Voimavarat positiivisen ikääntymisen perustana

Samankaltaiset tiedostot
Simo Koskinen, professori emeritus Lapin yliopisto Ikääntyminen voimavarana -seminaari Kauhava Simo Koskinen 1

VANHENEMISEN UUDENLAINEN YMMÄRTÄMINEN, IKÄÄNTYNEITTEN VOIMAVARAT JA TULEVAISUUDEN IKÄÄNTYNEET

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Ikääntyminen voimavarana ja haasteena. Yhteinen vastuu hyvästä vanhuudesta seminaari Vantaa Marja Vaarama Professori, Lapin yliopisto

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

ikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki

Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia

LAPSISTRATEGIAA VALMISTELEVA TYÖ

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Green Care nyt ja tulevaisuudessa

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Ikääntyvä ihminen hoitotieteellisen tutkimuksen keskiössä

Ikääntyneen voimavaralähteet arjessa. Taina Stenberg, suunnittelija Ikäinstituutti

Kiinni elämässä osallisuus ja ikäpolvien vuorovaikutus hyvän vanhenemisen eväinä

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

YHTEISÖLLISYYS, TARJOUMAT, RESILIENSSI Näkymiä yhteiskuntaan ja vanhuuteen

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Lapsuuden laatu ja syrjäytyminen: yhteiskuntaa jäsentymisen prosessi ja sen tukeminen

IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN. Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat lk ,9 % Vanhemmat ,1 %

Psyykkinen toimintakyky

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset

KUKA HUOLEHTII IKÄÄNTYVIEN TERVEYDESTÄ JA TOIMINTAKYVYSTÄ?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari Kotka Dos. Erja Rappe HY

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Mielenterveys voimavarana

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

LAADUKKAALLA JOHTAMISELLA HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYA

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu

IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Aktiivisena eläkkeellä

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

MAAHANMUUTTOPOLITIIKKAA, LAINSÄÄDÄNTÖÄ JA PALVELUJA LYHYT HISTORIA

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Toiminnassa hyödynnetään Vaalan paikallisia vahvuuksia: luontoa, lähipalveluja, yrityksiä ja kulttuuriympäristöä. Tarja Karjalainen

Minun arkeni. - tehtäväkirja

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena

Lasten ja nuorten kirjallisuutta monilukutaidolla. FT, yliopistonlehtori Reijo Kupiainen Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Kainuulainenkin ikääntyy (kainuulaiset Harmaat pantterit)

IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTIPALVELUJEN UUSI SUUNTA. Aulanko Hämeenlinna to Heikki Roilas, ylilääkäri, Ilveskoti yleislääket.

Päihdealan sosiaalityön päivä

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

MILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen. Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

Logoterapeuttinen ajattelu vanhusten hoidossa

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Sosiaalilautakunta

Kykyviisari hankeosallistujien työ- ja toimintakyvyn arviointiin

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

Osattomuuden hinta mihin meillä on varaa?

HYVINVOINTITAPAAMINEN. 1. tapaaminen / 20. Muuta:

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA Hallinnonalan rakennerahastopäivät Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OSALLISUUS JA MIELEKÄS TEKEMINEN HYVINVOINNIN TUKEMISESSA. Maaret Rutanen & Piia Altti Ikäihmisten voimavarat käyttöön -teemapäivä

Ikäihmisen arjen voimavarat jatkuvuus ja aktiivisuus - näkökulmat. Tarja Tapio, lehtori YTT, Saimaan ammattikorkeakoulu

Sosiaalinen kuntoutus liikkeessä Jyväskylä

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Mielenterveyskuntoutujien asuminen ja hyvinvointi. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

Luennon aiheita: Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset

RYHMÄ 5 Varaudu todelliseen vanhuuteen

Kuuluuko yksinäisyys vanhuuteen?

