Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla 6 metsätilaa, joilla 15. metsänomistajaa Energiapuun käytön viitekehys Liitto ollut mukana käyttöä selvitetty hankkeet ovat auttaneet metsäenergian käytön lisääntymiseen Esiselvitys energiapuun käyttökohteista, toimitusmahdollisuuksista ja lämpöyrittäjyydestä1997-1998 Bioenergiaa metsästä 23-27 HighBio Interreg Nord 28-211 Forest Power Botnia Atlantica 29-211 Metsäkeskuksen metsäenergiahankkeet ohjausryhmäjäsenyys Hakkila 24 Hakkuut ja käyttö eri tilastoista => taselaskelmat ottavat huomioon viennin ja tuonnin Koko maan käyttö ja tavoitteet (Metlan luvuin) Metsäkeskusalueen käyttö ja tavoitteet (- -) Keski-Pohjanmaan maakunnan käyttöja tavoitteet (Bioenergiaohjelman ja liiton kyselyn luvuin) Kunnittainen käyttö ja tavoitteet (kuvana) Tähän asti asetetut koko maan ja K-P:nmetsäenergian tavoitteet on ylitetty ja vuosia etuajassa Käyttöäon julkaistu lähes kaikissa energiahankkeissa 2-luvulla Keski-Pohjanmaa 1,5-2 %:n metsämaakunta 21 luvuin Edunvalvontajäsenten kanssa noin 3 % K-P %+ KJL noin 3,5 % Metsäenergiapotentiaali on paljon aiemmin esitettyjä lukuja korkeampi järeä runkopuu ei potentiaaleissa mukana, mutta kuitupuuta kuitenkin poltetaan KP on Suomen osuuskunta valtaisin maakunta
PEFC/2-44-2 Metsähakkeen kokonaiskäyttö energiatuotannossa 2-21 + energiapuun käyttötavoite vuonna 22 milj. m3 16, 18 Puun energiakäyttö on noussut 2-luvulla, 21 käyttö yht. 16 milj m3 14, 13,5 16 12, 14 1, 8, 6, 4, 2,,,9 1,3 1,7 2,1 2,7 3, 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 22 tavoite 3,4 3, 4,7 6,1 6,9 12 1 8 6 4 2 Pelletit ja briketit Muu puupolttoaine Kierrätyspuu Kuori Sahanpuru ja muut purut Teollisuuden puutähdehake Metsähake 39 % metsähaketta Lähde: Metsäntutkimuslaitos, tavoite Uusiutuvan energian velvoitepaketti 4.5.21/MTK Z:\Keskusliitto\Metsä\Kuvat\PMARK\ENERGIAPUU\metsahakkeen_kaytto.pr4 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 5 45 4 35 3 25 2 Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1 m3 Pelletit ja briketit Muu puupolttoaine Kierrätyspuu Kuori Sahanpuru ja muut purut Teollisuuden puutähdehake Metsähake 1 9 8 7 6 5 4 3 Metsähakkeen kokonaiskäyttö alueittain 21 1 m3 Klan Voiman käyttö Pohjanmaan pylväässä K-P pienkiinteistöt 72 m3, laitokset 94 5 yht. 166 5 m3 Koko maa 6,91 milj.m3 Muu KP E-P:n pylväässä Pietarsaari ja Kokkola käyttävät eniten runkopuuta Pientalot Kannot ja tähteet runkopuu Pienpuu 15 1 64 % metsähaketta 2 1 5 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Metsähakkeen tekninen korjuupotentiaali 14, % Energiapuun osuus hakkuissa Metlan tilastojen valossa 1 %:n tasoa 12, % 1, % Metsähakkeen osuus hakkuukertymästä Polttopuun osuus hakkuukertymästä 11,4 % 1,7 % 8, % 7, % 6, % 5,4 % 4, % 2, % 1,3 % 1,6 % 2,1 % 2,8 % 3,8 % 4,4 % 4,2 %, % 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21
