Ajankohtaista tuulivoimasta yksikönpäällikkö Juha Nurmi 2012 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. 1
Sisältö Tuulivoimalat, ilmailulaki laki ja lentoestelupa Tuulivoimaloiden rakentaminen ja korkeustarpeet Miksi uudet tuulivoimalat aiheuttavat haasteita ilmailuun? Mitä ovat lentoesterajoituspinnat ja mittarilentomenetelmäpinnat? Tämän hetkinen tilanne Tilastoja tuulivoimasta Tuulivoiman estevaikutukset ilmailuun Mitä voidaan tehdä? Tuulivoimaloiden merkitseminen ja valaistus, ym Tuulivoiman tutkavaikutukset ilmailuun 2
Tuulivoimalat, ilmailulaki ja lentoestelupal Ilmailulaki l 1194/2009, 165 lentoesteet t t Ilmailulain mukaan tuulivoimalaitoksille on haettava lentoestelupa, jos ovat lähellä kenttää (tarkemmin laissa) tai ovat yli 60 m korkeita Lupaa esteen asettamiseen haetaan Trafista Hakemukseen liitteenä ilmaliikennepalvelujen tarjoajan antama lausunto (Finavia) Lentoestelupa t myönnetään jos lentoturvallisuus t lli ei vaarannu ja jos luvan epääminen aiheuttaisi maanomistajalle tai siihen kohdistuvan erityisen oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa verrattuna esteestä aiheutuvaan haittaan lentoliikenteen sujuvuudelle 3
Tuulivoimaloiden rakentaminen ja korkeustarpeetk Tuulivoima Nykyiset tuulivoimalat ovat noin 100 150 metriä korkeita Nykyisillä y n 140:lla tuulivoimalalla on voimassa olevat lentoesteluvat Eivät ole erityisemmin aiheuttaneet järjestelyjä ilmailussa, koska ovat pääosin alle 150 m korkeita ja kaukana kentistä Samat korkeudet pääosin Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, ym Uusien tuulivoimaloiden korkeustarpeet (maanpinnasta - lavan ylimpään kohtaan) ovat noin 180 250 (jopa 300) metriä ja rakentajat haluaisivat tuulivoimaa mahdollisimman lähelle nykyisiä y lentoasemia ja lentopaikkoja Uusia tuulivoimaloita rakennetaan n 1000 kpl vuoteen 2020 mennessä Miksi kaavoitus ei ole ottanut ilmailun ja lentoasemien tarpeita huomioon? Uusilla tuulivoimaloiden korkeustarpeilla ja rakentamisella mahdollisimman lähelle kenttää on vaikutuksia ilmailuun 4
Miksi uudet tuulivoimalat aiheuttavat haasteita ilmailuun? Koska tuulivoimaloita i l it halutaan rakentaa siten, että niillä on vaikutusta lentomenetelmiin, sujuvuuteen tai lentoesterajoituspintoihin Suomessa on ilmailulain mukaisia ja Trafin hallinnoimien lupien varaisia lentoasemia 27 kpl, lentopaikkoja 55 kpl, helikopterilentopaikkoja 25 kpl ja kevytlentopaikkoja 5 kpl. Lisäksi puolustusvoimilla on valtion luvalla tarpeisiinsa n 15 maantietukikohtaa Kaikkia kenttiä ympäröi monitahoiset lentoesterajoituspinnat ja lentoasemia lisäksi monimuotoiset mittarilentomenetelmäpinnat Lentoesterajoituspinnat, turvallisuus, määräytyvät standardeista, suosituksista ja määräyksistä: Kv ICAO Annex 14 SARPS ja kotimaiset AGA M3 ilmailumääräykset (EASA AD 2014 alkaen) Lentomenetelmät, sujuvuus = ns mittarilentomenetelmäpinnat suunnitellaan kv PANS- OPS ohjeiston mukaan Uutta kv sääntelyä ei ole tiedossa tai odotettavissa lähitulevaisuudessa 5
Mitä ovat lentoesterajoituspinnat ja mittarilentomenetelmäpinnat? il l i Lentoesterajoituspinnat = turvallisuus Lentoasemien lentoesterajoituspinnat ulottuvat 15 km etäisyydelle kiitotien päistä ja 6 km etäisyydelle sivusuunnassa. Muilla lentopaikoilla ill lentoesterajoituspinnat t i t ulottuvat t n 3 km etäisyydelle kiitotiestä. Lentoesterajoituspintojen korkeus on enimmillään n 150 metriä kentän pinnan korkeustasosta ylöspäin. Lentomenetelmät, ns mittarilentomenetelmäpinnat = sujuvuus Lentoasemien ns mittarilentomenetelmäpinnat ulottuvat enimmillään n 50 km etäisyydelle kentän keskipisteestä. ki i tä Myös muutamalla lentopaikalla ja varalaskupaikalla on varauduttu ilmavoimien tarpeita varten ns mittarilentomenetelmäpintoihin, jotka ulottuvat n 12 km etäisyydelle kentästä. Mittarilentomenetelmäpintojen korkeus on keskimäärin vain n 150 metriä kentän pinnan korkeustasosta ylöspäin. 6