Green care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe

Transkriptio:

Voimavarat positiivisen ikääntymisen perustana Simo Koskinen, professori emeritus, Lapin yliopisto Vanhustyön keskusliitto ry. Eloisa ikä vuosista viis! Seminaari positiivisen ikääntymisen puolesta. Valkoinen Sali. Helsinki 10.10.2012

Jäsentely 1. Positiivinen ikääntyminen 2. Voimavarojen käsitteistäminen 3. Empiirisiä tuloksia ikääntyneitten voimavaroista Simo Koskinen 2

Vanhenemisen kulttuurinen käänne (esim. Gilleard & Higgs 2000; Sadler 2000) 1. Positiivinen vanhenemisen stereotypia 1980-luvulla 2. Sosiaalinen konstruktionismi ja ikääntymisen kulttuurinen teoria taustalla 3. Perinteisen toimintakyky- ja sosiaalipolitiikkaorientoituneen tarkastelun kritiikki 4. Vanhenemisen riippuvuuskoulukunnan ja poliittisen taloustieteen kritiikki 5. Painopiste vanhenemisen, ei niinkään vanhuuden analyysissä 6. Vanheneminen osana postmodernia kulttuuria 7. Vanheneminen refleksiivisenä projektina 8. Positiivinen vanhenemisnäkemys merkitsee kulttuurisia voimavaroja 9. Esimerkkinä eläkkeelle siirtymisen merkityksen muutos 10. Aktiivinen ja vastuullinen ikääntyminen ihmisen oikeutena Simo Koskinen 3

Postmoderni vanheneminen (esim. Gilleard & Higgs 2000; Atchley & Barusch 2004) 1. Uudet ikäkäsitykset (esim. kolmas ikä) 2. Vanhenemisen historiallisuus, yhteiskunnallisuus ja kulttuurisuus (sosio-kulttuurinen vanhenemiskäsitys) 3. Biologisten, psyykkisten ja sosiaalisten vanhenemisprosessien yhteen kietoutuminen 4. Elämänkulkunäkemys keskeisenä 5. Vanhenemisen suhteellisuus 6. Vanhenemisen paikallisuus ja globaalisuus 7. Vanhenemisen yksilöllisyys, heterogeenisyys ja kokemuksellisuus 8. Vanhenemisen voimavaralähtöisyys 9. ikääntyneiden itsensä toteuttaminen, toimijuus, vuorovaikutuksellisuus, osallisuus, omat valinnat ja identiteetti 10. Vanhenemisen muotoutuminen tulevaisuudessa Simo Koskinen 4

Perinteiset vanhenemista koskevat käsitteet (Sadler 2000) Decline = rappeutuminen Disease = sairaus Dependency = riippuvuus Depression = masennus Decrepitude = vanhuudenheikkous Simo Koskinen 5

Vanhenemisen "uuden mallin" käsitteet (Sadler 2000) Renewal = elpyminen Rebirth = uudestisyntyminen Regeneration = uudistuminen Revitalization = uudelleen elävöityminen Rejuvenation = nuortuminen Simo Koskinen 6

Biomedikaalinen vanhuskäsitys Vanhuus patologisena, sairaalloisena ja raihnaisena ilmiönä Vanhuus köyhyytenä, marginalisuutena ja eristyneisyytenä Vanhuuden alku eläkkeelle siirtymisestä Vanhuuden homogeenisuus Vanhukset passiivisina palvelujen käyttäjinä Vanhukset huoltorasituksena, hoitotaakkana, eläke- ja palvelupommina Vanhusten näkeminen itsekkäinä, vaativina ja sukupolvikonfliktien aiheuttajina Simo Koskinen 7

Hyvän ikääntymisen tutkimusperinteet sosiaalisen vanhenemisen tutkimuksessa 1. Elämään tyytyväisyys 2. Hyvän elämän saavuttaminen 3. Onnistunut vanheneminen 4. Aktiivinen ikääntyminen 5. Tuottava ikääntyminen 6. Vahva vanheneminen 7. Rohkea vanheneminen 8. Kolmas ikä Simo Koskinen 8

Aktiivisen ikääntymisen tutkimus 1. Ikääntyvien elämäntyylit 2. Harrastukset 3. Osallistuminen 4. Sosiaaliset suhteet 5. Ajankäyttö WHO: Aktiivisen ikääntymisen peruspilarit: terveys, osallistuminen, turvallisuus ja elämänlaatu Simo Koskinen 9

Tuottavan ikääntymisen tutkimus Palkkatyö Vapaaehtoistyö Omaishoito Näihin liittyvä koulutus Simo Koskinen 10

Vahvan vanhenemisen tutkimus 1. Funktionaalinen status (toimintakyky) 2. Affektiivinen status (mieliala) 3. Kognitiivinen status (tiedon käsittely) 4. Tuottava osallisuus (palkkatyö, vapaaehtoistyö,omaishoito) Simo Koskinen 11