Markkinahakkuut kunnittain 27-21 (nuoren metsän hoitoa keskimäärin 3 ha/v) 3 25 2413 27 834 m3 28 827 m3 29 61 m3 21 778 2 m3 Metsäenergiahankkeiden myötä metsähakkeen käyttö on merkittävästi lisääntynyt lämpö- ja voimalaitoksilla 2 15 129 1 88 655 688 431 481 5 359 Halsua Himanka Kannus Kaustinen Kokkola Lestijärvi Perho Kotitarve-energiapuu päälle n 72 m3/v Toholampi 1335 Veteli Tuo keskimäärin 1 % energiapuuta laitoksille Metlan luvut Metsäenergiahankkeiden myötä metsähakkeen käyttöä ja tasetta on selvitetty Metsäenergiahankkeiden myötä metsähakkeen käyttöä ja tasetta on selvitetty 29 29 Metsähakkeen käyttö 211 kunnittain (pohjana Kehittyvä metsäenergia -21 TS-S, jota päivitetty liiton kyselyn mukaan 1/211) K-P:n bioenergiaohjelma 27-213 v 27 v26 425 m3 Maakuntaliiton alue yhteensä 21 käyttö 95. k-m3 eli 19. MWh eli 19 GWh ja 211 216 GWh 175 18 m3 375 m3
PEFC/2-44-2 K-P:n bioenergiaohjelma 27-213 1 k-m3 = 2 GWh 26 Kiintoina 42 5 57 5 72 5 18 KP BEO:n tavoite toteutui 21 2,2-kertaisesti Sähkön ja lämmön tuotannossa v. 25 Metsähaketta 85 GWh/a eli 42.5 k-m3 purua ja kuorta 1 GWh/a eli 6. k-m3 Tavoite vuonna 213 72 5 m3 Käyttö 2-kertaistuu vuoteen 25 verrattuna Tulos v. 21 mo-liiton kysely 1/211 Metsähaketta 19 GWheli 95. k-m3 Purua ja kuorta 13 GWheli 62. k-m3 K-P:n bioenergiaohjelma 27-213 Sähkön ja lämmön tuotannossa v. 25 Metsähaketta 85 GWh/a eli 42.5 k-m3 purua ja kuorta 1 GWh/a eli 6. k-m3 Tavoite vuonna 213 72 5 m3 Käyttö 2-kertaistuu vuoteen 25 verrattuna Arvio 211 mo-liiton kysely 1/211 Metsähaketta 216 GWh eli 18. k-m3 Purua ja kuorta 112 GWheli 67. k-m3 K-P:n bioenergiaohjelma 27-213 Sähkön ja lämmön tuotannossa v. 25 Metsähaketta 85 GWh/a eli 42.5 k-m3 purua ja kuorta 1 GWh/a eli 6. k-m3 Tavoite vuonna 213 725 m3 Käyttö 2-kertaistuu vuoteen 25 verrattuna Arvio 212 mo-liiton kysely 1/211 Metsähaketta 22 GWh eli 11. k-m3 Purua ja kuorta 112 GWheli 67. k-m3 1 2 1 1 1 Lämpöyrittäjien hoitamat lämpölaitokset ja laitosten metsähakkeen käyttömäärä vuosina 1992-21 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Lämpölaitosten lukumäärä, kpl Metsähakkeen käyttömäärä, 1 i-m3 1992 1993 1994 1995 K-P:n esiselvitys 1997-1998 1996 1997 Lämpölaitosten lukumäärä Metsähakkeen käyttömäärä 1998 1999 2 21 22 23 Bioenergiaa metsästä 23-27 24 25 KP BIO 26-7 26 27 Forest Power 29-11 28 29 21 Metsähakkeen käyttö6-kertaistunut 2-luvulla koko maassa tavoite 13,5 milj.m3 22 21 käyttö oli 6,9 milj. m3 Järeä runkopuu on valtava piilo - potentiaali, jolle ei ole haluttu antaa tavoitteita! => Kuitupuuta polttoon! Lähde: TTS Vuosi 31.8.211/MTK Z:\Keskusliitto\Metsä\Kuvat\PMARK\ENERGIAPUU\Lampolaitosten_lukumaara.pr4
PEFC/2-44-2 RAAKAÖLJYN JA KIVIHIILEN HINTAKEHITYS 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 1979/1 On johtanut siihen, että hakelämpölaitoksilla raaka-aine on järeytynyt ja hakkuissa ei tarvitse erotella kuitupuuta ja pienpuuta erilleen. 198/1 1981/1 1982/1 1983/1 Lähde: HWWA 3.1.211/MTK Z:\Keskusliitto\Metsä\Kuvat\TALOUS\Raakaoljy_kivihiili.pr4 1984/1 1985/1 1986/1 1987/1 1988/1 1989/1 US$/Barreli (=159 litraa), Brent-laatu 199/1 1991/1 1992/1 1993/1 1994/1 1995/1 1996/1 1997/1 1998/1 1999/1 2/1 21/1 22/1 23/1 24/1 25/1 26/1 27/1 28/1 Kivihiili, USD/t, CIF, EU 29/1 21/1 211/1 METSÄHAKKEEN KÄYTTÖ JA VOIMALAITOSHINTA kaikesta huolimatta Puuenergian kokononaistuotanto laskenut 2-luvulla n 15 %... koska metsäteollisuuden puunkäyttö laskenut noin 6 miljoonan kuutiometrin tasolle Metsäenergian osuus on jo ¼ puunkorjuun työpanoksesta Pöyry 211
