 15-20 astmaatikkoa (tai astmalääkitys ilman diagnoosia) 20-25 poskiontelotulehdusta Lähde: V. Pekkola 24.1.2014 15.5.2015 Ympäristökeskus 4 2
Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden yleisyys Suomessa Kouluissa ja päiväkodeissa 12-18 % Pien- ja rivitaloissa 7-10 % Kerrostaloissa 6-9 % Hoitolaitoksissa 20-26 % Toimistoissa 2,5-5 % Eduskunnan tarkastusvaliokunta 1/2012 15.5.2015 Ympäristökeskus 5 Koulurakennusten kosteus- ja homevaurioihin liittyviä ongelmia Puutteelliset räystäs- ja ikkunapellitykset Nauhajulkisivujen epätiiviit esim. mineriittilevyllä verhotut puurunkoiset seinät Puuosia betonitai tiilirakenteessa Pihan puutteelliset kallistukset ja vedenpoisto Ilman virtausreitti esim. porraskäytävän kautta kellarista opetustiloihin Vuotavat kattoikkunat/ - lyhdyt Puutteellinen yläpohjatilan tuuletus Veden kondensoituminen kattorakenteisiin Tuloilmaventtiilitön riittämätön koneellinen poistoilmanvaihto Kosteiden tilojen / keittiön puutteellinen vedeneristys Katemateriaalin vesivuodot Tiivistämättömät ikkunoiden ja seinän liitokset Ilman virtausreitti liikuntasauman tai tiivistämättömän putkiläpiviennin kautta lattialaatan alta / kellarista opetustiloihin ja tiloista toisiin Ulkoseinän sekä lattia- ja kattorakenteen liitoksen ilmavuodot lämmöneristetilasta sisäilmaan Epätiiviit ikkunat Tuulettumattomat tiili-villa-tiili tai tiilivilla-betoni seinät Rakennuksen sijainti rinteessä Puuttuvat tai toimimattomat salaojat ja täyttöjen epämääräinen maa-aines Purkamaton muottilaudoitus esim. portaiden alla Alapohjan täytön kapillaarisuus Perustusanturat vettä keräävissä kuopissa Tiiviit pinnoitteet kellarin lattiassa ja seinissä Ryömintätila ylipaineinen Ryömintätilassa purkamaton muottilaudoitus / rakennusjätettä Kellarin seinien puutteellinen tai puuttuva kosteuseristys Putkikanaalit lattian alla Kellarin seinien sisäpuolinen tiiliverhous ja lämmöneristys alkavat lattialaatan alapuolelta 15.5.2015 Ympäristökeskus 6 Lähde: Harri Hakkarainen TKK 2007 3
Havaituista ongelmista Vaurioiden tunnistaminen laajuus Vauriomekanismi Epäpuhtauksien syntyminen ja kulkeutuminen sisäilmaan Muut tiedot kuten oireilu ja altistuminen Korjaaminen Korjausten onnistumisen jälkivalvonta Vauriot usein piilossa, joten löytäminen vaatii asiantuntemusta 15.5.2015 Ympäristökeskus 7 Jälkivalvonta Esimerkiksi 6-10 kk korjausten jälkeen Varmistetaan että korjauksissa terveyshaitta on saatu poistettua Käytännön välineinä esimerkiksi mittaukset, näytteet, oirekyselyt, jne. Sisäilmaryhmä (+ terveydensuojeluviranomainen) 15.5.2015 Alatunnisteteksti 8 4
Keskuskoulun näytteitä 1/3 Mineraalivillakuitunäytteet 16.4.2015 geeliteippimenetelmällä, 10 näytettä Ei ohjearvon (0,2 kuitua/cm 2 ) ylityksiä Kuva: Työterveyslaitos 15.5.2015 Ympäristökeskus 9 Keskuskoulun näytteitä 2/3 Pölynäytetutkimus 2.4.2015, pölyn koostumus kuudesta näytteestä pyyhintämenetelmällä Tilat: Piharakennuksen kuvaamataito, kotitalous 123, luokat 203, 316, 401 ja 505 Näytteiden todettiin koostuvan tavanomaisista huonepölyhiukkasista: tekstiili- ja paperikuitujen osasia, hilsettä, kiviaineshiukkasia, yms. Analysoitu elektronimikroskoopilla ja röntgenmikroanalysaattorilla, näytteissä ei todettu mineraalikuituja, asbestikuituja, raskasmetallihiukkasia eikä homeitiöitä tai -rihmastoa. 15.5.2015 Ympäristökeskus 10 5
Keskuskoulun näytteitä 3/3 16.-17.4. kerättyjen ilmanäytteiden mikrobiologinen analysointi, 16 näytettä sisältä ja 2 ulkoa Lumettomana vuodenaikana sisäilmanäytteiden mikrobistoa verrataan ulkoilmanäytteiden mikrobipitoisuuksiin ja lajistoon. Tilanne tulkitaan tavanomaiseksi, mikäli sisäilman sieni-itiö ja/tai aktinobakteeripitoisuudet (sädesieni) ovat pienempiä kuin ulkoilman pitoisuudet ja lajisto on samankaltainen molemmissa näytteissä. Kaikissa sisäilmanäytteissä kertaluokkaa pienemmät pitoisuudet kuin ulkoilmanäytteissä Lajisto kuten ulkoilmanäytteissä, neljässä näytteessä yksittäisiä aktinobakteeripesäkkeitä, yhdessä yli 5 pesäkettä/m 3 ja missään ei yli 10 pesäkettä/m 3 15.5.2015 Ympäristökeskus 11 Keskuskoulun tilanne 1/2 Henkilökunnan oirekysely Oireilu vähentynyt Oppilaiden oirekysely Tilanne jossain määrin parantunut, mutta oireita ja haittoja on edelleen monilla Jälkiseurantasuunnitelman mukaisesti on tehty mittauksia ja otettu näytteitä koulusta Tulokset hyviä Henkilöstölle ja oppilaille suunnatuissa kyselyissä on noussut seuraavia epäkohtia tunkkainen sisäilma joidenkin tilojen viemärin ja ruuan hajut 15.5.2015 Ympäristökeskus 12 6
Keskuskoulun tilanne 2/2 Näyttäisi siltä että sisäilmaongelman poistamiseksi tehdyt toimenpiteet ovat vaikuttaneet suotuisasti, mutta Oppilaiden oirekyselyn mukaan tilanne ei vieläkään ole normaalitasolla Tarvitaan jälkivalvontaa ja muita mahdollisia toimenpiteitä korjausten onnistumisen varmistamiseksi sisäilmaryhmä, terveydensuojeluviranomainen ryhmässä Keskuskoulun asia edelleen vireillä 15.5.2015 Ympäristökeskus 13 Kiitos 15.5.2015 Ympäristökeskus 14 7