Rohkea ikääntyminen Suuntautuu tulevaisuuteen Rohkeasti ikääntyvillä on fokus, visio ja haluavat ottaa riskejä Vanhenemiseen tulee varautua jo keski-iässä Rohkeasti ikääntyvä ottaa vastaa uusia haasteita Rohkeasti ikääntyvän tulevaisuus muodostuu jo tänään Rohkea ikääntyminen on onnistuneen vanhenemisen edellytys Simo Koskinen 12

Kolmannen iän määrittelyä Työnjätön ja vanhuuden välillä oleva elämänvaihe Kysymys elämänkulun uusjaosta pitkän iän oloissa Työn ja vapaa-ajan uudenlainen kytkös ikääntymisen kulttuurinen muutos Kasvatuksen, oppimisen ja vanhenemisen väliset suhteet Väestölliset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset edellytykset Simo Koskinen 13

Kolmannen iän luonnehdinnat Työnjättö, urapaineiden väheneminen, lasten lähteminen kotoa, vapaus, nautinto, itsensä toteuttaminen, harrastukset, opiskelu, kulttuurisuus, kuluttaminen, ikätietoisuus, terveyden vaaliminen, autonomisuus ja riippumattomuus sekä henkilökohtaiset valinnat Simo Koskinen 14

Voimavarojen käsitteistäminen 1. Vitaliteetti ja elämänvoima 2. Kapasiteetti 3. Kontribuutio 4. Pääoma 5. Lars Tornstamin merkitys o Ikääntyneiden voimavaran käsite o Ikääntyneiden voimavaraluokat o Voimavarojen vapautuminen o Voimavarojen muuntuminen hyvinvoinniksi ja elämänlaaduksi eri areenoilla Simo Koskinen 15

Ikääntyneiden yksilölliset pääomat (O`Rand 2001) 1. Inhimillinen pääoma (koulutus, ammattitaito, työkokemus) 2. Psykofyysinen pääoma (fyysinen ja psyykkinen terveys) 3. Sosiaalinen pääoma (sosiaaliset verkostot, yhteisöllisyys) 4. Persoonallinen pääoma (itseluottamus, joustavuus) Simo Koskinen 16

Ikääntyneiden yhteisötason pääomat (O Rand 2001) 1. Institutionaaliset pääomat (hyvinvointivaltion etuudet) 2. Yhteisölliset pääomat (paikallinen palvelujärjestelmä) 3. Moraaliset pääomat (sukupolvien välinen solidaarisuus, kylän/asuinalueen tuki) Simo Koskinen 17

Ikääntyneitten voimavarojen käsitteistäminen Ikääntyneen vaimavara laajassa merkityksessä on aineellinen, persoonallinen ja henkinen ominaisuus, joka tunnetaan ja jota tietoisesti voidaan ja halutaan käyttää yhteiskunnallisesti ja yksilöllisesti asetetun tavoitteen saavuttamiseksi (Tronstam 1982) Simo Koskinen 18

Keinot vapauttaa ikääntyvien voimavaroja (Tornstam 1982) 1. Ehtojen, tilanteiden ja mahdollisuuksien muuntaminen voimavaroiksi (esim. koulutus, kaunis luonto, suuri perhe) 2. Ikäihmisten tekeminen tietoiseksi omista potentiaalisista voimaraoistaan ja mahdollisuuksistaan 3. Vaikuttaminen ikääntyneiden ja muiden arvoihin ja asenteisiin, jotka estävät voimavarojen käyttöä (esim. vanhat ja nuoret kilpailevat työmarkkinoilla) 4. Ikääntyneiden voimavaroja sitovien tilanteiden poistaminen ja ehkäiseminen (esim. asunnon ja asuinympäristön esteettömyys) Simo Koskinen 19

Voimavarojen taustaolettamukset (Koskinen 2004) Ikääntyminen parhaimmillaan on kaikkea muuta kuin sairautta, kurjuutta ja toimintakyvyttömyyttä Hyvinkin vanhat ovat elämässä kiinni, mutta ovat myös valmiit siitä luopumaan Yhä useammat voivat nauttia pitkästä fyysisestä ja henkisestä elämästä ja kohdata lopulta arvokkaan kuoleman Ikääntynyt ihminen voi elää samanaikaisesti montaa vaihetta Kaikki vanhat ihmiset ovat selviytyjiä Ikääntyminen on prosessi, jossa elämänkokemus ja tieto kumuloituvat ja jossa mahdollisuudet henkisten ja muiden voimavarojen vapautumiseen lisääntyvät Ikääntyminen on uusi mahdollisuus Me voimme itse vaikuttaa ikääntymisen voimavaroihin ja yhteiskunta voi voimavaraistaa meitä Simo Koskinen 20