Metsähakepotentiaali 2 milj. m3 ilman järeän runkopuun käyttöä!!! METLAN TAVOITE Pöyry 211 Metsähakkeen käytön tulevaisuuden ratkaisee erilaiset ohjauskeinot ja markkinatalouden lait TEM 28
PEFC/2-44-2 PEFC/2-44-2 Oletteko kuluvan vuoden aikana myynyt energiapuuta? 12 % metsänomistajista 1 8 6 4 2 27 28 29 21 211 Lähde: syksyn Metsätutkat 16.9.211/MTK Z:\Keskusliitto\Metsä\Kuvat\TUTKA\211-2\Energiapuun_myynnit_kuluvana_vuonna.pr4 En osaa sanoa En ole myynyt En ole myynyt, koska ei ole ollut päätehakkuita En ole myynyt, mutta olen korjannut energiapuuta omaan käyttöön Olen myynyt / luovuttanut kantomassaa Olen myynyt / luovuttanut pieniläpimittaista puuta (karsittua ja karsimatonta rankaa) Olen myynyt / luovuttanut latvusmassaa Minkälaista energiapuuta olette valmis tarjoamaan markkinoille ensi vuoden aikana? 12 % metsänomistajista 1 8 6 4 2 27 28 29 21 211 Latvus- ja oksamassaa Pieniläpimittaista puuta Kantomassaa (karsittua ja karsimatonta rankaa) En ole valmis tarjoamaan energiapuuta EOS Lähde: syksyn Metsätutkat 16.9.211/MTK Z:\Keskusliitto\Metsä\Kuvat\TUTKA\211-2\Energiapuun_tarjonta-aikomukset_ensi_vuonna.pr4 Metsäsertifiointi säätelee energiapuukohteita Metsäsertifiointi säätelee energiapuukohteita Metsäsertifiointi säätelee energiapuukohteita Peittämisen hyöty ratkaiseva energiasisällölle Puuston terveydestä huolehditaan -kriteeri 4 metrinen ranka peitettynä 2 kesän yli antoi keskimäärin 1 MWh/i-m3, kosteus-%<25 (peitepaperi riitti puiden koko pituudelle) => Energiapuu tarpeen peittää! 6m+ranka Peitettynä Vain puolet peittyi Peittämätön kosteinta
MSO: Puun energiakäyttö 22? Metsähakkeen käyttö: 28 4,6 milj. m3 => 22 12-17 milj. m3 = suuri loikka! Vastaa koko v. 29 puukauppaa (n. 16 milj. m3) Kestävä hakkuusuunnitelma ei muodosta pullonkaulaa, ketjun kannattavuus muodostaa Vain markkinan erinomaisen toimivuuden kautta tavoite mahdollista saavuttaa. Keskinkertainen suoritus ei riitä! Vaikutukset ulottuvat koko puumarkkinoihin niitä tehostavasti ja toimijoita lisäävästi. Mukaan tarvitaan kaikki potentiaaliset laitokset, yrittäjät ja puun myyjät. 6 5 4 3 2 1 Käyttöpisteitä tulee lisää. Energiapuuta on entiset potentiaalit + ensiharvennukset kokonaan. Tuet ja verotus tulevat muuttumaan. Markkinatalous ratkaisee jatkuuko 1-vuotiskausi 211-22 samalla vauhdilla kuin mennyt 21-21. 482 623 116 462 18 K-P:n metsäenergiapotentiaaleja ja tavoitteita metsähakkeelle, k-m3 375 4 2 5 18 Tekninen Teoreettinen 7 2 5 23 3 3 7 5 Ei tapahdu ilman konkreettisia ja nopeita toimenpiteitä. Esiselvitys KP BIO 27 Käyttö 26 Käyttö 211 TAVO 213 TAVO 22 TAVO 22 TAVO MTK 1998 K-P BIO 13,5 K-P Mo-L 25 milj K-P:n milj.m 3:sta osuus 1,5 % K-P:lle KANNUSTIMET / MARKKINAHINTA RATKAISEE KÄYTÖN!