Tämän hetkinen tilanne Lentokentän tä tyypistä tä riippuen kentän läheisyyteen 0 15 km etäisyydelle, lentoesterajoituspintojen alueelle pintoja läpäiseviä esteitä, kuten korkeita tuulivoimaloita ei voida sallia lentoturvallisuuden t lli heikkenemisen i takia Nykyiset mittarilentomenetelmät ovat olleet vuosien ajan suhteellisen vakiintuneita ja ne on suunniteltu turvallisiksi, sujuviksi ja ympäristöystävällisiksi siten, että lentokoneiden polttoainetalous on hyvä Mittarilentomenetelmäpintoja voidaan kuitenkin tietyin edellytyksin ja rajoituksin tarkastella ja suunnitella joiltain osin uudestaan Lentomenetelmien (mittarilentomenetelmäpintojen) laskentamenetelmiä tarkistettiin 15.12.2011 siten, että uusia korkeita tuulivoimaloita voidaan pystyttää 25 50 km etäisyydelle lentoasemasta (ks kuva) 7
Lentomenetelmien laskentamenetelmiä tarkistettiin t ttii 15.12.2011 12 2011 Esim. 250 m ennen tarkistusta ja jälkeen 8
Tuulivoiman estevaikutukset ilmailuun ILMAILU ja tuulivoimahankkeet 2010(myöhemmin tullut kymmenittäin..sadoittain hankkeita) 9
Tilastoja tuulivoimasta Tähän päivään mennessä rakennettuja n 140 kpl Luvat kunnossa (korkeimmat 225 m, rakentaminen kesken) Lisäksi n 100 myönnettyä lupaa vuosina 2005 2009 2010 lentoestelupia haettu 63 kpl / myönnetty 63 kpl Kolmen voimalan korkeutta rajattu 1 1515 metriä, yhtä siirretty 0,5 km Korkeimmat 195 m => alueminimikorkeuksia nostettu kahdessa tapauksessa 2011 lentoestelupia haettu 76 kpl /myönnetty 73 kpl Yksi uusintakäsittelyssä 128 metristä 180 metriin Salossa (sujuvuus) Kaksi käsittelyä kesken Kittilässä (sujuvuus / pyydetty uudet lausunnot) Korkeimmat 200 m => alueminimikorkeuksia nostettu viidessä tapauksessa 2012/5 lentoestelupia haettu kpl 161kpl / myönnetty 159 kpl Kaksi käsittelyä kesken Savonlinnassa (sujuvuus / pyydetty uudet lausunnot) Korkeimmat 200 m => alueminimikorkeuksia nostettu kolmessa tapauksessa 10
Mitä voidaan tehdä? Lentoesterajoituspintojen alueelle (0 15 km) pintoja läpäiseviä esteitä, kuten korkeita tuulivoimaloita ei voida sallia lentoturvallisuuden heikkenemisen takia (kv sopimus) Mittarilentopintojen alueelle tuulivoimaloita voidaan tapauskohtaisesti pystyttää jopa n 20 km etäisyydelle lentoasemasta jos esteellä ei ole vaikutusta kiitotien alkulähestymiskorkeuteen, ratkaisukorkeuteen tai jatkuvan liuun menetelmään, tai ilma-aluksen kulkemaan matkaan tai muuhun tapauskohtaiseen see asiaan aa Toistaiseksi jokainen este tarkastellaan erikseen Laki, kv määräykset, kv suunnitteluohjeisto, asiantuntija-/lupajärjestelmä Finavian lausunto / turvallisuustarkastelu / Trafin viranomaislupa Miksi lupajärjestelmä ohitetaan ja kyseenalaistetaan? Tarvitaanko uutta sääntelyä, lakimuutoksia, LVM:n linjauspäätöstä? Piirretäänkö tiukat rajat karttaan? Millä ehdoilla, kuka päättää? Onko lento-operaattorit valmiina muutoksiin? 11
Tuulivoimaloiden merkitseminen ja valaistus, ym. ILMAILU Tuulivoimalat merkitään ja valaistaan lentoesteluvan mukaan Kv määräykset ja pohjoismaiset yhteiset käytännöt Esteet laitetaan lentoesterekisteriin ja ilmailukarttoihin (Finavia/AIP) Tietoa käyttää Kaupallinen lentoliikenne Harrasteilmailu Pelastushelikopteritoiminta Ilmavoimat 12
Tuulivoiman tutkavaikutukset ilmailuun Tuulivoimalat i l häiritsevät it ät tutkan tk toimintaa i t (primääritutka) it tk ) Voimalan korkeus, lukumäärä ja etäisyys vaikuttaa tutkiin Tutkasignaalin vaimentuminen, peittoalueen muutos Heijastukset roottorin lavoista, välähdysvaikutus Heijastukset voimalan torniosasta Moninkertaiset heijastukset Varjostusvaikutukset Muut vaikutukset Tutkat 20 ilmailun valvontatutkaa 80 meriliikennetutkaa tk 8 säätutkaa PLM:n aluevalvontatutkat ym 13