Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs)
Konsortion hankkeiden yhteinen viitekehys Asumisregiimi = ne perusperiaatteet, joille maan asumisen järjestelmä on organisoitu; materialisoituvat asumisen instituutioissa, politiikoissa ja sitä koskevissa diskursseissa 1990-luvun alusta lähtien suomalainen regiimi on ollut murroksessa; markkinoitten entistä korostuneempi rooli Regiimin muutos viimeisen 20 vuoden aikana, sen tulevat haasteet ja mahdolliset kehityssuunnat Suomen kehitystä verrataan Ruotsin ja Iso-Britannian kehitykseen Tarkastellaan (1) redistributiivista asuntopolitiikkaa ja (2) maapolitiikkaa
Konsortion projektit Asuntopolitiikka: kohti supistumisvaihetta, professori Hannu Ruonavaara, Turun yliopisto Maapolitiikka ja omistusoikeudet, professori Anne Haila, Helsingin yliopisto Ruotsin asumisregiimi: ajankohtaiset haasteet, professori Christer Bengs, Aalto-yliopisto KYSYMYS ON YHTEISKUNTATIETEELLISESTÄ ASUMISTUTKIMUKSESTA, JOLLA VOI OLLA PANOKSENSA JULKISEEN KESKUSTELUUN ASUMISESTA JA ASUNTOPOLITIIKASTA
Miten tutkimus (= tutkijat) voi osallistua julkiseen keskusteluun? 1. Tutkijoita voidaan käyttää asiantuntijoina mediassa, jolloin heidän näkemyksensä tulevat julki laajemmin (keskustelu on virinnyt tutkijoista riippumatta) 2. Tutkijat voivat virittää keskustelua tärkeinä pitämistään asioista mediassa alakerta- tai yleisönosastokirjoituksin tai muiden esiintymisten kautta 3. Tutkijat voivat kirjoittaa yleistajuisesti julkaisuihin, jotka tavoittavat laajemman yleisön kuin pelkästään tutkijat (asuntoalan ammattilaiset, asuntopolitiikan tekijät, toimittajat, asumisasioissa aktiiviset kansalaiset, lehtiä ja kirjoja lukeva suuri yleisö)
Keskusteluun osallistumiseen liittyviä pulmia Asiantuntijana esiintymisen tulisi perustua tutkittuun tietoon, joka usein on alustavaa ja sisältää monia varauksia media on kuitenkin kiinnostunut selvistä, yksiselitteisistä ja mahdollisimman raflaavista tuloksista sensitiivisissä aiheissa, kuten sosiaalinen segregaatio, saa olla tarkkana siinä, mitä mediaan päätyy Tutkijayhteisöä laajemmalle lukijakunnalle kirjoittaminen vaatii a) kirjoittamista suomeksi b) siten, että kuka tahansa valistunut lukija ymmärtää, mitä halutaan sanoa sosiologeilla ja muilla yhteiskuntatieteilijöillä on usein ongelmia tässä ( kapulakieli mutta myös vaatimus julkaista englanniksi)
Konsortion tähänastiset ponnistelut julkisessa keskustelussa Tutkijat keskustelun herättäjinä: esim. Tuula Laukkanen ja Mika Hyötyläinen Helsingin Sanomien mielipidekirjoittajina Tutkijat yleistajuisina kirjoittajina: esim. Hannu Ruonavaara: artikkeli Hyvinvointikatsaus 2/2013:ssa; konsortion projektien osallistuminen tutkimusohjelman lukevalle yleisölle tarkoitettuun kirjaan SEURAAVASSA ESIMERKKEJÄ
Miksi Mika kirjoitti? Tutkijoiden on myös rohkeasti osallistuttava keskusteluun. Tämä voi olla mediassa esitettyjen väitteiden perustelujen pyytämistä. Kirjoitin Hesariin koska koin, että kaupungin eriytymisprosesseja tarkkailevat tutkijat olivat liikkeellä liian heppoisin perustein. Mediassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa on valloillaan vuokra-asuntoja ja niiden asukkaita syyllistävä retoriikka. Kirjoitin, koska keskustelu kaipaa mielestäni erilaista ja tuoretta näkökulmaa, keskustelu pyöri paikoillaan. Yhdenkin tutkijan pieni uusi näkökulma voi olla kullanarvoinen viedäkseen keskustelun uudelle tasolle ja eteenpäin, edistää kansalaiskeskustelua ja ymmärrystä, jne. Tieteen tärkeä rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa edistää ajattelua
Mitä seurasi Mikan kirjoituksesta? Seurasi keskustelua, johon osallistui tutkijoita (yksi konsortion sisältä) ja yksi alan toimija myös muuta palautetta on tullut Mika: Palaute ollut mielenkiintoista ja monipuolista. Ihmiset ovat kertoneet kokemuksistaan lähiöelämästä, kuinka vuokra-asuminen koetaan. Myös [Katja] Vilkaman vastine tekstiini oli hyvä ja vei keskustelua eteenpäin sekä selkeytti tutkijoiden omaa näkemystä, ilman median seulaa ja pelkistämistä. Tuulan [Laukkanen] hieno kirjoitus rajasi aihetta todella hyvin. Tutkijoiden välisen keskustelun ei aina tarvitse tapahtua omien julkaisujen kansien välissä, uskalletaan viedä kiistellyt, yleisöä kiinnostavat kysymykset framille
Toinen esimerkki
Miksi Tuula kirjoitti, ja mitä siitä seurasi? Tuula kertokoon itse.
Yrityksiä yleistajuiseen kirjoittamiseen: Hanna Kettunen & Hannu Ruonavaara: Vuokrien sääntely mahdotonta?! (Vuokrasääntelyjuttu) Christer Bengs: Makeat mielikuvat ja tuima totuus - huomioita Ruotsin asuntojärjestelmästä (Ruotsijuttu)
Vuokrasääntelyjuttu mitä? Vuokrien sääntely Suomessa i. Säännöstely sota-aikana ja jälleenrakennuksen vuosina ii. iii. iv. 1968 vuokrasäännöstely 1974 vuokrasääntely: markkinatilanteen huomioiminen & tuottoa vuokranantajalle Korotus- ja tasoyleisohjeet v. 1987 Holkerin hallituksen hallitusohjelma: Selvitetään vuokrasääntelyn vaikutus vuokra-asuntojen tarjontaan tavoitteena luopua sääntelystä vi. Vuokrasääntelyn purku 1990-1995 vapaat yksityiset vuokramarkkinat
Vuokrasääntelyjuttu miksi? Vuokrasääntelyn purkaminen osa yleisempää sääntelyn purkamista ja siirtymistä universalismista tarveharkintaan Haastattelut: vuokrasääntelyn purkamisella reagoitiin muuttuneeseen maailmaan, jossa sääntelylle ei ollut enää sijaa Paluu kertaalleen hylättyihin keinoihin vaikeaa Voisiko keskustelu pääkaupunkiseudun korkeasta vuokratasosta nostaa vuokrien sääntelyn harkittavaksi keinoksi? Vuokrien sääntely poliittisena työkaluna ei vaadi valtiolta taloudellista panosta Mikä on vapaarahoitteisen vuokra-asumisen rooli yhteiskunnassa? Markkinoiden vapaa toiminta ja yksilöiden vapaus valita
Ruotsijuttu mitä ja miksi? Christer kertokoon itse.
Kiitoksia mielenkiinnosta! Kysymyksiä? Kommentteja?