Ikääntymisen voimavarojen pääluokat (Koskinen 2005, 195) Ikääntyneiden asemaan liittyvät voimavarat (kollektiiviset voimavarat) Potentiaalinen poliittinen valta Ikääntyvän työntekijän voimavarat Taloudelliset voimavarat Terveys Koutulus Työkyky, kädentaidot ja hiljainen tieto Tekeminen, toiminta ja oleminen (omaishoito, vapaaehtoistyö ja järjestötyö) Työvoimareservinä olo Ympäristö voimavarana Paikka ja asuinalue - Asunto ja kodin merkitys - Sosiaaliset verkostot - Perhe ja isovanhemmuus Sosiokulttuuriset eli vanhuuteen elämänvaiheena liittyvät voimavarat (kulttuurinen pääoma) Kolmannen iän pääomat ja vapaudet Vanhuuden kehitys tehtävät - Eletty elämä voimavarana - Elämänkokemus ja viisaus - Eheyttäminen ja sen merkitys - Yhteiskunnallisen muutoksen stabilisoijana oleminen - Ikäihminen tarinana - Kulttuurinen generatiivisuus (merkin jättö) - Ikäihmiset kulttuurin käyttäjinä ja tuottajina Elämänhallinnan resurssit Psyykkiset ja henkiset voimavarat Myönteinen elämänasenne - Mielekäs elämä ja elämän merkitykset - Mielen voimavarat (tunteet, tieto, osaaminen, ymmärtäminen, traumoista vapautuminen jne. - Vahva minäidentiteetti ja itsearvostus - Muistot, lapsuus - Elämä täyttymyksenä - Elämänarvot, varakkuus, henkisyys, uskonto ja rakkaus Simo Koskinen 21

Ikääntyneiden asemaan liittyvät voimavarat (kollektiiviset voimavarat) Äänestää säännöllisesti**** Omistaa asuntonsa**** Asunnossa ei puutteita*** Vähintään keskinkertainen taloudellinen tilanne **** Terveys vähintään keskinkertainen**** Ei koe tarvitsevansa apua raskaissa taloustöissä *** Terveys parempi kuin ikäisillään** Koulutustaso* Järjestöaktiivisuus*** Tuottava ikääntyminen ** Tekee vapaaehtoistyötä* Auttaa läheistään* Teknologia myönteisyys** Simo Koskinen 22

Sosiokulttuuriset eli kolmanteen ikään elämänvaiheena liittyvät voimavarat (kulttuurinen pääoma) Kokee elämänvaiheensa myönteisenä**** Tyytyväinen arkipäivänsä jäsentymiseen**** Terveelliset elämäntavat **** Koettu elämänlaatu hyvä**** Eläkkeelle siirtymisen kokeminen miellyttävänä*** Ei koe syrjintää**** Itsensä kokeminen nuoremmaksi*** Ikä ei paina** Korostaa itsensä kehittämistä* Vähintään yksi elinikäinen harrastus**** Haluaa aloittaa uuden harrastuksen* Osallistuu kulttuuritoimintaan usein tai erittäin usein** Kiinnostunut perinteen siirrosta* On annettavaa kotikaupungilleenmelko ja erittäin paljon* Simo Koskinen 23

Ympäristö voimavarana (sosiaalinen pääoma) Tyytyväinen asuinkaupunkiinsa**** Elämän kokeminen turvalliseksi**** Vahva kodin merkitys**** Perhe tärkeä elämänsisältönä**** Luonto tärkeä elämänsisältönä*** Laajat sosiaaliset verkostot**** Tiivis yhteydenpito sosiaalisen verkoston jäseniin** Hoitaa lastenlapsiaan** Simo Koskinen 24

Psyykkiset ja henkiset voimavarat Elämän tarkoituksellisuuden kokeminen hyvänä**** Vahva elämänhalu**** Tulevaisuuteen suhtautuminen myönteistä**** Kokee itsensä virkeäksi**** Ei koe koskaan yksinäisyyttä*** Lapsuuden muistot hyviä*** Uskonto tärkeä elämänsisältönä* Rakkauselämän kokeminen hyväksi** Simo Koskinen 25